78 Käyttäjää paikalla!
0.0085508823394775
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1999 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: Bl 10: Kertomukset 1-8/1999 vp 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: OY EDITA AB, HELSINKI 2000 20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 21: 22: 23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia- 24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys. 25: 26: 27: 28: ASIAKIRJAT A-F 29: 30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL) 31: vahvistamattajääneet lait (VJL) 32: hallituksen esitykset (HE) 33: hallituksen kirjelmät 34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase- 35: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset 36: (VNP) 37: E-osat: 38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja 39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA) 40: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA) 41: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien 42: talousarvioaloitteet (TAA) 43: B-osat: 44: lisätalousarvioaloitteet (LTA) 45: eduskunnalle annetut kertomukset (K) 46: F-osat: 47: C-osat: 48: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne- 49: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi- tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset 50: oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM) keskustelualoitteet (KA) 51: ja lausunnot (VL) välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien 52: 53: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes- 54: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu- 55: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä- on tullut vi- 56: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo. 57: annot{VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 58: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir- 59: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin 60: (PNL) E- ja F-osiin. 61: 62: 63: 64: 65: 200447 66: PÖYTÄKIRJAT 67: 68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll i sam- 69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR). 70: 71: 72: 73: HAKEMISTO 74: 75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul- 76: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta. 77: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan- 78: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio- 79: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä- 80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston 81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir- 82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val- 83: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät 84: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot. 85: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä. 86: 87: 88: INTERNET 89: 90: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte- 91: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina- 92: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai 93: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana. 94: SISÄLLYSLUETTELO 95: 96: 97: Kertomukset 1-8/1999 vp K 5/1999 vp 98: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toiminta- 99: K l/1999 vp kertomus vuodelta 1998 100: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ker- 101: tomus parlamentaarisen yleiskokouksen toimin- K 6/1999 vp 102: nasta vuonna 1998 Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 103: 1998 104: K 2/1999 vp 105: Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toi- 106: K 7/1999 vp 107: mintakertomus vuodelta 1998 108: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1998 109: K 3/1999 vp 110: Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 1998 K 8/1999 vp 111: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 112: K4/1999 vp lasta vuonna 1998 (Liite: Valtion tilinpäätösasia- 113: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1998 kirja 1998) 114: K 1/1999 vp 115: 116: 117: 118: 119: EUROOPAN NEUVOSTON 120: SUOMEN VALTUUSKUNNAN 121: KERTOMUS 122: Euroopan neuvoston parlamentaarisen 123: yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1998 124: 125: Parlamentaarisen yleiskokouksen istunto 1998 Strasbourgissa 126: ensimmäinen jakso 26.-30.1.1998 127: toinen jakso 20.-24.4.1998 128: kevätkokoukset 25.-27.5.1998 Lissabonissa 129: kolmas jakso 22.-26.6.1998 130: neljäs jakso 21.-25.9.1998 131: 132: Pysyvän komitean kokoukset 133: 18.3.1998 Pariisissa 134: 25.-27.5.1998 Lissabonissa 135: 4.11. 1998 Strasbourgissa 136: 137: 138: 139: 140: Helsinki 1998 141: ISSN 1235-1873 142: OY EDITAAB. HELSINKI1999 143: Euroopan neuvoston 144: Suomen valtuuskunta 145: 146: 147: 148: 149: Eduskunnalle 150: 151: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta huhtikuun 28. päivänä 1989 152: annetun lain 4 §:n mukaisesti Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta antaa 153: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen parlamentaarisen yleiskokouksen toi- 154: minnasta vuoden 1998 istuntokaudella. 155: 156: Helsingissä 21. joulukuuta 1998 157: 158: 159: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta: 160: Mikko Elo 161: 162: 163: 164: 165: Gunilla Carlander 166: 167: 168: 169: 170: 281056 171: 5 172: 173: 174: 175: 176: SISÄLLYSLUETTELO 177: 178: 1 Yleiskatsaus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden 1998 179: toimintaan ... ... ... .... ..... ... ...... ... ..... ... ... ... .. ..... ... .... .. ...... ..... ... .. .... .... .. ..... ..... .. .. .. ... ... ... . 7 180: 2 Euroopan neuvoston yleiskokouksen organisaatio ja toimintamuodot ... .. .... ... .. .... .. ... .. 8 181: 3 Yleiskokouksen toimintaan osallistuvat tahot: tilannekatsaus ..... ......... .. .. ... .. .. ... ... ..... 8 182: 3.1 Erityisvieraat ................................................................................................. 9 183: 3.2 Tarkkailijat.................................................................................................... 10 184: 4 Suomi Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa .. ... ... .. .... .. ... .... .. ... .. 10 185: 4.1 Suomen valtuuskunta..................................................................................... 10 186: 4.2 Suomen valtuuskunnan toiminnasta ........................... ................................... 11 187: 5 Poliittiset kysymykset .. ...... .. ... .. ....... ... ...... .... ... ... .... .... ....... ... .. .. .. .... ... .. ......... .... .. .... . 11 188: 5.1 Algeria........................................................................................................... 11 189: 5.2 Jugoslavia...................................................................................................... 11 190: 5.3 YK:nuudistus ............................................................................................... 13 191: 5.4 Pohjois-Irlannin sopimus................................................................................ 14 192: 5.5 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö .................................................... 14 193: 5.6 Asevientiä koskevat käytännesäännöt ............................................................ 15 194: 5.7 Suhteet Euroopan unianiin ............................................................................ 15 195: 6 Oikeudelliset ja ihmisoikeuskysymykset .. ...... ... ... ....... ..... .. .. .... ... ... .. .. ... .. ... ... ..... .. ... .. . 16 196: 6.1 Syrjintä valittaessa sukunimeä........................................................................ 16 197: 6.2 Rikosoikeudellinen korruptiosopimus ............... ...... ........................ ............... 16 198: 6.3 EN:n yleissopimusten hyväksymismenettely .................................................. 16 199: 6.4 ';'leissopi~~s.ym~är!.stönsuojeluun liittyvistä määräyksistä 200: nkoslamsaadannossa .......... ... ...... .... .. .... ................. .......... ..... .. .. ... ...... .. ... ...... 16 201: 6.5 Oikeus yksityisyyteen ............................. ........................................................ 17 202: 6.6 Asevelvollisten oikeudet .............................. ........................ ........................... 17 203: 6.7 Baltian maiden entiset suurlähetystöt ............................................................. 18 204: 7 Jäsenyysvelvoitteiden seuranta .................................................................................. 18 205: 7.1 Yleiskeskustelu monitorointitoiminnasta ....................................................... 18 206: 7.2 Ukraina......................................................................................................... 18 207: 7.3 Venäjä........................................................................................................... 19 208: 7.4 Bulgaria......................................................................................................... 19 209: 7.5 Albania.......................................................................................................... 19 210: 7.6 Latvia............................................................................................................ 20 211: 8 Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö .. .. .. ....... ... .. .. .. .. .. .... ... ... ... .. ... ...... ...... ..... .. .. .... .... ...... .. . 21 212: 8.1 Vähemmistöjen korkeakoulutus ..................................................................... 21 213: 8.2 Nuorisoasiat .................................................................................................. 21 214: 8.3 Sopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi................................................ 21 215: 8.4 Museoiden ulkopuolisten kokoelmien suojelu................................................ 22 216: 8.5 Kielten moninaisuus...................................................................................... 22 217: 8.6 Uralin vähemmistökulttuurit.......................................................................... 23 218: 8.7 Brysselin alueen ranskankielinen väestö......................................................... 23 219: 9 Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla .... .... ... ...... .. ...... ...... .. .. .. .. ......... ..... .. .. .. .. .......... 24 220: 9.1 Ydinjätteiden huolto ..................................................................................... 24 221: 9.2 Tieteen ja teknologia-alan peruskoulutus ....................................................... 24 222: 9.3 Euroopan meripolitiikka ja meriteknologian uudet haasteet.......................... 25 223: 9.4 Pienhiukkaspäästöt ja ihmisen terveys............................................................ 26 224: 9.5 Energiayhteistyö Itämeren alueella................................................................. 26 225: 10 Sosiaaliset kysymykset............................................................................................. 26 226: 10.1 Sos!aal!nen per_l:l:skirja...................................................................................... 26 227: 10.2 Sosmahnen syrJaytymmen .............................................................................. 27 228: 10.3 Lasten hyväksikäyttö ..................................................................................... 27 229: 10.4 Asbestin vaaroista ......................................................................................... 28 230: 6 231: 232: 11 Talous- ja kehityskysymykset ........................ ...... ...... ................................................ 28 233: 11.1 Talousrikollisuus ................. .......................................................................... 28 234: 11.2 Matkailun edistäminen Itä-Euroopassa ............... :.......................................... 29 235: 11.3 YK:n Euroopan talouskomission toiminnasta .................. ........................ ..... 29 236: 11.4 Japanin talous Kaakkois-Aasiassa ja maailmanlaajuisesti ............................. 29 237: 11.5 Euroopan jälleenrakennuspankki ................................................................... 30 238: 11.6 OECD:n toiminta ja maailmantalous ................................................... .......... 30 239: 11.7 Taloudellinen kehitys Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.................................. 31 240: 11.8 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus.......................................................... 31 241: 12 Maatalouskysymykset ................ .................. ........................................................... 32 242: 12.1 Kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden laatu....................................................... 32 243: 12.2 Maatalouden siirtymäkausi Keski- ja Itä-Euroopan maissa........................... 32 244: 13 Ympäristökysymykset ja aluesuunnittelu ................................................................... 32 245: 13.1 Välimeren ja Mustanmeren alueiden kehitys.................................................. 32 246: 13.2 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi ............................................................. 33 247: 13.3 Uusi maisemayleissopimus ............................................................................. 33 248: 14 Väestö-, siirtolais- ja pakolaiskysymykset ......... ........................................................ 34 249: 14.1 Yhteistyö YK:n pakolaisjärjestön kanssa....................................................... 34 250: 14.2 Kansainvälisen siirtolaisjärjestön toiminta..................................................... 34 251: 14.3 Bosnia-Hertsegovina ..................................................................................... 34 252: 14.4 Kurdipakolaiset ............................................................................................. 34 253: 14.5 Kosovonpakolaisista ..................................................................................... 35 254: 14.6 Palestiinalaispakolaiset ................................................................................... 36 255: 14.7 Pakolaisnaisten asema Euroopassa ................................................................ 36 256: 14.8 Sosiaalinen kehitysrahasto ............................................................................. 36 257: 15 Parlamenttienvälinen yhteistyö ja ulkosuhteet .......... .............................. ............ ....... 37 258: 15.1 Parlamenttien demokraattinen toiminta......................................................... 37 259: 16 Euroopan neuvoston hallinto..................................................................................... 37 260: 17 Euroopan neuvoston muut toimielimet .............. ......................................................... 37 261: 17.1 Ministerikomitea .................................................... ............ .................. ......... 37 262: 17.2 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi ............................................................. 38 263: 17.3 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ................................. ...... ......................... 38 264: 265: Liitteet: 266: 1 Suomen valtuuskunta .... .................. .......................................... ........... ................... 39 267: 2 Suomen valtuuskunnan komiteajäsenyydet ..................... ........................ ................. 40 268: 3 V. 1998.~.YY.äksytyt asiakirjat ................................................................................... 44 269: 3.1 paatoslauselmat ............................................................................................. 44 270: 3.2 suositukset ......... ........................ ............................. .................. ..................... 45 271: 3.3 määräykset .................................................................................................... 47 272: 3.4 lausunnot....................................................................................................... 47 273: 4 Parlamentaarisen yleiskokouksen erityisvieraat vuonna 1998 .......................... ........ 48 274: 5 Euroopan neuvoston jäsenvaltiot . .................................... ...... ...... ............................ 49 275: 6 Euroopan neuvoston toiminta (kaavio).................................................................... 50 276: 7 277: 278: 279: 280: 281: 1 Yleiskatsaus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 282: vuoden 1998 toimintaan 283: Lähestyttäessä vuotta 2000 Euroopan neuvos- edustaja), Hanna Suchocka (ETYJ:n edustaja) 284: to on rakenteeltaan ja perusaatteiltaan sama sekä Joelle Timsit (Ranska). 285: kuin perustettaessa v. 1949, mutta poliittinen Komitea luovutti raporttinsa ministerikomi- 286: ympäristö on muuttunut lähes täysin. Euroopan tealle marraskuussa 1998. Yleiskokous keskuste- 287: poliittinen kahtiajako on takanapäin. Järjestön lee komitean ehdotuksista vuoden 1999 tammi- 288: toimintaan osallistuvat nyt lähes kaikki Euroo- kuun ensimmäisessä istunnossa. 289: pan valtiot sekä myös demokraattisia maita Jo ennen edellä mainitun komitean työskente- 290: maanosan ulkopuolelta. Laajentumista ei vielä lyä yleiskokous teki useita uudistuksia (vrt. koh- 291: ole saatettu loppuun, mutta sen myötäjäsenkun- ta 2). Käsiteltävien aiheiden osalta laajentumi- 292: ta on jo nyt huomattavasti heterogeenisempi nen heijastuu järjestön perusarvoihin ja ihmisoi- 293: kuin alkuvuosikymmeninä. Suhteessa järjestön keuksien soveltamiseen liittyvinä ongelmina. 294: arvoihin ja periaatteisiin heterogeenisuus asettaa Vuoden 1998 yleiskeskustelun aiheista nouse- 295: erityisiä haasteita. Enää ei riitä periaatteellinen vat esille seuraavat päälinjat 1) Ihmisoikeusky- 296: sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen symykset eri osa-alueilla kuten lasten oikeudet, 297: ja oikeusvaltion periaatteisiin, nyt järjestön toi- pakolaisten oikeudet sekä vähemmistöt. Lisäksi 298: mintaan kuuluvat olennaisena osana myös näi- pyritään tarkistamaan Sosiaalisen peruskirjan 299: den arvojen noudattamisen seuranta ja valvonta. toimivuutta osana sosiaalisista ihmisoikeuksista 300: Tämä näkyy sekä parlamentaarisen yleiskoko- käytyä keskustelua. 301: uksen että ministerikomitean Ga kunnallis- ja 2) Alueellisista poliittisista kysymyksistä on 302: aluekongressin) toiminnassa. Laajentumisen eniten keskusteltu Jugoslavian ja Albanian ti- 303: myötä useat erikoiselimet ovat saaneet näkyväm- lanteesta sekä erityisesti Kosovon kriisistä. Kehi- 304: män roolin. tys on ollut huolestuttava ja ongelmien ratkaisu 305: Vuosi 1998 on Euroopan neuvoston toimin- kansainvälisistä ponnisteluista huolimatta ei 306: nassa ollut työntäyteinen välivuosi kahden eri- näytä olevan lähinäköpiirissä. Yleiskokous on 307: koisvuoden välissä. Edellisenä vuonna järjestet- myös käsitellyt Algerian tilannetta. Tämä kes- 308: tiin Euroopan neuvoston toinen huippukokous kustelu voidaan nähdä osana vuoropuhelua,jota 309: (1 0. lokakuuta 1997). Seuraavana vuonna viete- Euroopan neuvosto pyrkii käymään Euroopan 310: tään EN:n 50-vuotisjuhlaa (5. toukokuuta 1999). naapurialueiden kanssa tavoitteenaan edistää ih- 311: Osana uuden poliittisen ja institutionaalisen misoikeuksien kunnioittamista näillä alueilla. 312: tilanteen arviointia vuoden 1997 huippukokouk- Puheenjohtajiston valtuuskunnan vierailu Ma- 313: sen jälkeen asetettiin nk. Viisaiden komitea rokossa elokuussa 1998 on osa tätä vuoropuhe- 314: ( Committee of Wise Persons) tutkimaan ja eh- lua. 315: dottamaan tarvittavia uudistuksia sekä järjestö- 3) Monitoroinnista Gäsenvelvollisuuksien 316: jen rakenteiden osalta että toiminnan sisällön seuranta) on tullut eräs yleiskokouksen näky- 317: kannalta. Komitean puheenjohtajaksi nimitet- vimmistä toiminnoista, joka liittyy järjestön us- 318: tiin Portugalin entinen presidentti Mario Soares kottavuuteen ihmisoikeuksia ja demokraattisia 319: sekä jäseniksi Gret Haller (Bosnia-Hertsego- periaatteita puolustavana järjestönä. Tärkeätä 320: vinan ihmisoikeusasiamies, Sveitsi), Tarja Halo- on huomioida, että monitorointi voi kohdistua 321: nen (Suomen ulkoministeri), Laszlo Kovåcs (Un- kaikkiinjäsenmaihin ja että sen avulla on eräissä 322: karin ulkoministeri) sekä Vladimir Shustov (Ve- tapauksissa mahdollista rauhoittaa maan sisällä 323: näjän suurlähettiläs). Komitean työskentelyyn ja mahdollisesti kahden maan välillä olevia po- 324: osallistuivat lisäksi yleiskokouksen presidentti liittisia jännitteitä. 325: Leni Fischer, Venetsia-toimikunnan puheenjoh- 4) Vaikka Euroopan neuvosto on alueellinen 326: taja Antonio La Pergola, Audrey Glover (EU:n järjestö, yleiskokous seuraa poliittista ja talou- 327: 8 328: 329: dellista kehitystä myös maailmanlaajuisesti. komitea hyväksyi maaliskuussa päätöslauselman 330: Kiihtyneellä talouden globalisaatiokehityksellä 1153 ( 1998), jonka mukaan poliittisten ryhmien 331: on vaikutusta Euroopan maiden talouksiin ja puheenjohtajat voivat osallistua poliittisen ko- 332: sitä kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ker- mitean kokouksiin. Yleiskokouksen edustaja- 333: tomusvuonna yleiskokous on käsitellyt YK:n ta- määrän lisääntyminen 308:sta (v. 1997) 572:een 334: louskomission, OECD:n ja Euroopan jälleenra- v. 1998 antoi aihetta myös tarkentaa yleiskoko- 335: kennuspankin toimintaa sekä taloudellista kehi- uksen sääntöjä poliittisten ryhmien kokoonpa- 336: tystä mm. Japanissa, Kaakkois-Aasiassa, Lähi- nosta. Päätöslauselman 1159 (1998) mukaisesti 337: idässä ja Pohjois-Afrikassa. poliittisen ryhmän muodostamiseksi vaaditaan 338: 5) Vuoropuhelu muiden Euroopan kannalta tästedes vähintään 20 edustajaa vähintään kuu- 339: keskeisten järjestöjen kanssa on jatkunut vilk- desta jäsenmaasta. 340: kaana (vrt. liite 4). Yhteistyötä on sekä yleispo- Päätöslauselma 1160 (1998) puolestaan sel- 341: liittisten järjestöjen että erikoisjärjestöjen kans- ventää yleiskokouksen varapresidenttien vaalia 342: sa. ja määrää että varapresidenttiehdokkaalla tulee 343: olla vähintään kolmen edustajan ja oman val- 344: tuuskuntaosa tuki (dok. 8093). Puheenjohtajis- 345: 2 Euroopan neuvoston yleiskokouksen ton vahvistaman rotaation mukaan Suomella on 346: organisaatio ja toimintamuodot mahdollisuus varapresidentinpaikkaan v. 1999. 347: Uutta on myös ollut syyskuussa 1998 järjestet- 348: Yleiskokouksen erityiskomiteoiden laaja uu- ty ensimmäinen kansallisten valtuuskuntien pu- 349: distus tehtiin edellisenä kertomusvuonna. heenjohtajien kokous. 350: V.1998 on tehty eräitä pienempiä tarkennuksia 351: menettelytapasääntöihin sekä yksi laajempi uu- 352: distus. 3 Yleiskokouksen toimintaan osallistu- 353: Tammikuussa 1998 saatiin vihdoin tarvittava vat tahot: tilannekatsaus 354: enemmistö uuden tasa-arvokomitean perustami- 355: sen taakse. Jo usean vuoden aikana yleiskokous Euroopan neuvostolla on vuoden 1998 lopus- 356: on keskustellut miesten ja naisten välisten tasa- sa 40 jäsentä, jotka luetellaan liitteessä 5. Lisäksi 357: arvokysymysten käsittelystä yleiskokouksessa. yleiskokouksen istuntoihin osallistuvat erityis- 358: V. 1993 perustettiin puheenjohtajiston (bureau) vierasasemassa olevat hakijamaat, tarkkailija- 359: alaisuuteen ad hoc tasa-arvotyöryhmä. Vuoden maat sekä nk. OECD-yleiskeskusteluun osallis- 360: 1997 komiteauudistuksen yhteydessä keskustelu tuvat valtuuskunnatOECD:nmuista jäsenmais- 361: ajankohtaistui jälleen, ja esitettiin täysvaltaisen ta. 362: tasa-arvokomitean perustamista (dok. 7890). Parlamentaarisen yleiskokouksen vanhojen 363: Yleiskeskustelu ehdotuksesta käytiin syyskuussa menettelytapasääntöjen mukaan yleiskokous voi 364: 1997, mutta äänestys jouduttiin lykkäämään puheenjohtajiston ehdotuksesta myöntää haki- 365: vuoden 1998 tammikuun istuntoon. Silloin hy- jamaalle tarkkailija-aseman (observer). Tätä 366: väksyttiin päätöslauselma 1144 ( 1998) sekä mää- menetelmää noudattaen Israelin parlamentille 367: räys 537 ( 1998) naisten ja miesten välisen tasa- knessetille myönnettiin tarkkailija-asema yleis- 368: arvokomitean perustamisesta. Uusi tasa-arvo- kokouksessa v. 1961. Vuonna 1965 yleiskokouk- 369: komitea on nk. suppea komitea, johon kuuluu 45 sen tarkkailija-asema rajoitettiin Euroopan mai- 370: jäsentä (Suomesta yksi jäsen ja yksi varajäsen). den parlamentteihin. Se myönnettiin Liechten- 371: Komitean toimiala on erikseen määritelty pää- steinilleja San Marinolle,joista myöhemmin tuli 372: töslauselman liitteessä. täysjäseniä. 373: Yleiskokouksen pysyvä komitea hyväksyi V. 1989 perustettiin nk. yleiskokouksen eri- 374: marraskuussa 1998 päätöslauselman 1176 tyisvierasasema (special guest status), joka voi- 375: ( 1998), jolla vahvistettiin kaikkien komiteoiden daan myöntää niille eurooppalaisille maille, jot- 376: toimenkuvat (dok. 8178). Siinä todetaan myös ka ovat anoneet tai aikovat anoa jäsenyyttä. 377: vastaavat johtokomiteat hallitustenvälisessä yh- Vuoden 1998 lopussa yleiskokouksella oli neljä 378: teistyössä sekä luetellaan ne kansainväliset jär- erityisvierasvaltuuskuntaa (Armenia, Azerbaid- 379: jestöt, joiden toiminta on ao. komitean työsken- Zan, Bosnia-Hertsegovina ja Georgia). Valko- 380: telyn kannalta oleellinen. Venäjän erityisvierasasema jäädytettiin tammi- 381: Kertomusvuonna on tehty kaksi sääntömuu- kuussa 1997. (Valko-Venäjä anoi jäsenyyttä v. 382: tosta, jotka koskevat poliittisia ryhmiä. Pysyvä 1993) 383: 9 384: 385: V. 1993 Euroopan neuvoston Wienin huippu- Molempien maiden hakemuslausuntoa valmiste- 386: kokous päätti uudenlaisen tarkkailija-aseman levat edustajat korostavat raporteissaan, että 387: perustamisesta Euroopan ulkopuolisille maille. Vuoristo-Karabahin ongelman ratkaisulla on 388: Uudesta tarkkailija-asemasta päättää ministeri- oleellinen vaikutus Armenian ja Azerbaidhnin 389: komitea. Päätös astuu voimaan kun parlamen- jäsenyyden kannalta. Ministerikomitea on to- 390: taarinen yleiskokous on antanut myönteisen lau- dennut päätöslauselmissaan 21 (96) ja 32 (96), 391: sunnon. Päätöksen perusteella tarkkailijamaa että Euroopan neuvosto edellyttää kiistan ratkai- 392: osallistuu ministerikomitean alaiseen yhteistyö- sua rauhanomaisin keinoin. Poliittisen komitean 393: hön. Tarkkailijamaan tulee erikseen anoa tark- tutkijat ovat myös olleet yhteistyössä nk. Minsk- 394: kailija-asemaa parlamentaarisessa yleiskokouk- ryhmän kanssa. 395: sessa, josta päättää yleiskokous. Sekä Armenian että Azerbaidzanin jäsenano- 396: muslausuntojen käsittely jatkuu komiteatasolla. 397: Bosnia-Hertsegovinan jäsenyysanomus saapui 398: Euroopan neuvostolle huhtikuussa 1995, ja väli- 399: 3.1 Erityisvieraat tettiin yleiskokoukselle lausuntoa varten syys- 400: kuussa. Sotilastoimien takia jäsenanomuksen 401: Armenianja Azerbaidzanin suhteet Euroopan jatkokäsittely lykkääntyi vuoteen 1997. 402: neuvostoon ovat edistyneet rinnakkain. Molem- Bosnia-Hertsegovina julistautui itsenäiseksi 403: mat maat anoivat neuvoston jäsenyyttä v. 1996. valtioksi 5. huhtikuuta 1992. Ennen julistusta 404: Käsiteltäessä Armenian ja Azerbaidzanin jäse- pidettiin kansanäänestys 3. maaliskuuta. Euroo- 405: nyysanomuksia neuvosto keskusteli myös ylei- pan yhteisö tunnusti uuden valtion 6. huhtikuu- 406: semmin järjestön maantieteellisistä rajoista. ta. Bosnia-Hertsegovina liittyi YK:hon 22. tou- 407: Yleiskokouksen suosituksessa 1247 (1994) EN:n kokuuta 1992. Bosnia-Hertsegovinassa on enti- 408: laajentumisesta todetaan, että ottaen huomioon sen Jugoslavian osavaltioista monipuolisin väes- 409: Armenian, Azerbaidzaninja Georgian kulttuuri- törakenne: 44 % väestöstä on muslimeja, 17 % 410: siteet Eurooppaan nämä kolme maata voivat kroaatteja ja 31% serbejä. Marraskuussa 1996 411: anoa jäsenyyttä. järjestettiin parlamentti- ja presidentinvaalit ja 412: Armenia on 7. maaliskuuta 1996 päivätyssä syyskuussa 1997 paikallisvaalit. Uudet vaalitjär- 413: kirjeessä Euroopan neuvoston pääsihteerille jestettiin syyskuussa 1998 (dok. 8216), joita oli 414: anonut Euroopan neuvoston jäsenyyttä. Minis- seuraamassa Euroopan neuvoston valtuuskunta 415: terikomitea pyysi yleiskokousta valmistelemaan yhteistyössä ETYJ:n kanssa. 416: lausuntoa Armenian jäsenyysanomuksesta tou- Sarajevossa on huhtikuusta 1996 lähtien toi- 417: kokuussa 1996. Poliittisen komitean nimeämät minut Euroopan neuvoston toimisto, joka on 418: tutkijat (rapporteurs) vierailivat hakijamaassa pyrkinyt tukemaan demokraattisten instituutioi- 419: lokakuussa 1996 sekä toisen kerran marraskuus- den, riippumattoman lehdistön ja ihmisoikeuksi- 420: sa 1997. Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja en kehitystä maassa. Euroopan neuvoston edus- 421: -tuomioistuimen nimeämätjuristit vierailivat Ar- taja Sarajevossa on edelleen Peter Iiskola Suo- 422: meniassa 1997 ja toimittivat raporttinsa puheen- mesta. 423: johtajistolle (AS/BUR/Armenia (1997)1). Osana Daytonin rauhansopimuksen mukaisesti Bos- 424: prosessia yleiskokous on lähettänyt valtuuskun- nia-Hertsegovinassa toimii laaja ihmisoikeuksia 425: nan tutustumismatkalle v. 1996 presidentinvaali- käsittelevä institutionaalinen verkosto (ks. v. 426: en jälkeen. Valtuuskunta lähetettiin myös tark- 1997 toimintakertomus). V. 1990 perustettu De- 427: kailemaan presidentinvaaleja v. 1998. mokratiaan oikeusteitse -komission (Venice 428: Azerbaidianin osalta puheenjohtajisto käsit- Commission for Democracy through Law) antoi 429: teli Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja -tuo- kesäkuussa lausuntonsa ihmisoikeusinstituutioi- 430: mioistuimen juristien raportin myös marras- den toimivuudesta (CDL-INF(98) 12). 431: kuussa 1997 (As/BUR/Azerbaidzan (1997)1), Syyskuussa 1997 yleiskokouksen puheenjoh- 432: minkä jälkeen poliittisen komitean tutkijat vie- tajisto laati minimiehdot, minkä jälkeen poliitti- 433: railivat Azerbaidzanissa tammikuussa 1998. sen komitean ja oikeudellisen ja ihmisoikeusko- 434: Yleiskokouksen valtuuskunta tarkkaili presiden- mitean edustajat vierailivat maassa. Puheenjoh- 435: tinvaaleja lokakuussa 1998 (dok. 8256). tajisto päätti maaliskuussa 1998 aloittaa Bosnia- 436: Armenian ja Azerbaidzanin jäsenanomusta Hertsegovinan jäsenanomuksen käsittelyn. Eu- 437: käsittelevät tutkijat vierailivat Bakussa, Jereva- roopan ihmisoikeustoimikunnan ja -tuomiois- 438: nissa ja Vuoristo-Karabahissa kesäkuussa 1998. tuimen juristit vierailivat maassa syyskuussa 439: 2 281056 440: 10 441: 442: 1998. Yleiskokouksen valtuuskunta lähetettiin Kanada anoi tarkkailija-asemaa helmikuussa 443: tarkkailemaan parlamentti- ja presidentinvaaleja 1996. Ministerikomitea teki myönteisen päätök- 444: syyskuussa 1998. sen toukokuussa 1996 (päätöslauselma CM (96) 445: Hakijamaista Georgian jäsenyysanomus on 9) jonka parlamentaarinen yleiskokous vahvisti 446: tällä hetkellä edennyt pisimmälle. Georgia anoi myönteisellä lausunnollaan (lausunto 196 447: erityisvierasasemaa v. 1993, joka myönnettiin (1996)). Yleiskokous vahvisti Kanadan parla- 448: 1996. Käsittelyn viivästymiseen vaikuttivat toi- mentaarisen yleiskokouksen tarkkailijavaltuus- 449: saalta keskustelu Euroopan neuvoston maantie- kunnanjäsenmäärän kuudeksi (dok. 7792). Osa- 450: teellisistä rajoista v. 1994, toisaalta levottomuu- na yhteistyön tiivistämistä järjestettiin helmi- 451: det Abbasian ja Ossetian alueilla. Lokakuussa kuussa 1998 Ottawassa pyöreän pöydän keskus- 452: 1993 parlamentti valitsi Georg Shevardnadzen telu otsikolla "Canada and the Council of Euro- 453: presidentiksi. Marraskuussa 1995 järjestetyt par- pe: a new partnership". 454: lamenttivaalit päättivät levottoman ajanjakson. Japani on OECD:njäsenmaa ja tässä ominai- 455: Varsinainen jäsenhakemus lähetettiin Euroo- suudessa osallistunut yleiskokouksen OECD- 456: pan neuvostoon heinäkuussa 1996. Ihmisoikeus- keskusteluihin vuodesta 1974. Japani on myös 457: asiantuntijavaltuuskunta vieraili maassa kesä- osallistunut Euroopan neuvoston juridisiin 458: kuussa 1997 (AS/BUR/Georgia(l997)1). Poliitti- asiantuntijakokouksiin. Yleiskokous antoi 459: sen komitean edustajat vierailivat Georgiassa myönteisen lausunnon (lausunto 194 (1996)) 460: kahdesti v. 1998 huhtikuussa ja elokuussa. Hei- ministerikomitealle Japanin tarkkailijahake- 461: dän raporttinsa käsiteltiin myös oikeudellisessa muksesta maaliskuussa 1996. Siinä ei vielä otettu 462: komiteassa ja poliittisessa komiteassa syksyllä kantaa Japanin tarkkailijavaltuuskunnan osal- 463: 1998. Yleiskokous käsittelee Georgian jäsenyys- listumiseen parlamentaarisen yleiskokouksen 464: anomusta tammikuussa 1999. työskentelyyn. 465: Suhteita Jugoslavian Iiittotasavallan kanssa 466: on selostettu kohdassa 5.2. Yleiskokous valmis- 467: 3.2 Tarkkailijat telee myös lausuntoaan Monaconjäsenyyshake- 468: muksesta. 469: Euroopan neuvoston tarkkailija-asema on 470: verrattain uusi osallistumismuoto. Se perustet- 471: tiin ensimmäisen huippukokouksen jälkeen v. 4 Suomi Euroopan neuvoston parla- 472: 1993. Tarkkailija-asema antaa Euroopan ulko- mentaarisessa yleiskokouksessa 473: puolisille maille mahdollisuuden osallistua jär- 474: jestön hallitustenväliseen toimintaan. Tarkkaili- 4.1. Suomen valtuuskunta 475: jamaan tulee erikseen anoa tarkkailija-asemaa 476: parlamentaarisessa yleiskokouksessa, josta päät- Vaalikauden viimeisenä vuonna Suomen val- 477: tää yleiskokous. tuuskunnan kokoonpano pysyi samana kuin 478: Yhdysvaltain kongressin ihmisoikeusryhmä edellisenä vuonna. Valtuuskunnan kokoonpano 479: on kirjeessään 9. marraskuuta 1995 ilmaissut ja komiteajäsenyydet käyvät ilmi liitteestä 2. 480: kiinnostuksensa lisätä yhteistyötä Euroopan Ed. Mikko Elo valittiin talous- ja kehityskomi- 481: neuvoston kanssa tarkkailija-aseman antamien tean ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja hän 482: mahdollisuuksien puitteissa. Todettakoon, että jatkoi kulttuuri- ja koulutuskomitean nuoriso- ja 483: Yhdysvallat on ratifioinut eräitä Euroopan neu- urheilualakomitean puheenjohtajana. Ed. Mart- 484: voston yleissopimuksia ja osallistunut lähinnä ti Tiuri jatkoi samoin tiede- ja teknologiakomite- 485: oikeudelliseen yhteistyöhön. Yleiskokous antoi an varapuheenjohtajana sekä tiedepolitiikka ja 486: suosituksessa 1282 ( 1995) myönteisen lausunnon etiikka-alakomitean puheenjohtajana. Ed. Juha 487: Yhdysvaltain tarkkailija-anomuksesta (dok. Korkeaoja toimi maatalouskomitean kalatalous- 488: 7433). Yhdysvaltain edustajien osallistuminen alakomitean puheenjohtajana. Ed. Gunnar Jans- 489: hallitustenväliseen yhteistyöhön on lisääntynyt, son jatkoi parlamenttienvälisen ja yleisösuhtei- 490: mutta Yhdysvaltain kongressin edustajien osal- den komitean puheenjohtajana sekä oikeudelli- 491: listuminen yleiskokouksen istuntoihin on lähin- sen komitean varapuheenjohtajana. Ed. Jansson 492: nä rajoittunut osallistumiseen OECD-keskuste- on myös osallistunut oikeudellisen komitean ad 493: luihin. Puheenjohtajisto järjesti kokouksen Yh- hoc -työryhmään, joka on haastatellut ihmisoi- 494: dysvaltain edustajainhuoneen valtuuskunnan keustuomioistuimen kaikkia tuomariehdokkai- 495: kanssa 20. tammikuuta 1998 Pariisissa. ta, joita oli n.I20. Ed. Jaakko Laakso jatkoi Va- 496: 11 497: 498: semmistoryhmän puheenjohtajana ja on täten neuvoston ministerikomiteaa kehotetaan tuo- 499: myös ollut puheenjohtajiston jäsen. mitsemaan väkivallanteot. Lopuksi yleiskokous 500: pyrkii saamaan aikaan vuoropuhelun Algerian 501: parlamentin kanssa. (Ministerikomitean sijais- 502: 4.2 Suomen valtuuskunnan toiminnasta komitea ja pääsihteeri Tarschys antoivat yhtei- 503: sen julistuksen 5. helmikuuta 1998, jossa he tuo- 504: Suomen valtuuskunta vieraili 8.-10. helmi- mitsivat väkivallanteot ja lausuivat tyytyväisyy- 505: kuuta 1998 Slovakian EN-valtuuskunnan kut- tensä yleiskokouksen pyrkimyksille luoda vuo- 506: susta Bratislavassa. Vierailun taustana on Eu- ropuhelu Algerian parlamentin kanssa.) 507: roopan neuvostossa tarkkailtavana oleva Slova- 508: kian demokratian tila sekä erityisesti ihmisoikeu- 509: det ja vähemmistöjen asema. Suomen valtuus- 5.2. Jugoslavia 510: kunta on EN:ssa tunnettu aktiivisesta osallistu- 511: misestaan Euroopan neuvoston jäsenvelvoittei- Tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa ja erityi- 512: den ja -sitoumusten seurantatoimintaan eli nk. sesti Kosovossa on otettu esille vuoden 1998 513: monitorointiin. Suomen valtuuskunnan jäsenillä yleiskokouksen jokaisessa istunnossa ylimääräi- 514: on ollut, ja on edelleen, useita luottamustehtäviä senä aiheena. 515: tähän liittyen. Jugoslavia anoi Euroopan neuvoston jäse- 516: Vierailuun osallistuivat valtuuskunnan pu- nyyttä 18. maaliskuuta 1998. Ministerikomitea 517: heenjohtaja Mikko Elo sekä edustajat Tytti lso- lähettijäsenyyshakemuksen yleiskokoukselle tie- 518: hookana-Asunmaa, Martti Tiuri ja Jaakko doksi (dok. 8059), mutta keskustelee vielä sen 519: Laakso. jatkokäsittelystä. Vastauksessaan Jugoslavian 520: Tiede- ja teknologiakomitean tiedepolitiikka hallitukselle ministerikomitea on todennut, että 521: ja etiikka-alakomitea kokoontui Helsingissä 7.- suhteiden kehittyminen Euroopan neuvoston 522: 9.6.1998. Ohjelmaan kuului vierailu mm. Teknil- kanssa edellyttää Jugoslavialta Euroopan neu- 523: lisessä korkeakoulussa ja Nokian tutkimuskes- voston periaatteiden ja arvojen tunnustamista ja 524: kuksessa. niiden noudattamista. Jäsenyyshakemuksen 525: myötä Euroopan neuvostolla on nyt laajemmat 526: mahdollisuudet ottaa kantaa Jugoslavian tilan- 527: 5 Poliittiset kysymykset teeseen, vaikkakin Jugoslavialla ei ole vielä muo- 528: dollista asemaa järjestössä. 529: 5.1 Algeria Ennen vuotta 1992 Jugoslavian liittotasavalta 530: oli liittynyt kuuteentoista Euroopan neuvoston 531: Jo useamman vuoden uutiset terroriteoista yleissopimukseen. Vuoropuhelu ja yhteistyö Ju- 532: Algeriassa ovat levinneet maailmalla. Länsimais- goslavian Iiittotasavallan kanssa alkoi jo 1970- 533: ten arvioiden mukaan Algeriassa yli 80 000 on luvun alkupuolella. Jugoslavian varapääministe- 534: kuollut viiden viime vuoden aikana terrorismin ri ja ulkoasiainministeri Milos Minic esiintyi par- 535: seurauksena (algerialaisarviot 26 000). Vuoden lamentaarisen yleiskokouksen istunnossa jo v. 536: 1998 tammikuussa yleiskokouksessa keskustel- 1974, viisitoista vuotta ennen Mihail Gorbat- 537: tiin Algerian tilanteesta. Raportti (dok. 7997) shovin historiallista vierailua kesällä 1989. 538: sisältää katsauksen Algerian poliittiseen kehityk- Jugoslavialie myönnettiin erityisvierasasema 539: seen 1990-luvulla. Sen pohjalta hyväksyttiin suo- kesäkuussa 1989, ja maa anoi jäsenyyttä helmi- 540: situs 1358 (1998),jossa tuomitaan voimakkaasti kuussa 1990. Syyskuussa 1991 EN:n parlamen- 541: terroriteot ja murhat. taarinen yleiskokous järjesti keskustelun Jugo- 542: Yleiskokous toteaa, että terrorismi Algeriassa slavian liittovaltion sekä kuuden osavaltion par- 543: on uhka koko Välimerenalueen turvallisuudelle lamenttien edustajien kanssa. Ministerikomitea 544: ja vakaudelle. Se antaa tukea Euroopan unionin jäädytti yhteistyön Jugoslavian kanssa loka- 545: ja YK:n pyrkimyksille ja vetoaa muslimiyhtei- kuussa 1991. Yleiskokous jäädytti Jugoslavian 546: söön, jotta se myötävaikuttaisi yhteiskuntarau- erityisvierasaseman marraskuussa 1991 ja pe- 547: han palauttamiseen. Jäsenmaihin vedotaan,jotta ruutti sen kesäkuussa 1992. Huhtikuussa 1992 548: nämä myöntäisivät terrorismia pakeneville pa- Serbia ja Montenegro ilmoittivat muodostavan- 549: kolaisille väkivallan uhrin statuksen eivätkä pa- sa Jugoslavian Iiittotasavallan ja julisti itsensä 550: lauttaisi heitä kotimaahansa ennen kuin rauhan- Jugoslavian ainoaksi seuraajavaltioksi. Syys- 551: omainen ratkaisu on saatu aikaan. Euroopan kuussa 1992 ministerikomitea kuitenkin päätti, 552: 12 553: 554: että Jugoslavian liittotasavalta, joka o Ii aikanaan ningaskunnaksi. Ensimmäisen maailmansodan 555: allekirjoittanut Euroopan neuvoston sopimuk- jälkeen Montenegro liitettiin Jugoslaviaan. Ser- 556: set, ei enää ollut olemassa yleissopimusten edel- bian ja Montenegron muodostaman Iiittotasa- 557: lyttämässä tarkoituksessa. Yhteistyön uudel- vallan uusi perustuslaki hyväksyttiin huhtikuus- 558: leensolmiminen kaikilla tasoilla voisi täten ta- sa 1992. Montenegron oppositio kiistää äänes- 559: pahtua ainoastaan uusien hakemusten ja ehdo- tystuloksen laillisuuden vedoten siihen, että ää- 560: tusten pohjalta. Euroopan neuvoston kannalta nestyksessä olivat läsnä ainoastaan 73 parlamen- 561: "uusi" Jugoslavian liittotasavalta ei siis ollut Ju- tin 220 jäsenestä. Keväällä 1992 järjestettiin 562: goslavian sosialistisen Iiittotasavallan ainoa seu- Montenegrossa kansanäänestys, joka tuki pää- 563: raajavaltio, vaan kaikki viisi valtiota olivat sa- töstä muodostaa liittotasavalta Serbian kanssa. 564: massa asemassa (vrt. päätöslauselma 1146/98). Montenegron oma perustuslaki hyväksyttiin lo- 565: Päätös perustuu nk. Badinter-komitean loppu- kakuussa 1992. Montenegrossa järjestetyissä 566: päätelmiin. presidentinvaaleissa lokakuussa 1997 voiton vei 567: Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas- Djukanovic. Osavaltion parlamenttivaaleissa 31. 568: kunta julistettiin l. joulukuuta 1918. Julistus pe- toukokuuta 1998 valittiin 71 edustajaa neljäksi 569: rustui Lontoossa v. 1917 tehtyyn sopimukseen, vuodeksi. 570: jonka mukaan ensimmäisen maailmansodanjäl- Kosovo on serbiataisille "Serbian kansakun- 571: keen kaikki "jugoslaavit" yhdistettäisiin yhdeksi nan kehto", sillä se oli Serbian valtakunnan kes- 572: kansakunnaksi Serbian kuninkaan alaisuuteen. kipiste vuoteen 1389, jolloin ottomaanit kukisti- 573: Kuningaskunta muutti nimen Jugoslaviaksi v. vat serbialaiset Kosovo Poljen taistelussa. Jugo- 574: 1929. Kommunismin romahduksenjälkeen kan- slavian Iiittotasavallan vuoden 1974 perustuslain 575: salaisuuskysymys nousi esille uudessa valossa. mukaan Kosovo oli yksi Jugoslavian kahdesta 576: Vuoden 1990 aikana järjestettiin osavaltioi- autonomisesta alueesta, toinen oli Vojvodina. 577: den kansanedustuslaitosten vaalit. Osavaltioiden Kosovon väestöstä selvä enemmistö on tänä päi- 578: suhteet liittohallitukseen kärjistyivät, ja vuoden vänä albanialaisia. 1980-luvun loppupuolella 579: 1990 loppupuolella Slovenia ja Kroatia julistivat presidentti Milosevic aloitti alueen serbialaista- 580: oikeuden erota liittovaltiosta. Varsinaisia itse- misen. Albaanit,jotka olivat olleet enemmistönä 581: näisyysjulistuksia edelsivät kansanäänestykset Kosovon autonomisessa osavaltiossa, olivat nyt 582: Sloveniassa joulukuussa 1990 ja Kroatiassa tou- vähemmistö Jugoslavian Iiittotasavallassa. Ko- 583: kokuussa 1991. Kesäkuussa 1991 Slovenia ja sovolaiset vastasivat serbijohtajien politiikkaan 584: Kroatia julistautuivat itsenäisiksi, minkä jälkeen julistamalla heinäkuussa 1990 Kosovon "itsenäi- 585: liittovaltion serbijohtoiset sotilasjoukot tunkeu- seksi ja tasavertaiseksi yksiköksi" ja perustamal- 586: tuivat näiden alueille. Väkivaltaisuudet johtivat Ja mm. rinnakkaisen koulutusjärjestelmän. Ko- 587: kansainvälisen yhteisön kannanottoihin. Syys- sovo ilmoitti eroavansa Jugoslavian Iiittotasaval- 588: kuussa 1991 järjestettiin kansainvälinen Jugosla- lasta. Syyskuussa 1991 järjestetyssä kansanää- 589: via-konferenssi Haagissa. Kansainvälisen yhtei- nestyksessä enemmistö tuki itsenäistymistä. Ko- 590: sön painostus lisääntyi koko ajan. Tammikuussa sovon albaanien johtajan Ibrahim Rugovan vas- 591: 1992 Euroopan yhteisö tunnusti Slovenian ja tarintastrategia perustuu kolmeen periaattee- 592: Kroatian, huhtikuussa 1992 Bosnia-Hertsego- seen: rauhanomaiset keinot, kieltäytyminen tun- 593: vinan ja huhtikuussa 1993 Makedonian. nustamasta Belgradin ylivaltaa (mm. boikotoi- 594: Toukokuussa 1992 järjestettiin Jugoslaviassa malla serbialaisia vaaleja) sekä tekemällä Koso- 595: vaalit, joita kuitenkin mm. Kosovon albaanit vosta kansainvälisen kysymyksen. Huhtikuussa 596: boikotoivat. Toukokuun 30. pnä 1992 YK päätti 1998 järjestettiin Kosovossa "presidentinvaalit" 597: sanktioista (ml. kauppasaarrosta). Elokuussa ja "parlamenttivaalit". 598: 1992 järjestettiin jälleen kansainvälinen Jugosla- Yleiskokous, kuten myös ministerikomitea on 599: via-konferenssi Lontoossa. kertomusvuonna seurannut jatkuvasti huolestu- 600: "Uuteen" Jugoslavian Iiittotasavaltaan kuu- neena kehitystä Jugoslavian Iiittotasavallassa 601: luvat siis Serbian, Montenegron ja Kosovon yleensä ja erityisesti Kosovossa sekä kriisin vai- 602: alueet. kutuksia naapurimaissa. Taustaraportit (dok. 603: Montenegro oli noin 1300-luvun puoleenväliin 7986,8037,8082,8149,8204,8205)antavatseik- 604: saakka Serbian valtakuntaa. Serbian valtakun- kaperäisen selostuksen kehityksen kulusta ja 605: nan hajottua 1355 Montenegrosta tuli itsenäinen kiistojen taustasta. Yleiskokouksen nimeämät 606: ruhtinaskunta. V. 1878 tunnustettiin Monteneg- valtuuskunnat ovat kahdesti vierailleet Belgra- 607: ron itsenäinen valtio, joka v. 1910 julistettiin ku- dissa ja Pristinassa 12.-14. maaliskuuta 1998 608: 13 609: 610: (dok. 8058 add. 1) ja 10.-12. kesäkuuta 1998 tapaamiseen Ibrahim Rugovan kanssa edellisenä 611: (dok. 8136 add. II) ja raportoineet asiasta yleis- vuonna, jolloin Kosovon johtaja oli sitoutunut 612: kokoukselle. väkivallattomaan linjaansa. On selvää, että rat- 613: Jugoslavian hajoamisen jälkeen Jugoslavian kaisua ei voida saavuttaa ilman rakentavaa vuo- 614: kriisiä voidaan tarkastella ainakin kolmesta nä- ropuhelua osapuolten välillä. Ed. Korkeaoja ko- 615: kökulmasta: 1) yleinen demokraattinen kehitys rosti lopuksi Jugoslavian viranomaisten ja Eu- 616: Jugoslavian sisällä 2) tilanne Kosovossa sekä 3) roopan neuvoston välisten keskustelujen ja yh- 617: Jugoslavian ja Kosovon kriisin aiheuttamat pa- teistyön tärkeyttä. 618: kolaisongelmat. Kaikki nämä seikat vaikuttavat 619: Jugoslavian jäsenanomuksen käsittelyyn. 620: V. 1998 käsitellyissä raporteissa ja niiden poh- 5.3 YK:n uudistus 621: jalta hyväksytyissä päätöslause/massa 1146 ja 622: suosituksissa 1360, 1368, 1376 ja 1384 korostuvat Poliittisen komitean raportti (dok. 8052) kä- 623: mm. seuraavat seikat: 1) huolestuneisuus poliit- sittelee YK:n uudistusta. Siinä otetaan esille 624: tisten ääriliikkeiden toiminnasta ja mediaan koh- myös YK:n ja Euroopan neuvoston väliset suh- 625: distuvista rajoituksista, vetoomus Jugoslavian teet. Raportti perustuu yleiskokouksen v. 1994 626: hallitukselle jotta tämä noudattaisi Daytonin so- hyväksymään määräykseen laatia raportti YK:n 627: pimuksessa ja nk. Gonzalezin raportissa esitetty- poliittisista haasteista. Yleiskokous antaa suosi- 628: jä toimenpiteitä sekä panisi alulle demokraattiset tuksessa 1367 (1998) tukensa pääsihteeri Kofi 629: uudistukset EN:n periaatteiden ja arvojen mu- Annanin uudistusohjelmalle ja korostaa, että 630: kaisesti 2) lisääntynyt autonomia Kosovolle, ve- uudistus edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston 631: toomus kaikille osapuolille väkivaltaisuuksien kehittämistä ja rahoitustilanteen ratkeamista. 632: lopettamiseksi alueella, pysyvän kansainvälisen Suosituksessa todetaan myös, että kansanedus- 633: läsnäolon perustaminen, demokraattisten uudis- tajien osallistumista YK:n työskentelyyn tulisi 634: tusten aikaansaaminen sekä pakolaisten paluu kehittää samoin kuin yhteistyötä YK:nja alueel- 635: kotiseuduilleen. Yleiskokous on keskustellut listen parlamentaaristen järjestöjen kanssa. YK 636: erikseen pakolaisongelmasta (kohta 14.3 ). Suo- solmi v. 1996 yhteistyösopimuksen IPU:n kans- 637: situs 1384 ( 1998) sisältää lisäksi ehdotuksen mi- sa, joka on avannut oman toimiston YK:n pää- 638: nisterikomitealle, että se järjestäisi Kosovon tule- majaan. 639: vaa asemaa käsittelevän kansainvälisen konfe- V. 1989 Euroopan neuvostolle myönnettiin 640: renssin. tarkkailija-asema YK:n yleiskokouksessa, mutta 641: Jugoslavian tilanteen seuranta jatkuu Euroo- sitä ennen se oli sopinut yhteistyöstä useiden 642: pan neuvostossa eri tasoilla varmaan vielä pit- YK:n erikoisjärjestöjen (esim. UNHCR, ECE, 643: kään. Unesco, ILO, IMF ja Maailmanpankki) sekä 644: Ed. Mikko Elo totesi huhtikuussa 1998, että sihteeristön kanssa. Vuoden 1998 suosituksessa 645: Jugoslavian Iiittotasavallan jäsenyyshakemus on yleiskokous lausuu pettymyksensä siitä, että 646: askel oikeaan suuntaan mutta, että Jugoslavialla tarkkailija-asemaa ei ole käytetty ja kehottaa 647: on edelleen paljon työtä edessä. Kosovo ei ole EN:n ministerikomiteaa tutkimaan miten asiaa 648: Jugoslavian sisäinen asia. Vuoropuhelu Jugosla- voitaisiin edistää, esim. EN:n puheenjohtaja- 649: vian viranomaisten ja Kosovon edustajien välillä maan edustuksen kautta. Suosituksessa on ehdo- 650: on saatava aikaan mahdollisimman pian, ja Ju- tuksia siitä, miten EN:n ja YK:nvälisiä suhteita 651: goslavian on tunnustettava kansainväliselle yh- ja yhteistyötä voitaisiin edistää samoin kuin par- 652: teisölle välittäjärooli. Ed. Elo totesi edelleen, että lamentaarista edustusta yleisemminkin YK:ssä. 653: Jugoslavian Iiittotasavallan olisi ymmärrettävä, Ed. Tytti Isohookana-Asunmaa korosti pu- 654: kuinka tarpeellista on antaa Kosovolle enemmän heenvuorossaan YK-uudistuksen tärkeyttä ja 655: autonomiaa. Lopuksi ed. Elo totesi, että Jugosla- sitä, ettei taloudellinen kriisi ole ylivoimainenjos 656: vian Iiittotasavallan mahdollinen erityisvierasa- vain poliittista tahtoa löytyy. Suomi tukee pää- 657: sema yleiskokouksessa antaisi suuremmat mah- sihteeri Annanin uudistushankkeita ja katsoo 658: dollisuudet rakentavalle vuoropuhelulle järjes- muiden pohjoismaiden lailla, että turvallisuus- 659: tön ja Jugoslavian viranomaisten välillä sekä yh- neuvoston jäsenmäärää voitaisiin nostaa hie- 660: teistyölle,joka aikanaan voisijohtaa Jugoslavian man. Ed. lsohookana-Asunmaa totesi lopuksi, 661: täysjäsenyyteen. että Suomi kannattaa parlamentaarikkojen osal- 662: Ed. Juha Korkeaoja osallistui myös yleiskes- listumista YK:n työskentelyyn ja että Eduskun- 663: kusteluun huhtikuussa 1998. Hän viittasi mm. nan ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunta on 664: 14 665: 666: säännöllisesti 1960-luvulta lähtien seurannut den takaaminen Euroopassa), vaikka järjestöillä 667: YK:n yleiskokouksen istuntoja. on erilainen tausta, rakenne ja työmenetelmät. 668: Yleiskokouksen poliittisen komitean ei-jäsen- Niiden jäsenkunta ja jäsenyyskriteerit eroavat 669: maiden suhteita käsittelevä alakomitea vieraili myös toisistaan. ETYJ (vuoteen 1994 ETYK) oli 670: lokakuussa 1998 New Yorkissa ja keskusteli 1975-90 jatkuva diplomaattinen konferenssi, 671: YK:n edustajien kanssa yhteistyöstä. joka vuoden 1990 Pariisin huippukokouksessa 672: sai pysyvän institutionaalisen rakenteen. Mm. 673: ministerineuvosto, pysyvä komitea, konfliktin- 674: 5.4 Pohjois-Irlannin sopimus ehkäisykeskus ja demokraattisten instituutioi- 675: den ja ihmisoikeuksien toimisto perustettiin. Ins- 676: Huhtikuussa 1998 Iso-Britannian ja Irlannin tituutioiden kehittäminen edellytti myös parla- 677: hallitukset allekirjoittivat Pohjois-Irlannin rau- menttien osallistumista työskentelyyn. Täten 678: hansopimuksen. Toukokuussa 1998 Pohjois-Ir- huhtikuussa 1991 Madridissa perustettiin parla- 679: lannin väestöstä 71 %ja Irlannin tasavallan väes- mentaarinen yleiskokous. Yleiskokouksen en- 680: töstä 94 % hyväksyi sopimuksen kansanäänes- simmäiseksi puhemieheksi valittiin Ilkka Suomi- 681: tyksessä. Yleiskokouksen raportti (dok. 8134) nen. Vuonna 1993 perustettiin pysyvä sihteeristö 682: tarkastelee rauhansopimuksen prosessin eri vai- Wieniin ja nimitettiin ensimmäinen pääsihteeri. 683: heita kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, mitä Vuonna 1994 nimi muutettiin Ety-järjestöksi. 684: opittavaa olisi muiden vastaavanlaisten kiistojen 1990-luvun uudessa poliittisessa tilanteessa ja 685: sovittelusta. Rauhansopimuksen mukaan Poh- erityisesti Euroopan neuvoston laajentuessa ky- 686: jois-Irlantiin syntyy uusi alueellinen neuvosto symys ETY1:n ja EN:n välisestä yhteistyöstä on 687: (assembly), lisätään rajayhteistyötä ja peruste- ajankohtaistunut. Järjestöjen välinen yhteistyö 688: taan saarten välinen neuvosto ( Council of the on ollut esillä EN :n nk. viisaiden ryhmän keskus- 689: Isles). Irlannin tasavalta luopui Pohjois-Irlannin teluissa. Kesäkuussa 1998 Hollannin ulkominis- 690: aluevaatimuksista ja Iso-Britannia suostui muut- teriön aloitteesta järjestettiin seminaari, jossa 691: tamaan vaatimuksensa alueen ylimmästä määrä- keskusteltiin yhteistyön tiivistämisestä erityisesti 692: ysvallasta. Kolme vuosikymmentä kestäneet vä- ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla. Yleisko- 693: kivaltaisuudet olivat takanapäin. kouksen raportti (dok. 8187) tarkastelee ETYJ:n 694: Päätöslause/massa 1163 ( 1998) yleiskokous taustaa, rakennetta sekä järjestöjen yhteisiä toi- 695: tervehtii tyydytyksellä rauhansopimuksen tulos- mialoja. Raportti sekä sen pohjalta hyväksytty 696: ta ja lausuu pyrkimyksensä tutkia miten voitai- suositus 1381 ( 1998) torjuvat ajatuksen järjestö- 697: siin ottaa oppia rauhanprosessista muissa vas- jen yhdistämisestä tai jäykästä muodollisesta 698: taavanlaisissa tilanteissa. Päätöslauselmassa eri- työnjaosta, mutta niissä ehdotetaan tiiviimpää 699: tellään kahdeksan erityispiirrettä (mm. kansain- yhteydenpitoa, konsultaatioitaja tiedonvaihtoa. 700: välisen välitysmiehen ja yhteisön osallistuminen, Tämä koskee toimintaa sekä virkamiestasolla 701: määräajan määritteleminen prosessille, ihmisoi- että ministeri- ja parlamenttitasolla. Todetta- 702: keusperiaatteiden soveltaminen). koon, että yhteistyötä on ollut mm. vaalitarkkai- 703: Rauha ja turvallisuus ovat tärkeimmät ihmis- lu-ja vähemmistöasioissa. Asiakirjoissa koroste- 704: oikeudet, totesi ed. Anneli Jäätteenmäki liberaa- taan, että järjestöjen eri lähestymistavat täyden- 705: liryhmän puolesta pitämässään puheenvuorossa tävät kansainvälistä toimintaa yhteisillä toimin- 706: Pohjois-Irlannin rauhansopimuksesta. Hän on- ta-aloilla. Suositus sisältää useita ehdotuksia yh- 707: nitteli kaikkia eri puolueiden edustajia, jotka siir- teistoiminnan tehostamisesta. Siinä kannatetaan 708: sivät sivuun puoluepoliittiset erimielisyydet koko myös ehdotusta, että laadittaisiin parlamentaa- 709: Irlannin hyväksi. Hän onnitteli myös hyvin suo- risten yleiskokousten yhteistyömuistio (memo- 710: ritetusta työstä kansainvälistä välitystyöryhmää, randum ofunderstanding). 711: jonka jäsenenä oli Suomen entinen pääministeri EN:n ministerikomitea on antamassaan vas- 712: Harri Holkeri. tauksessa yleiskokouksen suosituksesta (dok. 713: 8243) selostanut yhteistyön edistymistä hallitus- 714: tenvälisellä tasolla. 715: 5.5 ETYJ ETYJ:n puheenjohtajamaan Puolan ulkomi- 716: nisteri Bronislaw Geremek piti puheenvuoron ke- 717: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä säkuun istunnossa ja vastasi tällöin myös parla- 718: (ETYJ) ja Euroopan neuvostolla on yhteiset pe- mentaarikkojen kysymyksiin. Edellinen ja en- 719: riaatteet ja tavoitteet (vakauden ja turvallisuu- simmäinen vastaavanlainen keskustelutilaisuus 720: 15 721: 722: järjestettiin v. 1997. On todennäköistä, että käy- kuussa (dok. 8051), vuoropuhelussa EU:n ulko- 723: täntöä jatketaan. suhteiden komissaarin Hans van der Broekin 724: kanssa tammikuussa ja Euroopan parlamentin 725: 5.6 Asevientiä koskevat käytännesäännöt 726: puhemiehen Gil-Roblesin kanssa syyskuussa. 727: Euroopan unionin Amsterdamin sopimus al- 728: Tavanomaisten aseiden ja sotateknologian lekirjoitettiin lokakuussa 1997. Se astuu voimaan 729: kaupankäynnin tehokas ja laaja valvonta on tär- v. 1999. Poliittisen komitean raportissa todetaan, 730: keätä kestävän demokraattisen turvallisuuden että Amsterdamin sopimuksen mukaan EU saa 731: kannalta. Yleiskokous hyväksyi jo v. 1989 pää- enemmän toimivaltaa aloilla, jotka perinteisesti 732: töslauselman (928/1989) asekaupasta ja ihmisoi- ovat olleet Euroopan neuvoston toimialoja. Täs- 733: keuksista, jossa ehdotettiin kansainvälisen ase- tä syystä Euroopan unionin tulisi liittyä EN:n 734: kauppavalvontajärjestelmänja yhteisten sääntö- yleissopimuksiin, jotka ovat avoinna sekä erityi- 735: jen laatimista. Vuonna 1997 yleiskokous käsitteli sesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Eu- 736: jalkaväkimiinojen kieltoa (suositus 1343/1997). roopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Euroopan 737: Vastauksessaan Ministerikomitea toteaa yleis- kulttuurisopimukseen. Euroopan neuvosto on 738: kokoukselle, että koska YK seuraa asiaa, Euroo- useasti aikaisemmin vedonnut Euroopan unio- 739: pan neuvostolla ei ole syytä tarkemmin syventyä niin Euroopan ihmisoikeussopimuksen allekir- 740: asiaan. Viime vuosina kansainvälinen yhteisö on joittamisen puolesta. Raportissa todetaan, että 741: useasti ottanut kantaa asekaupan valvontaan. ihmisoikeuskysymykset ovat edistyneet huomat- 742: Euroopan unioni hyväksyi toukokuussa 1998 tavasti Amsterdamin sopimuksen myötä, mutta 743: poliittisen sopimuksen asevientiä koskevista silti Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulisi 744: käytännesäännöistä, jonka tavoitteena on laatia edelleenkin olla tärkein eurooppalainen ihmisoi- 745: yhteiset kriteerit ED-maiden aseviennille. Yleis- keusmekanismi ja Euroopan unionin tulisi uu- 746: kokouksen raportissa (dok. 8188) todetaan, että delleen harkita liittymistä yleissopimukseen. EU 747: koska Euroopassa on ED-maiden ulkopuolella on liittynyt eräisiin yleissopimuksiin viimeksi 748: merkittäviä aseviennin maita, olisi tärkeätä, että niinkin kauan sitten kuin v. 1979. Raportti tar- 749: EU:n asevientiä koskevat käytännesäännöt saa- kastelee yhteistyömahdollisuuksia yleisemmin 750: taisiin kattamaan kaikki Euroopan neuvoston oikeudellisella alalla sekä vuoropuhelun kehittä- 751: jäsenmaat. EU:n ehdottaman säännöstön mu- mistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla. Yh- 752: kaan asevientiluvan myöntäminen edellyttää teistyöhankkeet mm. Venäjällä, Ukrainassa, 753: kahdeksan kriteerin huomioonottamista, ml. Valko-Venäjällä, Moldovassa, Albaniassa ja 754: ostajamaan ihmisoikeustilanne. Bosnia-Hertsegovinassa mainitaan erikseen. 755: Jo v. 1989 yleiskokous ehdotti tavanomaisten Suositus 1365 ( 1998) sisältää edellä mainittuja 756: aseiden kansainvälisen rekisterin laatimista. Suo- vetoomuksia yleissopimuksiin liittymisen puo- 757: situksessa 1382 ( 1998) yleiskokous kehottaa mi- lesta. Siinä kehotetaan tutkimaan, mitä mahdol- 758: nisterikomiteaa luomaan yhdessä Euroopan lisuuksia olisi EU:n liittyä Euroopan neuvoston 759: unionin kanssa yhteismekanismin sekä luettelon jäseneksi. Suosituksessa viitataan maaliskuussa 760: mahdollisesti kidutukseen, painostukseen tai ih- 1998 Lontoossa pidettyyn konferenssiin EU:n 761: misoikeusloukkauksiin käytettävistä laitteista. jäsenyyttä hakevien maiden kanssa. EN:n toi- 762: Yleiskokouksen mielestä olisi tehtävä kansalli- minta edistää hakijamaiden valmistautumista 763: sen lainsäädännön katsaus sekä tutkittava mah- ED-jäsenyyteen. Tästä syystä yleiskokouksen 764: dollisuuksia saada aikaan yleiseurooppalainen mielestä Euroopan neuvoston tulisi osallistua 765: asekauppaa käsittelevä säännöstö. Yleiskokous tulevaisuudessa vastaaviin valmisteleviin konfe- 766: korostaa myös kansallisten parlamenttien roolia rensseihin. Euroopan neuvosto ja Euroopan 767: asevientilupien myöntämisessä. Suosituksessa unioni ovat järjestäneet 1990-luvulla nk. nelikan- 768: vedotaan EU:n ulkopuolella oleviin maihinjotta takokouksia Gärjestöjen puheenjohtajat sekä 769: nämä kunnioittaisivat EU:n laatimaa säännös- pääsihteerit). Yleiskokouksen mielestä EN:n 770: töä kunnes saadaan kansainvälinen säännöstö. yleiskokouksen ja Euroopan parlamentin puhe- 771: miesten tulisi osallistua näihin nelikantakokouk- 772: 5.7 Suhteet Euroopan unioniin 773: siin. Yleiskokous pyrkii lisäksi lisäämään yhteis- 774: työtä Euroopan parlamentin kanssa mm. demo- 775: Kertomusvuonna yleiskokous käsitteli Eu- kratia-, ihmisoikeus- ja vaalitarkkailuasioissa. 776: roopan neuvoston ja Euroopan unionin suhteita Lopuksi yleiskokous kehottaa ministerikomite- 777: poliittisen komitean yleisraportin pohjalta huhti- aa edistämään edellä mainittuja asioita. 778: 16 779: 780: 6 Oikeudelliset ja ihmisoikeuskysy- mokratian toimivuuden ja yhteiskunnallisen oi- 781: mykset keudenmukaisuuden kannalta. Tästä syystä tar- 782: vitaan- ja kansalaiset itse asiassa odottavatkin 783: 6.1 Syrjintä valittaessa sukunimeä päättäjiltä- kansainvälistä yhteistyötä korrup- 784: tion ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisek- 785: Euroopan neuvosto valvoo tasa-arvon toteu- si. Tarvitaan lisää kansainvälistä valvontaa ja 786: tumista periaatteessa kaikilla elämän aloilla. poliisin yhteistyötä. Yleissopimuksessa on esitet- 787: 1970-luvulta lähtien ja useaan otteeseen erityises- ty korruptionvastaisen työryhmän perustamista. 788: ti 1990-luvulla yleiskokous on kiinnittänyt huo- Erityisen vahingollista on korruption ja sitä 789: miota siihen, että eräissä jäsenmaissa on edelleen kautta taloudellisen rikollisuuden mahdollinen 790: voimassa sukunimen valintaa koskeva lainsää- tunkeutuminen julkishallintoon, mikä voi hor- 791: däntö, joka loukkaa naisten ja miesten välistä juttaa kansalaisten uskoa poliittiseen järjestel- 792: tasa-arvoa lapsen sukunimen valinnassa. Yleis- mään ja oikeuslaitokseen. 793: kokouksen raportissa (dok. 7885) viitataan mm. Ed. Jäätteenmäki korosti, että uusi yleissopi- 794: v. 1995 tehtyyn kartoitukseen tilanteesta ja lau- mus sisältää useita uusia myönteisiä ehdotuksia; 795: sutaan tyytymättömyys sen johdosta, ettei minis- mm. ehdotukset yksityisellä sektorilla tapahtu- 796: terikomitea ole ryhtynyt tiukempiin toimiin van lahjonnan kriminalisoimisesta (kuten on jo 797: asian korjaamiseksi kaikissa jäsenmaissa. Minis- tapahtunut mm. Suomessa ja Ruotsissa) sekä 798: terikomitea on kylläkin lausunut selvän tukensa kansanedustuslaitosten edustajien lahjomisen 799: yleiskokouksen näkemykselle, mutta yleiskoko- kriminalisoimisesta. Lopuksi ed. Jäätteenmäki 800: uksen mielestä ministerikomitean suositus jäsen- otti esille kysymyksen yleissopimukseen liittyvis- 801: maille ei ole riittävä toimenpide muutoksen ai- tä varaumista ja toivoi joustavuutta varaumiin 802: kaansaamiseksi. liittyvissä säädöksissä. 803: Suosituksessa 1362 ( 1998) yleiskokous kehot- 804: taa ministerikomiteaa selvittämään, missä mais- 805: sa on edelleen voimassa puutteellinen lainsää- 6.3 EN:n yleissopimusten hyväksymismenettely 806: däntö, ja kehottamaan asianomaisia maita ryh- 807: tymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Parlamentaarisen yleiskokouksen rooli aloit- 808: teentekijänä on eräs sen vahvuuksista ja järjestön 809: ehkä tärkein erityispiirre. Yleissopimusten osalta 810: nykyisten sääntöjen mukaan EN:n ministeriko- 811: 6.2 Rikosoikeudellinen korruptiosopimus mitealla, joka hyväksyy yleissopimukset, ei ole 812: velvollisuutta pyytää yleiskokouksen lausuntoa 813: EN:n toisen huippukokouksen (lokakuussa yleissopimusluonnoksista edes niissä tapauksissa 814: 1997) hyväksymässä toimintaohjelmassa minis- jolloin aloite on aikanaan tullut yleiskokoukselta 815: terikomiteaa kehotettiin asettamaan laajapohjai- (dok. 80 17). Suositus 1361 (1998) sisältää ehdo- 816: nen työryhmä valmistelemaan luonnosta kor- tuksen ministerikomitealle hyväksyä päätöslau- 817: ruptiot torjuvaksi yleissopimukseksi. Lausunnos- selma, jonka mukaan kaikista yleissopimus- ja 818: saan 207 (1998) yleiskokous ilmaisee kantansa lisäpöytäkirjaluonnoksista tulisi pyytää parla- 819: luonnostekstistä ja ehdottaa eräitä muutoksia. mentaarisen yleiskokouksen lausunto ennen lo- 820: Yleiskokouksen raportissa (dok. 8133) todetaan, pullista hyväksymistä. Näin tunnustetaan yleis- 821: että korruptiota pidetään yleisesti vaarana de- kokouksen periaatteellinen osallistuminen pää- 822: mokraattisten instituutioiden toimivuudelle ja töksiin yleissopimusasioissa. Nykyisen käytän- 823: yhteiskunnan moraalille. Yleiskokouksen esittä- nön mukaan yleiskokouksen lausuntoa pyyde- 824: mät muutosehdotukset liittyvät lähinnä varau- tään yleensä muttei aina. 825: mien lukumäärään ja sovellutukseen. 826: Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja 827: ed. Anneli Jäätteenmäki esitti yleiskokouksessa 6.4 Yleissopimus ympäristönsuojeluun liittyvistä 828: liberaaliryhmän puheenvuoron uuden yleissopi- määräyksistä rikoslainsäädännössä 829: muksen luonnoksesta. Ed. Jäätteenmäki totesi, 830: että lisääntynyt taloudellinen rikollisuus, rahan- Kertomusvuonna yleiskokous antoi lausun- 831: pesu ja korruptio ovat muodostuneet ongelmaksi non 204 (1998) luonnoksesta yleissopimukseksi 832: niin valtioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehi- ympäristönsuojeluun liittyvistä määräyksistä ri- 833: tyksen kannalta kuin myös ihmisoikeuksien, de- koslainsäädännössä . Ministerikomitea on aikai- 834: 17 835: 836: semmin hyväksynyt kaksi omaa suositusta (vuo- sääntöjä ja huomioimaan näkökohdat mm. kou- 837: sina 1977 ja 1988) ympäristönsuojeluun liittyvis- lutuksessa. 838: tä määräyksistä rikoslainsäädännössä. Raportis- 839: sa (dok. 8056) korostetaan, että rikoslainsäädän- 840: nöllisiä määräyksiä olisi pidettävä viime käden 6.6 Asevelvollisten oikeudet 841: toimenpiteenä ympäristönsuojelussa muiden oi- 842: keudellisten keinojen jälkeen.Yleissopimuksen Raportti (dok. 7979) asevelvollisten oikeuk- 843: tavoitteena on määritellä eurooppalaiset stan- sista perustuu Suomen valtuuskunnan puheen- 844: dardit ja sitä kautta edistää kansallisten lainsää- johtajan Olli Rehnin vuonna 1992 esittämään 845: däntöjen määräyksiä. aloitteeseen. Raportin valmistelua varten järjes- 846: Lausunnossa yleiskokous esittää eräitä muu- tettiin heinäkuussa 1996 oikeudellisen ja ihmisoi- 847: tosehdotuksia luonnostekstiin jotka mm. liitty- keusasiain komitean kuuleminen Helsingissä ja 848: vät varaumiin. vierailu Ahvenanmaalla. Suomesta kuulemiseen 849: Ministerikomitean päätöksestä yleissopimus osallistui myös Suomen Varusmiesliitto ry. 850: avattiin allekirjoituksille 4. marraskuuta 1998, Todettakoon, että raportti ei käsittele tällä 851: jolloin mm. Suomi allekirjoitti sen. Yleissopimus kertaa aseistakieltäytyjien ihmisoikeuksia, joita 852: astuu voimaan kun kolme maata on allekirjoitta- on käsitelty aikaisemmissa raporteissa. 853: nut sen. Syyskuussa 1998 hyväksytty raportti käsitte- 854: lee asevelvollisten oikeuksia Euroopan ihmisoi- 855: keussopimuksen artiklojen 3, 4.2, 5, 6, 8, 9, 10 ja 856: 6.5 Oikeus yksityisyyteen 11 valossa sekä tilannetta Euroopan neuvoston 857: jäsenmaissa. Raportin loppuosassa todetaan, 858: Euroopan neuvoston toiminta ei ole yksin- että eräissä maissa sovellettavat asevelvollisten 859: omaan kannanottoa poliittiseen toimintaan ja oikeuksien rajoitukset ovat ihmisoikeussopi- 860: ongelmiin. Kysymys kansalaisten oikeuksista muksen vastaisia. 861: yksityisyyteen tuli esille syksyllä 1997 Walesin Päätöslause/massa 1166 ( 1998) kehotetaan 862: prinsessa Dianan kuoleman ja hänen kokeman suoraan jäsenmaita muuttamaan kansallista 863: yksityisyyden laajamittaisen häirinnän johdosta. lainsäädäntöään. Lisäksi siinä kehotetaanjäsen- 864: Syyskuun istunnossa käsiteltiin aihetta ajankoh- maita luomaan siviileistä koostuva asevelvollis- 865: taiskeskustelussa ja hyväksyttiin ehdotus laaja- ten oikeuksia valvova järjestö. Asevelvollisten 866: mittaisen raportin laatimisesta myöhemmin. yhdistyksiä tulisi myös rohkaista. Aseistakieltäy- 867: Varsinainen yleiskeskustelu käytiin kesäkuussa tyjien osalta viitataan mm. yleiskokouksen pää- 868: 1998. Raportin (dok. 8130) valmisteluun liittyi töslauselmaan 3378 (1967) sekä ministerikomite- 869: joulukuussa 1997 järjestetty oikeudellisen komi- an suositukseen 8 (1987). 870: tean kuulemistilaisuus,jossa käsiteltiin kysymys- Suosituksessa 1380 ( 1998) yleiskokous kehot- 871: tä lähinnä Euroopan ihmisoikeussopimuksen taa ministerikomiteaa laatimaan tiukat ohjeet 872: 8:nnen (oikeus yksityisyyteen)ja lO:nnen (sanan- siitä, miten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 873: vapaus) artiklan valossa. Aihetta on käsitelty artikloja 3, 4, 5, 6, 10 ja 11 tulisi soveltaa asevel- 874: aikaisemminkin, mm. lehdistön etiikan näkökul- vollisiin. 875: masta v. 1993 (suositus 1215/1993). Ed. Gunnar Jansson esitti liberaaliryhmän pu- 876: Ed. Gunnar Jansson esitti liberaaliryhmän pu- heenvuoron ja lausui tukensa raportissa esitetyil- 877: heenvuoron aiheesta ja yhtyi raportissa esitet- le ehdotuksille. Ed. Jansson ehdotti myös, että 878: tyyn loppupäätelmään, että uutta yleissopimusta monitorointikomitea valvoisi toimintansa puit- 879: yksityisyyden turvaamiseksi ei tarvita. Koska in- teissa ihmisoikeuksien noudattamista sotilasyk- 880: himillinen käyttäytyminen on erilaista, keinot siköissä. 881: vääristymien estämiseksi on löydettävä muulla Halukkuudella puolustaa isänmaata ja ihmis- 882: tavoin esim.laatimalla yhteisiä suuntaviivoja toi- oikeuksien kunnioittamisella on selvä positiivi- 883: minnalle kuten on esitetty päätöslause/massa nen korrelaatio, totesi ed. Jaakko Laakso. Tutki- 884: 1165 (1998). musten mukaan puolustushalukkuus on Suo- 885: Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenmaiden messa Euroopan korkein. Asevelvollisilla on 886: hallituksia hyväksymään tai täydentämään ole- omat yhdistykset, ja oikeusasiamies vierailee 887: massa olevaa lainsäädäntöä ehdotettujen suun- säännöllisesti sotilasyksiköissä. Asevoimat eivät 888: taviivojen mukaisesti. Lisäksi kehotetaan lehdis- ole mikään itsenäinen saareke, johon eivät ihmis- 889: tön eri ammattiryhmiä laatimaan omia ammatti- oikeuksien säännökset soveltuisi. On valitetta- 890: 891: 3 281056 892: 18 893: 894: vaa, että edelleen monissa paikoissa on paljon Suomen valtuuskunnasta ed. Gunnar Jansson 895: kehityksen varaa tällä alalla. on osallistunut kertomusvuonna sekä Latvian 896: (kesäkuusta lähtien) että Kroatian (elokuuhun 897: saakka) monitorointitoimintaan. Lisäksi pj Mik- 898: 6. 7 Eräät Baltian maiden entiset suurlähetystöt ko Elo toimi Latvian parlamenttivaalien tarkkai- 899: lijavaltuuskunnan puheenjohtajana (vrt. 7 .6.). 900: Toisen maailmansodan aikana ja välittömästi Puheenjohtajisto käsitteli maaliskuussa 1998 901: sen jälkeen Latvian, Liettuan ja Viron suurlähe- valvontakomitean aloitteen valvontamenetel- 902: tystöt Pariisissa sekä Liettuan suurlähetystö män avaamiseksi Kreikan läntisessä Traakiassa 903: Roomassa luovutettiin Neuvostoliitolle. Rapor- asuvan muslimivähemmistön kohtelusta. Val- 904: tissa (dok. 8176) selostetaan, kuinka kolme Bal- vontakomitean valtuuskunta vieraili alueella lo- 905: tian maata pyrkii saamaan takaisin osittain jo kakuussa 1997. Kokouksessaan maaliskuussa 906: ennen itsenäisyyden uudelleensaavuttamista 1998 puheenjohtajisto katsoi, ettei tilanne anta- 907: suurlähetystörakennukset, jotka oikeuden mu- nut aihetta ryhtyä monitorointiin Kreikassa. 908: kaan edelleen ovat ao. maiden omaisuutta. Suur- Raportissa sekä suosituksessa 1366 ( 1998) ke- 909: lähetystörakennusten palauttamista ovat vai- hotetaan ministerikomiteaa harkitsemaan uudel- 910: keuttaneet vetoomukset diplomaattiseen koske- leen oman monitorointitoimintansa eräitä peri- 911: mattomuuteen. Raportissa viitataan yleisko- aatteita kuten käsittelyn ja asiakirjojen salaista 912: kouksen lausuntoon 193 (1996) Venäjän jäse- luonnetta. Lisäksi todetaan, että olisi tarkoituk- 913: nyydestä Euroopan neuvostossa, jossa edellyte- senmukaista, että ministerikomitea vastaisi vii- 914: tään pikaista ratkaisua kiistaan. pymättä yleiskokouksen suosituksiinjotta niiden 915: Suosituksessa 1392 ( 1998) kehotetaan kaikkia ajankohtaisuus säilyisi. Yleiskokous toistaa 916: osapuolia pikaisiin neuvotteluihin sekä vedotaan myös ehdotuksensa, että monitorointitoiminnas- 917: ministerikomiteaan jotta tämä myötävaikuttaisi ta tulisi pääsääntöisesti keskustella yhteiskomi- 918: ratkaisun aikaansaamiseksi. teassa (Joint committee). Viitaten päätöslause1- 919: maan 1115 (1997) komitea on laatinut luettelon 920: toimintansa 21 pääalasta, jotka liittyvät mm. 921: monipuoluejärjestelmään, oikeusvaltion periaat- 922: 7 Jäsenyysvelvoitteiden seuranta teisiin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. 923: Päätöslause/massa 1155 ( 1998) yleiskokous 924: 7.1 Yleiskeskustelu antaa tukensa komitean omaksumille toiminta- 925: periaatteille ja erityisesti pyrkimyksille lähem- 926: Vuonna 1997 perustetun jäsenvelvoitteiden pään yhteistyöhön ministerikomitean monito- 927: valvontakomitean (monitorointikomitea) tehtä- roinnin kanssa. 928: viin kuuluu laatia kerran vuodessa katsaus toi- Ministerikomitea vastasi ehdotukseen päättä- 929: minnastaan. Monitorointikomitean ensimmäi- mällä, että monitorointitoiminnasta keskustel- 930: sessä vuosikertomuksessa (dok. 8057) seloste- laan paitsi yleiskokouksessa myös yhteiskomite- 931: taan valvontaprosessin toimintaperiaatteita, -ta- assa sekä epävirallisissa konsultaatioissa yleisko- 932: poja sekä yhteistyötä ministerikomitean monito- kouksen ja ministerikomitean välillä. 933: rointiyksikön kanssa huhtikuusta 1997 huhti- 934: kuuhun 1998. Siinä selostetaan myös jäsenvel- 935: voitteiden seurantatoiminnan eri kehitysvaiheita 7.2 Ukraina 936: 1990-luvulla. Raportissa todetaan toiminnan pe- 937: rustuvan yhteistyöhön kohdemaiden kansallis- Kuolemanrangaistuksen poistaminen on eräs 938: ten valtuuskuntien kanssa ja että siinä pyritään Euroopan neuvoston päätavoitteista ihmisoike- 939: vuoropuheluun ministerikomitean monitoroin- usalalla. Liittyessään Euroopan neuvostoon v. 940: tiyksikön kanssa. Yhteistyötä viimeksimainitun 1995 Ukraina sitoutui käynnistämään kuole- 941: tahon kanssa on kuitenkin vaikeuttanut ministe- manrangaistuksen moratorion. Sitoumuksesta 942: rikomitean toiminnan salainen luonne. huolimatta Ukrainassa toimitettiin 89 teloitusta 943: Vuoden 1998 alussa valvontakomitealla oli v. 1996 ja vuoden 1997 alussa 13 teloitusta. 944: käsiteltävänä kymmenen jäsenmaan jäsenvel- Yleiskokous tuomitsi teloitukset päätöslausel- 945: voitteet ja -sitoumukset. Valtiot ovat Albania, massa 1112 (1997), jossa todetaan, että yleisko- 946: Bulgaria, Kroatia, Latvia, Makedonia, Moldo- kous voi olla hyväksymättä Ukrainan valtuus- 947: va, Slovakia, Turkki, Ukrainaja Venäjä. kunnan valtakirjat vuoden 1998 istunnossa ellei 948: 19 949: 950: virallista kuolemanrangaistuksen moratoriota kuolemanrangaistuksen täydellinen poistami- 951: julisteta. nen, lakien soveltaminen kaikkialla maassa, ri- 952: Oikeudellisen komitean raportti (dok. 7974) koslainsäädännön, syyttäjäviraston ja vankila- 953: käsiteltiin tammikuun istunnossa, jonka pohjal- järjestelmän uudistaminen sekä korruption ja ta- 954: ta hyväksyttiin päätöslauselma 1145 (1998). lousrikollisuuden torjuminen. 955: Yleiskokous tuomitsee suoritetut teloitukset ja Venäjän valtuuskunnan kommentit arvioista 956: vaatii kuolemanrangaistuksen lakisääteistä pois- ovat raportin liitteenä. Venäjän jäsenvelvoittei- 957: tamista. Lisäksi yleiskokous vaatii, että Ukrai- den seuranta jatkuu. 958: nan viranomaiset luovuttavat luettelon kaikista 959: kuolemanrangaistukseen tuomituista vangeista 960: ja, että heidän kohtalostaan ilmoitetaan. Yleis- 7.4 Bulgaria 961: kokous edellyttää, että maaliskuun vaaleissa va- 962: littava parlamentti päättää kuolemanrangais- Vuoden toinen monitorointikomitean maara- 963: tuksen poistamisesta ja että presidentti julistaa portti koskee Bulgariaa. Sitä käsiteltiin syys- 964: armahduksen. Päätöslauselmassa viitataan van- kuussa 1998 (dok. 8180). Bulgaria liittyi Euroo- 965: kilaolojen puutteellisuuteen. Ellei edellä mainit- pan neuvostoon v. 1992. Demokraattisten uudis- 966: tuja ehtoja toteuteta, yleiskokous harkitsee seu- tusten monitorointi alkoi v. 1994 ja siirtyi uudelle 967: raavassa istunnossa Ukrainan valtuuskunnan valvontakomitealle v. 1997. 968: valtakirjojen hylkäämistä. Laaja maaraportti alkaa Bulgarian poliittisen 969: Määräyksessä 538 ( 1998) annetaan oikeudel- tilanteen yleiskuvauksella. Uudistusprosessi on 970: liselle komitealle tehtäväksi seurata tilannetta. toteutettu erityisen vaikeissa taloudellisissa 971: oloissa, jotka johtivat ennenaikaisiin vaaleihin v. 972: 1997. Vaalien jälkeen edistystä on tapahtunut 973: 7.3 Venäjä taloussektorilla ja politiikassa, aloilla joilla 974: uudistuksia tarvitaan edelleenkin. Maaraportti 975: Yleiskokous on kertomusvuonna keskustellut käsittelee muutoksia mm. seuraavilla aloilla: oi- 976: monitorointitoiminnasta ja uudistushankkeiden keusjärjestelmän kehittäminen ml. tuomioistuin- 977: toteuttamisesta kahdessa monitoroinnin kohde- laitos ja lainsäädäntötyöskentely, lehdistönva- 978: maassa. Kesäkuussa käsiteltiin Venäjän maara- paus, uskonnonvapaus, vähemmistöt, paikallis- 979: porttia (dok. 8127). Koska kyseessä on infor- hallinto, poliisin toiminta, kuolemanrangaistus 980: maatioraportti yleiskeskustelun päätteeksi, ei ja lasten oikeudet. Raportin valmistelua varten 981: hyväksytä mitään loppuasiakirjaa. Ensimmäi- komitean edustajat vierailivat Bulgariassa joulu- 982: sessä Venäjän maaraportissa arvioidaan laajasti kuussa 1997 ja kesäkuussa 1998. Raportin lop- 983: ja yksityiskohtaisesti eri alojen uudistushankkei- puun on liitetty Bulgarian hallituksen ja eräiden 984: ta (raportissa on 62 sivua). Yhteenvedon tekemi- puolueiden huomiot. 985: nen kaikista uudistushankkeista olisi tässä mah- Yhteenvetona raportti toteaa myönteisenä 986: dotonta mutta todettakoon, että raportti kattaa edistyksenä mm. seuraavat seikat: korkeimman 987: mm. seuraavat alat: EN:n yleissopimusten ratifi- hallinto-oikeuden ja kassaatio-oikeuden perus- 988: ointi ja niiden edellyttämät lainmuutokset, syyt- taminen, kansallisen väestöneuvoston perusta- 989: täjäviraston uudistaminen, kuolemanrangais- minen, uskonnonvapauden edistyminen ja hal- 990: tuksen poistaminen, ihmisoikeusloukkaukset lintolain uudistaminen. Yleiskokous on kuiten- 991: Tshetsheniassa, vankilaolot, kansalaisten liikku- kin huolissaan kehityksestä seuraavilla aloilla: 992: mavapaus, salaisen palvelun toiminta, armeijan viestinnän alalla, poliisin väkivaltainen käyttäy- 993: olot, vähemmistöjen suojelu, paikallishallinnon tyminen, julkishallinnon henkilöstöpolitiikka, 994: kehittäminen sekä markkinatalouteen siirtymi- paikallishallinto, lastenvankilat sekä hallitus- ja 995: sen tuomat haasteet ja ongelmat. Raportti sisäl- oppositiopuolueiden väliset suhteet. 996: tää myös yleisarviot ihmisoikeuksien toteuttami- 997: sesta ja demokratian edistymisestä. 998: Raportin loppupäätelmissä todetaan, että 7.5 Albania 999: edistystä on tapahtunut, mutta paljon työtä on 1000: vielä edessä. On siis perusteltua jatkaa jäsenvel- Albanian poliittinen kriisi on jatkunut v. 1998. 1001: voitteiden valvontaa edelleen. Raportissa onkin Kesän 1997 parlamenttivaalien tuloksena valta 1002: lueteltu ne alat, joihin komitea tulevaisuudessa siirtyi demokraattiselta puolueelta (jota edustaa 1003: keskittää huomionsa. Niidenjoukossa ovat mm. mm. entinen presidentti Sali Berisha) sosialisti- 1004: 20 1005: 1006: puolueelle. Pääministeriksi valittiin sosialisti- hattiinja kuusi oppositioon kuuluvaa virkamies- 1007: puolueen johtaja Fatos Nano. Presidentti Sali tä pidätettiin. 1008: Berisha erosi 23. heinäkuuta 1997, minkäjälkeen Syyskuussa 1998 perustettiin EN:n, ETYJ:nja 1009: parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi sosialis- EU :n yhteinen Friends of Albania-ryhmä, joka 1010: tipuolueen ehdokkaan Rexhep Meidanin. toimii vapaamuotoisena koordinaatio- ja kon- 1011: Toimivan demokratian peruskivi, perustusla- sultaatioyksikkönä. Yleiskokouksen yhteistyö 1012: ki, puuttuu kuitenkin edelleen Albaniassa. Vuo- ETYJ:n edustajan kanssa on tapahtunut lähinnä 1013: den 1994 kansanäänestyksen jälkeen työ uuden monitorointikomitean kautta (Albanian rapor- 1014: perustuslain aikaansaamiseksi on kohdannut toijat) mutta läheisessä yhteistyössä puheenjoh- 1015: vaikeuksia. Pääoppositiopuolue, demokraatti- tajistoon. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä koko 1016: nen puolue, on kieltäytynyt osallistumasta parla- kertomusvuoden. 1017: mentin perustuslakityöryhmän työskentelyyn. Pysyvän edistyksen aikaansaaminen vaatii 1018: Vuoden 1998 alussa presidentti Rezhep Meidani kuitenkin johdonmukaista, pitkäaikaista ja va- 1019: julisti 1998 "perustuslain vuodeksi". Marras- kavaa panosta Albanian poliittisilta päättäjiltä. 1020: kuussa järjestettiin kansanäänestys uudesta pe- Muutoshalun on tultava sisältäpäin jotta ulko- 1021: rustuslakitekstistä. Aivan luotettavaa tietoa ää- puolinen tuki voisi olla tehokasta. 1022: nestysprosentista on ollut vaikeata saada mutta Albanian tilanne tuli yleiskokouksen käsitel- 1023: yleinen arvio on, että äänestysprosentti oli yli 50, täväksi syyskuussa 1998 (dok. 8208). Pääsihteeri 1024: josta enemmistö hyväksyi perustuslain. Daniel Tarschys totesi puheenvuorossaan, että 1025: Kansainväliset järjestöt ovat pyrkineet tuke- Albanian on nyt lopulta uudistettava poliittista 1026: maan Albanian demokratisointia poikkeukselli- kulttuuriaan, omaksuttava demokraattisia työ- 1027: sen monipuolisesti koko 1990-luvun. Euroopan tapoja ja hoidettava opposition ja hallituksen 1028: neuvostolla ja EU:lla on jo useamman vuoden väliset erimielisyydet rauhanomaisesti demo- 1029: ollut yhteinen avustusohjelma. EN:lla ja kraattisten instituutioiden puitteissa. 1030: ETY J :llä on myös omat toimipisteet Tiranassa. Yleiskokous hyväksyi suosituksen 1386 1031: Myös Länsi-Euroopan liitolla (WEU) on Alba- ( 1998), jossa kehotetaan presidentti Meidania 1032: niassa huomattava avustusohjelma, joka käsit- jatkamaan sovinnon etsimistä ja viitataan aikai- 1033: tää lähinnä poliisien kouluttamista. semmin esille tuotuihin vaatimuksiin. 1034: Yleiskokouksen ja ETY J :n Albaniassa toimi- Albanian tilannetta seurataan tiiviisti jatkos- 1035: vat edustajat ehdottivat tammikuussa 1998 Eu- sakin. 1036: roopan neuvoston parlamentaarisen yleiskoko- 1037: uksen, ETY J:n yleiskokouksen ja Euroopan par- 1038: lamentin yhteisen valtuuskunnan (Tri-parlia- 7.6 Latvia 1039: mentary mission) vierailua vauhdittaakseen pe- 1040: rustuslakityöryhmän toimintaa. Tiranassa val- Osana Latvian jäsenvelvoitteiden seurantaa 1041: tuuskunta keskusteli kaikkien keskeisten poliit- raportoijat (Terry Davis ja Gunnar Jansson) teki- 1042: tisten päättäjien kanssa. Vierailun päätteeksi val- vät tutkintamatkan Latviaan 29.4.-1.5.1998. 1043: tuuskunta hyväksyi julistuksen. Päähuomio kes- Matkaraportista-keskusteltiin kesäkuun istun- 1044: kittyy siis toisaalta perustuslain valmisteluihin, non yhteydessä (dok. 8136, add. 1). Raportoijat 1045: toisaalta Albanian parlamentin menettelytapa- tekivät toisen matkan Latviaan kesäkuussa 1998. 1046: sääntöjen kehittämiseen. Myös muita demokra- Osana Latvian jäsenvelvoitteiden seurantaa 1047: tian pääperiaatteita käsiteltiin. Puheenjohtajisto nimesi valtuuskunnan seuraa- 1048: Yhteisvaltuuskunta teki toisen vierailu Tira- maan Latvian 3. lokakuuta 1998 pidettäviä par- 1049: naan kesäkuussa 1998. Tässä vaiheessa osa op- lamenttivaaleja sekä samaan aikaan järjestettä- 1050: positiosta oli suostunut osallistumaan perustus- vää kansanäänestystä kansallisuuslaista. Pu- 1051: lakityöryhmän työskentelyyn. Demokraattinen heenjohtajiston valtuuskuntaa johti ed Mikko 1052: puolue jatkoi kuitenkin boikottiaan ja heinä- Elo. Valtuuskuntaan kuului mm. ed. Gunnar 1053: kuun alussa demokraattinen puolue julisti pää- Jansson. 1054: töksen boikotoida täysin parlamenttityöskente- Vaalien jälkeen raportoijat viimestelivät ra- 1055: lyä. Hallitus- ja oppositiopuolueiden välinen porttiaan Latvian jäsenvelvoitteiden noudatta- 1056: syyttely ja riidat jatkuivat. Kesällä väkivalta li- misesta, joka on toimitettu Latvian edustajille 1057: sääntyi ja oppositio yritti kaapata vallan väkisin. kommentteja varten. Raportti tullee yleiskoko- 1058: Demokraattisen puolueen kansanedustaja mur- uksen käsittelyyn vuoden 1999 aikana. 1059: 21 1060: 1061: 8 Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö tulisi ottaa huomioon Jaatiessaan kansallisia 1062: opetusstrategioitansa. Yleiskokouksen mielestä 1063: 8.1 Vähemmistöjen korkeakoulutus ministerikomitean tulisi tukea koulutus- ja tutki- 1064: muskomitean puitteissa alan tutkimusta ja pilot- 1065: Ed Tytti Jsohookana-Asunmaan aloitteesta tihankkeita. 1066: kulttuuri- ja koulutuskomitea oli valmistellut ra- Ed Jansson viittasi puheenvuoronsa alussa 1067: portin vähemmistöjen korkeakouluopetuksesta toteamukseen, jonka mukaan maan sivistystaso 1068: (dok. 7888). Aloitteessa yhdistyvät kaksi Euroo- määräytyy mm. sen mukaan miten vähemmistö- 1069: pan neuvoston päätoimialaa: kulttuuri ja koulu- jä kohdellaan. Suomi on hyvä esi!perkki siitä, 1070: tus sekä ihmisoikeudet. Vähemmistökysymykset miten kielisopu voidaan saavuttaa. Aidinkieli on 1071: ovat edelleen v. 1998 Euroopan neuvoston pää- ihmisen identiteetin tärkein tekijä. Tästä syystä 1072: toimialoja sekä hallitustenvälisessä että parla- kielten moninaisuus ei voi olla uhka kansakun- 1073: mentaarisessa yhteistyössä. nalle vaan sen rikkaus. 1074: Alkupuheenvuorossaan ed Isohookana-Asun- 1075: maa viittasi Euroopan neuvoston laajaan toimin- 1076: taan vähemmistöjen puolesta (yleissopimukset, 8.2 Nuorisoasiat 1077: suositukset ym.). Hän totesi, että kysymystä ei 1078: ole tutkijapiireissä tarpeeksi tutkittu ehkä siitä Yleiskokouksen raportti (dok. 8016) ottaa 1079: syystä, että tilanne vaihtelee voimakkaasti eri kantaa ehdotuksiin uudistaa Euroopan neuvos- 1080: maissa. Euroopan neuvostolla on kokemusta eri ton toimintaa nuorisoalalla. Joulukuussa 1996 1081: maiden kulttuuritilanteiden arvioimisessa, joten ministerikomitea määräsi suoritettavaksi katsa- 1082: olisi syytä tutkia myös vähemmistöjen koulutus- uksen EN :n nuorisopolitiikan toimintalinjoista,- 1083: tilannetta. muodoista ja -rakenteesta. Ulkopuolisen konsul- 1084: Raportissa todetaan lähtökohtaisesti, että vä- tin valmistelema raportti ja uudistusehdotukset 1085: hemmistöjen mahdollisuuksista korkeakoulu- herättivät vilkkaan keskustelun aiheesta. Yleis- 1086: opetukseen on keskusteltu aika vähän Euroopas- kokous yhtyy useisiin konsultin arvioihin ongel- 1087: sa, ja että on olemassa rajoitetusti täsmällistä mista ja vaikeuksista muttei kaikkiin ehdotuksiin 1088: tietoa siitä. Toisaalta kysymyksenasettelu on eri- mm. rakenneuudistuksista. Yleiskokouksen 1089: lainen Länsi- ja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroo- kulttuurikomitea ja erityisesti sen nuoriso- ja ur- 1090: pan maissa vähemmistöillä ei juurikaan ole po- heilualakomitea, jonka puheenjohtaja on ed 1091: liittisia vaatimuksia. Eräissä Keski- ja Itä-Euroo- Mikko Elo, ovat seuranneet tiiviisti kysymystä ja 1092: pan maissa on vähemmistö ryhmiä, joilla maansa ilmaisee suosituksessa 1364 ( 1998) ja päätöslau- 1093: demokratisoinnin myötä on nyt mahdollisuus se/massa 1152 (1998) kantansa. Yleiskokous 1094: parantaa asemaansa. Vähemmistökysymyksillä korostaa mm. yhteistyön lisäämistä sekä EN:n 1095: on näissä maissa usein vahva poliittinen ulottu- sisällä että muiden kansainvälisten järjestöjen ja 1096: vuus. Raportti sisältää katsauksen tilanteesta toimitsijoiden kanssa (ml. kansalaisjärjestöt ja 1097: kahdessa maaryhmässä. Suomen osalta on selos- EU) ja resurssien varmistamisen tulevaisuudes- 1098: tettu sekä ruotsinkielisen vähemmistön että saa- sakin. 1099: melais- ja romanivähemmistön asemaa. KIE- Ministerikomitea on päätöslauselmassa (98) 6 1100: maista on selostettu tilanne Unkarissa, Romani- muotoillut kantansa Euroopan neuvoston nuori- 1101: assa sekä Makedoniassa. Raportissa todetaan, sopolitiikkaan, sen periaatteista ja tavoitteista. 1102: että viimeksi mainituissa maissa kysymys ei ole 1103: yksinomaan korkeakouluopetuksesta, vaan vä- 1104: hemmistöjen ja niiden kulttuuri-instituutioiden 1105: asemasta yhteiskunnassa laajemmin. 8.3 Sopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi 1106: Raportti perustuu osittain Jussi Välimaan Jy- 1107: väskylän yliopistossa tekemään tutkimukseen. Euroopan neuvosto on koko toimintansa ajan 1108: EN:n koulutus- ja tutkimuskomitea on äsket- tehnyt useita aloitteita kulttuuriomaisuuden suo- 1109: täin tehnyt laajan tutkimuksen vähemmistöjen jelemiseksi mutta myös seurannut tiiviisti muita 1110: mahdollisuuksista saada korkeakoulutusta ja to- ao. kansainvälisiä hankkeita. Unesco asetti v. 1111: dennut, että vähemmistöjen sosio-taloudellisilla 1984 kansainvälisen työryhmän valmistelemaan 1112: tekijöillä on suuri merkitys korkeakoulutuksen uutta sopimusta varastetusta tai laittomasti 1113: kannalta. Suositus 1353 ( 1998) sisältääehdotuk- maasta viedystä kulttuuriomaisuudesta. Edellä 1114: sia yleisistä periaatteista, joita jäsenvaltioiden mainittu Unesco-sopimus valmistui allekirjoitet- 1115: 22 1116: 1117: tavaksi v. 1994 ja sen on allekirjoittanut kesäkuu- Kansainvälistymisen ja globalisaatiokehityksen 1118: hun 1996 mennessä 22 maata (ml. Suomi). myötä englannin kielen opiskelu ja asema on 1119: Yleissopimuksen päämääränä on laatia yhtei- vahvistunut jatkuvasti. Yleiskokouksen rapor- 1120: set yksityisoikeudelliset minimisäännökset. tissa (dok. 8173) korostetaan kaikkien eurooppa- 1121: Yleiskokouksen raportissa (dok. 8001) tode- laisten kielten tärkeyttä ja nimenomaan kielellis- 1122: taan, ettei yleissopimukselle vielä ole saatu kovin tä monipuolisuutta. Euroopan kulttuuriyleisso- 1123: kattavaa tukea ja että ratifiointiprosessi uhkaa pimuksen 47 sopimusmaassa yli 50 kielellä on 1124: pitkittyä. Kulttuuriomaisuuden määritelmä 2. jossain määrin virallisesti tunnustettu asema. 1125: artiklassa on myös kiistanalainen. Raportissa se- Arviolta 80-90% ED-maiden opiskelijoista lu- 1126: lostetaan lyhyesti suhtautumista yleissopimuk- kee englantiaensimmäisenä tai ainoana vieraana 1127: seen eräissä Euroopan neuvoston jäsenmaissa kielenä ja 75% koko maailman postisanomistaja 1128: (ml. Suomi). ED:n direktiivijäsenvaltion alueelta liki 80 % internetviesteistä kirjoitetaan tänä päi- 1129: laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palautta- vänä englanniksi. Muutaman vuoden sisällä ar- 1130: misesta (93/7/ETY) perustuu DNIDROIT-sopi- violta neljännes maailman väestöstä (n. 1,5 mil- 1131: muksen aikaisempaan luonnostekstiin. jardia) puhuu englantia. Pienten kielten asema ja 1132: Suosituksessa 1372 ( 1998) kehotetaan Euroo- kielten moninaisuus ovat uhattuina myös Euroo- 1133: pan neuvoston jäsenmaita, tarkkailijoita ja eri- passa useista Euroopan neuvoston ja Euroopan 1134: tyisvieraita allekirjoittamaan DNIDROIT-sopi- unionin (mm. Eurydice) hankkeista huolimatta. 1135: mus sekä soveltamaan sopimusta kansallisessa Kielivalintoihin vaikuttaa kaksi päätrendiä; 1136: lainsäädännössä. Lisäksi maita kehotetaan mm. yhtäältä pyrkimys yhdenmukaisuuteen, toisaalta 1137: tukemaan yleissopimuksen nojalla perustettua identiteetin etsintä. Raportissa korostetaan, että 1138: DNIDROIT-instituuttia, jonka tehtävänä on vieraiden kielten opiskelun ei pitäisi tapahtua 1139: mm. koota tietoa maiden kansallisesta lainsää- alue- ja vähemmistökielten kustannuksella. 1140: dännöstä alalla. Lopuksi toivotaan enemmän ED:n valkoisen kirjan asettamiin tavoitteisiin 1141: kansainvälistä yhteistyötä alan kansainvälisen kuuluu, että ED-kansalaisten tulisi hallita aina- 1142: rikollisuuden torjumiseksi ottaen huomioon, että kin kolmea ED-kieltä eli äidinkielen lisäksi kahta 1143: kulttuuri- ja taide-esineiden kauppaa käytetään vierasta kieltä. Vuonna 2001 vietetään Euroopan 1144: enenevässä määrin myös likaisen rahan pesemi- kielivuotta (European Year of Languages), jonka 1145: seen. toteuttamisessa Euroopan neuvoston kaikkien 1146: toimielinten tulisi olla aktiivisesti mukana jo 1147: suunnitteluvaiheessa. Raportti luettelee myös 1148: 8.4 Museoiden ulkopuolisten kokoelmien EN:n kulttuurikomitean kielipolitiikkaan liitty- 1149: suojelu vät eri hankkeet. 1150: Suosituksessa 1383 ( 1998) ministerikomiteaa 1151: Merkittävä osa Euroopan kulttuurihistorialli- kehotetaan mm. tekemään kielipolitiikasta kult- 1152: sesti arvokkaista taidekokoelmista on sijoitettu tuuri- ja koulutussektorin yksi päätoimiala ja 1153: muualle kuin museoihin tai muihin yleisiin tiloi- täydentämään ED:n toimintaa alalla. Mm. kiel- 1154: hin. Ne ovat yksityishenkilöiden, yhdistysten, ten opiskelu tulisi sisällyttää elinkautisen opiske- 1155: säätiöiden yms. hallussa. Taloudelliset ja hallin- lun ohjelmaan sekä ottaa huomioon uuden tek- 1156: nolliset vaikeudet uhkaavat usein tällaisten ko- niikan mukaantuomia mahdollisuuksia. EN:n 1157: koelmien säilymistä nimenomaan kokonaisuuk- jäsenmaiden hallituksille osoitetut suositukset 1158: sina. Tarvitaan siis erityistoimia ja erityistukea luettelevat eri mahdollisuuksia edistää kielten- 1159: mm. lainsäädännön alalla. Yleiskokouksen ra- opiskelua. Suositus tukee Euroopan 19. opetus- 1160: portti (dok. 8111) ja sen suositus 1375 (1998) ministerikonferenssin suosituksia ja kulttuuriko- 1161: sisältävät eräitä parannusehdotuksia. Niissä to- mitean projektia monikielisen ja monikulttuuri- 1162: detaan myös, että tilanne vaihtelee maittain, min- sen Euroopan kielipolitiikasta, johon kuuluu 1163: kä vuoksi olisi tarkoituksenmukaista luoda yh- myös Euroopan kielivuoden 2001 järjestäminen. 1164: teiset suuntaviivat. Ed. Mikko Elo totesi, että kaksikielisessä Suo- 1165: messa on välttämätöntä opiskella vieraita kieliä 1166: koska kielemme ovat pieniä. Vieraan kielen hal- 1167: 8.5 Kielten moninaisuus linta vaatii monia taitoja: taidon ymmärtää, lu- 1168: kea, kirjoittaa ja puhua. Kieltenopiskelun kan- 1169: Kielten moninaisuus on Euroopalle rikkaus ja nustamiseksi olisi panostettava enemmän oman 1170: ku1ttuuriperinne, jota meidän olisi vaalittava. kielialueen opettajien palkkaamiseen. Kieliohjel- 1171: 23 1172: 1173: mien laadinnassa olisi myös otettava huomioon punkilaistumisen, väestöliikkeen ja seka-avioliit- 1174: oppilaiden eri oppimisedellytykset, totesi lopuksi tojen seurauksena vähemmistöjen äidinkielentai- 1175: ed. Elo. to on heikentynyt. Lähtökohtaisesti siinä tode- 1176: Ed Tytti Isohookana-Asunmaa yhtyi raportin taan, ettei uralilaisvähemmistöillä ole poliittisia 1177: ja suosituksen toteamuksiin kielitaidon välttä- vaatimuksia. Siinä luetellaan periaatteet, joiden 1178: mättömyydestä kansainvälistyvässä maailmas- pohjalta kehotetaan tukemaan vähemmistökult- 1179: sa. Puheenvuorossaan hän toi esille hyvän äidin- tuureja ja -kieliä. Näihin periaatteisiin kuuluvat 1180: kielen hallinnan tärkeyden vieraiden kielten opis- perusopetuksen järjestäminen äidinkielellä, ope- 1181: kelun kannalta. Vieraiden kielten opiskelu poh- tusmateriaalin tuottaminen, opettajakoulutuk- 1182: jautuu oman äidinkielen vankkaan hallintaan. sen tukeminen sekä mm. kulttuurivaihtojen suo- 1183: Muuten on vaarana puolikielisyys. Tämä on to- siminen. Yleiskokous lausuu käsityksenään, että 1184: dettu useissa tutkimuksissa pakolais- ja vähem- koulujärjestelmällä on erityinen vastuu vähem- 1185: mistöväestöjen keskuudessa. Pienten vähemmis- mistöidentiteetin ja -kulttuuriin säilymisen kan- 1186: tökielten kohdalla tilanne on luonnollisesti sama. nalta. Edellytys vähemmistökielen säilymiselle 1187: Kansainvälistymisen tulisi myös olla pienten vä- on, että kieli on aktiivisesti kirjallisessa ja suulli- 1188: hemmistökielten taidon tukemista. sessa käytössä. Päätöslauselmassa viitataan 1189: myös vähemmistökulttuurien tutkimuskeskuk- 1190: sen (Research centre for dispersed minority cul- 1191: 8.6 Uralin vähemmistökulttuurit tures) toimintaan (ks. suositus 1291/1996). 1192: Ed. Tytti Isohookana-Asunmaa esitti raport- 1193: Euroopan neuvosto on säännöllisesti tarkas- tinsa yleiskokouksessa. Puheenvuorossaan hän 1194: tellut vähemmän tunnettujen ja uhanalaisten vä- korosti, että vähemmistöoikeudet ovat ihmisoi- 1195: hemmistökulttuurien ja -kielten tilaa. Syyskuus- keuskysymys. Jokaisella tulisi olla oikeus perus- 1196: sa 1998 yleiskokous keskusteli ed. Tytti Isohoo- opetukseen äidinkielellään. Hyvä äidinkielen 1197: kana-Asunmaan laatiman raportin pohjalta Ura- hallinta on myös edellytys vieraiden kielten oppi- 1198: lin vähemmistökulttuureista (dok. 8126). Tähän miselle. 1199: ryhmään kuuluu lähes kaksikymmentä uralilais- 1200: ta kieltä, joita puhuu yli 23 miljoonaa kansalais- 1201: ta. Venäjällä on hajallaan toistakymmentä suo- 8.7 Brysselin alueen ranskankielinen väestö 1202: malais-ugrilaista kansaa, yhteensä lähes 3,3 mil- 1203: joonaa ihmistä (karjalaiset, vepsäläiset, inkeroi- Syyskuussa yleiskokous käsitteli raporttia 1204: set, vatjalaiset jne). Raportissa kuvataan Venä- Brysselin alueen ranskankielisen väestön ase- 1205: jällä asuvien uralilaisvähemmistöjen historiaa ja masta (dok. 8182). 1960-luvulta lähtien suoritet- 1206: nykytilaa. tujen useiden perustuslakimuutosten tuloksena 1207: Venäjällä vähemmistöinä elävät uhanalaiset Belgia on asteittain muuttunut liittovaltioksi, 1208: kansat ovat kooltaan ja kulttuuriltaan hyvin eri- joka koostuu kolmesta yhteisöstä, kolmesta alu- 1209: laisia asuen erilaisissa maantieteellisissä ja ekolo- eesta ja neljästä kielellisestä alueesta (kolme yksi- 1210: gisissa oloissa. Uralilaisia kieliä puhutaan Poh- kielistä ja yksi kaksikielinen). Yksikielisillä 1211: jois-, Itä- ja Keski-Euroopassaja Siperiassa. Toi- alueilla asuvien vähemmistökieliryhmään kuulu- 1212: sen maailmansodan jälkeen vähemmistökanso- vien kansalaisten oikeuksista on säädetty lailla. 1213: jen omaehtoista toimintaa ei ole pyritty rohkaise- Yleiskokouksen raportti käsittelee kiistaa Brys- 1214: maan kun taas assimilaatiota edistäviä toimia on selin alueen flaaminkielisellä alueella asuvien 1215: tuettu. Venäjän federaation syntyminen 1990- ranskankielisten asukkaiden tilanteesta. 1216: luvun alussa rohkaisi Venäjän uralilaisia vähem- Päätöslause/massa 1172 ( 1998) yleiskokous 1217: mistökansoja toimintaan kieltensä, kulttuurien- toteaa, että kieliriitojen ratkaisemiseksi kaikkien 1218: sa ja kansallisen identiteetin pelastamiseksi. Suo- osapuolten olisi suhtauduttava avoimesti, hy- 1219: mi ja Venäjä solmivat v. 1992 yhteistyösopimuk- väntahtoisesti, suvaitsevasti, pragmaattisesti ja 1220: sen, jonka pohjalta sekä Suomen että Venäjän joustavasti avoimiin kysymyksiin ja käytettävä 1221: hallitukset ovat laatineet omat tukiohjelmansa. hyväksi olemassa olevia kiistanratkaisumekanis- 1222: Suomen ohjelman toimeenpanosta vastaa M. A. meja. Päämääränä tulisi olla vähemmistökieli- 1223: Castrenin Seura. ryhmän asukkaiden integroituminen säilyttä- 1224: Yleiskokouksen hyväksymässä päätös/auset- mällä kuitenkin heidän kielelliset ja kulttuuriset 1225: massa 1171 (1998) lausutaan huoli Venäjällä erityispiirteensä ja edistämällä niitä. Yleiskokous 1226: asuvien uralilaiskansojen asemasta. Mm. kau- kehottaa Belgian hallitusta rohkaisemaan kieli- 1227: 24 1228: 1229: ryhmien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä Suomen kallioperässä on runsaasti luonnon 1230: sekä allekirjoittamaan Euroopan neuvoston vä- uraania, jonka tuottama radon lisää huomatta- 1231: hemmistösopimuksen. vasti suomalaisten säteilyaltistusta. 1232: Ed. Kaarina Drombergin mielestä on tärkeätä, 1233: että pystymme Euroopassa itse huolehtimaan 1234: 9 Yhteistyö tieteen ja teknologian omasta jätehuoliostamme ja että löydämme Eu- 1235: alalla roopan tasolla pitkävaikutteisen ratkaisun tur- 1236: valliselle säilönnälle. Jokaisen ydinjätettä tuotta- 1237: 9.1 Ydinjätteiden huolto van maan tulisi itse mahdollisuuksiensa mukaan 1238: hoitaa omat ydinjätteensä. Suomessa ollaan ha- 1239: Energiapolitiikkaan ja ydinvoimaloiden tur- kemassa lopullista sijoituspaikkaa. Tällä hetkel- 1240: vallisuuteen liittyvistä kysymyksistä on keskus- lä ydinenergian edut ympäristön ja energian 1241: teltu jatkuvasti yleiskokouksessa. Valmistelles- edullisuuden kannalta ovat suuremmat kuin hai- 1242: saan raporttiaan (dok. 8054) radioaktiivisen tat. Lopuksi ed. Dromberg otti esille Keski- ja 1243: ydinjätteen huollosta tiede- ja teknologiakomi- Itä-Euroopan tilanteen, johon olisi kiinnitettävä 1244: tea järjesti kuulemistilaisuuden, jossa oli läsnä erityistä huomiota. Huolenpito omasta maan- 1245: useiden kansainvälisten järjestöjen ja kansallis- osastamme on samalla huolenpitoa koko maa- 1246: ten viranomaisten edustajia. Raportissa koroste- panosta ja tulevista sukupolvista. 1247: taan, että kaikkien tarkastettavaksi pitäisi ottaa 1248: energiamuotojen jäteongelmat Kiinnostus on 1249: kuitenkin paljolti kohdistunut ydinjäteongel- 9.2 Tieteen ja teknologia-alan peruskoulutuk- 1250: maan, koska asianmukaisen tiedon levitys on sesta 1251: ollut riittämätöntä. Tarvittavat oikeudelliset 1252: normit ovat olemassa, mutta viranomaisten olisi Uuden teknologian ja tieteen saavutukset vai- 1253: huolehdittava tarkemmin niiden noudattamises- kuttavat yhä enemmän kansalaisten jokapäiväi- 1254: ta ja tiedon levittämisestä. Kansainvälistä alan seen elämään. Selviytyminen työelämän kilpai- 1255: yhteistyötä olisi myös tehostettava. Raportin liit- lussa edellyttää usein mm. uuden tietotekniikan 1256: teenä on luettelo IAEA:n turvallisuusnormeista ja -laitteiden hallintaa. Tieteen ja teknologian 1257: sekä useiden maiden ydinjätevarastojärjestelmis- perusopetuksen turvaaminen sekä koulu- että ai- 1258: tä tyypeittäin (v. 1996 tiedot). kuisopetus- ja korkeakoulutasolla on tärkeää, 1259: Yleiskokouksen päätöslauselma 1157 ( 1998) jotta tieteellisen ja teknisen "lukutaidon puute" 1260: sisältää useita ehdotuksia siitä, mitenjätehuoltoa ei lisäisi eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Tiede- ja 1261: voitaisiin kehittää mm. soveltamalla IAEA:n teknologiakomitean raportti (dok. 8122) sisältää 1262: kansainvälisiä suosituksia ydinjätteen varastoin- lyhyen katsauksen alan haasteista ja kehityksen 1263: nista sekä kuljetuksesta. Laittomia kuljetuksia ja myönteisistä ja kielteisistä suuntaviivoista. Siinä 1264: varastointia olisi ehkäistävä tehokkaasti ja vaa- korostetaan nuorison kriittisen arvostelukyvyn 1265: rallisia kuljetusmuotoja vältettävä. Päätöslausel- kehittämisen tärkeyttä. Raportti ja suositus 1379 1266: massa kehotetaan jäsenmaita tutkimaan, olisiko (1998) sisältävät myös ehdotuksia siitä mihin 1267: mahdollista luoda kansainvälinen ydinjätevaras- aloihin tulisi panostaa erityisesti. Raportissa to- 1268: to. Niitä kehotetaan myös allekirjoittamaan detaan myös, että Euroopan opetusministeri- 1269: IAEA:n laatimat yleissopimukset. Lähtökohta- konferenssit ovat käsitelleet aihetta. 1270: na tulisi olla, että ydinjäte varastoidaansamassa Jos Eurooppa haluaa olla tulevaisuudessa 1271: maassa kuin missä se on tuotettu. maailman huipulla, sen on kasvatettava lapsensa 1272: Yleiskokouksessa esitettiin aiheesta kaksi suo- hyvin tietoisiksi teknologian ja luonnontieteiden 1273: malaispuheenvuoroa. Tiede- ja teknologiakomi- perusteista, totesi ed. Tytti Isohookana-Asunmaa 1274: tean varapuheenjohtaja Martti Tiuri totesi, että liberaaliryhmän puolesta pitämässään puheen- 1275: ydinenergia poikkeaa muista energiamuodoista vuorossa. On tärkeää, että kaikilla olisi riittävät 1276: mm. siinä, ettäjätehuolto on otettu huomioon jo perustiedot ns. kovista tieteistä ja uudesta tekno- 1277: tuotantovaiheessa. Kaupallisesti toimivia ydin- logiasta ja myös taidot soveltaa omaksumaansa 1278: voimaloita on ollut toiminnassa vasta nelisen- tietoa. Ed. Isohookana-Asunmaa otti esille eri- 1279: kymmentä vuotta, mutta suunnitelmia ydinjät- tyisesti kahden ryhmän erityistilanteen: toisaalta 1280: teiden loppusijoituksesta on jo olemassa. Esim. tyttöjen ja naisten, toisaalta työttömien. Tarvit- 1281: Suomessa valmistellaan ydinjätteiden loppusijoi- semme uudenlaista asennekasvatusta ja enem- 1282: tusta 500 metrin syvyyteen graniittikallioon. män informaatiota, jotta tytöt saataisiin enem- 1283: 25 1284: 1285: män innostumaan tietotekniikasta. Suomen kou- uusia suuntauksia merioikeudessa (dok. 8177). 1286: luissa pääsy tietoverkkoihin on hyvin järjestetty, Laaja raportti sisältää katsauksen tämän hetken 1287: ja samanlainen tilanne tulisi saada myös muihin suurimmista haasteista, joita ovat mm. ihmisen 1288: maihin. toiminnan aiheuttamat saasteet, leväkukinta, 1289: Eurooppa tarvitsee myös erityisen "oppimi- kalanviljely, matkailu. Lisäksi siinä käsitellään 1290: nen tietoyhteiskunnassa" ohjelmansa. Tieteen ja muutoksia kansainvälisen oikeuden suhtautumi- 1291: tekniikan kehitys jatkuu nopeana, mikä puoles- sessa ja kansainvälisiä sopimuksia. Myös kan- 1292: taan vaikuttaa välittömästi ihmisten arkeen sainvälisen tutkimuksen suhtautuminen valta- 1293: kaikkialla Euroopassa ja pakottaajokaisen meis- meritutkimukseen on muuttunut. Ollaan päästy 1294: tä jatkuvaan uuden oppimiseen, totesi ed. lso- kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan. Ra- 1295: hookana-Asunmaa. portin loppuosassa todetaankin, että tulevaisuu- 1296: Ed. Leena Luhtanen otti esille puheenvuoros- dessa tarvitaan enemmän yhteistyötä tiedemies- 1297: saan myös tasa-arvoaspektin. Hän korosti erityi- ten, päättäjien ja virkamiesten välillä. Raportti 1298: sesti, että tieteen ja tekniikan taidoista ei saisi sisältää myös luettelon tärkeimmistä v:n 1946 1299: tulla naisten ja miesten välistä eriarvoisuutta li- jälkeen hyväksytyistä valtameriä koskevista so- 1300: säävää tekijää. Tutkimus- ja tiedemaailma on pimuksista. 1301: valitettavasti edelleen miesten hallitsema, mistä Yleiskokous hyväksyi raportin pohjalta sekä 1302: syystä tyttöjä ja naisia olisi rohkaistava alalle. Ei päätöslauselman 1169 (1 998) että suosituksen 1303: millään Euroopan maalla ole varaajättää käyttä- 1388 ( 1998). Niissä molemmissa toistetaan mm. 1304: mättä naisten älyllistä pääomaa. Ilmiö sinänsä ei ehdotus perustaa yhteistyössä Euroopan unionin 1305: ole uusi. Uutta kuitenkin on, ettei sitä nykyaika- ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Eu- 1306: na pidetä hyväksyttävänä. roopan meritoimisto (European maritime agen- 1307: cy). 1308: Tiede- ja teknologiakomitea käsitteli Euroo- 1309: 9.3 Euroopan meripolitiikka ja meriteknologian pan meritieteen ja -teknologian tulevaisuuden 1310: uudet haasteet haasteita (dok. 8164). Suosituksessa 1387 (1998) 1311: toistetaan myös edellä mainittu ehdotus luoda 1312: Maapallon pinta-alasta 71 % on valtameriä. kansainvälisellä yleissopimuksella Euroopan 1313: YK on julistanut v:n 1998 kansainväliseksi valta- meritoimisto, jonka avulla yhteistyötä olemassa 1314: merten vuodeksi (lnternational Year of the Oce- olevien tutkimuslaitosten ja muiden instituutioi- 1315: ans). den välillä voitaisiin tehostaa. 1316: Keväällä 1998 yleiskokouksen kolme komite- Maatalouskomitean raportissa (dok. 8165) 1317: aa (ympäristö- ja aluesuunnittelun komitea, tie- korostetaan merten luonnonvarojen kestävää ja 1318: de- ja teknologiakomitea sekä maatalouskomi- tasapuolista käyttöä ja luonnonvarojen, lähinnä 1319: tea) järjestivät parlamentaarisen valtamerikonfe- kalakannan merkitystä toimeentulon turvaaja- 1320: renssin Pariisissa. Konferenssiin osallistuivat na. Päätöslause/massa 1170 ( 1998) tuodaan esil- 1321: Suomesta ed. Kaarina Dromberg, Martti Tiuri ja le erilaisia kansainvälisiä toimia, joilla voitaisiin 1322: Juha Korkeaoja. edistää luonnonvarojen jatkuvuutta ja kalatalo- 1323: Kansainvälisen valtamerikomission (Indepen- uden hyödyntämistä. 1324: dent World Commission on the Oceans) 1. syys- Ilmaston muutoksen vaikutuksesta valtameri- 1325: kuuta 1998 Lissabonissa pidetyssä istunnossa en tilaan ei vielä tiedetä tarpeeksi, totesi ed. Mart- 1326: hyväksyttiin julkilausuma (Ocean governance in ti Tiuri. Tarvitaan enemmän tietoa vaikutuksista 1327: the 21st century) ja samanaikaisesti järjestettiin mm. merivirtoihin, kuten Golf-virtaan, jota il- 1328: kansainvälinen parlamentaarinen valtamerikon- man Pohjois-Euroopan keskilämpötila olisi usei- 1329: ferenssi. Myös tähän konferenssiin osallistuivat ta asteita alhaisempi. Ilmastonmuutoksen kiihty- 1330: Suomesta ed. Kaarina Dromberg, Martti Tiuri ja essä kasvaa Golf-virran pysähtymisen riski, ja 1331: Juha Korkeaoja. Pohjois-Eurooppaa uhkaa jäähtyminen. On siis 1332: Yleiskokouksen syyskuussa 1998 järjestämä tärkeätä, että Kioton ympäristösopimus toteu- 1333: laaja keskustelu Euroopan meripolitiikasta oli tuu. Ennen kaikkea tarvitsemme tarkkaa tietoa 1334: Euroopan neuvoston panos YK-vuoden tapah- valtameristä. 1335: tumien joukossa. Yleiskeskustelua varten kolme Ed. Kaarina Dromberg totesi, että käsiteltäes- 1336: komiteaa oli valmistellut raportin meripolitiikan sä merialueita ja niiden tulevaisuutta keskitytään 1337: eri osa-aloista. Paikallishallinto- ja ympäristöko- usein valtameriin, vaikka Euroopassa on merkit- 1338: mitean raportti käsittelee valtameriympäristöä ja täviä sisämeriä kuten Mustameri, Välimeri ja Itä- 1339: 1340: 4 281056 1341: 26 1342: 1343: meri. Ed. Dromberg mainitsi lyhyesti Itämeren berg esitti ympäristö- ja aluesuunnittelukomite- 1344: suurimmat tämänhetkiset ongelmat: mm. happa- an lausunnon raportista. Lausunnossa koroste- 1345: moituminen ja puhdistamattomatjätevedet. Hän taan yhteistyön myönteistä merkitystä ympäris- 1346: toivoi, että Euroopan neuvosto tulevaisuudessa tön kannalta. 1347: paneutuisi enemmän myös Itämeren tilaan kuten Raportissa ja sen pohjalta hyväksytyssä pää- 1348: on tehty Mustanmeren ja Välimeren osalta. Itä- töslause/massa 1175 (1998) todetaan, että ener- 1349: merellä on suuri merkitys idän ja lännen, erilais- gia-alan teknologian kehityksellä on huomattava 1350: ten kulttuurien, luonnonolojen ja taloudellisten vaikutus alueen taloudellisen integraation kan- 1351: toimintojen yhdistäjänä. Itämeren liikenteen nalta. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan vä- 1352: sekä kalankasvatuksen lisääntyminen ovat myös hentää energiakustannuksia ja tehdä ympäristön 1353: tuoneet uusia ongelmia. kannalta turvallisempia ratkaisuja. Turvallisuu- 1354: den kannalta on myös tarkoituksenmukaista 1355: edistää yhteistyötä tieteen ja tutkimuksen sekä 1356: 9.4 Pienhiukkaspäästöt ja ihmisen terveys tiedonvaihdon aloilla. Kansainvälisellä yhteis- 1357: työllä voitaisiin myös edistää kauttakulkumai- 1358: Marraskuussa 1998 hyväksyttiin ed. Martti den energia-alan infrastruktuurin uudenaikais- 1359: Tiurin laatima raportti (dok. 8167) pienhiukkas- tamista. 1360: päästöistä ja niiden vaikutuksesta ihmisen ter- 1361: veyteen. Viime vuosina on käynyt ilmeiseksi, että 1362: ilmassa leijuvat lähinnä polttoprosesseista peräi- 1363: sin olevat pienhiukkaset ovat suuri terveysriski. 10 Sosiaaliset kysymykset 1364: Ne aiheuttavat sairastumisia ja voivat lisätä vuo- 1365: tuista kuolleisuutta useilla prosenteilla nykyisin 10.1 Sosiaalinen peruskirja 1366: yleisesti esiintyvillä pitoisuuksilla. Uusimpien 1367: tutkimustulosten mukaan vaarallisia ovat Tammikuun istunnossa sosiaaliset kysymyk- 1368: PM2.5-pienhiukkaset joita tuottavat voimalat ja set olivat esillä monella eri tavalla. Keskustelun 1369: pohtomoottorit sekä yleensä polttaminen. Pien- eräänä lähtökohtana oli raportti sosiaalisen pe- 1370: hiukkaset kulkevat ilmavirtausten mukana jopa ruskirjan tulevaisuudesta (dok. 7980), jonka 1371: tuhansia kilometrejä levittäytyen tasaisesti il- pohjalta hyväksyttiin suositus 1354 ( 1998). Suo- 1372: mansaasteiksi. situksen tarkoituksena oli toimia eräänlaisena 1373: Raportissa selvitetään pienhiukkaspäästöjen kamppanjanavaajana peruskirjan laajemman 1374: terveyshaittoja sekä esiintymistä eri puolilla Eu- hyväksymisen puolesta. 1375: rooppaa. Siinä selvitellään myös mahdollisuuk- Alkuperäinen sosiaalinen peruskirja hyväk- 1376: sia ja toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi syttiin v. 1961 astuen voimaan v. 1965. Se laadit- 1377: sekä Euroopan unionin direktiiviehdotusta pien- tiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen "täyden- 1378: hiukkaspitoisuuksien alentamiseksi. nykseksi" kattamaan sosiaalisia ja taloudellisia 1379: Suositus 1390 ( 1998) sisältää ministerikomite- oikeuksia. Peruskirjan tehtävänä on turvata ja 1380: alle osoitettuja toimenpide-ehdotuksia. Tarvi- edistää sosiaalisia oikeuksia kuten työelämän 1381: taan mm. enemmän yhteistyötä tutkimusalalla ja turvaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, tasa-arvoa, 1382: tiukempaa valvontaa. perhe-elämän suojelua sekä siirtotyöläisten oi- 1383: keuksia Euroopassa. Sen ongelmana on ollut, 1384: että ainoastaan 21 Euroopan neuvoston 40 jäsen- 1385: 9.5 Energiayhteistyö Itämeren alueella maasta on allekirjoittanut sen. Erityisesti 90-lu- 1386: vun mukanaan tuomat uudet yhteiskunnalliset ja 1387: Kansainvälisellä energiayhteistyöllä on suuri taloudelliset haasteet antoivat aihetta tarkistaa 1388: merkitys sekä taloudellisen integraation että ym- peruskirjaa. V. 1996 hyväksyttiin lisäpöytäkirjat, 1389: päristön kannalta. Itämeri on Euroopan sisämeri joilla annetaan työmarkkina- ja muille kansalais- 1390: ja alue, jossa taloudellinen vuorovaikutus on järjestöille oikeus kannella Euroopan neuvostol- 1391: koko ajan vilkastumassa. Itämeren rantavaltiois- le peruskirjan mukaisten sosiaalisten oikeuksien 1392: sa on käytössä lähes kaikki energiamuodot hiili, epätyydyttävästä kohtelusta. Viimeksi mainittu 1393: öljy, kaasu, vesivoima ja ydinvoima. avattiin allekirjoituksia varten v. 1996. Jotta se 1394: Tiede- ja teknologiakomitean raportti (dok. astuisi voimaan, vaaditaan kolme ratifiointia 1395: 7682) energiayhteistyöstä Itämeren alueella käsi- (Suomen osalta lisäpöytäkirja astui voimaan 1396: teltiin marraskuussa 1998. Ed. Kaarina Drom- 1.9.1998). 1397: 27 1398: 1399: Suositus 1354 ( 1998) sisältää useita ehdotuk- ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, kaupun- 1400: sia siitä, miten peruskirjan periaatteita ja niiden ginsuunnittelu ja lainsäädäntö. Suositus sisältää 1401: soveltamista voitaisiin kehittää mm. valvonta- myös ehdotuksen sosiaalisen koheesion tarkkai- 1402: mekanismia uudistamalla, säännöllisiä maara- luaseman (observatory) perustamisesta, jonka 1403: portteja laatimalla sekä nostamalla riippumatto- tehtävänä olisi mm. kerätä tietoa, laatia raportte- 1404: man asiantuntijakomitean jäsenmäärä 15:een ja ja ja seurata kehitystä Euroopan alueella. Yleis- 1405: jakamalla asiantuntijakomitean työ kahteen tai kokous tervehtii tyydytyksellä ministerikomite- 1406: kolmeen työryhmää. Myös peruskirjan periaat- an päätöstä valmistella maailmanlaajuisen keski- 1407: teiden rikkomisesta tulevia sanktioita tulisi tut- näisen riippuvuuden ja solidaarisuuden kampan- 1408: kia. Lisäksi suositukseen sisältyy ehdotus perus- jaa ( Campaign on Global interdependence and so- 1409: taa erillinen Euroopan sosiaalioikeuksien tuo- lidarity ). 1410: mioistuin sekä antaa yleiskokoukselle tehtäväksi 1411: valita nykyisen riippumattoman asiantuntijako- 1412: mitean jäsenet. Edelleen ehdotetaan, että lisättäi- 10.3 Lasten hyväksikäyttö 1413: siin yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestö- 1414: jen kuten ILO:n, OECD:n ja EU:n kanssa. Eli Yleiskokous on johdonmukaisesti lähes vuo- 1415: kansalaisten sosiaalisten ja taloudellisten oi- sittain ottanut esille lasten aseman ja hyvinvoin- 1416: keuksien valvontaa tulisi tehostaa luomalla sel- nin eri näkökulmista. Edellisinä vuosina on kes- 1417: keitä, avoimia ja nopeampia valvontamekanis- kusteltu mm. Euroopan lapsistrategian laatimi- 1418: meja. sestaja lapsityövoimasta. Yleiskokous keskusteli 1419: Määräyksellä 539 (1998) velvoitteiden val- huhtikuussa 1998 lasten hyväksikäytöstä ja lai- 1420: vonnasta sosiaalioikeuksien osalta yleiskokouk- minlyömisestä. Laaja raportti (dok. 8041) kuvaa 1421: sen sosiaali- ja terveyskomitealle annetaan tehtä- ongelman eri esiintymismuotoja ja seurausilmi- 1422: väksi valvoa velvoitteiden noudattamista ja laa- öitä. Raportin pohjalta yleiskokous hyväksyi 1423: tia asiasta säännöllisiä raportteja. suosituksen 1371 (1998), jossa mm. todetaan, 1424: että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ei eri- 1425: tyisesti oteta esille lasten oikeuksia. Täten v. 1996 1426: 10.2. Sosiaalinen syrjäytyminen hyväksyttiin allekirjoitettavaksi erillinen Euroo- 1427: pan yleissopimus lasten oikeuksista. Siinä jäsen- 1428: Talouskasvu, korkea bruttokansantuote ja maita kehotetaan sisällyttämään lainsäädän- 1429: kulutuksen ja maailmankaupan lisääntyminen töönsä erillisiä säädöksiä lasten suojelemiseksi 1430: eivät välttämättä takaa hyvinvointia kaikille erityisesti mm. pedofilialta, prostituutiolta, in- 1431: kansalaisille. Sosiaalinen syrjäytyminen on on- sestiltä, väkivallalta ja pakkoadoptiolta. Suosi- 1432: gelma sekä siirtymätalouden maissa että vakiin- tuksessa korostetaan, että lasten hyväksikäyttö 1433: tuneissa markkinatalousmaissa. Syyt eivät ole ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat usein toistu- 1434: yksiselitteisiä. Ongelmien syntyruiskehitykseen vaa, ja että tähän erityispiirteeseen on kiinnitettä- 1435: vaikuttavat maan sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sosi- vä riittävästi huomiota. Ministerikomitealle on 1436: aalinen turvaverkosto vaihtelee maittain. Pelkäs- suunnattu useita toimenpidesuosituksia lainsää- 1437: tään köyhyyden määritteleminen ei ole yksiselit- dännön, tiedonvälityksen, koulutuksen ja hoi- 1438: teistä. Sosiaalinen syrjäytyminen ei ole yksin- don alalla. Suosituksessa ehdotetaan lisäksi 1439: omaan köyhyyttä eli taloudellisten varojen puut- yleissopimuksen laatimista, jotta saataisiin ai- 1440: tumista, vaan siihen liittyy laajempaa yhteiskun- kaan kansainvälinen rekisteri rikoksenuusijoista 1441: nallisen toiminnan ulkopuolelle jäämistä. Yleis- Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presiden- 1442: kokouksen raportti (dok. 7981) sosiaalisen syr- tin alaisuuteen. Suosituksen mukaan ihmisoike- 1443: jäytymisen torjumisesta pohtii köyhyyden ja syr- ustuomioistuimen presidentin tulisi myös valvoa 1444: jäytymisen eri muotoja eri puolilla Eurooppaa. yleissopimuksen noudattamista. Yleiskokous 1445: Pohdinnan lähtökohtana on käsitys, että yksilön suosittelee myös erityistoimia lapsisieppausten 1446: syrjäytyminen yhteiskunnasta on loukkaus ih- ehkäisemiseksi. 1447: misarvoa ja ihmisoikeuksia kohtaan. Määräys 543 ( 1998) kehottaa sosiaali- ja ter- 1448: Sosiaalinen koheesio ja elämisen laatu on yksi veyskomiteaa valmistelemaan raportin kansain- 1449: Euroopan neuvoston hallitustenvälisen ohjel- välisestä adoptiosta ja sen ongelmista. 1450: man kolmesta pääohjelmasta. Suositus 1355 Yleiskeskustelussa kuultiin kaksi suomalais- 1451: ( 1998) luettelee mm. niitä aloja, joilla jäsenmai- puheenvuoroa. Ed Leena Luhtanen totesi, että 1452: den hallituksia kehotetaan toimimaan. Niitä laajamittainen lasten hyväksikäyttö ja lapsipros- 1453: 28 1454: 1455: tituution esiintyminen on ennen muuta nähtävä tösten seurannan tärkeyttä. On välttämätöntä 1456: sellaisten sosiaalisten normien murtumisena, myös huolehtia siitä, että tehtyjä päätöksiä nou- 1457: joka tapahtuu helposti suurten kaupunkien mo- datetaan. 1458: nien muiden sosiaalisten ongelmien yhteydessä, Ministerikomitea päätti istunnossaan touko- 1459: tilanteissajoissa lapset muutenkin ovat vailla riit- kuussa l998laatia lasten toimintaohjelm:m,jolla 1460: tävää huolenpitoaja valvontaa. Täten seksuaali- pyritään valvomaan lasten oikeuksia, edistä- 1461: sen hyväksikäytön torjunnan tulee koostua sekä mään lasten osallistumista yhteiskunnassa sekä 1462: hyvästä sosiaalipolitiikasta ja lastensuojelusta suojelemaan heitä kaikenlaiselta hyväksikäytöl- 1463: että tehokkaasta kriminaalipolitiikasta ja polii- tä. 1464: sityöstä. Poliisityön merkitystä ei tule väheksyä, 1465: sillä varsinkin kansainvälinen ja ammattimainen 1466: rikollisuus vaatii ehdottomasti poliisin aktiivi- 10.4 Asbestin vaaroista 1467: suutta. Lisäksi on syytä vahvistaa sukupuolten 1468: tasa-arvoisuutta,joka on omiaan edesauttamaan Asbestin terveydelle vaaralliset ominaisuudet 1469: tasapainoisten ihmissuhteiden kehittymistä yh- ovat olleet tiedossa jo 1930-luvulla, mutta erityi- 1470: teiskunnan kaikilla tasoilla. sesti 1960-luvulta lähtien on kansainvälisellä ta- 1471: Ed. Luhtanen korosti edelleen, että hyväksi- solla keskusteltu ja toimittu as bestin ja sen vaaro- 1472: käyttötapauksia selvittävien ammattilaisten on jen torjumiseksi. Yleiskokouksen raportti asbes- 1473: kiinnitettävä huomiota siihen, että varsinkin sil- tin vaaroista ihmisen terveydelle ja ympäristölle 1474: loin kun lapsen on epäilty joutuneen hyväksi- (dok. 8015) ja suositus 1369 (1998) ehdottaa kan- 1475: käytetyksi kotonaan, tutkimuksissa edetään sainvälistä kieltoa asbestin käytölle sekä lisää- 1476: maltillisesti ja tasapainoisesti. Tutkimusten on mään tutkimusta. Raportissa kiinnitetään myös 1477: oltava objektiivisia, hyvin dokumentoituja ja to- huomiota siihen, että kiellon tulisi olla maail- 1478: disteiden on oltava pitävät. Insestiepäilyissä ta- manlaajuinen. Euroopan maiden tulisi pyrkiä sii- 1479: pauksen tutkimus, lastensuojelu ja hoito on ero- hen, ettei asbestin käyttöä "siirretä" kehitysmai- 1480: tettava toisistaan. Vanhemman leimaaminen hy- hin,joissa lainsäädäntöön ei mahdollisesti ehditä 1481: väksikäyttäjäksi virheeliisin perustein on samalla aikaansaada kieltoa nopeasti. Suosituksessa eh- 1482: vakava lapsen oikeuksien loukkaus eikä yhteis- dotetaan mm. että EU hyväksyessään assosiaa- 1483: kunta saa toimia tässä asiassa varomattomasti, tiosopimuksia kolmansien maiden kanssa tulisi 1484: totesi ed. Luhtanen. edistää asbestin kieltoa. Asbestin käytön tehokas 1485: Ed. Anneli Jäätteenmäki korosti puheenvuo- kielto edellyttää tutkimusta, tiedottamista sekä 1486: rossaan, että lasten asema tulisi olla Euroopan kansainvälistä yhteistyötä. 1487: neuvoston tärkeimpiä aiheita. On hämmästyttä- 1488: vää, että vielä 1900-luvun loppupuolella meidän 1489: on keskusteltava lasten hyväksikäytöstä ja 1490: lapsiprostituutiosta. Raportti antaa hämmästyt- 1491: täviä tietoja ongelman lisääntymisestä eräissä 1492: Euroopan maissa. On tärkeätä tarkastella kysy- 11 Talous- ja kehityskysymykset 1493: mystä laajasta näkökulmasta, sillä monet seikat 1494: vaikuttavat lapsiin kohdistuvan väkivallan syn- 11.1 Talousrikollisuus 1495: tymiseen. Hyvänä esimerkkinä laajasta kysymys- 1496: ten käsittelystä on EN:n projekti" Human dignity Talousrikollisuuden laajentuminen ja moni- 1497: and social exclusion", jonka loppukonferenssi pi- puolistuminen on maailmanlaajuinen ongelma. 1498: dettiin toukokuussa 1998 Helsingissä. Projektin Yleiskokouksen raportti (dok. 7971) antaa seik- 1499: yhtenä johtotähtenä on kytkeä mukaan sosiaali- kaperäisenja mielenkiintoisen katsauksen ongel- 1500: sen koheesion saavuttamiseksi monia eri osapuo- man eri muotoihin ensisijaisesti Euroopassa. Sii- 1501: lia kuten viranomaisia, paikallistason edustajia, nä on myös selostettu Euroopan neuvoston 1502: kansalaisjärjestöjä sekä perheet. Yhteistyö kan- asiantuntijaryhmien ja muiden kansainvälisten 1503: sainvälisten järjestöjen välillä on myös tärkeätä. toimijoiden (YK, OECD) toimintaa. Laajan ra- 1504: Ihmisoikeuksien täydelliseen täytäntöön pane- portin odotettu johtopäätös on, että kansainväli- 1505: miseen ja sosiaalisen koheesion saavuttamiseen nen yhteistyö on välttämätöntä sekä taloudelli- 1506: liittyy yhtenä tärkeänä osana lasten suojaaminen sen rikollisuuden ennaltaehkäisevässä toimin- 1507: ja turvaaminen. Viitaten yleiskokouksen aikai- nassa (mm. lainsäädäntö), seurannassa että tuo- 1508: sempiin päätöksiin ed. Jäätteenmäki korosti pää- mitsemisessa. 1509: 29 1510: 1511: Päätöslauselma J147 (1998) sisältää useita 11.3 YK:nEuroopan talouskomission toimin- 1512: ehdotuksia talousrikollisuuden torjumiseksi nasta 1513: sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 1514: Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenmaita kehit- V. 1947 perustettu YK:nEuroopan talousko- 1515: tämään kansallista lainsäädäntöään useilla aloil- missio (ECE) oli vuosikymmenien ajan lähes ai- 1516: la sekä liittymään Euroopan neuvoston ao. sopi- noa yleiseurooppalaisella tasolla toimiva kan- 1517: muksiin (ETS Nrot 24, 86, 30, 98, 99, 97, 112, 130 sainvälinen foorumi. Yleiskokouksen raportti si- 1518: ja 141 ). Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan sältää seikkaperäisen katsauksen järjestön kehi- 1519: myös tutkiotamenetelmien kehittämisessä, jotta tykseenja uuteen tilanteeseen (dok. 8044). 1990- 1520: käytettävissä olevat voimavarat voidaan käyttää luvun globalisaatiokehitys, talouden liberali- 1521: tehokkaasti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettä- sointi ja yksityissektorin lisääntyvä merkitys 1522: vä ongelman esiintymiseen sähköisessä kaupan- ovat asettaneet järjestön uuteen tilanteeseen ja 1523: teossa. Yleiskokous ehdottaa lisäksi, että kan- uusien haasteiden eteen, minkä johdosta ECE 1524: sainvälinen neuvoa-antava asiantuntijaelin voisi muiden kansainvälisten järjestöjen lailla on tar- 1525: tutkia kansallisia maaraportteja ja tarvittaessa kentanut toimintaperiaatteitaan ja -alojaan. Eu- 1526: ehdottaa lisätoimia. roopan uudessa poliittisessa tilanteessa ECE kes- 1527: Määräyksen 540 (1998) mukaan yleiskoko- kittää toimintansa lähinnä Keski- ja Itä-Euroo- 1528: uksen tulisi jatkossakin seurata Euroopan neu- pan maiden taloudellisen kehityksen tukemiseen 1529: voston toimintaa tällä alalla mm. talouskomite- neljän perusperiaatteen pohjalta: kestävä kehi- 1530: an ja oikeudellisen komitean raporttien pohjalta. tys, tasa-arvo, transiitiomaiden avustaminen ja 1531: liikemaailman lisääntyvä osallistuminen toimin- 1532: taan. 1533: Päätöslause/massa 1158 ( 1998) tuetaan 1534: 11.2 Matkailun edistäminen Itä-Euroopassa ECE:n uudistusprosessia ja erityisesti sen tavoi- 1535: tetta lisätä yhteistyötä muiden kansainvälisten 1536: Matkailu on tänä päivänä maailman suurim- toimijoiden kanssa. Päätöslauselmassa koroste- 1537: pia teollisuuksia, jonka työllistävä vaikutus on taan ECE:n toimintaa ympäristönsuojelun puo- 1538: huomattava kaikkialla. Täten matkailun edistä- lesta ja tasapainoisen teollisen kehityksen ai- 1539: minen on monissa maissa sekä kansantalouden ja kaansaamiseksi Keski- ja Itä-Euroopan maissa. 1540: työllisyyden että kansainvälisen ymmärryksen Siinä kehotetaan lisäksi selvittämään, mitä mah- 1541: edistämistä. Matkailussa yhdistyy taloudelliset, dollisuuksia on lisätä yhteistyötä EN:n sosiaali- 1542: sivistykselliset ja ympäristönäkökohdat. Yleis- sen kehitysrahaston kanssa. 1543: kokouksen raportti (dok. 7976) keskittyy mat- 1544: kailun edistämiseen Keski- ja Itä-Euroopan 1545: maissa, joissa tulisi tässä vaiheessa nimenomaan 11.4 Japanin talous Kaakkois-Aasiassa ja 1546: kiinnittää huomiota matkailun laadullisten teki- maailmanlaajuisesti 1547: jöiden kehittämiseen. Maailman Matkailuliiton 1548: arvioiden mukaan matkailu voisi seuraavan vuo- Yleiskokouksen talouskomitean ja Japanin 1549: sikymmenen aikana luoda n. 7 miljoonaa uutta institutionaalinen suhde Euroopan unioniin on 1550: työpaikkaa alueella. järjestetty v. 1991 Haagissa hyväksytyn yhteisen 1551: Päätöslause/massa J148 ( 1998) kiinnitetään julkilausuman pohjalta. 1552: huomiota eri näkökohtiin sekä lainsäädännön Yleiskokous on seurannut Japanin taloudel- 1553: että infrastruktuurin kehittämisessä. Erityistä lista tilannetta aikaisemmin lähinnä vuosittais- 1554: huomiota tulisi kiinnittää kansallisen kulttuuri- ten OECD-keskustelujen yhteydessä, joihin Ja- 1555: perinnönja luonnon säilyttämiseen sekäjulkisen panin parlamentin edustajat ovat osallistuneet 1556: ja yksityissektorin yhteistoimintaan. Myös mat- aktiivisesti. Euroopan neuvosto loi v. 1993 huip- 1557: kailijoiden sosiaalisten ja terveyspalvelujen ke- pukokouksen seurauksena uuden huomioitsijas- 1558: hittämiseen tulisi panostaa. tatuksen,joka myönnettiin Japanillev. 1996. Eri- 1559: Määräyksessä 541 ( 1998) yleiskokouksen ta- tyisesti yleiskokouksen talouskomitea on viime 1560: louskomiteaa kehotetaan tutkimaan erityisesti vuosina seurannut Japanin taloudellista kehitys- 1561: matkailijoiden sosiaalisten ja terveyspalvelujen tä ja järjesti v. 1997 yhteiskokouksen Tokiossa. 1562: tilaa jäsenmaissa, mukaan lukien vammaisten Kesäkuussa 1998 käsitelty talouskomitean ra- 1563: matkailijoiden erityispalvelut. portti (dok. 8043) tarkastelee ansiokkaasti Japa- 1564: 30 1565: 1566: nin talouden taustatekijöitä, kehitystä, nykytilaa (dok. 8132) pohjalta. Päätöslause/massa 1162 1567: ja ongelmia sekä Kaakkois-Aasian talouden nä- (1998) lausutaan yleiskokouksen tuki pankin 1568: kökulmasta että maailmanlaajuisesti. OECD:n uudelle toimintalinjalle. Päätöslauselmassa toi- 1569: maaraporttijulkaistiin joulukuussa 1997 ja Maa- votaan yhteistyön lisäämistä EN:n kanssa ylei- 1570: ilman kauppajärjestön raportti tammikuussa sestija Sosiaalisen kehitysrahaston kanssa erityi- 1571: 1998. sesti. KIE-maiden vientiteollisuutta tdisi edistää 1572: Raporteissa korostetaan tarvetta pikaisesti laajennetun EU:n valossa. 1573: uudistaa Japanin taloutta, julkishallintoa ja kou- Yleiskokouksen keskusteluun osallistui 1574: lutusjärjestelmää kohti suurempaa avoimuutta EBRD:n vt. pääjohtaja Charles Frank. 1575: ja tehokkuutta. Virkamieskoneiston, pankkien, 1576: teollisuuden ja poliittisen järjestelmän väliset 1577: suhteet olisi saatava terveemmälle pohjalle. Sekä 11.6 OECD:ntoiminta ja maailmantalous 1578: eräät kansalliset kehityssuunnat Japanissa kuten 1579: kulutuksen lasku, väestön vanheneminen, koulu- OECD:hen kuuluu 29 jäsenmaatajoista seitse- 1580: tusjärjestelmän uudistaminen että taloudellinen män ei ole Euroopan neuvoston jäseniä. Viimeksi 1581: kehityssuunta Kaakkois-Aasiassa korostavat mainitut on kuitenkin kutsuttu osallistumaan 1582: uudistusten tarvetta. vuosittain järjestettävään parlamentaarisen 1583: Japanin taloudellinen tilanne tuli myös voi- yleiskokouksen OECD-debattiin, sillä Euroopan 1584: makkaasti esille syyskuun OECD-debatissa (vrt. neuvoston parlamentaarinen yleiskokous toimii 1585: kohta 11.6). OECD:n parlamentaarisena ulottuvuutena. 1586: Päätöslause/massa 1164 (1 998) yleiskokous Vuoden 1998 syyskuun keskusteluun osallistui- 1587: antaa tukensa Japanin pyrkimyksille uudistaa vat valtuuskunnat Japanista, Kanadasta, Etelä- 1588: sekä taloudellista että poliittista järjestelmää Koreastaja Meksikosta sekä OECD:n pääsihtee- 1589: kohti suurempaa avoimuutta ja demokratiaa. ri Donald Johnston. 1590: Päätöslauselmassa viitataan myös Kansainvä- Talouskomitean raportti (dok. 8179) 1591: lisen valuuttarahaston toimintaan. Valuuttara- OECD:sta ja maailmantaloudesta käsittelee tällä 1592: haston toimintaa tarkasteltiin v. 1997 Bretton kertaa viittä ajankohtaista aihetta: 1) yleinen ta- 1593: W oods-instituutioista tehdyssä raportissa ja loudellinen tilanne sekä kehitys Aasiassa, 1594: Maailman kauppajärjestön (WTO) toimintaa v. 2) OECD:n monenkeskinen investointisopi- 1595: 1996. mus (nk. MAI-sopimus), 3) OECD:n toiminta 1596: Ed. Mikko Elo totesi puheenvuorossaan, että Kioton ilmastokonferenssin seurannassa, 4) 1597: viimeaikaiset talousvaikeudet Japanissa ja ikääntyvän väestön taloudelliset ja sosiaaliset 1598: Kaakkois-Aasiassa ovat osoittaneet globalisaa- seuraukset sekä 5) työ ja vapaa-aika tietoyhteis- 1599: tiokehityksen vaaroja. Avoimuuden puute poliit- kunnassa. 1600: tisessa järjestelmässä ja erityisesti Indonesiassa OECD kuten Euroopan neuvostokin käsitte- 1601: demokratian puutteellisuus ja ihmisoikeuslouk- lee myös väestönkehityksen taloudellisia ja yh- 1602: kaukset ovat korostaneet poliittisten rakenteiden teiskunnallisia vaikutuksia. Yleiskokouksen siir- 1603: uudistamisen tarpeellisuutta. Talousasiantunti- tolaiskomitea totesi talouskomitean OECD-ra- 1604: jat ylistävät globalisaation aikaansaamia tulok- portista antamassaan kirjallisessa lausunnossa 1605: sia, mutta eivät ole kiinnittäneet tarpeeksi huo- (dok. 8185), että järjestöillä on eri lähestymistapa 1606: miota demokratian puuttumiseen ja ihmisoike- väestökysymyksiin. Euroopan neuvosto on lä- 1607: uksien kunnioittamiseen ja ympäristö- ja sosiaa- hinnä kiinnostunut väestökehityksen ihmisoike- 1608: lisiin näkökohtiin. Useimmissa Euroopan maissa udellisista ja juridisista näkökohdista ja lähestyy 1609: talous on vakaana pohjalla, mutta on tärkeätä ongelmaa kokonaisvaltaisesti Euroopan näkö- 1610: Euroopan kannalta vakiinnuttaa markkinoiden kulmasta. Euroopan neuvoston ja OECD:n toi- 1611: uskoa myös Japanin ja Kaakkois-Aasian talou- minta täydentävät hyvin toisiaan. 1612: teen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Päätöslause/massa 1167 (1998) yleiskokous 1613: lausuu mielipiteensä tärkeimmistä kysymyksistä. 1614: Taloudellinen kriisi Aasiassa, Japanissa ja Venä- 1615: 11.5 Euroopan jälleenrakennuspankki jällä sekä maailmantalouden uudet haasteet edel- 1616: lyttävät OECD:ltä uutta ja joustavaa lähestymis- 1617: Yleiskokous on vuodesta 1993 vuosittain kes- tapaa uusien ongelmien edessä. Globalisaation 1618: kustellut Euroopan jälleenrakennuspankin jatkuessa on tärkeätä luoda kansainväliset inves- 1619: (EBRD) toiminnasta yleiskokouksen raportin tointia koskevat säännöt. Näitä laadittaessa tuli- 1620: 31 1621: 1622: si ottaa huomioon parlamenttien ja kansalais- ten ja yhteiskunnallisten uudistusten yhteydessä 1623: ryhmien esittämät näkökohdat ja vaatimukset kiinnittää erityistä huomiota mm. julkishallin- 1624: avoimesta ja demokraattisen valvonnan alaisesta non tehokkuuden ja avoimuuden edistämiseen, 1625: järjestelmästä. Päätöslauselmassa käsitellään koko työvoiman (myös naisten) kouluttamiseen 1626: myös maatalouden kansantaloudellista merki- sekä yhteiskunnan heikompien ryhmien (van- 1627: tystä, työn muuttuvaa luonnetta sekä ikääntyvän husten, vammaisten ym.) elinolosuhteiden tur- 1628: väestön lisääntymisen kansantaloudellisia seura- vaamiseen. 1629: uksia. Euroopan neuvoston pohjois-etelä keskus 1630: Ed Mikko Elo korosti voimakkaasti toimivan (North-South Centre) on keskittynyt vuoropuhe- 1631: demokratian merkitystä markkinatalouden toi- lun kehittämiseen. 1632: mivuuden kannalta. Kriisit eri puolilla maail- 1633: maa, mm. Venäjällä ja Latinalaisessa Amerikas- 1634: sa, ovat osoittaneet, että ilman toimivia demo- 11.8 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus 1635: kraattisia instituutioita ja ihmisoikeuksien kun- 1636: nioittamista poliittiset ja taloudelliset uudistuk- Keski-Euroopan vapaakauppasopimus 1637: set eivät voi onnistua. Viime vuosien keskustelus- (Central European Freetrade Agreement, CEF- 1638: sa globalisaatiosta on korostettu liiankin paljon TA) solmittiin viisi vuotta sitten Hekin, Unka- 1639: maailmanmarkkinoiden vapauttamisen etuja. rin, Puolan, Romanir.n, Slovakian ja Slovenian 1640: Globalisaation haittavaikutuksista ei ole keskus- välillä. Talouskomitean raportti (dok. 8163) si- 1641: teltu tarpeeksi, totesi ed. Elo. sältää katsauksen CEFTA:n taustasta, toimin- 1642: nasta, haasteista ja tulevaisuudennäkymistä. 1643: Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti voi- 1644: 11.7 Taloudellinen kehitys Lähi-idässä ja Poh- makkaasti kaikkien KIE-maiden talouteen ja 1645: jois-Afrikassa kaupan rakenteeseen. 1990-luvun alkuvuosina 1646: KIE-maat reagoivat muutoksiin suuntaamaila 1647: Yleiskokous on 1990-luvulla useaan otteeseen voimakkaasti kauppansa Länsi-Eurooppaan, ja 1648: keskustellut Lähi-idästä ja lähinnä sen poliitti- maiden keskinäinen kaupanvaihto lähes romah- 1649: sesta kehityksestä. Talouskomitean raportti ti. Yhteistä maille oli halu liittyä Euroopan unia- 1650: (dok. 8069) tarkastelee ensimmäistä kertaa Väli- niin. Vuoteen 1993 mennessä kaikki CEFTA- 1651: meren eteläpuolisten maiden taloudellista kehi- maat (Slovenia v. 1995) olivat solmineet assosi- 1652: tystä. Raportin valmisteluja varten komitea vie- aatiosopimuksen EU:n kanssa. EU kannusti 1653: raili Lähi-idässä heinäkuussa 1997. Se sisältää maiden alueellisen yhteistyön lisäämistä ja 1654: yleiskatsauksen koko alueen taloudellisesta kehi- CEFTA:n solmimista. CEFTA :an sisältyy paitsi 1655: tyksestä, kansainvälisten rahoituslaitosten toi- taloudellisia intressejä myös poliittisia motiiveja. 1656: minnasta sekä erilliset katsaukset kymmenen Alueellisen vapaakauppasopimuksen katsottiin 1657: alueen taloudellisesta tilanteesta (Israel, Jorda- edistävän maiden kykyä harjoittaa kansainvälis- 1658: nia, Länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueet, tä yhteistyötä kaupan alalla, lisäävän taloudellis- 1659: Marokko, Tunisia, Egypti, Libanon, Libya, Syy- ta kasvua ja lainsäädännön harmonisointia. Ra- 1660: ria, Algeria). portissa todetaankin, että CEFTA tulisi nähdä 1661: Raportissa ja päätöslause/massa 1174 ( 1998) ED-jäsenyyden valmisteluvaiheena eikä sen sijai- 1662: todetaan, että useat alueen maista ovat tärkeän sena. Viisi ensimmäistä toimintavuotta on osoit- 1663: ratkaisun edessä: jatkaako taloudellisia ja poliit- tanut edellytysten alueelliselle kaupankäynnille 1664: tisia uudistuksia kohti suurempaa vapautta ja olevan suuret. Alueen kaupankäynnillä on kui- 1665: avoimuutta vai jäädäkö muiden kehittyneem- tenkin omat erityispiirteensä. Energian, raaka- 1666: pien maiden kehityksen jalkoihin. Globalisaatio aineiden ja puolivalmisteiden osuus kaupan- 1667: ei sinänsä ratkaise sosiaaliturvan, oikeudenmu- käynnistä on edelleen merkittävä. Lisäksi voi- 1668: kaisemman tulojakauman, koulutuksen ja ter- daan todeta, että yksityistäruishankkeet eivät ole 1669: veydenhuollon ongelmia, mutta se muodostaa juuri lainkaan mukana kaupankäynnissä. 1670: taloudellisen kasvun moottorin. Taloudellisen Päätöslause/massa 1173 (1998) yleiskokous 1671: kehityksen kannalta vesihuoliolla on ratkaiseva kehottaa myös muita alueen maita liittymään 1672: merkitys. Veden saannin turvaamiseksi yleis- CEFTA:an sekä jäsenmaita luomaan paremmat 1673: kokouksen mielestä tulisi laatia laajamittainen edellytykset ulkomaisille investoinneille. Yleis- 1674: alueellinen strategia. Lopuksi päätöslauselmassa kokous kehottaa CEFTA:njäsenmaita erityisesti 1675: yleiskokous toteaa, että maiden tulisi taloudellis- kehittämään edelleen lainsäädäntöä markkina- 1676: 32 1677: 1678: talouden suuntaan, vapauttamaan palvelujen ja taan Euroopan unionia perustamaan Euroopan 1679: pääomavirtojen siirtoja EU:n lainsäädännön elintarvikkeiden turvallisuustoimiston (Europe- 1680: mukaisiksi sekä mm. purkamaan kaupanesteitä an Food Safety Agency ), jonka tehtävänä olisi 1681: maatalousalalla. tieteellisesti arvioida Euroopassa tuotettujen tai 1682: markkinaitujen elintarvikkeiden turvallisuutta. 1683: Suositus sisältää myös useita ehdotuksia miten 1684: 12 Maatalouskysymykset elintarvikkeiden turvallisuutta voitaisiin edistää 1685: kansallisella tasolla (lainsäädännön kehittämi- 1686: 12.1 Kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden laatu nen, riippumattomien asiantuntijakomiteoiden, 1687: elintarviketurvallisuuden neuvostojen ja konsul- 1688: Kuluttajien kiinnostus ja huoli elintarvikkei- taatioryhmien perustaminen, tiedonvälityksen 1689: den koostumuksesta ja alkuperästä sekä tuotan- parantaminen). 1690: nossa ja säilytyksessä käytettyjen lisäaineiden 1691: mahdollisista haittavaikutuksista ovat oikeute- 1692: tusti lisääntyneet erityisesti 1990-luvulla. Elintar- 12.2 Maatalouden siirtymäkausi Keski- ja Itä- 1693: vikkeiden tuotannossa keskityttiin pitkään pää- Euroopan maissa 1694: asiallisesti tuotantovolyymin lisäämiseen. Tie- 1695: teellisen tutkimuksen ja teknologian kehityksen Yleiskokous on käsitellyt Keski- ja Itä-Euroo- 1696: tuloksena maataloustuotantovolyymi onkin li- pan maiden maatalouden siirtymäkauden vaike- 1697: sääntynyt ennätysvauhtia viime vuosikymmeni- uksia useasti 1990-luvulla. Tuorein raportti (dok. 1698: en ajan. Elintarviketuotannon globalisaatio edel- 8071) tarkastelee kysymystä koko alueen kannal- 1699: lyttää kansainvälisiä sopimuksia elintarviketuot- ta sekä erikseen Liettuan, Latvian ja Unkarin 1700: teiden turvallisuuden takaamiseksi. kannalta. Lisäksi raportissa käsitellään yksityis- 1701: Yleiskokouksen maatalouskomitea on aikai- tämisprosessia, maatalouspolitiikan uusia rat- 1702: semmin käsitellyt elintarvikkeiden laatukysy- kaisuja sekä maataloustuotteiden kaupan kehi- 1703: myksiä. Tuoreimman raportin (dok. 8194) val- tystä. Raportissa todetaan, että maatalouden 1704: mistelua varten komiteajärjesti mm. asiaintunti- uudelleenorganisaatiota hidastaa pääoman puu- 1705: jakuulemistilaisuuden v. 1997 ja seminaarin (v. te sekä toisaalta johdonmukainen politiikka. 1706: 1998) antibioottien käytöstä elintarviketuotan- Kaupankäynti on lisääntynyt sekä ED-maiden 1707: nossa. Raportti käsittelee mm. uusien tuotanto- että KIE-maiden kanssa, mutta investoiminen 1708: menetelmien ja -aineiden vaikutusta elintarvike- on edelleen ollut vähäistä. Maatalouden ja maa- 1709: tuotteiden turvallisuuteen sekä kuluttajajärjestö- seudun uudistamiselle on suuri merkitys maiden 1710: jen ja kansainvälistenjärjestöjen toimintaa. Mm. taloudellisen kehityksen sekä eurooppalaisen in- 1711: YK:nalajärjestöt F AO ja WHO ovat kehittäneet tegraation kannalta. 1712: Codex a1imentarius -elintarvikkeiden laatuvaati- Päätöslauselma 1161 (1998) sisältää useita 1713: mukset ja Euroopan unioni on v. 1997 julkaissut ehdotuksia miten tarvittavia uudistuksia voitai- 1714: vihreän kirjan ravintolainsäädännön yleisperi- siin vauhdittaa sekä kansallisilla että alueellisilla 1715: aatteista EU:ssa. Yleiskokouksen mielestä Eu- toimilla. 1716: roopan tasolla tarvitaan omat yleiseurooppalai- 1717: set valvontamekanismit, toimenpiteet ja suunta- 1718: viivat. Euroopan neuvosto on laatinut sosiaali- ja 1719: terveysalan osittaisyleissopimuksen,jonka on al- 13 Ympäristökysymykset ja aluesuun- 1720: lekirjoittanut ainoastaan 16 jäsenmaata. Yleis- nittelu 1721: kokous kehottaa kaikkia jäsenmaita allekirjoit- 1722: tamaan sopimuksen. Yleissopimuksen osapuolet 13.1 Välimeren ja Mustanmeren alueiden kehitys 1723: päättivät maaliskuussa 1998 perustaa uuden elin- 1724: tarvikkeiden ja elintarviketurvallisuuden asian- Mustameri on maailman suurin sisämeri ja 1725: tuntijakomitean terveyskomitean alaisuuteen. Euroopan neuvoston sisämeri. Mustanmeren vii- 1726: Suosituksessa 1389 ( 1998) yleiskokous kehot- si rantavaltiota (Bulgaria, Romania, Turkki, 1727: taa ministerikomiteaa laatimaan eurooppalaisen Ukraina ja Venäjä) ovat Euroopan neuvoston 1728: puitesopimuksen elintarvikkeiden turvallisuu- jäseniä ja yhdellä maalla (Georgia) on erityisvie- 1729: desta ja kutsumaan ao. muut kansainväliset ta- rasasema. Lähes kaikki Välimeren pohjoisen 1730: hot osallistumaan valmistelutyöhön. Suosituk- rannan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä 1731: sessa viitataan myös EU:n toimintaan ja kehote- (Jugoslaviaa lukuun ottamatta). Mustanmeren 1732: 33 1733: 1734: ympäristön tila vaikuttaa suoraan Välimeren ti- yleiskokouksen välinen poliittinen vuoropuhelu 1735: laan. Toisaalta suuret taloudelliset, poliittiset ja kunnalliskongressin uuden perussäännön kehit- 1736: sosiaaliset mullistukset mainituissa maissa ovat tämisessä. Uudistustyössä tulisi yleiskokouksen 1737: vaikuttaneet siihen, että liian vähän huomiota ja mielestä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asi- 1738: resursseja on osoitettu ympäristön tilaan. Väli- oihin: nykyisten ad hoc -työryhmien korvaami- 1739: meren maiden yhteistyön eri muotoja on kehitet- nen pysyvillä valio kunnilla, työryhmien (tai tule- 1740: ty useissa kansainvälisissä järjestössä (mm. vien valiokuntien) jäsenmäärän rajoitusten pur- 1741: ETYJ, IPU, EU ja NATO). kaminen, useamman kuin yhden täysistunnon 1742: Yleiskokouksen raportti (dok. 7977) käsitte- järjestäminen vuodessa sekä aluekamarin jä- 1743: lee Mustanmeren ja Välimeren maiden tilaa ja senkriteerien täsmentäminen. Lisäksi tulisi lisätä 1744: yhteistyötä lähinnä ympäristön ja paikallishal- kunnalliskongressin budjettivaroja. 1745: linnon kannalta. Raportti sisältää katsauksen ai- Päätöslause/massa 1151 ( 1998) on korostettu 1746: kaisemmista aloitteista. Siinä ehdotetaan, että edellä mainittuja asioita, jotka liittyvät kunnal- 1747: Euroopan neuvoston tulisi laatia oma Välimeren liskongressin työskentelytapojen kehittämiseen. 1748: ohjelma, jonka tavoitteena olisi edistää demo- Lisäksi siinä annetaan yleiskokouksen tuki kun- 1749: kratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatet- nalliskongressin nykyiselle linjalle, jonka mu- 1750: ta alueella. Tässä paikallisviranomaisilla on kes- kaan kongressissa tulee olla jäsenenä ainoastaan 1751: keinen tehtävä. Yhteistyötä tulisi kehittää ei-jä- vaaleilla valittuja kunta- tai alue-edustajia. Yleis- 1752: senmaiden kanssa eri tasoilla, kuten paikallisvi- kokous kehottaa kunnalliskongressia jatkamaan 1753: ranomaisten välillä ja parlamenttien kanssa. maaraporttien laatimista kunnallis- ja aluedemo- 1754: Päätöslause/massa J149 (1998) mainitut eh- kratian tilasta erijäsenmaissa sekä tekemään eh- 1755: dotukset keskittyvät ympäristö- ja energia-alan dotuksia, jotka liittyvät vähemmistöjen aseman 1756: yhteistyön kehittämiseen. Erityistä huomiota tu- edistämiseen. Suomen kannalta mielenkiintoista 1757: lisi kiinnittää öljy- ja kaasukuljetusten ympäris- on yleiskokouksen suositus aloitteista mm. Eu- 1758: tövaikutuksiin sekä Tonavan saasteongelman roopan saaristo- ja reuna-alueiden kehittämisek- 1759: vähentämiseen. si. 1760: Suosituksessa 1359 ( 1998) viitataan v. 1995 ja 1761: 1996 pidettyihin laajoihin kansainvälisiin Väli- 1762: meren konferensseihin ja kehotetaan ministeri- 13.3 Uusi maisemayleissopimus 1763: komiteaa rohkaisemaan yhteistyötä mm. paikal- 1764: listasolla erityisesti muuttoliike- ja siirtolaiskysy- Euroopan kunnalliskongressi on istunnos- 1765: myksissä. Alueiden ympäristön kohentamiseksi saan v. 1997 tehnyt aloitteen uudesta Euroopan 1766: tulisi harkita Välimeren ja Mustanmeren suojelu- maisemayleissopimuksesta (European Landscape 1767: vuoden järjestämistä lisäämään kiinnostusta ja Convention). Euroopan kunnalliskongressin 1768: tietoisuutta ympäristön tilasta. asettama työryhmä on valmistellut alustavan 1769: luonnoksen, jossa mm. ehdotetaan laadittavaksi 1770: kansainvälisiä säännöksiä. Alustava sopimus- 1771: 13.2 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi teksti kattaa sekä poikkeuksellisia että tavan- 1772: omaisia maisemia ja sisältää ehdotuksia oikeu- 1773: Euroopan kunnallis- ja aluekongressi on toi- dellisista ja taloudellisista toimenpiteistä. 1774: minut uudistetussa muodossaan neljä vuotta. Yleiskokous on kertomusvuonna käsitellyt 1775: Ministerikomitean v. 1994 hyväksymä uusi pe- kaksi kertaa yleissopimuksen luonnosta. Maalis- 1776: ruskirja ( Charter) sisältää kaksi väliaikaista kuussa 1998 Pysyvä komitea hyväksyi päätöslau- 1777: määräystä, jotka liittyvät toisaalta kongressin selman 1150 ( 1998), jossa se lausuu tukensa Eu- 1778: toisen kamarin- aluekamarin- jäsenyysehtoi- roopan kunnalliskongressin työlle sen valmistel- 1779: hin, toisaalta kongressin rahoitukseen. Ministe- lessa eurooppalaista maisemayleissopimusta 1780: rikomitean tulee kahden vuoden sisällä ottaa (dok. 8030). Konsultaatioprosessissa Euroopan 1781: kantaa näihin määräyksiin. Yleiskokouksen ra- kunnalliskongressijärjesti huhtikuussa 1998laa- 1782: portti (dok. 8028) sisältää katsauksen kunnallis- jan konsultaatiokonferenssin, jonka jälkeen tar- 1783: kongressin toimintaan sekä arvion ja ehdotuksia kistettu teksti hyväksyttiin kunnalliskongressin 1784: toiminnan ja työtapojen kehittämiseksi. istunnossa toukokuussa 1998. Marraskuussa 1785: Ministerikomitealle osoitettu suositus 1636 1998 parlamentaarinen yleiskokous esitti toista- 1786: ( 1998) sisältää ehdotuksia saada aikaan Euroo- miseen myönteisen kantansa sopimukseen (dok. 1787: pan kunnalliskongressin ja parlamentaarisen 8221) ja hyväksyi suosituksen 1393 (1998). Yleis- 1788: 1789: 5 281056 1790: 34 1791: 1792: sopimuksen teksti on nyt ministerikomitean pää- Kansainvälinen siirtolaisjärjestö perustettiin 1793: tettävänä. v. 1951, muutti nimensä v. 1987 ja uudisti 1990- 1794: luvulla merkittävästi toimintaansa. EN:n jäsen- 1795: maista 22 on IOM:n täysjäseniä (ml. Suomi) ja 13 1796: tarkkailijoita. Muutama EN:njäsenmaa ei osal- 1797: 14 Väestö-, siirtolais- ja pakolaiskysy- listu lainkaan sen toimintaan. IOM:n uusittu toi- 1798: mykset menkuva hyväksyttiin v. 1995, jolloin sovittiin 1799: yhdeksästä strategisesta päämäärästä. IOM:n 1800: 14.1 Yhteistyö YK:n pakolaisjärjestön kanssa toiminta Euroopassa liittyy siirtolaisten avusta- 1801: miseen eri tilanteissa (myös paluussa kotimaa- 1802: Yleiskokous käsitteli kertomusvuonna yksi- han), neuvontaan siirtolaisohjelmien laadinnas- 1803: tyiskohtaisemmin kahden kansainvälisen pako- saja tiedottamiseen. lOM on YK:n yleiskokouk- 1804: laisjärjestön toimintaa: YK:n pakolaisjärjestön sen tarkkailijajärjestö ja toimii läheisessä yhteis- 1805: ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestön. YK:n pako- työssä YK:n erikoisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö 1806: laispäävaltuutettu Sadako Ogata osallistui tam- Euroopan neuvoston kanssa on lisääntynyt. 1807: mikuussa yleiskeskusteluun YK:n pakolaisasioi- Suosituksessa kehotetaan EN:n ministerikomite- 1808: den toiminnasta vuosina 1994--97 (dok. 7972). aa tutkimaan, miten yhteistyötä sekä yleiskoko- 1809: Raportissa on lyhyt katsaus järjestön toiminnas- uksen että ministerikomitean puitteissa voitaisiin 1810: ta sekä erityisesti yhteistyöstä Euroopan neuvos- kehittää ottaen huomioon lisääntyvä väestön 1811: ton kanssa. liikkuvuus Euroopassa 1990-luvulla ja nimen- 1812: Maailmassa on arviolta 23 miljoonaa pako- omaan EN:njäsenmaiden kesken. Suosituksessa 1813: laista, joista 6 miljoonaa Euroopassa. YK:n pa- viitataan yhteistyömahdollisuuksiin mm. Sosiaa- 1814: kolaisjärjestö on laajin kansainvälinen järjestö, lisen kehitysrahaston puitteissa. 1815: jonka tehtävänä on suositella yhtenäistä politiik- 1816: kaa ja oikeudellisia normeja pakolaisasioissa, 1817: mahdollisuuksien mukaan estää pakolaistilan- 14.3 Bosnia-Hertsegovina 1818: teiden syntymistä sekä auttaa konkreettisesti pa- 1819: kolaisia ja siirtolaisia. Euroopan neuvosto on Bosnia-Hertsegovina on eräs alueista, jossa 1820: aktiivisesti käsitellyt pakolaistilannetta Euroo- UNHCR on toiminut viime vuosina. Yleiskoko- 1821: passa erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa mm. us käsitteli edellisenä vuonna useamman kerran 1822: yhteistyössä YK:n kanssa. UNHCR avasi oman tilannetta Bosnia-Hertsegovinassa. Tammikuus- 1823: toimiston Strasbourgiin v. 1997. Raportti sisäl- sa yleiskokous hyväksyi suosituksen 1357 ( 1998) 1824: tää myös useita ehdotuksia miten yhteistyötä pakolaisten ja siirtolaisten paluusta Bosnia- 1825: EN:n ja YK:nvälillä voitaisiin kehittää. Hertsegovinaan (dok. 7973). Suosituksessa tode- 1826: Edellä mainitun raportin pohjalta hyväksytys- taan tyydytyksellä, että entisten pakolaisten pa- 1827: sä suosituksessa 1356 (1998) ehdotetaan yhteis- luu on lisääntynyt, mutta kiinnitetään huomioita 1828: toiminnan lisäämistä YK:nja Euroopan neuvos- siihen, että vähemmistöjä edustavien pakolaisten 1829: ton välillä sekä myös ETY J :n kanssa. Tässä toi- paluu synnyinseuduille on ollut vähäistä. Bosnia- 1830: minnassa tulisi myös keskittyä ehkäisevään toi- Hertsegovinan ja Bosnian serbitasavallan viran- 1831: mintaan. Euroopan neuvoston sosiaalisen kehi- omaisten taholta edellytetään kaikenlaisten po- 1832: tyksen rahastoa (Social Development Fund) tulisi liittisten, hallinnollisten ja oikeudellisten estei- 1833: käyttää enemmän hyväksi myös pakolaisten aut- den poistamista sekä vähemmistöjen syrjinnän 1834: tamiseen. poistamista. Paikallisten ja valtiollisten viran- 1835: omaisten tulisi edistää eri väestöryhmien välistä 1836: vuoropuhelua, poistaa hallinnosta väärinkäy- 1837: 14.2 Kansainvälisen siirtolaisjärjestön toiminta töksiä ja edistää lainsäädännön kehittämistä. 1838: 1839: Huhtikuussa yleiskokouksen istuntoon osal- 1840: listui Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (Interna- 14.4 Kurdipakolaiset 1841: tional Organisation of Migration) pääjohtaja Ja- 1842: mes N. Pureeli Junior, jolloin käsiteltiin IOM:n Yleiskokous on aikaisemmin 1990-luvulla kä- 1843: toimintaraporttia vuosilta 1994--97 (dok. 8053). sitellyt kurdipakolaisten tilannetta. Todettakoon 1844: Keskustelun päätteeksi yleiskokous hyväksyi myös, että yleiskokouksen puheenjohtajiston 1845: suosituksen 1370 (1 998). huhtikuussa 1996 hyväksymässä Turkin ihmisoi- 1846: 35 1847: 1848: keustilanteen monitorointiraportissa käsitellään taohjelman, jonka toteutus on vielä alkuvaiheis- 1849: eräitä kurdipakolaiskysymyksiä. Euroopan ih- sa. 1850: misoikeustuomioistuin on mm. päätöksissään v. Raportin käsittelyn pohjalta yleiskokous hy- 1851: 1996 ja 1997 todennut Turkin turvajoukkojen väksyi suosituksen 1377 ( 1998), joka sisältää mi- 1852: syyllistyneen väkivaltatekoihin Kaakkois-Tur- nisterikomitealle, Turkin hallitukselle, jäsen- 1853: kissa. maille ja Euroopan unionille osoitettuja toimin- 1854: Kesäkuussa 1998 hyväksyttyä raporttia (dok. taehdotuksia. Siinä torjutaan vahvasti luvatto- 1855: 8131) varten siirtolais- ja väestökomitea järjesti man muuttoliikkeen kielteiset vaikutukset ja seu- 1856: marraskuussa 1997 kuulemisen, johon osallistui raukset kaikille osapuolille. Suosituksessa ehdo- 1857: kurdialueilla toimivien kansainvälisten ja kansa- tetaan, että Euroopan neuvosto ja EU yhdessä 1858: laisjärjestöjen edustajia. Lisäksi raportin tekijä valmistelisivat yhteisen toimintaohjelman kurdi- 1859: vieraili YK:n alajärjestöissä Genevessä. väestön kulttuurioikeuksien edistämiseksi. 1860: Turkin edustajat siirtolais- ja väestökomiteas- Määräyksessä 545 ( 1998) yleiskokous kehot- 1861: sa jättivät eriävän mielipiteen, joka on raportin taa monitorointikomiteaa tutkimaan Turkin 1862: liitteenä. monitorointiprosessin yhteydessä erityisesti kur- 1863: Raportti tarkastelee erikseen kurdien tilannet- divähemmistön tilannetta. Siinä kehotetaan 1864: ta Turkissa ja Pohjois-Irakissa. Turkki julisti en- myös muita erityiskomiteoita perehtymään on- 1865: simmäisen kerran sotatilan maan kaakkoisosissa gelmaan omasta näkökulmastaan. 1866: 1970-luvulla, mutta vakavampi aseellinen kon- Ed. Tytti 1sohookana-Asunmaa totesi, että Eu- 1867: flikti alkoi 1984, jolloin kurdien työväenpuolue rooppa on vuosikausia joutunut ottamaan vas- 1868: (PKK) hyökkäsi kahteen poliisiasemaan. Turkin tuuta Turkin valtion ja kurdien välisistä vihamie- 1869: asevoimat vastasivat perustamalla kylävartiojär- lisyyksistä, kun se on ottanut vastaan pakolaisia 1870: jestelmän. On lähes mahdotonta saada tarkkoja ja auttanut taloudellisessa ja sosiaalisessa hädäs- 1871: luotettavia tietoja kurdiväestön kokonaisluvusta sä eläviä kurdeja. On valitettavaa, että Turkki ei 1872: tai kurdien muuttoluvuista Turkin sisällä tai ole hyväksynyt tunnustamaan kurdeja kansalli- 1873: Turkista muihin Euroopan maihin. Raportissa seksi vähemmistöksi, sillä he täyttävät kaikki 1874: esiintyy arvioita joiden mukaan kurdien luku- kansalliselle vähemmistölle asetetut vaatimuk- 1875: määrä Turkissa olisi 12-15-20 miljoonaa, jois- set. Heillä on siten oikeus omaan kulttuuriin ja 1876: ta 370 000-10 miljoonaa olisi muuttanut alku- kieleen. Euroopan neuvosto on hyväksynyt kaksi 1877: peräisiltä asuinalueiltaan. Eräiden arvioiden mu- kansallisia vähemmistöjä koskevaa sopimusta, 1878: kaan 3 miljoonaa kurdia olisi muuttanut muualle joiden tulisi sitoa kaikkia EN:n jäsenvaltioita 1879: Eurooppaan. Selvää on, että kurdien muuttovir- mukaan lukien Turkki. Lopuksi ed. Isohookana- 1880: ta, ml. laiton muuttoliike, Eurooppaan on lisään- Asunmaa tervehti tyydytyksellä raportin ehdo- 1881: tynyt. Ensisijaiset kohdemaat ovat Saksa, Kreik- tusta järjestää kansainvälinen kurdikonferenssi. 1882: ka, Italia, Ranska, Hollanti, Ruotsi, Englanti ja 1883: Tanska. Turkin parlamentti asetti v. 1997 komi- 1884: tean tutkimaan muuttoliikkeen syitä ja taustaa. 14.5 Kosovonpakolaiset 1885: Kurdien elinolosuhteet sekä Turkissa että 1886: Pohjois-Irakissa ovat äärimmäisen vaikeat. Ira- Kesäkuussa 1998 yleiskokous hyväksyi mää- 1887: kissa asuvat kurdit kärsivät kaksois-saarrosta; räyksen 544 (1998), jolla siirtolais- ja väestöko- 1888: toisaalta YK:n saarrosta, toisaalta Irakin halli- miteaa kehotettiin järjestämään kokous Koso- 1889: tuksen Pohjois-Irakin saarrosta. vonpakolaisten kohtalosta. Komitea järjesti 1890: Vaikeat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat syyskuussa 1998 kuuleruistilaisuuden Pariisissa, 1891: sekä epävakaa poliittinen tilanne lienevät pääasi- jonka pohjalta valmistui raportti (dok. 8205). 1892: alliset syyt muutto liikkeeseen. Kurdeilla ei myös- Raportin käsittely liitettiin keskusteluun Jugo- 1893: kään ole mahdollisuutta edistää ja säilyttää slavian tilanteesta syyskuun istunnossa. 1894: omaa kulttuuriansa, kieltänsä ja identiteettiänsä Lisääntyvän väkivaltaisuuden tuloksena pa- 1895: omilla synnyinseuduillaan. kolaisvirta Kosovosta kasvoi 1998. Kymmeniä 1896: Raportissa kuvataan kansainvälistenjärjestö- tuhansia koteja on tuhoutunut. UNCHR:n arvi- 1897: jen toimintaa kurdialueilla. Siinä arvostellaan oiden mukaan n. 50 000 pakolaista elää erityisen 1898: Turkin hallituksen kieltoa päästää kansainvälis- vaikeissa oloissa. Arvio siirtolaisten ja pakolais- 1899: ten humanitääristen järjestöjen edustajia ja apu- ten kokonaismäärästä vaihtelee 290 000- 1900: lähetyksiä alueelle. Euroopan unioni hyväksyi 600 000. Suosituksessa 1385 ( 1998) kehotetaan 1901: vuoden 1998 tammikuussa 46-kohtaisen toimin- Jugoslavian liittotasavaltaa lopettamaan ihmis- 1902: 36 1903: 1904: oikeusloukkaukset sekä ryhtymään tarvittaviin 14.7 Pakolaisnaisten asema Euroopassa 1905: toimiin, jotta pakolaiset voisivat palata kotiseu- 1906: duilleen. Suositus sisältää lisäksi useita yksityis- Pakolaistilastojen ylläpitäminen ajantasalla 1907: kohtaisia ehdotuksia siitä miten tilanne voitaisiin on haastava tehtävä. Niistä ei yleensä ilmene 1908: saada rauhoitettua. Euroopan neuvoston jäsen- tietoa naisten ja miesten määristä erikseen. On 1909: maita kehotetaan tukemaan kansainvälistä läs- todettavissa, että pakolaisnaiset kohtaavat eri- 1910: näoloa Kosovossa sekä edistämään pakolaisten tyisiä vaikeuksia, jotka osittain liittyvät heidän 1911: asemaa eri lailla. sosiokulttuuriseen taustaansa, osittain naisen 1912: asemaan yleensä. Näitä on tarkasteltu yleiskoko- 1913: uksen raportissa (dok. 8066). Edellisen kerran 1914: yleiskokous keskusteli naispakolaisten asemasta 1915: 14.6 Palestiinalaispakolaiset v. 1995 (suositus 1261 (1995). Raportti tarkaste- 1916: lee mm. mahdollisia vaaroja sukupuolisyrjinnäs- 1917: Israelin ja Palestiinan vapautusjärjestön tä pakolaisaseman määrittelyssä. Siinä todetaan, 1918: (PLO) v. 1993 solmiman sopimuksen mukaan että pakolaisnaisten anomuksia tulisi tarkastella 1919: pakolaiskysymys on vakinainen asiakohta rau- itsenäisinä riippumatta aviopuolison anomuk- 1920: hanneuvotteluissa, jotka on määrä saada pää- sesta. Pakolaisnaisten fyysinen turvallisuus on 1921: tökseen toukokuussa 1999. Nk. Oslon prosessis- usein uhattuna ja pakkoavioliittojen ja prosti- 1922: sa ei kuitenkaan (huhtikuuhun 1998 mennessä) tuution vaarat usein olemassa. Pakolaisnaisten 1923: ole juurikaan saavutettu edistystä. Yleiskokous mahdollisuudet saada terveyspalveluja ja koulu- 1924: on käsitellyt useasti Lähi-idän pakolaistilannet- tusta olisi myös turvattava. Pakolaisten oikeudet 1925: ta. Tuoreimmassa raportissa (dok. 8042) anne- ovat ihmisoikeuskysymyksiä ja kuuluvat täten 1926: taan seuraavat luvut palestiinalaisista pakolaisis- Euroopan neuvoston toimintaan. 1927: ta Lähi-idässä : Libanonissa on 356 000 palestii- Suositus 1374 (1998) sisältää useita ehdotuk- 1928: nalaispakolaista (joka vastaa 10 % kaikista sia miten pakolaisnaisten asemaa voitaisiin ko- 1929: YK:n palestiinalaispako1aisten avustus- ja työ- hentaa. Ehdotusten tavoitteena on lisätä tietoi- 1930: elimen UNR WA:n rekisteröimistä alueen pako- suutta pakolaisnaisten erityisongelmista sekä pa- 1931: laisista ja 11,53% maan kokonaisväestöstä), kolaisviranomaisten piirissä että pakolaisnaisten 1932: Syyriassa 352 000 (2,4% UNR W A:n pakolaisis- keskuudessa. Pakolaisnaisten tulisi myös saada 1933: ta, 11 %maan väestöstä), Jordaniassa 1,4 miljoo- informaatiota oikeuksistaan ja mahdollisuuksis- 1934: naa (41% UNRWA:n, 33% maan kokonaisvä- ta itsenäisesti päättää kohtalostaan ja palata 1935: estöstä), Länsirannalla 538 000 (16% ja 34 %), kotiseuduilleen. 1936: Gazan alueella 732 000 (22 %, 76 %). UNRWA 1937: perustettiin v. 1950,jolloin alueella laskettiin ole- 1938: van 914 221 palestiinalaispakolaista. V. 1996 ko- 14.8 Sosiaalinen kehitysrahasto 1939: konaislukumäärä on noussut 3 368 OOO:een,jois- 1940: ta miljoonan verran asuu 59 pakolaisleirillä. Ra- V. 1956 perustetun Sosiaalisen kehitysrahas- 1941: portissa selostetaan pakolaisten tilannetta eri ton tarkoituksena on halpakorkoisia lainoja 1942: alueilla. myöntämällä helpottaa ongelmia, jotka aiheutu- 1943: Päätöslause/massa 1156 ( 1998) todetaan, että vat ylimääräisen väestön, lähinnä pakolaisten tai 1944: pysyvää ratkaisua pako1aisongelmaan ei voida luonnonkatastrofien uhrien läsnäolosta. Rahas- 1945: saavuttaa ilman palestiinalaisvaltion perustamis- tolla on 30jäsenmaata (ml. Suomi). Vuoden 1997 1946: ta, jossa pakolaiset saisivat kansalaisuuden ja EN:n huippukokous päätti tehostaa sosiaalira- 1947: kansainvälisesti tunnustetun passin. Tämän jäl- haston toimintaa sosiaalisen koheesion alalla ja 1948: keen olisi eri mahdollisuuksia ratkaista pakolais- lisätä investointeja sosiaali- ja työllistämissekto- 1949: ongelma. Niitä mainitaan päätöslauselmassa. reilla. Yleiskokouksen raportti (dok. 8124) esit- 1950: Yleiskokous katsoo myös, että UNR W A:n tulisi telee rahaston toiminnan kehitystä 1990-luvulla 1951: jatkaa toimintaansa alueella, kunnes pysyvä rat- (edellinen käsittely yleiskokouksessa v. 1995). 1952: kaisu on saatu. Päätöslauselmassa tuetaan uuden Sosiaalirahasto on päättänyt uudesta toimin- 1953: YK:n palestiinalaispakolaistenja pakkosiirretty- tastrategiasta, jonka kolme päämäärää ovat: toi- 1954: jen henkilöiden uudelleenasuttamisrahaston (the minnan keskittäminen enemmän prioriteetti- 1955: Palestine Refugee and Displaced Persons Final aloille, lainanannon laajentaminen maantieteel- 1956: Status Fund) perustamista. lisesti ja toiminnan tehostaminen erityisesti Kes- 1957: ki- ja Itä-Euroopan maissa. 1958: 37 1959: 1960: Suositus 1378 (1998) sisältää lukuisia sekä tekijän rooli. Ministerikomitea pyrkii pääsään- 1961: ministerikomitealle että rahastolle suunnattuja töisesti viimeistään kuuden kuukauden sisällä 1962: ehdotuksia toiminnan tehostamisesta. Niissä ko- antamaan vastauksensa yleiskokouksen suosi- 1963: rostetaan mm. yhteistoimintaa muiden kansain- tuksiin. 1964: välisten järjestöjen ja Euroopan unionin kanssa. Yhteiskomitea (Joint Committee) on ministe- 1965: rikomiteaoja yleiskokouksen yhteinen keskuste- 1966: lufoorumi. Yhteiskomitea koostuu kunkinjäsen- 1967: 15 Parlamenttienvälinen yhteistyö ja hallituksen edustajasta ja yhtä monesta yleisko- 1968: ulkosuhteet kouksen edustajasta, mukaan luettuna yleisko- 1969: kouksen puheenjohtaja. Kokouksissa keskustel- 1970: 15.1 Kansallisten parlamenttien demokraattinen laan erityisesti poliittisista aiheista ja tulevaisuu- 1971: toiminta dessa pääsääntöisesti myös monitoroinnista. 1972: 1973: Parlamenttienvälisten suhteiden komitean ra- 1974: portti (dok. 7961) kansallisten parlamenttien de- 17.1 Ministerikomitea 1975: mokraattisesta toiminnasta perustuu osittain 1976: vertailevaan tarkasteluun 27 eri parlamenttijär- Euroopan neuvoston ministerikomitea ko- 1977: jestelmän työskentelytavoista lainsäädäntöalal- koontui Strasbourgissa ulkoministeritasolla 1978: la, parlamenttien valvonnasta toimeenpanevan kaksi kertaa kertomusvuonna (4.-5.5. ja 3.- 1979: vallan suhteen sekä parlamentaarikkojen ase- 4.1l.l998). Suomen valtuuskuntaa johti ulko- 1980: masta. Raportin valmistelua varten komitea jär- asiainministeri Tarja Halonen. 1981: jesti marraskuussa 1996 seminaarin Strasbour- Ministerikomitean 102. istunto pidettiin 4. ja 1982: gissa. Päätöslause/massa 1154 (1998) koroste- 5. toukokuuta 1998 Strasbourgissa Saksan ulko- 1983: taan yleisiä kriteerejä, joiden soveltamisella voi- ministerin Klaus Kinkelin johdolla. Ministeriko- 1984: taisiin tehostaa parlamenttien työskentelyä ja mitea keskusteli mm. poliittisesta tilanteesta 1985: vakiinnuttaa lainsäädäntövallan asemaa. Kaakkois-Euroopassa sekä Pohjois-Irlannin so- 1986: pimuksesta. Keskustelu yhteistyöstä ETYJ:n ja 1987: EU:n kanssa käytiin EN:njajärjestöjen 12. maa- 1988: 16 Euroopan neuvoston hallinto liskuuta 1998 ja 1. huhtikuuta 1998 järjestettyjen 1989: yhteiskokousten tulosten valossa. Istunnon yh- 1990: Ministerikomitea määräsi syksyllä 1998 vuo- teydessä Venäjän ulkoministeri Primakov luo- 1991: den 1999 budjetin loppusummaksi l 034,4 mil- vutti Venäjän Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1992: joonaa Ranskan frangia. ratifiointiasiakirjat. Ministerikomitea keskusteli 1993: Euroopan neuvoston pääsihteerin Daniel Tar- lisäksi mm. Euroopan neuvoston sosiaalipolitii- 1994: schysin viiden vuoden sääntömääräinen man- kan uudesta strategiastaja hyväksyi lasten hyvin- 1995: daatti päättyy 20. kesäkuuta 1999. Tämäedellyt- vointia käsittelevän ohjelman. 1996: täisi uuden pääsihteerin valintaa v. 1999 huhti- Ministerikomitean 103. istunto (3.-4. mar- 1997: kuun istunnossa. Ministerikomitea on ehdotta- raskuuta 1998) pidettiin Kreikan varaulkominis- 1998: nut yleiskokoukselle (päätöslauselma (98) 12), terien Giorgos Papandreounja Yannos Kranidioti- 1999: että pääsihteerin toimikautta pidennettäisiin v. sin johdolla. Ministerit keskustelivat nk. viisai- 2000: 1999 elokuun loppuun. Sääntöjen mukaan yleis- den työryhmän loppuraportista, joka sisältää 2001: kokous valitsee järjestön pääsihteerin sekä apu- ehdotuksia järjestön toiminnan ja työskentelyta- 2002: laispääsihteerit ja yleiskokouksen pääsihteerin. pojen uudistamiseksi. Ministerikomitea keskus- 2003: teli jälleen yhteistyöstä ETYJ:n ja EU:n kanssa 2004: yleisesti sekä tilanteesta Jugoslaviassa ja Alba- 2005: 17 Euroopan neuvoston muut toimieli- niassa. Ministerikomitean hyväksymässä loppu- 2006: met julkilausumassa todetaan tyydytyksellä, että uu- 2007: den ihmisoikeuskomissaarin mandaatin laatimi- 2008: Seuraavassa on koottu eräitä huomioita Eu- nen jatkuu. Päätös uuden viran perustamisesta 2009: roopan neuvoston muista päätoimielimistä, joi- tehtäneen toukokuussa 1999. Ihmisoikeuskomis- 2010: den kanssa parlamentaarinen yleiskokous toimii saarin virka perustetaan Suomen aloitteesta. Mi- 2011: vuorovaikutuksessa (vrt. liite 6). nisterikomitean istunnon epäviralliseen osaan 2012: Parlamentaarisella yleiskokouksella on suh- osallistuivat hakijamaiden Armenian ja 2013: teessa ministerikomiteaan merkittävä aloitteen- Azerbaidzanin ulkoministerit. Ministerikomi- 2014: 38 2015: 2016: tean istunnon yhteydessä juhlittiin uuden ihmis- Parlamentaarinen yleiskokous keskusteli ker- 2017: oikeustuomioistuimen avajaisia. tomusvuonna Euroopan kunnallis- ja aluekon- 2018: Suomen pysyvänä edustajana Euroopan neu- gressin toiminnasta ja hyväksyi päätöslauselman 2019: vostossa toimi syyskuun loppuun saakka suurlä- 1151 (1998) (ks. myös 13.2). Euroopan neuvos- 2020: hettiläs Tom Grönberg. Uusi suurlähettiläs Erkki ton nk. viisaiden ryhmä on loppuraportissaan ja 2021: Kourula otti vastaan tehtävät 1. lokakuuta 1998. suosituksissaan käsitellyt kunnalliskongressia. 2022: Suosituksissa todetaan mm., että ministerikomi- 2023: tean tulisi entistä laajemmin konsultoida kunnal- 2024: 17.2 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi lis- ja aluekongressia sen toimialaan kuuluvissa 2025: asioissa. Kunnalliskongressin sihteeristön ase- 2026: Sisäasiainministeriö on nimennyt Suomen maa tulisi vahvistaa ja sille tulisi antaa enemmän 2027: Kuntaliiton esityksestä Suomen valtuuskunnan harkintavaltaa oman budjettiosuutensa käyttä- 2028: Euroopan kunnallis- ja aluekongressiin touko- misessä. 2029: kuussa 2000 päättyväksi toimikaudeksi. Suomen 2030: valtuuskuntaan kuuluu viisi varsinaista ja viisi 2031: varajäsentä. Valtuuskunnan kokoonpano on 17.3 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 2032: seuraava: 2033: Uudistunut Euroopan ihmisoikeustuomiois- 2034: Pj. Risto Koivisto (sdp)- aluekamari tuin aloitti työskentelynsä 1. marraskuuta 1998. 2035: Jäs. Lea Tolonen (kesk)- kuntakamari Muutos perustuu ihmisoikeussopimuksen 11. li- 2036: Suvi Rihtniemi (kok)- aluekamari säpöytäkirjaan, jonka mukaan osapäivätoimiset 2037: Markku Pohjola (sdp)- kuntakamari ihmisoikeustoimikunta (komissio) ja ihmisoike- 2038: Markku Andersson (kok)- kuntakamari ustuomioistuin korvataan uudella kokopäivätoi- 2039: Vjäs. Irma Pellinen (vas)- kuntakamari misella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella. 2040: Pekka ~auri (vihr)- kuntakamari Lisäpöytäkirjan mukaisesti kukin sopimus- 2041: Folke Ohman ( rkp)- aluekamari osapuoli nimeää kolme tuomariehdokasta joista 2042: Pekka Nousiainen (kesk)- aluekamari parlamentaarinen yleiskokous valitsee yhden 2043: Helena Pihlajasaari (sdp)- aluekamari kustakin maasta. Tuomarit valitaan kuudeksi 2044: vuodeksi. Vaalien helpottamiseksi yleiskokouk- 2045: Valtuuskunnan sihteerinä toimii Suomen sen oikeudellinen komitea oli asettanut ad hoc 2046: Kuntaliiton kansainvälisten asiain päällikkö -työryhmän, joka haastatteli kaikkien maiden 2047: Heikki Telakivi. kaikkia ehdokkaita. Haastattelujen perusteella 2048: Euroopan kunnallis- ja aluekongressin täysis- (dok. 7985, 8060) yleiskokous äänesti uusista 2049: tunto pidettiin 26.-28. toukokuuta 1998 Stras- tuomareista tammikuun ja huhtikuun istuntojen 2050: bourgissa. Suomen valtuuskunta on edustettuna yhteydessä. Ad hoc -työryhmän työskentelyyn 2051: pysyvässä komiteassa, toistamiseen kongressin osallistui ed. Gunnar Jansson. 2052: ja sen aluekamarin hallituksessa sekä useassa Suomen tuomari ihmisoikeustuomioistuimes- 2053: kongressin työryhmässä. sa on Matti Pellonpää. 2054: 39 2055: 2056: Liite 1 2057: 2058: 2059: 2060: 2061: SUOMEN EUROOPAN NEUVOSTON VALTUUSKUNTA 2062: Puheenjohtaja Mikko ELO (sd) 2063: 2064: Varapuheenjohtaja Anneli JÄÄTTEENMÄKI (kesk) 2065: 2066: Jäsenet Juha KORKEAOJA (kesk) 2067: Martti TIURI (kok) 2068: Jaakko LAAKSO ( vas) 2069: 2070: Varajäsenet Tarja KAUTTO (sd) 2071: Leena LUHTANEN (sd) 2072: Tytti ISOHOOKANA-ASUNMAA (kesk) 2073: Kaarina DROMBERG (kok) 2074: Gunnar JANSSON (r) 2075: 40 2076: 2077: Liite 2 2078: 2079: 2080: 2081: 2082: EUROOPAN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNNAN 2083: JÄSENYYDET KOMITEOISSA JA ALAKOMITEOISSA 2084: 2085: Pysyvä komitea 2086: Standing Committee 2087: Anneli Jäätteenmäki Gäsen) 2088: Mikko Elo (varajäsen) 2089: 2090: Poliittinen komitea 2091: Political Affairs Committee 2092: Tarja Kautto Gäsen) 2093: Juha Korkeaoja (varajäsen) 2094: 2095: Lähi-itää käsittelevä alakomitea 2096: Sub-Committee on the Middle East 2097: Tarja Kautto Gäsen) 2098: 2099: Ei-jäsenmaiden suhteita käsittelevä alakomitea 2100: Sub-Committee on Relations with Non-member Countries 2101: Juha Korkeaoja Gäsen) 2102: 2103: Talous- ja kehityskomitea 2104: Committee on Economic Affairs and Development 2105: Mikko Elo ( 1. varapuheenjohtaja) 2106: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 2107: 2108: Kansainvälisiä taloussuhteita käsittelevä alakomitea 2109: Sub-Committee on lnternational Economic Relations 2110: Mikko Elo Gäsen) 2111: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 2112: 2113: Sosiaali-, terveys- ja perheasiain komitea 2114: Social, Health and Family Affairs Committee 2115: Leena Luhtanen Gäsen) 2116: Tytti Isohookana-Asunmaa (varajäsen) 2117: 2118: Lasten asiain alakomitea 2119: Sub-Committee on Children 2120: Tytti Isohookana-Asunmaa Gäsen) 2121: 2122: Terveys-alakomitea 2123: Sub-Committee on Health 2124: Leena Luhtanen Gäsen) 2125: 2126: Oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain komitea 2127: Committee on Legal Affairs and Human Rights 2128: Anneli Jäätteenmäki Gäsen) 2129: Gunnar Jansson (varajäsen), 3. varapuheenjohtaja 2130: 41 2131: 2132: Ihmisoikeus-alakomitea 2133: Sub-Committee on Ruman Rights 2134: Gunnar Jansson (jäsen) 2135: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 2136: 2137: Kulttuuri- ja koulutusasiain komitea 2138: Committee on Culture and Education 2139: Tytti Isohookana-Asunmaa (jäsen) 2140: Mikko Elo (varajäsen) 2141: 2142: Nuoriso- ja urheiluasiain alakomitea 2143: Sub-Committee on Youth and Sport 2144: Mikko Elo, puheenjohtaja 2145: 2146: Media-alakomitea 2147: Sub-Committee on Media 2148: Tytti Isohookana-Asunmaa (jäsen) 2149: 2150: Tiede- ja teknologiakomitea 2151: Committee on Science and Technology 2152: Martti Tiuri, 3. varapuheenjohtaja 2153: Leena Luhtanen (varajäsen) 2154: 2155: Teknologiapolitiikan ja energia-asiain alakomitea 2156: Sub-Committee on Technology Policy and Energy 2157: Martti Tiuri (jäsen) 2158: Leena Luhtanen (varajäsen) 2159: 2160: Tiedepolitiikka ja etiikka -alakomitea 2161: Sub-Committee on Science Policy and Ethics 2162: Martti Tiuri, puheenjohtaja 2163: 2164: Ympäristö-, aluesuunnittelu-ja paikallishallintoasiain komitea 2165: Committee on the Environment, Regional Planning and Local Authorities 2166: Kaarina Dromberg (jäsen) 2167: Juha Korkeaoja (varajäsen) 2168: 2169: Kunta- ja aluehallinnon alakomitea 2170: Sub-Committee on Local and Regional Authorities 2171: Kaarina Dromberg (jäsen) 2172: 2173: Väestö- ja pakolaisasiain komitea 2174: Committee on Migration, Refugees and Demography 2175: Jaakko Laakso (jäsen) 2176: Tarja Kautto (varajäsen) 2177: 2178: Muuttoliike-alakomitea 2179: Sub-Committee on Migration 2180: Tarja Kautto (jäsen) 2181: 2182: Pakolaisasiain alakomitea 2183: Sub-Committee on Refugees 2184: Jaakko Laakso (jäsen) 2185: 2186: 2187: 6 281056 2188: 42 2189: 2190: Väestöasiain alakomitea 2191: Sub-Committee on Demography 2192: Jaakko Laakso (jäsen) 2193: 2194: Menettelytapasääntökomitea 2195: Committee on Rules and Procedures 2196: Jaakko Laakso (jäsen) 2197: Martti Tiuri (varajäsen) 2198: 2199: Maatalouskomitea 2200: Committee on Agriculture and Rural Development 2201: Juha Korkeaoja (jäsen) 2202: Martti Tiuri (varajäsen) 2203: 2204: Kalatalous-alakomitea 2205: Sub-Committee on Fisheries 2206: Juha Korkeaoja, varapuheenjohtaja 2207: Martti Tiuri (varajäsen) 2208: 2209: Elintarvike-alakomitea 2210: Sub-Committee on Food 2211: Martti Tiuri (jäsen) 2212: Juha Korkeaoja (varajäsen) 2213: 2214: Parlamenttienvälisten suhteiden ja yleisösuhteiden komitea 2215: Committee on Parliamentary and Publie Relations 2216: Gunnar Jansson, puheenjohtaja 2217: Jaakko Laakso (varajäsen) 2218: 2219: Demokraattisen osallistumisen alakomitea 2220: Sub-Committee on Participatory Democracy 2221: Jaakko Laakso (jäsen) 2222: 2223: Kansalaisjärjestöjen suhteita käsittelevä alakomitea 2224: Sub-Committee on Relations with NGOs 2225: Gunnar Jansson (ex-officio) 2226: 2227: EN:n 50-juhlavuoden alakomitea 2228: Sub-Committee on the50th Anniversary of the Council of Europe 2229: Gunnar Jansson (ex officio) 2230: 2231: Budjettia- ja hallitustenvälistä työohjelmaa käsittelevä komitea 2232: Committee on Budget and Intergovernmental Work Programme 2233: Leena Luhtanen (jäsen) 2234: Kaarina Dromberg (varajäsen) 2235: 2236: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea 2237: Committee on the Honouring of Obligations and Committees by Member States 2238: Tarja Kautto (jäsen) 2239: Gunnar Jansson (jäsen) 2240: 2241: Tasa-arvoasiain komitea 2242: Committee on Equal Opportunitiesfor Women and Men 2243: Kaarina Dromberg (jäsen) 2244: Leena Luhtanen (varajäsen) 2245: 43 2246: 2247: Puheenjohtajisto 2248: Bureau 2249: Jaakko Laakso, Yhdistyneen vasemmistoryhmän puheenjohtaja 2250: 2251: Tshetshenia ad hoc -komitea 2252: Sub-Committee on Chechnya 2253: Jaakko Laakso (jäsen) 2254: 2255: ETYJ ad hoc -komitea 2256: Sub-Committee on the OSCE 2257: Jaakko Laakso (jäsen) 2258: 44 2259: 2260: Liite 3 2261: 2262: 2263: 2264: 2265: VUONNA 1998 EUROOPAN NEUVOSTON PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN 2266: HYVÄKSYMÄT ASIAKIRJAT 2267: 2268: 3.1. Päätöslauselmat 2269: 2270: Päätöslauselma 1144 (1998) naisten ja miesten välisen tasa-arvoa käsittelevän komitean perustamises- 2271: ta 2272: 2273: Päätöslauselma 1145 (1998) teloituksista Ukrainassa 2274: 2275: Päätöslauselma 1146 (1998) viimeaikaisesta kehityksestä Jugoslavian Iiittotasavallassa ja sen vaiku- 2276: tuksista Balkanin alueella 2277: 2278: Päätöslauselma 1147 (1998) talousrikollisuuden uhkasta Euroopassa 2279: 2280: Päätöslauselma 1148 (1998) tarpeellisuudesta edistää matkailua Keski- ja Itä-Euroopassa 2281: 2282: Päätöslauselma 1149 (1998) Välimeren ja Mustanmeren alueiden kehityksestä 2283: 2284: Päätöslauselma 1150 (1998) luonnoksesta Euroopan maisemayleissopimukseksi 2285: 2286: Päätöslauselma 1151 (1998) Euroopan alue- ja kunnalliskongressista: viimeaikainen toiminta ja 2287: uudistusehdotukset 2288: 2289: Päätöslauselma 1152 (1998) eurooppalaisesta nuorisoyhteistyöstä sekä muutosehdotuksista 2290: 2291: Päätöslauselma 1153 (1998) poliittisten ryhmien puheenjohtajien osallistumisesta poliittisen komite- 2292: an kokouksiin 2293: 2294: Päätöslauselma 1154 (1998) kansallisten parlamenttien demokraattisesta toiminnasta 2295: 2296: Päätöslauselma 1155 (1998) yleiskokouksen monitorointitoiminnasta 2297: 2298: Päätöslauselma 1156 (1998) palestiinalaispakolaisten tilanteesta Lähi-idän rauhanprosessin puitteis- 2299: sa 2300: 2301: Päätöslauselma 1157 (1998) ydinjätteiden hoidosta 2302: 2303: Päätöslauselma 1158 (1998) YK:nEuroopan talouskomission toiminnasta 2304: 2305: Päätöslauselma 1159 (1998) yleiskokouksen poliittisten ryhmien kokoonpanosta 2306: 2307: Pääöslauselma 1160 (1998) yleiskokouksen varapresidenttien valinnasta 2308: 2309: Päätöslauselma 1161 (1998) maatalouden muutosprosessista Keski- ja Itä-Euroopan maissa 2310: 2311: Päätöslauselma 1162 (1998) Euroopanjälleenrakennuspankin toiminnasta 2312: 2313: Päätöslauselma 1163 (1998) Pohjois-Irlannin sopimuksesta 2314: 45 2315: 2316: Päätöslauselma 1164 (1998) Japanin taloudesta Kaakkois-Aasian ja maailmantalouden puitteissa 2317: 2318: Päätöslauselma 1165 (1998) oikeudesta yksityisyyteen 2319: 2320: Päätöslauselma 1166 (1998) asevelvollisten ihmisoikeuksista 2321: 2322: Päätöslauselma 1167 (1998) OECD:stäja maailmantaloudesta 2323: 2324: Päätöslauselma 1168 (1998) Euroopan meritieteen ja -teknologian tulevaisuuden haasteista 2325: 2326: Päätöslauselma 1169 (1998) valtameristä: meriympäristön tila ja kansainvälisen merioikeuden uudet 2327: suuntaviivat 2328: 2329: Päätöslauselma 1170 (1998) merten elävien luonnonvarojen kestävästä käytöstä 2330: 2331: Päätöslauselma 1171 (1998) uhanalaisten uralivähemmistökulttuureista 2332: 2333: Päätöslauselma 1172 (1998) Brysselin alueen ranskankielisen väestön tilanteesta 2334: 2335: Päätöslauselma 1173 (1998) Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksesta 2336: 2337: Päätöslauselma 1174 (1998) taloudellisesta kehityksestä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 2338: 2339: Päätöslauselma 1175 (1998) energiayhteistyöstä Itämeren alueella 2340: 2341: Päätöslauselma 1176 (1998) yleiskokouksen komiteoiden toimikuvasta 2342: 2343: 2344: 3.2. Suositukset 2345: 2346: Suositus 1352 (1998) Euroopan neuvoston toisesta valtionpäämiesten huippukokouksesta (Stras- 2347: bourgissa 10.-11.1 0.1997) 2348: 2349: Suositus 1353 (1998) vähemmistöjen korkeakouluopiskelusta 2350: 2351: Suositus 1354 (1998) Euroopan sosiaaliperuskirjan tulevaisuudesta 2352: 2353: Suositus 1355 (1998) sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta ja yhteiskunnallisen koheesion vahvista- 2354: misesta Euroopassa 2355: 2356: Suositus 1356 (1998) YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston toiminnasta 2357: 2358: Suositus 1357 (1998) Bosnia-Hertsegovina: pakolaisten paluusta 2359: 2360: Suositus 1358 (1998) Algerian tilanteesta 2361: 2362: Suositus 1359 (1998) Välimeren ja Mustanmeren alueiden kehityksestä 2363: 2364: Suositus 1360 (1998) Kosovon kriisistä 2365: 2366: Suositus 1361 (1998) muutoksista Euroopan neuvoston sopimusten hyväksymisessä 2367: 2368: Suositus 1362 (1998) miesten ja naisten välisestä syrjinnästä sukunimen valinnassa sekä lasten 2369: sukunimen valinnassa 2370: 46 2371: 2372: Suositus 1363 (1998) Euroopan kunnallis- ja aluekongressi: viimeaikainen toiminta ja uudistusehdo- 2373: tukset 2374: 2375: Suositus 1364 (1998) nuorisoyhteistyöstä Euroopassa sekä muutosehdotuksista 2376: 2377: Suositus 1365 (1998) suhteista Euroopan unioniin Amsterdamin huippukokouksen jälkeen 2378: 2379: Suositus 1366 (1998) yleiskokouksen monitorointiprosessin toiminnasta (huhtikuu 1997 -huhtikuu 2380: 1998) 2381: 2382: Suositus 1367 (1998) Yhdistyneiden kansakuntien reformista 2383: 2384: Suositus 1368 (1998) viimeaikaisesta kehityksestä Jugoslavian Iiittotasavallassa ja tilanteesta Koso- 2385: vossa 2386: 2387: Suositus 1369 (1998) asbestin vaaroista työntekijöille ja ympäristölle 2388: 2389: Suositus 1370 (1998) Kansainvälisen siirtolaisjärjestön toiminnasta (1994-1997) 2390: 2391: Suositus 1371 (1998) lasten hyväksikäytöstä ja laiminlyönnistä 2392: 2393: Suositus 1372 (1998) yleissopimuksesta varastetusta tai laittomasti maastaviedystä kulttuuriomaisuu- 2394: desta 2395: 2396: Suositus 1373 (1998) Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksenjäsenten vapaasta liik- 2397: kumisesta ja viisuminsaannista 2398: 2399: Suositus 1374 (1998) pakolaisnaisten asemasta Euroopassa 2400: 2401: Suositus 1375 (1998) museoiden ulkopuolisten kokoelmien suojelusta 2402: 2403: Suositus 1376 (1998) Kosovon kriisistä ja Jugoslavian Iiittotasavallan tilanteesta 2404: 2405: Suositus 1377 (1998) kurdipakolaisten humanitaarisesta tilanteesta Kaakkois-Turkissa ja Pohjois- 2406: Irakissa 2407: 2408: Suositus 1378 (1998) Euroopan neuvoston sosiaalisen kehitysrahaston toiminnasta ja tulevaisuuden 2409: näkemyksistä 2410: 2411: Suositus 1379 (1998) tiede- ja teknologian perusopetuksesta 2412: 2413: Suositu 1380 ( 1998) asevelvollisten ihmisoikeuksista 2414: 2415: Suositus 1381 (1998) yleispolitiikka: Euroopan neuvosto ja ETYJ 2416: 2417: Suositus 1382 (1998) eurooppalaisen asekauppasäännöstön laatimisesta 2418: 2419: Suositus 1383 (1998) kielten monipuolisuudesta 2420: 2421: Suositus 1384 (1998) Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 2422: 2423: Suositus 1385 (1998) Kosovon pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten tilanteesta 2424: 2425: Suositus 1386 (1998) Albanian viimeaikaisesta kehityksestä 2426: 47 2427: 2428: Suositus 1387 (1998) Euroopan meritieteen ja -teknologian tulevaisuudenhaasteista 2429: 2430: Suositus 1388 (1998) valtameret: meriympäristön tila ja kansainvälisen merioikeuden uudet suunta- 2431: viivat 2432: 2433: Suositus 1389 (1998) kuluttajasuojasta ja ruoanlaadusta 2434: 2435: Suositus 1390 (1998) pienhiukkaspäästöistä ja ihmisen terveydestä 2436: 2437: Suositus 1392 (1998) Baltian maiden entisistä suurlähetystöistä eräissä Euroopan neuvoston jäsen- 2438: maissa 2439: 2440: Suositus 1399 (1998) maiseman hoidosta ja suojelusta: eurooppalainen yleissopimus 2441: 2442: 2443: 3.3. Määräykset 2444: 2445: Määräys 537 (1998) naisten ja miesten välisen tasa-arvoa käsittelevän komitean perustamisesta 2446: 2447: Määräys 538 (1998) teloituksista Ukrainassa 2448: 2449: Määräys 539 (1998) velvoitteiden valvonnasta sosiaalioikeuksien osalta 2450: 2451: Määräys 540 (1998) talousrikollisuuden uhkasta Euroopassa 2452: 2453: Määräys 541 (1998) tarpeellisuudesta edistää matkailua Keski- ja Itä-Euroopassa 2454: 2455: Määräys 542 (1998) kansallisten parlamenttien demokraattisesta toiminnasta 2456: 2457: Määräys 543 (1998) kansainvälisestä adoptiosta 2458: 2459: 2460: 3.4. Lausunnot 2461: 2462: Lausunto 204 (1998) Euroopan neuvoston yleissopimuksesta ympäristönsuojelusta rikoslainsäädän- 2463: nössä 2464: 2465: Lausunto 205 (1998) Euroopan neuvoston v. 1998 ja 1999 talousarvioista 2466: 2467: Lausunto 206 (1998) yleiskokouksen v. 1999 menoista 2468: 2469: Lausunto 207 (1998) luonnoksesta rikosoikeudelliseksi korruptiosopimukseksi 2470: 48 2471: 2472: Liite 4 2473: 2474: 2475: 2476: 2477: EUROOPAN NEUVOSTON PARLAMENTAARISEN 2478: YLEISKOKOUKSEN ERITYISVIERAAT 1998 2479: Valtioiden edustajat 2480: 2481: Romanian senaatin puhemies Petre ROMAN 27.1.1998 2482: Bulgarian pääministeri Ivan KOSTOV 21.4.1998 2483: Belgian kuningas Albert II 23.6.1998 2484: Liechtensteinin ruhtinaskunnan parlamentin puhemies WOLFF 21.9.1998 2485: Maltan presidentti Mifsud BONNICI 24.9.1998 2486: 2487: 2488: Kansainvälisten järjestöjen edustajat 2489: 2490: YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu OGATA 29.1.1998 2491: EU:n ulkoasiainkomissaari Hansvanden BROEK 29.1.1998 2492: Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (lOM) pääjohtaja James N. PURCELL Junior 23.4.1998 2493: Kansainvälisen valuuttarahastonjohtaja Michel CAMDESSUS 23.6.1998 2494: Euroopan jälleenrakennuspankin vt. presidentti 2495: Charles FRANK 23.6.1998 2496: ETYJ:n puheenjohtaja Puolan ulkoministeri 2497: Bronislaw GEREMEK 24.6.1998 2498: Euroopan parlamentin puhemies Jose Maria GIL-ROBLES 23.9.1998 2499: OECD:npääsihteeri Donald JOHNSTON 23.9.1998 2500: 49 2501: 2502: Liite 5 2503: 2504: 2505: 2506: 2507: EUROOPAN NEUVOSTON JÄSENVALTIOT 2508: Perustajajäsenet ( 1949) 2509: 2510: Belgia 2511: Tanska 2512: Ranska 2513: Irlanti 2514: Italia 2515: Norja 2516: Luxemburg 2517: Alankomaat 2518: Ruotsi 2519: Iso-Britannia 2520: 9.8.1949 Kreikka 2521: 7.3.1950 Islanti 2522: 13.4.1950 Turkki 2523: 13.7.1950 Saksa 2524: 16.4.1956 Itävalta 2525: 24.5.1961 Kypros 2526: 6.5.1963 Sveitsi 2527: 29.4.1965 Malta 2528: 22.9.1976 Portugali 2529: 24.11.1977 Espanja 2530: 23.11.1978 Liechtenstein 2531: 16.11.1988 San Marino 2532: 5.5.1989 Suomi 2533: 6.11.1990 Unkari 2534: 26.11.1991 Puola 2535: 7.5.1992 Bulgaria 2536: 14.5.1993 Viro 2537: 14.5.1993 Liettua 2538: 14.5.1993 Slovenia 2539: 30.6.1993 Tsekki 2540: 30.6.1993 Slovakia 2541: 7.10.1993 Romania 2542: 10.11.1994 Andorra 2543: 10.2.1995 Latvia 2544: 13.7.1995 Albania 2545: 13.7.1995 Moldova 2546: 9.11.1995 Ukraina 2547: 9.11.1995 Makedonia 2548: 28.2.1996 Venäjä 2549: 6.11.1996 Kroatia 2550: 2551: 2552: 2553: 2554: 7 281056 2555: 50 2556: 2557: Liite 6 2558: 2559: 2560: 2561: EUROOPAN NEUVOSTON TOIMINTA 2562: 2563: 2564: 2565: 2566: ,, 2567: , v • ~ v~~ ~V·· -::} , • v~ .~ ~' ., ' •' ~ , • ~,._ , ~ , -.:,' ""v~ ,:.. 2568: 2569: 2570: 2571: 2572: 770 MILJ. EUROOPPALAISTA 2573: 2574: 2575: 2576: 2577: MINISTERI- PARLAMEN- 2578: KOMITEA TAARINEN Euroopan 2579: 40 ulkoasiain- YLEISKOKOUS paikallis- ja 2580: ministeriä 286 jäsentä aluehallintovi- 2581: ranomaisten 2582: kongressi 2583: (CLRAE) 2584: 2585: 2586: 2587: 2588: Neuvotteluja 2589: 2590: 2591: SIHTEERISTÖ 2592: virkamiestä 2593: 51 2594: 2595: 2596: 2597: 2598: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta 2599: FIN-00102 Eduskunta 2600: puh. (+358 9) 4321 2601: faksi (+ 358 9) 432 3529 2602: http://fakta.eduskunta.ft!fakta/en/en.htm 2603: sähköposti: gunilla.carlander@eduskunta.fi 2604: http://www.coe.fr 2605: http://stars.coe.fr 2606: j 2607: j 2608: j 2609: j 2610: j 2611: j 2612: j 2613: j 2614: j 2615: j 2616: j 2617: j 2618: j 2619: j 2620: j 2621: j 2622: j 2623: j 2624: j 2625: j 2626: K 2/1999vp 2627: 2628: 2629: 2630: 2631: SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON 2632: SITRAN 2633: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 2634: 2635: 2636: Eduskunnalle 2637: 2638: Viitaten 24. päivänä elokuuta 1990 Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain (717/90) 2639: 9 §:n 1 momentin 9 kohtaan Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston hallintoneuvosto lähettää oheisena 2640: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen Sitran toiminnasta vuodelta 1998. 2641: 2642: Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 1999 2643: 2644: 2645: Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston hallintoneuvoston puolesta 2646: 2647: 2648: Ilkka Kanerva 2649: puheenjohtaja 2650: 2651: 2652: 2653: 2654: Anton Mäkelä 2655: sihteeri 2656: 2657: 2658: 2659: 2660: 390030H 2661: ISSN 1235-6166 2662: OY EDITA AB. HElSINKI1999 2663: SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON SITRAN 2664: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 EDUSKUNNALLE 2665: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta anne- Kansallisen strategian kehitysohjelma ja Talous- 2666: tun lain mukaan rahaston hallintoneuvostoon politiikan johtamiskurssi. Arvioinnin pohjalta 2667: kuuluvat eduskunnan kulloinkin asettaman käynnistettiin uusien ohjelmien suunnittelu. Nii- 2668: pankkivaltuuston jäsenet. Lain 9 §:n 9 kohdan den toteutus alkaa vuonna 1999. 2669: mukaan hallintoneuvoston on annettava vuosit- Innovatiivisista hankkeista keskeisin on Es- 2670: tain kertomus rahaston toiminnasta eduskunnal- teetön maailma, jossa kuntoutuksenja siihen liit- 2671: le. tyvän matkailun alueella toiminta organisoitiin 2672: Hallintoneuvosto antaa täten lain määräämän yritysmuotoon. 2673: toimintakertomuksen vuodelta 1998 eduskun- Sitran pääomat on sijoitettu hallintoneuvos- 2674: nalle. Toimintakertomukseen sisältyvät tämän ton vahvistaman sijoituspolitiikan mukaisesti. 2675: lausuman lisäksi rahaston tilinpäätös toiminta- Sijoituspolitiikka uudistettiin kertomusvuoden 2676: kertomuksineen, tilintarkastuskertomus sekä lopussa vastaamaan uutta tilannetta EMUn kol- 2677: Sitran vuosikertomus vuodelta 1998. Niissäkäsi- mannen vaiheen alkaessa Suomen osalta vuoden 2678: tellään rahaston toimintaa yksityiskohtaisesti. 1999 alussa. 2679: Sitran toimintaa ohjaamaan laadittiin ja hy- Sijoitustoiminnan tulos 204 miljoonaa mark- 2680: väksyttiin uusi strategia. Se kattaa vuodet 1998- kaa oli myönteisen markkinakehityksen ansiosta 2681: 2002. Strategiassa korostetaan Sitran roolia itse- edelleen hyvä. 2682: näisenä edelläkävijänä, joka toiminnassaan pyr- Hallintoneuvoston käsityksen mukaan rahas- 2683: kii suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. ton talous on vakaalla pohjalla ja toiminta on 2684: Yritysrahoituslohkolla toiminta jatkui aiem- hyvin hoidettu. 2685: min päätettyjen linjausten mukaisesti. Pääpaino Sitran hallintoneuvoston, hallituksen ja tilin- 2686: juhlarahaston yritysrahoituksessa on selvästi sie- tarkastajien kokoonpano on selostettu hallituk- 2687: menrahoituksessa ja muun alkavan yritystoimin- sen toimintakertomuksessa. Kansanedustaja 2688: nan rahoituksessa sekä teknologian kaupallista- Kimmo Sasin tultua nimitetyksi valtioneuvoston 2689: mistoiminnoissa. Lisäksi kehitetään ja hyödyn- jäseneksi nimitettiin hänen tilalleen Suomen Pan- 2690: netään muita keinoja, kuten matching-palvelua kin pankkivaltuuston ja siten myös Sitran hallin- 2691: ja kasvuyritysrahastoja, jotta varmistetaan suo- toneuvoston jäseneksi kansanedustaja Ben Zys- 2692: malaisten yritysten rahoitus- ja kehitysmahdolli- kowicz 26.1.1999 alkaen. 2693: suudet lähtien teknologisesta innavaatiosta aina Hallintoneuvosto on kokouksessaan 2694: kansainvälistymiseen saakka. 11.2.1999 tilintarkastajien esityksen mukaisesti 2695: Tutkimuslohkolla toiminta kasvoi merkittä- vahvistanut juhlarahaston tuloslaskelman ja ta- 2696: västi edellisestä vuodesta, mikä näkyy muun seen. Samassa kokouksessa päätettiin hallituk- 2697: muassa julkaisuista, joita tuotettiin ennätysmää- sen esityksen mukaisesti siirtää tilivuoden 1998 2698: rä. Tärkeimmät tutkimushankkeet käsittelivät ylijäämä 139 057 718,83 markkaa edellisten tili- 2699: tietoyhteiskuntastrategian uudistamista ja glo- kausien ylijäämän lisäykseksi sekä myönnettiin 2700: baalistumista. vastuuvapaus rahaston hallitukselle ja yliasia- 2701: Koulutustoiminnassa arvioitiin jo vuosia oh- miehelle. 2702: jelmassa olleet koulutusohjelmat, erityisesti 2703: 2704: Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 1999 2705: 2706: Ilkka Kanerva Johannes Koskinen Olavi Ala-Nissilä 2707: Tuulikki Hämäläinen Anneli Jäätteenmäki Martti Korhonen 2708: Mauri Pekkarinen Virpa Puisto Ben Zyskowicz 2709: .1. Anton Mäkelä 2710: 4 2711: 2712: 2713: 2714: 2715: TILINPÄÄTÖS 2716: Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1998 2717: Suomen itsenäisyyden juhlarahaston 31. toi- keskeisesti kehittämässä toimialaa, joka alussa 2718: mintavuosi oli vilkas. Tehtävänsä mukaisesti Sit- oli suurelta osin julkisen sektorin vastuulla. Nyt 2719: ra käynnisti ja toteutti useita uusia hankkeita, se on alkanut toimia markkinaehtoisesti ja pää- 2720: joiden tavoitteena on edistää Suomen taloudel- osin yksityisin varoin. Tämä on mahdollistanut 2721: lista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä parantaa Sitran yritysrahoituksen painopisteen muuttami- 2722: maan kansainvälistä kilpailukykyä. sen, mitä kuvataanjäljempänä yritysrahoituksen 2723: Kansainvälisen talouden kehitys oli vuonna yhteydessä. 2724: 1998 pääosin myönteistä, mutta samalla sitä lei- Keväällä 1998 hyväksyttiin Sitran toimintaa 2725: masivat heilahtelut vuoden sisällä ja suuret erot lähivuodet ohjaava uusi strategia. Se perustuu 2726: eri markkina-alueiden kehityksessä. Vuoden al- vuoden 1995 strategiasuunnitelmaan,jota on täs- 2727: kupuoli oli myönteisen kehityksen aikaa Kaak- mennetty ja päivitetty. 2728: kois-Aasian talouksien aloittaessa nousunsa Rahoituspäätösten yhteismäärä eri toiminta- 2729: edellisen vuoden romahduksen jälkeen. Epävar- lohkoilla oli 220 miljoonaa markkaa verrattuna 2730: muus kasvoi kuitenkin kesällä, ja se johti muun vuoden 1997 264 miljoonaan markkaan. Edelli- 2731: muassa Venäjän talouden kriisiin. Samalla riskit sen vuoden luvussa on mukana 100 miljoonan 2732: Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa kasvoivat. määräinen rahoituspäätös Teknologiarahas- 2733: Maailman toiseksi suurimmassa kansantalou- toon. Vuonna 1998 ei ollut vastaavia suuria yk- 2734: dessa Japanissa ei koko vuoden aikana saatu sittäisiä päätöksiä. Toimintavuonna ja aiemmin 2735: taloutta nousu-uralle valtion elvytystoimista tehtyjen rahoituspäätösten perusteella makset- 2736: huolimatta. Edellä mainittujen ongelmien vaiku- tiin eri hankkeille yhteensä 163 miljoonaa mark- 2737: tukset Yhdysvaltoihin ja Länsi-Eurooppaan jäi- kaa edellisen vuoden luvun oltua 137 miljoonaa 2738: vät ainakin tällä erää rajallisiksi. Kuitenkin Yh- markkaa. 2739: dysvaltojen talouskasvu hidastui ja yritysten tu- Edellä kuvattu myönteinen talouskehitys vai- 2740: losnäkymät heikkenivät. Länsi-Euroopan talo- kutti positiivisesti Sitran peruspääomasijoituk- 2741: uksiin vaikutti piristävästi valmistautuminen siin. Rahoitustoiminnan tuotot olivat odotusten 2742: EMUn kolmannen vaiheen käynnistymiseen ja mukaiset. Sitran vakaa taloudellinen asema an- 2743: yhteisen valuutan käyttöönottoon. taa myönteisen lähtökohdan rahaston toimin- 2744: Suomen talouden kasvu jatkui nopeampana nalle myös tulevina vuosina. 2745: kuin Länsi-Euroopan talouksissa keskimäärin. 2746: Samoin talouden tasapaino parani. Hallittu ke- Yritysrahoitus 2747: hitys liittyneenä euron käyttöönottoon valmis- 2748: tautumiseen johti myös korkojen alentumiseen Sitran yritysrahoitustoiminnassa painopiste 2749: lähelle Saksan korkotasoa. Vuoden 1999 alussa on ollut strategian mukaisesti alkavan yritystoi- 2750: syntyneen euroalueen näkymät lähivuosille ovat minnan rahoittamisessa. Strategiavalinta on joh- 2751: lupaavat. donmukainen sen periaatteen kanssa, että julkis- 2752: Sitran toimintajatkui entisten toimintalohko- ta rahoitusta tulee käyttää siellä, missä markki- 2753: jen - yritysrahoitus, rahastosijoitukset, tekno- nat eivät vielä toimi asianmukaisesti. Kohdenta- 2754: logian kaupallistaminen, innovatiiviset hankkeet maila rahoitustaan tällaisiin aukkoihin Sitra pyr- 2755: sekä tutkimus ja koulutus- puitteissa. Y ritysra- kii samalla kehittämään markkinoita. Painopis- 2756: hoituslohkolla painopiste on koko 1990-luvun teen suuntaaminen alkavaan yritystoimintaan 2757: ollut pääomasijoitustoiminnassa. Sitra on ollut tukee myös niitä voimakkaita panoksia, joita 2758: 5 2759: 2760: valtiovalta on tehnyt teknologia- ja tuotekehi- Edellä kuvattujen toimialarahastojen lisäksi 2761: tykseen viime vuosina. Luonnollisesti Sitra voi Tekinnova Oy omisti toimintavuoden lopussa 80 2762: edelleen tehdä sijoituksia myös kasvuyrityksiin, prosenttia Fenno-ohjelman hallintoyhtiöstä Sit- 2763: erityisesti jo salkussa olevien yritysten tarvitessa ra Fenno Management Oy:stä. Myytyään vuoden 2764: jatkorahoitusta. 1999 alussa osan osakkeistaan yhtiön johdolle 2765: Vuoden 1998 aikana tehtiin siemenrahoitusta Tekionovan omistusosuus yhtiöstä on 40 pro- 2766: koskevia rahoituspäätöksiä yhteensä 53 miljoo- senttia. Sitra ei ole sijoittajana Fenno-ohjelmassa. 2767: naa markkaa kohdistuen 30 yritykseen. Näistä Rahastosijoitusten toimintalohko käsittää 2768: uusia kohteita oli 17. Kasvuyrityksiin tehtyjen toimialarahastojen lisäksi Suomessa toimivat 2769: rahoituspäätösten määrä oli 50 miljoonaa mark- alueelliset pääomarahastot sekä joukon kansain- 2770: kaa kohdistuen yhdeksään yritykseen. Näistä välisiä rahastosijoituksia ja muutaman suoma- 2771: yksi, Setec Oy (31 miljoonaa markkaa), oli uusi laisen sijoituksen. 2772: sijoituskohde. Valtion erityisrahoitustoiminnan organisoin- 2773: Vuoden 1998 lopussa Sitran taseessa oli sijoi- tia koskeva selvitystyö johti hallituksen talous- 2774: tuksia 60 siemenyrityksessä yhteensä 93 miljoo~ poliittisen ministerivaliokunnan kannanottoon, 2775: naa markkaa ja 42 kasvuyrityksessä yhteensä 160 jossa Sitralie annettiin tehtäväksi kehittää pää- 2776: miljoonaa markkaa. Sijoitusten arvonmääritys omasijoitustoimialan hallinnointitoimintoja ja 2777: tehdään säännöllisesti Suomen Pääomasijoitus- organisoida alan koulutustoimintaa. Tähän pe- 2778: yhdistyksen suositusten mukaisesti. rustuen Sitra hankki lähinnä Kera Oyj:ltä omis- 2779: Toimintavuonna irtauduttiin kokonaan nel- tukseensa alueellisten pääomarahastojen hallin- 2780: jästä ja osittain kolmesta yrityksestä. Lisäksi yh- toyhtiöiden osakkeita. Seuraavaksi selvitetään 2781: den kohdeyrityksen toiminta loppui. alueellisen rahastoverkon tavoiterakenne. Sen 2782: Yhteistyötä toimialarahastojen kanssa kehi- jälkeen tehdään tarkemmat suunnitelmat jatko- 2783: tettiin vuoden aikana. Siitä osoituksena ovat toimista, jotka sisältävät todennäköisesti myös 2784: useat tapaukset, joissa Sitra on syndikoinut jat- yrittäjyyden lisäämistä hallintoyhtiöiden ja ra- 2785: kosijoituksia toimialarahastojen kanssa. hastojen toiminnassa. Tilinpäätöksen liitetie- 2786: doissa luetellaan hallintoyhtiöt, joissa Sitra on 2787: Rahastosijoitukset 2788: tällä hetkellä omistajana. 2789: Uusia sijoituspäätöksiä kansainvälisiin rahas- 2790: Sitran kasvuyritysrahoituksen uudelleenorga- toihin ja hallintoyhtiöihin tehtiin yhteensä 70 2791: nisointi eteni vuonna 1998, kun Teknologim:a- miljoonan markan arvosta. Suurimmat niistä oli- 2792: hasto (Sitra Technology Ky) aloitti toimintansa. vat European Fund Investments L.P. (26 miljoo- 2793: Rahasto syntyi Sitran ja Suomen Teollisuussijoi- naa markkaa), IT-Tele Fund for Central and 2794: tus Oy:n yhteishankkeena. Kevään 1998 aikana Eastero Europe (25 miljoonaa markkaa), Boston 2795: rahastoon kerättiin sijoitussitoumuksia, minkä Millennia Partners Limited Partnership (11 mil- 2796: jälkeen sen koko on 405 miljoonaa markkaa. joonaa markkaa) ja Edison Venture Fund IV, 2797: Sitran sijoitussitoumuksen määrä on 74 miljoo- L.P. (5 miljoonaa markkaa). 2798: naa markkaa ja osuus siten 18 prosenttia. Sitran Vuoden 1998 lopussa rahastoja ja niiden hal- 2799: kokonaan omistama Tekinnova Oy omisti vuo- lintoyhtiöitä koskevien sijoitussitoumusten ko- 2800: den lopussa enemmistön (51 prosenttia) rahaston konaismäärä toimialarahastot mukaan lukien oli 2801: hallintoyhtiöstä (Sitra Technology Management 331 miljoonaa markkaa, josta oli maksettu 156 2802: Oy) Teollisuussijoituksen ollessa toisena omista- miljoonaa markkaa. Sitra on sijoittajana yhteen- 2803: jana. Vuoden 1999 alussa Teollisuussijoitus myi sä 32 rahastossa ja 14 hallinto yhtiössä. 2804: koko omistuksensa ja Tekinnova osan omistuk- 2805: sestaan hallintoyhtiön johdolle. Tämä jälkeen Teknologian kaupallistaminen 2806: Tekinnova omistaa 30 prosenttia hallintoyhtiön 2807: osakkeista. Sitra on pitänyt tärkeänä tehtävänään osallis- 2808: Vuonna 1997 toimintansa aloittaneen Sitra tua suomalaisen innovaatioketjun rakentami- 2809: Bioventures Ky:n toiminta on jatkunut suunni- seen, kehittämiseen ja sen toiminnan varmistami- 2810: telmien mukaan. Sitra on rahaston suurin sijoit- seen. Ketju alkaa perustutkimuksesta ja jatkuu 2811: taja runsaan kolmanneksen osuudellaja omistaa soveltavan tutkimuksen kautta tuotekehitykseen 2812: vuoden 1999 alussa tehtyjen kauppojen jälkeen ja sen jälkeen innovaatioiden kaupallistamiseen 2813: 31 prosenttia sen hallintoyhtiön Bio Fund Mana- joko Iisensoimalla tai oman yrityksen piirissä. 2814: gement Oy:n osakkeista. Sitra keskittyy toisaalta lisensointitoiminnan ke- 2815: 6 2816: 2817: hittämiseen ja toisaalta yritystoiminnan rahoit- distaminen, jonka tuloksena syntynyt strategia 2818: tamiseen. Rahoitusmuotoina yritysten rahoitta- luovutettiin pääministerille joulukuussa, Globa- 2819: misessa käytetään siemenrahoitusta, pääomasi- lisaatio, hyvinvointi ja työllisyys -tutkimusohjel- 2820: joituksia ja yhä useammin myös yksityissijoitta- ma, Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus opetuk- 2821: jille tarkoitettua matching-palvelua. seen ja oppimiseen -hanke, Verkostotalous-han- 2822: Vuoden 1998loppupuolella Sitraan palkattiin ke, Suomen asemaa uudessa Pohjois-Euroopassa 2823: teknologian kaupallistamistoiminnoista vastaa- selvittänyt hanke sekä designin tilaa ja kehittä- 2824: va toimialajohtaja. Sitran toimesta ja käyttäen miskohteita koskeva hanke. Lisäksi julkaistiin 2825: hyväksi Sitran osaksi omistamien teknologian viisi uutta kirjaa Puheenvuoroja-kirjasarjassa. 2826: kaupallistamisyhtiöiden osaamista ja resursseja Yritysrahoitusta käsittelevistä tutkimushank- 2827: valmistellaan ohjelmaa teknologian kaupallista- keista voidaan mainita Suomen ja Israelin pää- 2828: misen tehostamiseksi Suomessa. Tavoitteena on omasijoitustoiminnan vertailu sekä johdon op- 2829: saada aikaan kansainvälisesti kilpailukykyinen tioita koskeva selvitys. 2830: ja liiketaloudellisesti terveellä pohjalla oleva tek- Tutkimushankkeita koskevien rahoituspää- 2831: nologian kaupallistamisjärjestelmä. Ohjelma tösten määrä oli 10 miljoonaa markkaa. 2832: valmistuu ja sitä aletaan toteuttaa vuoden 1999 2833: alkupuolella. Koulutus 2834: 2835: Innovatiiviset hankkeet Sitran perinteisten koulutusohjelmien Kansal- 2836: lisen strategian kehitysohjelman ja Talouspolitii- 2837: Esteetön maailma -hanketta valmisteltiin vuo- kan johtamiskurssin viimeiset kurssit järjestettiin 2838: den aikana neljän hengen organisaation voimin. kuluneena vuotena. Niistä tehdyn evaluoinnin 2839: Kuntoutussektorilla päädyttiin konkreettiseen pohjalta käynnistettiin uusien näitä aihepiirejä 2840: suunnitelmaan, jossa keskeisenä osana on mat- käsittelevien koulutusohjelmien suunnittelu. 2841: kailupalvelujen tarjoaminen ulkomaalaisille. Suomalaisille toimittajille toteutettiin niin Eu- 2842: Tätä toteuttamaan perustettiin vuoden lopulla roopan unionia kuin Venäjääkin käsittelevät se- 2843: Finland Travel Marketing Oy -niminen yritys. minaarit. 2844: Yrityksen tavoitteena on saavuttaa positiivinen Sitra järjesti syksyllä kaksi Corporate Gover- 2845: tulos kolmen vuoden kuluessa. nance -teemaa käsittelevää seminaaria. Niihin oli 2846: Vuoden aikana päätettiin rahoittaa muun onnistuttu saamaan puhujiksi alan johtavia 2847: muassa seuraavia uusia innovatiivisia hankkeita: asiantuntijoita eri maista. Seminaarit onnistuivat 2848: Oppiva Ylä-Karjala, Tietoliikenteen ja tietojen- hyvin. 2849: käsittelyalan pikakoulutusohjelma sekä Suomen Vuoden aikana suunniteltiin koulutusohjel- 2850: Genomikeskus. maa pääomasijoitusalan managereille. Ohjel- 2851: Innovatiivisia hankkeita koskevien rahoitus- massa on suomenkielinen perusjakso, kansain- 2852: päätösten määrä oli 29 miljoonaa markkaa. välinen strategiajakso sekä tutustuminen Britan- 2853: nian pääomasijoitustoimintaan. Ohjelmien to- 2854: Tutkimukset teutus alkaa keväällä 1999. 2855: Koulutusta koskevien rahoituspäätösten 2856: Parin viime vuoden aikana tutkimuslohkolle määrä oli 3 miljoonaa markkaa. 2857: on allokoitu merkittävästi aikaisempaa enem- 2858: män resursseja ja rahoitusta. Tämä näkyy sekä Hallinto 2859: tuloslaskelman luvuissa että erityisesti tuotettu- 2860: jen julkaisujen määrän suurena lisäyksenä. Jul- Sitran hallintoneuvoston muodostaa edus- 2861: kaisujen yhteismäärä oli vuonna 1998 49 kappa- kunnan kulloinkin valitsema pankkivaltuusto. 2862: letta. Kertomusvuonna hallintoneuvoston puheenjoh- 2863: Tutkimuksen kehittämistä varten Sitralla on tajana toimi kansanedustaja Ilkka Kanerva ja 2864: tutkimusneuvosto, johon toimikaudeksi 1998- varapuheenjohtajana kansanedustaja Johannes 2865: 99 valittiin kuusitoista korkeakoulujen ja Sitran Koskinen. Jäseninä olivat kansanedustajat Olavi 2866: muiden sidosryhmien edustajaa. Tutkimusneu- Ala-Nissilä, Tuulikki Hämäläinen, Anneli Jäät- 2867: voston puheenjohtajana toimii ylijohtaja Mark- teenmäki, Martti Korhonen, Mauri Pekkarinen, 2868: ku Linna. Virpa Puisto ja Kimmo Sasi. Sihteerinä oli vara- 2869: Merkittävimpiä toimintavuoden tutkimus- tuomari Anton Mäkelä. Hallintoneuvosto piti 2870: hankkeita olivat Tietoyhteiskuntastrategian uu- vuoden aikana neljä kokousta. 2871: 7 2872: 2873: Sitran hallituksen puheenjohtajana oli valtio- Vuoden aikana myytiin yksi kiinteistösijoitus- 2874: sihteeri Raimo Sailas. Varapuheenjohtajana toi- kohteena ollut asuintalo Helsingin keskustasta. 2875: mi 2.9.1998 asti kansliapäällikkö Matti Vuoria, Helsingin kaupungilta hankittiin tontti Itäme- 2876: jolloin hän erosi hallituksen jäsenyydestä tul- rentorilta Ruoholahdesta yhdessä YIT Oyj:n 2877: tuaan nimitetyksi Fortum Oyj:n hallituksen pu- kanssa. Tontille on alettu rakentaa toimistota- 2878: heenjohtajaksi. Samasta päivästä lukien hallin- loa, josta noin kolmannes tulee Sitran omistuk- 2879: toneuvosto nimitti uudeksi hallituksen jäseneksi seen. Sitran henkilöstön on tarkoitus siirtyä uu- 2880: ja varapuheenjohtajaksi kansliapäällikkö Erkki siin toimitiloihin talon valmistuessa vuoden 2000 2881: Virtasen. Muut hallituksen jäsenet olivat ylijoh- lopussa. Muu osa Sitran omistukseen tulevista 2882: taja Markku Linna, pankinjohtaja Esko Ollila, tiloista vuokrataan ulkopuolisille. 2883: osastopäällikkö Hannele Pohjola ja yliasiamies Sitran osake- ja korkosijoitukset hoidetaan 2884: Aatto Prihti. Hallituksen sihteerinä toimijohdon ulkopuolisten omaisuudenhoitajien toimesta. 2885: assistentti Kirsti Uotila. Hallitus kokoontui vuo- Vuoden lopussa omaisuudenhoitajina toimivat 2886: den aikana kymmenen kertaa. suomalaiset Alfred Berg Omaisuudenhoito Oy ja 2887: Eduskunnan valitsemina Sitran tilintarkasta- Leonia Pankki Oyj sekä sveitsiläinen investointi- 2888: jina olivat kansanedustaja Johannes Leppänen pankki Lombard Odier & Cie ja amerikkalais- 2889: puheenjohtajana sekä professori Reino Majala, englantilainen investointipankki Morgan Stan- 2890: KHT, ja kansanedustajat Iivo Polvi, JHTT, ley & Co. International Limited. Sijoitustoimin- 2891: HTM, Matti Saarinen ja Martti Tiuri. Tilintar- nan tulos oli suotuisasta markkinakehityksestä 2892: kastajien sihteerinä oli professori Kalervo Virta- johtuen erittäin hyvä. Vuoden lopulla uudistet- 2893: nen,KHT. tiin peruspääomasijoituksia koskeva sijoituspo- 2894: KHT -yhteisö SVH Pricewaterhouse Coopers litiikka vastaamaan euroalueen syntymisestä ai- 2895: Oy vastasi hallintoneuvoston valitsemana Sitran heutuvia muutoksia. 2896: sisäisestä ja rahoituskohteiden tarkastuksesta. 2897: 2898: Peruspääomasijoitukset Esitys ylijäämän käytöstä 2899: Sitran peruspääoma on sijoitettu pääasiassa Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 2900: suomalaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin ja ko- 139 057 718,83 markkaa siirretään edellisten tili- 2901: timaisiin korkoinstrumentteihin sekä pieneltä kausien ylijäämän lisäykseksi. 2902: osin kiinteistöihin. 2903: 8 2904: 2905: 2906: 2907: 2908: Tuloslaskelma 2909: 1.1. - 31.12.1998 1.1. - 31.12.1997 2910: Varsinainen toiminta 2911: Yritysrahoitus 2912: Siemenrahoitus 2913: Tuotot rahoituskohteista 1) ...................................... . 2 083 230,04 450 258,86 2914: Kulut rahoituskohteista 2) ........................................ . -51 807 176,50 -25 991 643,86 2915: Kasvuyritysten rahoitus 2916: Tuotot rahoituskohteista 3) ...................................... . 13 833 585,88 54 587 316,89 2917: Kulut rahoituskohteista 4) ........................................ . -12 606186,04 -23 120 928,76 2918: Yritysrahoituksen yhteiset kulut 5) ................................ . -7 471 893,43 -6 953 225,57 2919: Yritysrahoitus yhteensä ................................................. . --"'-55 968 440,05 -1 028 222,44 2920: Rahastosijoitukset 2921: Tuotot rahoituskohteista 6) ...................................... . 31 617 773,70 l\929 844,18 2922: Kulut rahoituskohteista 7) ........................................ . -5 885 938,33 -3 359,16 2923: Rahastosijoitukset yhteensä ........................................... . 25 731 835,37 1 926 485,02 2924: Teknologian kaupallistaminen 2925: Tuotot rahoituskohteista .......................................... . 218 243,12 133 131,50 2926: Kulut rahoituskohteista ............................................ . -1 486 413,81 -1 513 819,70 2927: Teknologian kaupallistaminen yhteensä ........................ . -1 268 170,69 -1 380 688,20 2928: Innovatiiviset hankkeet 2929: Kulut rahoituskohteista 8) ........................................ . -7 827 502,66 -555 962,10 2930: Innovatiiviset hankkeet yhteensä ................................... . -7 827 502,66 -555 962,10 2931: Tutkimukset ja koulutus 2932: Tutkimukset 2933: Tuotot rahoituskohteista .......................................... . 99 304,09 208 569,08 2934: Kulut rahoituskohteista 9) ........................................ . -19 020 205,93 -14 422 641,25 2935: Koulutus 2936: Kulut rahoituskohteista 10) ...................................... . -3 541 346,93 -2 101 392,72 2937: Määräraha valtion talousarviosta .................................. . l 0 000 000,00 10 000 000,00 2938: Tutkimukset ja koulutus yhteensä ................................. . -12 462 248,77 -6 315 464,89 2939: Hallinto 2940: Hallinnon kulut 11) .................................................. . -12 029 940,58 -9 287 954,14 2941: Hallinto r~~ee_!!Sä ........................................................... . -12 029 940,58 -9 287 954,14 2942: Tuotto-/kuluJaama ............................................................... . -63 824 467,38 -16 641 806,75 2943: Sijoitustoiminta 2944: Sijoitustoiminnan tuotot 13) .......................................... . 307 652 218,28 376 249 280,97 2945: Sijoitustoiminnan kulut 14) ............................................ . -103 215 588,35 -28 685 737,91 2946: Sijoitustoiminta yhteensä .................................................... . 204 436 629,93 347 563 543,06 2947: Toiminnan tuottojäämä ........................................................ . 140 612 162,55 330 921 736,31 2948: Su~!.l.?it~lman mukaiset poistot 15) ..................................... . -1 554 443,72 -1 341 535,28 2949: YhJaama ............................................................................ . 139 057 718,83 329 580 201,03 2950: 9 2951: 2952: 2953: 2954: 2955: Tase 2956: 31.12.1998 31.12.1997 2957: Vastaavaa 2958: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2959: Käyttöomaisuus 2960: Aineelliset hyödykkeet 2961: Koneet ja kalusto ................................................ . 2 557 369,61 2 357 048,54 2962: Käyttöomaisuusarvopaperit ja 2963: muut pitkäaikaiset sijoitukset 2964: Osakke~t Ja osuudet ............................................. . 12 001 500,00 12 001 500,00 2965: Muut SIJOitukset .................................................. . 1 685 731,25 2 126 884,50 2966: Käyttöomaisuus yhteensä 16) ................................... . 16 244 600,86 16 485 433,04 2967: Rahoitustoiminta 2968: ~~~kkeet ~a osuudet ............................................. . 529 855 243,88 510 219 714,24 2969: Paaomalainat ....................................................... . 47 511 357,97 20 796 119,00 2970: Muut lainat ......................................................... . 27 962 808,63 38 992 868,68 2971: Rahoitustoiminta yhteensä 17) ................................. . 605 329 410,48 570 008 701,92 2972: ~-ä~ttöomaisuus j~. muut pitkäaikaiset 2973: SIJOitukset yhteensa ........................................................ . 621 574 011,34 586 494 134,96 2974: Sijoitusomaisuus 2975: Pitkäaikaiset sijoitukset 2976: Joukkovelkakirjalainat ........................................ . 589 578 035,00 532 008 534,54 2977: Osakkeet ja osuudet ............................................. . 741 932 726,16 642 001 831,08 2978: Rahasto-osuudet ................................................. . 0,00 10 296 055,95 2979: Kiinteistösijoitukset ............................................. . 131 897 643,15 89 016 394,29 2980: Pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä .............................. . 1 463 408 404,31 1 273 322 815,86 2981: Lyhytaikaiset sijoitukset ........................................... . 201 713 200,80 314 525 744,87 2982: Sijoitusomaisuus yhteensä 18) ....................................... .. 1665121605,11 1 587 848 560,73 2983: Rahoitusomaisuus 2984: Siirtosaamiset 19) ...................................................... . 20 694 576,60 27 028 946,39 2985: Rahat ja pankkisaamiset ........................................... . 11 675 986,56 3 813 544,67 2986: Rahoitusomaisuus yhteensä ........................................... . 32 370 563,16 30 842 491,06 2987: Vastaavaa yhteensä .............................................................. . 2 319066179,61 2 205 185 186,75 2988: 2989: Vastattavaa 2990: Omapääoma 2991: Peruspääoma ............................................................ . 800 000 000,00 800 000 000,00 2992: E~~llisten tili~~~si~!l ylijäämä ................................... . 1 077 454 238,06 747 874 037,03 2993: Tihkauden yhJaama .................................................. . 139 057 718,83 329 580 201,03 2994: Oma pääoma yhteensä 20) ............................................. . 2 016 511 956,89 1 877 454 238,06 2995: Varaukset 2996: Varaukset rahoitustoiminnasta ................................. . 93 212 929,76 60 224 426,35 2997: Vieras pääoma 2998: Lyhytaikainen 2999: Saadut ennakot .................................................... . 170 000,00 0,00 3000: Siirtovelat ............................................................ . 24 113 669,32 11 381 248,07 3001: Velat rahoitustoiminnasta 21) ............................. . 185 057 623,64 256 125 274,27 3002: Vieras pääoma yhteensä ................................................. . 209 341 292,96 267 506 522,34 3003: Vastattavaa yhteensä ........................................................... . 2 319 066 179,61 2 205 185 186,75 3004: 2 390030H 3005: 10 3006: 3007: 3008: 3009: 3010: Tilinpäätöksen liitetiedot 3011: 3012: Sitran kirjanpito ja tilinpäätös paitsi liitetieto numero 12, joka koostuu eri toi- 3013: mintalohkojen henkilöstökuluista. 3014: Pääomasijoitusten tasearvona on alkuperäi- 3015: nen hankintameno tai tätä alhaisempi sisäisen Yritysrahoitus, siemenrahoitus 3016: arvonmäärityksen arvo. Sisäinen arvonmääritys 3017: tehdään suorien kohdeyrityssijoitusten osalta 1998 1997 3018: kaksi kertaa vuodessa, ja vuoden lopulla tehtä- 1. Tuotot rahoituskohteista 3019: vän arvonmäärityksen perusteella tehdään tar- pääomanpalautukset ...... . 356 74 3020: vittavat arvostuksen muutokset tilinpäätökseen. korot .............................. . 1 031 376 3021: Rahastosijoitusten arvioinnissa käytetään sa- myyntivoitot .................. . 490 0 3022: moja periaatteita soveltuvin osin. Niiden arvos- osingot ........................... . 60 0 3023: tuksen pohjana on rahastojen ilmoittama oman muut tuotot .................... . 146 0 3024: ------- 3025: salkkunsa arvostus. Kirjanpito noudattaa kir- 2 083 450 3026: janpitolain periaatteita seuraavin poikkeuksin: 2. Kulut rahoituskohteista 3027: - Yritysrahoituksen aikaisen vaiheen sijoi- kulut rahoituskohteista .. . 1 248 2 519 3028: tuksiin (siemenrahoitus) tehdään varovaisuuden arvonalennukset ............. . 17 275 15 025 3029: periaatteen mukainen kirjanpidon riskivaraus riskivarauksen muutos ... . 32989 8 219 3030: (varaus rahoitustoiminnasta). hankkeisiin liittyvät kulut 295 229 3031: ------- 3032: - Teknologian kaupallistamisen, tutkimuk- 51 807 25 992 3033: sen ja koulutuksen sekä innovatiivisten hankkei- 3034: den menot kirjataan kuluksi, samoin näihin liit- Siemenrahoituksen sijoituksista on tehty kir- 3035: tyvät lainat, joiden takaisinmaksu on ehdollinen. janpitoon riskivaraus (varaus rahoitustoimin- 3036: - Rahoituspäätöksiin liittyvät palautukset nasta), joka vastaa sijoitusten tasearvoa. Kun 3037: (tulot) kirjataan vasta, kun maksu on saatu. sijoituksista tehdään arvonalennus, purkautuu 3038: Rahastosijoitusten palautusten kirjausperiaa- varaus vastaavalla määrällä. 3039: tetta on täsmennetty tilikauden aikana. Täsmen- 3040: netyn käytännön mukaan rahastosijoitusten pa- 3041: lautukset eritellään palautetuo pääoman mää- Yritysrahoitus, kasvuyritysten rahoitus 3042: rään sekä voitonjakoon ja voitonjako tuloute- 1998 1997 3043: taan. Kirjaustavan muutoksesta kohdistuu 8,8 3. Tuotot rahoituskohteista 3044: miljoonaa markkaa vuoteen 1997. pääomanpalautukset ...... . 1 215 4194 3045: Sijoitusomaisuuden laskentaperiaatteita on korot .............................. . 5 043 2 963 3046: muutettu tilikauden aikana. Arvopaperivälittä- myyntivoitot .................. . 7 326 47 064 3047: jien perimät kulut on aktivoitu arvopapereiden osingot ........................... . 246 337 3048: hankintamenoon (aikaisemmin kirjattu kuluksi) muut tuotot .................... . 4 29 3049: ja arvopapereiden myyntivoitot/-tappiot laske- ------- 3050: 13 834 54 587 3051: taan yhdenmukaisesti FIFO-periaatteella. Muu- 4. Kulut rahoituskohteista 3052: toksen vaikutus tilikauden tulokseen on vähäi- kulut rahoituskohteista ... 885 1 414 3053: nen. 11 009 21 257 3054: arvonalennukset ... ... .. ... .. . 3055: hankkeisiin liittyvät kulut 712 450 3056: ------- 3057: Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 markkaa) 12 606 23 121 3058: 5. Yritysrahoituksen yhteiset kulut 3059: Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys tu- henkilöstökulut ............... 4 989 4 759 3060: loslaskelman erien sisällöstä. Liitetietojen yhtey- muut toimintakulut ......... 2 483 2 195 3061: ------- 3062: dessä esitetty numero viittaa tuloslaskelmaan, 7 472 6 953 3063: 11 3064: 3065: Rahastosijoitukset Innovaatiot ja verkostot 3066: 1998 1997 3067: 6. Tuotot rahoituskohteista Innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelma 3068: voitto-osuudet ................. 31 618 1 930 Innovaatioverkot kansainvälistyvässä maail- 3069: massa 3070: 7. Kulut rahoituskohteista Verkostotaloushanke 3071: kulut rahoituskohteista ... 1 739 0 Suomen Genomikeskus 3072: arvonalennukset .............. 3 907 0 Designin tila ja kehittämiskohteet 3073: hankkeisiin liittyvät kulut 102 0 3074: henkilöstökulut ............... 28 0 Julkinen sektori/ikääntyminen 3075: muut toimintakulut ......... 109 3 3076: Esteetön maailma 3077: 5 886 3 Uusi suomalainen vanhuus 3078: Innovatiiviset hankkeet 3079: Sosiaali- ja terveydenhuollon kaupallinen pal- 3080: 8. Kulut rahoituskohteista velutuotanto 3081: kulut rahoituskohteista ... 7 827 528 3082: henkilöstökulut ............... -5 5 Yritysrahoitusta tukevat hankkeet 3083: muut toimintakulut ......... 5 23 3084: 7 827 556 Pääomasijoitustoimialan tuoton mittaus 3085: Tutkimukset Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalai- 3086: siin pk-yrityksiin 3087: 9. Kulut rahoituskohteista Konkurssiyritysten liiketoiminnan jatkumi- 3088: kulut rahoituskohteista ... 15 155 12 392 nen 3089: hankkeisiin liittyvät kulut 1 665 743 Nuori yrittäjyys 3090: henkilöstökulut ............... 1 680 1 001 3091: muut toimintakulut ......... ______ 3092: 520 287 3093: :...... 3094: 19 020 14423 3095: Koulutus 3096: Tilikauden aikana rahoitettiin yhteensä 51 in- 1998 1997 3097: novatiivista hanketta ja tutkimushanketta. Esi- 10. Kulut rahoituskohteista 3098: merkkeinä näistä mainitaan seuraavat: kulut rahoituskohteista ... 3 540 2 091 3099: hankkeisiin liittyvät kulut 1 11 3100: Globalisaatiohankkeet ------- 3101: 3 541 2 102 3102: Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys 3103: One World, Finland in the International Mar- Koulutushankkeet olivat seuraavat: 3104: ket Place 3105: World Forests, Society and Environment Talouspolitiikan johtamiskoulutus 3106: Monikulttuurisuus Kansallisen strategian kehitysohjelma 3107: Toimittajien ED-koulutus 3108: Tietoyhteiskuntahankkeet Toimittajien Venäjä-koulutus 3109: Pääomasijoitustoimialan koulutus 3110: Tietoyhteiskuntastrategian uudistaminen Corporate Governance -seminaarit 3111: Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus opetuk- 3112: seen ja oppimiseen 3113: Oppiva Ylä-Karjala 3114: Polities & Internet -seminaari Hallinto 3115: Tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn pikakou- 1998 1997 3116: lutus 11. Hallinnon kulut 3117: muut tuotot ............ .... ... .. 20 4 3118: EU ja uusi Pohjois-Eurooppa kulut rahoituskohteista ... 43 0 3119: EU:n kehitys ja Suomen strategia hankkeisiin liittyvät kulut 26 0 3120: Suomen asema uudessa Pohjois-Euroopassa henkilöstökulut ............... 8 054 6 089 3121: Venäjä-Suomi-EU- oikeudellinen yhteistyö muut toimintakulut ......... 3 927 3 203 3122: Suomenlahden kasvukolmio --:-1-=-2-=-o3.,. .,o_ _9_2_8_8 3123: 12 3124: 3125: 12. Henkilöstökulut Arvonalennukset on tehty hankintaerittäin. 3126: 1998 1997 Kotimaisissa osakkeissa on käytetty viimeistä 3127: Henkilökunnan lukumäärä kaupankäyntikurssia. Ulkomaisten osakkeiden 3128: tilikauden päättyessä arvostuksessa on käytetty omaisuudenhoitajan 3129: yritysrahoitus .. .... .. .......... 16 12 ilmoittamaa kaupankäyntikurssia. 3130: teknologian 3131: kaupallistaminen .. .. .... .. .. . 1 1 3132: tutkimukset .. .. .. .... ........... 4 3 3133: hallinto ............................ ___2_6_ _ _2_0 3134: Suunnitelman mukaiset poistot 3135: 47 36 3136: 1998 1997 3137: Hallinnon henkilökunnasta yksi oli äitiyslo- 15. Suunnitelman mukaiset 3138: malla ja yksi vuorotteluvapaalla. poistot 3139: 1998 1997 muut pitkävaikutteiset 3140: Henkilöstökulut ja luontaisedut menot .... .. .. .. .. .... ...... .. .. .. .. 206 200 3141: palkat.............................. 10 604 8 711 toimitilojen 3142: eläkekulut ....................... 2 042 1 693 perusparannukset ............ 364 364 3143: muut henkilösivukulut .... 952 1 725 koneet ja kalusto .. .. .. .. ..... 984 777 3144: ----:-------:- 3145: 13 598 12 129 1 554 1 341 3146: luontaisedut .................... 470 264 3147: 14 068 12 393 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu 3148: käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen 3149: Sitrassa toimivan projektihenkilökunnan käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäises- 3150: määrä oli 15 (vuonna 1997 13). Näiden palkka- tä hankintahinnasta. 3151: ym. henkilösivukulut 5,8 miljoonaa markkaa si- 3152: sältyvät rahoituskohteiden kuluihin. 3153: Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat 3154: Sijoitustoiminta muut pitkävaikutteiset menot ... 5 vuotta 3155: 1998 1997 toimitilojen perusparannukset .. 10 vuotta 3156: 13. Sijoitustoiminnan tuotot koneet ja kalusto .. .. ...... .... .. .. .. .. . 5 vuotta 3157: korkotuotot .................. .. 49 024 57 256 3158: kurssivoitot .................... . 28 607 6940 3159: valuuttakurssivoitot ...... .. 4 789 4 347 Sijoitusomaisuuden poistot 0,5 miljoonaa 3160: myyntivoitot .................. . 186 052 280 263 markkaa on laskettu käyttöomaisuushyödykkei- 3161: myyntivoitotlkiinteistöt .. . 5 267 0 den poistoja vastaavalla tavalla ja sisällytetty si- 3162: osinkotuotot .................. . 28 147 21 887 joitustoiminnan kuluihin. 3163: vuokratuotot .................. . 5 766 5 556 3164: -- --- - 3165: 307 652 376 249 3166: 14. Sijoitustoiminnan kulut 3167: arvonalennukset .. .... .. .. .. .. 56 490 32 940 Taseen liitetiedot (1 000 markkaa) 3168: palautuneet 3169: arvonalennukset .............. -2 428 -21 990 Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys ta- 3170: myyntitappiot .. .. .. .... .... ... 30 630 1 966 seen erien sisällöstä. Liitetietojen yhteydessä esi- 3171: valuuttakurssitappiot.. .... 2 417 973 tetty numero viittaa taseeseen. 3172: kurssitappiot................... 3 387 6 574 3173: omaisuudenhoitokulut .... 5 032 3 100 3174: välityspalkkiot .... .. .. .. .. .... 32 1 319 3175: kiinteistökulut .. .. .. .. .. .... ... 1 641 2 851 16. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset 3176: kiinteistöyhtiöosakkeiden siJoitukset 3177: arvonalennus ................... 5 300 0 Tilikauden aikana on tehty käyttöomaisuus- 3178: muut kulut ...................... -:------:7_1--::-5-=-=-9c:-:5--::-3 hankintoja 1,3 miljoonalla markalla (vuonna 3179: 103 216 28 686 1997 2,4 miljoonalla). 3180: 13 3181: 3182: Hankinta- Kert.suunn. Kirjanpito- 3183: meno muk. poistot arvo 3184: 3l.l2.l998 3l.l2.1998 3l.l2.1998 3185: muut pitkävaikutteiset menot ........................... . 1 032 492 539 3186: toimitilojen perusparannukset .......................... . 3 643 2496 1 147 3187: koneet ja kalusto .............................................. . 4 558 2 151 2407 3188: muut aineelliset hyödykkeet ............................. . 150 0 150 3189: 9 383 5 139 4243 3190: 3191: osakkeet ja osuudet 1998 1997 3192: toimitilaosakkeet .............................................. . 11 836 11 836 3193: muut osakkeet .................................................. . 165 165 3194: 12 001 12 001 3195: 3196: 3197: 3198: 3199: 17. Rahoitustoiminta 3200: 3201: Siemenrahoitus, 60 yritystä 3202: 3203: Abmin Technologies Oy Hydrocell Oy Ltd. 3204: Ais1o Oy Innomedica Oy 3205: Aplac Solutions Oy Instant Cover Europe Oy Ltd 3206: Artscan Oy 1ST International Security Technology Oy 3207: BenemecOy Juvantia Pharma Oy Ltd 3208: Bevesys Oy Kibron Oy 3209: Bioka Oy LVC-Group Ltd Oy 3210: Bio-Nobile Oy Mapvision Oy 3211: BioTie Therapies Oy Ltd MedikroOy 3212: Cellomeda Oy Mega-Epox Oy 3213: C1ids Oy Meslab Oy 3214: De1isoft Oy Mevire Oy 3215: DiaborOy Microbial Oy 3216: DIARC-Technology Oy Mytek Oy 3217: EMF Acoustics Oy Novasso Oy 3218: Finland Trave1 Marketing Oy Optatech Oy 3219: Finnish Immunotechnology Oy OptonexOy 3220: Fluilogic Systems Oy Panphonics Oy 3221: FoodFiles Oy Ltd PaywayOy 3222: Fruit Wash Oy Porin Teollisuusautomaatio Oy 3223: Galilaeus Oy Powex Oy 3224: Go Distance Oy Ab Ltd. Reuser Oy 3225: GWM-Systems Oy Ltd RoctexOy Ab 3226: Haico Oy Syncron Tech Oy 3227: Heptagon Oy Sysline Oy 3228: Hi-Col Oy Tassu-Taimisuoja Oy 3229: HidexOy TR-Tech Int. Oy 3230: High Speed Tech Oy Ltd. Unicraft Oy 3231: HMM Software Oy Vox1ab0y 3232: Hormos Medical Oy Ltd Winrock Technology Oy Ltd 3233: 14 3234: 3235: Sijoitukset 3236: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3237: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 76 813 19 837 56976 3238: paaomalatnat ................................................... . 55 672 30 522 25 150 3239: muut lainat ....................................................... . 18 238 -----6 754 24992 3240: arvonalennukset ............................................... . -57 510 -10 616 --46894 3241: 93 213 32 989 60 224 3242: 3243: 3244: 3245: 3246: Uusia siemenvaiheen yrityksiä on tilikauden kaksi on asetettu konkurssiin (alkuperäinen si- 3247: aikana tullut 17. Näihin on sijoitettu yhteensä joitus 2,9 miljoonaa markkaa), yksi yritys on 3248: 14,3 miljoonaa markkaa. Kuusi siemenvaiheen poistettu aktiiviportfoliosta ja kolme yritystä on 3249: yritystä on tilikauden aikana poistunut. Näistä siirretty kasvuyrityksiin. 3250: 3251: 3252: 3253: Kasvuyritysrahoitus, 42 yritystä 3254: 3255: Aalto Filtration Oy Micronas Semiconductor Hoiding AG 3256: AlcapOy Modulaire Oy 3257: Aplicom Oy Neorem Magnets Oy 3258: Bio-Orbit Oy NeuromagOy 3259: Contr Al elinies Oy OkmeticOy 3260: DBC International Ltd Pharming Health Care Products B.V. 3261: DeskArtes Oy PMJ automec Oy 3262: Diomed Ltd Polarmatic Oy 3263: Erikkilä Nostotekniikkaa Oy Quality Production & Research Group Ltd 3264: FibroGen Inc. Rados Technology Oy 3265: Fimet Oy Rauma Materials Technology Oy 3266: Finnsonic Oy RollTest Oy 3267: Fluid-Bag Oy Rolux Transport Systems Oy 3268: lon Blast Oy Setec Oy 3269: Kielikone Oy Shanghai Fimet Medical Instruments 3270: KonelabOy Company Ltd 3271: Labmaster Oy Tapvei Oy 3272: Mail Systems Oy Tecnomen System Solutions Oy 3273: MAP Medical Technologies Oy TV-Tampere/Skycom Oy 3274: Mega Elektroniikka Oy Vista Communication Instruments Oy 3275: MegatrexOy VLSI Solution Oy 3276: Metorex International Oy 3277: 3278: 3279: 3280: Sijoitukset 3281: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3282: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 178 836 35 709 143 127 3283: paaomalatnat ................................................... . 21 983 11 478 10 505 3284: muut lainat ....................................................... . 24 584 -13 745 38 329 3285: arvonalennukset ............................................... . -----65 544 -5924 -59 620 3286: 159 859 27 518 132 341 3287: 15 3288: 3289: Uusia kasvuyrityksiä on tilikauden aikana tul- Toimialarahastot ja hallintoyhtiöt 3290: lut kaksi. Näihin on sijoitettu yhteensä 34,2 mil- 3291: joonaa markkaa. Lisäksi kolme yritystä on siirty- Toimialarahastot 3292: nyt siemenvaiheesta kasvuvaiheeseen. Kolme 3293: Sitra Bioventures Ky 3294: kasvuyritystä on tilikauden aikana poistunut. 3295: Näistä yksi on asetettu konkurssiin (alkuperäi- Sitra Technology Ky 3296: nen sijoitus 2,9 miljoonaa markkaa), yhden toi- 3297: minta lopetettiin (alkuperäinen sijoitus 4,2 mil- Hallintoyhtiöt 3298: joonaa markkaa) ja yksi yritys myytiin. Bio Fund Management Oy 3299: Sitra Fenno Management Oy*) 3300: Sitra Technology Management Oy*) 3301: 3302: *) omistus Tekinnova Oy:n kautta 3303: 3304: 3305: 3306: 3307: Näihin kahteen toimialarahastoon ja yhteen hallintoyhtiöön on sijoitettu 3308: 3309: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3310: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 148 780 -21 500 170 280 3311: paaomalatnat ................................................... . 0 0 0 3312: muut lainat ....................................................... . 0 0 0 3313: arvonalennukset ............................................... . 0 0 0 3314: 148 780 -21 500 170 280 3315: 3316: 3317: 3318: Alueelliset rahastot ja hallintoyhtiöt Spinno-seed Oy 3319: Teknoventure Oy 3320: Vakka-Suomen Pääomarahasto Ky 3321: Rahastot 3322: Aboa Venture Ky Hallintoyhtiöt 3323: Ganal Venture Ky 3324: Indekon Oy Aboa Venture Management Oy 3325: Innoventure Oy Indekon Management Oy 3326: Karinvest Oy Savo Invest Management Oy 3327: Midinvest Oy Sentio Invest Oy 3328: Pikespo Invest Oy Tekno Advisors Oy 3329: Savon Teknia Oy 3330: 3331: 3332: 3333: Näihin II alueelliseen rahastoon ja viiteen hallintoyhtiöön on sijoitettu 3334: 3335: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3336: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 39 790 -1039 40 829 3337: paaomalatnat ................................................... . 0 0 0 3338: muut lainat ....................................................... . 600 0 600 3339: arvonalennukset ............................................... . 0 3 000 -3000 3340: 40 390 l 961 38 429 3341: 3342: Uusia kohteita tilikaudella on neljä ja yksi on myyty. 3343: 16 3344: 3345: Muut rahastot ja hallintoyhtiöt Global Private Equity II L.P. 3346: Hambros Advanced Technology Trust II L. P. 3347: Rahastot Hambros Advanced Techno1ogy 3348: Trust III L. P. 3349: Advanced European Techno1ogies N.V. MB Equity Fund Ky 3350: Associated Venture Investors III The Russian Technology Fund L.P. 3351: Atlas Venture Fund III L.P. Strategic European Technologies N. V. 3352: Baltic Investment Fund 1 L.P. 3353: Baltic Investment Fund II L.P. Hallintoyhtiöt 3354: Baring Capricorn Ventures L.P. 3355: Boston Millenia Partners L.P. Baltic Investment Fund Management Ltd 3356: EBRD North-West Russia Regional Venture Baltic Venture Advisers Oy Ab 3357: Fund B. A. Oy Sitra -Technologieholding IT-TELE Fund 3358: Edison Venture Fund IV Management Ltd 3359: European Renaissance Capital L.P. Oy Nordic Russian Management 3360: Euroventures Nordica II B.V. Company Ltd 3361: Finnventure Rahasto II Ky Norum (Cyprus) Limited 3362: Finnventure Rahasto III Ky RTF Management Ltd 3363: 3364: 3365: 3366: 3367: Näihin 19 rahastoon ja kuuteen hallintoyhtiöön on sijoitettu 3368: 3369: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3370: o~~kkeet j~ osuudet ......................................... .. 145 293 -2187 147 480 3371: paaomalatnat ................................................... . 0 0 0 3372: muut lainat ....................................................... . 548 30 517 3373: arvonalennukset ............................................... . --4087 --4087 0 3374: 141 754 -6244 147 997 3375: 3376: Uusia kohteita tilikaudella on kolme. Yhdestä hallintoyhtiöstä ja yhdestä rahastosijoituksesta luovut- 3377: tiin tilikauden aikana. 3378: 3379: 3380: 3381: Teknologian kaupallistaminen Helsingin Yliopiston Hoiding Oy 3382: Oulutech Oy 3383: Aboatech Oy Ab Sitrans Oy Ltd 3384: Culminatum Oy Tuotekehitys Oy Tamlink 3385: Finntech Finnish Technology Ltd 3386: 3387: 3388: 3389: 3390: Näihin seitsemään kohteeseen on sijoitettu 3391: 3392: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3393: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 10 841 29 10 812 3394: paaomalatnat ................................................... . 524 524 0 3395: muut lainat ....................................................... . 4500 -524 5 024 3396: arvonalennukset ............................................... . 0 0 0 3397: 15 865 29 15 836 3398: 17 3399: 3400: Muut sijoitukset 3401: 3402: DUR Measuring Ab Intellect Partners L.P. 3403: EASDAQ European Association S.A. Ras-Met Oy 3404: Helsingin Tiedepuisto Oy SampowerOy 3405: Innoke Oy Skywings Oy 3406: Innopoli Oy Tekinnova Oy 3407: 3408: 3409: 3410: Näihin 10 kohteeseen on sijoitettu 3411: 3412: 31.12.1998 muutos 31.12.1997 3413: o~~kkeet j~ osuudet .......................................... . 13 169 726 12 443 3414: paaomalatnat ................................................... . 180 180 0 3415: muut lainat ....................................................... . 9 139 3 617 5 522 3416: arvonalennukset ............................................... . -17 019 -3955 -13 064 3417: 5 469 568 4 901 3418: 3419: 3420: 3421: 18. Sijoitusomaisuus 20. Oma pääoma 3422: 1998 1997 3423: Edellisen vuoden alussa muutetun kirjanpito- 3424: Pitkäaikaiset sijoitukset 3425: joukkovelkakirjalainat . 589 578 532 009 ja tilinpäätöskäytännön muutoksen vaikutus 3426: kotimaiset osakkeet...... 517 768 449 521 168,0 miljoonaa markkaa on siirretty edellisten 3427: ulkomaiset osakkeet . .. .. 224 165 192 481 tilikausien ylijäämään. 3428: rahasto-osuudet .... ... .. .. 0 10 296 3429: kiinteistösijoitukset . .. . .. 131 898 89 016 3430: Lyhytaikaiset sijoitukset 21. Velat rahoitustoiminnasta 3431: joukkovelkakirjalainat . 56 103 34 550 3432: Velat rahoitustoiminnasta muodostuvat ra- 3433: sijoitustodistukset ........ 139 012 277 248 3434: omaisuudenhoitotilit .. .. 5 669 2 703 hoitussopimuksista, joista sopimus on solmittu 3435: ja Sitran maksuvelvollisuus on syntynyt. 3436: omaisuudenhoito, 3437: valuuttatilit .. .. ... .... ... .. .. 24 24 3438: muut lyhytaikaiset 3439: sijoitukset ..................... _ _9_0_5_ _ _ _ 0 3440: 1 665 122 1 587 848 Taseen ulkopuolella 31.12.1998 olevat lainat, 3441: joihin liittyy takaisinmaksuvelvollisuus 3442: Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja 3443: osuuksien aktivoitujen hankintamenojen ja Muihin kuin edellä mainittuihin osakkuusyri- 3444: markkina-arvon erotus: tyksiin kohdistuvia lainoja oli tilikauden lopussa 3445: yhteensä 27,8 miljoonaa markkaa (vuonna 1997 3446: markkina-arvo yhteensä 2 111 954 1 173 121 41,4 miljoonaa). Lainoista 0,8 miljoonaa (0,5) on 3447: vastaava kirjanpitoarvo 741 933 642 002 sellaisia, joiden takaisinmaksuehto on toteutu- 3448: erotus ........................... 1 370 022 531 119 nut ja takaisinmaksu tapahtuu kiinteän aikatau- 3449: lun mukaan, ja 7,3 miljoonaa (9,0) lainoja, joiden 3450: takaisinmaksu määräytyy kiinteän aikataulun 3451: 19. Siirtosaamiset 3452: sijaan rojaltiperusteisesti. Lainoja, joiden takai- 3453: Sijoitustoiminnan tuottoihinja kuluihin kirja- sinmaksuehto ei ole toteutunut tai joiden takai- 3454: tut siirtyvät korot ja hintaerojaksotusten yhteis- sinmaksusta ei ole vielä tehty sopimusta, on yh- 3455: määrä tilikaudelta ovat 14,8 miljoonaa markkaa. teensä 19,6 miljoonaa markkaa (31,9). 3456: 3457: 3 390030H 3458: 18 3459: 3460: Taseen ulkopuolella olevat kirjaamattomat Takaukset 3461: sitoumukset 31.12.1998 3462: Takaukset muiden puolesta ovat yhteensä 2,1 3463: Rahoituspäätös tehty, mutta sopimus solmi- miljoonaa markkaa (vuonna 1997 0,4 miljoo- 3464: matta naa). 3465: 1998 1997 3466: Siemenrahoitus ...................... . 12 973 27 692 3467: Kasvuyritysten rahoitus ........ . 842 23 772 3468: Rahastosijoitukset ................ .. 47 631 28 717 3469: Teknologian kaupallistaminen 0 1 000 3470: Tutkimukset ......................... .. 182 1 050 3471: Innovatiiviset hankkeet ........ .. 2 500 0 3472: Muut sijoitukset .................... . 0 1490 3473: ------ 3474: 64 128 83 721 3475: 3476: Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 1999 3477: 3478: Raimo Sailas Erkki Virtanen Markku Linna 3479: Esko Ollila Hannele Pohjola Aatto Prihti 3480: 19 3481: 3482: 3483: 3484: 3485: TILINTARKASTUSKERTOMUS 3486: 3487: Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 3488: olemme suorittaneet Suomen itsenäisyyden juh- 139 057 718,83 markkaa, on laadittu voimassa 3489: larahaston tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä olevien säännösten mukaisesti. 3490: hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1998 hyvän Tarkastuksemme perusteella esitämme tulos- 3491: tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. laskelman ja taseen vahvistamista sekä vastuuva- 3492: KHT-yhteisö SVH Pricewaterhouse Coopers pauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja yli- 3493: Oy on suorittanut rahaston sisäisen tarkastuksen asiamiehelle tarkastamaltamme tilivuodelta. 3494: ja rahoituskohteiden tarkastuksen. Olemme pe- Puollamme tilivuoden ylijäämän käsittelyä halli- 3495: rehtyneet tarkastuksista laadittuihin kertomuk- tuksen esittämällä tavalla. 3496: siin. 3497: Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 1999 3498: Johannes Leppänen 3499: Arto Kuusiola, KHT Reino Majala, KHT 3500: Matti Saarinen Martti Tiuri 3501: ./.Kalervo Virtanen, KHT 3502: K 3/1999vp 3503: 3504: 3505: 3506: 3507: HALLITUKSEN TOIMENPIDEKERTOMUS 3508: VUODELTA 1998 3509: 3510: 3511: Annettu Eduskunnalle 1999 vuoden valtiopäivillä 3512: Eduskunnalle 3513: 3514: Valtiopäiväjärjestyksen 29 §: n mukaisesti Eduskunnalle annetaan kertomus 3515: hallituksen toimenpiteistä vuonna 1998. 3516: 3517: 3518: I. Ministeriöiden toiminta 3519: 3520: II. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen katsaus 3521: 3522: III. Toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta 3523: 3524: 3525: 3526: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 3527: 3528: 3529: 3530: Tasavallan Presidentti 3531: 3532: 3533: MARTTI AHTISAARI 3534: 3535: 3536: 3537: 3538: Pääministeri Paavo Lipponen 3539: 3540: 3541: 3542: 3543: ISSN 0355-4058 3544: OY EDITA AB. HELSINK11999 3545: 1. Tärkeimmät tapahtumat vuonna 1998 valtakunnan 3546: hallinnossa 3547: 3548: Hallitus 3549: 3550: Hallitustehtäviä hoiti 13.4.1995 nimitetty ja osittain 2.2.1996, 21.3.1997, 26.3.1997, 3551: 9.10.1997, 13.3.1998 ja 4.9.1998 muutettu hallitus, jonka kokoonpano oli seuraava: 3552: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen kandidaatti Paavo Tapio 3553: Lipponen ja hänen esityksestään 3554: pääministerin sijaisena ja valtiovarainministerinä, puolueen puheenjohtaja, vara- 3555: tuomari, kansanedustaja Sauli Väinämö Niinistö, 3556: ulkoasiainministerinä ay-lakimies, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tarja 3557: Kaarina Halonen, 3558: ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja kauppa- ja teollisuusministeriön 3559: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä toiminnanjohtaja, 3560: opettaja, kansanedustaja Johan Ole Norrback, 3561: oikeusministerinä varatuomari, kansanedustaja Kari Pekka Häkämies 13.3.1998 asti, 3562: josta lukien toimitusjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jussi Arvi 3563: Järventaus, 3564: sisäasiainministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja 3565: Jan-Erik Enestam, 3566: sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele- 3567: mään määrättynä ministerinä yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kansanedustaja Jouni 3568: Ensio Backman, 3569: puolustusministerinä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja 3570: Anneli Kristiina Taina, 3571: valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja sosiaali- ja terveysministeriön 3572: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä oikeustieteen 3573: kandidaatti, kansanedustaja Jouko Juhani Skinnari, 3574: opetusministerinä oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Olli-Pekka Heinonen, 3575: opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä 3576: psykiatrian erikoislääkäri, kansanedustaja Claes-Johan Rudolf Andersson 4.9.1998 3577: asti, josta lukien puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen lisensiaatti Sini Maaria Suvi- 3578: Anne Siimes, 3579: maa- ja metsätalousministerinä erityisasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden toh- 3580: tori, agronomi Matti Kalevi Hemilä, 3581: 2920081 3582: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 3583: 3584: liikenneministerinä toimitusjohtaja, varatuomari, kansanedustaja Matti Ilmari Aura, 3585: kauppa- ja teollisuusministerinä liikunnanopettaja, kansanedustaja Antti Tapani Kal- 3586: liomäki, 3587: sosiaali- ja terveysministerinä ja ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita 3588: käsittelemään määrättynä ministerinä lääketieteen ja kirurgian tohtori, apulaisy lilää- 3589: käri, kansanedustaja Taru Sinikka Mönkäre, 3590: sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä 3591: ministerinä sosiaalijohtaja, kansanedustaja Terttu Aulikki Huttu-Juntunen, 3592: työministerinä toimittaja, kansanedustaja Liisa Anneli Jaakonsaari ja 3593: ympäristöministerinä ja ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele- 3594: mään määrättynä ministerinä päätoimittaja Pekka Olavi Haavisto. 3595: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 3596: 3597: 3598: 3599: Hallituksen ohjelman toimeenpano vuonna 1998 3600: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskun- 3601: nalle 25.4.1995. Syksyllä 1995 ohjelman pohjalta koottiin hallituksen hankesalkku. 3602: Se hyväksyttiin hallituksen iltakoulussa 20.12.1995. Hallitus on käyttänyt han- 3603: kesalkkua hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan välineenä. 3604: Valtioneuvoston kanslia on koonnut puolivuosittain ministeriöistä tiedot hankesalk- 3605: kuun sisältyvien asioiden etenemisestä. Valmistelu on suoritettu kansliapäällikköko- 3606: kouksessa. Hankesalkun toimeenpanon tilanteesta on raportoitu hallitukselle, joka 3607: on iltakoulussa tai neuvottelussaan poistanut salkusta hallituksen tasolla loppuun- 3608: saatetut hankkeet yksimielisellä päätöksellä. 3609: Hankesalkussa konkretisoitiin hallitusohjelmaa määrittelemällä tarkemmin keskeis- 3610: ten hallitusohjelmakohtien toimeenpanon tavoitteet, työnjaot ja aikataulut. Salkkuun 3611: koottiin sellaiset ohjelmat ja hankkeet, jotka edellyttivät hallituksen johtoa ja 3612: seurantaa. Se sisälsi alun perin 41 poikkihallinnollista, laajaa ja pitkäjänteistä 3613: valmistelua edellyttävää strategisen tason hanketta. Hankesalkusta on poistettu 3614: päivitysten yhteydessä vuosina 1996 - 1998 kaikkiaan 29 hanketta. Näissä hank- 3615: keissa on hallituksen tasolla tehty päätökset ja toimet, joihin hallitus on ohjelmas- 3616: saan sitoutunut. Salkkuun on päivitysten yhteydessä lisätty hallituksen yksimielisel- 3617: lä päätöksellä kaikkiaan kuusi hanketta. 3618: Vuonna 1998 hankesalkku päivitetiin kahdesti, helmikuussa ja elokuussa. Lisäksi 3619: valtioneuvoston kanslia pyysi joulukuussa 1998 ministeriöistä tiedot tammi-helmi- 3620: kuun vaihteessa 1999 tehtävää päivitystä varten. Viimeksi mainittu päivitys, joka 3621: samalla on Paavo Lipposen hallituksen viimeinen, on järjestyksessä seitsemäs. Se 3622: on samalla loppuraportti hallitusohjelman toteutumisesta. 3623: Hallitusohjelmaa on hallituskaudella toteutettu etupainotteisesti. Toimeenpano on 3624: myös vuonna 1998 edennyt tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 1998 hankesalkusta 3625: poistettiin seuraavat hankkeet: Valtiontalouden tasapainottaminen, Perustuslaki 3626: 2000, Ihmisoikeudet, Valmistautuminen EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen 3627: vaiheeseen, Energiapolitiikka, Koulutus ja työelämä, Kulttuurielämän kehittämisoh- 3628: jelma ja Valtioyhteisön hallintopolitiikka. Kertomusvuoden loppuun mennessä 3629: salkkuun vielä jääneet hankkeet olivat edenneet myös melko hyvin. Siten hallituk- 3630: sella on vuoden 1999 helmikuussa mahdollisuus todeta hallitusohjelman toteutu- 3631: neen pääosiltaan. 3632: Laajin hankesalkun hankkeista on ollut valtioneuvoston periaatepäätös 19.10.1995 3633: Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä. Talouspoliittinen ministe- 3634: rivaliokunta teki 14.1.1997 periaatepäätöksen työllisyyden edellyttämistä lisätoimis- 3635: ta. Hankkeen seurantaa on johdettu valtioneuvoston kansliasta. Hankkeen viimeisen 3636: XIII raportin valmistelu aloitettiin kertomusvuonna niin, että se voidaan esitellä 3637: hallitukselle helmikuussa 1999. Mainittuihin periaatepäätöksiin sisältyvät 71 3638: toimenpidettä on kaikki pantu täytäntöön. Välittömien toimenpiteiden vaikutus 3639: työttömyyden alenemiseen vastaa suuruusluokaltaan ohjelmaa käynnistettäessä 3640: tehtyä arviota 95 000- 120 000 uuden työpaikan luomisesta. Kokonaistavoitteesta 3641: työttömyyden puolittamiseksi ollaan kuitenkin jäljessä n. 60 000 työpaikkaa. 3642: Hallitusohjelmaan ja hankesalkkuun sisältyvien asioiden eteneminen käy ilmi 3643: jäljempänä olevista ministeriöiden katsauksista. 3644: V aitioneuvoston kanslia 3645: 3646: 3647: Valtioneuvoston kanslia 3648: 1. Yleistä 3649: Valtioneuvoston kanslian yleisenä tavoitteena on ollut hallituksen toimintapolitiikan 3650: toteuttaminen hallitusohjelman ja sitä täydentävien linjamääräysten ja tavoitteiden 3651: mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia on huolehtinut valtioneuvoston ja hallituksen 3652: asiantuntijapalveluista. 3653: Kansliapäälliköt ovat kokoontuneet kanslian valtiosihteerin johdolla säännöllisesti 3654: keskustelemaan keskeisistä ministeriöitä koskevista asioista. Vaitiosihteerin johdolla 3655: ovat toimineet myös työttömyyden puolittamiseksi annetun valtioneuvoston 3656: periaatepäätöksen seurantaryhmä, vanhojen metsien suojelupäätösten kompensaatio- 3657: työryhmä, kansallisen strategian kehitysohjelman johtoryhmä, talviolympialaiset 3658: 2006- työryhmä tammikuuhun 1998 asti sekä pohjoisen ulottuvuuden johtoryhmä 3659: ja valmiuspäällikkökokous. 3660: Valtioneuvoston kanslia on huolehtinut hallitusohjelman toteutumisen seurannasta 3661: ja seurannan kehittämisestä. Hallitusohjelman toteutumista on seurattu hallituksen 3662: hankesalkun avulla. Seurantaraporttia on käsitelty puolivuosittain hallituksen 3663: iltakoulussa tai hallituksen muissa neuvotteluissa. 3664: Valtioneuvoston kanslian toiminnassa vuonna 1998 voidaan erottaa kolme eri 3665: painopistealuetta. 3666: 3667: 3668: 2. Euroopan unioni 3669: Valtioneuvoston kanslian ED-yksikkö valmisteli Suomen ED-puheenjohtajuutta 3670: yhteistyössä ministeriöiden, ED-sihteeristön, ED-edustuston ja ED-puheenjohtajuus- 3671: sihteeristön kanssa ED -ministerivaliokunnan päätösten mukaisesti. Virkamiestasolla 3672: asioita käsiteltiin ED-asioiden komitean lisäksi viikoittain kokoontuneessa ED- 3673: puheenjohtajakauden johtoryhmässä, jossa valtioneuvoston kanslian ED-yksikön 3674: lisäksi ovat olleet ulkoasiainministeriössä toimivien ED -sihteeristön ja ED-puheen- 3675: johtajuussihteeristön sekä ED-edustuston päälliköt. 3676: Vuonna 1998 ED-ministerivaliokunnassa käsiteltiin puheenjohtajakauden asialista- 3677: arvion päivitys ja alustavat näkemykset sektorikohtaisista painopisteistä. Marras- 3678: kuussa 1998 ministerivaliokunnassa hyväksyttiin neuvoston alustava kokouskalente- 3679: ri Suomen puheenjohtajakaudelle. Ministerivaliokunta teki päätöksen myös Suo- 3680: messa järjestettävistä epävirallisista ministerikokouksista, muista ministeritason 3681: tapahtumista, virkamiestason kokouksista, seminaareista ja muista tapahtumista sekä 3682: vahvisti neuvoston alaisten työryhmien puheenjohtajat ja kansalliset edustajat 3683: Suomen puheenjohtajakaudella. 3684: Suomen aloite Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi edistyi 3685: merkittävästi vuoden 1998 aikana. Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 3686: Wienissä ED:n komission raportin pohjoisesta ulottuvuudesta. Pohjoinen ulottuvuus 3687: ei ole enää vain Suomen aloite, vaan se on osa .unionin yhteistä politiikkaa. 3688: Pohjoisen ulottuvuuden edistäminen on vuoden 1998 aikana ollut säännöllisesti 3689: esillä pääministeri Lipposen keskusteluissa eurooppalaisten kollegoidensa kanssa. 3690: Aloite on saanut laajaa tukea. Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri on johtanut 3691: Suomen hallinnon sisäistä pohjoisen ulottuvuuden johtoryhmää, jossa on ollut 3692: edustettuina aloitteen kannalta keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköt. Valtiosih- 3693: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 7 3694: 3695: teeri, pääministerin erityisavustajat ja valtioneuvoston kanslian ED-yksikkö ovat 3696: osallistuneet vuoden aikana myös useisiin pohjoista ulottuvuutta käsitelleisiin 3697: seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin. 3698: V aitioneuvoston kanslia on myöntänyt Euroopan unioniin liittyvään toimintaan ja 3699: kansalaiskeskustelun aktivointiin useamman vuoden aikana avustuksia kansansivis- 3700: tysjärjestöille ja Euroopan Unionin jäsenyyden johdosta perustetuille yhdistyksille. 3701: Vuonna 1998 avustuksia myönnettiin 2 miljoonaa markkaa. Niitä sai 29 hakeneesta 3702: järjestöstä 12. 3703: 3704: 3705: Yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen 3706: Tulevaisuuselonteon toinen osa oli eduskunnan käsittelyssä ja siitä valmistui 3707: tulevaisuusvaliokunnan mietintö, joka hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa 3708: 21.10.1998. Eduskunnan vastaukseen sisältyi 25 pontta, jotka käsittelevät eri 3709: hallinnonalojen tulevaisuuden tavoitteita. 3710: Vuoden 1998 aikana järjestettiin kuusi alueellista tulevaisuusfoorumia paikallisten 3711: järjestäjien kanssa. Tulevaisuusfoorumit olivat hallituksen käynnistämä tilaisuuksien 3712: sarja, joissa käsiteltiin kansallisia ja alueellisia kehittämiskysymyksiä. Tilaisuudet 3713: olivat Joensuussa, Espoossa, Lahdessa, Kemissä, Kokkolassa ja Porissa. Tulevai- 3714: suusfoorumeista julkaistaan raportti kanslian julkaisusarjassa. 3715: Vuonna 1998 valmisteltiin talousneuvoston puitteissa sekä hallituksen että työmark- 3716: kinakeskusjärjestöjen käyttöön kolme laajaa raporttia. Hallitusta palvelevan talous- 3717: neuvoston sihteeristö on valmistellut talousneuvostossa käsiteltävät asiat. Näistä 3718: ensimmäinen käsitteli työmarkkinoiden muutospaineita ja työmarkkinoiden toimi- 3719: vuuden parantamista, toinen yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa 3720: koskien yksityisten palvelujen kehittämistä sekä kolmas julkisen talouden reunaeh- 3721: toja, haasteita ja uudistuksen suuntaa 2000-luvulla. 3722: Valtioneuvoston kansliassa aloitti kertomusvuoden aikana laajamittainen" Suomen 3723: Sotasurmat 1914-1922 tutkimushanke". Hanke kestää viisi vuotta ja sen kustannuk- 3724: set ovat noin 8,5 miljoonaa markkaa. Toinen Suomen historiaan liittyvä laaja hanke 3725: eli J. W. Snellmanin koottujen teosten toimittaminen saatiin päätökseen vuoden 3726: 1998 aikana. Hanke kesti yhteensä 15 vuotta ja sen aikana tuotettiin yhteensä 14 3727: teosta. Jatkohanke, joka käsittää Snellmanin koottujen teosten kääntämisen Suo- 3728: meksi siirtyi opetusministeriölle. 3729: 3730: 3731: 4. Hallinnon kehittäminen 3732: Valtioneuvoston kanslia oli aktiivisesti mukana hallintopoliittisen selonteon 3733: valmistelussa. Hallitus päätyi kuitenkin hallintopoliittisen periaatepäätöksen 3734: antamiseen, jonka valmistelussa kanslia oli myös mukana. 3735: Valtioyhteisöhankkeen ja perustuslakiuudistuksen valtioneuvostoa ja valtioneuvos- 3736: ton kansliaa koskeviin hankkeisiin kanslia on antanut asiantuntemusta ja resursseja 3737: kuluneen vuoden aikana. 3738: Vuonna 1998 hallitus antoi eduskunnalle ensimmäistä kertaa uudistetun kertomuk- 3739: sen toiminnastaan eli hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 1997. Uudistettu 3740: toimenpidekertomus oli aikaisempaan hallituksen kertomukseen verrattuna sisällöl- 3741: tään enemmän hallituksen keskeiseen toimintaan keskittyvä. Kertomus valmisteltiin 3742: 8 V aitioneuvoston kanslia 3743: 3744: valtioneuvoston kansliassa. 3745: Valtioneuvostoa, sen ministeriöitä kuin myös eduskuntaa palvelevan valtioneuvos- 3746: ton tietoliikenneverkon tekniikka uusittiin vuoden 1998 aikana. Uusi tekniikka 3747: mahdollisti myös käyttöoikeuspolitiikan tarkistamisen. Vuoden aikana otettiin 3748: käyttöön uusi verkossa oleva tietohakemista Senaattori, jota voivat käyttää sekä 3749: valtioneuvostossa että eduskunnassa työskentelevät. 3750: Valtioneuvoston verkossa toimiva sovellus valtioneuvoston sähköinen päätöksente- 3751: kojärjestelmä (PTJ) hyväksyttiin lopullisesti. Järjestelmä mahdollistaa sen, että 3752: valtioneuvoston esittelijän tarvitsee olla valtioneuvoston yleisistunnossa vain silloin 3753: kun hänet kutsutaan sinne tai hän kutsuu itse itsensä. Tällä uudistuksella on 3754: nopeutettu asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa. 3755: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 3756: 3757: 3758: Ulkoasiainministeriö 3759: 3760: Suomen ulkov.olitiikan tavoitteena on suomalaisten turvattu tulevaisuus syvenevän 3761: keskinäisen nippuvuoden maailmassa edistämällä rauhaa, yhteistyötä hyvinvointia 3762: sekä torjumalla niihin kohdistuvia uhkia. Jäsenyys Euroopan unionissa on osaltaan 3763: vahvistanut mahdollisuuksia toimia näiden tavoitteiden puolesta sekä Euroopassa 3764: että laajemminkin. 3765: Kylmän sodan päättymisen käynnistämä muutos kansainvälisissä suhteissa jatkuu 3766: edelleen. Tämä muutosprosessi edellyttää ulkoasiainhallinnolta jatkuvaa valppautta 3767: ja aloitteellisuutta. Ministeriöön on kohdistunut resurssien supistamistarvetta 3768: samanaikaisesti, kun Suomen laajenevat kansainväliset intressit edellyttäisivät 3769: voimavarojen lisäämistä. 3770: Ulkoasiainministeriö jatkoi vuonna 1998 pyrkimyksiä Euroopan vakauden ja 3771: turvallisuuden lisäämiseen kansainvälisen yhteistyön kautta. Tässä käytetään useita 3772: kansainvälisiä toimijoita, joista tärkeimpiä ovat Euroopan unioni, Euroopan turvallisuus- 3773: ja yhteistyöjärjestö, Länsi-Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto. 3774: Ihmisoikeuksien edistäminen oli keskeisellä sijalla Suomen ulkopolitiikassa vuonna 3775: 1998. Suomi tuki ihmisoikeuksien edistämistä osana EU:n ulko- ja turvallisuuspoli- 3776: tiikkaa. Pyrimme EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuteen ja sisäisen 3777: koordinaation selkeään lisäämiseen. 3778: Ulkoasiainministeri antoi marraskuussa 1998 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 3779: selonteon hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta. Yleismaailmallisen ihmisoikeusjulis- 3780: tuksen juhlavuonna annetussa selonteossa kirjataan ensimmäisen kerran Suomen 3781: ihmisoikeuspolitiikan linjaukset sekä asetetaan tavoitteet. Suomen tavoitteena on 3782: ihmisoikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa. Jatkossa hallitus antaa määrä- 3783: ajoin raportin toiminnastaan ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ensimmäinen raportti 3784: annetaan vuonna 2000. 3785: YK-järjestelmässä on pyritty siihen, että voimavaroja kohdeunetaan Suomen 3786: prioriteetteihin, jotka ovat ihmisoikeudet, kriisinhallinta ja laajennetun turvallisuu- 3787: den edellytysten tukeminen. 3788: 3789: Tehokas YK kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäjänä on Suomen etujen 3790: mukainen. Ponnisteluja YK-järjestelmän toimivuuden tehostamiseksi on jatkettu. 3791: Suomi on ollut mukana YK:n kehitystoiminnoissa sekä avustanut YK:n toimintaa 3792: edelleen mm. antamalla sen käyttöön rauhanturvajoukkoja ja muuta henkilöstöä. 3793: Suomi on tukenut kansainvälisiä aseidenriisunta- ja asesulkupyrkimyksiä ja 3794: osallistunut asevalvontaan ja aseriisuntaan mm. YK:ssa, Geneven aseidenriisunta- 3795: konferenssissa ja ETY J: issä tavalla, joka palvelee omaa turvallisuuspolitiikkaamme. 3796: Euroopan unionin toimintakyvystä huolehtiminen edellyttää osallistumista mm. 3797: yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen Amsterdamin sopimuksen 3798: tarjoamin välinein. 3799: 3800: Vuoden 1999 alusta alkavaan EU:n troikka-kauteen ja sitä seuraavaan puheenjoh- 3801: tajuuskauteen valmistautuminen on edellyttänyt aktiivista osallistumista EU:n 3802: ulkosuhteiden kehittämiseen kaikilla aloilla. 3803: 3804: Joulukuussa 1997 tehdyllä päätökselläkäynnistetyillä EU:n laajentumisneuvotteluil- 3805: la tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset kansainvälisen yhteisön toimintaan 3806: 10 Ulkoasiainministeriö 3807: 3808: pitkälle vuoden 2000 jälkeiseen aikaan. Laajentumisneuvottelujen nopea käynnisty- 3809: minen on vastannut Suomen tavoitteita. 3810: EU :n laajentuminen on edellyttänyt yhteistyön lisäämistä EU :n jäsenyyttä hakevien 3811: ns. assosiaatiomaiden kanssa. Tämä on korostunut erityisesti valmistauduttaessa 3812: EU:n puheenjohtajuuteen. 3813: Kahdenvälisten suhteiden merkitys on korostunut Suomen ulkopolitiikassa. Tämä 3814: koskee hyviä suhteita naapurimaihimme, Pohjosmaihin, Venäjään ja Baltian maihin 3815: sekä EU:n jäsenmaihin. Vierailuvaihto onkin ollut erityisen tiivistä niin EU:n 3816: jäsenmaiden kuin myös assosiaatiomaiden kanssa kaikilla tasoilla. Vierailuvaihto on 3817: tiivistynyt myös Euroopan ulkopuolisten alueiden mm. Aasian ja Latinalaisen- 3818: Amerikan maiden kanssa. 3819: Aloite EU:n pohjoisen ulottuvuuden edistämisestä eteni tavoitteiden mukaisesti. 3820: Wienin Eurooppa-neuvosto otti joulukuussa. 1998 vastaan komission laatiman 3821: Unionin pohjoista ulottuvuutta koskevan väliraportin, joka korosti asian merkitystä 3822: Unionin ulkosuhteille, erityisesti suhteille Venäjän ja Itämeren alueen maihin. Niin 3823: ikään Eurooppa-neuvosto antoi tehtäväksi neuvostolle määritellä pohjoista ulottu- 3824: vuutta koskevan toiminnan suuntavivat asiaan liittyvillä aloilla. 3825: Lähialueyhteistyötä on toteutettu hallituksen toukokuussa 1996 hyväksymän 3826: toimintastrategian mukaisesti. Vuoden 1998 aikana on lähialueyhteistyössä otettu 3827: käyttöön uudet menettelytavat ja toteutettu useita sektori- ja hankearviointeja. 3828: Vuoden 1999 alkupuolella tullaan valmistelemaan uusi lähialueyhteistyön toiminta- 3829: strategia, jossa huomioidaan poliittisten ja taloudellisten olosuhteiden muutokset 3830: Venäjän federaatiossa ja Baltian maissa sekä komission raportti pohjoisesta 3831: ulottuvuudesta. 3832: EU:n laajentumiseen liittyvien kysymysten lisäksi vuonna 1998 keskeistä oli 3833: valmistautuminen EU:n puheenjohtajuuteen vuoden 1999 toisella vuosipuoliskona. 3834: Määräaikainen projektiorganisaatio, EU:n puheenjohtajuussihteeristö, vastaa 3835: poikkihallinnollisesti puheenjohtajuudesta aiheutuvien kokousten, vierailujen ja 3836: muiden tapahtumien järjestelyistä. 3837: Suomen kauppapolitiikkan ensisijainen tavoite on yritystemme tasavertaisen 3838: kilpailuaseman turvaaminen kansainvälisillä markkinoilla. Ulkoministeriö vaikutti 3839: kauppapoliittisten instrumenttien käyttöön EY:ssäja vastasi Suomen kannanotoista 3840: niihin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. EY:ssä pyrimme yhdessä muiden 3841: Samanmielisten jäsenmaiden kanssa vaikuttamaan siihen, että kauppapoliittisten 3842: instrumenttien käyttö erityisestipolkumyynti-ja valtiontukikysymyksissä tapahtuisi 3843: maltillisesti mahdollisimman vapaata kauppaa suosivan yleislinjan mukaisesti. 3844: Suomi on jatkanut myös vaikuttamista kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä 3845: EY:n yhteisen linjan muotoutumiseen Suomen kannalta edullisiksi kysymyksissä, 3846: joissa toimivalta on yhteisöllä. 3847: Maailman kauppajärjestön (WTO:n) toiminnan osalta keskeistä oli valmistautumi- 3848: nen vuonna 2000 alkavaan uuteen kauppaneuvottelukierrokseen. WTO:n liittymis- 3849: neuvottelujen osalta ovat kannaltamme keskeistä Venäjän ja Kiinan liittymisneuvot- 3850: telut. 3851: Lisäksi Suomi on valvonut etujamme kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä 3852: sekä perushyödyke- ja energiakysymyksissä. . 3853: Kaupan teknisten esteiden osalta painopisteenä on EU:n ja kolmansien maiden 3854: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 11 3855: 3856: kanssa vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista neuvotteleminen ja 3857: niiden voimaansaattaminen. 3858: Valtioneuvosto hyväksyi 15.10.1998 hallituksen kehitysmaapoliittisen linjauksen. 3859: Sen tavoitteena on mm, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan ja 3860: kehitysyhteistyön tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään. Linjauksella valmistau- 3861: dutaan toimimaan globaalistuvassa ympäristössä. 3862: Suomen suhteet kehitysmaihin perustuvat kumppanuuteen, johon sisältyy molem- 3863: minpuolinen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja kansainvälisten normien ja 3864: sopimusvelvoitteiden noudattamiseen. Näitä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden 3865: yhteisiä tavoitteita, ns. globaaliagendaa, on YK hahmottanut 90-luvun suurissa 3866: konferensseissaan. Suomen kehitysmaapolitiikan yhteiset tavoitteet ovat maailman- 3867: laajuisen turvallisuuden lisääminen, laajamittaisen köyhyyden vähentäminen, 3868: ihmisoikeuksien kunnioituksen ja kansanvallan edistäminen, globaalien ympäristö- 3869: ongelmien ehkäiseminen sekä taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen. Linjauk- 3870: sessa kartoitetaan keinoja näiden tavoitteiden toteuttamiseksi poliittisenja taloudel- 3871: lisen vuoropuhelun, kehitysyhteistyön, kaupallis-taloudellisten välineiden ja 3872: kulttuuriyhteistyön avulla, lisäämällä asiantuntemusta ja koulutusta sekä tiivistämäl- 3873: lä suomalaisten tahojen yhteistyötä. 3874: EU:n kehitysyhteistyössä Suomi on osallistunut aktiivisesti Unionin ja Afrikan ja 3875: Karibian ja Tyynen meren maiden tulevia suhteita koskeviin neuvotteluihin. 3876: Neuvottelut uudesta AKT -EU -yhteistyösopimuksesta, joka korvaisi nykyisen Lome 3877: -sopimuksen, avattiin syksyllä 1998. 3878: Kehitysyhteistyömäärärahoja korotettiin vuonna 1998 180 milj. markalla edelliseen 3879: vuoteen verrattuna. Samaan aikaan kun jatketaan yhteistyötä pitkäaikaisten kump- 3880: panien kanssa on myös käynnistetty joustavampaa yhteistyötä poliittisten prosessien 3881: tukemiseksi esim. Bosniassa, Lähi-idässä, Etelä-Afrikassa ja entiseen Neuvostoliit- 3882: toon kuuluneissa Keski-Aasian maissa. Vuonna 1998 käynnistettiin varsinkin uusia 3883: ympäristöalan ja ihmisoikeus- sekä demokratiahankkeita. 3884: Ulkoasianministeriö on pyrkinyt vastaamaan siihen kohdistuneisiin haasteisiin 3885: kehittämällä edelleen organisaatiotaan. Elokuussa 1998 toteutetun organisaatiouu- 3886: distuksen myötä poliittiset-, kauppapoliittiset sekä kehitysyhteistyötoiminnot 3887: integroitiin alueelliselta pohjalta. Tämä on lisännyt tehokkuutta ja parantanut 3888: mahdollisuuksia mm. tarkastella ko. alueita kokonaisuuksina niin toimintastrategian 3889: kuin resurssien osalta. Uudet perustetut aluelinjat ovat: Eurooppa-linja, itälinja, 3890: Aasian-, Amerikan- ja Oseanian-linja sekä Afrikan- ja Lähi-idän linja. 3891: Oikeusministeriö 3892: 3893: 3894: Oikeusministeriö 3895: 3896: Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelmaan ja hallituksen strategiasalkkuun 3897: sisältyy monia suuria oikeuspoliittisia hankkeita, kuten perustuslakiuudistus, vuoden 3898: 1995 perusoikeusuudistuksen toimeenpano eri alojen lainsäädännössä, valtioneuvos- 3899: ton säädösvalmistelun kehittäminen ja rikoslain kokonaisuudistus. Vaalikauden 3900: lähestyessä loppuaan voidaan todeta, että pääosa oikeusministeriön toimialaan 3901: kuuluvista tavoitteista saavutetaan. Oikeuspolitiikan toimintaympäristö on muuttu- 3902: nut dynaamiseksi, mikä on aiheuttanut vaikeuksia oikeusjärjestyksen kehittämiseen 3903: liittyvien pitkäjänteisten hankkeiden aikatauluissa pysymiselle. Tämä ei johdu 3904: vähiten siitä, että Euroopan unionissa oikeus- ja sisäasiain yhteistyön painoarvo on 3905: koko Suomen ED-jäsenyyden ajan voimakkaasti kasvanut. Erityisen paljon kansal- 3906: lisiin lainsäädäntöohjelmiin ja niiden aikataoluihin vaikuttaa EU :n sisämarkkinoiden 3907: toimintapuitteita luova sääntely, esimerkiksi yhtiöoikeuden, sopimusoikeuden, 3908: kuluttajansuojan ja tietosuojan aloilla, sekä rikollisuuden vastustamiseen ja rikosoi- 3909: keudelliseen sääntelyyn liittyvä yhteistyö. 3910: 3911: 3912: Valtiollinen järjestelmä ja hallinto 3913: Hallituksen esitys uudeksi, yhtenäiseksi perustuslaiksi annettiin eduskunnalle 3914: 6.2.1998. Uusi perustuslaki on tarkoitus saattaa voimaan 1.3.2000. Perustuslain 3915: voimaantuloon liittyen on keväällä 1998 annettu hallituksen esitys perustuslain 3916: voimaantulojärjestelyistä. Oikeusministeriössä on myös valmistunut kokonaisselvi- 3917: tys uuden perustuslain voimaantulosta aiheutuvista muun lainsäädännön muutostar- 3918: peista. 3919: Perusoikeuksien täsmentämistä lainsäädännössä on jatkettu. Eduskunnalle annettiin 3920: vuonna 1998 esitykset julkisuus- ja salassapitolainsäädännön uudistamiseksi sekä 3921: henkilötietolaiksi. Samoin annettiin eduskunnalle esitys kokoontumislaiksi. Sanan- 3922: vapauden käyttämistä koskevan lainsäädännön ja hallintolain valmistelua on 3923: jatkettu. Eduskunta on vuonna 1998 hyväksynyt hallituksen esityksen, jolla 3924: holhoustoimi siirretään kunnilta valtiolle 1.12.1999. Oikeusministeriö huolehtii 3925: holhoustoimen sisällöstä ja sen kehittämisestä. 3926: Vuonna 1998 tuli voimaan uusi yhtenäinen vaalilaki. Uutta vaalilakia sovelletaan 3927: ensimmäisen kerran vuonna 1999 toimeenpantavissa eduskuntavaaleissa ja europar- 3928: lamenttivaaleissa. 3929: Vuosia 1997-99 koskevan valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman to- 3930: teuttamista on jatkettu mm. toteuttamalla uusimuotoista lainvalmistelu-, säädösval- 3931: mistelun johtamiseen ja lainsäädännön vaikutusten arviointiin liittyvää koulutusta. 3932: Vaitioneuvosto hyväksyi taloudellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioin- 3933: tia koskevat ohjeet. Oikeusministeriö asetti keväällä 1998 työryhmän hallituksen 3934: säädöspoliittisten linjausten valmistelua varten. Työryhmän ehdotukset on tarkoitus 3935: saattaa käsittelyyn hallituksen piirissä vuoden 1999 alkupuolella. 3936: Vuonna 1997 julkiseen ja maksuttomaan käyttöön internet-verkossa otettua Valtion 3937: säädöstietopankkia on laajennettu korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto- 3938: oikeuden ennakkopäätösrekistereillä. Informaatioyhteiskunnan kehitykseen liittyen 3939: asetettiin työryhmä selvittämään digitaaliseen allekirjoitukseen liittyvää sääntelytar- 3940: vetta. Hallituksen esitys sähköisestä asioinnista hallinnossa on tarkoitus antaa 3941: vuonna 1999. 3942: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 13 3943: 3944: 3945: Oikeusturva ja oikeuslaitos 3946: Muutoksenhakua ja oikeudenkäyntiä hovioikeuksissa koskeva lainsäädäntö tuli 3947: voimaan toukokuun alussa. Kun rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyä käräjäoi- 3948: keuksissa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1997 syksyllä, vuodesta 1998 3949: muodostui näiden laajojen oikeudenkäyntiuudistusten sisäänajovuosi. Toteuttamista 3950: on tuettu laajalla koulutuksella ja tiiviillä seurannalla. 3951: Vuoden 1993 riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyuudistuksesta saatujen kokemus- 3952: ten pohjalta on työryhmässä aloitettu valmistelu eräiden uudistuksessa ilmennei- 3953: den epäkohtien korjaamiseksi. Tavoitteena on keventää riita-asiain valmistelua ja 3954: siirtää käsittelyn painopistettä enemmän pääkäsittelyyn sekä alentaa oikeudenkäyn- 3955: tiin liittyviä kuluriskejä. Oikeudenkäyntikulujen kasvun hillitsemiseksi ja kuluriski- 3956: en tasaamiseksi annettiin eduskunnalle syksyllä 1998 hallituksen esitys oikeuden- 3957: käyntikuluja koskevien säännösten tarkistamiseksi. 3958: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jolla nykyisten lääninoikeuksien 3959: tilalle perustetaan kahdeksan hallinto-oikeutta. Uudistus on tarkoitus saattaa 3960: voimaan 1.11.1999. Oikeusministeriössä on myös valmisteltu ympäristöhallinnon 3961: uudelleenjärjestelyyn liittyen vesioikeuksien lakkauttamista sekä maaoikeuksien, 3962: asunto-oikeuksien, markkinatuomioistuimen ja vakuutusoikeuden tehtäviin liittyviä 3963: uudelleenjärjestelyjä. 3964: Tuomareiden nimitysjärjestelmän uudistamista valmistellaan vuonna 1998 mietin- 3965: tönsä jättäneen tuomaritoimikunnan ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on uudistaa 3966: nimittämisjärjestelmä uuden perustuslain voimaantulon yhteydessä. Oikeusministe- 3967: riö on vuoden 1998 lopulla asettanut toimikunnan valmistelemaan tuomareiden 3968: koulutusjärjestelmän uudistamista. 3969: Oikeusaputoimistojen ylläpito siirrettiin kunnilta valtiolle 1.6.1998. Maahan 3970: perustettiin 68 valtion oikeusaputoimistoa, 16 sivutoimistoa sekä noin sata sivuvas- 3971: taanottoa. Valtion virkoihin siirtyi kunnilta noin 220 yleistä oikeusavustajaa ja 3972: noin 200 kansliahenkilöä. Vuonna 1998 tulivat voimaan säännökset julkisesta 3973: puolustuksesta ja vuoden 1999 alussa säännökset syytteestä vapautetun oikeuden- 3974: käyntikulujen korvaamisesta. Oikeusministeriö asetti kesällä 1998 oikeusaputoimi- 3975: kunnan, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus uudeksi yleiseksi oikeusapujärjes- 3976: telmäksi. Valmistelussa arvioidaan muun ohessa oikeusapupalvelujen ulottamista 3977: myös keskituloisiin, oikeusapujärjestelmien yhtenäistämistä ja suhdetta vapaaehtoi- 3978: siin oikeusturvavakuutuksiin. 3979: 3980: 3981: Maksukyvyttömyyden hallinta 3982: Ulosotto 2000 -toimikunta jätti mietintönsä helmikuussa 1998. Toimikunta ehdottaa 3983: muun muassa riidattomien saatavien perinnän yksinkertaistamista, tehokkaampien 3984: menetelmien käyttöönottoa vastuutaan pakoilevten velallisten suhteen sekä velkajär- 3985: jestelyvelallisten ja muiden velallisten aseman lähentämistä. 3986: Ulosottolainsäädännön uudistamista on jatkettu. Ulosottolain kokonaisuudistuksen 3987: valmistelun ohella annettiin osittain hallituksen hyväksymään talousrikollisuuden ja 3988: harmaan talouden torjuntaohjelmaan liittyen eduskunnalle esitys ulosottolakiin 3989: lisättäviksi säännöksiksi, joiden avulla voitaisiin estää keinotekoisiin järjestelyihin 3990: perustuva ulosoton välttäminen. 3991: 14 Oikeusministeriö 3992: 3993: Tuomioistuimiin saapuneiden velkajärjestelyhakemusten määrä on alentunut 3994: kolmannekseen huippuvuosien tasosta. Oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveys- 3995: ministeriön asettamat selvitysmiehet ovat vuonna 1998 laatineet selvityksen 3996: velkaneuvonnan kehittämisen vaihtoehdoista. Selvityksen pohjalta päätetään 3997: jatkotoimista vuonna 1999. 3998: Konkurssilain kokonaisuudistuksen valmistelua on jatkettu. Takaussuhteisiin 3999: liittyvien ongelmien poistamiseksi annettiin eduskunnalle takauslainsäädännön 4000: uudistamista koskeva hallituksen esitys, jonka eduskunta hyväksyi vuoden 1998 4001: lopulla. Eduskunnan käsiteltävänä on myös esitys uudeksi perintälaiksi. 4002: 4003: 4004: Rikollisuuden vastustaminen ja rangaistusten täytäntöönpa- 4005: no 4006: Rikoslain kokonaisuudistusta on jatkettu. Hallitusohjelman mukaan rikoslain 4007: kokonaisuudistus saatetaan loppuun vaalikauden aikana. Tässä aikataulussa ei 4008: kuitenkaan täysin ole pysytty, mikä johtuu muun ohessa siitä, että erityisesti EU :n 4009: puolelta tulleet pakottavat aikataulut samoin kuin eräät muista syistä kiireellisiksi 4010: tulleet hankkeet ovat pakottaneet lykkäämään rikoslain kokonaisuudistukseen 4011: kuuluvien hallituksen esitysten antamista. Myös eduskunnan työskentelyaikataulu 4012: on asettanut rajoituksia hallituksen esitysten antamiselle. 4013: Osana rikoslain kokonaisuudistusta eduskunta hyväksyi vuonna 1998 seksuaaliri- 4014: koksia sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta vastaan tehtyjä rikoksia koskevat 4015: hallituksen esitykset. Eduskunta hyväksyi myös lähestymiskieltoa koskevan lain 4016: sekä lainsäädännön, jolla rikosvahinkojärjestelmä laajennettiin koskemaan myös 4017: surmatun lähiomaiselle maksettavia korvauksia. Eduskunnalle annettiin esitys 4018: sakkorangaistusta koskevien rikoslain säännösten uudistamisesta. Sakko määrättäi- 4019: siin nettotulojen perusteella. Hallitus antoi myös esityksen nuorisorangaistuslain 4020: muuttamiseksi siten, että nuoren rikoskierteeseen voitaisiin puuttua entistä aikai- 4021: semmassa vaiheessa. Samoin annettiin esitys arvopaperimarkkinarikoksia koskevien 4022: säännösten uudistamiseksi. 4023: Syksyllä 1997 uudistettu rikosasiain oikeudenkäyntimenettely on lisännyt syyttäjien 4024: työtä. Asiaa selvittäneen työryhmän laskelmien mukaan tästä johtuva henkilöstön 4025: lisätarve on 40 syyttäjää. Syyttäjien lisätarvetta aiheuttaa myös hallituksen vuonna 4026: 1998 hyväksymän vuosia 1999-2002 koskevan talousrikollisuuden ja harmaan 4027: talouden toimintaohjelman mukainen talousrikostutkinnan tehostaminen. 4028: Oikeusministeriön toimeksiannosta rikoksentorjunnan neuvottelukunta valmisteli 4029: syksyllä 1998 ehdotuksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi. Ehdotus on 4030: tarkoitus saattaa hallituksen käsittelyyn vuoden 1999 alussa. 4031: Vankien määrän väheneminen jatkui vuonna 1998. Tähän on viime vuosina 4032: vaikuttanut lähinnä yhdyskuntapalvelun lisääntynyt käyttö ehdottomien vankeus- 4033: rangaistusten vaihtoehtona. Vankeja oli vuoden lopussa 2 772. Suomessa viime 4034: vuosina tapahtuneen huumausainerikollisuuden ja huumeiden käytön lisääntymisen 4035: myötä ovat vankiloiden päihdeongelmat pahentuneet. Vankeinhoitolattoksen 4036: toiminta on painottunut entistä enemmän päihteiden torjuntaan ja päihdeongelmais- 4037: ten vankien kuntoutukseen. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen rangaistusten 4038: täytäntöönpanolainsäädännön muuttamisesta siten, että vankilaviranomaisilla on 4039: mahdollisuus entistä tehokkaampien kontrollikeinojen käyttöön huumeiden salakul- 4040: jetuksen, kaupan ja käytön sekä muun rikollisen toiminnan estämisessä. 4041: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 15 4042: 4043: Oikeusministeriön jo pitkään ajamaa hanketta, Vantaan lääninvankilan rakentamista 4044: ei ole valtiontaloudellista syistä voitu käynnistää. Ministeriössä tehtiin tarkennettu 4045: suunnitelma vankeinhoitolaitoksen laitoskannan uudistamisen edellyttämistä 4046: rakennusinvestoinneista, missä yhteydessä on selvitetty myös valtion kiinteistö- 4047: omistuksen mahdollisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia rakennuskannan 4048: ylläpitoon ja kehittämiseen. 4049: 4050: 4051: Euroopan unioni ja kansainvälinen toiminta 4052: Oikeudellisen yhteistyön painoarvo on EU:ssa erityisesti järjestäytyneen kansain- 4053: välisen rikollisuuden torjumiseksi voimakkaasti kasvanut. Amsterdamin sopimuk- 4054: sessa hyväksyttiin Suomen keskeiset tavoitteet avoimuuden ottamisesta EU:n 4055: toiminnan periaatteeksi ja yksityisoikeudellisen yhteistyön siirtämisestä yhteisöpila- 4056: riin. Joulukuussa 1998 pidetyssä Wienin Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin 4057: toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi. 4058: Myös EU:n laajentumisneuvotteluissa oikeus- ja sisäasiat ovat keskeisessä asemas- 4059: sa. 4060: Tämä kehitys on edellyttänyt oikeusministeriön ED-toiminnan selvää lisäämistä. 4061: Ministeriön Eurooppa-oikeuden yksikön roolia on vahvistettu valtioneuvoston 4062: neuvonantajana yleisissä ED-oikeudellisissa kysymyksissä. EU:n laajenemiskehityk- 4063: seen ja EU:n Venäjän suhteiden aktivoitumiseen liittyen on tiivistetty oikeudellista 4064: yhteistyötä erityisesti Baltian maiden, Puolan, Unkarin sekä Venäjänkanssa. 4065: Oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi tehdään yhteistyötä myös Kiinan kanssa. 4066: 4067: 4068: Rakenteellisia kehittämistoimia 4069: Oikeusministeriössä on jatkettu strategiatyötä toimintaympäristön muutosten ja 4070: toiminnan kehittämistarpeiden hahmottamiseksi. Tähän liittyen on selvitetty 4071: erityisesti ministeriön organisaation kehittämistarpeita ja vastuiden selkiyttämistä. 4072: Samoin on ryhdytty tietopohjan parantamiseen tähtääviin tutkimushankkeisiin 4073: koskien muun muassa maan oikeusoloja ja kansalaisten luottamusta oikeuslaitok- 4074: seen. 4075: Vuonna 1997 käynnistetyn työn pohjalta hyväksyttiin ministeriön ja hallinnonalan 4076: tietohallintostrategia ja käynnistettiin sen toimeenpano. Keskeisiä tietojärjestelmien 4077: uudistamishankkeita ovat rikosasiasian käsittelyä tukeva tietojärjestelmä ja ulosoton 4078: tietojärjestelmä. Muita tärkeitä, koko hallinnonalan kattavia kehittämishankkeita 4079: ovat palkkausjärjestelmien uudistaminen sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon 4080: tietojärjestelmien uudistaminen. 4081: Sisäasiainministeriö 4082: 4083: 4084: S isäasiainministeriö 4085: 4086: Hallitusohjelma on toteutettu tai toteutumassa sisäasiainministeriön hallinnonalalla 4087: kaikilta keskeisiltä osiltaan. 4088: Maan sisäinen turvallisuus on pysynyt hyvänä. Ongelmia kuitenkin aiheutti poliisin 4089: vaikeutuva voimavaratilanne ja rikosten määrän kasvu. Palo- ja pelastustoimen osin 4090: vuoden 1998 puolelle jatkunut työtaistelu heikensi pelastustoiminnan valmiutta var- 4091: sin monessa kunnassa. Myönteisesti edennyttä hätäkeskuskokeilua päätettiin jatkaa. 4092: Ulkomaalaisviraston päätöksenteko nopeutui useimmissa asiaryhmissä. Tavoitteista 4093: jäätiin jälkeen lähinnä vain turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Laki ulkomaalaisre- 4094: kisteristä sekä ensimmäisetmaahanmuutto-ja pakolaispolitttisen ohjelman mukaiset 4095: ulkomaalaislain muutokset astuivat voimaan. Hallituksen esitys pelastustoimilaiksi 4096: sekä uudeksi laiksi rajavartiolaitoksesta annettiin eduskunnalle. 4097: Hallinnon kehittämisen painopisteinä olivat valtion palvelujen saatavuuden turvaa- 4098: minen, sähköisen asioinnin kehittäminen, kihlakunta- ja lääniuudistusten toimeen- 4099: pano sekä maakunnallisen hallinnon toimintaedellytysten parantaminen. 4100: Kuntien rahoitusasema oli ongelmallinen samalla, kun kuntatalouksien eriytymiske- 4101: hitys voimistui. Uudistettu kuntajakolaki astui voimaan. 4102: EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutumisen seurantaa sekä valmistautumista tule- 4103: vaan rakennerahastouudistukseen jatkettiin. Kaupunkiohjelmia käynnistettiin, osaa- 4104: miskeskusohjelma uudistettiin ja valmisteltiin syrjäisen maaseudun kehittämisohjel- 4105: ma. 4106: EU yhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti ja yhteistyö lähialueiden kanssa kasvoi 4107: edelleen. 4108: 4109: 4110: Sisäinen turvallisuus 4111: Poliisi 4112: Poliisi kehitti toimintatapojaan voidakseen ylläpitää toiminnan nykytason voima- 4113: varaongelmista huolimatta. 4114: Lähipoliisitoiminnan laajentamista osaksi peruspoliisitoimintaa sekä toiminnan pai- 4115: nopisteen siirtämistä valvonnasta hälytystehtävien hoitamiseen jatkettiin. Tästä huo- 4116: limatta toimintavalmiusajalle (pyyntö/paikalletulo) asetettuja tavoitteita ei saavutet- 4117: tu. Erityisesti tarve säilyttää harvaanasuttujen seutujen poliisipalvelujen taso on 4118: noussut esille. 4119: Rikosten määrä on kasvussa. Poliisin työn ja resurssien kannalta olennaista on, 4120: että rikollisuus on yhä ammattimaisempaa ja järjestäytyneempää erityisesti 4121: huumausaineiden ja talousrikollisuuden alueella. Yksittäiset, raa' at väkivallanteot 4122: sekä pienten ääriryhmien toiminta ovat sekä työllistäneet poliisia että lisänneet 4123: kansalaisten poliisipalvelujen laatua ja määrää koskevia vaatimuksia. 4124: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 17 4125: 4126: Pel~tushallinto 4127: 4128: Onnettomuuksien määrässä ja laadussa ei tapahtunut olennaisia muutoksia ja 4129: sateisen kesän vuoksi metsäpalojen määrä jäi vähäiseksi. 4130: 4131: Palo- ja pelastustointa koskenut marraskuussa 1997 alkanut työtaistelu jatkui vielä 4132: lähes kaksi kuukautta kertomusvuoden puolella. Lakko heikensi pelastustoimen 4133: valmiutta yli 90 kunnassa, mutta erityisjärjestelyin kyettiin ylläpitämään tavano- 4134: maisten pelastustehtävien varalta vahvuus, joka tosin oli huomattavasti tavanomais- 4135: ta heikompi ja perustui lakon ulkopuolisen henkilökunnan lähes jatkuviin y litöihin. 4136: Tulenkäsittelykieltojen ja lisääntyneen varovaisuuden ansiosta onnettomuuksien 4137: määrä laski lakon aikana tavanomaisesta määrästä. 4138: 4139: Hallituksen esityksessä pelastustoimilaiksi, joka annettiin eduskunnalle keväällä, 4140: yhdistetään normaali- ja poikkeusolojen erillinen lainsäädäntö ja määritellään 4141: pelastustoimen peruspalvelut. Lisäksi eduskunnan käsittelyyn saatettiin hallituksen 4142: esitys laiksi pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden palotur- 4143: vallisuudesta. Säädösesitys sisältää muun ohella säännökset pelastustoimen laittei- 4144: den ja tuotteiden valvonnasta. 4145: 4146: Hätäkeskuskokeilua seurattiin ja sen taloudellisuudesta ja toiminnallisuudesta 4147: valmistui kaksi selvitystä. Sisäasiainministeriö päätti esittää vuosien 2000-2003 4148: menokehyksiin hätäkeskustoiminnan kehittämistä kokeilusta saatujen hyvien 4149: kokemusten mukaisesti tavoitteena, että pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja 4150: terveystoimen hätäkeskuspalvelut hoidetaan valtion ylläpitämissä hätäkeskuksissa. 4151: 4152: Ulko maalaishallinto 4153: Ulkomaalaisviraston päätöksenteko nopeutui useimmissa asiaryhmissä ja viraston 4154: tuottavuus nousi 29 %. Vireille tulleiden asioiden määrä lisääntyi 10 %. Etenkin 4155: kansalaisuusasioissa tuottavuus nousi erittäin paljon, mikä johtuu vuoden 1997 4156: lopussa palkatosta lisähenkilöstöstä ja elokuussa voimaan tulleesta kansalaisuuslain 4157: muutoksesta, jolla päätösvalta siirrettiin tasavallan presidentiltä ulkomaalaisvirastol- 4158: le. Tavoitteista on jääty jälkeen lähinnä turvapaikkahakemusten käsittelyssä, jossa 4159: tuottavuus on lisääntynyt vain 2 %. Vireille tulleiden turvapaikkahakemusten määrä 4160: kasvoi n. 31 %. 4161: Laki ulkomaalaisrekisteristä (127011997) tuli voimaan 1.1.1998. Rekisteritietoja 4162: koskevaa yhteistyötä viranomaisten välillä kehitettiin edelleen. 4163: 4164: Ensimmäiset valtioneuvoston 16.10.1997 hyväksymän hallituksen maahanmuutto- 4165: ja pakolaispoliittisen ohjelman mukaiset ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan 4166: 1.1.1998 (L 1269/ 1997). Lopuista muutoksista annettiin hallituksen esitys 8.5.1998 4167: (HE 50/1998). 4168: Tapaamisia Venäjän viranomaisten kanssa lisättiin. Lähialueiden maahanmuutto-ja 4169: pakolaisasioiden hallinnon kehittämiseen on vaikutettu PHARE-rahoituksen kautta. 4170: 4171: Rajav aitiolaitos 4172: Tilanne Suomen rajoilla on säilynyt vakaana huolimatta Venäjän sisäisen tilanteen 4173: vaikeutumisesta. Rajanylitysliikenteessä henkilöliikenteen kasvu taittui elokuussa. 4174: Sen jälkeen liikennemäärät ovat palautuneet edellisen vuoden tasolle. 4175: 4176: Rajavartiolaitos on tukenut hallitusohjelmassa mainittujen ulko- ja turvallisuuspoli- 4177: tiikan ohjelmakohtien toteuttamista kehittämällä edelleen suhteita erityisesti Venä- 4178: 18 Sisäasiainministeriö 4179: 4180: jän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten 4181: kanssa. Ulkorajavaltiona Suomi on jakanut rajavalvontakokemuksensa Euroopan 4182: unioniin pyrkivien Baltian sekä eräiden Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa 4183: tavoitteena niiden rajavalvonnan saattaminen unionin vaatimusten mukaisiksi. 4184: Hallituksen esitys uudeksi laiksi rajavartiolaitoksesta annettiin eduskunnalle 4185: 30.4.1998 (HE 42/1998 vp). Rajavartiolaitoksesta annetun lain kokonaisuudistus on 4186: rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten kehittämisen kannalta keskeinen hanke. 4187: Toimintaa ja organisaatiota kehitettiin Schengenin sopimusten soveltamisen edellyt- 4188: tämään kuntoon. 4189: 4190: 4191: Hallinto, kunnat ja aluekehitys 4192: Alue- ja paikallishallinnon kehittäminen 4193: Valtion paikallistason palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tuettiin ja edistettiin 4194: julkisten viranomaisten yhteisten palvelupisteiden perustamista ja laajentamista. 4195: Vuoden lopulla maassa toimi noin 130 yhteispalvelupistettä. 4196: Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan pääosa valtion palve- 4197: luista tulee voida panna vireille sähköisesti vuoden 2001loppuun mennessä. Tämän 4198: toteuttamiseksi sisäasiainministeriö asetti verkkopalvelujen tukiprojektin, joka on 4199: monien toimialojen ja viranomaisten yhteishanke. Henkilön sähköisestä tunnistami- 4200: sesta annettiin eduskunnalle esitys. Sen mukaan väestörekisterikeskus saa tehtäväk- 4201: seen tuottaa tunnistamiseen tarvittavia varmennepalveluja. Sisäasiainministeriö 4202: asetti työryhmän valmistelemaan valtion henkilökorttia, myös sähköistä henkilö- 4203: korttia koskevaa hallituksen esitystä. Varmennepalvelujen tuottaminen ja sähköisten 4204: henkilökorttien jakelu on määrä aloittaa 1.12.1999. 4205: Eduskunta hyväksyi lainsäädännön, joka kokoaa väestökirjanpidon yhdeksi valtion 4206: ylläpitämäksi väestötietojärjestelmäksi. 4207: Kihlakuntauudistuksen arviointitutkimus valmistui. Uudistuksen toteuttaminen on 4208: edennyt myönteiseen suuntaan, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Rinnan tutkimuk- 4209: sen kanssa käynnistettiin valmistelu kihlakuntahallinnon kehittämiseksi. 4210: Uudet lääninhallitukset suoriutuivat tehtävistään hyvin, eikä palveluissa esiintynyt 4211: siirtymävaiheen häiriöitä. Erityisesti panostettiin lääninhallitusten toimialan perus- 4212: palvelujen arviointiin ja arviointijärjestelmän kehittämiseen. Koko Aluehallinto 4213: 2000 -uudistuksen arviointitutkimus käynnistettiin. 4214: Maakunnallisen hallinnon toimintaedellytysten (>arantamiseksi eduskunta hyväksyi 4215: lain, jonka nojalla maakuntien liittojen valtuustoJen voimasuhteiden tulee vastata eri 4216: ryhmien kannatusta koko maakunnan alueella ja valtuustojen jäsenten tulee olla 4217: kunnanvaltuutettuja eli siis vaaleissa valittuja henkilöitä. Maakuntajakolaki tuli 4218: voimaan 1.3.1998. 4219: Kunnat 4220: Vuonna 1998 koottujen tilinpäätöstietojen mukaan kuntien rahoitusasema heikkeni 4221: vuonna 1997. Tehdyn kehitysarvion ja kuntakohtaisten selvitysten mukaan rahoitus- 4222: mahdollisuudet pysyvät heikkoina edelleen ja kuntatalouksien eriytymiskehitys 4223: voimistuu. Yli puolet kunnista haki harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Avustusta 4224: myönnettiin 67 kunnalle. 4225: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19 4226: 4227: Selvitys kuntien yhteisövero-osuuksien muuttamiseksi valmistui. Yhteisöverojen 4228: jako-osuuksien määrittämisestä säädettiin elokuussa 1998 annetulla verontilityslail- 4229: la. 4230: Kuntien valtionosuusjärjestelmään tehtiin tehtäväsiirrosta ja eräiden tehtävien 4231: lakkaamisesta valtionosuustehtävinä johtuvat muutokset. Kunnan talouden vakautta- 4232: misesta ja kuntaselvityksestä annetun lain voimassaoloaikaa jatkettiin kolmella 4233: vuodelle ja rajattiin laki koskemaan vain sen soveltamisalan piirissä nyt olevaa 4234: kuntaa. 4235: Verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa verovuoden ja tasausvuoden 4236: välinen viive lyhennettiin kolmesta kahteen vuoteen. Samalla muutettiin tasauksen 4237: perusteena olevan yhteisöveron määrittelyä. Muutokset tulevat voimaan tasattaessa 4238: vuoden 2001 valtionosuuksia. 4239: Uudistettu kuntajakolaki tuli voimaan vuoden 1998 alussa. Lain edellyttämä 4240: erityinen eheyttämismenettely käynnistettiin neljällä kuntajaotukseltaan huomatta- 4241: van rikkonaisella alueella. 4242: Kuntien eläkejärjestelmää muutettiin siten, että Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyh- 4243: teisö voi ottaa vapaamuotoisen eläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä ja että 4244: eläkelaitos on velvollinen suorittamaan valvonnasta aiheutuvien kustannusten 4245: kattamiseksi vai vontamaksun. 4246: Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi käynnis- 4247: tyi 53 kunnassa 67 osallisuushanketta. Tuloksia saavutettiin mm. kunnallisen 4248: päätöksentekojärjestelmän uudistamisessa. 4249: 4250: Al ne politiikka 4251: Valmistautuminen EU :n rakennerahasto-ohjelmien nykyisen ohjelmakauden 4252: sulkemiseen aloitettiin ja tehostettiin ohjelmien toteutumisen seurantaa sekä jatket- 4253: tiin valmistautumista tulevaan rakennerahastouudistukseen. Kansallisessa aluepolitii- 4254: kassa oli keskeistä kaupunkiohjelmien käynnistäminen, osaamiskeskusohJelman 4255: uudistaminen sekä syrjäisen maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. 4256: Maakuntien liitot käynnistivät EU:n rakennerahastojen ohjelmien laadinnan uutta 4257: ohjelmakautta 2000-2006 varten. Ohjelmaesitykset tehdään alueiden yhteistyönä. 4258: Tavoiteohjelmapäätöksen mukaisia toimenpiteitä ovat olleet mm. maaseutupolitiikan 4259: yhteistyöryhmän ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän perustaman kaupungin ja 4260: maaseudun vuorovaikutus-työryhmän työn käynnistyminen sekä osaamiskeskusoh- 4261: jelman kokemuksiin perustuvien hyvien toimintamallien soveltaminen myös 4262: ohjelmaan kuulumattomilla alueilla. 4263: Valtioneuvosto päätti 17.12.1998 uusista osaamiskeskuksista vuosille 1999-2006. 4264: Valtioneuvoston asettama kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä käynnisti vuonna 1998 4265: 12 uutta kaupunkiohjelmaa. Vuonna 1997 käynnistynyt kaupunki-indikaattoreiden 4266: kehittäminen saatiin päätökseen syksyllä 1998. 4267: Syrjäisen maaseudun kehittämistä pohtineen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 4268: asettaman asiantuntijaryhmän mietmtö valmistui syksyllä 1998. 4269: Kansallisten aluejakojen valmistelut vuosille 2000-2006 käynnistettiin syyskaudella 4270: 1998. Kansallisten tukialueiden valmistelussa otetaan huomioon tulevien EU:n 4271: 20 Sisäasiainministeriö 4272: 4273: tavoiteohjelmien 1- ja 2- alueiden määrittelyt. 4274: Rakennerahastouudistuksen valmistelut ovat edenneet ED :n neuvoston työryhmissä. 4275: Rakennerahastotyöryhmä on hallintoministerin johdolla valmistellut Suomen 4276: kannanottoja eri ED-elimissä käytäviä neuvotteluja varten. Tavoitteena on, että 4277: tärkeät päätökset voitaisiin ED:n tasolla tehdä helmi-maaliskuussa 1999. 4278: Itämeren INTERREG II C-ohjelman hakuprosessi käynnistyi keväällä 1998. 4279: Ohjelmaa toteutetaan neljässä Itämereen rajoittuvassa ED-maassa sekä osissa 4280: Norjaa, Puolaa, Venäjää, Baltian maita ja Valko-Venäjää. Ensimmäiset hankepää- 4281: tökset tehtiin ohjauskomitean kokouksessa kesällä 1998. 4282: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 4283: 4284: 4285: Puolustusministeriö 4286: 4287: Puolustuspolitiikka 4288: Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia 4289: kertomusvuonna. Euroopan ja Suomen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti kehitys 4290: Euroopan unionissa, NATO:ssaja Venäjällä. Kansainväliseen turvallisuusjärjestel- 4291: mään vaikuttaminen ja osallistuminen, jäsenyys Euroopan unionissa, tarkkailija- 4292: asema Länsi-Euroopan unionissa, WEU:ssa ja rauhankumppanuuteen liittyvä 4293: yhteistyö NATO:n rakenteissa ovat merkinneet sitä, että kansainvälinen kanssa- 4294: käyminen on perinteisen toiminnan rinnalla kasvanut, monipuolistunut ja syventy- 4295: nyt. 4296: Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu liittoutumattamuuteen ja uskottavaan 4297: kansalliseen puolustuskykyyn. Puolustusjärjestelmän perusta on yleinen asevelvolli- 4298: suus ja alueellinen puolustus. Puolustusvoimien kehittäminen lisää turvallisuuspoli- 4299: tiikkamme toimintavapautta ja samalla tukee Suomen osallistumista kansainväliseen 4300: yhteistyöhön ja rauhanturvaamistaan. 4301: Kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö NATO:n rakenteissa, johon Suomi on 4302: PFP-sopimuksen nojalla osallistunut, on tiivistynyt. Yhteistyön puitteissa järjestet- 4303: tiin ministerikokouksia, yhteisiä harjoituksia ja seminaareja. Tärkeimmäksi tavoit- 4304: teeksi on noussut monikansallisten kriisinhallintajoukkojen luominen ja kehittämi- 4305: nen. Monikansallisen joukon toiminnasta on kokemusta Bosniassa, jossa Suomi 4306: osallistuu pohjoismais-puolalaisen prikaatin rauhanturvatoimintaan. 4307: Euroopan unionin ja Länsi-Euroopan unionin välisen yhteistyön kehittämistä on 4308: jatkettu silmällä pitäen Amsterdamin sopimuksen voimaantulo. Yhteistoimintatapoja 4309: yksittäisen kriisitilanteen käsittelyssä on valmisteltu ja harjoitettu. WEU:n toimin- 4310: nan keskeisiä kysymyksiä ovat WEU :n sotilaallisen rakenteen uudelleen organisoin- 4311: ti ja Albaniassa käynnissä olevan siviilipoliisioperaation (MAPE9 mahdollinen 4312: laajentaminen. WEU:ssa hyväksyttiin konsepti, joka mahdollistaa aiemmin vuonna 4313: 1997 hyväksyttyjen Erfurtin päätösten mukaisesti myös sotilaallisesti liittoutumatto- 4314: mien maiden upseerien osallistumisen yksittäisen operaation suunnitteluun. WEU 4315: valmisteli oman panoksensaNATOn puolustussuunnittelua koskevaan ministerioh- 4316: jeeseen. WEU:ssa on niin ikään jatkettu NATO:n kanssa tehtävän yhteistyön 4317: kehittämistä, jonka tuloksena WEU voisi NATO:n voimavaroibio tukeutuen 4318: toteuttaa kriisinhallintaoperaatioita. Mandaatin näihin operaatioihin myöntävät aina 4319: YK tai ETYJ. WEU:n piirissäjärjestettiin kriisinhallintaoperaatioiden päätöksente- 4320: koa koskeva harjoitus, CRISEX 1998, jolla luotiin valmiuksia vuonna 2000 4321: järjestettävää WEU:n ja NATO:n yhteisharjoitusta varten. 4322: Puolustusministeriö on ohjannut resurssien käyttöä ETYJ :in luottamusta ja turvalli- 4323: suutta lisääviä toimia täytäntöön pantaessa. Yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön 4324: kanssa on osallistuttu ETYJ:in turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden kehittämiseen. 4325: Puolustushallinto on ulkoasiainministeriön rahoituksella ja ohjauksena vastannut 4326: humanitaarisen miinanraivauksen kotimaassa tapahtuvista valmisteluista ja val- 4327: miusosaston perustamisesta kansainvälisiä tehtäviä varten. Ulkoasiainministeriölle 4328: on annettu asiantuntija-apua asevalvonta- ja aseidenriisuntakysymyksissä. 4329: 22 Puolustusministeriö 4330: 4331: Hallinnon kehittäminen 4332: Kertomusvuonna toteutettiin hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa 4333: selonteossa ( 17 .3.1997) esitetyt rauhan ajan organisaatiomuutokset, Suojeluvarikon 4334: siirtoa lukuun ottamatta. Valmiusyhtyminen muodostamiseksi Säkylässä, Valkealan 4335: Vekaranjärvellä ja Kajaanissa lisättiin näiden varuskuntien henkilöstöä ja varus- 4336: miesmäärää. Kajaaniin rakennettiin majoituskasarmi viestikoulutuksen siirryttyä 4337: Oulusta Kainuun Prikaatiin. Pohjan Prikaati (Oulussa) ja Vaasan Rannikkopatterista 4338: lakkautettiin. Pioneerikoulu siirrettiin Kouvolasta Keuruulle. 4339: Meripuolustuksen tehostamiseksi rannikkotykistön rykmentit ja merivoimien 4340: laivastot yhdistettiin meripuolustusalueiksi. Samoin Merisotakoulu ja Rannikkoty- 4341: kistökoulu yhdistettiin. Uudenmaan Prikaati liitettiin merivoimiin. 4342: Sotilasläänien kokoonpanoihin kuuluneet sotilastoimistot lakkautettiin. Niiden 4343: asiakaspalvelutehtävät säilytettiin kuitenkin sijaintipaikkakunnalla puolustusvoimien 4344: tai muun valtionhallinnon organisaatioyksiköiden yhteydessä. 4345: 4346: 4347: Henkilöstöhallinto 4348: Selonteossa esitetyn puolustushallinnon rauhan ajan organisaation rakenneuudistuk- 4349: sen edellyttämät henkilöstövoimavarojen uudelleenkohdennukset toteutettiin pääosin 4350: kertomusvuonna. Noin 1.600 henkilöä sai uuden tehtävämääräyksen ja heistä noin 4351: 700 henkilön palveluspaikka samalla muuttui. Henkilöstöä koskevat muutokset 4352: pyrittiin toteuttamaan irtisanomisia välttäen ja luonnollista poistumaa hyväksikäyttä- 4353: en. 4354: Hallinnonalan henkilöstömäärä pysyi lähes ennallaan ja oli noin 18.500. 4355: Kertomusvuonna siirtyi ilmavoimien palveluksesta 34 lentäjää siviilisektorin 4356: palvelukseen. Siirtymisen estämiseksi ohjaajien palvelussuhteen ehtoja parannettiin 4357: sekä uudistettiin virkarakennetta ja koulutusjärjestelmiä. 4358: 4359: 4360: Puolustusvalmius ja koulutus 4361: Puolustusvalmiuden kannalta keskeiset tehtävät ja asetetut tavoitteet voitiin toteut- 4362: taa. Puolustustoimien toimintamenomäärärahan niukkuus on kuitenkin rajoittanut 4363: eräitä toimintoja. Ilma- ja merivalvonta kyettiin pitämään vain välttävällä tasolla, 4364: kertausharjoitukset jouduttiin mitoittamaan merkittävästi alle joukkotuotannon 4365: edellyttämän tason ja hankinnat kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta laskivat 4366: edellisvuosiin verrattuna. 4367: Palvelukseen astuneiden varusmiesten määrä oli 28 600. 4368: Puolustusvoimissa otettiin käyttöön uusi varusmieskoulutusjärjestelmä, jossa 4369: palvelusajan pituudet ovat 180, 270 ja 362 päivää. Koulutusuudistuksen keskeisenä 4370: tavoitteena on sodanajan joukkotuotannon tehostaminen sekä johtajakoulutuksen ja 4371: sotilaan taistelutaitojen parantaminen. Johtamisen, ase- ja ampumakoulutuksen sekä 4372: liikunnan osuutta on lisätty aikaisemmasta. 180 vuorokautta palvelevien varusmies- 4373: ten maastokoulutuksen tavoitteeksi on asetettu 60 maastovuorokautta. Aliupseeri- 4374: koulun ja Reserviupseerikoulutuksen rakennetta ja sisältöä muutettiin. Varusmies- 4375: koulutuksessa siirryttiin kahden saapumiserän järjestelmään kaikissa puolustushaa- 4376: roissa. Ensimmäiset 180 vrk palvelleet asevelvolliset kotiutuivat vuoden 1999 4377: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 23 4378: 4379: alussa. Saadut kokemukset koulutusuudistuksesta olivat hyvät. 4380: Kertausharjoitusten määrä on laskenut merkittävästi vuosikymmenen alun tasosta. 4381: Määrä oli kertomusvuonna 65 000 kertausharjoitusvuorokautta. Vapaaehtoisten 4382: kertausharjoitusten määrä oli 26 300 vuorokautta, mikä vastasi suunnilleen edellis- 4383: vuoden määrää. Tämä koulutus ei kuitenkaan korvaa puolustusvoimien kertaushar- 4384: joitusvajetta koulutuskeston lyhyyden (keskimäärin runsas 1 vrk/hlö) ja sisällön 4385: vuoksi. Puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusvoimat ja maanpuolus- 4386: tusjärjestöt allekirjoittivat kertomusvuoden joulukuussa yhteistoimintapöytäkirjan, 4387: jonka perusteella Maanpuolustuskoulutus ry ottaa viranomaisohjauksessa johtoonsa 4388: vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vuoden 1999 alusta lukien. Vapaaehtoisen 4389: maanpuolustuskoulutuksen ohjauksen ja tuen tehostamiseksi nimitettiin pääesikun- 4390: nan päätoimiset tehtävät ja perustettiin aluetoimistot 4391: Puolustushallinto osallistui kertomusvuonna Länsi-Euroopan puolustusmateriaali- 4392: ryhmän (WEAG) toimintaan, Suomen saatua tarkkailija-aseman organisaatiossa 4393: vuoden 1997 marraskuussa. Suomi osallistui organisaation jäsenenmaiden puolus- 4394: tusmateriaalijohtajien (NAD) kokouksiin. EU:n jäsenenä Suomi osallistui PO- 4395: LARM-työryhmän työskentelyyn, jossa pyritään selvittämään edellytykset nykyistä 4396: tiiviimmälle puolustusmateriaalipolitiikalle ja yhteistyölle unionin piirissä. Materi- 4397: aalialan kv. yhteistyö on pitkälti perustunut myös kahdenvälisiin tai monenkeskisiin 4398: yhteisymmärrysmuistioihin (MoU). Esimerkkinä monenkeskisestä yhteistyöstä on 4399: Pohjoismaiden kesken valmisteltavana oleva kuljetushelikopterihanke. Yhdessä 4400: ulkoasiainministeriön kanssa on selvitetty mahdollisuuksia yhdenvertaistaa asevien- 4401: tipolitiikkaa muiden ED-maiden kanssa. 4402: Ilmavoimille on toimitettu kertomusvuoden loppuun mennessä 37 Homet-hävittäjää. 4403: Koneiden toimitukset ja vastaostot ovat edistyneet sopimuksen mukaisesti. Kerto- 4404: musvuoden lisätalousarviossa myönnettiin valmiusyhtymien varustamiseksi 6.148 4405: milj. markan tilausvaltuus, jonka maksut ajoittuvat vuosille 1999-2006. Tilausvai- 4406: tuoden perusteella käynnistettiin kuljetushelikoptereiden ja taisteluajoneuvojen 4407: hankintojen valmistelut. 4408: 4409: 4410: Kiinteistöhallinto 4411: Kertomusvuonna valmistui lähinnä majoitus-, huolto- ja varastorakennuksia 4412: hyötyalaltaan 24 800m2 ja bruttoalaltaan 33 100m2 vastaten 163 000 rm 3• Koko- 4413: naiskustannukset olivat 236 milj. mk. Rakennuskannan peruskorjauksia valmistui 4414: 176 100 rm 3• Korjauskustannukset olivat 177 milj. mk. Puolustushallinnon kiinteis- 4415: tökanta oli vuoden alussa 19,1 milj. rm 3 vastaten, 4,0 milj. htm 2, josta lämmitettä- 4416: vää tilaa 12,7 milj. rm 3 vastaten 3,0 milj. htm 2• 4417: Puolustusministeriö hankki kertomusvuoden aikana yhteensä noin 200 hehtaarin 4418: suuruiset alueet. Vaasan Rannikkopatteristan ja Pohjan Prikaatin lakkauttamisen 4419: johdosta puolustusministeriö luopui Vaasan ja Oulun varuskunnissa yhteensä noin 4420: 250 hehtaarin alueista ja 200 000 htm2:n suuruisista tiloista. Puolustusministeriön 4421: hallinnassa on yhteensä noin 69 700 hehtaarin suuruiset maa-alueet, josta metsäta- 4422: lousmaata on noin 46 000 ha. Lisäksi puolustusvoimilla on käyttöoikeus noin 4423: 218 350 hehtaarin suuruisiin, pääosaltaan Metsähallituksen hallinnassa oleviin 4424: valtion alueisiin. 4425: Puolustusministeriön metsätaloustoiminnan tulot olivat 30.3 milj. mk ja toiminnan 4426: ylijäämä 12,7 milj. mk. 4427: 24 Puolustusministeriö 4428: 4429: Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 4430: NATO:n johtamaan SFOR-operaatioon Bosnia-Herzegovinassa osallistuvan 4431: suomalaisen jääkäripataljoonan tehtäviä muutettiin. Pataljoona sai oman operatiivi- 4432: sen vastuualueensa ja :pataljoonan vahvuutta nostettiin 398 rauhanturvaajaan. Tämän 4433: lisäksi SFOR-operaat10n esikuntatehtävissä palveli noin 70 henkilöä. 4434: YK:n UNIFIL-operaatioon osallistuneen rauhanturvajoukon vahvuus oli 493. 4435: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedoniassa toimivan YK:N UNPREDEP-operaa- 4436: tion pohjoismaiseen pataljoonaanjaoperaation esikuntaan kuuluneiden suomalais- 4437: ten rauhanturvaajien määrä oli vuoden lopussa 202. Kertomusvuoden lopulla 4438: aloitettiin neuvottelut ja toimenpiteet patalJoonan johtovaltion vastuun ja siihen 4439: liittyvien tehtävien siirtämiseksi Ruotsille. Kyproksella toimivassa UNIFlCYP- 4440: operaatiossa palveli yksi suomalaisupseeri. Kertomusvuonna toimi lisäksi 24 4441: suomalaista upseeria sotilastarkkailijoina YK:n rauhanturvaoperaatioissa. 4442: Kertomusvuoden aikana siirryttiin yhtenäiseen päivärahaan kaikissa suomalaisissa 4443: rauhanturvajoukoissa. UNIFlL-operaatiossa otettiin käyttöön tehtävän vaativuuteen 4444: perustuva palkkausjärjestelmä. Valmistelut tämän palkkausjärjestelmän käyttöön 4445: ottamiseks1 ovat käynnissä myös sekä SFOR- että UNPREDEP-operaatwissa. 4446: Rauhanturvahenkilöstön työsuhdeturvaa parannettiin lainmuutoksin siten, että 4447: yksityinenkään työnantaja ei voi katkaista työntekijän työsuhdetta rauhanturvapal- 4448: veluksen vuoksi. 4449: Pohjoismaiseen työnjakoon perustuen Suomessa toimeenpantiin 3 kansainvälistä 4450: sotilastarkkailijakurssia. Kursseilla koulutettiin 26 suomalaista ja 79 ulkomaalaista 4451: upseeria. Rauhanturvaajatehtäviin hakeutui vuoden aikana 4 678 mieshenkilöä ja 4452: 931 naista. Heistä koulutettiin ja lähetettiin rauhanturvatehtäviin 1 213 henkilöä. 4453: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 4454: 4455: 4456: Valtiovarainministeriö 4457: 4458: Talous- ja finanssipolitiikka 4459: Suomi päätti kertomusvuoden keväällä osallistua Euroopan talous- ja rahaliiton 4460: kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alusta lukien. Liittymisen ehtona olleet ja 4461: hallituksen tavoitteena olleet matala inflaatio ja korkotaso sekä julkisen talouden 4462: tasapainottaminen ja velan kansantuoteosuuden kääntäminen laskuun toteutuivat, 4463: mikä osaltaan mahdollisti vahvan talouskasvun jatkumisen. 4464: Talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin hallitusohjelmassa työttömyyden 4465: merkittävä alentaminen vaalikauden aikana. Uudistettujen tilastojen mukaan 4466: työttömyysaste oli kertomusvuonna (11,5 %), kun se v. 1994 oli 16,6 %. Työt- 4467: tömyyden aleneminen on perustunut ennen kaikkea vahvaan talouskasvuun, joka 4468: kertomusvuonna oli lievästä hidastumisesta huolimatta edelleen yli 5 %. Talous- 4469: kasvun jatkuminen on kansainvälisten suhdanteiden heikkenemisestä johtuen siir- 4470: tynyt enenevästi kotimaisen kysynnän varaan ja tämän osaltaan mahdollisti jul- 4471: kisen talouden tasapainottaminen hallituskauden aikana. 4472: Hallituksen säästö- ja tuloverotuksen alentamispäätökset ovat olleet tärkeitä vakaan 4473: ja työllistävän kasvun saavuttamiselle. Kertomusvuotta koskevat uudet säästöpää- 4474: tökset vähensivät valtion menoja 3 mrd mk, kun vuosien 1996-97 talousarvioissa 4475: toteutettiin yhteensä 18 mrd markan leikkaukset. Kertomusvuonna toteutetut 4476: ansiotuloverotuksen kevennykset vastasivat 5 mrd markkaa, kaikkiaan kevennykset 4477: vuosina 1996-98 vastasivat ilman inflaatiotarkistuksia 10 mrd mk, ja näillä on 4478: osaltaan varmistettu maltilliset tulopoliittiset sopimukset, jotka vakauttavat hintake- 4479: hitystä ja turvaavat Suomen kansamvälistä kilpailukykyä sekä talouskasvua myös 4480: kertomusvuoden jälkeen. 4481: 4482: 4483: Valtiontalous 4484: Valtiontalouden hoito 4485: Valtion talousarvion toteutumiseen ei kertomusvuoden aikana kohdistunut merkittä- 4486: viä yllätyksiä. Talouskehitys osoittautui vuoden mittaanjonkin verran vahvemmaksi 4487: kuin vuoden 1998 talousarviota laadittaessa ennakoitiin. Valtion nettorahoitustarve 4488: aleni kertomusvuonna noin x mrd. markkaan. 4489: Lähinnä yhteisöverotuoton sekä arvonlisäveron tuoton kasvun johdosta verotuloja 4490: kertyi noin 7 mrd. markkaa arvioitua enemmän. Valtion omistamien osakkeiden 4491: myynnistä syntyi xx mrd. markan lisätulo. Ripeän talouskasvun ansiosta työttö- 4492: myysturvan määrärahojen tarve aleni nettomääräisesti aiemmin arvioidusta. 4493: Kertomusvuoden aikana joitakin korkean korkotuoton omaavia valtion lainoja 4494: vaihdettiin uusiin lainoihin, jotka tuottavat sijoittajalle vallitsevan markkinakoron. 4495: Toimenpiteen tavoitteena on pienentää velanhoidon kokonaiskustannuksia pitkällä 4496: aikavälillä. Lainavaihtojenjohdosta jäi ns. emissiovoittojen arvio toteutumatta, mikä 4497: lisäsi valtion velanhoidon menoja lähes 5 mrd. markalla varsinaiseen talousarvioon 4498: verrattuna. Toisaalta tulevien vuosien korkokustannukset jäävät pienemmiksi. 4499: Hallituksen koko vaalikauden keskeisenä tavoitteena on kestävän talouskasvun ja 4500: työllisyyden edistäminen ja valtiontalouden vakauttaminen. Hallitusohjelmassa 4501: 26 Valtiovarainministeriö 4502: 4503: valtiontalouden tasapainottamistoimet mitoitettiin siten, että valtiontalouden 4504: alijäämää kyetään asteittain pienentämään ja velkaantuminen pysäyttämään vaali- 4505: kauden aikana pitäen samalla kiinni verotuksen keventämistavoitteesta. Valtionta- 4506: louden vakauttamistavoitteessa on onnistuttu: valtiontalouden alijäämä on alentunut 4507: voimakkaasti ja valtiontalouden velkaantuminen suhteessa kokonaistuotantoon on 4508: jatkanut laskuaan kertomusvuoden aikana. Samalla kotitalouksien tuloihin kohdistu- 4509: vaa verotusta on pystytty edelleen keventämään. 4510: Valtiontalouden voimakkaaseen tasapainottumiseen vaikutti keskeisesti kertomus- 4511: vuoteen ajoittuneiden kertaluonteisten tuloerien kasvu. Ilman kertaluonteisia eriä, 4512: euroalueen maiden keskinäisessä finanssipolitiikan valvonnassa käytettävillä 4513: käsitteillä tarkasteltuna, valtiontaloudessa oli edelleenkin alijäämä, joka oli suuruu- 4514: deltaan yli 2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. 4515: Vuoden 1998 talousarviossa jatkettiin hallitusohjelman lisäpöytäkirjan suunnitelman 4516: mukaisesti rakenteellisten menosäästöpäätösten toteuttamista. Vaalikauden alusta 4517: kertomusvuoden 1998loppuun mennessä valtiontalouden rakenteellisia menosäästö- 4518: jä oli toteutunut yli 20 mrd. markkaa eli noin 31fz prosenttia suhteessa bruttokansan- 4519: tuotteeseen. Valtiontaloutta vakauttava finanssipoliittinen linja oli kertomusvuonna 4520: sopusoinnussa ripeän talouskasvun kanssa. Rakentamisen voimakkaan elpymisen 4521: takia asuntorakentamisen hintakehitystä vakautettiin porrastamaHa asuntotuotantotu- 4522: kivaltuuden käyttöä ja asettamalla valtuuden käytön ehdoksi se, että valtion 4523: tukeman tuotannon kustannuskehitys säilyy maltillisena. Kertomusvuoden talousar- 4524: vioon sisältyi myös rakenteellisia uudistuksia, joilla parannettiin talouden toimi- 4525: vuutta sekä työllistymisen ja työllistämisen kannustimia. 4526: Agenda 2000:n rahoituskysymysten käsittely, EU:n vuoden 1999 budjetin valmiste- 4527: lutehtävät sekä valmistautuminen Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen olivat 4528: keskeisimmät käsitellyistä valtiontalouteen liittyvistä ED-asioista. Uusien rahoitus- 4529: kehysten 2000-2006 ja uuden toimielinten välisen sopimuksen tekninen valmistelu 4530: sekä niihin liittyvien hallituksen kannanottojen valmistelutyö on vuoden 1998 4531: aikana korostunut. Budjetti- ja rahoituskehysasioihin liittyvä yhteydenpito muiden 4532: jäsenmaiden kanssa on tiivistynyt. 4533: Valtion kirjanpito on uudistettu 1.1.1998 lukien siten, että se sisältää talousarviokir- 4534: janpidon ohella myös liikekirjanpidon. Uudistukseen kuuluu myös valtion aloitta- 4535: van taseen hyväksyminen, minkä valtioneuvosto teki 17.12.1998. Valtion aloittavan 4536: taseen loppusumma on noin 264 909,5 milj. mk. 4537: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi keväällä valtion 4538: kiinteistöstrategian, jonka yleisenä tavoitteena on valtion omistajaohjauksen 4539: aktivoiminen ja yhdenmukaistaminen sekä pääoman tuoton parantammen ja 4540: pääoman vapauttaminen. Strategian ja eduskunnalta saadun suostumuksen mukai- 4541: sesti valtioneuvosto oikeutti valtiovarainministeriön perustamaan uuden osakeyhtiö- 4542: muotoisen kiinteistökonsernin harjoittamaan kiinteistöliiketoimintaa. Uuteen yhtiöön 4543: siirretään valtion kiinteistöomaisuus, jota valtionhallinto ja valtionyhtiöt eivät 4544: tarvitse varsinaisessa toiminnassaan. Yhtiön strategiana on pitkäjänteisellä omista- 4545: misella ja kehittämisellä parantaa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuottoa. 4546: Kiinteistöstrategian mukaisesti vuoden 1999 alusta Valtion kiinteistölaitos aloitti 4547: toimintansa uusimuotoisena liikelaitoksena. 4548: Valtion talousarviosta annettua lakia muutettiin kertomusvuonna siten, että talousar- 4549: vion katteeksi voidaan valtion tilinpäätöksen valmistuttua ottaa määrä, joka vastaa 4550: enintään kolmannesta tilinpäätöksen osoittamasta varainhoitovuoden lopun kumula- 4551: tiivisesta ylijäämästä. Lainmuutoksen nojalla otettiin vuoden 1999 talousarviossa 4552: kumulatiivista ylijäämää tuloina käyttöön 1,7 mrd. markkaa. 4553: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 27 4554: 4555: 4556: Budjettitalouden lainanotto 4557: Valtioneuvosto sai vuodelle 1998 valtuudet 17,5 mrd markan nettolainanottoon, 4558: siten että pitkäaikaisia valtiolainoja voitaisiin ottaa bruttomääräisesti yhteensä 96,5 4559: mrd markalla ja lyhytaikaisen alle 12 kk pituisten lainojen määrä saisi olla enintään 4560: 50 mrd mk. 4561: Nettolainanotto toteutui huomattavasti valtuuksien määrää vähäisempänä, kun 4562: valtion lainanottotarve mm. yksityistämistulojen myötä pieneni. Nettomääräisesti 4563: valtio lainasi 6,3 mrd mk. 4564: 4565: Bruttolainanoton kokonaismäärä oli 83,2 mrd mk. Ulkomaisen bruttolainanoton 4566: osuus oli 20,9 mrd mk ja kotimaisen 62,3 mrd mk. Lyhytaikaisen alle 12 kuukau- 4567: den pituisten lainojen määrä oli vuoden lopussa 15,3 mrd mk. Markkamääräisen 4568: lainanoton painopiste oli pitkäaikaisissa sarjaobligaatioissa. Ulkomainen lainanotto 4569: koostui pääosin saksanmarkka-, ecu- ja euromääräisistä lainoista, joilla valmistau- 4570: duttiin lähestyvään valuuttaunioniin. Vuoden 1999 alkaessa valuuttamääräisten 4571: lainojen osuus kokonaisvelasta oli 14,5 %. 4572: Pitkäaikaisia lainoja konvertoitiin yhteensä 23,7 mrd markalla. Konversioissa 4573: muokattiin lainasalkun rakennetta haluttuun suuntaan vaihtamalla vanhoja lainoja 4574: uusiin ennen näiden erääntymistä. 4575: 4576: 4577: Verotus 4578: Tuloverotus 4579: Hallitus antoi keväällä 1998 esitykset vuoden 1999 tuloveroasteikoksi ja muiksi 4580: tuloveroperusteidenmuutoksiksi.Asteikkotarkistukset, tulonhankkimisvähennyksen 4581: ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus sekä sairausvakuutusmaksun 4582: alentaminen pienentävät työhön kohdistuvia veroja vuonna 1999 yhteensä 3,8 4583: miljardilla markalla. Koko hallituskaudella nämä verot alentuvat runsaalla 16 4584: miljardilla markalla. 4585: Myös eräitä muita tuloverotusta koskevia muutoksia toteutettiin. Asunnon ja työpai- 4586: kan välisten matkojen vähennyksen ylärajaa korotettiin 3 000 markalla 23 000 4587: markkaan ja vähennyksen omavastuuosuutta pienennettiin osan vuodesta työttöminä 4588: olleilta. Lisäksi työnantaja voi jatkossa korvata myös matkat niin sanottuun 4589: toissijaiseen työpaikkaan, jos työntekijällä on useampia vakituisia työpaikkoja 4590: saman työnantajan palveluksessa. Vähäiset, enintään 3 000 markan suuruiset 4591: valuuttakurssivoitot säädettiin verovapaiksi. 4592: Elinkeinoverotuksessa irtaimen käyttöomaisuuden enimmäispoistoprosentti aleunet- 4593: tiin 30 prosentista 25 prosenttiin. Kehitysalueiden veronhuojennuksia jatkettiin. 4594: Peiteltyyn osingonjakoon kohdistunut kaksinkertainen verotus poistettiin sallimalla 4595: yhtiöveron hyvitys myös peitellystä osingosta. 4596: 4597: Arvonlisäverotus 4598: Yhteisölainsäädännön edellyttämät verokantarakenteen muutokset ( 1265/ 1997) 4599: tulivat voimaan vuoden 1998 alusta. Kolmannesta alennetusta verokannasta 4600: luovuttiin korvaamalla aikaisemmat 6 ja 12 prosentin verokannat uudella 8 prosen- 4601: tin verokannalla. Elintarvikkeisiin ja rehuihin väliaikaisesti sovellettu 17 prosentin 4602: 28 Valtiovarainministeriö 4603: 4604: verokanta säädettiin pysyväksi. Samalla henkilöstöruokailun veron perustetta 4605: koskevia säännöksiä tarkistettiin. 4606: Kertomusvuonna arvonlisäverolakia muutettiin siten, että henkilöautojen vähennys- 4607: rajoitus ulotettiin koskemaan myös henkilökuljetusominaisuuksiltaan henkilöautoja 4608: vastaavia kaksikäyttöautoja. Muutos tuli voimaan vuoden 1999 alusta. 4609: Kertomusvuonna osallistuttiin Euroopan yhteisön lainsäädäntötyöhön ja erilaisten 4610: sisämarkkinoiden toimivuutta parantamaan pyrkivien direktiiviehdotusten valmiste- 4611: luun. 4612: EY:n neuvosto hyväksyi lokakuun 12 päivänä 1998 sijoituskullan arvonlisävero- 4613: kohtelua yhdenmukaistavan direktiivin, joka vapauttaa verosta sijoituskullan 4614: luovutukset. Direktiivi on saatettava voimaan kansallisessa lainsäädännössä vuoden 4615: 2000 alusta. 4616: V alrniste- ja ympäristöverot sekä tieliikenteen verotus 4617: Polttoaineista ja sähköstä kannettavaa lisäveroa korotettiin kertomusvuoden aikana 4618: noin 24 prosentilla liikennepolttoaineiden kokonaisverorasitusta kuitenkaan muutta- 4619: matta. Muutoksen arvioitiin lisäävän valtion verotuloja miljardilla markalla. 4620: Energiaverotukseen sisällytettiin energiaintensiivisen teollisuuden verotuki. Samalla 4621: maakaasun veronalennus säädettiin pysyväksi ja tuulivoimalla tuotetun sähkön 4622: verotukea nostettiin. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla korotettiin lisäksi 4623: kasvihuoneiden verotukea. Alennettuun verotasoon oikeutetun reformuloidun 4624: bensiinin laatuvaatimuksia kiristettiin. 4625: EU:n aloitteesta kartoitettiin valmisteveropetosten ehkäisemiseen tähtääviä keinoja, 4626: joiden valossa myös kansallisia verosäännöksiä muutettiin vuoden 1999 alusta 4627: voimaan tulleella valmisteverotuslain muutoksella. Kertomusvuonna annettiin 4628: hallituksen esitys arvonlisä- ja valmisteverolainsäädännön muuttamiseksi siten, että 4629: Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämät jäsenvaltioiden väliseen matkustaja- 4630: liikenteeseen liittyvän verovapaan myynnin päättymistä koskevat muutokset to- 4631: teutettaisiin Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Kertomusvuoden aikana 4632: valmistauduttiin lisäksi makeisveron poistamiseen. 4633: Jäteveroon liittyviä kysymyksiä selvittävän työryhmän työskentelyä jatkettiin. 4634: Työryhmän aloitteesta täsmennettiin jäteverolain säännöksiä ja laajennettiin 4635: hyödynnettävien jätteiden verovapautta vuoden 1999 alusta. 4636: Käytettyjen ajoneuvojen verotuksessa myönnettävä ikähyvitys muutettiin vastaa- 4637: maan tarkemmin ajoneuvon iän myötä tapahtuvaa arvon alenemista. Samalla 4638: helpotettiin ns. museoajoneuvojen uudelleen rakentamiseen liittyviä verotussään- 4639: nöksiä. Autoverolain muutos tuli voimaan tammikuussa 1999. 4640: Vakiintuneeseen huojennuskäytäntöön perustuen neste- ja maakaasukäyttöiset 4641: kuorma- ja linja-autot vapautettiin moottoriajoneuvoveron lisäverosta vuoden 1999 4642: alusta. Parhaimman saatavilla olevan ajoneuvotekniikan varmistamiseksi edellytyk- 4643: seksi asetettiin kuitenkin tietty ympäristöperusteiDen päästöraja. Vuotuisen ajoneu- 4644: voveron palauttamista koskevia säännöksiä tarkistettiin. 4645: Verotusmenettely 4646: Verotusmenettelyä on uudistettu siten, että verotuksen oikaisulautakunnat muutettiin 4647: kuntakohtaisista lautakunnista virastokohtaisiksi. Lisäksi oikaisulautakunnan 4648: puheenjohtajan ja jäsenten kelpoisuusvaatimuksia on tiukennettu riittävän asiantun- 4649: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 29 4650: 4651: temuksen varmistamiseksi lautakuntien toiminnassa. 4652: Verovelvollisten oikeusturvan parantamiseksi säännökset verotusmenettelyssä 4653: noudatettavista yleisperiaatteista on otettu lakiin. Muutokset koskevat muun muassa 4654: verovelvollisen luottamuksen suojaa ja viivästysseuraamusten kohtuullistamista. 4655: 4656: 4657: Rahoitusmarkkinat 4658: Rahoitusmarkkinoiden tila 4659: Suomen talouden myönteiseen kehitykseen liittyivät pankkisektorin tilanteen 4660: merkittävä kohentuminen ja rahoituslaitosten sekä pörssien rakennemuutos. Lyhyet 4661: markkinakorot nousivat lievästi syksyllä, mutta pankkien uusien luottojen korot 4662: säilyivät matalina. Markkaluottojen kasvu jäi laimeaksi ja osakekurssien nousu 4663: jatkuu. Aasian rahoitusmarkkinoiden epävakaudet eivät kertomusvuonna aiheutta- 4664: neet merkittäviä vaikutuksia Suomen rahoitusmarkkinoilla. 4665: 4666: Suomen Pankki 4667: Eduskunta hyväksyi kertomusvuonna Suomen Pankkia koskevien säännösten 4668: kokonaisuudistuksen, joka perustui mm. Euroopan talous- ja rahaliiton toisen 4669: vaiheen vaatimuksiin. Suomen Pankin ensisijainen tavoite on vuoden 1999 alusta 4670: turvata vakaa rahan arvo. Hoitaessaan rahapolitiikkaan liittyviä tehtäviään Suomen 4671: Pankki ei saa miltään ulkopuoliselta taholta pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa 4672: koskevia määräyksiä. 4673: Laissa korostetaan pankkivaltuuston asemaa valvontaelimenä ja hallinnollisten 4674: päätösten tekijänä. Rahapolitiikkaa koskevat päätökset tekee yksin Suomen Pankin 4675: JOhtokunta. 4676: Talletussuoja 4677: Talletussuojaa koskevat säännökset uudistettiin vuoden 1998 alussa voimaan 4678: tulleilla lainmuutoksilla. Tallettajien saamisten turvaamiseksi perustetaan talletus- 4679: suojarahasto, johon kaikkien talletuspankkien on kuuluttava. Yhteisvastuullisen 4680: rahaston tehtävänä on yksinomaan tallettajien saamisten turvaaminen yksittäisen 4681: talletuspankin joutuessa maksukyvyttömäksi. Korvauksen yläraja on 150 000 4682: markkaa tallettajaa ja pankkia kohti. 4683: Pankkien vakuutusrahastot voivat jatkaa toimintaansa laissa säädetyllä tavalla. 4684: Niillä ei kuitenkaan ole enää tehtävänään talletusten turvaamista ja niiden jäsenyys 4685: on pankeille vapaaehtoinen. 4686: 4687: Pankkituki 4688: Julkista pankkitukea on myönnetty kertomusvuoden loppuun mennessä nettomääräi- 4689: sesti 57,6 mrd. markkaa, josta maksettua tukea on 42,6 mrd. markkaa ja takauksia 4690: 15 mrd. markkaa. Vuoden aikana palautui maksettua pankkitukea siten, että 4691: budjettitalouteen valtion talletuspankkeihin vuonna 1992 tekemän alkujaan n. 8 4692: mrd. markan pääomasijoituksesta oli maksamatta takaisin noin 0,6 mrd. markkaa. 4693: Valtioneuvosto päätti 20.11.1998 Yrityspankki Skop Oyj:n asettamisesta vapaaeh- 4694: toiseen selvitystilaan. Skopin ylimääräinen yhtiökokous teki asiasta päätöksen 4695: 30.12.1998. 4696: 30 Valtiovarainministeriö 4697: 4698: 4699: Kansainväliset rahoituslaitokset 4700: Suomi on toiminut Maailmanpankissa kertomusvuonna pohjoismaalais-balttilaisen 4701: äänestysryhmän koordinaattorina ja pitänyt hallussaan johtokuntapaikkaa. Nämä 4702: tehtävät jatkuvat vuoteen 2000 saakka. 4703: Kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnassa on vuoden aikana korostunut glo- 4704: baaleiksi levinneiden rahoitusmarkkinahäiriöiden torjunta ja lievittäminen. Kriisien 4705: hallitsemiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi Maailmanpankki, IMF ja alueelliset 4706: kehityspankit myönsivät suuria lainapaketteja vaikeuksissa oleville maille. Aasian 4707: maista kohteina olivat Thaimaa, Etelä-Korea ja Indonesia, ja Latinalaisesta 4708: Amerikasta Brasilia ja Argentiina. Myös Venäjää luototettiin, mutta Maailmanpan- 4709: kin ja IMF:n ohjelmat pysäytettiin, kun Venäjän hallitus ei onnistunut toteuttamaan 4710: ennalta sovittuja talousuudistuksia. IMF:n jäsenosuuksia korotettiin kertomusvuon- 4711: na. Lisäksi IMF:ssä otettiin käyttöön NAB-järjestely (New Arrangements to 4712: Borrow), joka lisää IMF:n mahdollisuuksia luotonantoon. 4713: Suomi toimi Euroopan Investointipankissa (EIP) vuosikokoukseen 4.-5.6.1998 asti 4714: pankin valtuuston puheenjohtajana. Vuosikokouksessa valtuusto päätti korottaa 4715: pankin pääomaa 62 miljardista ecusta 100 miljardiin ecuun pankin tulevaisuuden 4716: toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Pääomankorotus rahoitetaan pankin 4717: varannoista. 4718: Venäjän talouden kriisi on ratkaisevassa määrin leimannut Euroopan jälleenra- 4719: kennus- ja kehityspankin (EBRD) toimintaa vuonna 1998. Venäjän osuus pankin 4720: lainasitoumuksien kokonaismäärästä on viime vuosina ollut noin kolmasosa. Huo- 4721: mattavia sitoumuksia on tehty erityisesti maan rahoitussektorille. Vuoden 1998 4722: aikana EBRD on joutunut tekemään luottotappiovarauksia noin 180 miljoonan ecun 4723: arvosta Venäjän tilanteen johdosta. Pankm tulos vuodelta 1998 on noin 150 4724: miljoonaa ecua tappiollinen. 4725: Kertomusvuonna Pohjoismaiden valtiovarainministerit päättivät hyväksyä Pohjois- 4726: maiden investointipankkia koskevan uuden sopimuksen, jonka avulla pankin 4727: oikeudellista asemaa vahvistetaan. Suomen ja pankin välille on neuvoteltu myös 4728: isäntämaasopimus. Valtiovarainministerit hyväksyivät myös Pohjoismaiden inves- 4729: tointipankin pääomankorotuksen sekä pankin projekti-investointijärjestelmän 4730: enimmäismäärän nostamisen. 4731: 4732: 4733: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka 4734: Kertomusvuonna olivat valtionhallinnossa voimassa työmarkkinain keskusjärjes- 4735: töjen 12.12.1997 allekirjoittaman tulopoliittisen sopimuksen mukaiset keskus- ja 4736: virastotason virka- ja työehtosopimukset. 4737: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kynnyskysymykset ja keskeiset lin- 4738: jaukset, jotka oli selvitetty perusteellisesti vuoden 1997 aikana valtiotyönantajan ja 4739: valtion henkilöstön keskusjärjestöjen yhteistyönä, sisällytettiin valtioneuvoston 4740: 16.4.1998 antamaan periaatepäätökseen Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja 4741: vastuullinen kansalaisyhteiskunta. Keskeisenä periaatteena on turvata valtion 4742: työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kilpailukykyisyys, oikeudenmukaisuus ja vas- 4743: tuullisuus. Henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatiomuu- 4744: tostilanteissa valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 14.5.1998. 4745: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan vaikuttavuudesta teetettiin riippumat- 4746: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 31 4747: 4748: toman arviointiryhmän selvitys ja valmisteltiin ehdotukset arviointi- ja seuranta- 4749: järjestelmän kehittämiseksi. 4750: Eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä ja valtion eläkerahastosta annetun lain 4 §:n 4751: muuttamisesta annetuilla laeilla (662-663/1998) järjesteltiin valtion eläketurvan 4752: piiriin kuuluvien oppilaitosten henkilöstön eläke-etuudet koulutusta koskevan 4753: lainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Kyseiseen henkilöstöön kohdistuvan työn- 4754: antajan eläkemaksun suuruus tarkistettiin. 4755: Suomen vuoden 1999 EU-puheenjohtajuusvalmennukseen osallistui kaikkiaan yli 4756: 1 400 virkamiestä, joista varsinaisissa asiantuntijatehtävissä toimii yli 900 henkilöä 4757: ja erilaisissa tukitehtävissä noin 500 henkilöä. 4758: 4759: 4760: Hallinnon kehittäminen 4761: Kertomusvuonna valmistuivat ehdotukset valtioneuvoston hallintopolitiikan linjauk- 4762: siksi, jotka hallitus hyväksyi periaatepäätöksellään 16.4.1998. Päätöksessä painote- 4763: taan kansanvaltaisen päätöksentekojärjestelmän vahvistamista ja se sisältää valtio- 4764: neuvoston työn kehittämistä koskevia sekä organisaatio-, ohjaus-, omistaja-, henkilöstö- 4765: ja palvelustrategioita. 4766: Uudistusten lähtökohtana on hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen turvaaminen 4767: koko maassa. Julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta parannetaan edelleen. 4768: Tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että valtio, kunnat ja kansalaisjärjestöt 4769: voivat toimia entistä enemmän yhdessä kansalaisille tärkeiden palvelujen tuottami- 4770: sessa. Valtioneuvoston asemaa politiikan johtajana lujitetaan vahvistamalla ministe- 4771: riöiden poliittisia johtamisedellytyksiä sekä kehittämällä ohjaus-, arviointi- , 4772: seuranta- ja vastuujärjestelmiä. Ministeriöiden rakennetta uudistetaan ja jatketaan 4773: keskushallinnon uudistuksia sekä tehostetaan valtion markkinaehtoisten tehtävien 4774: ohjausta. 4775: Kertomusvuonna julkaistu julkisten palvelujen laatustrategia sisältää suosituksia ja 4776: periaatteita julkisten pal vei ujen tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi. 4777: Valmistuneessa julkisten palvelujen laatua ja kilpailukykyä koskevassa selvityksessä 4778: analysoidaan julkisten palvelujen laadun nykytilaa, asiakaslähtöisyyden luonnetta 4779: ja innovaatiotoimintaa sekä hahmotetaan palvelujen tulevaisuudennäkymiä. 4780: Hallitus asetti periaatepäätöksessään 5.2.1998 sähköisestä asioinnista, palvelujen 4781: kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä tavoitteet sähköisen asiakirjan ja 4782: allekirjoituksen sekä henkilökortin käyttöönotolle. Henkilön sähköiseen tunnistami- 4783: seen liittyvää valmistelu- ja kehittämistyötä jatkettiin päätöksen linjausten mukai- 4784: sesti. 4785: Kertomusvuonna käynnistettiin hallituksen hallintopolitiikan linjauksia koskevassa 4786: periaatepäätöksessä edellytetty selvitys välillisen julkisen hallinnon asemasta sekä 4787: asetettiin valtionhallinnon arviointitoiminnan kehittämistä koskeva hanke, jossa 4788: selvitetään muun muassa tulosohjauksen vaatimaa arviointitiedon tarvetta sekä 4789: tehdään ehdotuksia arviointitoiminnan laadun parantamiseksi. Vuosituhannen 4790: vaihtumiseen liittyvien tietojärjestelmäongelmien ratkaisemista edistämään asetettiin 4791: yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on osaltaan vaikuttaa siihen, että tarvittavat 4792: korjaus- ja muutostoimenpiteet tehdään tietojärjestelmiin ajoissa. 4793: Säädösvalmistelun laadun ja vaikutusten arvioinnin kehittämistä jatkettiin. Kerto- 4794: musvuonna valmistui valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä 4795: Suomen tarkastuslista OECD:n vuonna 1995 antaman sääntelyn laadun parantamis- 4796: 32 Valtiovarainministeriö 4797: 4798: ta koskevan suosituksen täytäntöönpanoksi. 4799: Hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä käsitteli kertomusvuonna valtioneuvoston 4800: hallintopolitiikan linjauksia koskevien ehdotusten ohella useita merkittäviä hallin- 4801: non kehittämisehdotuksia eri hallinnonaio ilta. Valtiovarainministeriön hallinnon 4802: kehittämisosasto toimii ministerityöryhmän sihteerinä. 4803: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 4804: 4805: 4806: Opetusministeriö 4807: 4808: Vuoden 1998 aikana opetusministeriön toimintaympäristö kansainvälistyi edelleen. 4809: Ministeriö valmistautui vuoden 1999 jälkipuoliskon ED-puheenjohtajuuteen. 4810: Vuoden 1997 joulukuun alussa voimaan tullut ministeriön organisaatiouudistus 4811: antaa entistä paremmat edellytykset hoitaa maamme koulutus- ja kulttuuripoli- 4812: tiikkaa. Ministeriön toimialan painopisteinä kertomusvuonna olivat muun muassa 4813: työllisyyden edistäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten elinolojen 4814: parantaminen, tutkimusrahoituksen lisäysohjelman toimeenpano, ammattikorkea- 4815: koulu-uudistuksen toimeenpanon jatkaminen, elinikäinen oppiminen, koulutuksen 4816: lainsäädännön kokonaisuudistus sekä koulun ja kulttuurin yhteistyömuotojen 4817: kehittäminen. 4818: Tietostrategiaohjelman toimeenpanoa jatkettiin kohdeotamaila ohjelman mukaisiin 4819: tarkoituksiin 265 milj. markkaa. Valtaosa määrärahoista käytettiin edelleen teknisen 4820: infrastruktuurin rakentamiseen koulutus- ja tutkimuslaitoksissa, arkistoissa, kirjas- 4821: toissa ja museoissa. Tuettiin kuntien kirjastojen verkkoyhteyksien kehittämistä, 4822: verkkoaineistojen tuottamista sekä valtakunnallisia ja maakunnallisia verkkopalve- 4823: lujen asiantuntijapalveluja. Tieto- ja lisättiin. Lisäksi tuettiin tietoverkkoja hyödyn- 4824: tävien oppimisympäristöjen, uusien sisältötuotteiden ja verkkopalveluiden kehittä- 4825: mistä sekä opettajankoulutusta. 4826: 4827: 4828: Koulutus- ja tiedepolitiikka 4829: Yleissivistävä koulutus 4830: Vuoden 1998 yleissivistävän koulutuksen erityisinä painopisteinä ovat olleet 4831: koululainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvien asetusten valmistelu, koulutuk- 4832: sen järjestämislupien uusiminen, koulutuksen arvioinnin ja oppilasarvioinnin 4833: kehittäminen sekä toiminnassa olevien opetuksen kärkihankkeiden (LUMA, 4834: Kimmoke, kansainvälisyys ja tietostrategia) täydentäminen koulun ja kulttuurin 4835: yhteistyöhankkeilla ja kestävän kehityksen kärkihankkeilla. Kertomusvuoden aikana 4836: on käynnistetty myös peruskoulun oppilaiden itsetunnon ja elämänhallinnan 4837: kehittämisen hanke. 4838: Ammatillinen koulutus 4839: Koulutuksen lainsäädännön ja siihen liittyvien normipäätösten uudistamisen 4840: tavoitteena on tarjota hyvät edellytykset ammatillisen koulutuksen kehittämiselle. 4841: Kehittämis- ja reagointivastuun siirtäminen laajasti koulutuksen järjestäjille korostaa 4842: oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien vastuuta ja aktiivista roolia työelämän osaamis- 4843: tarpeiden huomioonottamisessa. 4844: Ammatillisen koulutuksen suunnittelun ja siihen liittyvän ennakoinoin tehostami- 4845: seksi koulutustoimikuntajärjestelmä uudistettiin ja siirrettiin opetushallituksesta 4846: toimimaan opetusministeriön yhteydessä 1.1.1998 lukien. Samalla toimikuntien 4847: toiminta-aluetta laajennettiin kattamaan ammatillisesti suuntautunut koulutus 4848: kaikilla koulutuksen tasoilla. Päätettiin ammatillisen koulutuksen vuosina 1999- 4849: 2001 toteutettavasta tutkintouudistuksesta, jolla pyritään parantamaan työelämään 4850: siirtymistä välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen, turvaamaan liikkuvuutta ja 4851: joustavaa siirtymistä työmarkkinoilla tehtävästä toiseen sekä korostamaan työelä- 4852: män edellyttämää ammattitaitoa. 4853: 2 2920081 4854: 34 Opetusministeriö 4855: 4856: Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen on jatkunut. Oppisopimuskoulutuksena 4857: järjestetään sekä nuorille että aikuisille tarkoitettua peruskoulutusta ja lisäkoulutus- 4858: ta. Kertomusvuonna ammatilliseksi peruskoulutukseksi laskettavia oppisopimuksia 4859: oli lähes 21 700. 4860: 4861: Ammattikorl<eakoulut 4862: Ammattikorkeakouluopetusta annettiin 20 vakinaisessa ja 12 väliaikaisessa ammat- 4863: tikorkeakoulussa. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan neljälle uudelle ammattikor- 4864: keakoululle, joiden toiminta vakinaisena käynnistyy elokuussa 1999. Ammattikor- 4865: keakoulujen vakinaistaminen on tarkoitus saattaa loppuun vuonna 1999. 4866: Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen tavoite- ja tulosneuvotteluista laadittiin 4867: sopimukset, joihin sisältyivät ammattikorkeakoulujen yhteiset tavoitteet sekä 4868: ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä painopistealueilla. 4869: Vakinaisille ammattikorkeakouluille osoitettava harkinnanvarainen hankerahoitus 4870: kohdistettiin erityisesti uudistuksen onnistumisen turvaamisen kannalta keskeisille 4871: osa-alueille: opettajien ja muuhun henkilöstön kehittämiseen, kansainvälistämiseen, 4872: kirjasto- ja tietopalveluihin, tietostrategian toteuttamiseen sekä ura- ja rekrytointi- 4873: palveluihin. 4874: Yliopistot 4875: Yliopistojen toiminnan korkeaa laatua edistettiin mm. tukemalla tutkimuksen ja 4876: taiteellisen toiminnan huippuyksiköitä ja koulutuksen laatuyksiköitä sekä tehosta- 4877: malla arviointia. Yliopistojen perusrahoituksen taso säilytettiin ja lisärahoitusta 4878: kohdennettiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. Tutkimusrahoituksen lisäysoh- 4879: jelmaa toteutettiin laajentamalla tutkijakoulutusta ja lisäämällä matemaattis-luon- 4880: nontieteellisten ja teknillisten alojen asiantuntijakoulutusta sekä yliopistojen 4881: tutkimusedellytyksiä, tietopalveluita ja tietoverkkoja. 4882: Tietoteollisuuden tarvitseman koulutuksen ja -tutkimuksen lisätoimenpideohjelma 4883: käynnistettiin yliopistoissa laajentamalla pysyvää koulutustarjontaa ja aloittamalla 4884: nopeavaikutteista muuntokoulutusta sähkö-, tietotekniikka-, elektroniikka-, tietolii- 4885: kenne- ja tietojenkäsittelyaloilla. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista sekä 4886: koulutuksen kansainvälistymistä edistettiin ja voimavaroja kohdennettiin kehittä- 4887: mishankkeisiin. Opetusministeriön työryhmä selvitti opetuksen kehittämiseen ja 4888: opintojen tehostamiseen liittyviä kysymyksiä. 4889: Yliopistojen toimintaedellytykset paranivat uuden yliopistolainsäädännön tultua 4890: voimaan vuonna 1998. Yliopistolaitoksen tulosohjauksessa siirryttiin kolmivuoti- 4891: seen sopimuskauteen. Toimintamenobudjetin määräytymisperusteita kehitettiin 4892: edelleen ja jatkettiin asteittaista siirtymistä laskennalliseen perusrahoitukseen. 4893: Yliopistot jatkoivat profiloitumistaan ja rakenteellista kehittämistään sekä laativat 4894: toimintastrategioitaan. Erityisesti selvitettiin yliopistojen ulkoisen toiminnan 4895: strategioiden merkitystä tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä. Yliopistojen kansain- 4896: välisiä arviointeja jatkettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjelman mukaises- 4897: ti. Vuonna 1998 valmistui mm. Itä-Suomen yliopistojen vaikuttavuuden arviointi. 4898: Aikuisko ui utus 4899: Osana koululainsäädännön uudistusta toteutettiin lait ammatillisesta aikuiskoulutuk- 4900: sesta ja vapaasta sivistystyöstä sekä uudistettiin tarvittavilta osin koulutuksen 4901: järjestämisluvat sekä rahoitus- ja koulutustehtäväpäätökset Elinikäisen oppimisen 4902: strategian jatkotoimenpiteet valmisteltiin komitean esitysten pohjalta. 4903: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 35 4904: 4905: Lääninhallitusten hoitamaa ammatillisen lisäkoulutuksen hankintajärjestelmää 4906: kehitettiin rahoituslain ja eduskunnan lausumien mukaisesti. On panostettu hankin- 4907: tahenkilöstön osaamiseen, luotu seuranta- ja palautejärjestelmä, tehostettu työvoima- 4908: ja koulutustarpeiden ennakointia sekä laajennettu hankintatoiminta kattamaan myös 4909: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja musiikkioppilaitokset. 4910: Valmistettiin suunnitelma ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishank- 4911: keeksi. Opetushenkilökunnan lisäkoulutusohjelma toteutettiin yhteistyössä ope- 4912: tushallituksen ja lääninhallitusten kanssa. Käynnistettiin ammatillisen aikuiskoulu- 4913: tuksen ja vapaan sivistystyön opetus- ja muun henkilökunnan osaamistason 4914: parantamiseen tähtäävät tutkimus-, kehittämis- ja valmennusohjelmat. Valmisteltiin 4915: suunnitelma yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Hoidettiin maahanmuuttajien 4916: koulutusta koskevat aktiviteetit aikuiskoulutuksen osalta. Kansallisen ikäohjelman 4917: opetusministeriön vastuulla oleva osuus hoidettiin. 4918: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erikoistumisopintojen valtakunnallinen 4919: rekisteri ja laadunvarmistuksen hoito on järjestetty Korkeakoulujen arviointineuvos- 4920: ton yhteyteen, joka myös valmisteli suunnitelman aikuiskoulutuksen arviointistrate- 4921: giaksi. 4922: Tiedepolitiikka 4923: Vuosia 1997-1999 koskevan tutkimusrahoituksen lisäysohjelman toimeenpanoa 4924: jatkettiin tavoitteena kansallisen innovaatiojärjestelmän toiminnan tehostaminen 4925: taloutta, yritystoimintaa ja työllisyyttä tukevalla tavalla. Opetusministeriön toi- 4926: mialalla lisääntyvä tutkimusrahoitus on kohdennettu Suomen Akatemialle ja 4927: yliopistolaitokselle. Tutkimusrahoitusta on suunnattu strategisille tutkimuksen 4928: aloilla käynnistettäviin tutkimusohjelmiin, tutkijakoulutuksen laajentamiseen ja 4929: muuhun tutkijanuran kehittämiseen, tutkimuksen huippuyksiköiden vahvistamiseen 4930: ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Lisäksi on suunnattu voimavaroja yliopis- 4931: tojen tutkimusedellytysten kehittämiseen ja kansallisen tutkimusjärjestelmän 4932: perusrakenteiden kehittämiseen tutkimuksen tietoverkkojen ja tietopalvelujen osalta. 4933: 4934: 4935: Kulttuuripolitiikka 4936: Kulttuuritoimi 4937: Inarin saamelaismuseon uudisrakennus avattiin yleisölle keväällä ja museo nimettiin 4938: valtakunnalliseksi erikoismuseoksi vuoden 1999 alusta lukien. Museoiden peruskor- 4939: jaushankkeiden vauhdittuminen jatkui, kun museoiden korjaushankkeita tuettiin 4940: valtioneuvoston työllisyysohjelman mukaisella julkisten rakennusten peruskorjaus- 4941: määrärahalla 14 milj. markalla. Laki kulttuuriesineiden maastaviennistä annettiin 4942: syksyllä eduskunnalle. Asetettiin toimikunta laatimaan uutta museopoliittista 4943: ohjelmaa. 4944: Uusi kirjastolaki tuli voimaan vuoden 1999 alussa. Kirjastopalvelujen laadun 4945: arviointijärjestelmiä on kehitetty yhteistyössä lääninhallitusten, Kuntaliiton ja 4946: kuntien kanssa. Lukuharrastuksen edistämisen tukitoimia on rahoitettu avustuksin. 4947: Kirjastorakentamista ja kirjastoautohankintoja on rahoitettu valtionosuuksin. 4948: Alueellisen elokuvatoiminnan kehittämistyöryhmä toteutti laajan kartoitus- ja 4949: selvitystyön. Elokuvien ennakkotarkastustoimikunta jätti mietintönsä, jonkapohjalta 4950: laaditaan lakiehdotusta. Audiovisuaalisen tuotannon ja kulttuurin edellytyksiä 4951: kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa. Suomen 4952: ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien arviointiprosessin osana julkaistiin 4953: instituutteja esittelevä teos. 4954: 36 Opetusministeriö 4955: 4956: Digitaalisen teknologian vaatimien uudistuksien valmistelua tekijänoikeuslainsää- 4957: däntöön jatkettiin. Suomi osallistui aktiivisesti Euroopan yhteisöjen direktiiviehdo- 4958: tusten käsittelyyn ja uusia kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvottelut vuoden 4959: 1998 aikana Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPO: ssa ovat tapahtuneet 4960: Suomen puheenjohdolla. 4961: 4962: Taide 4963: Toimintavuoden aikana oli monia maamme kulttuuri- ja taide-elämään liittyviä 4964: juhlatapahtumia; Suomenlinnan 250-vuotisjuhlatapahtumat, Alvar Aallon syntymän 4965: 100-vuotisjuhlatapahtumat niin kotimaassa kuin myös laajasti maamme rajojen 4966: ulkopuolella. Maamme nykytaiteen edistämisen kannalta oli merkittävää Nykytai- 4967: teen museon Kiasman toiminnan käynnistyminen. Toimialan strategista ohjausta on 4968: vahvistettu hyväksymällä valtioneuvoston toimesta arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. 4969: Lisäksi on käynnistetty muotoilupoliittisen ohjelman valmistelutyö. 4970: Nuorisotoimi 4971: Nuorten elinolojen parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tuettiin 240 4972: nuorten työpajaa 21 milj. markalla. Kehitettiin seikkailu- ja elämyspedagogiikan 4973: soveltamista nuorisotyöhön mm. osana valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaa 4974: sekä suunniteltiin laajaa koululaisten iltapäivätoiminnan organisointia yhteistyössä 4975: kansalaisjärjestöjen kanssa. Nuorten kansalaistoiminnan kehittämiseksi selvitettiin 4976: nuorten Järjestökiinnittyneisyyttä. Nuorisotoimessa on johdonmukaisesti pyritty 4977: toteuttamaan EU-politiikkaamme liittyvää pohjoisen ulottuvuuden strategiaa ja 4978: osana tätä politiikkaa on kehitetty nuorisotoimen rakenteita Barentsin alueella sekä 4979: edistetty Itämeren alueen nuorisoyhteistyötä. 4980: Liikunta 4981: Kertomusvuonna opetusministeriön asettama työryhmä teki esityksen alueellisten 4982: liikuntajärjestöjen tulosohjausjärjestelmästä. Osana koululainsäädännön kokonaisuu- 4983: distusta uudistettiin valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annettu 4984: lainsäädäntö. 4985: Opetusministeriöoja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen vuonna 1995 aloittama 4986: terveyttä edistävän liikunnan ohjelma "Kunnossa Kaiken Ikää" on luonut onnis- 4987: tuneesti uutta perustasoita suuntautuvaa kuntoliikuntakulttuuria sekä täysin uutena 4988: elementtinä liikunta-, terveys- ja sosiaalitoimen käytännön yhteistyötä kuntatasolla. 4989: Kansainvälisessä toiminnassa jatkettiin eurooppalaista yhteistyötä liikunta-alalla. 4990: Kahdenvälisessä yhteistyössä painotettiin työllisyyteen, tasa-arvoon ja koulutukseen 4991: liittyviä kysymyksiä asiantuntijavaihdon avulla. Tuettiin Helsingin hakemusta 4992: isännöidä vuoden 2006 talviolympiakisoja (Helsinki 2006-hanke). 4993: 4994: 4995: Kirkollisasiat 4996: Valtioneuvosto asetti 1.10.1998 komitean, jonka tulee tehdä ehdotus uudeksi uskon- 4997: nonvapauslainsäädännöksi 30.9.2000 mennessä. 4998: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 4999: 5000: 5001: Maa- ja metsätalousministeriö 5002: 5003: Vuoden 1998 toimintaa leimasi Agenda 2000 selontekoon liittyvä EU:n maatalous- 5004: politiikan ja rakennerahastopolitiikan uudistuksen valmistelu. Uudistuksen myötä 5005: EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet ja osittain rahoittamat ohjelmaperusteiset tuet 5006: ja rakennetuet uudistuvat vuodesta 2000 lähtien. Tarkoituksena on kehittää koko 5007: unionin alueelle monimuotoisen, kestävän ja kilpailukykyisen maatalouden euroop- 5008: palainen malli. Suomi on kaikilla tasoilla pyrkinyt vaikuttamaan tulevan maatalous- 5009: politiikan linjaoksiin siten, että maatalouden toimintaedellytykset ja kilpailukyky 5010: voidaan jatkossa turvata myös Euroopan pohjoisilla alueilla. Suomen erityisongel- 5011: mien osalta lopulliset ratkaisut ajoittunevat kuitenkin vasta neuvottelujen loppuvai- 5012: heeseen. 5013: Myös EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja rakennepolitiikan uudistukset olivat 5014: käynnissä. 5015: Kertomusvuonna valmisteltiin vuoteen 2010 ulottuva kansallinen metsäohjelma 5016: metsäpoliittisiksi linjauksiksi. Ohjelma käsitellään hallituksessa vuoden 1999 alussa. 5017: Eläintautitilanne sekä elintarvikehygieninen tilanne säilyivät Suomessa pääosin 5018: hyvinä. BSE-taudin EU:ssa aiheuttama kriisi ja eräiden helposti leviävien eläin- 5019: tautien EU:n alueella aiheuttamat ongelmat korostivat edelleen tarvetta tehostaa 5020: valmiuksia eläintautien vastustamisessa. 5021: 5022: 5023: Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu 5024: Rahastokaudella 2000-2006 luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, 5025: pellonmetsitys ja varhaiseläkkeet ovat osa laadittavaa horisontaalista maaseutusuun- 5026: nitelmaa. Näiden ohjelmaperusteisten tukien valmistelu aloitettiin laajapohjaisissa 5027: työryhmissä kesällä 1998. Ohjelmia laadittaessa otetaan huomioon nykyisistä 5028: ohjelmista saadut kokemukset ja maatalouden ympäristötuen osalta lisäksi eri tahoja 5029: laajasti edustavan maatalouden ympäristöohjelman seurantatyöryhmän havainnot. 5030: Seurantatyöryhmän loppuraportin mukaan ympäristötukijärjestelmä on voimassaolo- 5031: aikanaan muuttanut viljelykäytäntöjä merkittävästi ympäristölle edulliseen suuntaan. 5032: Vuonna 1996 artiklan 141 perusteella neuvotellutA-ja B-tukialueiden kotieläinta- 5033: louden ja puutarhatalouden tuet päättyvät vuoden 1999 lopussa. Näiden tulotukien, 5034: kuten myös korotettujen investointitukien, jatkosta neuvotellaan EY:n komission 5035: kanssa ennen siirtymäkauden päättymistä. Vuonna 1998 aloitettu tekninen valmis- 5036: tautuminen tuottaa tausta-aineistoa neuvottelutavoitteiden laatimista varten. 5037: Hallitusohjelman mukaisten maatalouden budjettisäästöjen toteuttamisen vuoksi 5038: maa- ja puutarhatalouden kansallisia tukia ei voitu maksaa komission päätösten 5039: sallimaa määrää. Kertomusvuonna maa- ja puutarhatalouden tulotukia maksettiin 5040: yhteensä 8,5 mrd markkaa, josta EU:n osuus oli 2,9 mrd markkaa (34 %). Maata- 5041: louden interventiorahaston kautta ohjattiin vientitukia elintarviketeollisuudelle sekä 5042: eräitä muita ns. markkinatukia yhteensä 820 milj. mk. 5043: Tuotannon arvonlisän kasvattamiseksi ministeriö on valmistellut tuotannon laatu- 5044: strategian perusteet ja käynnistänyt koko elintarvikeketjun kattavan laatuprojektin. 5045: Maatalouden yritysmuotojen asemaa eri tukijärjestelmissä selviteltiin ministeriön 5046: asettamassa työryhmässä. 5047: 38 Maa- ja metsätalousministeriö 5048: 5049: EY :n banaanintuontijärjestelmää muutettiin vuoden 1998 aikana maailman kauppa- 5050: järjestön (WTO) riitojenratkaisuelimen päätöksen johdosta. Suomalaisten banaanin- 5051: tuojien osalta uudistuksen nykyinen vaihe tarkoittaa tuontioikeuksien lisäystä 5052: vuoden 1999 alusta edellisiin vuosiin verrattuna. 5053: EU:n uudistetun hedelmä- ja vihannesmarkkinajärjestelmän täytäntöönpanon 5054: oleellinen osa on ollut tuottajaorganisaatioiden perustaminen ja niiden toimintaedel- 5055: lytysten tukeminen. Lisäksi luotiin kansalliset edellytykset tuottajaryhmittymien 5056: esihyväksymiselle. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa puutarhatuottajien 5057: asemaa markkinoinnissa. 5058: Agenda-valmisteluun on liittynyt myös EU :n uuden maaseudun kehittämisasetuksen 5059: ja uuden rahastokauden tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä niiden ulkopuolisten alueiden 5060: maaseutusuunnitelmien vastaavien toimenpiteiden valmistelu lähinnä EU:n maata- 5061: lousrahaston osarahoittaman toiminnan osalta sekä maaseudun kehittämistä tarkoit- 5062: tavan yhteisöaloitteen valmistelu. 5063: Nykyisen kauden ohjelmien toteuttamisesta on huolehdittu mahdollisimman 5064: täysipainoisesti. Vuoden 1998 loppuun mennessä tavoiteohjelmissa 6 ja 5b maaseu- 5065: dun kehittämiseen käytössä olleet varat oli sidottu lähes täysin, joskin maksatukset 5066: etenivät vielä verkkaisesti. Erilaisilla maaseudun kehittämistoimilla arvioidaan 5067: vuoden 1998 loppuun mennessä luodun noin 3 000 uutta tai korvaavaa työpaikkaa. 5068: Vuoden aikana myönnettiin rahoitustukea noin 17 000 maatilatalouden investoin- 5069: tiin, mikä on noin 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääpaino investoinneis- 5070: sa oli edelleen A- ja B- tukialueilla, joilla jatkettiin liittymissopimuksen 141 5071: artiklan mukaisen tuen myöntämistä. Broilerituotantoa laajentavat investointituet 5072: asetettiin muutaman kuukauden tauon jälkeen huhtikuussa hakukieltoon. Investoin- 5073: teihin myönnettiin korkotukilainoja yhteensä noin 870 milj. mk, valtionlainoja noin 5074: 360 milj. mk ja avustuksia noin 670 milj. mk. 5075: Yritystukien yhteensovittamiseksi valmisteltiin ehdotus maaseutuelinkeinojen 5076: rahoituslaiksi. Siinä sovitetaan yhteen kansallinen ja EU-osarahoitteinen maatalou- 5077: den rakenteen ja maaseudun kehittämistä koskeva lainsäädäntö. Lakiesitys annettiin 5078: eduskunnalle kesällä 1998 ja sen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 1999 aikana 5079: ED-komission hyväksynnän jälkeen. 5080: Hyvä kasvinterveys on säilytetty. Uudistettu rehulaki tuli voimaan. Rehujen 5081: hygienian korkea taso on voitu säilyttää ja sitä on kehitetty edelleen laatimalla 5082: rehnvalmistajille hygieenisen oma-valvonnan säännöt. Suomen EU-liittymisneuvot- 5083: teluissa saavuttamat erityisjärjestelyt kahden rehuantibiootin käytön kieltämisestä 5084: rehuvalmisteissa laajennettiin koko EU:n alueelle ja niiden lisäksi neljä muuta 5085: rehuantibioottia kiellettiin EU:ssa. Suomen olosuhteisiin sopivien korkealaatuisten 5086: siementen ja taimiaineiston saatavuus varmistettiin edelleen. Suomen lannoitteiden 5087: alhaiselle kadmiumpitoisuudelle saatiin EU:ssa 3 vuoden jatkoaika lopullista 5088: päätöksentekoa varten. Luomutuotannolle luotiin kansallinen valvontamerkki 5089: luoruutuotteiden markkinoinnin tehostamiseksi. 5090: Maataloudellisten tutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja ministeriön sitomatonta 5091: tutkimusrahoitusta suunnattiin vuonna 1997 tarkistettujen maataloudellisen tutki- 5092: muksen strategisten Iinjansten mukaan. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen 5093: kansainvälinen arviointi aloitettiin. Myös neuvonnan aluerajojen tarkistaminen 5094: käynnistettiin. 5095: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 39 5096: 5097: Metsätalous 5098: Hallitus jatkoi ohjelmansa metsäpoliittisten linjausten toteuttamista. Metsälain ja 5099: kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain käytäntöön soveltamista jatket- 5100: tiin. Edellisestä annettiin tarkistusesitys eduskunnalle ja se hyväksyttiin. Uudistettu 5101: metsänhoitoyhdistyslaki tuli voimaan 1.1.1999. Metsälain nojalla annettiin valtio- 5102: neuvoston päätös suojametsistä. 5103: Metsäpoliittisesti keskeinen tehtävä oli vuoteen 2010 ulottuvan kansallisen metsä- 5104: ohjelman valmistelu. 5105: Puun energiakäytön edistämiseen tähtääviä Suomen energiastrategian osia toteutet- 5106: tiin mm. uudistetulla energiaverotuksella ja maa- ja metsätalousministeriön käyn- 5107: nistämän Nuoren metsän hoito -kampanjan avulla. Puun mekaanisen käytön, 5108: viennin ja työllisyyden edistämistä tavoittelevaa, Puun Aika -kampanjaa toteutettiin 5109: pääministerin johdolla mm. käynnistämällä monivuotinen PuuSuomi-toimintaohjel- 5110: ma ja antamalla valtioneuvoston päätös, joka sisältää puutuotealan verkosto- 5111: osaaruiskeskuksen vuosille 1999-2006. 5112: Kansainvälisen metsäpolitiikan keskeisimmät tapahtumat olivat YK:n kestävän 5113: kehityksen toimikunnan alaisen hallitustenvälisen metsäfoorumin (IFF) toinen 5114: istunto sekä Euroopan tasolla kesäkuussa Lissabonissa pidetty metsäministeriko- 5115: kous. Metsät olivat keskeisesti esillä myös ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan 5116: nieluja tarkastelevassa seurantatyössä sekä biodiversiteettisopimuksen alaisessa 5117: työssä. Vastauksena Euroopan parlamentin pyyntöön EY:n komissio antoi syksyllä 5118: tiedonannon Euroopan unionin metsästrategiaksi, minkä pohjalta maatalousneuvosto 5119: antoi julkilausuman vuoden lopussa. Kesäkuussa Itämeren maiden ulkoministerit 5120: hyväksyivät kestävän kehityksen Agenda 21 :een liittyvän Baltic 21-ohjelman, jossa 5121: Suomi yhdessä Liettuan kanssa toimii metsäsektorin vastuumaana. 5122: Metsähallituksen voidaan katsoa hoitaneen kertomusvuonna hallinnassaan ollutta 5123: valtion maa- ja vesiomaisuutta siten, että metsätalouden kestävyyden eri osatekijät 5124: otettiin huomioon. Metsähallituksen voitto vuonna 1998 oli (ennakkoarvio) 5125: 397 milj. markkaa (tavoite 403 milj. markkaa) ja tulos ilman kiinteän omaisuuden 5126: myyntivoittoja oli (ennakkoarvio) 354 milj. markkaa (tavoite 360 milj. markkaa). 5127: Metsäntutkimuslaitoksen kansainvälinen arviointi saatiin päätökseen ja maa- ja 5128: metsätalousministeriö käynnisti jatkotyön arviointiryhmän kehittämisehdotusten 5129: tarkentamiseksi ja toteuttamiseksi. Ministeriön valmistelun pohjalta käynnistettiin 5130: laaja metsäalan tutkimusohjelma, joka uudella tavalla yhdistää eri hallinnonalojen 5131: ja rahoittajien tavoitteita ja keinoja metsäsektorin kilpailukyvyn parantamiseksi. 5132: 5133: Kala-, riista- ja porotalous 5134: Elinkeinokalastukseen ja vesiviljelyalaan liittyviä toimia ja tehtäviä toteutettiin 5135: yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti. Lohenkalastusta 5136: säädeltiin ottaen huomioon Itämeren piirissä hyväksytty lohen toimintaohjelma 5137: (SAP). Ahvenanmaan kanssa tehtiin vuodeksi 1998 (toisen kerran) sopimus eräistä 5138: lohenkalastusrajoituksista sekä lohikiintiön jaosta Ahvenanmaan ja mannermaan 5139: kesken. Lohen, turskan, silakan ja kilohailin saalisvarat on kiintiöity ja niistä 5140: säädetään vuosittain yhteisön asetuksin. Kalastuksen ja kiintiöiden valvontaa 5141: tehostettiin edelleen. 5142: Yhteisön rakennepoliittisen tuen avulla jatkettiin Suomen kalatalouden kehittämistä 5143: ammattimaisempaan ja entistä paremmin laadun varmistavaan suuntaan. Kalatalou- 5144: 40 Maa- ja metsätalousministeriö 5145: 5146: den 5a -rakenneohjelman, 6-ohjelman ja yhteisöaloite Pescan toteuttamista jatkettiin 5147: tehostetuin toimin. Tukea myönnettiin edelleen mm. MOO-kalastuslaivasto-ohjel- 5148: man mukaisiin hankkeisiin ja muihin kalataloutta edistäviin hankkeisiin, jotka 5149: täyttävät myös kestävän kehityksen ja vastuullinen kalatalouden periaatteet. 5150: Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoamista jatkettiin. Rekisterissä oli vuoden 5151: 1998 lopussa noin 180 000 kalastuksenhoitomaksun maksanutta henkilöä. Lisäksi 5152: jaettiin kansalaisille tehostetusti kalastuksenhoitomaksua ja viehekalastusmaksua 5153: koskevaa tietoutta tiedotteiden ja erilaisten esitteiden muodossa. 5154: 5155: Suoritettiin laaja tiedustelu kalastuspaineiden ja viehekalastusmaksujärjestelmän 5156: vaikutusten selvittämiseksi. Selvityksen tulosten perusteella jaettiin viehekalastus- 5157: maksuvarat, jotka olivat kertyneet järjestelmän ensimmäisen voimassaolovuoden 5158: 1997 osalta. 5159: 5160: Käynnistettiin Norjan kanssa neuvottelut Tenojoen ja Näätämäjoen kalastussopi- 5161: musten ja -sääntöjen nykyaikaistamiseksi. 5162: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa otettiin käyttöön uusi korvaus- 5163: järjestelmä. Metsästyssäädökset tarkistettiin EU:n lintu- ja luontodirektiivin mukai- 5164: siksi. 5165: Porotaloudessa jatkettiin porolaidunten kestävyyden selvittämistä. 5166: 5167: 5168: Vesivarat 5169: Yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa 5170: laadittiin maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesivarastrategia. Jatkettiin 5171: maamme tulvasuojelun ja tulvantorjunnan nykyisen tason selvittämistä (suurtul- 5172: vaselvitys) sekä päävesistöjen tulvantorjunnan toimintasuunnitelmien ja vesistön 5173: säännöstelyjen tarkistamista. Saimaan vedenpintaa jouduttiin alentamaan lisäjuoksu- 5174: tuksella tulvauhkan pienentämiseksi. Suunnattiin kansallista vesihuollon rahoitustu- 5175: kea erityisesti haja-asutusalueiden vedenhankintaa ja viemäröintiä palveleviin 5176: hankkeisiin sekä kuntien välisiin yhteishankkeisiin hyvälaatuisen talousveden 5177: riittävyyden ja poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi. Vesistö- ja vesihuol- 5178: tohankkeita toteutettiin myös EU :n rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Yhteistyös- 5179: sä muiden ministeriöiden kanssa valmisteltiin Suomen kannanotot EU:n neuvostos- 5180: sa käsiteltävänä olevaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiiviin, josta syntyneessä 5181: kompromississa valtioneuvoston tärkeimmät tavoitteet saavutettiin. 5182: 5183: 5184: Maanmittaus 5185: Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusten suorittamisen, kiinteistörekisterin 5186: ylläpidon ja kiinteistöjä koskevan tietopalvelun tietojenkäsittelyjärjestelmät uusittiin 5187: ja otettiin käyttöön koko maassa keväällä 1998. Järjestelmän käyttöönoton alkuvai- 5188: heessa esiintyneiden ongelmien johdosta suunniteltu kiinteistötoimitusten tuotanto- 5189: taso kyettiin saavuttamaan vasta loppuvuodesta, minkä takia Maanmittauslaitoksen 5190: tulokertymä muodostui ennakoitua heikommaksi siitäkin huolimatta että kiinteistö- 5191: toimitusten kysyntä kohosi selvästi edellisestä vuodesta. Geodeettisen laitoksen 5192: kansainvälinen arviointi saatettiin loppuun ja maanmittauslaitoksen organisaatio 5193: uudistettiin. 5194: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 41 5195: 5196: Eläinlääkintä 5197: BSE-taudin Euroopan unionissa aiheuttamien ongelmien selvittäminen on jatkunut 5198: edelleen. Suomessa BSE-tautia tai siihen liittyväksi epäiltyä lampaiden scrapie- 5199: tautia ei ole koskaan todettu, mutta tautien leviämisen ennalta ehkäisemiseen 5200: liittyvät tehtävät ja asiaan kuuluvien säädösten valmistelu ovat edellyttäneet myös 5201: kansallisesti merkittävää työpanosta. BSE-taudin ja helposti leviävien eläintautien, 5202: kuten sikaruton, EU:n alueella aiheuttamat ongelmat ovat entisestään korostaneet 5203: valmiuksien parantamisen tärkeyttä eläintautien vastustamisessa myös Suomessa. 5204: Kertomusvuonna tähän on panostettu lukuisissa eläinlääkäreille ja tuottajille 5205: suunnatuissa koulutustilaisuuksissa. 5206: Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on tehostettu eläinsuojelusäädöksiä koskevaa 5207: tiedotusta, neuvontaa sekä koulutusta. Eri eläinlajien pitovaatimuksia ja koe- 5208: eläintoimintaa koskevien säännösten valmistelua on jatkettu. Euroopan unionin 5209: edellyttämiä eläinsuojelutarkastuksia on tehty sikaloihin ja eläinkuljetuksiin. 5210: Asetusta eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta selkiytettiin 5211: erityisesti soveltamisalan rajoitusten osalta. Porojen teurastus ja lihan tarkastus 5212: siirtyi tapahtuvaksi hyväksytyssä teurastamossa tai teurastuspaikoissa, Oulun läänin 5213: alueelle kuitenkin annettiin 1.6.2000 asti ulottuva siirtymäaika. EU:lle annettiin 5214: selvitys lihan salmonellakontrolliohjelman toteutumisesta. 5215: Vastaavuussopimukset eläinlääkintäsektorilla astuivat voimaan Uuden-Seelannin, 5216: Tsekin tasavallan ja Kanadan sekä EU välille. EU :n neuvottelut Yhdysvaltain ja 5217: Latinalaisen Amerikan MERCOSUR-maiden kanssa soimittavista sopimuksista ovat 5218: edelleen kesken. Vastaavuussopimusten tarkoituksena on helpottaa eläinten ja 5219: eläintuotteiden kauppaa sopimaHa menettelyistä, joilla kolmannen maan lainsäädän- 5220: tö tunnustetaan ED-lainsäädäntöä vastaavaksi. 5221: Liikenneministeriö 5222: 5223: 5224: Liikenneministeriö 5225: Liikenneministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman toteuttaminen on edennyt 5226: pääosin hyvin. Toimivan tietoyhteiskunnan kehittymisen edistäminen on jatkunut. 5227: Teletoiminnan kilpailua lisääviä toimia on jatkettu. Painetussa ja sähköisessä 5228: viestinnässä kilpailu on lisääntynyt ja kuitenkin niin, että huomiota tiedonvälityksen 5229: moniarvoisuuteen ja -muotoisuuteen on kiinnitetty. Yleisesti ottaen hallitusohjel- 5230: maan kirjattu liikenneverkkojen kuntoa koskeva tavoite on saavutettu. Logistinen 5231: tehokkuus on lisääntynyt. Joukkoliikenteen edistämisen osalta painopistettä on 5232: siirretty joukkoliikenteen aseman pitkällä tähtäimellä turvaaviin toimiin. Toimenpi- 5233: teitä Suomen lipun alla purjehtivan laivaston kilpailuedellytysten turvaamiseksi on 5234: jatkettu ja uusia ehdotuksia on valmisteltu. 5235: ED-yhteistyössä viestinnän merkittävimpiä ratkaisuja oli päätös kolmannen suku- 5236: polven matkaviestinjärjestelmästä. Kertomusvuonna komissio tiedotti sähköisen 5237: kaupankäynnin kansainvälisen yhteistyön kehittymisestä. Yhteisön taajuuspolitiikas- 5238: ta komissio esitteli peruslinjaukset sisältävän vihreän kirjan. Liikenteen alalla 5239: merkittävimpiä ratkaisuja oli eurovinjettidirektiivin hyväksyminen. Eurovinjettidi- 5240: rektiivissä määritellään ajoneuvoverotuksen vähimmäistaso sekä moottoritien 5241: käyttömaksujen enimmäismäärä yli 12 tonnin ajoneuvoille. Kertomusvuonna Suomi 5242: haki Euroopan lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin jäsenyyttä. Jäsenyyden on 5243: määrä tulla voimaan vuoden 2000 alusta. Ministeriössä on panostettu valmistumi- 5244: seen Suomen vuoden 1999 jälkipuoliskon EU-puheenjohtajakauteen. Valmistelut 5245: ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. 5246: 5247: 5248: Televiestinnän edelläkävijä 5249: Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu telepalvelujen käyttäjänä länsimaiden 5250: kärkijoukkoon. Suomessa on henkeä kohden laskettuna eniten matkapuhelinliitty- 5251: miä maailmassa. Kertomusvuoden joulukuussa liittymätiheys oli jo yli 56 sataa 5252: asukasta kohden. Myös Intemet-liittymien osalta Suomi on kärkimaita. OECD:n 5253: hintavertailun mukaan Suomi sijoittuu telepalveluiden osalta viiden edullisimman 5254: maan joukkoon. Matkaviestin- Ja datasiirtopalveluiden hinnat kuuluvat maailman 5255: halvimpiin. Myös paikallis- ja ulkomaanpuhelumaksut ovat OECD-maiden keski- 5256: tason alapuolella. Lisäksi Suomen paikallispuhelumaksut ovat hinnoiltaan EU-mai- 5257: den edullisimmat. Telepalvelut ovat edullisia ja laadukkaita ja selvitysten mukaan 5258: asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelutasoon. 5259: Telealan kilpailu avautui Euroopan yhteisössä pääosin 1.1.1998 lukien. Suomessa 5260: kilpailu on avattu jo aiemmin. Kertomusvuonna vähäisiä matkaviestinnän muotoja 5261: vapautettiin toimiluvasta ja kansainvälisen televiestinnän välittäminen Suomeen 5262: vapautettiin pääosin ilmoitusvelvollisuudesta. 5263: Suomi on omalta osaltaan tukenut kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmän 5264: (UMTS) nopeaa käyttöönottoa. UMTS-järjestelmän kautta voi käyttää myös moitimedia- 5265: ja Internet-palveluita sekä vastaanottaa liikkuvaa kuvaa. Uusi matkaviestinjärjestel- 5266: mä otetaan käyttöön Euroopan unionin alueella. EU:n päätöksen mukaan toimilupa- 5267: järjestelmät luodaan vuoteen 2000 mennessä ja palveluiden tarjoaminen aloitetaan 5268: viimeistään vuonna 2002. Liikenneministeriö julisti uuden sukupolven matka- 5269: viestinjärjestelmän toimiluvat haettavaksi kertomusvuoden joulukuussa. Päätökset 5270: toimilupien myöntämisestä tehtäneen vuoden 1999 alkupuolella. Suomi julisti nämä 5271: toimiluvat hakuun ensimmäisenä maana maailmassa. 5272: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 43 5273: 5274: Vaikka Suomen telemarkkinoilla on kova kilpailu, kotitalouksien kiinteiden 5275: paikallispuhelupalveluiden tarjonnasta ei vielä kilpailla laajasti. Kertomusvuonna 5276: käytiinkin vilkasta keskustelua siitä, voidaanko telekilpailua paikallisissa telever- 5277: koissa edistää lainsäädännön avulla. Liikenneministeriö valmisteli yhdessä ope- 5278: raattoreiden kanssa televerkkojen välisten puhelujen hinnoittelun rakenteen muutos- 5279: ta. 5280: Televiestinnän tietosuojasta ja tietoturvasta on Suomessa perinteisesti huolehdittu 5281: hyvin. Kesällä 1998 eduskunnalle annetulla esityksellä laiksi yksityisyyden suojasta 5282: televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta parannetaan telepalveluiden käyttäjien 5283: yksityisyyden suojaa ja teletoiminnan tietoturvaa entisestään. Perinteisten puhelin- 5284: palveluiden lisäksi ehdotetut säännökset koskevat mm. viestintää Intemetin väli- 5285: tyksellä. Lakiesityksessä korostetaan sähköpostin luottamuksellisuutta. Myös 5286: televiestinnän salauspolitiikassa Suomi noudattaa liberaalia politiikkaa. 5287: Euroopan unionin alueelle pyritään luomaan teknisesti yhtenäinen järjestelmä 5288: sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisten allekirjoitusten oikeudellisesta pätevyydes- 5289: tä. Asian käsittely eteni kertomusvuonna, mutta ratkaisuun asiaa ei vielä saatu. 5290: 5291: 5292: Joukkoviestintälainsäädäntö 5293: Televisio- ja radiotoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistui merkittävästi vuoden 5294: 1999 alusta voimaan tulleilla televisio- ja radiotoiminnasta sekä valtion televisio- 5295: ja radiorahastosta annetuilla laeilla. Uusilla laeilla järjestetään julkisen palvelun 5296: yleisradiotoiminnan sekä kaupallisten televisio- ja radioyhtiöiden taloudelliset 5297: suhteet. Uusissa säädöksissä on otettu huomioon myös lähetystekniikan digitalisoin- 5298: uin vaikutukset. Radioaalloilla tapahtuvaan televisio- ja radiotoimintaan tarvitaan 5299: uudenkin lain mukaan toimilupa. Käytäntö säilyy, koska yleisradiotoiminta on 5300: sidoksissa sananvapauden käyttöön ja koska taajuuksia on rajallisesti. Kaapelilähe- 5301: tys-ja satelliittitoimintaan riittää ilmoitusmenettely. Uudella lailla pyritään turvaa- 5302: maan Yleisradio Oy:n rahoitus ja lain mukaan yhtiö rahoittaa toimintansa käyttäjiltä 5303: perittävin maksuin sekä kaupallisten viestintäyritysten maksamin toimilupamaksuin. 5304: 5305: Liikenneministeriö julisti kertomusvuoden lopulla haettaviksi toimiluvat digitaali- 5306: seen televisio- ja radiotoimintaan. Samanaikaisesti tulivat hakuun myös analogisen 5307: televisio- ja radiotoiminnan luvat. Digitaaliseen televisiotoimintaan myönnetään 5308: luvat kolmen kanavanipun lähettämiseen. Nykytekniikalla jokaiseen kanavanippuun 5309: mahtuu keskimäärin neljä televisiokanavaa. Analogisen tekniikan televisiotoimin- 5310: taan myönnetään kaksi valtakunnallista toimilupaa. Valtakunnalliseen digitaaliseen 5311: radiotoimintaan myönnetään yksi tai useampi lupa. 5312: Liikenneministeriön asettama työryhmä selvitti kertomusvuonna tarpeita muuttaa 5313: postitoimintalakia. Uudistustarpeet liittyvät sekä Suomen Posti Oy:n aseman että 5314: postipalvelujen tarjonnan muutoksiin. Työryhmä tarkasteli mm. asiamiespostijärjes- 5315: telmää ja otti työssään huomioon vireillä olevan postidirektiivin valmistelun sekä 5316: siihen sisältyvät postipalveluiden tasoa ja palveluvelvoitetta koskevat kysymykset. 5317: Nykyinen postitoimintalain mukaan postitoimintaan voidaan myöntää kilpailevia 5318: toimilupia. Kilpailu ei ole kuitenkaan realisoitunut. Toistaiseksi ainoastaan Suomen 5319: Suoramainonta Oy:lle on myönnetty kilpaileva toimilupa. Valtioneuvosto hylkäsi 5320: kertomusvuoden helmikuussa liikenneministeriön esityksen laajentaa toimilupaa 5321: entisen Uudenmaan läänin alueelle. 5322: 44 Liikenneministeriö 5323: 5324: Liikenneinfrastruktuuri 5325: Liikenneinfrastruktuurin ylläpitoa, kehittämistä ja rahoitusta selvitettiin ministeri- 5326: ryhmässä, joka laati lähivuodet kattavan ohjelman kaikkien liikennemuotojen 5327: liikenneinfrastruktuurista. Työryhmä selvitti ratkaisuja, joilla voitaisiin turvata 5328: teiden, ratojen ja muiden väylien pitkäjänteinen hoito ja kehittäminen. Ministeriryh- 5329: mä käsitteli liikenneverkon kunnon säilyttämistä ja mahdollisia uusia hankkeita 5330: sekä rahoituksen pulmia ja uusia rahoitusmuotoja. Sen on paneutui myös liikenne- 5331: turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin. 5332: Ministerityöryhmän mukaan liikenneväyliin on tarpeen käyttää vuodessa 600 5333: miljoonaa markkaa nykyistä enemmän rahaa. Työryhmä arvioi, että liikenneväylien 5334: rahoituksen jääminen valtion vuoden 1999 budjettimäärärahojen tasolle vaikeuttaisi 5335: tie- ja rataverkon kunnon säilyttämistä ja tieliikenneturvallisuuden hoitamista. 5336: Muuttovoittoalueilla liikenteen sujuvuus heikkenisi. Muuttotappioalueilla olisi 5337: puolestaan vaikea pitää liikenneverkot riittävän hyvässä kunnossa. Nykyrahoituksel- 5338: la alemman tieverkon huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvaa. Viime 5339: vuosina hyvin edistynyt rataverkon kunnostus hidastuu ja rataverkon liikennerajoi- 5340: tusten määrä kääntyy nousuun. Työryhmä arvioi, että lisärahoituksella voitaisiin 5341: pysäyttää uhkaava tie- ja rataverkon heikkeneminen. Lisärahoituksesta 80 prosenttia 5342: käytettäisiin nykyisten väylien kunnossapitoon ja korjaamiseen ja muutama tärkeä 5343: uusi hanke voitaisiin aloittaa nykyrahoituksella aloitettavien lisäksi. 5344: Kertomusvuoden keväällä valmistui liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteita 5345: linjannut Suomen liikennejärjestelmä 2020 -selvitys. Selvityksessä kartoitettiin 5346: nykyisen liikennejärjestelmän ongelmat ja toimintaympäristön tuomat muutospai- 5347: neet liikennejärjestelmään. Selvitys määritteli liikennejärjestelmän kehittämisen 5348: yleistavoitteet ja toimintalinjat vuoteen 2020 ja arvioi ehdotettujen toimenpiteiden 5349: vaikutuksia liikenneinfrastruktuuriin ja liikenteeseen. 5350: Kertomusvuonna käynnistyi Porvoon ja Koskenkylän välinen tiehanke, joka 5351: toteutetaan uuden rahoitusmallin avulla. Koko urakka on suunniteltu kilpailutetta- 5352: vaksi kerralla kansainvälisessä tarjouskilpailussa. Toteutuksesta solmitaan kokonais- 5353: rahoitussopimus. Tie voidaan näin rakentaa tehokkaimmassa mahdollisessa aikatau- 5354: lussa. Kokonaisrahoitusmallia käyttäen kustannuksia säästyy noin 10-15 prosenttia 5355: tavanomaiseen talousarviomenettelyyn verrattuna. 5356: 5357: 5358: Rautatieliikenteen kilpailu 5359: Liikenneministeriön asettama työryhmä selvitti kilpailun avaamista rautatieliiken- 5360: teeseen. Ehdotuksen mukaan rautateiden tavaraliikenne voitaisiin avata kilpailulle. 5361: Työryhmä ehdotti kaukoliikenteen jättämistä edelleen VR Osakeyhtiön hoidettavak- 5362: si. Helsingin lähiliikenteeseen työryhmä esittää palvelujen ostamista tarjouskilpailun 5363: perusteella. 5364: Lakiehdotukset kilpailun avaamisesta valmistuvat talvella 1999. Uusi hallitus ja 5365: eduskunta saavat ehdotuksen käsiteltäväkseen keväällä 1999. Lakiesityksen valmis- 5366: telun sekä eduskuntakäsittelyn on arvioitu kestävän yhteensä vuoden, joten lainsää- 5367: däntö voisi tulla voimaan vuonna 2000. 5368: 5369: 5370: Kauppalaivaston kilpailukyky 5371: Suomen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn turvaavat toimet olivat 5372: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 45 5373: 5374: kertomusvuonna vahvasti ollut esillä, koska laivastomme kilpailukyky on nopeasti 5375: heikentynyt. Suomalaisten laivojen miehityskustannukset ovat alustyypistä riippuen 5376: 25 - 78 prosenttia korkeammat kuin kilpailijamaissa. Monissa Suomen kanssa 5377: kilpailevissa ED-maissa on siirrytty yhtiöverotuksesta tonnistomaksuun, eivätkä 5378: varustamot käytännössä maksa veroa tuloksestaan. Liikenneministeriö ehdotti 5379: kauppalaivastolle maksettavan valtiontuen lisäämistä ja siirtymistä tonnistoveroon 5380: sekä EU:n ulkopuolisen työvoiman käyttöönotosta sopimista. Talouspoliittinen 5381: ministerivaliokunta hylkäsi kuitenkin 13.10.1998 liikenneministeriön ehdotuksen. 5382: Kertomusvuonna selvitettiin Suomen satamakapasiteettia. Suomen satamien 5383: kapasiteetti on pienempi kuin aikaisemmin on arvioitu. Erityisesti kappaletavaralii- 5384: kenne tarvitsee lähivuosina lisää satamakapasiteettia. Niukasti kapasiteettia on 5385: varsinkin suuryksikkökuljetusten tarpeisiin. 5386: Euroopan yhteisöjen maantiekuljetusmarkkinat vapautuivat täysin, kun lupa- ja 5387: kiintiöjärjestelmä päättyi ns. kabotaasiliikenteessä 1.7.1998 lukien. Euroopan 5388: unionin jäsenmaiden ja ETA-maiden kuljetusyritykset voivat hoitaa toisen maan 5389: sisäisiä maantiekuljetuksia. Suomen pienet ja syrjäiset kuljetusmarkkinat eivät ole 5390: juurikaan houkutelleet muiden ED-maiden kuljetusyrittäjiä hoitamaan Suomen 5391: sisäisiä kuljetuksia, eivätkä toisaalta suomalaiset kuljetusyritykset ole toistaiseksi 5392: juurikaan siirtyneet Manner-Euroopan kuljetusmarkkinoille. 5393: 5394: 5395: Jaukkoliikenne 5396: Joukkoliikenteen palvelutaso ja palveluiden alueellinen kattavuus on onnistuttu 5397: säilyttämään liikenteen hoitoa tehostamalla. Liikenneministeriö jatkoi kertomus- 5398: vuonna joukkoliikenteen edistämistoimia. Joukkoliikenteen älykorttien yhteiskäyttöä 5399: selvitettiin. Myös mahdollisuuksia säästää kuntien henkilökuljetuksissa selvitettiin. 5400: Kunnat voivat säästää henkilökuljetustensa kustannuksista 15-30 prosenttia ilman 5401: että palvelut heikkenevät. Säästöt vaatisivat viranomaisten parempaa yhteistyötä ja 5402: panostamista joukkoliikenteeseen. Selvityksen mukaan henkilökuljetusten rahoitusta 5403: on syytä tehostaa, sillä julkisen vallan kustannusten ennustetaan nousevan lähi- 5404: vuosina sadoilla miljoonilla markoilla. Syynä ovat mm. väestön ikääntyminen, 5405: koulu-, sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistukset sekä yhdyskuntaraken- 5406: teen hajaantuminen. 5407: Kertomusvuonna voimaan tullut henkilöliikennelain muutos mahdollistaa, että 5408: kunnat ja kuntayhtymät saavat oikeuden sopia seutulippujen hinnoista liikenteen- 5409: harjoittajien kanssa. Edellytyksenä on, että valtio tai kunnat rahoittavat lippujen 5410: hinnanalennuksia. Uuden lain mukaan kunnat ja liikenteenharjoittajat saavat sopia 5411: seutulippusopimuksissa hintataulukoista ja yritysten antamista alennusprosenteista. 5412: 5413: 5414: Hiilidioksidipäästöjen alentaminen 5415: Liikenteen pakokaasupäästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kääntyneet pääsääntöisesti 5416: laskuun päästömääräysten ja vähäpäästöisempien polttoaineiden ansiosta. Suomen 5417: hiilidioksidipäästöt nousivat vuodesta 1990 vuoteen 1996 noin 14 prosenttia ja 5418: senkin jälkeen ne ovat olleet edelleen nousussa. Kertomusvuonna selvitettiin 5419: liikenteen mahdollisuuksia ja toimenpiteitä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentä- 5420: miseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Alkuvuonna laadittiin erilaiset 5421: päästöskenaariot ja arvioitiin mahdollisia toimenpiteitä. 5422: Kertomusvuoden lopulla asetettu jatkotyöryhmä laatii konkreettisen ehdotuksen 5423: 46 Liikenneministeriö 5424: 5425: siitä, miten liikenteen alalla voitaisiin toteuttaa Kioton ilmastopöytäkirjan tavoittei- 5426: ta. Työryhmä arvioi myös toimenpiteiden kustannukset. Ehdotus valmtstuu vuoden 5427: 1999 maaliskuun lopussa. Työryhmä laatii ehdotuksensa nykyisen kehityksen ja 5428: nollalinjamallin mukaisesti. Tällöin tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 5429: vuoteen 2010 mennessä korkeintaan kolme prosenttia verrattuna vuoteen 1990. 5430: Kertomusvuonna valmistui laskentajärjestelmä, jolla kaikkien liikennemuotojen 5431: päästöjä ja energiankulutusta voidaan laskea yhtenäisesti. Järjestelmää on käytetty 5432: suunniteltaessa toimia päästöjen vähentämiseksi. Liikenteen osuus Suomen kaikista 5433: hiilidioksidipäästöistä on 22 prosenttia. Liikennemuodoista eniten päästöjä aiheuttaa 5434: tieliikenne. Sen päästömäärät ovat suurimmat kaikissa yhdisteissä rikkidioksidia 5435: lukuun ottamatta. 5436: 5437: 5438: Liikenneturvallisuus 5439: Tieliikenteesä kuolleiden määrä on alentunut vuodesta 1989lähtien lukuunottamatta 5440: vuotta 1997. Kertomusvuonna tieliikenteen turvallisuuskehitys oli edellisvuotuista 5441: suotuisampaa. Tammi-marraskuun tieliikenteessä tapahtui ennakkotietojen mukaan 5442: 6 309 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 364 ja 5443: loukkaantui 8 319 ihmistä. Kuolleiden määrä väheni viime vuoden tammi-marras- 5444: kuusta 39:llä eli 10 prosenttia, toisaalta kuitenkin loukkaantuneiden määrä lisääntyi 5445: 56:lla. 5446: Rautateillä turvallisuuskehitys ei ollut tavoitteen mukaista. Kuluvana vuonna 5447: sattuneet kuolonuhreja vaatineet junaonnettomuudet käynnistivät yhteiskunnallisen 5448: keskustelunjunaturvallisuudesta. Maaliskuussa 1998 tapahtui Jyväskylän ratapihalla 5449: kymmenen kuolonuhria vaatinut onnettomuus. Jyväskylän junaturman syy oli 5450: ylinopeus. Kulunvalvontajärjestelmä estäisi junien ylinopeudet Onnettomuuden 5451: jälkeen päätettiin nopeuttaa kulunvalvonnan rakentamista. 5452: Meriliikenteessä turvallisuus oli tavoitteen mukaista. Myös ilmailussa ehdoton 5453: turvallisuustavoite saavutettiin. Teetetyn kansainvälisen evaluoinnin mukaan 5454: Ilmailulaitoksen lennonvarmistustoiminta täyttää kansainväliset laatuvaatimukset ja 5455: tarjotut palvelut ovat tasokkaita. Kertomusvuonna valmistui myös selvitys Ilmailu- 5456: laitoksen viranomaistehtävien järjestämistä. Selvityksen mukaan lentoturvallisuus- 5457: hallintoa hoitavan yksikön itsenäistä asemaa on korostettava. 5458: 5459: 5460: Soneran omistuspohja 5461: Valtion omistama PT-konserni jaettiin postikonserniin ja telekonserniin. Uudet 5462: yhtiöt aloittivat liiketoimintansa 1.7.1998. Valtio myi syksyllä 1998 runsaat 22 5463: prosenttia Sonera-yhtymä Oyj:n osakkeista. Valtio päätti laajentaa aiemmin 5464: kokonaan omistamansa Soneran omistuspohjaa yksityisillä omistajilla, koska 5465: teleyritys pysyy parhaiten alan kansainvälisen kehttyksen tahdissa, jos myös sen 5466: omistuspohja tukee uudistuvaa toimintatapaa. Soneran osakkeen kysyntä ylitti 5467: kaikki odotukset. Myynti ylimerkittiin, samoin henkilöstöanti. 5468: Omistuspohjan laajentamisella valtio sai merkittäviä tuloja ja varmisti osaltaan 5469: omistuksensa arvon kasvun. Soneran osakkeen arvon kasvattamisen kannalta on 5470: tärkeää, että Soneran osakkeella on ollut hyvin myönteinen kehitys. Myönteinen 5471: kurssikehitys on nostanut valtion omistuksen arvoa. Sonera on lyhyessä ajassa 5472: noussut pörssiarvoltaan Suomen toiseksi suurimmaksi yhtiöksi ja neljänneksi 5473: suurimmaksi Pohjoismaissa. Soneran osakemyynti oli suurin valtion tähän saakka 5474: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 47 5475: 5476: toteuttamista valtionyhtiöiden osakemyynneistä. Myynnistä kertyi valtiolle tuloja 5477: noin 7 miljardia markkaa. Kun otetaan huomioon valmistaviin toimiin kuuluva 5478: suuri osinko, valtion tulot olivat yhteensä 8 miljardia markkaa. 5479: Valtion liikelaitoksena toiminut raskaskonekorjaamo Raskone muutettiin 1.1.1999 5480: lukien osakeyhtiöksi. Valtio omistaa osakeyhtiön sataprosenttisesti. Raskone on 5481: raskaisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin sekä erikoiskalustoon erikoistunut korjaamo. 5482: Yhtiöittämisellä ja siihen myöhemmin mahdollisesti sisältyvillä toimialajärjestelyillä 5483: voidaan saavuttaa edelleen huomattavia säästöjä ja parantaa koko toimialan 5484: kehitysedellytyksiä. Raskoneen henkilöstön määrään yhtiöittämisellä ei ollut 5485: vaikutusta. 5486: Kauppa- ja teollisuusministeriö 5487: 5488: 5489: Kauppa- ja teollisuusministeriö 5490: Yleistä 5491: Kauppa- ja teollisuusministeriössä on kertomusvuonna käynnistetty elinkeinopoliit- 5492: tisen ja energiapolittisen selonteon mukaisia toimia, saatu päätökseen erityisrahoi- 5493: tusuudistus sekä toteutettu valtionyhtiöiden yhdistämisjärjestelyitä. Valtionosuuden 5494: myyntituloja on kohdennettu erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. 5495: Ministeriö on ohjannut ja kehittänyt syksyllä 1997 tomiotaosa aloittaneita työvoi- 5496: ma- ja elinkeinokeskuksia yhdessä muiden vastuuministeriöiden kanssa. Lisäksi 5497: kertomusvuonna on leikattu yritystukia hallitusohjelman mukaisesti, jatkettu 5498: virastojen ja laitosten arviointeja sekä uudistettu ministeriön organisaatiota ja 5499: toimintatapoja. 5500: Hallinnonalan määrärahat kertomusvuoden talousarviossa ja lisätalousarviossa olivat 5501: yhteensä 5 7 45 311 000 mk. Hallinnonalan henkilöstömäärä oli noin 5 300 5502: henkilötyövuotta, josta ministeriön osuus oli noin 350. 5503: Hallitusohjelmaan liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on kertomusvuonna 5504: valmistellut mm. seuraavia toimenpiteitä. 5505: 5506: 5507: Elinkeino- ja teknologiapolitiikka 5508: Valtioneuvoston eduskunnalle anataman elinkeinopoliittisen selonteon (1111996) 5509: linjausten mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastasi osaltaan valmisteluista, 5510: jotka koskivat kertomusvuoden kesäkuussa pidettyä yksityisen palvelusektorin 5511: kehittämistä koskenuttatalousneuvoston kokousta. Ministeriö lähti myös suunnitel- 5512: mallisesti toteuttamaan kokouksessa päätettyjä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan 5513: myönteistä työllisyyskehitystä. Lisäksi palveluja koskeva linjaus näkyy keskeisesti 5514: vuoden 1999 talousarvion momenttiteksteissä ja määrärahoissa. Kauppa- ja teolli- 5515: suusministeriö on muiltakin osin käynnistänyt selonteon linjausten toteutuksen ja 5516: seurannan. 5517: Kauppa- ja teollisuusministeriö on lisäänyt johdonmukaisesti panostusta tutkimus- 5518: ja kehitystoimintaan, jonka rahoitukseen on suunnattu valtionyhtiöiden myynneistä 5519: ja omistuspohjan laajentamisesta saatuja tuloja talouspoliittisen ministerivaliokun- 5520: nan ja tiede- ja teknologiaveuvoston linjausten mukaisesti. Tavoitteeksi asetettu 5521: Suomen kokonaistutkimusmenojen lisäys 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 5522: 1999 mennessä on toteutumassa. Valtion tutkimusrahoituksen osalta päätös tarkoit- 5523: taa 1,5 mrd.markan korotusta vuoden 1996 varsinaisen talousarvion määrärahoihin. 5524: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla keskeisin tutkimus- ja kehitystoi- 5525: minnan rahoituskohde on ollut Tekes, jonka myöntämisvaltuudet ovat kasvaneet 5526: vuodesta 1995 vuoteen 1999 yhteensä 820 milj.markalla (55%). Muista omaisuuden 5527: myyntitulojen käyttökohteistä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 5528: voidaan mainita Suomen Teollisuussijoitus Oy, jonka osakepääoman maksamiseen 5529: ja muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen on em. myyntituloja ohjattu 285 5530: milj.mk kuluvalla vaalikaudella. 5531: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 49 5532: 5533: Energiapolitiikka 5534: Energiapolitiikkaa on kertomusvuonna ohjannut eduskunnan lokakuussa 1997 5535: hyväksymä hallituksen energiapoliittinen selonteko, jossa määriteltiin Suomen 5536: energiastrategiset linjaukset. Strategian tavoitteena on taloudellisia ohjauskeinoja ja 5537: markkinatalouden mekanismien toimivuutta edistämällä luoda talouspolitiikan 5538: tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä 5539: ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Keskeisenä 5540: reunaehtona strategiassa on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kauppa- ja 5541: teollisuusministeriö julkisti vuoden lopussa raportin energiastrategian toteutumisesta 5542: ja energia-alan kehittymisestä · 5543: 5544: 5545: Yritystuet 5546: Hallitusohjelman mukainen yritystukien vähentäminen on toteutunut edellytetyllä 5547: tavalla. Koska samaan aikaan on valtion omaisuuden myynnistä kertyvien varojen 5548: turvin tutkimus- ja kehitysvaroja lisätty, yritystukien kohdentuminen on muuttunut 5549: huomattavasti. Lisäksi hallitusohjelman tavoite yritystukien yhteensovittamisesta ja 5550: kokoamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle on osin toteutunut, 5551: kun uuden yritystukien puitelain mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriön 5552: yhteyteen on perustettu yritystukiohjelmia yhteensovittava yritystukineuvottelukun- 5553: ta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten myöntämien tukien ja muiden ehtojen yh- 5554: tenäistämistä koskeva selvitystyö on käynnistetty. 5555: Laki yritystuen yleisistä ehdoista tuli voimaan kertomusvuoden alusta. Sen mukai- 5556: sesti tuen kohdentamisen keskeisenä kriteerinä on ollut markkinoiden toiminta- 5557: puutteiden poistaminen. Lain mukaan yritystukiohjelmat tulee laatia siten, että tuen 5558: kilpailua vääristävät vaikutukset minimoidaan, ja että yritystuet kohdeunetaan 5559: ensisijaisesti yritysten aineettomaan kehittämiseen sekä sellaiseen toimintaan, jonka 5560: on arvioitu olevan kannattavaa myös jatkossa. 5561: 5562: 5563: Erityisrahoitus 5564: Kauppa- ja teollisuuministeriö sai kertomusvuonna päätökseen valtion erityisrahoi- 5565: tusuudistusta koskeneet valmistelut, joiden tuloksena Kera Oyj ja V altiontakuukes- 5566: kus päätettiin yhdistää Finnvera Oyj:ksi vuoden 1999 alusta lukien. Uudistuksen 5567: tavoitteena on ennen muuta parantaa yritysten rahoituspalveluja. Finnvera Oyj 5568: pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- ja aluepoliittisten tavoitteiden takia sen 5569: toimintaan liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdolli- 5570: simman läpinäkyvästi. 5571: 5572: 5573: Valtion omistajapolitiikka 5574: Kauppa- ja teollisuusministeriö on jatkanut - eduskunnan myöntämien valtuuksien 5575: puitteissa - valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista, mikä on vahvistanut 5576: valtionyhtiöiden pääomarakennetta ja edistänyt ulkomaisen pääoman hankintaa 5577: Suomeen. Lisäksi on toteutettu järjestelyjä, joilla on pyritty vahvistamaan maamme 5578: teollisuuden kilpailukykyä. 5579: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kertomusvuoden marraskuussa 5580: energiayhtiö Fortum Oyj:n osakemyynnin toteuttamisen marras-joulukuun aikana 5581: eduskunnan antaman valtuutuksen (1 LTA 1998) nojalla. Neste Oy:stä ja Imatran 5582: 50 Kauppa- ja teollisuusministeriö 5583: 5584: Voima Oy:stä muodostuva yhtiö haki listausta Helsingin Pörssin päälistalle. 5585: Fortumin muodostamisen ja yhtiön omistuspohjan laajentamisen tavoitteena on 5586: vahvistaa suomalaisen energiasektorin markkina-asemaa ja kilpailukykyä nopeasti 5587: avautuvilla eurooppalaisilla markkinoilla. 5588: Suomalaisen Enson ja ruotsalaisen Storan välisen neuvottelutuloksen pohjalta 5589: talouspoliittinen ministerivaliokunta ja eduskunta hyväksyivät uuden paperiteolli- 5590: suusyhtiön Stora Enso Oyj:n syntymisen. Yhdistäminen paransi Enson edellytyksiä 5591: kehittää liiketoimintojaan sekä mahdollisti valtion omistuksen arvon nousun. 5592: Marraskuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi Rauma Oyj:n ja 5593: Valmet Oyj:n sulautumissuunnitelman. Uudesta yhtiöstä tulee metsäteollisuuden 5594: laite- ja prosessitoimittajana markkinajohtaja kaikissa päätuotteissa maailmanlaajui- 5595: sesti. Valtio on Valmetin suurin osakkeenomistaja. 5596: Pääministeri Lipposen hallituksen aikana kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 5597: nonalan valtionyhtiöiden myyntituloja on tehtyjen päätösten johdosta tuloutunut 5598: valtiolle yhteensä 9,8 mrd.mk. Yhtiöiden saama riskipääomarahoitus valtion 5599: merkintäoikeuksien myyntien ja antien yhteydessä on ollut vastaavana aikana 1,6 5600: mrd.mk. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on myyntituloja ohjattu 5601: teollisen pohjan vahvistamiseen tällä hallituskaudella noin 3,7 mrd.mk. 5602: 5603: 5604: Eräitä organisatorisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia 5605: Kertomusvuonna jatkettiin hallinnonalan tehtäväkokonaisuuksien ja laitosten 5606: toiminnan vaikuttavuuden arviointeja. Ministeriön omien toimintojen ja organisaati- 5607: on toimivuuden arviointi valmistui elokuussa. Arviointia on käytetty väljästi 5608: taustana vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa ministeriön organisaation ja toimin- 5609: tatapojen uudistamisessa. 5610: Heinäkuussa valmistui valtion varoin tuetun matkailun edistämisen tavoitteita ja 5611: organisointia Suomessa käsitellyt selvitysmiesraportti. Valmistelua jatkettiin 5612: ministeriössä virkamiestyönä. Matkailuhallinnon uudistamista koskeva toimenpi- 5613: desuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa hallinnon kehittämisen ministerivaliokun- 5614: nassa. Suunnitelman mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa matkautualan 5615: yleisestä kehittämisestä ja koordinoinnista. Matkailun edistämiskeskuksen asemaa 5616: vahvistetaan uusien matkailupalvelujen kehittämisessä, markkinoinnissa ja palvelu- 5617: jen laadun varmistamisessa. Markkinoinnin edistämistoiminta painottuu vaikeasti 5618: tavoitettaviin markkinoihin. Työvoima- ja elinkeinökeskusten asiantuntemista 5619: matkailuasioissa vahvistetaan. 5620: Marraskuussa julkistettiin keksintötoimintaa koskenut kansainvälinen arviointi, jossa 5621: Suomen keksintötoimintaa pidettiin varsin dynaamisena. Arvioitsijat kiinnittivät 5622: huomiota erityisesti keksintötoiminnan ja tutkimus- ja kehitystoiminnan välisen 5623: yhtyden vahvistamiseen sekä eri onganisaatioiden välisen yhteistyön lisäämiseen. 5624: Syksyllä 1997 toimintansa aloittaneiden työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa 5625: on kehitetty kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla. Toimenpiteet ovat painottu- 5626: neet asiakaspalvelun kehittämiseen, osastojen toimenpiteiden yhteensovittamiseen, 5627: organisaatiorakenteen kehittämiseen ja sisäisen toimivuuden parantamiseen. Vuoden 5628: 1999 talousarviossa keskusten toimintamenot on yhdistetty palkkausmenoja 5629: lukuunottamatta kauppa- ja teollisuusministeriön momentille. 5630: Uusi kilpailulaki tuli voimaan kertomusvuoden syksyllä. Se sisältää säädökset 5631: yrityskauppavalvonnasta ja muun muassa puuttumattomuustodistuksista. Valvontaa 5632: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 51 5633: 5634: sovelletaan yrityskauppoihin, joissa kaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto 5635: ylittää kaksi miljardia markkaa ja joissa vähintään kahden kaupan osapuolen 5636: liikevaihto ylittää 150 milj.markkaa. Kilpailuvalvonnan toimivuuden varmistami- 5637: seksi lisättim Kilpailuviraston ja kilpailuneuvoston resursseja. 5638: Sosiaali- ja terveysministeriö 5639: 5640: 5641: Sosiaali- ja terveysministeriö 5642: Yleistä 5643: Vuonna 1995 aloittaneen Paavo Lipposen hallituksen ohjelman sosiaali- ja terveys- 5644: poliittisen osan konkreettiset toimenpiteet olivat kertomusvuoteen mennessä jo 5645: toteutettu. Ohjelman yhteydessä sovitut säästöpäätökset leimasivat ministeriön 5646: toimintaa hallituksen alkuvuosina. Vuosina 1997 ja 1998 painopiste oli siirtynyt jo 5647: pitemmän aikavälin kehittämiskysymyksiin. 5648: Lamavuosien poikkeuksellisen korkea sosiaalimenojen taso on sivuutettu ja menot 5649: ovat palaamassa lamaa edeltävälle tasolle. Vuonna 1998 sosiaalimenojen BKT- 5650: osuuden arvioidaan olevan 28 %. Taso on lähellä Euroopan unionin suuria maita: 5651: Saksaa ja Ranskaa. Talouden ja työllisyyden elpyminen on kohentanut kotitalouksi- 5652: en toimeentuloa. Vuodesta 1997 lähtien toimeentulotuen käyttö kääntyi laskuun, 5653: samoin menot. Suomi on edelleen tasaisen tulonjaon maa, vaikka tuloerot ovat 5654: kasvussa. Myös suhteellinen köyhyysaste on ollut Suomessa alhainen. Pitkäaikais- 5655: työttömyys säilyi sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikeana kysymyksenä. 5656: Hallinnonalan merkittäviä asiakokonaisuuksia olivat: sosiaaliturvan ja sen rahoituk- 5657: sen kehittäminen työllisyyttä kannustavalla tavalla, ihmisten työ- ja toimintakyvyn 5658: edistäminen, syrjäytymiskehityksen katkaisu, elin- ja työympäristöön sekä elämän- 5659: tapoihin vaikuttaminen, palvelujen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen, kansainväli- 5660: syyteen ja ED-puheenjohtajuuteen liittyvä yhteistyö ja valmistautuminen sekä 5661: hallinnonalan ohjauksen tehostaminen. 5662: Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuun laajuutta kuvaa, että ministeriö 5663: valmisteli vuosina 1995-1998 keskimäärin noin 40 hallituksen esitystä vuodessa 5664: sisältäen noin 100 lakia. Hallinnonalan asetuksia on ollut vuosittain 40-70. 5665: 5666: 5667: Toimeentuloturvan alue 5668: Ikääntyneiden työssä pysymistä ja työhön paluuta tukevia toimia vahvistettiin. 5669: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ns. palvelutarveselvitys ulotettiin koko maahan. 5670: Lyhytaikaista työllistymistä tuettiin ulottamalla työeläkeansainta lyhyisiin työsuhtei- 5671: siin. Yli 55-vuotiaiden ansaitun työeläkkeen säilyminen turvattiin määräaikaisella 5672: lailla. Osa-aikaeläkkeen alaikärajaa alennettiin väliaikaisesti 56 vuoteen, jotta koko 5673: eläkkeelle siirtymistä voidaan vähentää ja tukea työssä jaksamista. V arhaiskuntou- 5674: tus oli yksi kehittämisalueista. Koulutusvakuutusjärjestelmän toisena vaiheena 5675: toteutui omaehtoisen opiskelun tuki pitkäaikaistyöttömille. 5676: Muita sosiaalivakuutuksen painoalueita olivat maatalousyrittäjien työterveyshuollon 5677: kehittäminen, tapaturmavakuutuksen kokonaisuuudistuksen jatkaminen sekä 5678: sosiaalivakuutuksen ansiokäsitteeseen liittyvät selvitykset. Toimeentuloturvajärjes- 5679: telmien selkeyttämisestä valmistui selvitysmiesesitys. 5680: Työttömyysturvan rahoitusta uudistettiin osana työttömyysturvan kokonaisuudistus- 5681: ta. Vakuutusperiaatteen mukaisesti tavoitteena on vakauttaa maksutasoja sekä 5682: selkeyttää rahoituksen suunnittelu- ja valmisteluvastuuta. Valtio osallistuu ansiopäi- 5683: värahamenoihin peruspäivärahaa vastaavalla osuudella. Muut etuudet kustannetaan 5684: työnantajien ja työntekijöiden maksuilla. Uudistus mahdollistaa ns. suhdannepusku- 5685: rin keräämisen. Työttömyyskassojen valvontaa tehostettiin ja lähes kaikki kassat 5686: tarkastettiin. Ns. työnantajabyrokratian helpottamista jatkettiin. Vakuutusvalvonnan 5687: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 53 5688: 5689: organisoinnin uudistaminen eteni ja uusi vakuutusvalvontavirasto aloittaa toimintan- 5690: sa 1.4.1999. Se vastaa varsinaiseen valvontaan liittyvästä työstä. 5691: Lähialueyhteistyön kannalta merkittävä asia oli Viron kanssa solmitun sosiaalitur- 5692: vasopimuksen voimaantulo. Muiden Baltian maiden kanssa jatkettiin vastaavien 5693: sopimusten valmistelua. 5694: 5695: 5696: Sosiaali- ja terveyspalvelut 5697: Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen vaikutuksia arvioitiin. 5698: Valtakunnallista suunnittelujärjestelmää uudistetaan siten, että nykyinen valtakun- 5699: nallinen suunnitelma korvataan nelivuotiskauden mittaisella sosiaali- ja terveyden- 5700: huollon tavoite- ja toimintaohjelmalla. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon 5701: voimavarat hyväksytään vuosittain. 5702: Vuonna 1998 käynnistettiin "Verkostuvat erityispalvelut" -hanke, jonka tavoitteena 5703: on turvata sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien palvelujen saatavuus kaikissa 5704: kunnissa. 1.3.1998 voimaan tullut toimeentulotukilaki liittyi vuonna 1995 toteutet- 5705: tuun perusoikeusuudistukseen. Uuteen lakiin koottiin aiemmin hajallaan eri 5706: säädöstasoilla olleet toimeentulotukea koskeneet normit. Samalla lisättiin tuen 5707: saajien omavastuuta. 5708: Vuoden alusta toteutui omaishoitajien oikeus yhteen vapaapäivään kuukaudessa. 5709: Omaishoito oli esillä muutoinkin, samoin vanhustenhuollon tilasta käytiin laajaa 5710: keskustelua. Valtioneuvoston kuntootusselonteossa tarkasteltiin kuntootusjärjestel- 5711: mässä tapahtuneita muutoksia vuosina 1992-1997, arvioitiin niiden vaikutuksia 5712: sekä osoitettiin kuntootustoiminnan uusia haasteita ja kehittämistarpeita. Mielenter- 5713: veyskysymykset ovat olleet palvelusektorin kehittämisalueena, mm. eri toimijoiden 5714: yhteishankkeina. 5715: Koko maan kattavalla "Terveydenhuolto 2000-luvulle"-hankkeellaja sen alueellisil- 5716: la yhteistyöryhmillä vahvistetaan potilaan asemaa, edistetään terveyttä, korjataan 5717: palvelurakennetta ja vahvistetaan avohoitoa, parannetaan terveyspalvelujen laatua 5718: ja vaikuttavuutta, kehitetään ammatillista osaamista sekä terveyspalvelujen kustan- 5719: nusten hallintaa. Alueellinen toimeenpano jatkuu vuoteen 2001. Vuonna 1998 5720: käynnistettiin ns. Makropilottihanke Satakunnan alueella. Kokeiluna testataan 5721: uuden teknologian hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 5722: Useiden eri toimenpiteiden seurauksena lääkemenojen nousu hidastui selvästi. 5723: Lääkkeiden ALV laskettiin 12 %:sta 8 %:iin ja apteekkien marginaalia pienennet- 5724: tiin. Lääkkeiden kohtuulliset tukkuhinnat on muutettu määräaikaisiksi. Voimassa- 5725: olevien tukkuhintojen tarkistus on menossa. Uusilta sairasvakuutuksen piiriin 5726: tulevilta lääkkeiltäedellytetään terveystaloudellista selvitystä. Lääkkeen määräämis- 5727: käytäntöjä aiotaan muuttaa nykyistä kustannusvaikuttavampaan suuntaan. 5728: 5729: 5730: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka 5731: Syrjäytymiskehityksen katkaisu oli ehkäisevän politiikan painoalueita. Poikkihallin- 5732: nollista syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää työtä vahvistettiin mm. eri hallinnonalo- 5733: jen välisen yhteistyöryhmän avulla. Ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi Takuu-säätiö 5734: käynnisti RAY -avustuksen turvin sosiaalisen luototuksenilun järjestösektorilla. 5735: Samoin valmisteltiin kuntien sosiaalisen luototuksen kokeilua. Velkaneuvonnan 5736: palvelujen turvaamiseksi asetettiin selvitysmiehet 5737: 54 Sosiaali- ja terveysministeriö 5738: 5739: Huumausainepoliittinen toimikunta jätti mietintönsä vuonna 1997 kansallisesta 5740: huumausainestrategiasta. Valtioneuvosto teki huumausainepolitiikan linjauksia 5741: koskevan periaatepäätöksen vuoden 1998 lopussa. 5742: Paikallisten ympäristöterveysohjelmien valmistelu aloitettiin Itä-Suomen läänissä. 5743: Sosiaalisten vaikutusten ja terveysvaikutusten arviointiin kiinnitettiin erityistä 5744: huomiota. V aitioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 1989 hyväksytyn Työter- 5745: veyshuollon valtakunnalliset kehittämislinjat -asiakirjan arviointi valmistui. Työter- 5746: veyshuollon valtakunnalliset kokeilut saatiin raportointivaiheeseen ja kokeilujen 5747: tuloksia käytetään hyväksi työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämisessä. Työ 5748: aloitettiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. 5749: Ministeriön hallinnonalalle kuuluneen valtionyhtiön Alko-Yhtiöt Oy:n organisatori- 5750: set muutokset toteutettiin vuoden 1998 aikana. Hallituksen talouspoliittisen ministe- 5751: rivaliokunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti Alko-Yhtiöt Oy jaettiin 5752: kolmeen osaan (Alkon Kauppa Oy, Altia Group Oy ja Arctia Invest Oy). Alkon 5753: Kauppa Oy tytäryhtiönsä Alko Oy:n kanssa jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön 5754: hallinnonalalla alkoholilain mukaisena alkoholiyhtiönä, joka myy yksinoikeudella 5755: tietynvahvuisia alkoholijuomia. 5756: Tupakkalain uudistamisesta annettiin esitys. Tarkoituksena on vähentää tupakan 5757: aiheuttamia terveyshaittoja sekä ravintoloiden asiakkaiden ja henkilökunnan 5758: altistumista tupakansavulle. Samoin tehostetaan alaikäisiä koskevan tupakan 5759: myyntikieltoa. Tartuntatautien torjuntatyön osalta kehitettiin tietojärjestelmiä, joissa 5760: huomioidaan mm. EU:ssa tapahtuva kehitys. Yhtenä painoalueena ovat sairaalain- 5761: fektiot. 5762: 5763: 5764: Työolot ja työsuojelu 5765: Keväällä vahvistettu työsuojelustrategia viitoittaa työolojen kehittämisen lähivuosi- 5766: en suunnan. Strategia valmisteltiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. 5767: Tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. 5768: Periaatteina ovat työpaikkojen omaehtoisen toiminnan tukeminen ja työsuojeluhal- 5769: linnon toiminnan asiakasohjautuvuus. 5770: Sosiaali- ja terveyspolitiikan eri lohkojen yhteistyön ja työnjaon etuja on voitu 5771: hyödyntää, kun työsuojeluasiat siirtyivät sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen 5772: vuonna 1997. Kemikaalien rekisteröintitehtävät keskitettiin Sosiaali- ja terveyden- 5773: huollon tuotevalvontakeskukseen. Työterveyshuollon ja työsuojelun toiminta 5774: tukevat nykyisin toisiaan aiempaa paremmin. 5775: Suomi oli mukana eurooppalaisen työsuojelupolitiikan toteuttamisessa ja kehittämi- 5776: sessä. Työsuojelua koskevaan eurooppalaiseen kehittämistoimintaan osallistuttiin 5777: aiempaa suuremmalla panoksella mm. Euroopantyöterveys-ja työturvallisuusviras- 5778: ton toiminnan osana. 5779: Työturvallisuuskulttuuri ja asenteet työolojen parantamiseksi kehittyivät myöntei- 5780: sesti. Työtekijän terveyden ja hyvinvoinnin merkitys tuottavuuden ja kilpailukyvyn 5781: kannalta ymmärretään ja osataan ottaa huomioon entistä paremmin. Taloudellinen 5782: kasvu sekä työelämän muutokset vaikuttivat siten, että vuosikymmeniä jatkunut 5783: tapaturmien väheneminen pysähtyi jo muutama vuosi sitten. Kiire ja stressi 5784: työelämässä näytti yleistyvän edelleen. 5785: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 55 5786: 5787: Muita sosiaali- ja terveyspoliittisia kysymyksiä 5788: Kansainvälisen toiminnan pääpaino oli hallinnonalan EU-puheenjohtajuuskauden 5789: velvoitteisiin valmistautumisessa. Muita kv-toiminnan painopisteitä olivat sosiaali- 5790: ja terveysalan kysymysten sisällyttäminen Pohjoisen ulottuvuuden, kestävän 5791: kehityksen ja ED-laajentumisen sektoreille. Kertomusvuonna järjestettiin Suomessa 5792: ministeriön ja Euroopan Neuvoston yhdessä isännöimä laaja kansainvälinen 5793: "Ihmisarvo ja sosiaalinen syrjäytyminen" -konferenssi. 5794: Poikkihallinnollinen "Kansallinen ikäohjelma" vuosille 1998-2002 keskittyi 5795: ensimmäisenä toimintavuotenaan tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen järjestämi- 5796: seen. Tavoitteena on parantaa yli 45-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä ja 5797: jaksaa paremmin työelämässä. Ohjelman muita osia ovat työelämän rakenteiden ja 5798: lainsäädännön uudistaminen sekä tutkimushankkeet 5799: Hallituksen vuonna 1997 hyväksymän tasa-arvo-ohjelman suurin, naisiin kohdistu- 5800: van väkivallan ehkäisyprojekti, käynnistyi kertomusvuonna. Samoin käynnistyi 5801: prostituution ehkäisyprojekti. Tasa-arvolain vaikutusten arviointitutkimus käynnis- 5802: tettiin. Ensimmäinen tasa-arvobarometri julkistettiin syksyllä. Uutena tasa-arvon 5803: ulottuvuutena korostettiin miehen asemaa isänä ja isoisänä. 5804: Työministeriö 5805: 5806: 5807: Työministeriö 5808: 5809: Hallitusohjelman mukaan talouspolitiikan päätavoitteena on työttömyyden puolitta- 5810: minen vaalikauden aikana. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on nopea 5811: taloudellinen kasvu, mutta sen lisäksi tarvitaan työllisyyttä tukevia erityistoimia, 5812: aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työmarkkinoiden toiminnan tehostamista. 5813: Kertomusvuonna työhallinto myötävaikutti hallitusohjelman työllisyystavoitteiden 5814: toteutumiseen edistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, vahvista- 5815: malla työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työmarkkinavalmiuksia, parantamal- 5816: la vaikeasti työllistyvien työhönsijoittumista työllistämistukien avulla sekä tehosta- 5817: malla työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden tehtävien hoitamiseksi työhallinto 5818: harjoitti työnvälitystä ja ammatinvalinnanohjausta, järjesti työvoimapoliittista 5819: aikuiskoulutusta, sijoitti vaikeasti työllistyviä palkkaperusteisin tukitoimin työhön, 5820: vaikutti työvoiman kysyntään valikoivin toimenpitein sekä käynnisti työlainsäädän- 5821: nön uudistamishankkeita. Myös työvoimapolitiikan toimintatapoja uudistettiin 5822: panostamalla entistä enemmän aktivoiviin toimiin. Lisäksi työhallinto edisti 5823: maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseeri yhteiskuntaan. 5824: Pitkäaikainen ja ripeä taloudellinen kasvu, hallituksen määrätietoiset talouspoliitti- 5825: set toimet sekä aktiivinen työvoimapolitiikka ovat aikaansaaneet jo useita vuosia 5826: yhtäjaksoisesti jatkuneen työllisyyden kasvun ja työttömyyden asteittaisen alenemi- 5827: sen. Kertomusvuonna työllisten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta keskimäärin 5828: noin 50 000 henkilöä ja työvoiman tarjonta noin 20 OOO:lla. Näitä lukuja vastaavas- 5829: ti työttömyys aleni Tilastokeskuksen EU-sopeutettujen määritelmien mukaan noin 5830: 30 000 henkilöä. Vuonna 1998 työttömänä oli keskimäärin noin 285 000 henkilöä 5831: ja työttömyysaste noin 11, 3 %. Toisaalta työttömyysturvan ja työnvälityksen 5832: säädösten mukaisesti työvoimatoimistoissa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 5833: 370 000 henkilöä. Kertomusvuonna .P.itkäaikaistyöttömyys selvästi aleni ja työnväli- 5834: tyksen luvuilla nuorisotyöttömyys likimäärin jo puolittui vuoden 1994 keskimää- 5835: räistasoon verrattuna. 5836: 5837: 5838: Työvoimapolitiikan uudistukset 5839: Suomen työvoimapoliittinenjärjestelmä uudistettiin vuoden 1998 alusta. Uudistuk- 5840: sessa oli kaksi keskeistä linjausta: työmarkkinoiden paremman toimivuuden 5841: aikaansaaminen aktiivista työvoimapolitiikkaa vahvistamalla ja syrjäytymisen 5842: ehkäisy mm. kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia tukemalla. Työmark- 5843: kinoiden parempaan toimivuuteen pyrittiin tekemällä uudistuksia työnvälityksen 5844: työnhakija-asiakkaan palveluihin ja parantamalla työvoimakoulutusta sekä tukityöl- 5845: listämistä. 5846: Eri säädöksiin sisältyvät työttömien oikeudet ja velvollisuudet koottiin yhteen ja 5847: määriteltiin kattavasti. Keskeiset oikeudet ovat oikeus työttömyysturvaan tai 5848: työmarkkinatukeen, oikeus peruspalveluihin työvoimatoimistossa, oikeus tehdä 5849: taikoo- ja vapaaehtoistyötä ja opiskella sivutoimisesti, oikeus työnbakusuunnitel- 5850: maan sekä mahdollisuus tulla valituksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 5851: Työttömän työnhakijan keskeiset velvollisuudet ovat työmarkkinoiden käytettävis- 5852: säolo, kokoaikatyön haku, työn ja toimenpiteiden vastaanottovelvollisuus, osallistu- 5853: minen työnhakusuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen sekä velvollisuus 5854: parantaa ja ylläpitää työmarkkinavalmiuksia. 5855: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 57 5856: 5857: Työvoimapoliittiset toimenpiteet 5858: Työvoimapalvelut 5859: Osana työvoimapoliittista uudistusta tehtiin työvoimatoimiston palvelukäytäntöön 5860: muutoksia. Vuoden 1998 alusta otettiin systemaattisesti käyttöön työnhakija- 5861: asiakkaiden määräaikaiset työnhakuhaastattelut, osaamiskartoitukset, työnhakusuun- 5862: nitelmien tekeminen sekä työnhakukirja, työnhakuryhmät ja -koulutus. Määräai- 5863: kaisten työnhakuhaastattelujen tavoitteena on varmistaa palvelun jatkuvuus ja 5864: riittävyys ja sen yhteydessä tehtävän osaamiskartoituksen tavoitteena on selvittää 5865: hakijoiden työelämässä tarvittavatyleiset ja alakohtaiset erityisosaamiset. Työnha- 5866: kusuunnitelmassa asiakas ja virkailija sopivat niistä palveluista ja toimista, jotka 5867: edistävät asiakkaan sijoittumista avoimille markkinoille. Työnhakukoulutus tukee 5868: avoimille markkinoille sijoittumista parantamalla työnhakuvalmiuksia ja tukemalla 5869: omatoimista työnhakua. Ryhmäpalveluna toteutetun työnhakukoulutuksen aloitti 5870: vuonna 1998 arviolta 40 000 henkilöä. Lisäksi työnhakukoulutusta toteutettiin 5871: työvoimakoulutuksena. Työvoimapoliittisen uudistuksen toteuttamiseksi työvoima- 5872: toimistojen henkilöstöä lisättiin kertomusvuonna 170 henkilöllä. Työvoimatoimisto- 5873: jen palvelukapasiteettia vahvistettiin myös määräaikaisia virkoja vakinaistamalla. 5874: Työnhakija-asiakkaan palvelua ja työnantajien toimeksiantojen hyvää hoitamista 5875: tukee työvoimatoimistojen asiakaspalvelun tietojärjestelmä,jonka uudistus saatettiin 5876: loppuun vuonna 1998. Myös työvoimatoimistojen asiakaskäyttöön tarkoitettua 5877: itsepalvelua on parannettu. Avointen työpaikkojen ja haettavana olevan työvoima- 5878: koulutuksen lisäksi itsepalvelupäätteeltä voi katsoa koulutus- ja ammattitietopalve- 5879: lun tietoja ja EU:n työnvälitysjärjestelmään (EURES) ilmoitettuja paikkoja. 5880: Työllisyyttä edistävät koulutustoimenpiteet 5881: Vuonna 1998 kansallisesti rahoitetussa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli 5882: arviolta keskimäärin 32500 henkeä. Koulutuksessa olevien määrä väheni keski- 5883: määrin 4500 hengellä edellisestä vuodesta. Valtion talousarviossa esitettiin työvoi- 5884: mapoliittista aikuiskoulutusta hankittavaksi 7,06 miljoonaa opiskelijatyöpäivää. 5885: Ennakkotietojen mukaan tämä tavoite näyttäisi toteutuvan. Määrällisten tavoitteiden 5886: lisäksi on huomiota kiinnitetty koulutuksen laadun kehittämiseen. Tarjous- ja 5887: hankintamenettelyyn sekä opiskelijoiden lähtötason arviointi- ja valintamenettelyyn 5888: kehitettyjä välineitä on otettu käyttöön. Kouluttajien toiminnan laadun arviointia 5889: tuetaan laatukäynneillä, kurssikummitoiminnalla sekä opiskelijoiden välipalautejär- 5890: jestelmällä. 5891: Työvoiman kysynnän elpyessä on erityistä huomiota kiinnitetty työvoimakapeikko- 5892: jen syntymisen ehkäisyyn. Työvoimakoulutus toteutetaan mahdollisimman työelä- 5893: mäläheisenä siten, että työnantajilla on mahdollisuus sekä vaikuttaa koulutuksen 5894: sisältöihin ja suunnitteluun että ottaa yhä enemmän vastuuta koulutuksen toteutta- 5895: misesta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Menettelyä on toteutettu erityisesti 5896: yritysten rekrytointitilanteisiin räätälöitynä täsmäkoulutuksena. Lisäksi TE-keskus- 5897: alueilla on kehitteillä ennakointiyhteistyö yritysten, työmarkkinajärjestöjen, koulu- 5898: tuspalvelujen tuottajien ja eri viranomaisten kesken, jotta työmarkkinoiden muutok- 5899: sista aiheutuvaa koulutustarvetta voitaisiin nykyistä paremmin arvioida. 5900: Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella voidaan vaikuttaa myös syrjäytymisen ja 5901: pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen. Tästä syystä pitkään työttömänä olleiden, 5902: vajaakuntoisten ja ikääntyneiden osuutta koulutuksessa on pyritty lisäämään. 5903: Koulutuksessa olleista oli vuonna 1998 noin 15 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä. 5904: Syrjäytymisen ehkäisyssä korostetaan yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia, jotka 5905: sisältävät motivointia ja ohjausta, koulutusta, kuntoutusta ja tukityötä. 5906: 58 Työministeriö 5907: 5908: Osana koulutusvakuutuksen toteutusta toimeenpantiin 1.8.1997- 31.7.1998 laki 5909: pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tuesta, joka mahdollisti opiskelun 5910: työttömyysturvan tasoisella tuella. Tuen avulla koulutuksen aloitti lain voimassa- 5911: olon aikana noin 1 050 pitkäaikaistyötöntä. Tavoitteeksi oli asetettu 8 000 henkilöä. 5912: Koulutuksen aloittaneiden tavoitetasosta jäätiin mm. lain lyhyen voimassaoloajan, 5913: tuen tiukkojen saantiehtojen ja kohderyhmän odotettua pienemmän koulutushaluk- 5914: kuuden vuoksi. Kertomusvuonna omaehtoisen opiskelun tukea laajennettiin 5915: (1.8.1998 alkaen) koskemaan vähintään neljä kuukautta työttömänä olleita. Marras- 5916: kuun loppuun mennessä mahdollisuutta oli käyttänyt 850 henkilöä. 5917: Tukityöllistäminen ja työllisyysperusteiset investoinnit 5918: Vuonna 1998 kansallisilla tukitoimenpiteillä työllistettiin keskimäärin 51 600 5919: henkilöä eli 3 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllistetyistä uuden 5920: yhdistelmätuen osuus oli noin 3 600 henkilöä, vaikka toimenpiteellä arvioitiin 5921: voitavan työllistää keskimäärin 10 000 henkilöä. Tavoitetasoa ei saavutettu, koska 5922: yhdistelmätuen käyttöönotto oli selvästi arvioitua hitaampaa. Yhdistelmätuen käyttö 5923: on kuitenkin koko ajan lisääntynyt ja vuoden lopulla sillä työllistettiin noin 7 000 5924: henkilöä. 5925: Eniten palkkaperusteisin tukitoimin työllistivät kunnat ja yksityinen sektori. 5926: Valtiolla toimenpitein sijoitettujen määrän väheneminen edellisestä vuodesta johtui 5927: mm. virkojen vakinaistamisesta Kunnissa vähennys aiheutui ensisijaisesti tiukasta 5928: taloudellisesta tilanteesta. Yksityisellä sektorilla tukityöllistettyjen määrä lisääntyi. 5929: Kaksi kolmasosaa kaikista tukityöllistetyistä oli pitkäaikaistyöttömiä, nuoria, 5930: vajaakuntoisia tai ikääntyneitä. Työmarkkinatuen työharjoittelussa oli keskimäärin 5931: 10 400 henkilöä, joista suurin osa oli nuoria. Kertomusvuoden alusta alkaen 5932: pitkäaikaistyöttömille voitiin maksaa ylläpitokorvausta työmarkkinatuen työharjoit- 5933: telun ajalta, mikä kaksinkertaisti näiden määrän vajaaseen 800 henkilöön. 5934: Tukitoimin sijoitettuja henkilöitä sisältyy myös työllisyyspoliittisella projektituella 5935: ja ESR-tuilla rahoitettuihin kohteisiin. Näistä kuitenkin pääosa on muita kuin 5936: työttömiä. Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella 5937: sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämisvaiheessa toiminnan 5938: hallinnointiin ja organisoimiseen. Tarkoituksena on tukea kolmannen sektorin 5939: hankkeita, joissa voidaan käyttää hyväksi esim. yhdistelmätuen mahdollisuuksia ja 5940: kumppanuusyhteisöjä. Toimenpiteellä tuettiin noin 300 hankkeen toteuttamista. 5941: Lisäksi työttömien aloitteellisuuden edistämiseen tarkoitetuilla määrärahoilla tuettiin 5942: työttömien järjestöjen toimintaa ja työosuuskuntien perustamista. Työ- ja palve- 5943: luosuuskuntien määrä on lisääntynyt viime aikoina. 5944: Kotitaloustyön tukijärjestelmän kokeilun toteuttamista jatkettiin vuoden 1998 5945: aikana. Tukea myöntävät Itä- ja Länsi-Suomen alueella TE-keskukset. Toistaiseksi 5946: tuen käyttö on ollut vähäistä. Samanaikaisesti toteutettiin myös kotitalouksien 5947: väliaikainen verotukijärjestelmä. Näitä kokeiluja sovelletaan eri alueilla. Vuonna 5948: 1998 jatkettiin paikallisen aloitteellisuuden kumppanuustoiminnan 26 kokeiluhank- 5949: keen tukemista ED-rahoituksella. Kumppanuusyhteistyössä julkinen ja yksityinen 5950: taho sitoutuvat yhdessä sovitun työllisyysohjelman toteuttamiseen. Investointien 5951: työllisyysvaikutusten arviointimenetelmää edelleen kehitettiin ja menettelyä 5952: sovellettiin investointimäärärahojen alueelliseen jakoon vuoden 1998 aikana. 5953: 5954: EU :n sosiaalirahaston tukemat toimenpiteet 5955: Kertomusvuonna EU :n sosiaalirahaston osarahoittamien toimenpitein oli sijoitettuna 5956: arviolta keskimäärin 16 200 henkilöä, joista tukityöllistettyjä oli 6 700 ja koulutuk- 5957: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 59 5958: 5959: sessa 9 500. Toimenpiteiden kohdejoukkona on sekä työttömiä että yritysten 5960: henkilöstöä. 5961: ESR-toimenpiteiden rahoitus koostuu EU:n, valtion, kuntien ja yksityisestä rahoi- 5962: tusosuudesta. Tavoiteohjelmien ESR-rahoituksen osuus ohjelmakaudelle 1995-99 on 5963: 3,13 miljardia markkaa, josta oli vuoden 1998 loppuun mennessä sidottu 77 %. 5964: Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut syksyllä 1998 julkaisemassaan 5965: raportissa ESR-toimenpiteiden monimutkaista hallintoa. 5966: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden toteutuminen ja vaikuttavuus 5967: Aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä lievennetään erityisesti pitkäaikais- 5968: työttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä sekä vajaakuntoisten ja ikääntyneiden työttö- 5969: myyttä. Toimenpiteiden tavoitetasoksi vuodelle 1998 asetettiin 118 500 henkilöä. 5970: Vuonna 1998 työvoimapoliittisin toimenpitein oli sijoitettuna arviolta keskimäärin 5971: 115 000 henkilöä, joka vastaa n. 4,6 % työvoimasta. Asetetusta tavoitetasosta 5972: jäätiin hieman jälkeen lähinnä syrjäytymisuhan alaisille tarkoitetun yhdistelmätuen 5973: osalta. On arvioitavissa, että noin 25 % työvoimapoliittisen toimenpiteen aloitta- 5974: neista oli kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen työllistynyt avoimille 5975: työmarkkinoille ja työttömiä oli noin 50 %. Tukityöllistäminen yksityiseen sektoriin 5976: johti parhaiten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille (arviolta 50 %).Heikointa 5977: avoimille työmarkkinoille sijoittuminen oli julkisen sektorin tukityöstä. 5978: 5979: 5980: Työelämän säätely ja kehittäminen 5981: Hallitusohjelman mukaisesti työllistymistä ja työhönmenoa estäviä jäykkyystekijöitä 5982: on pyritty purkamaan. Kertomusvuonna työsopimuslakia muutettiin mm. laajenta- 5983: malla oikeutta perhevapaiden käyttöön sekä mahdollistamaila myös järjestäytymät- 5984: tömille työnantajille oikeuden soveltaa työntekijän etuja vähentäviä työehtosopi- 5985: musmääräyksiä. Tällaisia ovat työsopimuslain sairausajan palkkaa ja työsopimuksen 5986: päättäruismenettelyn pakottavuutta sekä vuosilomalain ja opintovapaalain säännös- 5987: ten ehdottomuutta koskevat säännökset (työsopimuslain 28 ja 47j §,vuosilomalain 5988: 16 §ja opintovapaalain 13 §). Vuokratyön epäkohtia selvittämään asetettu neuvot- 5989: teluryhmä on esittänyt, että työsopimuslakia uusittaessa otettaisiin huomioon myös 5990: vuokratyösuhteisiin liittyvät erityispiirteet. Työsopimuslain kokonaisuudistusta 5991: valmistelevan komitean toimikautta on pidennetty ja se jatkuu 31.10.1999 saakka. 5992: Nuorten työntekijöiden suojelua parannettiin lainmuutoksella siten, että uudet 5993: säädökset täyttävät EU:n vastaavan direktiivin ja Euroopan neuvoston sosiaalisen 5994: peruskirjan vaatimukset. Lisäksi tiukennetaan oppivelvollisten loma-aikaista 5995: työskentelyä koskevaa säännöstä. 5996: Kertomusvuonna jatkettiin hallitusohjelman edellyttämiä kokeiluja työn ja työajan 5997: jakamiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Työllisyysasetuksen muutos, jonka nojalla 5998: kunnille voitiin maksaa palkkaperusteista tukea työajan lyhennyskokeiluihin oli 5999: voimassa 31.12.1998 saakka. Tästä syystä työministeriön tukirahoitus tähän 6000: tarkoitukseen päättyi kertomusvuoden lopulla. Kokeilujen välittömät työllisyysvai- 6001: kutukset olivat vähäiset. Työaikakokeilujen jatkaminen jäi kuntien ratkaistavaksi. 6002: Toisaalta yksityisen sektorin yrityksissä 6+6 - työvuorojärjestelmän kokeilut 6003: jatkuvat edelleen. Ne toteutetaan ilman työllistämistukea. 6004: Hallitusohjelmaan sisältyvä työn vuorottelujärjestelmän kokeilu tuli voimaan 6005: vuonna 1996. Vuorotteluvapaasta annettua lakia muutettiin kertomusvuonna siten, 6006: että järjestelmän kokeilu on voimassa vuoden 2000 loppuun. Myös vuorottelukor- 6007: vauksen tasoa nostettiin viime tuloneuvotteluissa 70 %:iin ansiosidonnaisesta 6008: työttömyyspäivärahasta ilman ylärajaa (lisäksi maksetaan osittaista ammattikoulu- 6009: 60 Työministeriö 6010: 6011: tusrahaa vapaan aikana opiskeleville 1 100 mk/kk). Vuonna 1998 työvuorottelun 6012: aloitti keskimäärin noin 4 000 henkilöä. Vuoden aikana vuorotteluvapaalle siirtyi 6013: kaikkiaan noin 7 000 henkilöä. Seurantaselvitysten mukaan järjestelmää ovat 6014: käyttäneet keski-ikäiset, erityisesti kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhoitoalan 6015: tehtävissä työskentelevät naiset. 6016: Työministeriössäjatkuivat edelleen Kansallinen tuottavuusohjelma toinen toimikau- 6017: si (1996-1999) ja Kansallinen työelämän kehittämisohjelma (1996-1999), joiden 6018: yhteisbudjetti on koko ohjelmakautena n. 100 milj. mk. Tuottavuusohjelma on 6019: rahoittanut 12 tutkimus- ja kehittämisprojektia pääasiassa korkeakouluissa. Työelä- 6020: män kehittämisohjelma on rahoittanut n. 280 projektia, joista tähän mennessä 6021: päättyneitä on n. 130. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän pitkällä aikavälillä 6022: teollisuuteen ja yksityiselle palvelusektorille. Myös Kansallinen ikäohjelma ( 1997- 6023: 2002) on jatkunut suunnitelman mukaisesti koulutus-, tiedotus- ja tutkimushankkein 6024: useiden eri ministeriöiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Sen kokonaisbudjetti on n. 6025: 25 milj.mk. 6026: 6027: 6028: Pakolais- ja maahanmuuttoasiat 6029: Kertomusvuoden lopulla Suomessa asui yli 85 000 ulkomaan kansalaista. Vuoden 6030: aikana maahan saapui noin 1 500 paluumuuttajaa entisen Neuvostoliiton alueelta, 6031: 1 300 turvapaikanhakijaaja 120 kiintiöpakolaista. Vuoden 1998 pakolaiskiintiö oli 6032: 600, jonka puitteissa myönnettiin vuoden loppuun mennessä 580 oleskelulupaa. 6033: Valtaosa näistä tulee maahan vuoden 1999 puolella. Maahanmuuttajien työllisyysti- 6034: lanne on edelleen heikko, joskin parantui hieman kertomusvuoden aikana. Suomes- 6035: sa asuvan ulkomaalaisen työvoiman keskimääräinen työttömyysaste vuoden 1998 6036: lopulla oli 39,5 %. Työttömyys on kahden viime vuoden aikana alentunut yhteensä 6037: 6,5 %- yksikköä. 6038: Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden 6039: vastaanotosta (HE 66/1998) on eduskunnan käsittelyssä. Lakiesityksen mukaan 6040: kunnat ja työvoimatoimistot valmistelevat maahanmuuttajille kotouttamisohjelmia. 6041: Lisäksi maahanmuuttajille laaditaan yksilölliset kotoutumissuunnitelmat, jonka 6042: toteutuksen aikana heidän toimeentulonsa turvataan kotouttamistuella. 6043: V aitioneuvosto asetti työministeriön yhteyteen kolmivuotiskaudeksi poikkihallin- 6044: nollisen etnisten asiain neuvottelukunnan (ETNO), jonkayksi keskeinen tehtävä on 6045: rasismin ehkäisy ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Lisäksi hallitus antoi 6046: selonteon inkerinsuomalaisten maahanmuutosta Suomeen 1990-luvulla. Muuttaneita 6047: on kaikkiaan noin 20 000. Työministeriö on myös yhteistyössä muiden ministeriöi- 6048: den ja inkeriläisjärjestöjen kanssa valmistellut ohjelman inkerinsuomalaisten 6049: elinolosuhteiden parantamiseksi ja kulttuurin tukemiseksi heidän asuinalueillaan 6050: Venäjällä ja Virossa. 6051: 6052: 6053: Hallinnon uudistaminen 6054: Työvoima- ja elinkeinokeskuksien työvoimaosastojen organisaation kehittämistä 6055: jatkettiin kerto-musvuonna. Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat kauppa- ja 6056: teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön yhteisiä 6057: alueorganisaatioita. Keskuksista ja niiden alaisista työvoimatoimistoista kehitetään 6058: toimiva organisaatio työvoima- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanon edistämiseksi 6059: alue- ja paikallishallinnossa. Keskukset aloittivat toimintansa 1.9.1997. 6060: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 61 6061: 6062: Työministeriön kehittämisprojekti "Ministeriö uudelle vuosituhannelle" (MULLE) 6063: päättyi kertomusvuoden lopussa. Hankkeen tarkoituksena oli työtapoja ja toiminta- 6064: rakenteita kehittämällä edistää mm. työhallinnon aluehallinnon uudistumisesta 6065: johtuvia uusia toiminta- ja työtapoja sekä lisätä henkilöstön ammattitaitoa ja 6066: hyvinvointia. Hankkeen lähtökohtina olivat julkisen hallinnon tuottavuushaasteet, 6067: kustannuspaineet ja työmarkkinoiden muutokset. 6068: Ympäristöministeriö 6069: 6070: 6071: Ympäristöministeriö 6072: 6073: Hallitusohjelman perusteisiin on kuulunut kestävän kehityksen periaatteiden 6074: vahvistaminen yhteiskunnan eri lohkoilla, erityisesti luonnonvarojen ja ympäristön 6075: hoidossa, sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Pääministerin johtama 6076: kestävän kehityksen toimikunta asetettiin uudelleen 8.4.1998. Toimikunnan työssä 6077: painottuu mm. eri tahojen kestävän kehityksen strategioiden ja ohjelmien toimeen- 6078: panon edistäminen. Lisäksi toimikunta selvittää mm., mitä sosiaalisesti kestävä 6079: kehitys on, ja testaa YK:n kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) kestävän 6080: kehityksen mittareita. 6081: Valtioneuvosto on 4.6.1998 hyväksynyt hallituksen ensimmäisen kestävän kehityk- 6082: sen ohjelman, joka on hallitusohjelman mukainen periaatepäätös ekologisen 6083: kestävyyden edistämisestä. Ohjelma toteuttaa Rion ympäristö- ja kehityskonferens- 6084: sin seurantakokouksessa 1997 sovittua tavoitetta, jonka mukaan kaikilla mailla tulee 6085: olla kestävän kehityksen strategia vuoteen 2002 mennessä. Periaatepäätöksellä 6086: valtioneuvosto antaa kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita koskevat peruslinjaukset 6087: ekologisen kestävyyden edistämiseksi ja sen taloudellisten sekä sosiaalisten ja 6088: kulttuuristen edellytysten luomiseksi. Lisäksi periaatepäätöksessä esitetään tärkeim- 6089: piä kestävän kehityksen alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. 6090: Ohjelman toimeenpano ja seuranta on jo käynnistynyt. 6091: Ympäristöministeriö vaikutti aktiivisesti EU:ssa kestävän kehityksen edistämiseksi 6092: ja ympäristöasioiden yhdentämiseksi muille toimialoille. Keskeisin prosessi liittyi 6093: ympäristöasioiden yhdentämisen strategiaan ns. Amsterdamin sopimuksen mukai- 6094: sesti ja yhteisön viidennen ympäristöohjelman arviointiiin. 6095: Hallitusohjelman toimeenpano on kaikilta osin edennyt hyvin. Ympäristöministeri- 6096: ön osalta kaikki hallitusohjelman hankkeet on saatettu päätökseen vuoden 1998 6097: loppuun mennessä. 6098: Ministeriön hallinnonalalla uudistettiin maaliskuun alussa 1998 alueellisten ympä- 6099: ristökeskusten aluejakoa maan uudistetun maakuntajaon mukaiseksi. Pirkanmaan 6100: ympäristökeskus perustettiin. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus lakkautettiin ja 6101: sen alue jaettiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ympä- 6102: ristökeskuksen kesken. Suomen ympäristökeskuksen kansainvälinen arviointi 6103: valmistui vuoden 1998 lopulla. Ympäristöministeriön organisaation tehostaminen 6104: saatettiin loppuun uudistamalla asunto- ja rakentamisasioiden hoidon organisaatiota. 6105: 6106: 6107: Ympäristönsuojelu 6108: Ilmastoneuvotteluissa siirryttiin vuoden 1997 Kioton pöytäkirjaa toimeenpanevaan 6109: vaiheeseen. Suomen osuudeksi Kioton tavoitteesta sovittiin EU:n neuvoston 6110: (ympäristöministerit) kokouksessa 17.6.1998 kuuden ilmastokaasun päästöjen 6111: palauttaminen vuoden 1990 yhteenlaskettuon määrään vuosina 2008-2010. ED- 6112: ministerivaliokunnan lisäksi on tänä vuonna asetettu erityinen ympäristöministerin 6113: johdolla toimiva ministerityöryhmä, joka koordinoi Suomen ilmastostrategiaa. 6114: Ilmastoasioita käsittelee lisäksi ympäristöministeriön 22.4.1998 asettama laajapoh- 6115: jainen ilmastotoimikunta sekä useat eri ministeriöiden asettamat suppearumat 6116: valmisteluryhmät. Buenos Airesin osapuolikokouksessa hahmoteltiin kansainvälinen 6117: työohjelma, joka sisältää lähes 120 selvitysaihetta. 6118: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 63 6119: 6120: Ympäristöministeriö ja TEKES aloittivat yhdessä ympäristöklusterin tutkimusohjel- 6121: man vuosille 1998-1999. Ympäristöklusteriin kuuluvat ympäristöalalla toimivat 6122: osaajat, mm. eri ministeriöt ja tutkimuslaitokset sekä teollisuus. Ohjelman tarkoi- 6123: tuksena on kehittää toimintamalleja, innovaatioita, osaamista ja yhteistyötä ympä- 6124: ristöalalla talouden, yritystoiminnan ja työllisyyden hyväksi. Ensimmäiset rahoitet- 6125: tavat hankkeet käsittelivät elinkaariajattelua, ekatehokkuutta sekä kestävää infra- 6126: struktuuria maataloudessa, metsätaloudessa, perusmetalliteollisuudessa, rakentami- 6127: sessa sekä liikenteessä. Useissa tutkimusohjelman hankkeissa käsitellään energian 6128: tehokasta käyttöä osana päästöjen rajoittamista. Ohjelma on liitetty myös osaksi 6129: hallituksen kestävän kehityksen ohjelmaa. 6130: Lähialueyhteistyö on hallitusohjelmankin mukaisesti tärkeä osa Suomen ympäristö- 6131: politiikkaa. Ympäristöyhteistyöllä Suomen lähialueilla Virossa, Latviassa, Liettuas- 6132: sa, Luoteis-Venäjällä ja Puolassa on tehokkaasti edistetty hankkeita, joilla vähenne- 6133: tään erityisesti Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. Hankkeilla on edistetty suoma- 6134: laisen ympäristöteknologian käyttöä ja vientiä ja siten parannettu myös alan 6135: työllisyyttä. Osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden strategiaa on edistetty EU:n 6136: lisääntyvää paneutumista erityisesti Venäjän ympäristöongelmiin. On laadittu EU:n 6137: ja Venäjän välinen ympäristönsuojelun toimintasuunnitelma. Arktisen alueen 6138: yhteistyötä Arktisessa neuvostossa ja Barentsin euro-arktisessa yhteistyössä on 6139: tuettu ja lisätty. Kioton ilmastokokouksen jälkeen on ryhdytty valmistelemaan 6140: ilmansuojeluhankkeiden yhteistoimeenpanoa lähialueilla. 6141: Ympäristölainsäädännön ja ympäristölupajärjestelmän yhtenäistämistä koskevaa 6142: valmistelua on jatkettu. Laki ja asetus ympäristövahinkovakuutuksesta tulivat 6143: voimaan 1.1.1999. Näillä säädöksillä on luotu ympäristövahinkojen toissijainen 6144: korvausjärjestelmä, joka täydentää ympäristövahinkojen korvaamisesta aikaisemmin 6145: annetussa laissa säädettyä vahingonaiheuttajan ensisijaista korvausvastuu ta. Säädök- 6146: set koskevat tapauksia, joissa korvausta ei ole saatu perityksi korvausvelvolliselta 6147: tai korvausvelvollista ei ole saatu selville. Yritysten, joiden toimintaan liittyy 6148: olennainen ympäristövahingon vaara tai joiden toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa 6149: ympäristölle, tulee ottaa pakollinen ym\)äristövahinkovakuutus. Vakuuttamisvelvol- 6150: lisuus määräytyy asetuksella säädetym perustein sen mukaan, onko yrityksellä 6151: alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä rekisteröity ympäristölupa. 6152: Taloudellisen ohjauksen eli esim. ympäristöverojen ja -maksujen käyttöä on 6153: edelleen lisätty. Hallitusohjelman mukaisesti on kompensoitu työhön kohdistuvien 6154: verojen alentamista korottamalla ympäristöveroja. Painopistettä on siirretty välilli- 6155: seen verotukseen lähinnä energiaverotusta korottamalla. 6156: EU:n ympäristöministerineuvostossa hyväksyttiin 21.12.1998 päätöksiä, joiden 6157: seurauksena raskaan liikenteen päästöt putoavat erittäin merkittävästi ja viimeksi 6158: hyväksytyille uusille jäsenmaille, mm. Suomelle, annettiin oikeus pitää voimassa 6159: omia tiukempia ympäristönormejaan. 6160: Kestävän jätetalouden toteuttamiseksi valtioneuvosto on 2. 7.1998 hyväksynyt 6161: valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2005. Se sisältää toimialoittaiset tavoit- 6162: teet jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisen 6163: lisäämiseksi. Jäteverolakia on muutettu siten, että se entistä paremmin kannustaisi 6164: jätteiden hyödyntämiseen ja kaatopaikoille sijoittamisen vähentämiseen. Samalla on 6165: jatkettu selvitystä jäteveron laajentamiseksi koskemaan myös muuta kuin yhdyskun- 6166: tien kaatopaikoille toimitettavaa jätettä. Kertomusvuonna on annettu myös uusia 6167: jätteitä ja jätehuoltoa koskevia säädöksiä. 6168: Valtioneuvosto antoi 19.3.1998 periaatepäätöksen vesien suojelun tavoitteista 6169: vuoteen 2005. Ohjelmassa on asetettu tavoitteet eri toimialoille pinta- ja pohjavesi- 6170: 64 Ympäristöministeriö 6171: 6172: en sekä meren suojelun toteuttamiseksi päästöjä vähentämällä. EY:n nitraattidirek- 6173: tiivin toimeenpanemiseksi annettiin 19.3.1998 valtioneuvoston päätös maataloudesta 6174: peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Vesiensuojelun tavoiteoh- 6175: jelmalla, nitraattidirektiivin täytäntöönpanolla ja vuoden 1999 jälkeen alkavalla 6176: uudella maatalouden ympäristöohjelmalla luodaan entistä paremmat edellytykset 6177: maatalouden päästöjen vähentämiseen. 6178: 6179: 6180: Alueidenkäyttö 6181: Hallituksen esitys rakennuslainsäädännön kokonaisuudistukseksi annettiin eduskun- 6182: nalle 21.8.1998. Merkittävimmät muutokset liittyvät kuntien kaavoituksen ohjauk- 6183: seen ja valvontaan, työnjakoon hallinnon ja tuomioistuinten välillä kaavoitukseen 6184: liittyvissä muutoksenhakuasioissa ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseen 6185: elinympäristöä koskevien päätösten valmistelussa. Uudistuksella vuoden 1958 6186: rakennuslaki siihen tehtyine lukuisine muutoksineen ehdotetaan korvattavaksi 6187: uudella maankäyttö- ja rakennuslailla. 6188: Vuosille 1995-2005 hahmotelluo lähiökehityksen laajan seuranta- ja arviointiohjel- 6189: man toteuttamista on jatkettu. Projektiin kuuluu 49 lähiötä 42 kunnassa. Vuonna 6190: 1998 on myös jatkettu "Kulttuuriympäristö kunniaan"- kampanjaa yhdessä opetus- 6191: ministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Kampanjan 6192: tärkeimpänä tavoitteena on saada kansalaiset aikaisempaa paremmin havaitsemaan 6193: oma kulttuuriympäristönsä sekä arvostamaan ja hoitamaan sitä mm. koulu- ja 6194: opetusmaailman avulla. 6195: Valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemi- 6196: seksi tehtiin eri osapuolten välinen sopimus, joka lakisääteistä suojelua paremmin 6197: ottaa huomioon eri kohteiden yksilölliset kehittämistarpeet. Sopimus koskee 115 6198: kohdetta 85 kunnassa. 6199: 6200: 6201: Luonnonsuojelu 6202: Vuoden 1997 alussa voimaan tulleen luonnonsuojelulain toteuttamista jatkettiin 6203: vuoden 1998 aikana. Lain päätarkoituksena on säilyttää luonnon monimuotoisuus 6204: sekä toteuttaa EU:n lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvia 6205: velvoitteita. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista on nopeutettu. Tarkoituksena 6206: on myös määritellä valtion tavoitteet sille, missä järjestyksessä ja millä aikataululla 6207: kesäkuussa 1996 vahvistettu rahoitusohjelma pantaisiin toimeen. Tarkoitukseen on 6208: varattu vuoteen 2007 mennessä yhteensä noin 3,3 miljardia mk vuoden 1996 alusta 6209: lukien. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. 6210: Kullekin luonnonsuojeluohjelmien alueelle on tarkoitus määritellä sopivin toteutta- 6211: miskeino. 6212: EY:n neuvosto päätti vuonna 1992 antamanaan luontodirektiivillä perustaa yhtenäi- 6213: sen eurooppalaisen ekologisen verkoston, Natura 2000 -verkoston. Suomen liityttyä 6214: vuonna 1995 EU:njäseneksi luontodirektiivi tuli sellaisenaan Suomea velvoittavak- 6215: si. Valtioneuvosto teki 20.8.1998 päätöksen siitä, millaisen ehdotuksen Suomi tekee 6216: Euroopan yhteisön komissiolle Suomen Natura 2000 -verkostoksi. Valtioneuvoston 6217: päätökseen sisältyy kaikkiaan 1457 luonto- ja lintudirektiivien mukaista aluetta. 6218: Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,77 miljoonaa hehtaaria. Tästä kolme 6219: neljäsosaa on maa-alueita ja yksi neljäsosa vesiluontoa. Kaiken kaikkiaan Natura 6220: -verkostoehdotus kattaa noin 12 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. Valtaosa 6221: eli 97 prosenttia ehdotukseen sisältyvistä maa-alueista on jo aikaisemmin kuulunut 6222: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 65 6223: 6224: jonkin suojeluvarauksen piiriin. 6225: 6226: 6227: Asumisen edistäminen 6228: Kasvukeskuksiin suuntautuva voimakas muuttoliike on lisännyt asuntomarkkinoiden 6229: alueellisia eroja. Alkanut asuntotuotanto säilyi vuonna 1998 noin 31 000 asunnon 6230: suuruisena, vaikka arava- ja korkotukiasuntojen määrä supistui 13 000 asuntoon 6231: edellisen vuoden 20 300 asunnon tasolta. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus 6232: oli näin ensimmäisen kerran moniin vuosiin alle puolet alkaneesta asuntotuotannos- 6233: ta. Valtion tukemaa tuotantoa on pyritty suuntaamaan erityisesti pääkaupunkiseu- 6234: dulle ja muille kasvukeskusalueille sekä painottamaan uustuotantoa perusparantami- 6235: sen sijaan. Aravalainoituksen suhteellista osuutta lainoitusvaltuuksien kokonais- 6236: määrästä on myös lisätty. 6237: Valtion tukeman perusparannustoiminnan piirissä oli vuonna 1998 yhteensä 12 800 6238: asuntoa, mikä on puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lähiöiden kokonaisval- 6239: taista korjaamista on vauhditettu suuntaamaila korjausavustuksia yksinomaan 6240: lähiöiden asunto-osakeyhtiötalojen korjauksiin. Lisäksi lähiöihin on myönnetty huo- 6241: mattava määrä perusparannuslainoja vuokratalojen korjaamiseen. 6242: Tukipolitiikan kehittämiseksi on yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa 6243: käynnistetty selvitystyö, jonka tarkoituksena on laatia analyysikehikko asuntorahoi- 6244: tuksen tukijärjestelmien asuntopoliittisen tehokkuuden ja valtiontaloudellisten 6245: vaikutusten arvioimiseksi. Asumistukea myönnettiin vuoden alusta voimaan 6246: tulleiden uusien tukiperusteiden mukaisesti, täten parannettiin toimeentulotuen ja 6247: asumistuen yhteensovitusta sekä lisättiin tukijärjestelmän työhön menon kannusta- 6248: vuutta. 6249: Arava- ja korkotukilainoihin oikeutetuilta yhteisöiltä edellytetyn yleishyödyllisyy- 6250: den sisältö on nostettu lakitasolle eduskunnalle 4.12.1998 annetussa lakiehdotukses- 6251: sa. Esityksen tarkoituksena on varmistaa valtion tuen ohjautuminen sosiaalisin 6252: perustein valittaville asukkaille. Yleishyödyllisiä omistajayhteisöjä koskisivat 6253: sellaiset toimintaperiaatteet, jotka erottavat ne puhtaasti liiketoiminnallisista 6254: yrityksistä. 6255: 6256: 6257: Rakentaminen 6258: Valtioneuvosto on 10.12.1998 hyväksynyt periaatepäätöksen ekologisesti kestävän 6259: rakentamisen ohjelmaksi. Ohjelma konkretisoi valtioneuvoston 4.6.1998 hyväksy- 6260: män kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet rakennus- ja kiinteistö- 6261: alalle. Ohjelma toteuttaa myös hallitusohjelmaa sekä täydentää uutta maankäyttö- 6262: ja rakennuslakia. Rakentamisen ja kiinteistökannan aiheuttaman ympäristökuormi- 6263: tuksen vähentäminen on yksi ohjelman päätavoitteista. Ympäristöosaamisesta ja 6264: -teknologiasta on tarkoitus tehdä rakennusalan kansallinen kilpailutekijä. Ympäris- 6265: tökuormien suhteen tavoitteena on, että rakennus- ja kiinteistöalan valmiudet 6266: vastata omalta osaltaan Kioton ilmastosopimuksen vaatimuksiin kasvavat niin, että 6267: tavoitteet on mahdollista saavuttaa vuonna 2010. Ohjelman seuranta yhdistetään 6268: hallituksen kestävän kehityksen ohjelman seurantaan. 6269: Valtion tukemaa asuntorakentamista koskevat määräykset ja ohjeet on uusittu 6270: 1.9.1998 lukien. Määräyksiin on kirjattu järkevän elinkaaritalouden vaatimukset 6271: rakennushankkeelle. Määräykset edellyttävät myös kilpailuttamista valtion tukemas- 6272: sa asuntotuotannossa. Uudet määräykset ohjaavat yhä enemmän ottamaan huomioon 6273: 6274: 3 2920081 6275: 66 Ympäristöministeriö 6276: 6277: kokonaistaloudellisuuden vaatimukset rakennus- ja korjaushankkeen suunnittelussa. 6278: Myös puurakentamisen sekä rakentamisen laadun ja vastuun kehittämistä ja 6279: korjausrakentamisen edistämistä on jatkettu, mm. TEKESin kanssa käynnistetyillä 6280: hankkeilla. Veden ja kosteuden eristämistä sekä ääneneristystä ja meluntorjuntaa 6281: koskevia määräyksiä ja ohjeita on tiukennettu. Kosteus- ja homeohjelman toteutta- 6282: mista on jatkettu. Vuoden 1998 aikana valmisteltiin myös mm. paloturvallisuutta 6283: ja liikkumisesteetöntä suunnittelua koskevat opasjulkaisut sekä jatkettiin raken- 6284: nusalan eurooppalaisen standardoinnnin seurantaa ja siihen vaikuttamista. 6285: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 6286: 6287: 6288: II. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6289: 6290: 1. Kansainvälisen toiminnan päälinjat 6291: Kylmän sodan päättymisen käynnistämä muutos kansainvälisissä suhteissa jatkuu. 6292: Tässä prosessissa Suomi edistää EU:n laajentumisprosessia sekä instituutioiden 6293: välttämätöntä uudistamista varmistaen samalla omien kansallisten tavoitteidensa 6294: toteutumisen. 6295: Hallituksen ohjelman ulkopoliittisessa osuudessa tavoitteeksi kirjattiin suomalaisten 6296: turvattu tulevaisuus rauhan, yhteistyön ja syvenevän integraation maailmassa. 6297: Suomen ulkopolitiikan keskeisenä alueellisena tavoitteena säilyi tämän mukaisesti 6298: yhteistyön laajentaminen ja vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopassa ja 6299: Itämeren alueella. Näitä tavoitteita edistettiin mm. EU:ssa, Euroopan turvallisuus- 6300: ja yhteistyöjärjestössä, Länsi-Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa. 6301: Aloite EU:n pohjoisen ulottuvuuden edistämisestä eteni EU:ssa tavoitteiden 6302: mukaisesti. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmisteluissa painopistettä 6303: suunnattiin EU:n ulkosuhdepolitiikan pohjoisia alueita koskevan yhteistyön kehittä- 6304: miseen. 6305: Ulkoasiainministeri antoi marraskuussa 1998 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 6306: selonteon hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta. Siinä kirjattiin kokonaisvaltaisella 6307: tavalla Suomen ihmisoikeuspolitiikan linjaukset sekä asetettiin politiikan tavoitteet. 6308: YK-järjestelmässä Suomi pyrkii voimavarojen kohdentamiseen omaksumiimme 6309: prioriteetteihin: ihmisoikeudet, kriisinhallinta ja laajennetun turvallisuuden edelly- 6310: tysten tukeminen. Ponnisteluja YK-järjestelmän toimivuuden tehostamiseksi 6311: jatkettiin. Suomi oli mukana YK:n kehitystoiminnoissa sekä avusti YK:n toimintaa 6312: edelleen mm. antamalla sen käyttöön rauhanturvajoukkoja ja muuta henkilöstöä. 6313: Suomi tuki kansaivälisiä aseidenriisunta- ja asesulkupyrkimyksiä ja osallistui 6314: asevalvontaan ja aseriisuntaan tavalla, joka palvelee omaa turvallisuuspolitiikkaam- 6315: me. 6316: Suomen kauppapolitiikan ensisijainen tavoite on yritystemme tasavertaisen kilpai- 6317: luaseman turvaaminen kansainvälisillä markkinoilla. Ulkoasianministeriö vaikutti 6318: kauppapoliittisten instrumenttien käyttöön EU:ssa ja vastasi Suomen kannanotoista 6319: niihin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. EU:ssa pyrimme vaikuttamaan, 6320: mm. yhteistä kauppapolitiikkaa käsittelevän 113-komitean kautta, siihen, että 6321: kauppapoliittisten instrumenttien käyttö erityisesti polkumyynti- ja valtiontuki- 6322: kysymyksissä tapahtuisi maltillisesti mahdollisimman vapaata kauppaa suosivan 6323: yleislinjan mukaisesti. 6324: Jatkoimme myös vaikuttamista kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä EU:n 6325: yhteisen linjan muotoutumiseen Suomen kannalta edulliseksi niissä kysymyksissä, 6326: joissa toimivalta on yhteisöllä. 6327: Maailman kauppajärjestön (WTO:n) toiminnan osalta keskeistä oli valmistautumi- 6328: nen vuonna 2000 alkavaan uuteen kauppaneuvottelukierrokseen. WTO:n liittymis- 6329: neuvottelujen osalta kannaltamme keskeistä ovat Venäjän ja Kiinan liittymisneu- 6330: vottelut. 6331: 68 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6332: 6333: Lähialueyhteistyötä toteutettiin hallituksen toukokuussa 1996 hyväksymän toimin- 6334: tastrategian mukaisesti. Vuoden 1998 aikana on lähialueyhteistyössä otettu käyttöön 6335: uudet menettelytavat ja toteutettu useita sektori- ja hankearviointeja. 6336: Kehitysyhteistyön asemaa osana ulkopolitiikkaa korostettiin valtioneuvoston 6337: lokakuussa 1998 hyväksymässä kehitysmaapoliittisessa linjauksessa. 6338: EU:n kehitysyhteistyössä Suomi osallistui aktiivisesti unionin ja Afrikan ja Karibi- 6339: an ja Tyynen meren maiden tulevia suhteita koskeviin neuvotteluihin. Neuvottelut 6340: uudesta AKT-EU-yhteistyösopimuksesta, joka korvaisi nykyisen Lome-sopimuksen, 6341: avattiin syksyllä 1998. 6342: Kehitysyhteistyömäärärahoja korotettiin 1998 edelliseen vuoteen verrattuna 180 6343: milj.markalla. Samaan aikaan kun jatketaan yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanien 6344: kanssa on myös käynnistetty joustavampaa yhteistyötä poliittisten prosessien 6345: tukemiseksi esim. Bosniassa, Lähi-idässä, Etelä-Afrikassa ja entiseen Neuvostoliit- 6346: toon kuuluneissa Keski-Aasian maissa. Vuonna 1998 käynnistettiin varsinkin uusia 6347: ympäristöalan ja ihmisoikeus- sekä demokratiahankkeita. 6348: 6349: 6350: 2. Suomen toiminta Euroopan unionissa 6351: Suomen tavoitteena on viedä EU:n laajentumisprosessia tehokkaasti eteenpäin 6352: varmistaen omien neuvottelutavoitteiden toteutumisen. Pyrkimyksenä on edistää 6353: eurooppalaista yhdentymistä ja tukea hakijamaita, jotta laajentuminen toteutuisi. 6354: Toisen keskeisen horisontaalisen tehtäväkokonaisuuden muodostaa unionin syventä- 6355: miseen liittyvät institutionaaliset kysymykset. 6356: Vuoden 1998 aikana koko valtionhallinto valmistautui heinäkuussa 1999 alkavaan 6357: EU:n puheenjohtajuuteen. Määräaikainen projektiorganisaatio, EU:n puheenjohta- 6358: juussihteeristö, vastaa poikkihallinnollisesti puheenjohtajuudesta aiheutuvien 6359: kokousten, vierailujen ja muiden tapahtumien järjestelyistä. ED-sihteeristö puoles- 6360: taan avustaa EU -asioiden valmistelun kansallisessa koordinaatiossa . 6361: 2.1. Amsterdamin sopimus 6362: Ulkoasiainministeriö toimitti tammikuussa 1998 eduskunnalle hallituksen esityksen 6363: Amsterdamin sopimuksesta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 6364: yhteisöjen perustamissopimusten janiihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 6365: sesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymistä tarkoitta- 6366: vaa lakia koskevan hallituksen esityksen 245/1997 vp). 6367: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 6368: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi,Euroopan unionista 6369: tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen.perustamissopimusten ja niihin liittyvien 6370: tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen eräiden 6371: määräysten hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät 6372: antoivat suostumuksensa 1.7.98. Tasavallan presidentti allekirjoitti Amsterdamin 6373: sopimusta koskevan ratifioimiskirjan 10.7.98 pidetyssä esittelyssä, jonka jälkeen se 6374: talletettiin Roomassa 15.7.1998. 6375: Vuoden 1998 loppuun mennessä Amsterdamin sopimuksen olivat Suomen lisäksi 6376: ratifioineet ja tallettaneet seuraavat jäsenvaltiot Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia, 6377: Tanska, Suomi. Itävalta), Italia, Irlanti ja Luxemburg ja Alankomaat. Amsterdamin 6378: sopimuksen voimaantulo edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet 6379: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 69 6380: 6381: sopimuksen ja tallettaneet ratifioimiskirjansa Roomaan. Amsterdamin sopimuksen 6382: arvioidaan tulevan voimaan loppukeväästä 1999. 6383: 6384: 2.2. EU :n laajentuminen 6385: Euroopan vakauden vahvistamiseksi ja uusien jakolinjojen torjumiseksi Suomi on 6386: johdonmukaisesti tukenut Euroopan unionin laajentamista. Unionin tulee olla avoin 6387: kaikille edellytykset täyttäville hakijoille. Tärkeää on, että jäsenyysvelvoitteista 6388: pidetään kiinni ja että hakijavaltioita tuetaan niiden pyrkimyksissä velvoitteiden 6389: täyttämiseksi. 6390: Laajentumisprosessi lähti nopeasti liikkeelle ja eteni hyvin vuonna 1998. Tämä luo 6391: hyvän pohjan jatkotyöskentelylle niin Saksan kuin Suomen EU-puheenjohtajakau- 6392: silla vuonna 1999. 6393: Luxemburgissa joulukuussa 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki historiaa 6394: päätöksillään, jotka saattoivat konkreettisesti liikkeelle laajentumisprosessin 6395: kymmeneen Keski- ja Itä-Euroopan maahan, Kyprokseen sekä Turkkiin, jolle 6396: määriteltiin oma jäsenyyteen valmentava strategiansa. Laajentumistavoitteesta 6397: sinänsä ja uusilta jäsenmailta edellytettävistä kriteereistä on vallinnut poliittinen 6398: yhteisymmärrys jo pitkään. Nyt sovittiin, miten laajentuminen käytännössä toteute- 6399: taan. 6400: Liittymisprosessi aloitettiin 30.3.1998 kokoonpanossa EU:n jäsenmaiden, 10 Keski- 6401: Euroopan maan ja Kyproksen kanssa ulkoministeritason kokouksella Brysselissä. 6402: Tarpeen mukaan järjestetään tässä kokoonpanossa kokouksia myös muiden kuin 6403: ulkoministerien kesken. 6404: Liittymisprosessiin kuuluvat liittymistä valmisteleva kumppanuusohjelmat kymme- 6405: nelle KE-maalle vahvistettiin maaliskuussa 1998. Niissä asetetaan lyhyen ja 6406: keskipitkän aikavälin prioriteetit jäsenyysedellytysten täyttämiseksi. Ohjelmien 6407: toteutusta tuetaan Phare-varoin siten, että maan edistyminen otetaan huomioon. 6408: Kumppanuudet tulevat tarkistettaviksi vuonna 1999. Kaikille 11 hakijamaalle on 6409: myös tarjottu pääsy tiettyihin yhteisön ohjelmiin, sekä joihinkin komiteoihin ja 6410: virastoihin. Nämä maat ovat tarttuneet aktiivisesti mahdollisuuteen osallistua 6411: yhteisön ohjelmiin resurssiensa puitteissa. 6412: Liittymisneuvottelut, jotka käydään hallitustenvälisten konferenssien muodossa, 6413: avattiin kuuden hakijamaan (Puola, Unkari, Tshekin tasavalta, Viro, Slovenia ja 6414: Kypros) kanssa ulkoministeritasolla 31.3.1998. Komissio on valmistellut varsinaista 6415: neuvotteluja maakohtaisesti käydyissä unionin lainsäädännön analysointia koskevis- 6416: sa keskusteluissa. Yleisten asioiden neuvosto päätti 6.10.1998 avata neuvottelut 6417: seitsemästä luvusta: tiede ja tutkimus; telekommunikaatio ja informaatioteknologia; 6418: koulutus, ammattikoulutus ja nuorisokulttuurin- ja audiovisuaaliala, teollisuuspoli- 6419: tiikka; pienet ja keskisuuret yritykset sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. 6420: 10.11.1998 järjestettiin ensimmäiset neuvottelut näistä luvuista ulkoministeritasolla. 6421: 6422: Viiden neuvottelujen ulkopuolelle vielä jääneen KE-maan kanssa (Slovakia, 6423: Bulgaria, Romania, Liettua, Latvia) vauhditetaan neuvottelujen valmisteluja unionin 6424: säännöstön analyyttisellä tarkastelulla. 6425: Kokonaisuuteen kuuluu myös Eurooppa-konferenssi, johon on alkuvaiheessa 6426: kutsuttu unionin jäsenvaltioiden lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltiot sekä 6427: Kypros ja Turkki. Eurooppa-konferenssi kokoontui ensimmäisen kerran Lontoossa 6428: 12.3.1998 valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla ja toisen kerran 6.10.1998 6429: 70 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6430: 6431: Luxemburgissa ulkoministeritasolla. Turkki ei osallistunut näihin kokouksiin. 6432: Komissio julkisti kunkin hakijamaan edistymisestä raportit 4.11.1998. Wienin 6433: Eurooppa-neuvosto päätyi komission raporttien pohjalta siihen, ettei neuvottelujen 6434: ulottaminen uusiin maihin ole vielä ajankohtaista. Seuraavat edistymisraportit 6435: saadaan loppuvuodesta 1999. 6436: 2.3. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen 6437: Hallitusohjelman mukaan Suomi tukee EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan 6438: (YUTP) kehittämistä niin, että unioni voi tehokkaasti edistää tavoitteitaan ja vastata 6439: vakautta ja turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin. 6440: Unionin ulkosuhteiden agendalla keskeisessä asemassa olivat mm. pitkäaikaiskriisit 6441: Länsi-Balkanialla sekä Afrikassa, Lähi-Idän rauhanprosessi, Venäjän talouskriisi, 6442: Burman ihmisoikeusrikkomukset sekä ongelmat Valko-Venäjän kanssa. 6443: Unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen, sen edellytysten sekä näkyvyyden 6444: parantaminen oli keskeisesti esillä unionin sisäisessä keskustelussa. Lähtökohtana 6445: on, että Amsterdamin sopimuksen on heti voimaan tullessaan toimittava täysimää- 6446: räisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla. 6447: Amsterdamin sopimuksen voimaanastumista silmällä pitäen Wienin Eurooppa- 6448: neuvosto kehotti neuvostoa laatimaan strategiat koskien Venäjää, Ukrainaa, Länsi- 6449: Balkania ja Välimeren aluetta. Ensimmäisenä strategia laaditaan Venäjästä. 6450: Ministerineuvoston sihteeristö jatkoi pääsihteerin avuksi ja puheenjohtajavaltion 6451: tueksi perustettavan erityisen suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön (SVY) ja 6452: neuvoston sisäisen organisaation uudistuksen valmistelua. Uudistuksissa organisaa- 6453: tion I ja II pilarin toiminnot yhdistetään maantieteellisiksi linjoiksi ja saatetaan 6454: päätökseen uudelleenjärjestelyt koskien mm. alueellisten työryhmien fuusiointia. 6455: Keskustelu unionin turvallisuus- ja puolustusulottuvuudesta ja kriisinhallintaka- 6456: pasiteetin vahvistamisesta oli aktiivista Itävallan puheenjohtajakaudella. Aineksia 6457: keskustelulle antoivat mm. Itävallan järjestämä ED-maiden puolustusministereiden 6458: epävirallinen konferenssi sekä Ranskan ja Ison-Britannian yhteinen St. Malon 6459: julkilausuma. 6460: Wienin Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että YUTP:n tueksi tarvitaan 6461: uskottava operationaalinen kapasiteetti ja valmius kriisinhallintaan, jotta unioni 6462: voisi toimia kansainvälisellä areenalla täysipainoisesti ja uskottavasti. 6463: EU:n yheteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään tarkemmin tässä katsauk- 6464: sessa temaattisessa tai alueellisessa yhteydessäään. 6465: 2.4. Pohjoinen ulottuvuus 6466: Wienin Eurooppa-neuvosto otti joulukuussa 1998 tyydytyksellä vastaan komission 6467: toimittaman pohjoista ulottuvuutta koskevan tiedoksiannon. Komission mukaan 6468: Pohjoista ulottuvuutta tulisi pitää keinona vahvistaa unionin ulkosuhteiden hoitoa, 6469: kohdentaa käytössä olevia instrumentteja ja selkiyttää prioriteetteja Euroopan 6470: pohjoisilla alueilla, erityisesti koskien unionin suhteita Venäjään ja Itämeren alueen 6471: maihin. Wienissä hyväksytyt puheenjohtajan päätelmät vastaavat kaikessa oleelli- 6472: sessa Suomen asettamia tavoitteita 6473: Eurooppa-neuvosto korosti, että keskustelua on jatkettava kaikkien niiden maiden 6474: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 71 6475: 6476: kanssa, joita pohjoisen ulottuvuuden käsitteen kehittäminen koskee, ja kehotti 6477: neuvostoa määrittämään komission tiedonannon perusteella toiminnan suuntaviivat 6478: asiaan liittyvillä aloilla. 6479: EU:n komissio on raportissaan pitkälti omaksunut Suomen esittämän perusanalyy- 6480: sin, johon pohjoisen ulottuvuuden politiikkojen kehittämisen tulee perustua. 6481: Lähestymistapa korostaa vakauden ja hyvinvoinnin edistämistä taloudellisen 6482: yhteistyön ja myönteisen keskinäisriippuvuuden kautta. 6483: Komissio kohdentaa huomionsa Euroopan tasolla keskeisimpiin asioihin, jotka 6484: kaikki mahtuvat Suomen esittämiin puitteisiin. Avoimiksi kysymyksiksi jäävät 6485: EU:n osallistuminen Arktisen neuvoston työhön, Euroopan Investointipankin 6486: luotonanto Venäjällä sijaitseviin hankkeisiin sekä pohjoisen ulottuvuuden painotta- 6487: minen T ACIS-uudistuksessa. Viimeksi mainitut asiat liittyvät unionin yleisen 6488: Venäjä-politiikan kehittämiseen. 6489: Komission tiedonannon toiminnalliset suositukset koskevat Luoteis-Venäjän 6490: energiavarojen, erityisesti kaasun, käytön tarkoituksenmukaisuutta koskevan 6491: selvityksen käynnistämistä, Venäjän läntisten ja luoteisosien ja Itämeren ympäris- 6492: tönsuojelun edistämistä sekä Luoteis-Venäjän ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon 6493: tehostamista. Keskeisiä uusia sosiaalipoliittisia ja turvallisuuteen liittyviä kysymyk- 6494: siä unionille ovat rikollisuuden, ml. huumerikollisuuden ja laittoman siirtolaisuuden 6495: vähentäminen sekä sosiaalisten ja kansanterveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemi- 6496: nen. Alueen rajojen turvallisuutta ja toimivuutta sekä rajavartioinoin tehokkuutta 6497: edistetään. Liikenneyhteyksien parantamista, liikenneinfrastruktuurin kehittämistä, 6498: uusien Euroopan laajuisten liikenneverkostojen rakentamista ja tietoliikenteen 6499: nykyaikaistamista pidetään tärkeänä. 6500: Komissio panee toimeen operatiivisia suosituksiaan toimivaltansa puitteissa. Saksan 6501: puheenjohtajakaudella unioni aloittaa vuoropuhelun kaikkien relevanttien valtioiden 6502: kanssa. Venäjän kanssa vuoropuhelua käydään PCA-sopimuksen puitteissa ja 6503: Baltian maiden ja Puolan kanssa Eurooppa-sopimusten puitteissa. Alueellinen 6504: lähestymistapa korostuu Itämeren neuvostossa ja Barentsin euroarktisessa neu- 6505: vostossa käytävissä keskusteluissa. 6506: EU:n pohjoista ulottuvuutta koskeva konferenssi järjestetään vuoden 1999 loppu- 6507: puoliskolla yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Konferenssi toteutettaneen 6508: ulkoministeritasolla 12. - 13.11.1999. Konferenssi tarjoaa myös Itämeren ja Barents 6509: alueen yhteistyömaille (Venäjän Federaatio, Liettua, Latvia, Viro, Puola sekä Norja 6510: ja Islanti) mahdollisuuden kehittää pohjoisen ulottuvuuden -politiikkaa tasavertaisi- 6511: na EU:n ja sen jäsenmaiden kanssa. 6512: 6513: 6514: 3. Turvallisuuspolitiikka 6515: 3.1. Kriisinhallinta 6516: Kriisinhallinta on kansainvälisen yhteisön laaja-alaista, poikkeustilanteeseen 6517: vaikuttamiseen tähtäävää väliintuloa, johon kuuluu sotilaallisen toiminnan lisäksi 6518: myös poliittisia, humanitaarisia ja pelastustehtäviä sekä taloudellisia toimia. 6519: Tavoitteena on yhä useammin luoda kokonaisvaltaiset perusedellytykset kriisissä 6520: kärsineiden yhteiskuntien elvyttämiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Sotilaallisen 6521: rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan siviilitoimien tulee täydentää toisiaan ja 6522: edistää konfliktin ratkaisua. 6523: Suomessa laajan turvallisuuskäsityksen perusta on kirjattu kolmeen vuosina 1995- 6524: 72 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6525: 6526: 1997 annettuun valtioneuvoston selontekoon. Erityisesti kriisinhallinnan siviilival- 6527: miuksien kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Valtioneuvoston Eduskunnan 6528: ulkoasiainvaliokunnalle antaman selvityksen suositusten mukaisesti on kertomus- 6529: vuonna perustettu hallinnonalojen välinen yhteistyöelin eri siviilikriisinhallintatoi- 6530: mintoja koskevan tiedonvaihdon ja yhteistyön tehostamiseksi. 6531: Suomen omaa osallistumisvalmiutta on kertomusvuonna edelleen parannettu Porin 6532: Prikaatin valmiusjoukkokoulutuksella. Ennen reservin valmiusjoukoksi siirtymistä 6533: varusmiehet osallistuvat myös kansainvälisiin harjoituksiin, kuten kesällä 1998 6534: Ruotsissa pidettyyn "Nordic Peace 1998" PfP-harjoitukseen. 6535: Suomi on lisäksi edelleen kehittänyt valmiuksiaan osallistua YK:n rauhanturvatoi- 6536: mintaan liittymällä UNSAS-valmiusjärjestelyyn (UN Stand-by Arrangements 6537: System). Suomi allekirjoitti Suomen ja YK:nvälisen UNSAS-yhteistyöpöytäkirjan 6538: 30.3.1998. OsanaYK:nkokonaisvaltaista valmiusjärjestelmän kehittämistä Suomi 6539: päätti vuoden 1998 lopulla osallistua alustavalla tasolla myös SHIRBRIG-järjeste- 6540: lyyn (Multinational UN Stand-by High Readiness Brigade) allekirjoittamalla tätä 6541: koskevan aiekirjeen. 6542: Pohjoismaiden kesken perustettiin 1.7.1998 NORDCAPS-yhteistyöjärjestelmä 6543: (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support), jonka tavoitteena on 6544: syventää koulutus- ja materiaaliyhteistyötä ja tulevaisuudessa perustaa pohjois- 6545: mainen valmiusprikaati. 6546: · Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on edelleen voimakkaasti 6547: painottunut Balkanin niemimaalle ja entisen Jugoslavian alueelle. Suomi jatkoi 6548: osallistumistaan Bosnia-Herzegovinassa NATO-jobtoisessa SFOR-operaatiossa. 6549: Suomen n. 400 hengen pataljoonalla on oma valvonta-alueensa. Suomi osallistuu 6550: myös YK:n Bosnia-Herzegovinan UNMIBH-operaation siviilipoliisitoimintaan. 6551: Suomi on mukana YK:n ennaltaehkäisevässä rauhanturvaoperaatiossa UNPRE- 6552: DEP:ssa Makedoniassa (FYROM) pataljoonalla. 6553: Suomella on edelleen pataljoona myös Etelä-Libanonissa YK:n UNIFIL-rauhantur- 6554: vaoperaatiossa. Sotilastarkkailijoita palvelee Kashmirissa, Lähi-idässä, Irakin/Ku- 6555: waitin rajalla sekä entisen Jugoslavian alueella. YK-operaatioihin osallistuneiden 6556: sotilaiden määrä oli vuoden 1998 lopulla n. 800 henkeä. 6557: Siviilikriisinhallintasektorilla Suomi on mukana WEU :n Albanian poliisioperaatios- 6558: sa MAPE:ssa (Multinational Advisory Police Element) kolmella poliisikouluttajalla. 6559: WEU:n ohella myös ETYJ on laajentanut toimintaansa poliisimonitorointiin. Suomi 6560: on lähettänyt ETYJin Kroatia-missioon kahdeksan poliisitarkkailijaa. ETYJin 6561: missioihin Bosnia-Herzegovinassa, Makedoniassa (FYROM) ja Kroatiassa on 6562: niinikään panostettu asiantuntijavoimin. 6563: Kertomusvuonna käynnistettiin myös ETYJin ensimmäinen laajamittainen todenta- 6564: misoperaatio Jugoslavian Iiittotasavallassa Kosovon maakunnassa. Suomi on 6565: luvannut ETYJin käyttöön 30-35 tarkkailijaa, joiden tehtävänä on ensikädessä 6566: lokakuussa neuvotellun tulitauon valvonta ja pakolaisten paluumuuton avustaminen. 6567: Kertomusvuonna kriisinhallinnan siviilitoimiin osallistumiseen on käytetty n. 30 6568: miljoonaa markkaa. Tähän sisältyvät poliisitoimintoihin osallistuminen, vaalival- 6569: vonta, ihmisoikeustarkkailu, erityyppiset asiantuntijatehtävät ja todentamistoiminnot. 6570: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 73 6571: 6572: 3.2. NATO/EAPC/PfP 6573: Kylmän sodan päättymisen jälkeen NATO:n rooli Euroopassa on muuttunut ja 6574: vahvistunut. NATO on liittokunnan yhteiseen puolustukseen liittyvän ydintehtävän- 6575: sä ohella kehittymässä yhä enemmän laajan turvallisuusyhteistyön ja vakauspolitii- 6576: kan välineeksi. Eurooppalaisen kriisinhallintatoiminnan painopiste on tällä hetkellä 6577: NATO:ssa. 6578: Suomi on osallistunut NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan sen perustamisesta 6579: lähtien. Vuonna 1997 Suomi liittyi muiden kumppanimaiden tavoin Euro-Atlantti- 6580: sen yhteistyöneuvoston (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) jäseneksi. 6581: EAPC perustettiin turvallisuuspoliittisia keskusteluja ja rauhankumppanuuden 6582: kehittämistä varten. Suomi osallistui vuonna 1998 useisiin PfP:n puitteissa pidettyi- 6583: hin kriisinhallintaharjoituksiin sekä muuhun sotilaalliseen ja siiviiliyhteistyöhön. 6584: NATO:npääsihteeri Javier Solana vieraili Suomessa 18.-19.6.1998 ja kävi keskus- 6585: teluja Tasavallan Presidentin, ulkoministeri Tarja Halosen sekä puolustusministeri 6586: Anneli Tainan kanssa. Solanan vierailu oli osa pääsihteerin tavanomaista yhteyden- 6587: pitoa kumppanimaihin. 6588: NATO:n neuvoa-antava poliittinen suunnitteluryhmä (Atlantic Policy Advisory 6589: Group, APAG) kokoontui EAPC-kokoonpanossa Suomessa 26.-28.4.1998. Kyseessä 6590: on NA TO:n ja kumppanimaiden vuosittain pidettävä aivoriihi, johon osallistuvat 6591: ulkoministeriöiden tutkimus- ja suunnitteluvirkamiehet 6592: EAPC kokoontui ministeritasolla NATO:nministerikokousten jälkeen Luxembur- 6593: gissa 29.5.1998 sekä Brysselissä 8.12.1998. Luxemburgissa keskityttiin kriisinhal- 6594: linta- kysymyksiin entisen Jugoslavian alueella sekä luottamuksen lisäämiseen ja 6595: ennaltaehkäisyyn euroatlanttisella alueella. Brysselin kokouksessa hyväksyttiin 6596: EAPC:n ajantasalle saatettu toimintaohjelma vuosille 1998-2000 sekä vahvistettiin 6597: myös pyrkimys saada NATO-johtoisten PfP-operaatioiden ns. poliittis-sotilaallinen 6598: kehys valmiiksi Washingtonin huippukokoukseen mennessä. NA TO:n Brysselin 6599: ministerikokous valmisteli myös NATO:n 50-vuotisjuhlakokousta, joka pidetään 6600: Washingtonissa 23.-24.4.1999. 6601: 3.3. EU-WEU 6602: Suomen ja Ruotsin tekemän yhteisaloitteen pohjalta Euroopan unionin Amsterda- 6603: min sopimus laajensi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa ottamalla 6604: unionin toimivallan piiriin sotilaallisen kriisinhallinnan ja mahdollistamaila Länsi- 6605: Euroopan unionin (WEU) operatiivisen toimintakyvyn käyttämisen ns. Petersbergin 6606: tehtävissä. 6607: Sekä EU:ssa että WEU:ssa jatkettiin vuonna 1998 Amsterdamin sopimuksen 6608: turvallisuuspoliittisten määräysten toimeenpanon valmistelua, jotta sopimuksen 6609: edellyttämiä yhteistyöjärjestelyjä voitaisiin soveltaa käytäntöön heti sopimuksen 6610: astuessa voimaan (vuoden 1999 aikana). Amsterdamin sopimuksen mukaan kaikilla 6611: EU:n jäsenmailla, myös WEU:n tarkkailijoilla, on yhdenvertainen oikeus osallistua 6612: EU:n käynnistämienja WEU:njohtamien kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun 6613: ja niitä koskevaan päätöksentekoon. 6614: EU:lla on mahdollisuus jo Maastrichtin sopimuksen J.4 artiklan 2 kohdan perusteel- 6615: la pyytää WEU:ta toteuttamaan pienimuotoisia kriisinhallintaoperaatioita. Syksyllä 6616: 1998 käynnistettiin valmistelut eräiden tämäntyyppisten EU-WEU -yhteishankkei- 6617: den toteuttamiseksi Balkanin alueella. 6618: 74 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6619: 6620: Samanaikaisesti EU:n ja WEU:n suhteiden tiivistämisen kanssa työn alla on ollut 6621: myös WEU:n ja NATO:nyhteistyön kehittäminen.WEU:n toimintakyky mahdolli- 6622: sissa kriisinhallintaoperaatioissa perustuu pitkältiNATO:nvoimavarojen hyödyntä- 6623: miseen. 6624: Suomen- kuten myös Ruotsin- tavoitteena on WEU:n piirissä toimivan puolustus- 6625: materiaalialan yhteistyöelimen WEAG:in (Westem European Armaments Group) 6626: täysjäsenyys. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä WEAG:in tutkimus- ja 6627: teknologiaprojekteihin pääsemiseksi jo aiemmin tarkkailija-aseman järjestössä 6628: saaneet Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat WEU:n Rooman ministerikokouksessa 6629: marraskuussa 1998 ns. SOCRATE-MOU -sopimuksen ja siihen liittyvän kirjeen- 6630: vaihdon. Niiden avulla turvataan mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen 6631: WEAG:in puitteissa toteutettaviin puolustusmateriaalialan tutkimus- ja teknologia- 6632: projekteihin, jotka ovat Suomelle WEAG-yhteistyön kiinnostavin osa. 6633: 6634: 3.4. ETYJ 6635: ETYJin merkitys 54 jäsenvaltiota käsittävänä kokonaisvaltaiseen turvallisuuskäsi- 6636: tykseen sitoutuneena arvoyhteisönä on edelleen säilynyt. Budapestin huippukokouk- 6637: sesta 1994 lähtien ETYJin puitteissa on käyty keskustelua yhteisestä kattavasta 6638: turvallisuusmallista, jonka avulla pyritään vastaamaan Euroopan uusiin turvallisuus- 6639: haasteisiin. Tavoitteeksi muodostui myöhemmin uuden Euroopan turvallisuutta 6640: koskevan asiakirjaniperuskirjan laatiminen. ETYJin ministerikokous 1998 päätti 6641: peruskirjatyön loppuun saattamisesta 1999 kuluessa. Suomi osallistuu turvallisuutta 6642: koskevan peruskirjan laatimiseen ja pitää sitä tärkeänä osana Euroopan turvallisuus- 6643: arkkitehtuurin kehittämistä. 6644: ETYJin päätehtäväksi on käytännössä kuitenkin yhä selvemmin muotoutumassa 6645: konflikteja ennaltaehkäisevä työ, kriisinhallinta, demokratisoitumisen tukeminen ja 6646: sotilaallisen turvallisuuden edistäminen. Kertomusvuonna operatiivinen toiminta 6647: painottui entisestään, kun ensimmäinen siviilipoliisitarkkailu-operaatio käynnistettiin 6648: Kroatiassa ja ETYJ päätti lähettää Kosovoon 2000 aseistamatonta tarkkailijaa 6649: valvomaan, että Jugoslavian liittotasavalta (JLT) toimeenpanee YK:n turvallisuus- 6650: neuvoston päätökset. 6651: ETYJin käytännön toimet ovat keskittyneet valtuuskuntien (missioiden) ja avustus- 6652: ryhmien lähettämiseen sekä vaalitarkkailuun. Valtuuskuntia ja avustusryhmiä toimi 6653: Virossa, Latviassa, Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kroatiassa, Makedoniassa 6654: (FYROM), Moldovassa, Georgiassa, Ukrainassa, Tadzhikistanissa, Tshetsheniassa 6655: sekä Valko-Venäjällä. Vuonna 1998 perustettiin missiot myös Kazakstaniin, 6656: Uzbegistaniin ja Turkmenistaniin. Kosovon todentamismission (KVM) kokoaminen 6657: aloitettiin loppuvuodesta. Suomalaisia osallistui missioiden toimintaan Virossa, 6658: Latviassa, Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa, Ukrainassa ja Kosovossa. Suomi 6659: osallistui vaalitarkkailuun Armeniassa, Moldovassa, Ukrainassa Unkarissa, Tsekissä, 6660: Bosnia-Hertsegovinassa, Montenegrossa, Slovakiassa, Latviassa ja Makedoniassa. 6661: ETYJin inhimillisen ulottuvuuden päätapahtuma kertomusvuonna oli marraskuussa 6662: Varsovassa järjestetty inhimillisen ulottuvuuden uudentyyppinen täytäntöönpanoko- 6663: kous, joka antoi tilaisuuden laajoihin keskusteluihin ETYJ-alueen ihmisoikeustilan- 6664: teesta. Suomi yhdessä muiden ED-maiden kanssa toi kokouksessa esille huolensa 6665: mm. Euroopan vähemmistöjen, erityisesti romaniväestön tilanteesta sekä yltyvästä 6666: rasismista. Lisäksi Suomi jatkoi kertomusvuonna aktiivista tukeaan ETYJin 6667: vähemmistövaltuutetulle. 6668: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 75 6669: 6670: 3.5. Asevalvonta ja monenvälinen aseidenriisunta 6671: Vuoden 1990 Euroopan tavanomaisia asevoimia säätelevän TAE-sopimuksen 6672: sopeuttamisneuvottelut saivat kertomusvuoden lopulla poliittista vauhditusta ja 6673: aikataulutavoitteen. Marraskuussa 1999 pidettävän ETYJin Istanbulin huippuko- 6674: kouksen yhteydessä tulisi hyväksyä uudistettu Wienin LTL-asiakirja ja allekirjoittaa 6675: 30maan välillä sopeutettu TAE-sopimus. Uusi TAE-sopimus auttaisi vakauttamaan 6676: maanosan sotilaallisen tilanteen NATOn laajenemisprosessin ja Venäjän siihen 6677: kohdistaman arvostelun leimaamassa asetelmassa. Suomi yhdessä muiden sotilaalli- 6678: sesti liittoutumattomien sekä Baltian maiden kanssa on TAE-neuvottelujen ulko- 6679: puolella. Suomi on seurannut neuvottelujen etenemistä ja punninnut sopimusta 6680: oman puolustusratkaisunsa valossa. TAE-sopimus säätelee myös Venäjän asevoi- 6681: man määrää pohjoisella ja eteläisellä sivustalla. Venäjä ilmoitti kertomusvuonna 6682: vähentäneensä asevoimiaan Iuoteisella suunnalla noin 40 prosenttia. Koelentoyh- 6683: teistyöllä Venäjän ja Britannian kanssa Suomi jatkoi teknisten valmiuksiensa 6684: kehittämistä voidakseen liittyä tarkkailulentoja koskevaan Avoin taivas (Open 6685: Skies) -sopimukseen sen kansainvälisen voimaantulon jälkeen. 6686: TAE-sopimuksen sopeutusneuvottelujen rinnalla jatkettiin Wienissä kertomusvuon- 6687: na kaikkien ETYJ-maiden välisiä neuvotteluja luottamusta ja turvallisuutta lisääviä 6688: toimia (LTL-toimia) koskevan ETYJin Wienin asiakirjan 1994 tarkistamisesta 6689: vastaamaan sotilaallisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden uusiin tarpeisiin. Palveltu- 6690: aan kylmän sodan aikana sotilasliittojen vastakkaisasetelman hallinnan välineenä 6691: ovat LTL-toimet 90-luvulla saaneet uudenlaista roolia alialueellisissa puitteissa sekä 6692: naapurimaiden kahdenvälisissä suhteissa läntiseen integraatioon tähtäävissä Kaak- 6693: kois-Euroopan maissa. LTL-toimien pienimuotoisemman soveltamismahdollisuuden 6694: edistäminen on keskeisiä kysymyksiä Wienin asiakirjan uudistamisessa. Suomi ja 6695: Ruotsi esittivät huhtikuussa 1998 yhteisen näkemyksensä Itämeren alueen turvalli- 6696: suudesta, mihin sisältyi aloite Wienin asiakirjan lisäksi tarjottavasta ylimääräisestä 6697: todentamiskiintiöstä alueen muille maille vastavuoroisuuden pohjalta. Suomen omat 6698: todentamistoimet tehtiin kertomusvuonna Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Unkariin. 6699: Lapin lennostoon tehtiin keväällä Tanskan ja Espanjan suorittama arviointikäynti. 6700: Suomi on osallistunut monenkeskiseen asevalvontayhteistyöhön YK:ssa, Geneven 6701: aseidenriisuntakonferenssissa sekä kansainvälisten asevalvontasopimusten seurannan 6702: puitteissa. Suomi on myös jäsenenä kansainvälisissä vientivalvontajärjestelyissä, 6703: joilla pyritään estämään joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden ja kaksikäyttö- 6704: tuotteiden leviämistä. Suomen osallistumisessa ovat painottuneet todentamiskysy- 6705: mykset ja tähän liittyvä luonnontieteellinen tutkimustoiminta, joka edistää uskotta- 6706: vaa ja tehokasta asevalvontaa. 6707: Intian ja Pakistanin toukokuussa 1998 tekemät maanalaiset ydinkoeräjäytykset 6708: muuttivat Etelä-Aasian turvallisuustilannetta ja loivat vakavan haasteen kansainväli- 6709: selle ydinsulkujärjestelmälle. EU maat sopivat yhtenäisestä lähestymistavasta, jolla 6710: tilanteeseen pyritään puuttumaan. Muiden EU-maiden tavoin Suomi tuomitsi 6711: ydinkoeräjäytykset Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1998 täydellisen ydinkoekiel- 6712: tosopimuksen. Geneven aseidenriisuntakonferenssi päätti käynnistää neuvottelut 6713: uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla kielletään halkeamiskelpoisen aineen 6714: tuotanto asetarkoituksiin. Suomi oli mukana myös työssä, jolla tehostetaan kansain- 6715: välisen atomienergiajärjestön IAEAn valvontatoimintaa. Suomi on mukana IAEA:n 6716: samoin kuin UNSCOMin toteuttamassa monitominoissa Irakissa ja on osallistunut 6717: aktiivisesti ydinsulkusopimuksen seurantaprosessiin. Suomi korosti tarvetta jatkaa 6718: ydinaseiden vähennyksiä ja toivoi, että Venäjä ratifioisi strategisia ydinaseita 6719: rajoittavan START 2 sopimuksen. Suomi toi esille huolen transparenssin puutteesta 6720: koskien taktisten ydinaseiden vähennyksiä ja esitti taktisia ydinaseita koskevan 6721: tiedonvaihdon vahvistamista ydinsulkusopimuksen puitteissa. 6722: 76 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6723: 6724: Suomi on kemiallisen aseen kieltosopimusjärjestön hallintoneuvostonjäsen kaudella 6725: 1998-2000 ja on sopinut Venäjän kemiallisten aseiden hävittämistä koskevan 6726: tukiohjelman toteuttamisesta. Biologisen aseen kieltosopimuksen osapuolet ovat 6727: jatkaneet neuvotteluja sopimusta täydentävästä todentamispöytäkirjasta. 6728: Jalkaväkimiinakeskustelussa on korostunut vuoden 1998 aikana miinanraivausyh- 6729: teistyö. Suomi osallistuu miinanraivaukseen vuosien 1998-2001 aikana yhteensä 6730: 120 miljoonalla markalla. Ensimmäinen koneellinen raivausprojekti käyttäen 6731: suomalaista kalustoa ja henkilöstöä käynnistettiin Kambodzhassa. Miinanraivauksen 6732: ohella kansainvälinen tuki jalkaväkimiinojen täyskiellolle ja sitä koskevalle Ottawan 6733: sopimukselle vahvistui. Ottawassa 4.12.1997 allekirjoitettu jalkaväkimiinojen 6734: täyskieltosopimus on tulossa voimaan maaliskuussa 1999. EU-maat tekevät 6735: täyskieltotavoitteen osalta yhteistyötä marraskuussa 1997 hyväksytyn yhteisen 6736: toiminnan pohjalta. Suomi jatkaa selvitystyötä liittyen mahdolliseen sitoutumiseen 6737: täyskieltoon ja jalkaväkimiinojen korvaamiseen puolustuksessa muilla menetelmillä. 6738: Suomi on tukenut ehdotusta käynnistää Geneven aseidenriisuntakonferenssissa 6739: neuvottelut Ottawan sopimusta täydentävästä kattavasta jalkaväkimiinojen siirtojen 6740: kiellosta. Miinojen käyttöä rajoittava ns. vuoden 1980 sopimuksen muutettu 6741: lisäpöytäkirja tuli kansainvälisesti voimaan joulukuussa 1998. Suomi on liittynyt 6742: pöytäkirjaan. 6743: Jalkaväkimiinojen ohella pienaseet yleisemmin ovat ongelmana monilla maailman 6744: konfliktialueilla, ja kansainvälinen yhteisö etsii uusia keinoja puuttua tähän pie- 6745: naseongelmaan. Ratkaisuksi etsitään toisiaan täydentäviä keinoja useilla eri kansain- 6746: välisillä foorumeilla. Työ kattaa mm. kansainvälisen asekaupan, laittomat asesiirrot, 6747: transparenssin lisäämisen sekä osallistumisen pienasekysymysten käsittelyyn 6748: konfliktialueilla. Suomen edustaja on ollut mukana YK:n pääsihteerin asettamassa 6749: pienasetyöryhmässä. Suomi oli aktiivisesti mukana valmistelemassa EU-maiden 6750: joulukuussa 1998 hyväksymää yhteistä toimintaa pienaseista. 6751: 6752: 6753: 4. Ihmisoikeuspolitiikka 6754: 4.1. Yleistä 6755: Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 50 vuottaYK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksi- 6756: en julistuksen hyväksymisestä. Ulkoasiainministeri Tarja Halonen antoi tänä 6757: ihmisoikeuksien juhlavuonna eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ensimmäisen 6758: selonteon hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta. Selonteossa kirjataan Suomen 6759: ihmisoikeuspolitiikan periaatteet ja linjaukset sekä asetetaan tavoitteet. Jatkossa 6760: hallitus tulee antamaan määräajoin raportin toiminnastaan ihmisoikeuksien edistä- 6761: miseksi. Ensimmäinen raportti annetaan vuonna 2000. 6762: Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien kunnioituksen edistäminen kaikkialla 6763: maailmassa. Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitii- 6764: kassa ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla. Euroopan unioni tarjoaa 6765: Suomelle keskeisen kanavan myös toiminnassa ihmisoikeuksien puolesta. 6766: 4. 2 Euroopan neuvosto 6767: Suomen keskeisen huomion kohteena olivat Keski- ja Itä-Euroopan maiden ihmisoikeus- 6768: ja demokratiakehitys sekä tähän suunnatut yhteistyöohjelmat. Suomi osallistui 6769: yhteistyöohjelmien tukemiseen aikaisempaan tapaan myös vapaaehtoisrahoituksen 6770: turvin. Suomi korosti edelleen myös kansallisten vähemmistöjen suojelun merki- 6771: tystä ja erityisesti tarvetta saada tuntuvia parannuksia Euroopan romaniväestön 6772: tilanteeseen. Euroopan neuvoston kaksi vähemmistösopimusta tulivat voimaan 6773: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 77 6774: 6775: vuoden 1998 alkupuolella. Näiden sopimusten osapuolena myös Suomi on velvolli- 6776: nen raportoimaan Euroopan neuvostolle vähemmistöjensä tilasta. 6777: Keskeisesti esillä kertomusvuonna olivat myös ponnistelut Euroopan neuvoston 6778: rakenteiden ja työskentelytapojen sopeuttamiseksi nopeasti laajentuneeseen jäsen- 6779: pohjaan sekä lisääntyneeseen tehtävämäärään. Tätä uudistusta pohtimaan nimitettiin 6780: 5.1.1998 ns. viisaiden ryhmä. Ulkoasiainministeri Halonen valittiin yhdeksi ryhmän 6781: viidestä varsinaisesta jäsenestä. Marraskuussa 1998 ministerikomitealle jättämässään 6782: loppuraportissa viisaiden ryhmä teki ehdotuksia Euroopan neuvoston toiminnan 6783: tehostamiseksi ja priorisoimiseksi. Huomiota kiinnitettiin myös tarpeeseen tiivistää 6784: koordinointia Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen välillä. 6785: Suomen aktiivisesti ajama Euroopan neuvoston tuomioistuinjärjestelmän uudistus 6786: toteutui vihdoin, kun uusi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin aloitti työnsä 6787: 1.11.1998. Suomen aloite Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun viran 6788: perustamisesta eteni ja uuden toimielimen mandaatista päästiin kertomusvuoden 6789: aikana lähes yksimielisyyteen. Ministerikomitea päätti ottaa asian lopullisesti 6790: päätettäväkseen toukokuussa 1999. 6791: 4.3 Ihmisoikeuskysymykset YK-politiikassa 6792: Yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen joulukuuhun 1998 ajoittuva 50-vuotis- 6793: juhla antoi ihmisoikeusasioiden käsittelylle YK:ssa kertomusvuonna erityistä 6794: painoarvoa. Samalla jatkettiin YK:n reformiprosessia, jossa tavoitteena on ihmisoi- 6795: keuksien integrointi kaikkeen YK-toimintaan. 6796: YK:n ihmisoikeustoimikunta kokoontui vuosittaiseen istuntoansa maalis-huhtikuus- 6797: sa. Istunnon ilmapiiri oli yleisesti ottaen rakentava. Erityisesti maapäätöslauselmien 6798: äänestyksissä oli kuitenkin havaittavissa pohjois-etelä jaon kärjistymistä. Suomen 6799: pyrkimys taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien vahvistamiseen 6800: eteni kun niitä varten asetettiin kaksi uutta erityisraportoijaa. 6801: Julkisuudessa eniten huomiota kiinnitettiin Kiinan ihmisoikeustilanteen käsittelyyn. 6802: EU-maat pidättäytyivät kertomusvuonna esittämästä Kiinaa koskevaa päätöslausel- 6803: maa. Tavoitteeksi asetettiin Kiinan ihmisoikeustilanteeseen vaikuttaminen mm. 6804: edistämällä Kiinan integroitumista kansainvälisiin ihmisoikeusmekanismeihin. 6805: Suomi esitteli ensimmäistä kertaa oikeutta aseistakieltäytymiseen omantunnonsyistä 6806: käsittelevän P.äätöslauselman, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Suomi piti sekä 6807: YK:n ihmisotkeustoimikunnassa että yleiskokouksessa kansallisen puheenvuoron 6808: vähemmistöjen oikeuksista. Suomi profiloitui erityisesti ihmisoikeuspolitiikkamme 6809: painopistealueilla, joita ovat naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen 6810: oikeudet. Suomi pyrki integroimaan naisten ja tyttöjen oikeudet kaikkeen ihmisoi- 6811: keustoimintaan ja onnistui sisällyttämään ne useiden erityisraportoijien mandaattiin. 6812: Yleiskokouksessa hyväksyttiin yleismaailmallisen julistuksen 50-vuotisjuhlavuonna 6813: Ihmisoikeuksien puolestapuhujien oikeuksia koskeva julistus, jota oli valmisteltu 6814: kolmetoista vuotta. 10.12. pidettiin myös erityinen YK:n juhlaistunto. YK:n III- 6815: komiteassa Suomen koordinoima laittomia, summittaisia tai mielivaltaisia teloituk- 6816: sia koskeva päätöslauselma onnistui hyvin ja hyväksyttiin äänestyksettä. 6817: 6818: 4.4. Ihmisoikeusvalitukset 6819: YK:njärjestelmässä ihmisoikeusvalituksia (yksilö- ja valtiovalitukset) on mahdol- 6820: lista tehdä valtioita vastaan muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 6821: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimil- 6822: 78 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6823: 6824: Iisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä 6825: kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 6826: nojalla. Vain ensiksi mainitulla sopimuksella perustetussa YK:n ihmisoikeuskomi- 6827: teassa Suomea vastaan oli vuonna 1998 vireillä yksi tapaus, josta oli pyydetty 6828: Suomen hallituksen vastine. 6829: Euroopan neuvoston puitteissa voitiin 1.1.1998 ihmisoikeusvalituksia tehdä Euroo- 6830: pan ihmisoikeustoimikunnalle. Mainittuna päivänä toteutetun uudistuksen johdosta 6831: toimikunta ja aikaisempi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lakkautettiin ja 6832: perustettiin uusi pysyvä, täysipäiväisesti toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. 6833: Koko vuonna Suomea vastaan tehtiin 205 valitusta, joista rekisteröitiin 126. 6834: Suomen hallitukselta pyydettiin vastine 14 valitukseen. Väkilukuun suhteutettuna 6835: (hyvin pieniä valtioita lukuunottamatta) Suomi on edelleen ensimmäisten joukossa 6836: nim rekisteröityjen valitusten lukumäärässä kuin tarkastellessa niitä rekisteröityjä 6837: valituksia, joista toimikunta on pyytänyt Suomen hallituksen vastineen. 6838: Yhden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa (oikeudenmukainen oikeuden- 6839: käynti) koskevan tapauksen osalta Euroopan ihmisoikeustoimikunta antoi raporttin- 6840: sa, jonka mukaan loukkaus ta ei ollut tapahtunut. Tapauksen oikeudellisesti sitovasti 6841: ratkaissut Euroopan neuvoston ministerikomitea päätyi samaan ratkaisuun. 6842: 4.5. Pakolaispolitiikka 6843: ED-yhteistyö pakolaisuuteen ja maahanmuuttoa liittyen oli kertomusvuonna tiivistä. 6844: Ulkoasiainministeriö koordinoi joulukuussa 1998 toimintansa aloittaneen korkean 6845: tason pakolais- ja maahanmuuttotyöryhmän työtä, jonka tavoitteena on luoda 6846: kokonaisvaltainen näkemys maahanmuuttoon vaikutettaessa. 6847: Suomi osallistui kertomusvuonna YK:n pakolaisvaltuutetun (UNHCR) toimintaan. 6848: UNHCR:n toimeenpanevan komitean kokouksessa kertomusvuoden syksyllä oli 6849: teemana kansainvälinen solidaarisuus. Suomi korosti yhteistyötä YK:n ihmisoikeus- 6850: valtuutetun kanssa. 6851: Suomen lähialueiden pakolaistilanteeseen on pyritty vaikuttamaan mm. kasvatta- 6852: malla rahoitusta erityisesti UNHCR:lle IVY-alueella. Tavoitteena on ollut tukea 6853: alueen maiden valmiuksia vastata pakolaisten vastaanotosta. Suomi on tukenut 6854: myös Kansainvälisen siirtolaisjärjestö (lOM) Helsingin toimiston välityksellä 6855: Baltian maiden pakolaishallintojen kehittämistä. 6856: 6857: 6858: 5. Kauppapolitiikka, muu taloudellinen yhteistyö ja Suo- 6859: men kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen 6860: 5.1. Kauppapolitiikka 6861: 5.1.1. Maailman kauppajfujestö WTO 6862: Maailman kauppajärjestö (WTO) piti toisen ministerikokouksensa toukokuussa 6863: 1998 Genevessä. Samassa yhteydessä vietettiin monenvälisen kauppajärjestelmän 6864: 50 -vuotisjuhlaa. Ministerikokous hyväksyi julkilausuman, jossa se antoi WTOn 6865: yleisneuvostolle tehtäväksi valmistella 30.11.-3.12.1999 Yhdysvalloissa pidettävää 6866: WTOn kolmatta ministerikokousta. Tulevassa ministerikokouksessa on tarkoitus 6867: päättää WTOn jatkoneuvottelujen ja mahdollisen uuden neuvottelukierroksen 6868: asialistasta ja muodoista. 6869: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 79 6870: 6871: Geneven ministerikokouksessa hyväksyttiin sähköisen kaupankäynnin työohjelma, 6872: jonka tulokset raportoidaan WTO:n kolmannelle ministerikokoukselle. Genevessä 6873: sovittiin myös, ettei sähköiselle kaupalle työohjelman aikana asetettaisi tulleja, vaan 6874: vallitseva tullittomuus säilytettäisiin. 6875: Singaporessa, WTOn ensimmäisessä ministerikokouksessa 1996, perustetut kaupan 6876: ja investointien, kaupan ja kilpailun sekä julkisten hankintojen transparenssia 6877: käsittelevät työryhmät jatkoivat työtään 1998. WTOn tavarakauppaneuvosto aloitti 6878: myös kaupan menettelyjen helpottamista analysoivan työn. 6879: Informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta (ITA II) ei päästy sopimukseen 6880: 1998, mutta yrityksiä jatketaan 1999. Vuonna 1997 neuvoteltu perustelepalvelujen 6881: vapauttamista koskeva sopimus astui voimaan 5.2.1998. Rahoituspalveluja (pankki-, 6882: vakuutus- ja arvopaperipalvelut) koskevan sopimuksen ratifiointiaika päättyy 6883: 29.1.1999. 6884: WTOn riitojenratkaisujärjestelmän puitteissa annettiin 39 uutta konsultaatiopyyntöä 6885: vuonna 1998, mikä osaltaan kuvastaa järjestelmän käyttöastetta. Suomen ja EYn 6886: kannalta merkittävimpiä olivat WTOn valituselimen EYn hormoneilla kasvatetun 6887: lihan tuontikiellon tuomitseva päätös tammikuussa 1998 sekä EYn ja USAn välinen 6888: kiista EYn banaaniregiimiä koskevista WTOn paneeli-ja valituselimen suositusten 6889: toimeenpanosta. 6890: Tulevan ministerikokouksen valmistelujen lisäksi WTOn työohjelmaa on toteutettu 6891: eri komiteoissa. Lisäksi 32 kandidaatin WTO -jäsenyysneuvottelut jatkuivat vuonna 6892: 1998. Merkittävimmät näistä olivat Venäjä ja Kiina, joiden liittymisneuvottelut 6893: jatkuvat vielä hyvän aikaa. Baltian maista ensimmäisenä WTOhon tulee liittymään 6894: Latvia, jonka liittymispöytäkirja hyväksyttiin lokakuussa 1998. 6895: 5.1.2. 113-komitea 6896: Suomen kauppapoliittisia etuja edistetään EY:ssä pääasiallisesti EU:n yhteistä 6897: kauppapolitiikkaa käsittelevän 113-komitean kautta. 113-komitealle normaalisti 6898: kuuluvan WTOn kokousten valmistelun lisäksi komiteaa työllisti etenkin vuoden 6899: 1998 jälkipuoliskolla WTOn yleisneuvoston kolmatta ministerikokousta ja mahdol- 6900: lisia tulevia neuvotteluja valmistelevat erityisistunnot. Lisäksi komitean asialistalla 6901: olivat lukuisat EYn WTOn riita-asiat ja etenkin EYn ja USAn välinen banaanikiis- 6902: ta. 113-komitea on myös foorumi yksittäisten jäsenmaiden kolmannen maan kanssa 6903: kohtaamien kauppapoliittisten ongelmien käsittelylle. Suomella ei kertomusvuonna 6904: ilmennyt tällaisia ongelmia. 6905: Muita käsiteltyjä asioita olivat mm.transatlanttiset kaupalliset suhteet kokonaisuu- 6906: dessaan sekä erilaiset EYn vapaakauppasopimushankkeet esimerkiksi Latinalaisen 6907: Amerikan maiden vapaakauppa-alueen Mercosurin (Brasilia, Argentiina, Uruguay 6908: ja Paraguay) sekä Meksikon ja Chilen kanssa. 6909: 5.1.3. Polkumyynti 6910: Polkumyyntiin ja polkumyynnin vastaisiin toimiin Suomi ottaa kantaaEYnyhteisen 6911: kauppapolitiikan puitteissa. Kertomusvuonnakin ulkoasiainministeriö johti Suomen 6912: polkumyyntikantojen koordinointia, mikä tapahtui ao. ED-komitean jaostossa 6913: kauppa- ja teollisuusministeriön valmistamien ehdotusten pohjalta. Vuoden aikana 6914: käsitellyistä tapauksista voisi mainita komission polkumyyntitullien asettamisesityk- 6915: sen Kiinasta, Egyptistä, Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista ja Turkista tuotavalle 6916: valkaisemattomalle puuvillakankaalle. Komission esitys ei saanut vaadittua jäsen- 6917: maiden enemmistön kannatusta, ja niin komission asettamat väliaikaiset polku- 6918: 80 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6919: 6920: myyntitullit raukesivat. Tämä erittäin harvinainen tilanne oli uuteen yhteisöteolli- 6921: suuden valitukseen perustuva toisinto vuonna 1997 olleesta saman asian vastaavasta 6922: käsittelystä. 6923: Suomen yleislinjaus polkumyynti-kysymyksissä on ennallaan eli Suomen yleisen 6924: liberaalia kauppapolitiikkaa kannattavan linjan puitteissa kysymyksiä tarkastellaan 6925: tapauskohtaisesti kussakin tapauksessa Suomen teollisuuden, kaupan ja kuluttajan 6926: etuja punniten. 6927: Suomen kiirehtimä muutos Venäjän ja Kiinan ei-markkinatalous-maastatukseen 6928: toteutui yhteisön polkumyyntiasetuksen muutoksella 1.7.1998 alkaen. 6929: 5.1.4. Tullietuuskohtelu, GSP 6930: Komissio antoi syyskuussa esityksen, jossa paitsi jatkettiin voimassaolevia 6931: tullietuusjärjestelmiä myös koottiin ne yhteen asetukseen. Suomi ja muut 6932: jäsenmaat olivat jo pidempään toivoneet GSP-järjestelmä selkeyttämistä. 6933: Komission esitykseen oltiin tältä osin tyytyväisiä. Komissio esitti kuitenkin myös 6934: joitain muutoksia, joiden kompromissiratkaisuista jouduttiin neuvottelemaan 6935: tiiviisti koko syksy. Neuvosto hyväksyi uuden asetuksen joulukuussa, ja uudet 6936: GSP- määräykset tulevat pääosin voimaan heinäkuussa 1999. Nykyistä 6937: 31.12.1998 rauennutta teollisuustuotteiden GSP-asetusta jatkettiin puolella 6938: vuodella. Uusi asetus on voimassa vuoden 2001 loppuun saakka. 6939: 5.1.5. Tekstiilikysymykset 6940: EY jatkoi tuontirajoitustensa asteittaisen, maltillisen purkamisen politiikkaa. Tämä 6941: ei aiheuttanut vahinkoa suomalaiselle teollisuudelle. EY myönsi lisäksi eräille 6942: vähiten kehittyneille maille poikkeuksia GSP-alkuperäisvaatimuksista. EU ja Venäjä 6943: poistivat puolin ja toisin määrälliset tuontirajoitukset kahdenvälisestä kaupasta 6944: tekstiilisopimuksella, jatkaenkonsultointia sertifioinnista ja kaksoisval vontalisenssi- 6945: oinnista. 6946: 5.1.6. Investointien suoja 6947: Suomalaisyritysten ulkomaisten investointien turvaamiseen tähdätään kahdenvälisil- 6948: lä investointisuojasopimuksilla. Kertomusvuonna sopimusverkoston kehittämistä ja 6949: täydentämistä jatkettiin elinkeinoelämän kanssa yhteisesti sovittujen prioriteettien 6950: mukaisesti. Voimaan saatettiin sopimukset Kazakstanin ja Puolan kanssa ja 6951: voimaansaattamismenettelyssä olivat lisäksi sopimukset Albanian, Brasilian, 6952: Bulgarian, Filippiinien, EAT:n, Libanonin, Slovenian ja Omanin kanssa. Sopimus- 6953: neuvottelut saatettiin päätökseen Ecuadorin, Meksikon ja Qatarin kanssa ja neuvot- 6954: teluja jatkettiin tai aloitettiin Intian, Iranin ja Venezuelan kanssa. 6955: OECD:n piirissä käynnissä olleet neuvottelut monenvälisestä investointisuojasopi- 6956: muksesta (MAJ) keskeytyivät laajan, kansalaisjärjestöjen aloitteesta käydynjulkisen 6957: keskustelun jälkeen. Epävirallisia keskusteluja siitä, miten ja millä foorumilla 6958: neuvotteluja voitaisiin jatkaa, käytiin eri puitteissa 6959: 5.1.7. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) 6960: UNCT AD:in IX konferenssi päätti uudistaa YK:n kauppa- ja kehtiystoimintoja. 6961: Reformissa UCT AD: in kolmen pysyvän komission kokousten ja työryhmien määrää 6962: supistettiin tuntuvasti. Reformi on kuitenkin edelleen kesken lähestyttäessä UNC- 6963: TAD:n X konferenssia v. 2000. 6964: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 81 6965: 6966: Ajankohtainen kysymys vuonna 1998 oli mm. Suomen kannalta UNCTAD:in Trade 6967: Point ohjelman evaluaatioraportin käsittely. UNCT AD pyrki luomaan yhteyksiä 6968: yksityissektoriin ja siviiliyhteiskuntaan Ranskan isännöimässä ns. Lyonin konfe- 6969: renssissa marraskuussa 1998. Aasian talouskriisiä käsiteltiin ns. korkean tason 6970: paneelikeskustelussa UNCTAD:in hallintoelimen syksyllä pidetyssä kokouksessa, 6971: johon osallistui yrityssektorin, akateemisen tutkimusmaailman ja mm. kv. järjestö- 6972: jen ja rahoituslaitosten edustajia. 6973: 5.1.8. Euroopan talouskomissio (ECE) 6974: 6975: Talouskomissiossa on tarkasteltu järjestön edellisen vuoden 50-vuotisjuhlakokouk- 6976: sessa päätetyn rakenteen ja toimintojen uudistamisen edistymistä. ECE:n organisaa- 6977: tiota on kevennetty ja kokousten määrää supistettu. Prioriteetteina on säilytetty 6978: liikenne, ympäristö ja kaupan menettelyjen kehittäminen, jotka ovat myös Suomen 6979: keskeisiä alueita ECE-politiikassa. Kaupankehittämistoimintoja on tehostettu viime 6980: vuonna perustetun kaupankehittämiskeskuksen (CEFACT) kautta. 6981: 5.2. Taloudellinen yhteistyö 6982: 5.2.1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jäijestö (OECD) 6983: OECD:nvuotuinen ministerikokous pidettiin 27.-28.4.1998 Pariisissa. Kokouksen 6984: teemoja olivat mm Aasian rahoituskriisin vaikutukset taloudelliseen kasvuun, 6985: monenvälisten investointisopimusneuvottelujen (MAI) jatkaminen sekä kaupan ja 6986: investointien liberalisointi. Elokuussa ilmestyiOECD:ntekemä Suomen talouskat- 6987: saus. 6988: OECD:n ministeritasolla järjestämä sähköisen kaupan konferenssi Ottawassa 7.- 6989: 9.10.1998 oli merkittävä tapahtuma. Konferenssi oli jatkoa Turussa marraskuussa 6990: 1997 järjestettyyn konferenssiin. Ottawan konferenssi oli OECD:n historiassa uraa 6991: uurtava tapahtuma, koska siihen osallistui valtioiden lisäksi kansainvälisten järjestö- 6992: jen, yritysten, ammattiyhdistysten ja kuluttajajärjestöjen edustajia. Ministerit 6993: hyväksyivät konferenssissa OECD:n sähköisen kaupankäynnin toimintasuunnitel- 6994: man (OECD Action Pian for Electronic Commerce), jossa on listattu muutama asia 6995: johon järjestö aikoo seuraavaksi keskittyä, kuten käyttäjien ja kuluttajien luotta- 6996: muksen lisääminen sähköiseen kaupankäyntiin sekä sääntöjen luominen digitaalisil- 6997: le markkinoille. 6998: MAJ-neuvottelujen oli määrä jatkua lokakuussa, mutta neuvottelut kariutuivat mm. 6999: Ranskan ilmoitettua vetäytyvänsä pois neuvotteluista. Monet jäsenmaat haluavat 7000: OECD:n kuitenkin jatkavan työtä kansainvälisten investointien edistämiseksi 7001: hyödyntäen järjestön piirissä jo tehtyä työtä. MAI-neuvottelujen kariutumisen 7002: lisäksi järjestöä varjosti se tosi asia, että se joutui toimimaan koko vuoden ilman 7003: virallista budjettia leikaten menoja lisää ja tehostamalla toimintoja entisestään. 7004: Suomi on tukenut Baltian maiden pyrkimyksiä läheisempään yhteistyöhön OECD:n 7005: kanssa. Maaliskuussa OECD ulkosuhdekomitea hyväksyi Baltian alueellisen 7006: yhteistyöohjelman, jota Suomi rahoittaa myös vapaaehtoisrahoituksella. Suomen ja 7007: muiden Pohjoismaiden tuella Baltian maat saivat huomioitsija-arvon myös MAI- 7008: neuvotteluihin. OECD:n varapääsihteeri Kumiharu Shigehara vieraili Suomessa 7009: ennen OECD:n seminaaria Tallinnassa 20.-21.10.1998. Seminaarin teemana oli 7010: Baltian taloudellinen kehitys; tulevaisuuden näkymät. Suomesta seminaarin osallis- 7011: tui ministeri Ole Norrback. OECD:n ulkosuhdekomitean muut painopistealueet ovat 7012: Venäjän federaatio ja Kiina. 7013: Suomi hyväksyi OECD:n kuudentena jäsenmaana kansainvälisissä liikesuhteissa 7014: 82 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7015: 7016: tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan 7017: yleissopimuksen. Tämä nk. lahjontayleissopimus tulee voimaan 15.2.1999. 7018: 5.2.2. Perushyödykkeet 7019: Kansainvälisten perushyödykesopimusten osalta Suomi on edelleen keskittynyt 7020: kannaltamme tärkeimpiin, kuten trooppiseen puuhun, kahviin ja eräisiin perusmetal- 7021: lein; nikkeliin, kupariin, ja sinkkiin. ED:n neuvoston perushyödyketyöryhmän 7022: (PROBA) puitteissa määritetään jäsenmaiden yhteiset kannanotot perushyödyke- 7023: kysymyksissä. 7024: Eräät perushyödykejärjestöt, kuten juutti- ja luonnonkumijärjestö ovat kertomus- 7025: vuoden aikana joutuneet toiminnallisiin vaikeuksiin eräiden tärkeimpien tuottaja- 7026: maiden (Malesia, Intia, Thaimaa) erottua niistä tai harkitessa eroa. Myös perushyö- 7027: dykkeiden yhteisrahasto on vaikeuksissa Ranskan erottua siitä. 7028: 5.2.3. Energia-asiat 7029: Euroopan energiaperuskirjasopimus tuli voimaan 16.4.1998 sen jälkeen kun 30 7030: valtiota ja EY olivat tallettaneet ratifiointi-instrumenttinsa. Sopimuksen alkuperäis- 7031: tätarkoitusta ei kuitenkaan ole saavutettu niin kauan kun Venäjä ei ole ratifioinut 7032: sopimusta. 7033: Eduskunnan suurelle valiokunnalle ilmoitettiin valtiopäiväjärjestyksen 54 e §:n 7034: mukaisesti 29.5.1998 kauppaa koskevien määräyksien muutoksesta, joka oli 7035: hyväksytty huhtikuussa pidetyssä energiaperuskirjakonferenssissa. Investointeja 7036: koskevaa lisäsopimusta ei ole voitu hyväksyä, koska EY ei päässyt asiassa yksimie- 7037: lisyyteen. 7038: Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ministerikokouksessa 22.-23.5.1997 keskityt- 7039: tiin pääasiassa ilmastonmuutoskysymyksiin. IEA on tiivistänyt vuoropuhelua 7040: kolmansien maiden kanssa. Venäjän, Kiinan ja Intian kanssa on käynnistetty uusia 7041: yhteistyöohjelmia 7042: 5.3. Suomen kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen 7043: 5.3.1. Investointikiinnostuksen herättäminen 7044: Suomi jää yhä investointien houkutteluun panostamista koskevassa ED-vertailussa 7045: selvästi jälkeen muita vastaavia maita. Tarkoitus on yhä edelleen tehostaa tuotan- 7046: nollisten sekä pääomainvestointien houkuttelemista Suomeen. Dlkoasiainministeriö 7047: on korostanut edustustoille, että investointikiinnostuksen herättäminen kuuluu usein 7048: edustuston keskeisimpiin toimialoihin vienninedistämisen rinnalla. Ministeriön 7049: toimesta selvitettiin mm. edustustojen tähänastisia kokemuksia yhteistyöstä Invest 7050: in Finland Bureaun (IFB) kanssa. Saatujen lausuntojen mukaan yhteistyössä on 7051: parantamisen varaa. Kun kauppa- ja teollisuusministeriön selvitys investointien 7052: houkuttelemisen kehittämisestä Suomessa valmistuu vuoden 1999 alkupuolella, 7053: tulee ulkoministeriö antamaan edustustoille tarkemmat ohjeet mm. yhteistyöstä 7054: IFB:n kanssa. 7055: 7056: 5.3.2. Vienninedistäminen 7057: ED-jäsenyys on muuttanut työympäristöämme ja samalla laajentanut toimintakent- 7058: täämme kauppapolitiikassa. Vienninedistäminen kuitenkin kuuluu yhä ja tulee 7059: kuulumaan ED:n jäsenmaille.ED:n yhteinen vienninedistäminen on vähäistä. 7060: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 83 7061: 7062: Suurlähetystöjen - ja lukumäärältään vähenevien vientikeskusten - merkitys 7063: vienninedistämisessä, yritysten kansainvälistymisessä ja em. investointien houkutte- 7064: lussa tulee kasvamaan. Toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä Ulkomaankauppa- 7065: liitto ja ulkoasiainministeriö allekirjoittivat kesäkuussa 1998 asiakirjan yhteistyöstä 7066: ulkomaanedustuksessa. Asiakirja edellyttää mm, että kussakin asemamaassa 7067: laaditaan vuosittain vienninedistämistä koskeva yhteinen toimintasuunnitelma, jonka 7068: toteutumista tulee seurata vuoden mittaan edustustoissa. 7069: 7070: 7071: 6. YK:n toiminta ja globaalikysymykset 7072: 6.1. Yleistä 7073: Rauhan, vakauden sekä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen kestävän 7074: kehityksen edistämiseksi yleis-maailmallisella tasolla Suomi on monenvälisessä 7075: toiminnassaan soveltanut laajan turvallisuuden käsitettä. Tähän kuuluu monipuoli- 7076: sen kansainvälisen kanssakäymisen edistäminen, YK:n toiminnan tehostaminen ja 7077: kriisinhallinnan menetelmien ja välineiden kehittäminen. Konfliktien ehkäisyyn 7078: tähtäävässä laajaan turvallisuuskäsitykseen pohjaavassa politiikassa vakautta 7079: edistetään mm. tukemalla demokraattista, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen 7080: pyrkivää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. 7081: Kokonaisvaltaisen demokratiaan ja kestävään kehitykseen perustuvan globaalin 7082: politiikan edistäminen on ihmisoikeuspolitiikan rinnalla ollut Suomen hallituksen 7083: läpileikkaava tavoite valtioiden välisessä monenkeskisessä toiminnassa. 7084: EU-maiden yhteistyö YK:ssa on tuloksellista ja valtaosassa yleiskokouksen 7085: asiakohdista saavutetaan yhteinen EU-kanta ja äänestyskäyttäytyminen. Poikkeuk- 7086: sen muodostavat eräät aseidenriisunta-, Lähi-itään liittyvät ja itsehallinto vailla 7087: olevia alueita koskeviin kysymyksiin. YK-yhteyksissä harjoitetaan myös aktiivista 7088: dialogia Pohjoismaiden kesken ED-yhteistyötä täydentäen. 7089: 6.2. YK-reformi 7090: Kesällä 1997 YK:n pääsihteeri Kofi Annan teki laajan esityksen YK:n uudistami- 7091: seksi ja sen toiminnan tehostamiseksi. Reformin tavoitteena on YK-järjestelmän 7092: toiminnallisen ja hallinnollisen tuloksen merkittävä parantaminen ja päällekkäisyyk- 7093: sien purkaminen erityisesti osastojen ja eri YK-elimien välistä yhteistyötä tehosta- 7094: malla. 7095: Jo esityksen laadintaprosessissa Suomella yhdessä muiden Pohjoismaiden ja ED- 7096: maiden kanssa oli mahdollisuus vaikuttaa pääsihteerin esityksen sisältöön. Suomi 7097: jatkoi myös kertomusvuoden aikana tukeaan pääsihteerin reformiprosessille, kuten 7098: teimme heti esityksen julkistamisen jälkeen. 7099: Uudistusten toteuttaminen alkoikin ripeästi niiltä osin kuin ne kuuluivat pääsihtee- 7100: rin toimivaltaan. YK:honperustettiin varapääsihteerin virka ja humanitaarisen avun 7101: koordinaattorin virka. YK:n johtorakenteita vahvistettiin perustamalla eräänlainen 7102: johtoryhmä (Senior Management Group). Sen sijaan hallitustenvälisen koneiston 7103: pohdittavaksi ja päätettäväksi jääneet reformin osat (mm. kehitysrahoitus, tulosbud- 7104: jetointi, projektien takarajoja koskevat uudistukset) juottoivat paikalleen. Suomi 7105: toivoi reformipaketin säilyvän yhtenä kokonaisuutena, johon myös olisi saavutettu 7106: kokonaisratkatsu. Näin ei käynyt, vaan reformipaketti hajosi. 7107: Samoin valmistelut vuoden 2000 syyskuussa alkavan vuosituhannen yleiskokouksen 7108: (Millennium Assembly) ja siihen liittyvän kansalaisyhteisöfoorumin (Millennium 7109: 84 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7110: 7111: Forum) osalta jäivät kertomusvuonna kesken. 7112: Suomi julkisti ehdokkuutensa vuonna 2000 syksyllä alkavan 55. Istunnon (vuositu- 7113: hannen yleiskokous) puheenjohtajaksi, joka YK:ssa hyväksytyn vuorottelun 7114: mukaisesti kuuluuYK:nviidestä maantieteellisestä ryhmästä länsimaiden ja muiden 7115: maiden ryhmälle (Western European and Other States Group, WEOG). Toistaiseksi 7116: Suomelle ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita ryhmän sisällä. 7117: Kertomusvuoden aikana myös turvallisuusneuvoston reformi juuttui entistä pahem- 7118: min menettelytapoja ja henkilökysymyksiä koskeviin ristiriitoihin. Asian käsittelyn 7119: yhteydessä hyväksyttiin ainoastaan turvallisuusneuvoston reformia koskevien 7120: päätöslauseimien hyväksymiseen tarvittavia määräenemmistöjä koskeva päätöslau- 7121: selma, jonka voidaan tulkita merkitsevän eräänlaista voittoa reformin vastustajille. 7122: Perusongelmissa eli turvallisuusneuvoston kokonaisjäsenmäärässä, uusien pysyvien 7123: jäsenten valinnassa ja niiden valintamenettelyssä ja veto-oikeuden eri puolien 7124: käsittelyssä ei päästy lähemmäksi ratkaisua. 7125: Talous- ja sosiaalisektorin osalta reformi lähti myös lupaavasti käyntiin. Pääsihteeri 7126: otti omiin reformiesityksiinsä useita pohjoismaisen YK-projektin uudistusajatuksia. 7127: Kentällä käynnistettiin maatason toimintojen integroiminen ja koordinaatiota 7128: tehostettiin YK-järjestelmän eri osien toimiessa nyt keskitetymmin ja koor- 7129: dinoidummin YK:n yhteisen kehitysapukehyksen (United Nations Development 7130: Assistance Framework, UNDAF) ja yhteisen YK-edustuksen (UN House) puitteissa. 7131: Päämajatasolla YK:n kehitysrahastojen ja ohjelmien yhteistyötä tehostettiin 7132: perustamalla koordinaatiosta vastaava yhteistyöelin (United Nations Development 7133: Group, UNDG). Suomi pitää tärkeänä jatkaa YK:n talous- ja sosiaalisektorin 7134: uudistamista. Operatiivisten kehitystoimintojen kenttä- ja päämajatason toimintoja 7135: ja järjestöjen välistä yhteistyötä tulee entisestään tehostaa. Operatiivisten kehitystoi- 7136: mintojen uudistusten lisäksi Suomi on ajanut ja ajaa myös jatkossa aktiivisesti 7137: YK:ntalous-ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alaisen komitea- ja toimikuntajärjes- 7138: telmän järkeistämistä, komiteoiden ja toimikuntien toiminnan tehostamista ja niiden 7139: välisen yhteistyön parantamista. 7140: Kehitysrahoituksen uudistamista koskevasta käsittelystä yleiskokous teki kertomus- 7141: vuonna päätöksen, jonka mukaisesti neuvottelut kehitysrahoituksesta aloitetaan 7142: erillisessä prosessissa helmikuussa 1999 aloittavan työryhmän puitteissa. Sen 7143: päätöshuipentumasta huippukokouksesta tai erityisistunnosta ei vielä ole tehty 7144: päätöstä. Suomi on aktiivisesti osallistunut EU-valmisteluihin kehitysrahoitusproses- 7145: sia varten. 7146: Useat maat ml. Suomi ovat painottaneet YK-järjestelmän ja Bretton Woods - 7147: instituutioiden yhteistyön edistämistä. Kertomusvuoden aikana keskinäinen dialogi 7148: tiivistyi. Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyön tehostamis- ja tiivistämisprosessia 7149: jatketaan edelleen. 7150: 6.3. YK:n sosiaali- ja taloussektori 7151: Suomi on tukenut niitä YK:nkehitysjärjestöjä ja kansainvälisiä kehitysrahoituslai- 7152: toksia, joiden toiminta toteuttaa hallituksen kehitysyhteistyötä koskevan periaate- 7153: päätöksen, kehitysmaapoliittisen linjauksen ja ihmisoikeuksia koskevan selonteon 7154: mukaisia tavoitteita köyhyyden vähentämiseksi, ihmisoikeuksien edistämiseksi, 7155: hyvän hallinnon ja demokratiaprosessin tukemiseksi sekä ympäristöllisen, taloudel- 7156: lisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomen ja järjestöjen 7157: välistä vuoropuhelua on pyritty syventämään sekä vaikuttamaan aktiivisesti 7158: järjestöjen toiminnan sisältöön ja muotoon. 7159: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 85 7160: 7161: Suomi jatkoi YK:n talous- ja sosiaalineuvoston jäsenenä kertomusvuoden loppuun 7162: sekä toimi YK:n lastenavun rahaston (UNICEF), Maailman elintarvikeohjelman 7163: (WFP), Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin johtokunnan jäsenenä. Vuodesta 7164: 1999lukien Suomesta tulee lisäksi YK:n AIDS-ohjelman (UNAIDS) johtokunnan 7165: jäsen. Suomi oli kertomusvuonna myös YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan 7166: jäsen. Suomi seuraa ja vaikuttaa huomioitsijana erityisen aktiivisesti muiden talous- 7167: ja sosiaalineuvoston alaisten toimikuntien kuten ihmisoikeustoimikunnan, naisten 7168: asemaa käsittelevän toimikunnan, kestävän kehityksen toimikunnan, väestötoimi- 7169: kunnan, huumausaineiden vastaisen toimikunnan ja rikosten ehkäisyä käsittelevän 7170: toimikunnan työhön. Näiden toimikuntien työhön osallistuvat ulkoasiainministeriön 7171: lisäksi myös muut ministeriöt. Myös yhteistyö näillä aloilla toimivien kansalaisjär- 7172: jestöjen kanssa on merkittävästi lisääntynyt. 7173: Kertomusvuonna järjestettiin New Yorkissa 8-10.6. YK:nyleiskokouksen alainen 7174: huumausaineita käsitellyt erityisistunto, joka mm. hyväksyi poliittisen julistuksen 7175: huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä vuoteen 2008 mennessä. 7176: Suomi osallistui aktiivisesti istunnon valmisteluihin erityisesti EU:n piirissä ja itse 7177: istuntoon New Yorkissa. Suomi osallistuu YK:n huumausaineohjelman (UNDCP) 7178: puitteissa Suomen lähialueilla tapahtuvaan huumeiden tuotannon, kaupan, välityk- 7179: sen, kuljetuksen ja käytön torjuntatyöhön. 7180: Kertomusvuonna jatkettiin valmisteluja Kairon vuonna 1994 pidetyn väestökonfe- 7181: renssin 5-vuotisseurantakokoukseen,joka pidetään kesä-heinäkuussa 1999. Samoin 7182: tehtiin päätökset Pekingissä vuonna 1995 pidetyn naisten asemaa käsitelleen 7183: konferenssin ja Kööpenhaminassa samoin vuonna 1995 järjestetyn sosiaalista 7184: kehitystä käsitelleen konferenssin 5-vuotisseurantakonferenssien valmistelujen 7185: aloittamisesta. Kummatkin seurantakonferenssit järjestetään kesäkuussa 2000. 7186: 6.4. YK:nrauhanturvatoiminta 7187: YK:lla on tällä hetkellä meneillään 17 rauhanturvaoperaatiota, joista Suomi 7188: osallistuu joukoilla UNPREDEPiin Makedoniassa ja UNIFILiin Etelä-Libanonissa. 7189: Sotilastarkkailijoita on Kyproksella UNFICYPissä, YK:n Palestiinassa olevassa 7190: asevalvontakomissiossa UNTSOssa, Irakin ja Kuwaitin rajalla toimivassa UNIKO- 7191: Missa, Intiassa ja Pakistanissa toimivassa YK:n sotilastarkkailijaryhmässä UNMO- 7192: GIPissa ja Prevlakan niemimaalla toimivassa UNMOPissa. Suomi nousi kolman- 7193: neksi YK-operaatioihin joukkoja luovuttamien maiden tilastossa. Suomen YK:n 7194: käyttöön antamien joukkojen määrä on pysynyt perinteisellä korkealla tasolla. 7195: Sotilashenkilöiden lisäksi YK:n rauhanturvaamisoperaatioihin osallistuu myös yhä 7196: enenevässä määrin suomalaista siviilihenkilöstä kuten siviilipoliiseja. Poliiseja on 7197: kertomusvuonna ollut 27 UNMIBHissa Bosnia-Hertsegovinassa ja 6 UNPREDEPis- 7198: sa. Eniten suomalaissotilaita toimii edelleenkin YK:n rauhanturvaoperaatiossa 7199: UNIFILissä Etelä-Libanonissa. 7200: 6.5. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat 7201: Vuonna 1998 maailmanlaajuinen ympäristöyhteistyö eteni edelleen, joskin vuosi 7202: verrattuna vuoden 1997 merkityksellisiin tuloksiin merkitsi lähinnä eri neuvottelu- 7203: prosessien kehittämistä ja syvenemistä. Kansainvälisessä neuvotteluprosessissa on 7204: ajoittain jatkunut teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vastakkainasettelu rahoitus- 7205: kysymysten suhteen. EU on ollut eri yhteyksissä aloitteellinen kestävän kehityksen 7206: edistämisessä ja Suomi on aktiivisena osapuolena ottanut osaa EU:n piirissä 7207: tapahtuneeseen valmistelutyöhön. 7208: YK:nkestävän kehityksen toimikunta (CSD) piti kuudennen istuntonsa huhtikuussa 7209: 1998. Kyseessä oli ensimmäinen istunto, jossa sovellettiin uutta vain tiettyihin 7210: 86 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7211: 7212: asiakokonaisuuksiin kerrallaan keskittyvää työohjelmaa. Tässä istunnossa käsiteltä- 7213: vänä olivat makeisiin vesiin sekä teollisuuteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset. 7214: Istunnon tärkein saavutus oli yhteisymmärrys makeaa vettä koskevasta asiakirjasta, 7215: jonka aikaansaamisessa etenkin EU oli aktiivinen. Myös teollisuuden, hallitusten ja 7216: muiden toimijaryhmien välillä käytyä dialogia pidettiin onnistuneena. Yleisesti 7217: ottaen voidaan katsoa, että tämä ensimmäinen uuden työohjelman mukainen istunto 7218: vastasi odotuksia kohtalaisen hyvin. 7219: YK:n pääsihteeri nimitti YK:n ympäristöohjelman (UNEP) uuden pääjohtajan 7220: valmistelemaan kokoamansa työryhmän avulla YK:n ympäristösektorin reformia 7221: koskevaa ehdotusta. Työryhmä sai ehdotuksen valmiiksi toukokuussa 1998 ja se 7222: koskee pääasiassa YK:n ympäristöohjelman sekä YK:n asuinyhdyskuntakeskuksen 7223: uudistamista. EU on suhtautunut pääasiassa myönteisesti ehdotukseen ja Suomi on 7224: EU:n puitteissa tukenut esitettyjä uudistuksia. YK:n 53. yleiskokous ei kuitenkaan 7225: syysistunnossaan saanut aikaan päätöstä ympäristöreformista. 7226: Kansainvälisen ilmastopolitiikan alallajatkettiin neuvotteluja Kioton pöytäkirjassa 7227: vielä avoinna olevista asioista. YK:n ilmastosopimuksen alaelimet kokoontuivat 7228: kesäkuussa Bonnissa ja sopijapuolten kokous pidettiin marraskuussa Buenos 7229: Airesissa. Jälkimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin työohjelma kahdelle seuraavalle 7230: vuodelle Kioton pöytäkirjan viimeistelemiseksi ja sen ratifiointiedellytysten 7231: luomiseksi. Keskeisiä aiheita tulevat olemaan toimintamenettelyjen ja sääntöjen 7232: kehittely teollisuus- ja kehitysmaiden väliselle puhtaan kehityksen järjestelmälle 7233: sekä teollisuusmaiden kesken tapahtuvalle hankekohtaiselle yhteistoteutukselle ja 7234: saavutettujen päästövähennysten kaupalle. EU-maat, Japani, useampi kehitysmaa ja 7235: vuoden lopulla myös Yhdysvallat allekirjoittivat pöytäkirjan. EU-maat sopivat 7236: kesäkuussa keskinäisestä taakanjaostaan EU:n yhteisen -8%:n päästävähennyksen 7237: saavuttamiseksi. Suomen osuudeksi tuli vähentää päästönsä uudelleen vuoden 1990 7238: tasolle. 7239: Suomi on yhdessä muun EU:n kanssa johdonmukaisesti ajanut hallitustenvälisten 7240: metsäsopimusneuvottelujen aloittamista kestävän metsätalouden edistämiseksi, 7241: maailman metsävarojen vähenemisen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden 7242: säilyttämiseksi. 7243: Syksyllä käynnistyi Kanadan ja Costa Rican aloitteesta osana IFF prosessia 7244: metsäsopimusta käsittelevä kokousten ja seminaarien sarja, johon Suomi on 7245: aktiivisesti osallistunut ohjausryhmän jäsenenä. Syyskuussa IFF:n pääsihteeri Jag 7246: Maini vieraili Suomessa keskustelemassa IFF:ään liittyvistä kysymyksistä 7247: 7248: 7249: 7. Kansainvälinen oikeus 7250: Ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston tehtävänä kertomuskaudella oli antaa 7251: ulkoasiainministeriön osastoille ja muille viranomaisille kansainvälisen oikeuden 7252: asiantuntemusta muun muassa lausuntoina ja kannanottoina ulkopolitiikan eri 7253: alueita koskevissa kysymyksissä samoin kuin varmistaa kansainvälisoikeudellisten 7254: näkökohtien huomioonottaminen niitä koskevissa päätöksissä. EU:n yhteinen ulko- 7255: ja turvallisuuspolitiikka muodostaa hallitusten välisen yhteistyöalan, jonka toteutta- 7256: misessa kansainvälisen oikeuden kysymyksillä on keskeinen osa. 7257: Kahdenvälisten sopimusten uusiminen Venäjän ja Baltian maiden kanssa jatkui. 7258: Keskeisenä tavoitteena Venäjän kanssa oli mm. uudistaa useita SNTL:n kanssa 7259: tehtyjä sopimuksia. Muiden IVY -maiden kanssa kehitettiin sopimusverkostoa 7260: ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Viron kanssa aloitettiin neuvottelut suomalaisen 7261: laittomasti otetun omaisuuden palauttamisesta. Norjan kanssa aloitettiin valtakun- 7262: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 87 7263: 7264: naurajankäynnin valmistelut. 7265: Vuonna 1998 valmisteltiin pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamis- 7266: ta ja osallistui aktiivisesti konferenssiin, jossa perussääntö hyväksyttiin heinäkuussa 7267: 1998. 7268: Terrorismin vastainen toiminta lisääntyi EU: ssa ja vaati osallistumista ja kannanot- 7269: toja myös EU:n terrorismityöryhmän (COTER) ulkopuolella, mm. transatlanttisissa 7270: suhteissa. Suomi osallistui myös EU:n merioikeustyöryhmän (COMAR) ja 7271: kansainvälisen oikeuden työryhmän (COJUR) toimintaan. 7272: Oikeudellinen osasto vastaa humanitaarisen oikeuden kehittämisestä ja osallistui 7273: aktiivisesti erityisesti Geneven sopimusten vahvistamista käsitelleisiin kokouksiin, 7274: muun muassa miehitettyjä palestiinalais alueita koskien. 7275: YK:ssa on laajoja asiakokonaisuuksia, jotka vaativat oikeudelliselta osastolta 7276: toiminnallisia valmiuksia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena 7277: oli tehostaa erityisesti YK:n kansainvälisen oikeuden vuosikymmeneen liittyviä 7278: toimintoja. Yleiskokouksen oikeudellisen komitean (VI) asiakohdista varsinkin 7279: kansainvälisen oikeuden toimikunnan vuosiraportin käsittely edellytti panostusta. 7280: Ydinterrorismin torjumista koskevat sopimusvalmistelut jatkuivat YK:ssa. Valmis- 7281: telu yleissopimuksesta terrorismin rahoittamisen estämiseksi Ranskan uuden 7282: esityksen pohjalta alkoi syksyllä. YK:n peruskirjan muuttamishankkeet ja muun 7283: muassa kysymys kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevan 7284: VII luvun soveltamisesta ovat synnyttäneet uusia oikeudellisia ongelmia, joita 7285: käsiteltiin YK:n yleiskokouksen VI komitean alaisessa peruskirjakomiteassa ja 7286: yleiskokouksen omissa työryhmissä. 7287: Muita kansainvälisen oikeuden painoalueita olivat kriisinhallinta sekä meri- ja 7288: ympäristöoikeus. YK:n kriminaalipoliittisessa toimikunnassa jatkuivat neuvottelut 7289: järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta yleissopimuksesta. Yleissopimus tullee 7290: sisältämään pöytäkirjat koskien laitonta pienasekauppaa, nais- ja lapsikauppaa ja 7291: maahanmuuttajien salakuljetusta. 7292: Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto jatkoi edelleen sopimusten rekisteröi- 7293: mistäYK:ssasekä tiedottamista sopimusasioissa ja Suomen valtiosopimusrekisterin 7294: ylläpitämistä. 7295: Suomi jatkoi osallistumista Euroopan neuvoston kansainvälisen oikeuden asiantun- 7296: tijatyöryhmän (CAHDI) työhön. Myös aasialais-afrikkalaisen oikeudellisen neuvoa- 7297: antavan toimikunnan (AALCC) toimintaa seurattiin. 7298: 7299: 7300: 8. Toiminta alueittain 7301: 8.1. Pohjoinen Eurooppa 7302: 8.1.1. Pohjoismaiset yhteistyösuhteet 7303: Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) piirissä harjoitettavan yhteistyön tavoit- 7304: teet ja toiminnot jaotellaan kolmeen strategiseen 'pilariin': 1) Perinteinen yhteistyö 7305: Pohjoismaiden kesken, 2) Pohjoismaat ja Eurooppa/ED/ETA, sekä 3) Pohjoismaat 7306: ja niiden lähialueet Ns. Pohjoismaisen hyödyn edellytykseltä on muodostunut 7307: kauttaaltaan PMN:n toiminnan peruslähtökohta. 7308: 88 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7309: 7310: Ministerineuvoston vuoden 1998 budjetti oli 695,9 miljoonaa Tanskan kruunua. 7311: Vuoden 1998 budjetissa on pyritty lisäämään yhteistyön joustavuutta siten, että 7312: karsimalla varoja yksittäisiltä sektoreilta on saatu tilaa uusille moniataisille hank- 7313: keille. PMN:n oman toiminnan lisäksi ministerineuvoston budjetista rahoitetaan 7314: noin 40 pohjoismaisen instituutin sekä noin 500 yhteispohjoismaisen projektin 7315: toimintaa. 7316: Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimin vuoden 1998 7317: aikana Ruotsi. Ruotsi painotti puheenjohtajuuskaudellaan työllisyys- ja ympäristö- 7318: kysymyksiä sekä jäljellä olevien rajaesteiden poistamista Pohjoismaiden välillä. 7319: Vuonna 1998 korostuivat pohjoismaisessa yhteistyössä lisäksi lähialueyhteistyön 7320: kehittäminen, yhteyksien vahvistaminen Venäjän suuntaan, ED:n pohjoisen ulottu- 7321: vuuden aloitteen kehittäminen sekä lisääntynyt kiinnostus ulkopoliittisen alan 7322: yhteistyöhön. 7323: Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri laatii vuosittain raportin niistä 7324: ministerineuvoston toimenpiteistä, jotka liittyvät viralliseen pohjoismaiseen yhteis- 7325: työhön ED/ETA-kysymyksissä. Em. yhteistyötä tehdään laajalla pohjalla ministerei- 7326: den ja virkamiesten vakituisissa kokouksissa, kansallisten elinten ja eri kansainvä- 7327: listen järjestöjen välillä sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pääkaupunkien 7328: kesken. Lisäksi Pohjoismaiden yhteistyöministerit tapaavat vuosittain Brysselissä 7329: ED-lähettiläänsä, joiden kanssa he keskustelevat ajankohtaisista Pohjoismaita 7330: koskettavista ED -asioista. 7331: Pohjoismaisen yhteistyön ohjenuorana ED/ETA-kysymyksissä on vaikuttaa euroop- 7332: palaisen agendan muotoutumiseen sellaisissa kysymyksissä, joissa Pohjoismailla on 7333: yhteisiä intressejä. Lisäksi pohjoismaisen yhteistyön tulee toimia aloitteiden tekijänä 7334: niissä kysymyksissä, joissa Pohjoismaat toivovat saavansa kantansa kuuluviin, ja 7335: yhteistyön tulee toimia siltana ED :hun kuuluvien ja ED :n ulkopuolisten Pohjoismai- 7336: den välillä. Tavoitteet huomioon ottaen yhteistyön kehitys ED/ETA-kysymyksissä 7337: on ollut dynaamista kaikilla pohjoismaisen yhteistyön eri osa-alueilla, ja PMN:n 7338: profiili on tänä päivänä kansainvälisempi kuin koskaan aikaisemmin. 7339: PMN tekee lähialueyhteistyökumppaneita ovat Baltian maat ja Luoteis-Venäjä. 7340: Yhteistyön keskeisin tavoite on edistää vakaan Euroopan luomiseen tukemalla 7341: demokratian ja hyvinvoinnin kehitystä sekä ihmisoikeuksien kunnioitusta Pohjolan 7342: lähialueilla. Tavoitteeseen pyritään myös tukemalla markkinatalouden kehitystä ja 7343: luonnonvarain kestävää käyttöä. Yhteispohjoismaisen projektitoiminnan tulee 7344: edistää pohjoismaisia arvoja ja tuottaa lisäarvoa kansallisella tasolla toteutettuun 7345: yhteistyöhön verrattuna. 7346: 1 7347: 7348: 7349: 7350: 7351: Vuonna 1998 keskeiseksi toiminta-alueeksi muodostuivat mm. demokratiakehityk- 7352: sen ja kansalaisjärjestötoiminnan tukeminen sekä lasten ja nuorten aseman paranta- 7353: minen Pohjolan lähialueilla. Muita, perinteisempiä painopistealueita olivat mm. 7354: koulutus- ja kulttuuri yhteistyö, tasa-arvoasiat, ympäristöyhteistyö, kuluttajapolitiik- 7355: ka sekä talousyhteistyö. Yhteistyö Baltian maiden kanssa suunnattiin enenevässä 7356: määrin Viron, Latvian ja Liettuan ED-jäsenyyspyrkimysten tukemiseen. Lähialue- 7357: yhteistyön tavoitteena on myös tehostaa yhteistyötä Itämeren ja Barentsin alueella 7358: toimivien alueellisten järjestöjen kanssa. 7359: Kertomusvuonna järjestettiin kaksi virallista pohjoismaista pääministerikokousta. 7360: Malmössä 22.6. sekä Pohjoismaiden neuvoston 50. istunnon yhteydessä 9.11. 7361: PN :n järjestyksessään 50. juhlaistunto pidettiin Oslossa 9 .-12. marraskuuta. Istun- 7362: nossa käsiteltiin tällä kertaa poikkeuksellisen suuri määrä PMN:n ehdotuksia, 7363: selontekoja ja toimintaohjelmia, jotka ministerineuvosto oli valmistellut vuoden 7364: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 89 7365: 7366: 1998 aikana. Pääministerit antoivat istunnossa kaksi julistusta, joista toinen koski 7367: ekologisesti kestävää Pohjolaa ja toinen YK:n ihmisoikeusjulistuksen 50. vuotis 7368: juhlapäivää. Istunnon yhteydessä esiteltiin PN:lle myös mm. ulko-, turvallisuus- ja 7369: puolustuspoliittiset selonteot, joiden tiimoilta istunnossa käytiin runsaasti ulko- ja 7370: turvallisuuspoliittista keskustelua. Myös Pohjolan lähialueisiin liittyvät herättivät 7371: runsaasti keskustelua istunnossa. sekä EU:n pohjoisen ulottuvuuden aloite sai 7372: keskustelussa osakseen huomiota ja tukea. 7373: 8.1.2. Lähialueyhteistyö 7374: Suomen lähialuestrategia määrittelee lähialueyhteistyön keskipitkän aikavälin 7375: tavoitteet ja painopisteet Yleisstrategia ohjaa yhteistyön vuosittaista toimeenpanoa 7376: ja suunnittelua. Sitä täydennetään eri toimintamuotoja koskevin suunnitelmin. 7377: Hallituksen lähialueministerivaliokunta ohjaa strategian toteutumista. 7378: Vuoden 1998 talousarviossa lähialuevaroja oli noin 224 milj. mk, josta ulkoasiain- 7379: ministeriön pääluokassa 181 milj. mk. Ulkoasiainministeriö on valmistellut yhdessä 7380: sektoriministeriöiden sekä avun vastaanottajien kanssa vuoden 1998 käyttösuunni- 7381: telman sekä vuosille 1999- 2001 osoitetun 150 milj. markan sopimuksentekoval- 7382: tuuden käytön. Valtioneuvosto päätti asiasta 29.1.1998. Vuoden 1997 talousarviossa 7383: toteutettu lähialueyhteistyömäärärahojen keskittäminen pääosin ulkoasiainministeri- 7384: ön pääluokkaan on parantanut toiminnan koordinaatiota ja tehokkuutta. Sektorimi- 7385: nisteriöt ovat edelleen kiinteästi mukana yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. 7386: Painopistesektoreita Venäjällä ovat vuonna 1998 olleet ympäristö, ydinturva ja 7387: ydinjätteiden valvonta, metsätalous, infrastruktuurin parantaminen sekä rajanylityk- 7388: sen ja kauttakulkuliikenteen kehittäminen, demokratian ja hallinnon kehittäminen, 7389: sosiaalisektorin tukeminen sekä turvallisuuden lisääminen. Baltiassa prioriteetteja 7390: ovat olleet ED-integraation edistäminen, ympäristö, suvereenisuustuki ja demokrati- 7391: an kehittäminen sekä turvallisuuden lisääminen. 7392: Yhteistyö kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten sekä EU:n rahoitusohjelmien 7393: kanssa on vuoden aikana kehittynyt myönteisesti. Lähes puolet Suomen lähialueva- 7394: roista on ohjattu erilaisiin yhteisrahoitushankeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten 7395: ja järjestöjen kanssa. Näiden hankkeiden kokonaisrahoitus on vuonna 1998 yli 15 7396: miljardia markkaa. Toteutettavien hankkeiden valinnassa on otettu entistä enemmän 7397: huomioon vastaanottajamaiden intressit ja prioriteetit. Lähialuestrategian mukaisesti 7398: on pyritty keskittymään joihinkin maa- tai aluekohtaisiin prioriteettialoihin sekä 7399: baokekoon kasvattamiseen mahdollisuuksien rajoissa. 7400: Toimintaohjelmaan liittyvä sektori- ja hankekohtaiset arvioinnit sekä yleisten 7401: menettelytapojen kehittäminen muodostavat keskeisen osan lähialueyhteistyön 7402: toiminnan kehittämistä. Vuoden 1998 kuluessa on valmistunut kahdeksan arviointia 7403: mm. ydinturvasektorin, teknisen avun rahastojen sekä inkeriläishankkeen arvioinnit. 7404: Lisäksi on tehty lähialueyhteistyön hankevalmisteluun ja toteutukseen liittyvien 7405: menettelytapojen arviointi, jonka pohjalta on otettu käyttöön lähialueyhteistyössä 7406: uudet menettelytavat ja instrumentit (varsinaiset projektit, viranomaisten välinen 7407: sektoriyhteistyö ja kansalaisjärjestöyhteistyö). 7408: Lähialueyhteistyön toimintastrategia tullaan uudistamaan vuoden 1999 alkupuolella. 7409: Strategiassa tullaan huomioimaan poliittisten ja taloudellisten olosuhteiden muutok- 7410: set Venäjän federaatiossa ja Baltian maissa sekä komission raportti pohjoisesta 7411: ulottuvuudesta. Suomen lähialueyhteistyö tulee toimimaan pohjoisen ulottuvuuden 7412: kansallisena rahoitusinstrumenttina. 7413: 90 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7414: 7415: 8.1.3. Itämeri-yhteistyö 7416: 7417: Suomi on pitänyt alueellista yhteistyötä edelleen tärkeänä välineenä Itämeren alueen 7418: vakauden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suomi on painottanut kaikkien alueen 7419: maiden osallistumisen tärkeyttä. 7420: Kertomusvuonna Itämeren alueen yhteistyötä linjattiin alueen pääministerikokouk- 7421: sessa Riiassa 22.- 23.1.1998. Pääministerit nostivat esiin erityisesti talousyhteistyö- 7422: hön ja kansalaisturvallisuuteen (civil security) liittyviä kysymyksiä. Pääministeriko- 7423: kouksen linjausten mukaisesti käsiteltiin pienten ja keskisuurten yritysten ongelmia 7424: ao. ministerien kokouksessa heinäkuussa Vilnassa. Alueen energiaministerit 7425: käsittelivät alueen energiakysymyksiä Stavangerissa 30.11. - 1.12.1998 pitämässään 7426: kokouksessa. 7427: Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS, ulkoministerit) kokoontui kesäkuussa 1998 7428: Nyborgissa, Tanskassa. Neuvosto hyväksyi pääministerien suosituksen mukaisesti 7429: alueellisen kestävän kehityksen toimintaohjelmaa koskevan suunnitelman (Baltic 7430: 21). Neuvoston kannanoton mukaisesti valmisteltiin ns. kolmansien maiden 7431: osallistumista koskevat menettelytapasäännöt, joiden hyväksyminen kuitenkin siirtyi 7432: vuoden 1999 puolelle. Neuvoston sihteeristö aloitti toimintansa elokuussa 1998 7433: Tukholmassa. 7434: 8.1. 4. Barents-yhteistyö 7435: Tammikuussa Luutajassa pidetyssä Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministeri- 7436: kokouksessa puheenjohtajuus siirtyi Ruotsilta Norjalle, joka toimi tässä tehtävässä 7437: koko katsausvuoden ajan. Alueneuvoston puheenjohtajana oli Lapin lääninhallitus. 7438: Luutajassa päättyi vuonna 1993 perustetun neuvoston ensimmäinen puheenjohtaja- 7439: kierros, jonka aikana puheenjohtajina toimivat vuorollaan Norja, Suomi, Venäjä ja 7440: Ruotsi. Norjan aloittaessa toisen kierroksen voitiin siihen saakka saavutetuista 7441: yhteistyön tuloksista todeta, että ansiokkaiden ja laajojen selvitysten sekä eri aloilla 7442: tapahtuneen toiminnan kartoituksen ja pohjatyön lisäksi oli saavutettu vain niukasti 7443: konkreettisia tuloksia. Saavutukset olivat kirjattavissa ensisijaisesti alueiden välisen 7444: vuorovaikutuksen ja ihmisten välisten kontaktien monipuolisena lisääntymisenä. 7445: Kanssakäymisen ja eri alueiden liiketoimintaan liittyvien yhteyksien kasvaminen 7446: myötävaikuttaa alueen vakauteen, joka on eräs neuvoston toiminnan perustavoite. 7447: Tämän suuntauksen mukaisesti Norja keskittyi puheenjohtajatehtävässään ns. 7448: pehmeään turvallisuuteen liittyvien asioiden edistämiseen Barentsin yhteistyössä. 7449: Norjan johdolla on laadittu Barentsin alueen opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä 7450: terveydenhuoltoa koskevat ohjelmat, jotka esitetään hyväksyttäviksi neuvoston 7451: seuraavassa kokouksessa Bodössä maaliskuussa 1999. Norja on pyrkinyt edistä- 7452: mään myös muita yhteistyöaioja, joista Luoteis-Venäjän ydin- ja säteilyturvallisuu- 7453: teen liittyvät kysymykset ovat saaneet erityistä huomiota. Barentsin neuvostolle on 7454: annettu poliittinen rooli näiden asioiden käsittelyssä. 7455: Suomi valmistautui loppuvuonna maaliskuussa 1999 alkavaan puheenjohtajakau- 7456: teensa. Tarkoituksena on keskittyä ympäristöön, liikenneyhteyksien kehittämiseen 7457: ja taloudelliseen yhteistyöhön. Uutena toiminta-alueena tulevat nuorisokysymykset 7458: Yhteistyössä pyritään myös - mahdollisuuksien mukaan poikkisektoraalisesti - 7459: kiinnittämään huomiota metsäasioihin. Tärkeänä tehtävänä on Barentsin neuvoston 7460: toiminnan kehittäminen Pohjoisen ulottuvuuden kontekstissa, vuorovaikutuksessa 7461: Itämeren maiden neuvoston ja Arktisen neuvoston kanssa. 7462: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 91 7463: 7464: 8.1.5. Arktinen yhteistyö 7465: Arktisen neuvoston ensimmäinen ministerikokous pidettiin kertomusvuoden 7466: syyskuussa Iqaluitissa, Kanadassa. Neuvoston ensimmäisenä puheenjohtajana 7467: toiminut Kanada luovutti kokouksessa puheenjohtajan tehtävät seuraavaksi kaksi- 7468: vuotiskaudeksi Yhdysvalloille. 7469: Suomi teki keskustelupaperin muodossa esityksen Arktisen neuvoston työn tehok- 7470: kaaksi käynnistämiseksi Iqaluitin ministerikokouksen jälkeen. Tavoitteena oli 7471: asettaa kaksi ad hoc-työelintä, joista toinen käsittelisi Arktisen neuvoston keskeistä 7472: sisällöllistä kysymystä, kestävän kehityksen käsitettä ja strategiaa ja toinen keskeis- 7473: tä institutionaalista kysymystä, neuvoston asemaa ja roolia kansainvälisessä 7474: yhteistyökentässä. Iqaluitissa Suomen aloitteet eivät toteutuneet sellaisinaan, mutta 7475: ovi jätettiin auki jatkokeskusteluille ja aloitteille. Suomen esitys Agenda 21 :n 7476: luomiseksi arktisille alueille sai kokouksessa yleistä kannatusta. Myös Arktisen 7477: yliopiston perustaminen hyväksyttiin ja Suomen tarjous kustantaa väliaikaisen 7478: sihteeristön kulut sai myönteistä vastakaikua. 7479: Arktisen neuvoston työn vaikean käynnistymisen jälkeen Yhdysvaltojen puheenjoh- 7480: tajakauteen kohdistuu voimakkaita odotuksia. Suomi on valmis aktiivisesti myötä- 7481: vaikuttamaan tulosten syntymiseen. 7482: 8.2. Euroopan unionin jäsenmaat ja assosiaatiomaat 7483: 8.2.1. Euroopan unionin jäsenmaat 7484: Suomen ja Euroopan unionin jäsenmaiden kahdenväliset yhteydet ovat olleet tiiviit. 7485: Keskusteluissa EU-maiden kanssa pääpaino on ollut unionin kannalta keskeisissä 7486: kysymyksissä: Agenda 2000:n mukaisesti uusi rahoituskehys, yhteisen maatalous- 7487: politiikan ja rakennepolitiikan uudistaminen sekä unionin laajentuminen. Lisäksi 7488: esillä olivat korostetusti työllisyys, talous- ja rahaliiton 111 vaihetta koskevat 7489: päätökset ja euron käyttöönoton valmistelut, unionin pohjoisen ulottuvuuden 7490: kehittäminen, Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpano ja unionin ulkosuhteet. 7491: Erityisen tiiviitä yhteyksiä on pidetty kertomusvuoden aikana unionin puheenjohta- 7492: juutta hoitaneisiin Isoon-Britanniaan ja Itävaltaan, vuoden 1999 ensimmäisen 7493: puoliskon puheenjohtajamaahan Saksaan sekä Ranskaan, pohjoismaihin ja entistä 7494: tiiviimmin myös EU:n välimerellisiin jäsenmaihin. 7495: Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelut onnistuttiin viemään myönteiseen lopputulok- 7496: seen. Neuvotteluihin osallistui keskeisesti pankinjohtaja Harri Holkeri. Suomi on 7497: antanut neuvotteluprosessin käyttöön sotilasasiantuntijaksi prikaatinkenraali Tauno 7498: Niemisen. 7499: 8.2.2. Kahdenväliset suhteet Baltian maihin 7500: Suomen ja Baltian maiden välinen vierailuvaihto on jatkunut vilkkaana. Kuluvana 7501: vuonna oli korkeimman tason vierailuvaihtoa kaikkien kolmen Baltian maan 7502: kanssa. Tasavallan presidentti vieraili Latviassa elokuussa ja Virossa marraskuussa. 7503: Liettuan presidentti vieraili Suomessa marraskuussa. Vuona 1997 voimaan astunut 7504: viisumivapaus lisäsi selvästi Suomen ja Baltian maiden välistä kanssakäymistä. 7505: Suomen ja Baltian maiden väliset assosiaatiosopimukset astuivat voimaan 1.2.1998. 7506: Suomen kauppa- ja taloussuhteet Baltian maiden kanssa ovat kehittyneet kuluvana 7507: vuonna suotuisasti. Viro on itäisen Keski-Euroopan maista suurin kauppakump- 7508: panimme. Kauppavaihto kasvoi myös Latvian ja Liettuan kanssa. Suomalaiset 7509: investoinnit erityisesti Liettuan ja Latvian telesektoreilla kasvoivat huomattavasti. 7510: 92 Ulko- ja tunrallisuuspolitiikka 7511: 7512: Suomi nousi Latviassa suurimmaksi ulkomaiseksi investoijaksi. 7513: Suomi on antanut aktiivista tukea Viron, Latvian ja Liettuan ED-jäsenyyden 7514: mahdollisimman pikaiselle toteutumiselle ja on pyrkmyt edistämään laajenemis- 7515: prosessin tehokasta etenemistä. Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmissä annettiin 7516: Latvian ja Liettuan edistymisestä myönteinen arvio. Suomi antoi vuonna 1998 7517: Baltian maiden jäsenyysponnistelujen tukemiseksi lahja-apuna noin 60 miljoonaa 7518: markkaa. Apu kohdistui pääasiallisesti ympäristönsuojeluun, ED-valmiuksien 7519: edistämiseen, maiden sisäiseen turvallisuuteen ja rajavartioyhteistyöhön. 7520: Baltian maiden ja Venäjän suhteissa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä, mm. 7521: rajasopimukset Viron ja Latvian kanssa ovat edelleen allekirjoittamatta. Suhdekehi- 7522: tystä vaikeuttaa edelleen kysymys venäjänkielisen vähemmistön asemasta Virossa 7523: ja Latviassa. Venäjä kovensi alkuvuodesta Latvia-kritiikkiä ja toimeenpani joukon 7524: taloudellisia rangaistustoimia. Latviassa ja Virossa hyväksyttiin uusi kansalaisuus- 7525: lainsäädäntö, jolla pyritään nopeuttamaan kansalaistamisprosessia. Suomi on 7526: antanut tukea Viron- Ja latviankielen opetuksen tukemiseksi. 7527: Suomi ja Ruotsi tekivät huhtikuussa yhteisaloitteen (ns. SuRu III) Itämeren alueen 7528: turvallisuudesta. Aioitteella ei pyritä eristämään Itämeren aluetta muusta eurooppa- 7529: laisesta kehityksestä tai luomaan erillistä alueellista turvallisuusregiimiä, vaan 7530: täyttämään tarvetta poliittis-sotilaallisten luottamusta ja turvallisuutta lisäävien 7531: toimien (LTL) tarkasteluun alueen sisällä. Itämeren alueen puolustustukiryhmän 7532: (BALTSEA) alaisuuteen perustettiin syyskuussa työryhmä tehostamaan ja koor- 7533: dinoimaan Baltian maille annettavaa sotilaallista tukea. Suomi valittiin ryhmän 7534: ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. 7535: Vuotuinen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministereiden tapaaminen järjestet- 7536: tiin Västeråsissa 25.-26.8.1998. Kokouksessa tarkasteltiin Euroopan Unionin 7537: laajenemista ja Euroopan turvallisuuskysymyksiä. Tapaamisen yhteyteen oli 7538: järjestetty ns. 5+3+1 -tapaaminen, johon oli kutsuttu Venäjä. Venäjä oli lisäksi 7539: kutsunut kesäkuussa Pietariin 5+3+ 1 -poliittisten osastojen päällikkötapaamisen. 7540: 8.2.3. Keski-Euroopan maat sekä Turkki ja Kypros 7541: Suomen ja Euroopan unioniin pyrkivien hakijamaiden kahden- ja monenvälisissä 7542: suhteissa on keskeistä ollut eurooppalaisen integraation edistäminen. Keski-euroo- 7543: pan assosiaatiomaista Puola, Unkari, Tsekki ja Slovenia ovat aloittaneet EU- 7544: jäsenyysneuvottelut kuluneena vuonna. Slovakian, Romanian ja Bulgarian kanssa 7545: ei varsinaisten neuvottelujen aloituspäätöstä ole vielä tehty. Assosiaatiomaiden ja 7546: EU:n välisten Eurooppa-sopimusten mukaisesti yhteydet ovat tiivistyneet kaikilla 7547: aloilla. Kehitystä on tarkasteltu yhteisesti assosiaationeuvostoissa, -komiteoissa ja- 7548: alakomiteoissa. 7549: Suomi on tukenut Euroopan unionin laajenemista ja korostanut yhteisen jäsenyys- 7550: perspektiivin merkitystä kaikille hakijamaille siitä riippumatta, kuuluvatko ne 7551: jäsenyysneuvottelut aloittaneeseen tai neuvotteluihin valmistautuvaan ryhmään. 7552: Suomi on sekä unionin puitteissa että kahdenvälisesti tukenut ko. maiden jäsenyys- 7553: ponnisteluja ja jakanut tietoa omista liittymisneuvotteluihin liittyvistä kokemuksis- 7554: taan. 7555: Suomella ei ole edustustoa Slovakiassa eikä Sloveniassa. 7556: Tasavallan presidentti vieraili kertomuskauden aikana Unkarissa ja Sloveniassa. 7557: Romanian presidentti vieraili puolestaan Suomessa. 7558: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 93 7559: 7560: Suomi on hyötynyt merkittävästi 31.12.1995 voimaan tulleesta EY:n ja Turkin 7561: tulliliitosta. Suomi on tukenut Euroopan unionin ja Turkin suhteiden lähentymistä. 7562: Suomi on tukenutYK:npyrkimyksiä ratkaista saaren jakokiista oikeudenmukaisella 7563: ja kestävällä tavalla. Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg on jatkanut 7564: Kalevi Sorsan tehtävää ulkoministerin erityisedustajana Kyproksen kysymyksessä. 7565: 8.2.4. Sveitsi 7566: ED-Sveitsi -neuvottelut saatiin kaudella poliittiseen päätökseen Wienin Eurooppa- 7567: neuvoston kokouksessa, jolloin todettiin, että seitsemän tärkeän alakohtaisen 7568: sopimuksen kattavasta ja tasapainoisesta kokonaisuudesta päästiin Sveitsin kanssa 7569: käydyissä neuvotteluissa onnistuneeseen lopputulokseen. ETA-sopimuksen tavoin 7570: Sveitsin lainsäädäntö harmonisoidaan nyt sopimuksen kattamin soveltuvin osin 7571: yhteisön lainsäädäntöön. 7572: 8.2.5. Länsi-Balkan 7573: Suomen suhtautuminen Länsi-Balkanin alueen maihin (Bosnia-Hertsegovina, 7574: Jugoslavian liittotasavalta, Kroatia, Makedoniaja Albania) perustuu EU:n yhteiseen 7575: alueelliseen lähestymistapaan ja ehdollisuusstrategiaan. Alueellisen lähestymista- 7576: paosa pohjalta EU pyrkii Länsi-Balkanin maiden keskinäisen kanssakäymisen 7577: lisäämiseen ja näiden sitomiseen eurooppalaiseen integraatiokehitykseen. EU:n 7578: ehdollisuusstrategian mukaisesti alueen maiden suhdekehitys EU:n kanssa ja EU:n 7579: avun saaminen edellyttää myönteistä kehitystä ihmisoikeus- ja demokratiakysymyk- 7580: sissä, laillisen yhteiskuntajärjestyksen rakentamisessa, vähemmistöjen kunnioittami- 7581: sessa ja suojelussa, markkinatalousuudistuksissa ja alueellisessa yhteistyössä sekä 7582: Daytonin ja Erdutin sopimusten ja Sintran, Bonnin ja Madridin toimeenpanoa 7583: valvovan elimen (Peace Implementation Council) kokousten päätösten noudattamis- 7584: ta. EU tarkastelee kaikkia alueen maita yksilöllisesti ja tasavertaisesti em. kriteerei- 7585: den pohjalta. - Komissio antaa puolivuosittain neuvostolle selvityksen ehdollisuus- 7586: strategian noudattamisesta. 7587: Kertomusvuonna Suomi jatkoi osallistumista kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioi- 7588: hin Länsi-Balkanin alueen olojen rauhoittamiseksi ja vakauttamiseksi olemalla 7589: mukana SFOR-operaatiossa Bosniassa, UNPREDEPissä Makedoniassa, UNTAESis- 7590: sa ltä-Slavoniassa sekä WEU:n poliisioperaatiossa Albaniassa. UNT AESin mandaa- 7591: tin päätyttyä 15 .1. Suomi osallistui sen seuraajaoperaatioon UNPSG:hen (UN Police 7592: Support Group) ja tämän päätyttyä 15.10. ETYJ-vetoiseen poliisioperaatioon 7593: Kroatiassa. Suomi osallistui myös Kosovon tilanteen rauhoittamiseksi lokakuussa 7594: perustettuun ETYJin todentamisoperaatioon (Kosovo Verification Mission) ja sitä 7595: edeltäneeseen kansainväliseen tarkkailuun (Kosovo Diplomatic Observer Mission). 7596: Suomi oli Länsi-Balkanilla läsnä myös EU :n omassa tarkkailuoperaatiossa ECMM:- 7597: ssä (European Community Monitoring Mission). Elisabeth Rehn jatkoi työtään 7598: YK:n alipääsihteerinä ja pääsihteerin erityisedustajana Bosnia-Hertsegovinassa. 7599: Suomi sitoutui kansainvälisessä maksulupauskonferenssissa osallistumaan jälleenra- 7600: kennus- ja kehitysprojekteihin Bosnia-Hertsegovinassa, ja kokonaisavustukset 7601: nousevat näin noin 100 milj. markkaan ajanjaksona 1996-1999. Albaniaa pyrittiin 7602: tukemaan demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen rakentamisessa Euroopan neuvos- 7603: ton kautta. Suomi myös osallistui Tiranassa syksyllä pidettyyn kansainväliseen 7604: Albania-konferenssiin ja perustettuun Albanian ystävät -ryhmän työhön. 7605: Suomi lähetti humanitaarista apua Kosovoon Suomen Punaisen Ristin kautta 7606: kaikkiaan 8 mmk. Lisäksi Suomi tarjosi EU:n käyttöön oikeuslääketieteen 7607: asiantuntijoita epäiltyjen joukkosurmien tutkimiseksi Kosovossa. Kuolinsyyntutkijat 7608: 94 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7609: 7610: tekivät ensimmäisen matkansa Kosovoon joulukuussa. 7611: Tasavallan presidentti tutustui DNPREDEPIN ja SFORin toimintaan Makedoniassa 7612: ja Bosnia-Herzegovinassa lokakuussa tavaten myös molempien maiden johtoa. 7613: 7614: 8.3. Venäjä ja IVY-maat 7615: 8.3.1. Venäjä 7616: Suomen ja Venäjän väliset kahdenväliset suhteet ovat säilyttäneet tärkeän merkityk- 7617: sensä Suomen ED-jäsenyydestä huolimatta. ED-jäsenyys on kuitenkin tuonut 7618: maittemme välisiin suhteisiin uuden ulottuvuuden. Suomi on mukana ED:ssa 7619: kehittämässä ED :n suhteita Venäjään. ED-Venäjä-suhteet on myös pysyvä elementti 7620: Suomen ja Venäjän kahdenvälisellä agendalla. 7621: Suomen kanssakäyminen ja yhteistyö Venäjän kanssa tähtää Venäjän sosiaalis- 7622: taloudellisen muutoksen edistämiseen, so. demokratiaan ja markkinatalouteen 7623: perustuvan, poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vakaan yhteiskuntajärjestel- 7624: män muotoutumisen tukemiseen. Tavoitteena on myös tämän päivän uhkien, kuten 7625: ympäristön saastumisen, ydinvoimariskien ja järjestäytyneen rikollisuuden, torjumi- 7626: nen. 7627: Suomen ja Venäjän kanssakäyminen on Neuvostoliiton hajottua ollut kahden 7628: tasavertaisen naapurimaan kanssakäymistä. Suomen ja Venäjän välillä ei ole 7629: poliittisia ongelmia. Sen sijaan löytyy pitkä luettelo ratkaisuaan odottavia käytän- 7630: nön kysymyksiä. Nämä ovat kuitenkin sellaisia kysymyksiä, joihin molemmat 7631: hallitukset hakevat ratkaisua. 7632: Venäjän syvenevät sisäiset vaikeudet ja hallituksen vaihdokset heijastuivat vuonna 7633: 1998 jonkin verran kanssakäymisen intensiteettiin ja aiheuttivat muutoksia suunni- 7634: teltuihin vierailuihin. Kanssakäyminen oli silti melko aktiivista. Presidentti Ahtisaa- 7635: ri osallistui 8.1 0. Pietarissa pidettyyn seminaariin. Pääministeri Lipponen teki 7636: 10.11. työvierailun Moskovaan. Venäjän ulkoministeri Primakov suoritti 29.5.- 1.6. 7637: virallisen vierailun Suomeen. Lähialueyhteistyön kasvava merkitys yhtenä Suomen 7638: ja Venäjän välisten suhteiden painopistealueena ilmeni ministerivierailuilla näille 7639: alueille. 7640: Venäjän hallitusten vaihdokset ja kaupallis-taloudellisia suhteita hoitavan ministeri- 7641: ön uudelleenorganisointi vaikuttivat siihen, ettei Suomen ja Venäjän välisen 7642: talouskomission kokousta kyetty järjestämään vuoden 1998 aikana. Kaupan 7643: käytännön ongelmia, kuten sertifiointia, investointien edistämistä, tulliyhteistyötä ja 7644: puukauppaa käsiteltiin kuitenkin talouskomission alaisten työryhmien kokouksissa. 7645: Taloudelliseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset olivat painotetusti esillä pääminis- 7646: tereiden tapaamisessa marraskuussa ja lisäksi mm. liikenne- ja veroministerien 7647: tapaamisissa. 7648: Suomalaisten yritysten kannalta tärkeät markkinoillepääsyongelmat olivat esillä 7649: ED:n ja Venäjän väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuvan 7650: yhteistyörakenteen kokouksissa. PCA-sopimuksen perusteella perustettujen työryh- 7651: mien työ saatiin käyntiin vuoden 1998 loppupuolella. Kaupallis-taloudellisten 7652: kysymysten ratkaisun painopiste on kertomuskaudella siirtynyt kahdenvälisestä 7653: yhteistyöstä käsiteltäväksi ED :n ja Venäjän välisessä yhteistyörakenteessa. 7654: 8.3.2. IVY -maat 7655: IVY -alueen maiden seurantaa on tehostettu huomioiden erityisesti kyseisten maiden 7656: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 95 7657: 7658: yhteiskunnallisen uudistus- ja demokratisoimisprosessin eteneminen sekä näiden 7659: maiden taloudellinen kehitys ja pyrkimykset integroitua kansainväliseen yhteisöön. 7660: Nämä näkökohdat sekä Suomen ja kyseisten maiden kahdenvälisten suhteiden 7661: edistäminen ovat olleet keskeisesti esillä kaikessa maittemme välisessä vuorovaiku- 7662: tuksessa, korkean tason tapaamisissa sekä virkamiestason konsultaatiokäytännössä. 7663: Erityisesti painopiste on ollut Suomen ja kyseisten maiden kaupan ja taloudellisen 7664: yhteistyön kehittämisessä. Toteutuneet kaupan volyymit ovat kuitenkin jääneet 7665: edelleen varsin alhaisiksi ollen vain alle 1 prosentin luokkaa Suomen kokonais- 7666: kauppavaihdosta. Suomi on osallistunut alueen maiden yhteiskunnallis-taloudellisten 7667: rakenteiden vahvistamiseen ohjaamalla mm. kehitysyhteistyövaroja tämänkaltaiseen 7668: toimintaan sekä osallistumalla EU:n T ACIS-rahoituksen ohjaukseen. 7669: Yhteensä vuoden 1998 aikana Suomi on antanut IVY-alueen maille, pl. Venäjä, 7670: humanitaarisena apuna 19 mmk kanavoiden sen Punaisen ristin ja YK-järjestöjen 7671: kautta. 7672: Tasavallan presidentti suoritti valtiovierailun Ukrainaan 31.3.- 2.4.1998. Eurooppa- 7673: ja ulkomaankauppaministeri Norrback vieraili Kazakstanissa ja Uzbekistanissa 7674: huhtikuussa ja Azerbaidzhanissa toukokuussa 1998. Eduskunnan ulkoasiainva- 7675: liokunta suoritti elokuussa 1998 matkan Kaukasian alueen maihin (Azerbaidzhan, 7676: Armenia, Georgia) jatkona edellisenä vuotena Keski-Aasian maihin suorittamaosa 7677: IVY-alueen maiden kartoittamismatkoille. Keskeisimmät vierailut kohdemaista 7678: Suomeen ovat olleet Kirgizstanin ulkoministerin matka joulukuussa 1998 sekä 7679: Kirgizstanin valtiosihteerin ja terveysministerin matka helmikuussa 1998. 7680: Euroopan unionin keskeisimpinä instrumentteina yhteistyössä alueen maiden kanssa 7681: ovat Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (PCA), jollaiset on allekirjoitettu 7682: kaikkien muiden maiden paitsi sisällissotaansa käyvän Tadzhikistanin kanssa. 7683: Näiden sopimusten ratifioinnit ovat kuitenkin osittain edelleen kesken, mistä joh- 7684: tuen noiden maiden kanssa on saatettu voimaan väliaikaiset interim-sopimukset. 7685: PCA-sopimusten tärkeimpinä tavoitteina on luoda rakenteet sopimuspuolten 7686: väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, tukea kumppanuusmaita niiden pyrkimyksissä 7687: lujittaa demokratiaa, kehittää taloutta sekä saattaa päätökseen markkinatalouteen 7688: siirtyminen, edistää kauppaa ja investointeja sekä luoda perusta yhteistyölle 7689: lainsäädännön, talouden, yhteiskunnallisen kehityksen, rahoituksen, tieteen, teknolo- 7690: gian ja kulttuurin aloilla. Toinen keskeinen instrumentti unionin ja IVY -alueen 7691: maiden välillä on TACIS-avun käyttö näiden maiden infrastruktuurin kehittämiseen. 7692: Vaikka Euroopan unionin yhteistyö kattaa koko alueen, niin ovat IVYn Euroopan 7693: puoleiset maat kohonneet ymmärrettävästi unionin keskeisimmiksi toimintapartne- 7694: reiksi. Erityisesti Ukraina on painoarvoltaan ollut näistä merkittävin; Venäjän 7695: tavoin tullaan laatimaan erillinen ED-Ukraina-strategia. Myös Ukraina itse pyrkii 7696: hyvin aktiivisesti rakentamaan suhteitaan unioniin. 7697: Unionin suhteet Valkovenäjään sen sijaan ovat toimineet äärimmäisellä säästö- 7698: liekillä ja osin jäädytettyinäkin johtuen unionin ja Valkovenäjän hallinnon välille 7699: syntyneistä erimielisyyksistä erityisesti maan demokratiakehityksen suunnasta ja 7700: ihmisoikeuskysymyksistä. Nämä vaikeudet johtivat- laukaisijanaan riita suurlähetti- 7701: läiden virka-asunnoista - lopulta union-maiden suurlähettiläiden poistumiseen 7702: Valkovenäjältä; kertomusvuoden lopulla saatiin vihdoin aikaan sopimus suurlähetti- 7703: läiden palaamisesta Valkovenäjälle tammikuussa 1999. Union tulee entistäkin 7704: tarkemmin seuraamaan Valkovenäjän tulevaa kehitys- ja muutosprosessia. 7705: Keski-Aasian ja Kaukasian maiden osalta union on laajasti panostanut näiden 7706: maiden demokratia-, talous- ja yhteiskunnallisen kehityksen seuraamiseen ja 7707: tukemiseen. Euroopan unionin intressissä on tukea alueen maiden pyrkimyksiä 7708: 96 Ulko- ja tunrallisuuspolitiikka 7709: 7710: saada niiden mittavat öljy- ja kaasuvarat oikein hyödynnetyiksi. Unionin pyrkimyk- 7711: senä on aikaansaada alueelle useamman eri putkijärjestelmän kuljetusvaihtoehto, 7712: jotta alueen öljy- ja kaasuvarojen kulku myös unionin jäsenten käyttöön voidaan 7713: turvata riskittömästi. Union on omalta osaltaan valmis investointeihin mm. Trans- 7714: European Networks-ohjelman (TEN) puitteissa. 7715: 8.4. Suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin 7716: 8.4.1. Pohjois-Amerikka 7717: Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja lähestyvä puheenjohtajakantemme on 7718: lisännyt Yhdysvaltain kiinnostusta Suomea kohtaan. Kertomusvuonna pääministeri 7719: Paavo Lipponen, :puolustusministeri Anneli Taina, ulkoministeri Tarja Halonen ja 7720: Eurooppaministen Ole Norrback vierailivat Yhdysvalloissa. Vierailujen aikana 7721: jatkettiin ulkopoliittisen johtomme käymiä keskusteluja ajankohtaisista aiheista 7722: kuten Venäjän tilanne, Baltia, alueelliset kriisit, pohjoinen ulottuvuus, NATO, EU:n 7723: laajentuminen ja ihmisoikeuskysymykset. Eurooppaministeri Norrbackin vierailulla 7724: Yhdysvaltoihin keskusteltiin mm. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alustavista 7725: kauppapoliittisista painopistealueista. Tavoitteena oli myös Suomen kaupallisten 7726: etujen edistäminen. Ulkoministerin sijainen Strobe Talbott vieraili puolestaan 7727: Suomessa tammikuussa 1998. Maiden väliset kahdenväliset suhteet ovat ongelmat- 7728: tomat. 7729: Yhdysvallat oli vuonna 1998 edelleen Suomen suurin Euroopan ulkopuolinen 7730: kauppakumppani. Tuonnin osuus oli 8,3% ja viennin 7,1 % yhdeksän kuukauden 7731: jälkeen. Kauppa on viime vuosina ollut Suomelle selvästi ylijäämäistä. 7732: Euroopan unioni jatkoi laaja-alaista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa Uuden 7733: transatlanttisen agendan (NTA) puitteissa. ED-USA-huippukokouksessa toukokuus- 7734: sa hyväksyttiin Transatlanttista taloudellista kumppanuutta (TEP) koskeva julistus. 7735: TEP-hankkeen avulla pyritään vähentämään kaupan teknisiä esteitä, lisäämään 7736: harmonisointia ja tukemaan multilateraalisia neuvotteluja Maailman kauppajärjes- 7737: tössä (WTO). Kauppapoliittisesti merkittäviä kysymyksiä olivat Yhdysvaltojen 7738: harjoittama yksipuolinen pakotepolitiikka, maatalouteen liittyvät kiistat ja sähköinen 7739: kaupankäynti. 7740: Suhteita Kanadaan on pidetty yllä monenvälisissä yhteyksissä, mm. YK:ssa ja 7741: Arktisen neuvoston kokouksessa. Ulkomaankauppammisteri Ole Norrback vieraili 7742: Kanadassa kertomusvuonna kahdesti. OECD:n sähköistä kauppaa koskevan 7743: konferenssin yhteydessä ministeri Norrbackin ohjelmassa oli myös keskusteluja 7744: kanadalaisviranomaisten kanssa. Toisella matkalla keskityttiin kauppasuhteiden 7745: edistämiseen. Suomen kauppa Kanadan kanssa on perinteisesti ollut vientivoittoista. 7746: Euroopan unioni on lisännyt panostustaan myös Kanada-suhteisiin. Joulukuun ED- 7747: Kanada-huippukokouksessa hyväksyttiin mm. Europe-Canada Trade Initiative, 7748: jonka työstäminen on käynnistymässä. 7749: 8.4.2. Latinalainen Amerikka 7750: Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä on pidetty yllä tiivistä poliittista 7751: vuoropuhelua ja suhteet ovat viikastuneet sopusoinnussa EU:n yleisten Iinjansten 7752: kanssa. Suomi osallistui ulkoministeritasolla EU:n ja Latinalaisen Amerikan 7753: ministerikokouksiin Panamassa sekä San Josessa 1998. Edellytykset alueiden 7754: välisen vuoropuhelun jatkumiselle demokratian, ihmisoikeuksien ja talouksien 7755: avoimmuuden osalta ovat hyvät. Valmisteilla on lisäksi ensimmäinen EU - La- 7756: tinalainen Amerikka ja Karibia -huippukokous keväällä 1999. Suomen oman 7757: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 97 7758: 7759: Latinalaista Amerikkaa käsittelevän strategian operatiivista osuutta kehitettiin 7760: edelleen Buenos Airesissa pidetyssä aluekokouksessa 1998. 7761: Latinalaisen Amerikan osuus Suomen koko ulkomaankaupasta oli v. 1998 2 %:n 7762: luokkaa. Kauppavaihtomme on kehittynyt myönteisesti varsinkin Brasilian, Chilen, 7763: Argentiinan ja Meksikon kanssa. Vientiponnisteluja on jatkettu yhdessä teollisuuden 7764: kanssa. Tärkeä virstanpylväs oli Liman suurlähetystön uudelleen avaaminen 1998. 7765: Ulkomaankauppaministeri Ole Norrback vieraili yritysvaltuuskunnan kanssa 7766: lokakuussa Perussa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa. Meksikon ulkoministeri Rosario 7767: Green kävi Suomessa marraskuussa. 7768: EU:n vuoropuhelua Rio-ryhmän, Andi-yhteisön ja San Jose -dialogin muodossa on 7769: jatkettu vakiintuneelta pohjalta pyrkimyksenä varsinkin kaupallis-taloudellisen 7770: yhteistyön kehittäminen. MERCOSURin kanssa solmitun puitesopimuksen toimeen- 7771: pano on jatkunut ja Itävallan puheenjohtajakaudella vapaakauppaneuvottelujen 7772: mandaatin käsittely alkoi EU:n työryhmän puitteissa. Myös Chilen kanssa solmitun 7773: yhteistyösopimuksen toimeenpanossa on edistytty. EU:n ja Meksikon väliset 7774: vapaakauppaneuvottelujen ensimmäinen kierros suoritettiin myönteisessä ilmapiiris- 7775: sä marraskuun alussa. EU:n tavoitteena on sopimus, jolla voitaisiin saada ED- 7776: maiden teollisuudelle samat kilpailuolosuhteet kuin Nafta maiden yrityksille. 7777: Kehitysyhteistyö Keski-Amerikan maiden ja Perun kanssa jatkui maksatusten 7778: noustessa yhteensä yli 51 mmk. Tärkeimpiä tuettavia sektoreita ovat ympäristö ja 7779: metsät, maatalous, sosiaalisektori, sekä keskus- ja paikallishallinnon kehittäminen. 7780: Suomi kanavoi huomattavaa apua hirmumyrsky Mitchin uhreille Nicaraguassa ja 7781: Hondurasissa ja päätti antaa Nicaragualie myönnetyt kehitysluotot (n. 90 mmk) 7782: anteeksi. 7783: 8.4.3. Aasia ja Australia ja Oseania 7784: Vientimme Itä-ja Kaakkois-Aasian dynaamisen kehityksen maihin laski aluetta 7785: kohdanneen valuutta- ja finanssikriisin seurauksena. Kriisin vaikutukset Suomen 7786: talouteen ja ulkomaankauppaan selviävät vasta sitten kun nähdään kuinka pitkäai- 7787: kainen se on ja kuinka nopeasti alueen maiden toipuminen käynnistyy. Toistaiseksi 7788: vaikutukset ovat olleet varsin vähäiset Euroopan ja Yhdysvaltain vahvan talouske- 7789: hityksen vuoksi. 7790: Talouskriisi ravisteli erityisen raskaasti mm. Indonesian, Malesian ja Korean 7791: Tasavallan talouksia, kun taas Kiina näyttää pysyneen paljolti vaikutusten ulko- 7792: puolella. Vientimme Kiinaan kasvoi voimakkaasti, yhdessä Hongkongin kanssa sen 7793: osuus kokonaisviennistämme oli jo yli 3,5%. Kiinasta on tullut suurin kauppa- 7794: kumppanimme Aasiassa. Vientimme rakenne alueella on varsin poikkeava: jopa 7795: kaksi kolmasosaa siitä on koneita ja laitteita. 7796: EU:n suhteita Aasiaan kehitettiin edelleen vuonna 1994 hyväksytyn strategian 7797: pohjalta.Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Intia, ASEAN-maat, Japani ja Kiina. 7798: Erityisen tärkeiksi taloudellisen yhteistyön sektoreiksi Aasiassa on identifioitu 7799: energia- ja ympäristöalat 7800: Vuonna 1996 käynnistynyt ASEM-yhteistyö (Asia-Europe Meeting) ASEAN- 7801: maiden, Kiinan, Korean Tasavallan ja Japanin sekä EU-maiden välillä jatkui 7802: toiminnan muotojen ja tavoitteiden kehittämisen merkeissä. Keskeisiksi teemoiksi 7803: tässä epämuodolliseksi, pragmaattiseksi ja suhteiden koko kentän kattavaksi 7804: tarkoitetussa yhteistyössä ovat muodostuneet kaupan ja investointien sekä yritysten 7805: välisten yhteyksien edistäminen. 7806: 4 2920081 7807: 98 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 7808: 7809: Japanin tuonnin osuus oli 1997/VI- 1998/VI koko kauppavaihdostamme 5,4% ja 7810: viennin lähes 2 %. Muutaman vuoden jatkunut suotuisa kehitys Japanin kaupassa 7811: on kääntynyt. Suomen vienti supistui 17 % ja tuonti kasvoi saman verran. Alijäämä 7812: oli 1997-98 yli 4,5 miljardia markkaa. Suomesta Japaniin suuntautui vuonna 1998 7813: lukuisia korkean tason vierailuja. Tasavallan presidentti vieraili Naganon olympia- 7814: laisissa ja pääministeri sekä useita ministereitä vieraili Japanissa vuoden 1998 7815: aikana. Maiden välillä järjestettiin kauppapoliittiset konsultaatiot joulukuussa 1998. 7816: Japanin ja EU :n viralliset suhteet perustuvat Haagissa 18.7.1991 annetulle julkilau- 7817: sumalle, jolla luotiin pohja yhteistyön tiivistämiselle poliittisella, taloudellisella, 7818: tieteellisellä ja kulttuurisektorilla. Keskeisimpänä kysymyksenä maiden välillä 7819: käsiteltiin deregulaatioprosessia, jolla pyritään avaamaan Japanin markkinoita. 7820: Kauppasuhteemme Intiaan kehittyivät suotuisasti. EU antoi Intian ja Pakistanin 7821: toukokuisista ydinkokeista tuomitsevan lausunnon. Eduskunnan valtuuskunta 7822: vieraili Intiassa marraskuussa 1998. 7823: 8.4.4. Lähi-itä ja Afrikka 7824: 7825: Lähi-idän rauhanprosessi oli koko alkuvuoden lähes pysähdyksissä, kunnes 7826: Yhdysvallat kutsumalla osapuolet neuvotteluihin Wye Riveriin sai aikaan päämi- 7827: nisteri Netanyahun ja presidentti Arafatin pitkien neuvottelujen tuloksena hyväk- 7828: symän Wye River-muistion. Suomi koko EU:n tavoin antoi voimakkaan tukensa 7829: neuvottelutulokselle, joka antoi mahdollisuuden saada rauhanprosessi uudelleen 7830: käyntiin. Samalla Suomi kuitenkin painotti sopimuksen tinkimättömän toimeenpa- 7831: non tärkeyttä. Toimeenpano käytännössä pysähtyi Israelin julistettua uudet vaalit 7832: pidettäväksi toukokuun puolivälissä vuonna 1999. Pääministeri Netanyahu on 7833: vaatinut palestiinalaisilta ilmoitusta, että he luopuvat julistamasta Palestiinaa 7834: yksipuolisesti itsenäiseksi 4.5.99, jolloin Oslossa sovittu määräaika päättyisi. EU:n 7835: kannan mukaan Israel ei saisi asettaa lisäehtoja. 7836: Lähi-idän aluekokouksessa Kairossa marraskuussa 1998hahmoteltiin Suomen 7837: toimintalinjoja EU- puheenjohtajuuskaudelle sekä vierailuvaihtoa vuodelle 1999. 7838: Iranin ja EU:n suhteiden kokemien vaikeuksien jälkeen Suomi pyrki vaikuttamaan 7839: Iranin ja EU:n välisen dialogin käynnistämiseen uudelleen. Siinä päästiinkin 7840: alkuun. Suomen ja Iranin välinen ministeritason vierailuvaihto oli tiivistä. Ulkomi- 7841: nisterivierailu Iraniin loppuvuonna 1998 huipensi EU:n asettaman vierailukiellon 7842: kumoamisen jälkeen käynnistyneen kanssakäymisen. 7843: Irakin asetarkastuskiista kärjistyi useaan otteeseen johtaen vuoden lopulla Yhdys- 7844: valtain ja Iso-Britannian sotilaallisiin iskuihin. Suomi valitti, ettei Irak pitänyt 7845: kiinni sitoumuksistaan TN:n päätösten toimeenpanemiseksi. Irakin johdon kastottiin 7846: kantavan täyden vastuun voimankäyttöön johtaneesta tilanteesta. Suomi valitti, ettei 7847: YK:n turvallisuusneuvosto päässyt asiassa yksimielisyyteen. 7848: Suomi osallistui EU:n jäsenmaana EU:n yhteisiin toimiin Afrikan kriisien ratkaisu- 7849: yrityksiin. Marraskuussa hyväksyttiin uusi yhteinen kanta Nigerian suhteen; kanta 7850: ottaa huomioon Nigeriassa tapahtuneen myönteisen demokratiakehityksen. Voimak- 7851: kaista kannanotoista huolimatta EU:n mahdollisuudet vaikuttaa Kongon kriisin 7852: pikaiseen ratkaisuun tai Eritrean ja Etiopian rajakiistaan jäivät vähäisiksi. Angolan 7853: tilanteessa oli nähtävissä käänne parempaan, kun osapuolet hyväksyivät Lusakan 7854: protokollan neuvottelutuloksen, mutta ennen vuoden loppua tilanne riistäytyi käsistä 7855: avoimeksi sodaksi. Lyhyet kriisit koettiin myös Guinea-Bissaussa ja Sierra Leones- 7856: sa. EU, samoin kuin Suomi kahdenvälisissä suhteissaan, on välttänyt ryhtymistä 7857: kriisien välittäjäksi ja korostanut kriisien ratkaisun riippuvan Afrikan maista 7858: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 99 7859: 7860: itsestään, jotta mahdollisella lopputuloksella olisi kestävyyttä. Tässä suhteessa 7861: Suomi on korostanut OAU:n merkitystä kriisien välittäjänä. 7862: Suomi osallistui yhtenä rahoittajista Burundin rauhanprosessin tukemiseen sekä 7863: Burundin perustuslain valmisteluihin. Lisäksi Suomi tuki Ruandan kansanmurhan 7864: oikeusprosessia Arushassa, Tansaniassa. 7865: Perinteinen kehitysyhteistyö on selkeästi muuttunut yhdeksi hallituksen ulkopoliitti- 7866: sista välineistä ja yhteistyön toiminnan painopiste siirtynyt sosiaalisektorin sekä 7867: demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon tukemiseen. Suomi seuraa kunkin 7868: yhteistyömaan demokratiakehityksen tilaa, maan ulkopolitiikkaa ja taloudellista 7869: kehitystä ja pyrkii neuvotteluteitse ja yhteistyöllä viemään kehitystä demokraatti- 7870: sempaan suuntaan. 7871: Vuoden 1998 aikana kehitysyhteistyön varsinaisia kohdemaita olivat Afrikassa 7872: Egypti, Etelä-Afrikka, Etiopia, Kenia, Mosambik, Namibia, Tansania ja Sambia. 7873: Lisäksi kehitysyhteistyömäärärahoja myönnettiin Burkina Fason, Burundin ja 7874: Malawin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Lisäksi Suomi tuki mm. eräitä Eteläisen 7875: Afrikan yhteistyöjärjestön SADC:n hankkeita ja OAU:n rauhanrahastoa ja muuta- 7876: mia alueellisia hankkeita, mm. Tanganyikajärven tutkimushanketta. 7877: Vaitioneuvoston kanslia 7878: 7879: 7880: 7881: 7882: 111. Toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta 7883: Valtioneuvoston kanslia 7884: 7885: Hallituksen tulevaisuusselonteko eduskunnalle; strategisen työn kehittäminen ja 7886: koordinointi 7887: LA 2211992 vp. 7888: Perustuslakivaliokunta 7889: 7890: Eduskunta edellytti 13.10.1992, että hallitus annettuaan eduskunnalle perus- 7891: tuslakivaliokunnan mietinnössä mainitun pitkän tähtäyksen tulevaisuutta 7892: koskevan selonteon, pohtii sen käsittelystä saadun kokemuksen valossa 7893: mahdollisuuksia aikaansaada velvoittavat säädökset vastaavan selonteon tuo- 7894: misesta eduskunalle vähintään kerran kunkin vaalikauden aikana. 7895: Eduskunta päätti tammikuussa 1995 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön (1994 vp- 7896: TuVM 1-VNS 3/1993 vp) pohjalta seuraavaa: 7897: "Tulevaisuuden arvioinnin ja suunnittelun tulee olla keskeisellä sijalla yhteiskunnan 7898: strategisesta ohjauksesta vastaavien viranomaisten - etenkin ministeriöiden - 7899: toiminnassa. Pääministerin aseman vahvistuessa on valtioneuvoston kanslian 7900: vastattava tulevaisuuden arvioinnin ja strategisen suunnittelun kehittämisestä ja 7901: koordinoinnista.On tärkeää, että sillä on läheinen yhteys valtiolliseen päätöksente- 7902: koon. Vaitioneuvoston on annettava tulevaisuusselonteko eduskunnalle kerran 7903: vaalikaudessa." 7904: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa todetaan." Koulutuksen ja 7905: tutkimuksen merkitys vahvistuu ja tulevaisuuden ennakointi tehostuu... Hallitus 7906: antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon." 7907: Tulevaisuusselonteko on annettu kahdessa osassa.Osa I Suomi ja Euroopan 7908: tulevaisuus ( Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle. Valtioneuvoston 7909: kanslian julkaisusarja 1996/2. 1996 vp-VNS 3) annettiin 2.1 0.1996. Siinä käsiteltiin 7910: kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, EU:n ja Venäjän kehitystä sekä 7911: Suomen Eurooppa-politiikan linjauksia. Eduskunta hyväksyi osaa I koskevan 7912: tulevaisuusvaliokunnan mietinnön ( TuVM 1/1997 vp- VNS 3/1996 vp) huhtikuus- 7913: sa 1997. 7914: Osa II Rohkea ja reilu - vastuun ja osaamisen Suomi (Valtioneuvoston tulevai- 7915: suusselonteko eduskunnalle. Vaitioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/2. 1997 7916: vp- VNS 3) annettiin eduskunnalle 24.4.1997. Siinä ja sen liiteosissa käsitellään 7917: erityisesti Suomen talouden ja työyhteiskunnan pitkän aikavälin kehitystä, suoma- 7918: laista osaamista ja tietoyhteiskuntaa sekä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. 7919: Osan II valmisteluun liittyen järjestettiin yhteistyössä eri ministeriöiden, tutkimus- 7920: laitosten ja tieteellisten seurojen kanssa kansainvälinen seminaari Generations and 7921: Welfare ( Sukupolvet ja hyvmvointi). 7922: Hallitusohjelman mukaisesti on tehostettu ministeriöiden strategiatyötä. Keskeiset 7923: ministeriöt ovat käynnistäneet ja laatineet oman hallinnonalansa tulevaisuutta ja 7924: toimintalinjoja koskevia raportteja. Tulevaisuusselontekoja ja strategiaraportteja on 7925: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 101 7926: 7927: hyödynnetty mm. ylimmän virkamiesjohdon ja kansallisen strategian koulutuksessa. 7928: Strategiatyötä on käynnistetty alue-ja paikallistasolla. Yhteistyötä on tehostettu ja 7929: syvennetty myös eri Euroopan maiden hallitusten tulevaisuustyön sekä OECD:n 7930: pääsihteerin esikunnan Intemational Futures Programme:n ja EU:n komission 7931: puheenjohtajan Forward Studies Unit:in kanssa. 7932: Ulkoasiainministeriö 7933: 7934: 7935: Ulkoasiainministeriö 7936: 7937: Euroopan aseidenriisunta 7938: 7939: Kertomus n:o 411991 vp. 7940: Ulkoasiainvaliokunta 7941: 7942: 1) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa 7943: valiokunta totesi mm.: 7944: Yleiset näkökohdat 7945: 7946: Hallituksen kertomuksessa Suomen kansainvälispoliittisen toiminnan tode- 7947: taan pohjautuneen kertomusvuonna vakiintuneisiin periaatteisiin, mm. aktii- 7948: visen puolueettomuuspolitiikan harjoittamiseen. Suomen kansainvälispoliitti- 7949: nen asema pysyi vakaana ja Suomen suhteet ulkovaltoihin hyvinä. 7950: Euroopassa tapahtuneet perustavaa laatua olevat poliittiset muutokset vuo- 7951: den aikana merkitsivät edellytysten syntymistä uusille turvallisuusjärjeste- 7952: lyille Euroopassa, joista eräitä käsitellään tuonnempana tässä mietinnössä. 7953: Näistä muutoksista seurasi toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa teh- 7954: tyjen kansainvälisten sitoumusten osittainen vanheneminen. Suomen osalta 7955: tämä koski Pariisin rauhansopimusta, jonka III osan sisältämien sotilaallis- 7956: ten rajoitusten hallitus totesi 21.9. menettäneen merkityksensä. Samassa yh- 7957: teydessä tasavallan presidentti totesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen 7958: YYA-sopimuksen viittauksen Saksaan mahdollisena hyökkääjänä asiallisesti 7959: vanhentuneen, mutta sopimuksen muilta osin säilyttäneen merkityksensä. 7960: Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kuluvan vuoden aikana on Neuvostoliiton 7961: kanssa neuvoteltu valmiiksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus hy- 7962: västä naapuruudesta ja yhteistyöstä, joka korvaa YYA-sopimuksen ja on 7963: hallituksen ilmoituksen mukaan tarkoitus allekirjoittaa, antaa eduskunnan 7964: käsiteltäväksi ja saattaa voimaan mahdollisimman pian. Naapurisopimus 7965: vastaa uuden Euroopan periaatteita ja olosuhteita samalla tavoin kuin Neu- 7966: vostoliiton muiden naapurimaidensa ja muiden Länsi-Euroopan maiden 7967: kanssa solmimat tai neuvottelemat uudet sopimukset. 7968: Pohjoismainen yhteistyö jatkui kertomusvuonna kiinteänä. Suomi jatkoi ak- 7969: tiivista osallistumistaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessiin 7970: ETYKin puitteissa, jonka maaliskuussa 1992 alkavan neljännen seurantako- 7971: kouksen maamme tulee isännöimään. 7972: Suomi toimi kertomusvuoden aikana YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä 7973: ja pyrki vakiintuneen linjansa mukaisesti edistämään kansainvälisten ristirii- 7974: tojen ratkaisemista, aseidenriisuntaa ja tasapainoista taloudellista ja sosiaa- 7975: lista kehitystä kaikkialla maailmassa. Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin aiheut- 7976: tamassa tilanteessa YK osoitti kykyä toimia kollektiivisesti päämääriensä 7977: puolesta. 7978: Ulkoasiainvaliokunta on valinnut kertomuksen käsittelyä varten painopiste- 7979: alueiksi Euroopan aseidenriisunnan, Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan 7980: kehityksen ja ympäristökysymykset Suomen lähialueilla. 7981: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 103 7982: 7983: Euroopan aseidenriisunta 7984: Ulkoasiainvaliokunta panee myönteisesti merkille kertomusvuoden aikana 7985: tapahtuneet edistysaskeleet aseidenriisunnan alueella, jotka sekä heijastivat 7986: että konkretisoivat kylmän sodan rakenteiden purkamista Euroopassa ja ko- 7987: ko maailmassa. Hallituksen kertomuksessa mainittujen TAE-sopimuksen ja 7988: uuden LTL-asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen tämä kehitys on jatkunut 7989: kuluvan vuoden heinäkuun lopussa allekirjoitetun START-sopimuksen ja 7990: suurvaltojen myöhemmin antamien, yksipuolisia aseriisuntatoimenpiteitä 7991: koskevien ilmoitusten muodossa. 7992: Euroopan sotilaspoliittinen murros on paljolti seurausta Neuvostoliiton soti- 7993: laallisesta muutoksesta. Neuvostoliitto on myötävaikuttanut Varsovan liiton 7994: purkautumiseen ja on vetäytymässä itäisestä Keski-Euroopasta. Asevoimien- 7995: sa ja puolustusmenojensa supistusten ohella se on omaksunut uusia lähesty- 7996: mistapoja mm. toisten valtioiden kanssa solmimissaan turvallisuus- ja yh- 7997: teistyösopimuksissa ja suhtautumisessaan eräisiin muihin aikaisemmin kan- 7998: sainvälisiä kiistoja aiheuttaneisiin turvallisuuspoliittisiin erilliskysymyksiin. 7999: START -sopimus on ydinaseriisunnassa merkittävä askel mm. siksi, että sen 8000: lasketaan poistavan noin 30 prosenttia ydinkärjistä. Sen sisältämien rajoitus- 8001: ten tultua voimaan strategisten aseiden tekninen kehittäminen on kuitenkin 8002: edelleen mahdollista, joten Eurooppa jää yhä ydinaseympäristöön. Ydin- 8003: suursodan uhka on kuitenkin ratkaisevasti vähentynyt, sillä Yhdysvallat ja 8004: Neuvostoliitto eivät pidä toisiaan vastustajina, vaan hakeutuvat läheiseen 8005: yhteistyöhön myös turvallisuuspolitiikassa. Eräänlaisesta uudesta kumppa- 8006: nuudesta ydinaseiden alueella tuntuvat todistavan molempien suurvaltojen 8007: hiljattain tekemät yksipuoliset aseriisuntaehdotukset, jotka pääosin otettiin 8008: molemminpuolisesti myönteisesti vastaan. Epävarmuustekijöitä tällä alueella 8009: ovat kuitenkin kysymys ydinaseiden hallinnasta Neuvostoliiton eri tasavalto- 8010: jen alueella ja Yhdysvaltain äskettäin tekemä päätös ryhtyä rakentamaan 8011: uudenlaista ohjuspuolustusjärjestelmää. 8012: Erityisesti Euroopan mannerta koskevassa aseidenriisunnassa tehtiin kerto- 8013: musvuonna historiallinen ratkaisu, kun sotilasliittoihin kuuluneiden 22 maan 8014: tavanomaisia asevoimia Euroopassa koskeva TAE-sopimus allekirjoitettiin 8015: Pariisissa 19.11.1990. Sopimuksella on kolmenlaisia vaikutuksia: se vähen- 8016: tää tavanomaista aseistusta Euroopassa; se luo alialueelliset katot, jotka pur- 8017: kavat aseistuksen ryhmityksen pois keskisestä Euroopasta, mutta säätelevät 8018: myös reuna-alueita; ja siihen sisältyvät laaja-alaiset ja tehokkaat tiedonvaih- 8019: to- ja todentamismääräykset. 8020: Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että TAE-sopimus lujittaa myös Euroopan poh- 8021: joisosien turvallisuutta purkaessaan keskisen Euroopan vastakkainasettelun 8022: ja vahvistaessaan sitä kautta koko Euroopan vakautta. Sopimus rajoittaa my- 8023: ös Neuvostoliiton aseistusta Pohjois-Euroopassa, mutta ei samassa määrin 8024: kuin muilla alueilla. Erityisesti Neuvostoliitolla on alueellinen ylivoima il- 8025: ma-aseen ja ohjuksien osalta. Toisaalta TAE-sopimus lisää ratkaisevasti 8026: Neuvostoliiton sotilaallisten toimien ja rakenteiden avoimuutta. 8027: Baltian maiden itsenäistyminen ja Neuvostoliiton asevoimien vetäytyminen 8028: keventää erityisesti sotilaallista painetta eteläisellä Itämerellä ja Ruotsin 8029: suunnalla. Toisaalta se lisää Pietarin alueen ja itäisen Itämeren merkitystä 8030: Venäjän-Neuvostoliiton turvallisuudelle. Valiokunta toteaa, että Suomen 8031: etujen mukaista olisi asevoimien vähentämisen ulottaminen muös Euroopan 8032: pohjoisosiin ja ETYKin Wienin asiakirjassa 1990 sovittujen luottamusta ja 8033: 104 Ulkoasiainministeriö 8034: 8035: turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden edelleenkehittäminen alialueita ajatel- 8036: len. 8037: Suomen turvallisuuden kannalta nykyisessä Euroopan muutoskehityksessä 8038: on tärkeätä, että Euroopan turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin kehittämistä 8039: jatketaan. Valiokunta pitää ensisijaisena tehtävänä ETYKin kehittämistä 8040: kriisinhallintajärjestelmänä, johon Pariisissa marraskuussa 1990 hyväksytty 8041: uuden Euroopan peruskirja antoi perustaa. ETYKille tulisi valiokunnan kä- 8042: sityksen mukaan mahdollistaa YK:n toimia täydentävä rauhanturvaamistoi- 8043: minta. Tämä lisäisi sen käyttökelpoisuutta niiden uudenlaisten, rajoitettujen 8044: sotilaallisten konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa, jotka ovat nousseet 8045: esiin "uuden Euroopan" uutena uhkakuvana, konkreettisimmin Jugoslavias- 8046: sa. Suomen etujen mukaista on myös kaikkien ETYK-maiden yhteisen tur- 8047: vallisuuspoliittisen foorumin luominen aikaisempien, sotilasliittojen jäsenten 8048: välisten TAE-neuvottelujen tilalle. 8049: Hallitus on selvittänyt vuoden 1996 toimenpidekertomuksessaan Euroopan aseiden- 8050: riisunnan ja asevalvonnan tilanteen vuoden 1996loppuun mennessä TAE-sopimuk- 8051: sen, ETYJin puitteissa toimeenpantavien, luottamusta ja turvallisuutta lisäävien 8052: toimien (LTL-toimien) sekä Open Skies (Avoin taivas)-sopimuksen kannalta. 8053: Näiden osalta voidaan todeta kehityksestä vuosina 1997-98 seuraavaa. 8054: Kahteen sotilasliittoon kuuluneiden maiden välillä 1990 tehdyn TAE-sopimuksen 8055: sopeuttamisneuvottelut käynnistyivät vuonna 1997 ETYJin Lissabonin huippuko- 8056: kouksessa 1996 sovitun toimeksiannon pohjalta Wienissä kokoontuvan JCG:n (Joint 8057: Consultative Group) puitteissa. Neuvotteluja käydään30maan välillä (16 NATO- 8058: maata, 6 KIE-maata, 7 IVY -maata). Sotilaallisesti liittoutumattomat maat (Suomi, 8059: Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Sveitsi), Baltian maat sekä ex-Jugoslavia alueen maat eivät 8060: osallistu neuvotteluihin 8061: Sopeuttamisen yhtenä vaiheena tuli toukokuussa 1997 voimaan TAE-sopimuksen 8062: tarkastelukonferenssissa 1996 neuvoteltu T AEn uusi sivustasopimus (Flank Agree- 8063: ment), joka antaa Venäjälle lisää joustavuutta sivustamääräysten rajoittaman 8064: raskaan kaluston sijoittamisessa mm. osassa Leningradin sotilaspiiriä ja etelässä 8065: Pohjois-Kaukasuksen sotilaspiirissä. 8066: Neuvottelupuolina olevat maat pääsivät 23.7.1997 yhteisymmärrykseen varsinaisen 8067: sopeuttamisen tietyistä peruselementistä, mm. seuraavista: 8068: - blokkijako korvataan kansallisilla ja alueellisilla katoilla 8069: - kansalliset katot sovitaan kaikille viidelle asekategorialle 8070: - alueelliset katot korvaavat nykyiset vyöhykerakenteet 8071: - sivustasäännöt säilyvät mutta ne sovitetaan uuteen sopimusrakenteeseen 8072: - sopimus avataan halukkaille uusille jäsenille. 8073: Syyskaudesta 1997 vuoden 1998 lopulle neuvottelut jatkuivat verkkaisesti. 8074: Joulukuussa 1998 sovittiin aikataulutavoitteesta: uusi TAE-sopimus tulisi voida 8075: allekirjoittaa Istanbulissa 18.-19.11.1999 pidettävän ETYJin huippukokouksen 8076: yhteydessä. Kysymykset raskaan kaluston sijoittelua rajoittavista kansallisista ja 8077: alueellisista katoista, niiden mahdollistamasta joustosta sekä Venäjän toimintava- 8078: pautta rajoittavista sivustasäännöistä ovat samalla TAE-neuvottelujen keskeisiä 8079: linkkejä Naton laajenemisen sotilaallisten seurausten sääntelyyn. T AEn sopeutta- 8080: minen on kiinteässä yhteydessä Natooja Venäjän suhdekehitykseen sekä Yhdysval- 8081: tain ja Venäjän suhteisiin. Ilman sopeutetun TAE-sopimuksen syntymistä voisi 8082: NA TOn laajenemisprosessi johtaa sotilaallisen epävakauden kasvuun Euroopassa. 8083: Siksi uuttaTAE-sopimusta on pidettävä Euroopan turvallisuuden tärkeänä kulmaki- 8084: venä. 8085: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 105 8086: 8087: Suomi ja Ruotsi seuraavat valppaasti TAE-sopeutuksen etenemistä. Kysymys 8088: Venäjän sivustoista pohjoisessa on neuvotteluihin Osallistuvalle Norjalle myös 8089: tärkeä. Suomella on mahdollisuus esittää näkökantojaan ja huolenaiheitaan neuvot- 8090: teluosapuolille. Samalla Suomi perehtyy monimutkaisenTAE-sopimuksen todenta- 8091: mis- ja tiedonantojärjestelmään tietoisena siitä, että näiden velvoitteiden soveltami- 8092: nen liikekannallepanoon perustuvaan Suomen puolustusjärjestelmään olisi vaikeaa. 8093: Kysymys nyt ulkopuolella olevien maiden suhteesta sopeutettuun TAE-sopimuk- 8094: seen tullee ajankohtaiseksi vasta neuvottelutuloksen valmistuttua. 8095: Rinnan TAE-sopeutuksen kanssa on ETYJin turvallisuusfoorumissa Wienissä käyty 8096: 1997-98 neuvotteluja kaikkien ETYJ-maiden kesken sotilaallisia, luottamusta ja 8097: turvallisuutta lisääviä toimia koskevan Wienin asiakirjan 1994 ajanmukaistamisesta 8098: tavoitteena uudistetun asiakirjan hyväksyminen ETYJ m seuraavassa huippukokouk- 8099: sessa. Vuoden 1994 jälkeen on eurooppalaisen sotilaallisen yhteistyön hallitsevaksi 8100: elementiksi noussut Naton rauhankumppanuus (PfP) ja muut Naton johdolla 8101: muodostetut yhteistyömuodot. Käytännön yhteistyöhön tähtäävä, laaja PfP-toimin- 8102: ta, joka sellaisenaan vaikuttaa luottamusta lisäävästi, on vähentänyt muotosidonnai- 8103: sen sotilaallisen vuorovaikutuksen malliin perustuvan Wienin asiakirjan merkitystä 8104: sotilaallisessa kokonaisasetelmassa. Uutta merkitystä LTL-toimet ovat 90-luvulla 8105: saaneet naapurimaiden keskinäissuhteiden hoitamisessa (Keski- ja Kaakkois- 8106: Euroopassa) tai alialueellisissa puitteissa (ex-Jugoslavian alue). Myös keskustelussa 8107: Itämeren alueen turvallisuudesta on eri maiden taholta esitetty poliittis-sotilaallisten 8108: LTL-toimien soveltamista. Esitellessään ETYJin turvallisuusfoorumissa 22.4.1998 8109: yhteisen näkemyksensä Itämeren alueen turvallisuudesta Suomi ja Ruotsi torjuivat 8110: alueellisen eritytsjärjestelyn, korostivat nykyisten monenvälisten foorumien hyödyn- 8111: tämistä ja esittivät tarjouksen Wienin asiakirjaan tukeutuvista ylimääräisistä 8112: todentamiskiintiöistä. Koska Itämeren alueen turvallisuusasetelmaa leimaa yhden 8113: sotilaallisen suurvallan, Venäjän, hallitseva asema, on Suomen ja Ruotsin mielestä 8114: välttämätöntä, että alueen turvallisuus nähdään kiinteässä yhteydessä yleiseurooppa- 8115: laiseen ja transatlanttiseen turvallisuuteen. 8116: Alialueellisen ja yleiseurooppalaisen tason vuorovaikutuksen vahvistaminen on 8117: yhtenä teemana esillä ETYJin uuden turvallisuusperuskirjan laadinnassa Istanbulin 8118: huippukokousta varten. Peruskirjassa on myös määrä selkeyttää ETYJin roolia 8119: eurooppalaisten turvallisuusjärjestöjen ei-hierarkkisessa keskinäisen yhteistyön ja 8120: työnjaon asetelmassa. 8121: ETYJin puitteissa entisen Jugoslavian alueelle Daytonin rauhansopimuksen pohjalta 8122: 1996 neuvoteltu alueellisen asevalvontajärjestelyn toimeenpano on jatkunut 8123: menestyksellisesti. Tämä LTL-toimia ja TAE-tyyppisiä kalustovähennyksiä sisältävä 8124: järjestely on ollut parhaiten sujuneita osa-alueita Daytonin sopimuksen toteutta- 8125: misessa. 8126: Puuttuvien ratifiointien (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina) johdosta sotilaallisia 8127: tarkkailulentoja koskeva Open Skies -sopimus oli edelleen vain väliaikaisesti 8128: voimassa. Valmistautuen voimaantulon jälkeen aiottuon liittymiseensä sopimukseen 8129: Suomi on jatkanut teknisten valmiuksiensa kehittämistä kaksipuolisella harjoitusku- 8130: vauslentotoiminnalla 1997-98 Saksan, Venäjän ja Britannian kanssa. 8131: Koska Euroopan asevalvonnasta ja globaalisista aseidenriisuntaneuvotteluista, ml. 8132: ydinasekysymyksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen toimenpidekertomuksen 8133: turvallisuuspoliittisessa osuudessa, ei ulkoasiainvaliokunnan mietintö vuodelta 1992 8134: vaadi enää erityisseurantaa, eikä asia siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8135: 106 Ulkoasiainministeriö 8136: 8137: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia 8138: HE n:o 12211992 vp. 8139: Valtiovarainvaliokunta 8140: 8141: 1) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo- 8142: delle 1993 eduskunta edellytti luvun 24.30 kohdalla, että hallitus mahdolli- 8143: simman pian esittää eduskunnalle pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategi- 8144: an, ja että hallitus selvittää aikataulun, jolla Suomi jälleen saavuttaa kehi- 8145: tysavun 0,7 %:n bruttokansantuotetavoitteen. 8146: Eduskunta edellytti, että Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa otetaan huomi- 8147: oon hankkeen ympäristövaikutukset sekä ihmisoikeustilanne, naisten yhteis- 8148: kunnallinen asema, demokratian tila ja väestöpolitiikka kohdemaassa. 8149: Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 1992 kehitysyhteistyökertomuksen osana pitkän 8150: aikavälin kehitysyhteistyöstrategian "Suomen kehitysyhteistyö 1990-luvulla. 8151: Strategiset tavoitteet ja keinot". Eduskunnan kannanotto siitä valmistui toukokuussa 8152: 1994. Yleisstrategiaa täydentävät kehitysyhteistyön sisällöllisiä tavoitteita, maa- ja 8153: järjestökohtaista yhteistyötä sekä eri apumuotoja koskevat käytännön toimintaoh- 8154: jeistot. Hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 1995 vuoden 1994 kehitysyhteistyö- 8155: kertomuksen liitteenä maakohtaiset strategiat. 8156: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että "hallitus 8157: tekee selvityksen kehitysyhteistyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli- 8158: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus- 8159: teella hallitus tekee periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön suuntaamisesta 8160: sekä suunnitelman aikataulusta, jolla kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta 8161: voidaan nostaa." Syksyllä 1995 selvitysmieheksi nimitetty Pertti Paasio jätti 8162: selvityksensä hallitukselle 7 .2.1996. 8163: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia asettaa Suomen kehitysyhteistyön 8164: päätavoitteiksi köyhyyden vähentämisen, ympäristöuhkien torjumisen sekä ihmisoi- 8165: keuksien, kansanvallan ja tasa-arvon edistämisen. 8166: Valtioneuvosto vahvisti nämä päämäärät edelleen Suomen kehitysyhteistyöpolitii- 8167: kan lähtökohdiksi 12.9.1996 tekemässään kehitysyhteistyön periaatepäätöksessä. 8168: Periaatepäätöksen mukaan hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä 8169: tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä ED- 8170: maiden keskimääräinen taso, jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus 8171: EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehi- 8172: tysyhteisyöhön on lisättävä asteittain taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa. 8173: Tästä syystä hallitus asetti tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen 8174: niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen 8175: tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä 8176: aikavälillä. 8177: Osana kehitysyhteistyön periaatepäätöken toimeenpanoa ulkoasianministeriön 8178: tavoitteena on vuoden 1997 aikana huolehtia siitä, että köyhyyden vähentämistä, 8179: ympäristöongelmien ratkaisemista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä 8180: koskevia kriteereitä ja toimintaperiaatteita määritellään tarkemmin ja selkeytetään 8181: ohjaamaan periaatepäätöksen mukaisesti kaikkea kehitysyhteistyötä. Lisäksi 8182: ulkoasiainministeriö käynnistää tilaustutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on 8183: edesauttaa kehitysyhteistyön suunnittelua sekä palvella sen käytännön tarpeita. 8184: Aihealueita ovat mm. ympäristö, ihmisoikeudet, kulttuuri ja konfliktien ehkäisy 8185: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 107 8186: 8187: sekä kehityspolitiikan eri ulottuvuudet. 8188: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin 8189: 8190: Monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitetun määrärahan sisäinen 8191: jakosuhde 8192: HE n:o 122/1992 vp. 8193: Valtiovarainvaliokunta 8194: 2) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo- 8195: delle 1993 eduskunta edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että hallitus 8196: käyttäessään monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettua määrärahaa sekä 8197: tehdessään monenvälistä kehitysyhteistyötä koskevia lupauksia ja sitoumuk- 8198: sia ei muuta määrärahan sisäistä jakosuhdetta vuoteen 1992 verrattuna aina- 8199: kaan YK:n kehitysjärjestöjen - kuten YK:n lastenrahaston (UNICEF), YK:n 8200: väestörahaston (UNFP A) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) - kannalta epä- 8201: edulliseen suuntaan, vaan vähentää mieluummin Maailmanpankkiin kuulu- 8202: valle Kansainväliselle kehitysjärjestölle (IDA) annettavaa rahoitusta, ellei 8203: kyseisen määrärahan kokonaissumma kasva. Eduskunta edellytti myös, että 8204: monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta lisätään mahdollista- 8205: maHa monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille. 8206: Eduskunta edellytti käsitellessään vuoden 1993 budjettia, että monenkeskisen avun 8207: sisäistä jakosuhdetta ei vuoteen 1992 verrattuna muuteta YK:n kehitysjärjestöjen 8208: kannalta epäedulliseen suuntaan. Eduskunnan lausuma oli juridisesti sitova vuoden 8209: 1993 osalta. 8210: Vuosina 1992-95 suoritettujen kehitysyhteistyömäärärahojen voimakkaiden leik- 8211: kausten vuoksi hallitus on joutunut laskemaan huomattavasti Suomen osuuksia 8212: kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rahoituksessa. Vuonna 1994 käynnistynyt 8213: Kansainvälisen kehitysrahaston lisärahoitus (IDA-10) sekä vuonna 1996 viimeistel- 8214: lyt Kansainvälisen kehitysrahaston (IDA-11) ja Kansainvälinen maatalouden 8215: kehittämisrahaston (IFAD-IV) lisärahoitukset jouduttiin puolittarnaan. Suurimman 8216: laskun koki Aasian kehityspankin kuudes kehitysrahasto, jonka hallitus joutui 8217: pudottamaan 3/4 osalla edelliseen rahastoon verrattuna. Ainoastaan Pohjoismaisen 8218: kehitysrahaston (NDF-III) osuus pidettiin ennallan, koska muutpohjoismaateivät 8219: hyväksyneet Suomen osuuden laskua. Suomi vaikutti kuitenkin siihen, että lisära- 8220: hoituksen suuruus pudotettiin puoleen alkuperäisestä esityksestä. 8221: Suomi on lisäksi saanut neuvoteltua ko. rahoituslaitosten kanssa erillisen käteismak- 8222: supohjaisen maksujärjestelmän, jolla maksatusaikataulua on voitu venyttää 6-8 8223: vuoteen aikaisemman 2-4 vuoden sijasta. 8224: Eduskunta edellytti myös, että monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta 8225: lisätään mahdollistamaHa monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille. Kehi- 8226: tysyhteistyön vuosien1993 ja 1994 sitoumusvaltuuksien kohdentamista koskevat 8227: päätökset sisälsivät YK-järjestöjen osalta kolmivuotiset sitoumusvaltuudet Koska 8228: Pohjoismaiden aloitteesta käynnistetty YK:n operatiivisia toimintoja koskeva YK:n 8229: kehitysohjelmien hallinnon ja rahoituksen parantamiseen tähtäävä uudistusprosessi 8230: on rahoitusreformin osalta edelleen kesken, valtioneuvoston tekemät vuosien 1995 8231: ja 1996 sitoumusvaltuuspäätökset eivät sisältäneet monivuotisten valtuuksien 8232: kohdentamista YK-järjestöille. Tarkoitus on kuitenkin pitää avustukset YK:n 8233: kehitysohjelmille vähintään 200 miljoonan markan vuositasolla. 8234: 108 Ulkoasiainministeriö 8235: 8236: Hallitus aikoo 12.9.1996 tekemänsä periaatepäätöksen mukaisesti vastaisuudessakin 8237: painottaa YK-järjestelmän roolia kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvata sen 8238: aseman Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena kanavana kansainvälisten kehitys- 8239: rahoituslaitosten rinnalla. 8240: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8241: 8242: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden (Venäjä, IVY -maat, Baltian maat sekä Keski- 8243: ja Itä-Euroopan maat) kanssa 8244: Kertomus n:o 6!1993 vp. 8245: Ulkoasiainvaliokunta 8246: Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa va- 8247: liokunta totesi mm.: 8248: 4) Suomen idänkaupan piirissä on nykyisin 27 maata ja idänkauppa muo- 8249: dostaa noin 10 prosenttia Suomen koko ulkomaankaupasta. Suurin, Venäjän 8250: osuus on tällä hetkellä noin 60 prosenttia idänkaupasta eli 6 prosenttia koko 8251: ulkomaankaupasta. Seuraavaksi tärkein ryhmä idänkaupan maista ovat itäi- 8252: sen Keski-Euroopan maat, joista suurin kauppakumppanimme on Puola. 8253: Seuraavaksi merkittävin on Baltian maiden ryhmä, jossa tärkein on Viro. 8254: Muut IVY -maat ovat Suomen kannalta pienin idänkaupan ryhmistä. 8255: Suomi siirtyi Neuvostoliiton-kaupassaan clearing-kaupasta vapaasti vaihdet- 8256: tavilla valuutoilla käytävään kauppaan vuoden 1991 alusta, jolloin erityisesti 8257: vienti Neuvostoliittoon putosi voimakkaasti 2,8 prosenttiin viennistämme. 8258: Kahden viime vuoden aikana Venäjän-kaupan tilanne on kuitenkin nopeasti 8259: parantunut ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jatkunut. Baltian 8260: maista kauppavaihto Viron kanssa on samoin kasvanut voimakkaasti. Itäisen 8261: Keski-Euroopan maiden osalta vastaavansuuntaiseen kehitykseen ovat vai- 8262: kuttaneet KEVSOS-sopimukset, joiden myönteinen vaikutus tuli esiin sen 8263: jälkeen, kun nämä maat siirtyivät markkinatalousjärjestelmään. Muiden 8264: IVY -maiden kuin Venäjän kanssa Suomen kauppa on toistaiseksi vaatima- 8265: tonta eikä mikään niistä ylitä 0,1 prosentin tasoa Suomen ulkomaankaupas- 8266: ta. 8267: Valiokunta toteaa, että sopimustilanne Suomen ja Venäjän välillä saatettiin 8268: nopeasti tyydyttäväksi Itä-Euroopan mullistusten jälkeen. Venäjän kanssa 8269: Suomella on vuonna 1992 allekirjoitettu uusi kauppasopimus, jolla perustet- 8270: tiin hallitusten välinen talouskomissio. Vuonna 1992 Suomi teki Venäjän 8271: kanssa myös tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen sekä lähialueyhteis- 8272: työsopimuksen, joka koskee Leningradin aluetta, Karjalan tasavaltaa ja 8273: Murmanskin aluetta. Edelleen on voimassa jo Neuvostoliiton kanssa tehty 8274: investointisuojasopimus. 8275: Jossain määrin vaikeuttavana tekijänä Suomen kaupassa Venäjälle ja muus- 8276: sa idänkaupassa ovat olleet vakuus- ja luottokysymykset, ts. riittävien vasta- 8277: takuiden puute. Venäjän taloudellinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut 8278: normaaleja vienti takuita, jotka ovat käytettävissä muussa ulkomaankaupassa. 8279: Toisaalta kaupan lisääntyminen käteismaksupohjalla esim. Suomen lähialu- 8280: eilla on osoittanut, että vientitakuiden ja -luototuksen puutteen ei muiden 8281: suotoisten edellytysten vallitessa tarvitse muodostua ratkaisevaksi esteeksi. 8282: Idänkauppaa käyvien yritysten koostumuksessa on viime vuosina tapahtunut 8283: huomattava muutos. Rahoituksen puutteessa poisjääneiden entisten merkittä- 8284: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 109 8285: 8286: vien idänviejien tilalle on tullut nopeasti kasvava määrä pieniä ja keskisuu- 8287: ria yrityksiä. Tämä on yhteydessä siihen, että Venäjän ulkomaankauppa on 8288: desentralisoitunut ja että alueiden merkitys Venäjällä on kasvanut. Suomen 8289: tulisi valiokunnan mielestä panostaa aikaisempaa selkeämmin alueisiin vien- 8290: ninedistämistoiminnassaan. Moskovassa ja Pietarissa olevien kaupallisten 8291: sihteereiden lisäksi tällaista toimintaa on Murmanskissa ja Karjalan alueella, 8292: mutta sitä olisi monipuolistettava ja suunnattava muillekin alueille. Valio- 8293: kunta pitää tärkeänä, että vienninedistämistoiminnan eri muotoja vertaillaan 8294: keskenään tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi. 8295: Valiokunta toteaa, että ostovoiman lisääntyessä Venäjällä ja Virossa länsi- 8296: maisten tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Tätä kasvua Suomen elintarvike- 8297: teollisuus ja maatalous ovat voineet hyödyntää viime aikoina. VaHokunnan 8298: mielestä on pyrittävä Suomen markkinaosuuden säilyttämiseen Venäjän ja 8299: Viron markkinoilla, joilla länsimaiden kilpailu lisääntyy ja jotka Suomen 8300: mahdollisen EU-jäsenyydenkin puitteissa tulisivat olemaan Suomen luontai- 8301: nen markkina-alue mm. kuljetuskustannusten edullisuuden vuoksi. Valio- 8302: kunta katsoo kuitenkin, että elintarvikeviennin voimakkaan kasvun valossa 8303: on ennen ED-jäsenyyden mahdollista toteutumista arvioitava kriittisesti sii- 8304: hen liittyvien hinnanerokorvausmäärärahojen mitoitusta (valtion talousar- 8305: viossa vuodelle 1994 jalostettujen elintarvikkeiden hinnanerokorvauksiin on 8306: varattu 450 milj.mk). Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan my- 8307: ös Venäjän ja Viron oman maatalouden kehittymismahdollisuuksien näkö- 8308: kulmasta. 8309: Valiokunta toteaa erityisesti, että Venäjällä on luoteisosassaan, Barentsinme- 8310: rellä, valtavat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen Suomen pitäisi pyrkiä 8311: osallistumaan yhteistyössä Norjan kanssa, kun edellytykset Venäjällä siihen 8312: ovat riittävässä määrin olemassa. 8313: Valiokunnan mielestä on myönteistä, että venäläiset yritykset ovat alkaneet 8314: tehdä investointeja Suomessa. Tätä toimintaa on edistettävä poistamalla sen 8315: tiellä olevia tarpeettomia esteitä. Tuonnin lisääntyessä Venäjältä on myös 8316: kiinnitettävä huomiota siihen, että vältytään epäterveen kilpailun aiheutta- 8317: milta markkinahäiriöiltä. 8318: Muiden IVY-maiden kanssa käydyn kaupan koostumus on samanlainen 8319: kuin Venäjän kaupan ja ongelmat rahoitusvaikeuksineen ovat samoja. Samat 8320: sopimukset kuin Venäjän kanssa on allekirjoitettu tai parafoitu Valko-Venä- 8321: jän, Ukrainan, Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Moldovan 8322: kanssa. 8323: Neuvostoliitolta jäänyt velka Suomelle on valiokunnan saaman tiedon mu- 8324: kaan yhteisarvoltaan noin 6,5 - 7 mrd markkaa. Siihen sisältyvien takaamat- 8325: tomien yrityssaatavien arviot vaihtelevat 500 miljoonan ja 2 miljardin mar- 8326: kan välillä. Julkiset saatavat, joita Valtiontakuukeskus hoitaa, ovat noin 8327: 3,6 mrd markkaa ja pankkien saatavat noin 2,7 mrd markkaa. Valtiontakuu- 8328: keskuksen hallinnoimia saatavia hoidetaan Pariisin klubissa ja pankkien saa- 8329: tavia Lontoon klubissa. 8330: VaHokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuuksia velan kuittaamiseen 8331: tavaratoimituksina tai raaka-aineostoina sekä lähialueiden ympäristöyhteis- 8332: työprojektien venäläisen osuuden maksuna. Pääministeri Tshemomyrdinin 8333: 11. - 13.3.1994 tapahtuneen Suomen-vierailun aikana allekirjoitettiin sopi- 8334: mus 500 miljoonan markan suuruisen erän konvertoinnista asetoimituksiin. 8335: Valiokunta korostaa, että Suomen metsäteollisuuden puukaupoista maksa- 8336: 110 Ulkoasiainministeriö 8337: 8338: mat, ympäristöyhteistyöhön tarkoitetut varat on käytettävä niiden oikeaan 8339: tarkoitukseen, ympäristöyhteistyöprojektien hyväksi. 8340: Valiokunta toteaa, että Venäjällä nykyisin vallitseviin epävakaisiin oloihin 8341: liittyvä merkittävä ongelma on rikollisuus, jota sisältyy myös sikäläiseen 8342: yritystoimintaan. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että suomalaiset virano- 8343: maiset kehittävät omasta puolestaan ja yhteistyössä Venäjän viranomaisten 8344: kanssa valmiuksia suomalaisten yritysten avustamiseksi venäläisiin liike- 8345: kumvpaneihin mahdollisesti liittyvien ongelmien selvittämisessä. Venäläisil- 8346: le yntysosapuolille tulee vastaavasti olla mahdollista saada tietoja suomalai- 8347: sista yrittäjistä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällaista toimintaa on- 8348: kin liittynyt lähialueyhteistyöhön. Venäjällä on perusteilla mm. tuotettavien 8349: yritysten rekisteri. Suomen ja Venäjän välillä on myös tullut voimaan rikol- 8350: lisuuden torjunnan yhteistyösopimus, jonka perusteella ollaan käynnistämäs- 8351: sä neuvotteluja mamituista ongelmista. 8352: Valiokunta on asiantuntijakuulemisen yhteydessä tutustunut Suomen ns. 8353: gateway-aseman kehittämiseksi luotuihin suunnitelmiin, jotka voivat toteu- 8354: tuessaan merkittävästi vaikuttaa idänkauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että 8355: Suomi toimisi eräänlaisena kohtauspaikkana, porttina Venäjälle ja Venäjältä 8356: länteen. Gateway-aseman syntymiseen vaikuttaneet muutokset ovat johtu- 8357: neet mm. kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista, esimer- 8358: kiksi siitä, että Suomesta on ETA-sopimuksen vaikutuksesta tullut Euroopan 8359: sisämarkkinoiden osa. Asiaa käsitellyt toimikunta jätti 2.6.1994 mietintönsä, 8360: joka sisältää ehdotuksia Suomen gateway-politiikan koordinoimiseksi. Siinä 8361: gateway-toimintaohjelman hyödyntämismahdollisuudet on jaettu kolmeen 8362: eri ulottuvuuteen: Suomi liiketoimintakeskuksena, Suomi liikennekeskukse- 8363: naja Suomi arktisen toiminnan keskuksena. 8364: Valiokunnan mielestä gateway-käsitettä ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia 8365: tulee pyrkiä tehokkaasti hyödyntämään, mutta myös arvioimaan kriittisesti 8366: esim. liikenteen haittavaikutusten kannalta ja tässä yhteydessä parantamaan 8367: turvallisuutta vaarallisten kuljetusten osalta. VaHokunta katsoo, että gate- 8368: way-pyrkimysten yhteydessä olisi selvitettävä venäläisten investointien mah- 8369: dollisuuksia yhteisiä etuja palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen Suo- 8370: messa. 8371: Gateway-käsitteellä on valiokunnan mielestä joka tapauksessa merkitystä 8372: myös perinteistä idänkauppaa laajemmissa yhteyksissä. Valiokunta pitää 8373: mahdollisena, että Euroopan unionin jäsenyyden toteutuminen tekisi Suo- 8374: men läntisten ja itäisten yritysten sillanpääasemana entistä houkuttelevam- 8375: maksi. Myös Kaukoidän maiden ja ulkoeurooppalaisten yritysten kiinnos- 8376: tuksen kasvusta Suomeen sen ED-jäsenyyden myötä on viitteitä. 8377: Valiokunta toteaa, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä on 8378: sovittu vapaakaupan jatkumisesta Baltian maiden, mutta ei KEVSOS-mai- 8379: den kanssa. VaHokunta pitää tärkeänä saada hallitukselta selvitys tästä me- 8380: nettelystä. 8381: Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että viisumeiden saamiseen liittyvät 8382: ongelmat ovat merkittävä kaupan este. Valiokunta käsittelee viisumikysy- 8383: mystä tuonnempana tässä mietinnössä. 8384: Eduskunnan hyväksymässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä "Suomen kauppa 8385: entisten sosialistimaiden kanssa" n:o 6/ 1993 vp kiinnitettiin huomiota Venäjän 8386: kaupan rahoitukseen vientitakuiden muodossa. Vuoden 1997 marraskuussa Suomen 8387: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 111 8388: 8389: ja Venäjän välillä allekirjoitettiin takuu- ja vakuussopimuspaketti, jonka tarkoituk- 8390: sena on helpottaa suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja Venäjälle. Venäjän 8391: talouden ongelmista johtuen sopimuspakettia ei vielä ole pystyttty soveltamaan 8392: käytäntöön. 8393: Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostettiin tarvetta lisätä alueellista vien- 8394: ninedistämistoimintaa Venäjällä. Mietinnön laatimisen jälkeen yhteyksiä Suomen 8395: ja Venäjän alueiden välillä on kehitetty maiden välisen talouskomission puitteissa. 8396: Ulkomaankauppaministeri on osallistunut myös alueellisiin vienninedistämistapah- 8397: tumiin 1997 Krasnojarskissa ja 1998 Samarassa. Ulkomaankauppaliitto avasi 8398: vuonna 1998 edustuston Ufassa Keski-Siperiassa. 8399: 8400: Vuonna 1995 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaiset toimitukset Venäjältä 8401: Suomeen on saatettu loppuun. Pariisin klubin hyväksymissä puitteissa konvertoita- 8402: van velan loppuosa on tarkoitus kuitata tieteellisten laitteiden toimituksilla Venäjäl- 8403: tä. 8404: Tasavallan presidentin presidentin Ukrainan vierailun aikana 31.3.1998 allekirjoitet- 8405: tiin hallitusten välinen pöytäkirja rahoitus yhteistyöstä. Sen tarkoituksena on edistää 8406: maidemme välistä kauppaa. Sopimus merkitsee suomalaisen viennin rahoittamista 8407: 50 miljoonaan US dollariin saakka. Ukraina ei ole vielä ratifioinut sopimusta. 8408: Ulkomaankauppaliitolla on paikallisin voimin ylläpidetyt toimistot Kiovassa, 8409: Almatyssa ja Tashkentissa. 8410: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 8411: 8412: Kehitysyhteistyön laadullinen ja määrällinen kehittäminen 8413: 8414: K 911994 vp 8415: Ulkoasiainvaliokunta 8416: Eduskunta edellytti 13.2.1995, että hallitus esittää suunnitelman siitä, millä 8417: tavoin kehitysyhteistyötä voidaan vuoteen 2000 mennessä laadullisesti ja 8418: määrällisesti kehittää. 8419: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että hallitus 8420: tekee selvityksen kehitysyhteisyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli- 8421: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus- 8422: teella hallitus teki 12.9.1996 kehitysyhteistyön periaatepäätöksen. 8423: Periaatepäätöksen mukaan hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä 8424: tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU- 8425: maiden keskimääräinen taso, jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus 8426: EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehi- 8427: tysyhteisyöhön on lisättävä asteittain taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa. 8428: Tästä syystä hallitus asetti tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen 8429: niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen 8430: tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä 8431: aikavälillä. 8432: Samalla, kun hallitus esitti tärkeinä pitämänsä määrälliset tavoitteet, se korosti, että 8433: avun määrätavoitteen tulee kaikissa olosuhteissa olla alisteinen avun laadulle ja sitä 8434: kautta luotaville pysyville kehitysvaikutuksille ja että avun määrällinen kehitys voi 8435: perustua vain säännöllisesti hankittuun tietoon avun vaikutuksista sekä kehitysyh- 8436: teistyöstrategian ja periaatepäätöksen toteutumisesta käytännössä. 8437: 112 Ulkoasiainministeriö 8438: 8439: Kehitysyhteistyöstrategian mukaan Suomen harjoittaman kehitysyhteisyön päämää- 8440: rät ovat: 8441: - kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentäminen 8442: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen ja kestävä kehitys sekä 8443: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen 8444: kehitysmaissa. 8445: Näitä tavoitteita täydentävät Suomen hyväksymä OECD:nkehitysyhteistyöstrategia 8446: (Shaping the21st Century) ja Suomen EUn kehitysyhteistyötä koskeva toimintaohje 8447: (EU-komitea 19.6.1996). 8448: Kehitysyhteistyön periaatepäätöstä toteutetaan seuraavasti: 8449: -Kehitysyhteistyötä käsitellään kiinteänä osana Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitys- 8450: maasuhteita. Periaatepäätöksen edellyttämän laajemman kehitysmaapoliittisen 8451: strategian laatiminen vuoden 1997 aikana merkitsee asian laaja-alaista valmistelua 8452: ulkoasiainministeriässä sekä eri ministeriöiden, KESU:n, kansalaisjärjestöjen, 8453: tutkijoiden, talouselämän ja koko suomalaisen yhteiskunnan eri tahojen osallistu- 8454: mista. 8455: -Periaatepäätöksen linjaukset ja painotukset otetaan huomioon talousarvioehdotuk- 8456: sessa ja valtuuspäätöksessä. 8457: - Määritellään ja selkeytetään köyhyyden vähentämistä, ympäristöongelmien 8458: ratkaisemista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä koskevia kriteereitä 8459: ja toimintaperiaatteita ohjaamaan periaatepäätöksen mukaisesti kaikkea kehitysyh- 8460: teistyötä. 8461: - Ulkoasiainministeriö käynnistää tilaustutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on 8462: edesauttaa kehitysyhteistyön suunnittelua sekä palvella sen käytännön tarpeita. 8463: Aihealueita ovat esim. ympäristö, ihmisoikeudet, kulttuuri ja konfliktien ehkäisy 8464: sekä kehityspolitiikan eri ulottuvuudet. Yhteyksiä suomalaiseen tutkimuskenttään 8465: tiivistetään. 8466: - Hanke- ja ohjelmatoimintaa ohjaavat suunnittelu-, seuranta- ja evaluointiohjeet 8467: uudistetaan. 8468: Avun laatua ja määrää koskevien yleisten kehitystoimenpiteiden lisäksi periaate- 8469: päätöksen toimeenpano on käynnistynyt päätökseen sisältyvien, eri apuinstrument- 8470: tien (kahdenvälinen apu, monenkeskinen apu, humanitaarinen apu, kansalaisjärjestö- 8471: jen kehitysyhteistyö, korkotuki, jne.) tehokkuuden parantamiseen tähtäävien 8472: toimenpiteiden osalta. 8473: Edellä todetun johdosta asia ei enää anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8474: 8475: Ehdotus lähialueyhteistyön hallinto- ja rahoitusmalliksi sekä Suomen kan- 8476: salliseksi strategiaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä 8477: 8478: HE 7211995 vp 8479: Valtiovarainvaliokunta 8480: 8481: 1) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 8482: edellytti luvun 24.50 kohdalla, että hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka 8483: tehtävänä olisi tehdä ehdotus nykyistä tehokkaamman lähialueyhteistyön 8484: mahdollistavaksi hallinto- ja rahoitusmalliksi ja Suomen kansalliseksi strate- 8485: giaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä. 8486: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 8.3.1996 KIE-määräraho- 8487: jen budjetoinnin keskittämistä koskevan esityksen, jonka mukaan määrärahat 8488: keskitetään vuodesta 1997 alkaen ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Muutoksen 8489: tavoitteena on ohjelmoinnin tehostaminen, monivuotisten ohjelmien ja hankkeiden 8490: laatiminen sekä luoda mahdollisuuksia parempaan yhteistyöhön kansainvälisten 8491: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 113 8492: 8493: rahoituslaitosten kanssa. 8494: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 10.5.1996 8495: Suomen lähialueyhteistyön uuden toimintastrategian, jossa määritellään yhteistyön 8496: kohdealueet, tavoitteet, toimintatavat ja rahoituskriteerit Pyrkimyksenä on siirtyä 8497: entistä suurempiin hankekokonaisuuksiin ja keskittyä muutamaan prioriteettialaan. 8498: Lokakuussa 1996 perustettiin hallituksen lähialueministeri valiokunta, jonka puheen- 8499: johtajana toimii pääministeri. Ministerivaliokunta ohjaa lähialueyhteistyötä, luo 8500: toimintalinjat sekä käsittele budjettikysymyksiä. 8501: Edellä mainittujen päätösten jälkeen selvitysmiehen asettaminen ei ole enää 8502: ajankohtaista eikä asia siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8503: 8504: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset EU:n neuvostossa 8505: HE 204!1995 vp 8506: Ulkoasiainvaliokunta 8507: Eduskunta edellytti 5.3.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan 8508: kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, ettei 8509: assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestä- 8510: miseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 8511: EU asioiden komitean oikeudelliset kysymykset -jaosto on käsitellyt yhteisön 8512: tekemien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä. Jaosto 8513: kannattaa pyrkimyksiä laatia selkeät säännöt yhteisön kannan määrittelemisestä 8514: yhteisön tekemän kansainvälisen sopimuksen mukaisen toimielimen päätökseen. 8515: Periaatteena tulisi olla, että sopimuksen hyväksymistä käsiteltäessä kartoitettaisiin 8516: kussakin tapauksessa erikseen sopimuksen sisällön ja sopimuksen mukaisten 8517: toimielinten päätösvallan perusteella tarve ottaa hyväksymispäätökseen tarkempia 8518: säännöksiä menettelystä, JOlla yhteisön kanta sopimuksen toimielimen päätöksiin 8519: määritellään. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että jaettuun toimivaltaan tai 8520: jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien sopimusmääräysten osalta otetaan jäsenvaiti- 8521: on toimivalta asianmukaisesti huomioon yhteisökantaa määriteltäessä. Jäsenvaltioi- 8522: den valtiosääntöjen edellyttämien kansallisten menettelyjen helpottamiseksi jäsen- 8523: valtion ja yhteisön välisen toimivallan jakoa tulisi pyrkiä selkeyttämään. 8524: Kun asiaa käsitellään EU -asioiden valmistelun yhteydessä ja ulkoasiainministeriö 8525: siten seuraa lausuman toteutumista, asia ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin 8526: toimenpiteisiin 8527: 8528: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö 8529: Selonteko 1/1995 vp 8530: Ulkoasiainvaliokunta 8531: Eduskunta lausui 2.11.1995: Väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön saastu- 8532: minen muodostavat kasvavan uhan koko ihmiskunnalle ja kansojen turvalli- 8533: suudelle. Rauhanturvatoiminnan rinnalla on tärkeää panostaa nykyistä enem- 8534: män kansainväliseen ympäristö- ja kehitysyhteistyöhön. Eduskunta edellytti, 8535: että hallitus ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia kansainvälisen ympäristö- 8536: valmiusjoukon perustamiseksi ja että hallitus lisää Suomen panostusta väes- 8537: tönkasvun hillitsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä kehitysmaissa 8538: 114 Ulkoasiainministeriö 8539: 8540: että muilla ongelma-alueilla. 8541: Kansainvälistä yhteistyötä ympäristöonnettomuuksissa sääntelevät monet sopimuk- 8542: set ja muut järjestelyt. Tällaisia ovat mm. sopimus kansainvälisestä yhteistoiminnas- 8543: ta ydinonnettomuustapauksissa ( 1986), kansainvälinen öljyntorjuntasopimus (1991 ), 8544: teollisuusonnettomuuksia koskeva yleissopimus (1992) sekä Itämeren suojelusopi- 8545: mus (1974 ja 1992). Lisäksi yhteistoiminnan kehittely on vireillä useiden kansain- 8546: välisten järjestöjen ohjelmissa. 8547: Maapallon laajuisesti yhteistyötä sekä luonnon- että ympäristökatastrofeissa 8548: koordinoi Genevessä sijaitseva YK:n ympäristöavun keskus, joka on perustettu 8549: aikanaan YK:nympäristöohjelman (UNEP) ja YK:n humanitaansten asiam osaston 8550: (DHA) välisellä sopimuksella. Sisäasiainministeriön pelastusosasto osallistuu 8551: keskuksen neuvoa-antavan ryhmän toimintaan. Suomessa kansainvälisten avunpyyn- 8552: töjen päivystäväksi yhteyskeskukseksi on nimetty Helsingin seudun aluehälytyskes- 8553: kus. 8554: Kansainvälistä avustustoimintaa varten on Suomessa perustettu sisäasiaministeriön 8555: alaisuuteen Finnrescueforce-nimeä käyttävä henkilövalmiusyksikkö. Sen 200 8556: hengen ydinjoukko koostuu lähinnä hälytyskeskusten henkilöstöstä, johon tarvitta- 8557: essa liittyy mukaan erityisasiantuntijoita. Finnrescueforce on mm. osallistunut 8558: Baltian maissa metsäpalojen sammutustoimiin ja öljyvahinkojen torjuntaan. 8559: Suomi osallistuu kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön antamalla myös ympäristö- 8560: alan asiantuntijoita osana kehitysyhteistyövaroin toteutettavaa henkilöapuaan. 8561: Näiden asiantuntijoiden osuutta on määrätietoisesti nostettu viime vuosina. 8562: Ulkoasiainministeriö on asettanut eri hallinnonaloja edustavan työryhmän, jonka 8563: tehtävänä on laatia selvitys Suomen kriisinhallinnan humanitaaristen ja siviilival- 8564: miuksien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta. Myös ihmisten 8565: aiheuttamat ympäristökatastrofit kuuluvat työryhmän tehtäviin. Työryhmän mietintö 8566: valmistuu vuoden 1997 alkupuolella. 8567: Hallituksen 12.9.1996 päivätty kehitysyhteistyötä koskeva {>eriaatepäätös asettaa 8568: avun suuntaamista köyhyyden vähentämiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tällöin 8569: erikoisesti nuorten naisten ja tyttöjen tarpeisiin kohdistuva monipuolinen kehitysapu 8570: perusterveydenhuollon ja peruskoulutuksen aloilla ovat keskeisiä keinoja myös 8571: syntyvyyden alentamiseksi ja väestönkasvun hillitsemiseksi. Suomi pyrkii entises- 8572: tään lisäämään kehitysapua tässä tarkoituksessa sekä kahdenvälisen että monenkes- 8573: kisen avun osalta. Suomen tuki YK:n väestörahastolle (UNFPA) oli vuonna 1996 8574: 64 milj mk. Vastaavat luvut edeltävien vuosien 1995 ja 1994 osalta olivat 50,0 8575: milj. mk ja 37,1 milj. mk. 8576: Koska asia liittyy suoranaisesti kehitysyhteistyön kokonaisuuteen, josta hallitus 8577: antaa erillisen kertomuksen, se ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpitei- 8578: siin. 8579: 8580: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset 8581: HE 234/1996 vp 8582: Ulkoasiainvaliokunta 8583: 8584: Eduskunta edellytti 16.12.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival- 8585: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, 8586: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 8587: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 115 8588: 8589: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 8590: Eduskunta on 16.12.1996 hyväksyessään Slovenian (HE 234/1996 vp) assosiaatio- 8591: eli Eurooppasopimuksen edellyttänyt, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan 8592: kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä ettei assosi- 8593: aationeuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestämiseen 8594: kansallisin lainsäädäntötoimin on ollu kohtuullisesti aikaa. 8595: Euroopan Unionin neuvosto osallistuu päätöksentekoon assosiaationeuvostossa, 8596: jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Silloin kun assosiaationeuvostossa käsitel- 8597: lään yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita, on pääperiaatteena se, että yhteisön 8598: sisäisessä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia äänestyssäännöksiä kuin päätettä- 8599: essä yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiaationeuvostossa tehtävä 8600: päätös kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään asiaa koskeva päätös yksimielises- 8601: ti. Tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltio ei käytännössä joudu hyväksymään päätös- 8602: tä, jota se ei kykene toteuttamaan tai halua toteuttaa. 8603: Asian käsittelyn tässä vaiheessa Suomella on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa 8604: päätösten muotoiluun siten, että niiden järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin 8605: jää riittävästi aikaa. 8606: Vaitioneuvosto kiinnittää tähän asiaan huomiota jo asioiden valmisteluvaiheessa ja 8607: ertiyisesti tuodessaan assosiaatiokomiteojen päätösehdotuksia eduskunnan käsitte- 8608: lyyn. 8609: 8610: EU :n jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset 8611: 8612: HE 235/1996 vp 8613: Ulkoasiainvaliokunta 8614: Eduskunta edellytti 16.12. 1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival- 8615: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, 8616: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 8617: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 8618: Asiaa käsitellään jäljempänä eduskunnan lausumassa HE 3111997 vp, joten ulkoasi- 8619: ainvaliokunnan kannanotto ei tässä yhteydessä anna aihetta toimenpiteisiin. 8620: 8621: Kehitysyhteistyön maakohtaisten määrärahajakautumien käsittely 8622: 8623: Kertomus 1111996 vp 8624: Ulkoasiainvaliokunta 8625: 8626: Eduskunta edellytti 14.10.1997, että sille mahdollistetaan kehitysyhteistyön 8627: maakohtaisten määrärahajakaumien käsittely siinä vaiheessa, kun niitä ei ole 8628: vielä lopullisesti päätetty hallituksessa tai asianomaisen maan kanssa käy- 8629: dyissä neuvottelUissa. 8630: Tasavallan Presidentti antoi 5.12.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8631: nan lausunnosta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8632: Valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen valtioneuvosto on tehnyt vuosittain 8633: {>äätöksen sopimuksentekovaltuuksien kohdentamisesta alueittain, maittain ja 8634: Järjestöittäin. Tässä prosessissa on valtioneuvoston asettamalla Kehitysmaasuhteiden 8635: 116 Ulkoasiainministeriö 8636: 8637: neuvottelukunnalla ollut mahdollisuus antaa lausunto asiasta. 8638: Eduskunnan antaman lausuman perusteella kehitysyhteistyöministeri on ollut 8639: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana vuoden 1998 talousarvioon sisälty- 8640: vistä kehitysyhteistyön sopimuksentekovaltuuksista. Ulkoasiainministeriö on valmis 8641: jatkamaan tätä käytäntöä. 8642: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8643: 8644: Säädöshierarkian toteuttaminen HVK:ssa 8645: Selonteko 111996 vp 8646: Ulkoasiainvaliokunta 8647: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8648: mietinnön mukaisen lausunnon: 8649: 1) Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että kysymys säädöshierarkian toteuttami- 8650: sesta on yhteydessä komission asemaa täytäntöönpanossa koskeviin ratkai- 8651: suihin HVK:ssa. Myös kysymys toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta, eri- 8652: tyisesti säädösten täytäntöönpanotoimivallan jaosta komission ja kansallisten 8653: viranomaisten välillä, vaikuttaa asiassa otettavaan kantaan.Tämän takia lo- 8654: pullisen kannan muodostaminen asiaan ei ole mahdollista ennen kuin eri 8655: ratkaisuvaihtoehdot on yksityiskohtaisemmin selvitetty HVK:ssa. 8656: Asia ei ole noussut HVK-neuvotteluissa varsinaisesti esille. Hallitus ei pidä sää- 8657: döshierarkian luomista tarpeellisena. 8658: 8659: EU -päätösten julkaisemista ja perustelemista koskevan perustamissopimuksen 8660: 190 artiklan täydentäminen 8661: 8662: Selonteko 111996 vp 8663: Ulkoasiainvaliokunta 8664: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8665: mietinnön mukaisen lausunnon: 8666: 2) Valiokunta edellyttää päätösten julkaisemista ja perustelemista koskevan 8667: perustaruissopimuksen 190 artiklan täydentämistä viittauksilla niihin laajasti 8668: vaikuttaviin perustamissopimuksen artikloihin, joiden osalta ehdotuksessa 8669: olisi aina oltava perustelut unionin laaja-alaisten päämäärien huomioon otta- 8670: misesta ehdotuksessa. 8671: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 8672: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 8673: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (24511997 vp) 8674: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 8675: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 8676: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 8677: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 8678: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 8679: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 8680: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 8681: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 8682: kanssa. 8683: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 117 8684: 8685: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 8686: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 8687: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 8688: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 8689: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 8690: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 8691: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 8692: aihetta toimenpiteisiin. 8693: 8694: Eläintensuojelu HVK:ssa 8695: Selonteko 111996 vp 8696: Ulkoasiainvaliokunta 8697: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8698: mietinnön mukaisen lausunnon: 8699: 3) Valiokunnan mielestä HVK:ssa tulisi ottaa eläinsuojelun korkean tason 8700: velvoittava määräys perustamissopimukseen. 8701: Hallitus tukee HVK-neuvotteluissa tehtyä esitystä, jonka mukaan eläinsuojelu 8702: otettaisiin osaksi Rooman sopimusta sisällyttämällä eläinsuojelu sopimuksen 3 8703: artiklaan. V aHokunnan lausuma ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpitei- 8704: siin. 8705: 8706: Liikunnan sääntely HVK:ssa 8707: Selonteko 1/1996 vp 8708: Ulkoasiainvaliokunta 8709: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8710: mietinnön mukaisen lausunnon: 8711: 4) VaHokunnan mielestä tulisi liikunnan osalta pyrkiä nykyisen kulttuuria 8712: koskevan perustaruissopimuksen artiklan (128 artikla) kaltaiseen sääntelyyn. 8713: Ratkaisu merkitsisi yhtäältä liikunnan erityisluonteen tunnustamista kansain- 8714: välisiä ulottuvuuksia omaavana vapaana kansalaistoimintana ja estäisi toi- 8715: saalta lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja muun toimielinten epäoikeute- 8716: tun puuttumisen liikunta-alan toimintaan. 8717: Hallitus tukee mahdollista esitystä rajoitetusta toimivallasta, jonka yleisenä tavoit- 8718: teena on liikunnan edistäminen sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön kehittäminen 8719: liikunta-alalla. Asia ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 8720: 8721: EY :n perustaruissopimuksen 235 artiklan soveltaminen 8722: Selonteko 111996 vp 8723: Ulkoasiainvaliokunta 8724: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8725: mietinnön mukaisen lausunnon: 8726: 5) Valiokunnan mielestä 235 artiklan kaltainen joustava järjestely tarvitaan 8727: myös tulevaisuudessa. Kuitenkin olisi 235artikla palautettava vastaamaan 8728: alkuperäistä tarkoitustaan, mikä edellyttäisi vanhentuneen käsitteen yhteis- 8729: markkinat korvaamista sisämarkkinoiden käsitteellä. Samalla olisi analysoi- 8730: 118 Ulkoasiainministeriö 8731: 8732: tava ne tapausryhmät, joissa artiklaan on jouduttu turvautumaan sisämark- 8733: kinoiden toiminnan turvaamiseen objektiivisesti liittymättömissä tapauksis- 8734: sa. Näitä tapauksia varten olisi perussopimuksiin otettava täsmällisen toimi- 8735: valtaperustanosoittavat erityismääräykset. 8736: Perustamissopimuksen 234 artiklan soveltamisalaa on HVK-neuvotteluissa käsitelty 8737: vain siltä osin, tulisiko sitä muuttaa korvaamalla yksimielisyysvaatimus määrä- 8738: enemmistöllä tai vahvistetulla määräenemmistöllä. Hallituksen mukaan artiklaa ei 8739: tältä osin pidä muuttaa. 8740: 8741: Varautuminen talous- ja rahaliittoa (EMU) koskevien kysymysten esiintuloon 8742: HVK:ssa 8743: Selonteko 1!1996 vp 8744: Ulk oas iain valiokunta 8745: 8746: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8747: mietinnön mukaisen lausunnon: 8748: 6) Valiokunta katsoo, että Suomen tulee varautua talous- ja rahaliiton lähen- 8749: tymisperusteita, aikataulua ja muita edellytyksiä koskevien kysymysten 8750: esiintuloon myös HVK:ssa. Valiokunta korostaa, että EMUn toteuttaminen 8751: Maastrichtin sopimukseen kirjatussa aikataulussa ei saa olla sellainen poliit- 8752: tinen itseisarvo, jonka takia lähentymisperusteiden ja aikataulun yhteensovit- 8753: tamisvaikeudet ratkaistaisiin oikeudellisesti arvostelua herättävällä tavalla tai 8754: rahaliiton taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sivuuttaen. 8755: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 8756: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 8757: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 8758: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 8759: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 8760: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 8761: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 8762: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 8763: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 8764: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 8765: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 8766: kanssa. 8767: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 8768: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 8769: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 8770: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 8771: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 8772: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 8773: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 8774: aihetta toimenpiteisiin. 8775: 8776: Yhteisön liittyminen Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen 8777: Selonteko 111996 vp 8778: Ulkoasiainvaliokunta 8779: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8780: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 119 8781: 8782: mietinnön mukaisen lausunnon: 8783: 7) Valiokunta edellyttää, että Suomi asettaa tavoitteekseen yhteisön liittymi- 8784: sen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja tämän edellyttämien perussopi- 8785: musmuutosten toteuttamisen HVK:ssa. 8786: Hallitus on ajanut perusoikeuksien suojan vahvistamista erityisesti siten, että 8787: Euroopan yhteisö liittyisi Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen ja että 8788: tämän edellyttämät sopimusmuutokset toteutetaan HVK:ssa. Valiokunnan lausuma 8789: ei siten tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8790: 8791: Syijinnän kieltäminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo 8792: Selonteko 111996 vp 8793: Ulkoasiainvaliokunta 8794: 8795: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8796: mietinnön mukaisen lausunnon: 8797: 8) Valiokunta yhtyy selonteossa syrjinnän kieltämisen ja sukupuolten väli- 8798: sen tasa-arvon osalta omaksuttuihin tavoitteisiin. Samalla se viittaa syrjintä- 8799: kiellon ulottuvuuden ja muotoilun osalta suuren valiokunnan lausunnossa 8800: esitettyihin näkökohtiin. 8801: Hallitus on kannattanut syrjintäkiellon kirjaamista EU:n perussopimuksiin. Hallitus 8802: on toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi. 8803: Peruslinjauksissa on korostettu tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä ja läpäisyperi- 8804: aatteen sisällyttämistä yhteisön kaikkeen toimintaan. Hallitus pitää tärkeänä, että 8805: perustamissopimus sallii positiivisten erityistoimenpiteiden käyttämisen tosiasialli- 8806: sen tasa-arvon edistämiseksi. 8807: Asian ei edellä todetun johdosta katsota edellyttävän muita toimenpiteistä. 8808: 8809: Oikeuksien sisällyttäminen unionin kansalaisuuteen 8810: Selonteko 111996 vp 8811: Ulkoasiainvaliokunta 8812: 8813: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8814: mietinnön mukaisen lausunnon: 8815: 9) Valiokunnan käsityksen mukaan unionin kansalaisuuteen ei tulisi sisällyt- 8816: tää sellaisia oikeuksia, joiden sisällön osalta lainsäädäntövalta kuuluu jäsen- 8817: valtioille tai joiden toteutumista unioni tai jäsenvaltiot eivät voi tosiasiassa 8818: taata. Unionin kansalaisuuteen liittyvien sosiaalisten oikeuksien osalta va- 8819: liokunta viittaa perustuslakivaliokunnan kantaan, jossa todetaan tarve tarkas- 8820: tella näitä oikeuksia yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämi- 8821: seen. 8822: 8823: HVK:ssa III pilarin osalta esille tulevat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 8824: Selonteko 111996 vp 8825: Ulkoasiainvaliokunta 8826: 8827: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8828: mietinnön mukaisen lausunnon: 8829: 120 Ulkoasiainministeriö 8830: 8831: 10) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selontekoa 8832: yksityiskohtaisempia tietoja HVK:ssa III pilarin osalta esille tulevista vaih- 8833: toehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta eduskunta voi ottaa kantaa tämän 8834: keskeisen yhteistyöalankehitykseen ennen sitä koskevien Suomen neuvotte- 8835: lukantojen vahvistamista. 8836: Valtioneuvosto antoi 1.11.1966 eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 1996 8837: hallitusten välistä konferenssia koskevan selvityksen konferenssissa esille tulleista 8838: III pilarin vaihtoehdoista. V aHokunnan lausuma ei näin ollen anna aihetta muihin 8839: toimenpiteisiin. 8840: 8841: Sosiaalinen ulottuvuus 8842: Selonteko 1/1996 vp 8843: Ulkoasiainvaliokunta 8844: 8845: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8846: mietinnön mukaisen lausunnon: 8847: 11) Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kannanottoon ja tähdentää erityisesti 8848: sosiaalipöytäkirjan ja siihen liittyvän sopimuksen saattamista kaikkia jäsen- 8849: valtioita velvoittavaksi, jotta nykytilanteesta johtuva päätöksentekojärjestel- 8850: män monimutkaisuus ja kilpailuolojen vääristyminen voitaisiin korjata. 8851: Hallitus on HVK-neuvotteluissa ajanut sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan ja 8852: liitesopimuksen sisällyttämistä kaikki jäsenvaltiot kattavasti perussopimukseen. 8853: Hallitus on ajanut sosiaalista ulottuvuutta myös asiakohdan "muut politiikat" 8854: yhteydessä. 8855: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8856: 8857: Ympäristöasioiden huomioonottaminen 8858: Selonteko 111996 vp 8859: Ulkoasiainvaliokunta 8860: 8861: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8862: mietinnön mukaisen lausunnon: 8863: 12) Valiokunta kannattaa ympäristönäkökohdan sisällyttämistä perustaruis- 8864: sopimukseen kirjaamaila siihen hyvä ympäristö EU:n kansalaisoikeudeksi, 8865: kestävän kehityksen periaate ja korkean ympäristönsuojelun taso yhteisöpo- 8866: litiikkojen täytäntöönpanossa sektoreittain sekä ympäristövaikutusten arvi- 8867: oinnin tulosten käyttövelvoite rahastojen toiminnassa. 8868: Ottaen huomioon ympäristötavoitteiden keskeisyyden valiokunta edellyttää 8869: Suomen toimivan siten, että ympäristönsuojelun sekä ympäristö- ja energia- 8870: verotuksen vähimmäistasoa koskevat ratkaisut voidaan tehdä määräenem- 8871: mistöllä. EY:n perustaruissopimuksen 100 aartiklan 4 kohdan mukaisesti 8872: mahdollisuus unionin sääntöjä tiukempaa kansalliseen normistoon tulee tur- 8873: vata ja ympäristönsuojelun ensisijaisuus tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen 8874: nähden on tunnustettava. 8875: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 8876: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 8877: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 8878: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 121 8879: 8880: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 8881: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 8882: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 8883: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 8884: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 8885: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 8886: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 8887: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 8888: kanssa. 8889: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 8890: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 8891: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 8892: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 8893: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 8894: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 8895: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 8896: aihetta toimenpiteisiin. 8897: 8898: Avoimuuskysymys 8899: Selonteko 1/1996 vp 8900: Ulkoasiainvaliokunta 8901: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8902: mietinnön mukaisen lausunnon: 8903: 13) Valiokunta edellyttää, että Suomen ensisijaisen tavoitteen tulee avoi- 8904: muuskysymyksessä olla kansalaisten tiedonsaanti oikeudenja siihen liittyvän 8905: asiakirjajulkisuuden turvaaminen. Neuvoston äänestyksiin liittyen tulee jä- 8906: senvaltioiden äänestyskäyttäytyminen ja annetut äänestysselitykset ja muut 8907: julistukset julkistaa. 8908: Hallitus on toiminut aktiivisesti avoimuuskysymyksessä. Tavoitteena on ollut, että 8909: avoimuusperiaate tunnustetaan tavoitetasolla unionisopimuksen A artiklassa ja uusi, 8910: avoimuutta koskeva 192 a artikla sisällytetään EY :n perustamissopimukseen. Suomi 8911: on ajanut kolmiportaista järjestelmää, jonka mukaan EY:n perustamissopimukseen 8912: sisällytetään erityinen avoimuusartikla, jota täydennetään avoimuutta koskevalla 8913: neuvoston asetuksella. Asetuksella luodaan yksi yhteinen kaikkia yhteisön toimieli- 8914: miä sitova ja työjärjestyksiä hierarkisesti korkeamman tasoinen yhteisölainsäädän- 8915: nön normista. Toimielimet täydentäisivät asetusta omissa työjärjestyksissään. 8916: Suomi tukee esitystä, jonka mukaan neuvoston toimiessa lainsäätäjän ominaisuu- 8917: dessa äänestystulos ja äänestysselitykset sekä pöytäkirjaan merkityt lausumat 8918: julkistetaan poikkeuksetta. 8919: Asia ei edellä todetun johdosta anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8920: 8921: Perussopimusten saattaminen ajan tasalle ja kansalaisille entistä paremmin 8922: ymmärrettävään muotoon 8923: Selonteko 1/1996 vp 8924: Ulkoasiainvaliokunta 8925: 8926: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8927: 122 Ulkoasiainministeriö 8928: 8929: mietinnön mukaisen lausunnon: 8930: 14) Valtioneuvoston selonteossa kannatetaan perussopimusten saattamista 8931: ajan tasalle ja kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Valiokunta 8932: korostaa tämän asian tärkeyttä. Jäsenvaltioiden välille olisi voitava luoda 8933: hankkeen onnistumisen edellyttämää luottamusta, jotta asiaan liittyvät epäi- 8934: lykset ja vaikeudet voitaisiin voittaa. 8935: Hallitus pyrkii siihen, että nykyiset perussopimukset saatetaan ajan tasalle ja 8936: kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Tätä tarkoitusta varten neuvoston 8937: sihteeristö ja jäsenvaltioiden edustajat ovat perustaneet sopimustekstien yksinker- 8938: taistamista ja konsolidointia käsittelevän työryhmän, joka raportoi pohjatyöstään 8939: maaliskuun 1997 aikana. 8940: Ulkoasiainvaliokunnan kannanotto ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin 8941: toimenpiteisiin. 8942: 8943: 1'oissijaisuusperiaatetta koskevan pöytäkhjan täsmentäminen 8944: Selonteko 1/1996 vp 8945: U lk oas iain valiokunta 8946: 8947: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8948: mietinnön mukaisen lausunnon: 8949: 15) V aHokunta esittää, että mahdollisessa toissijaisuusperiaatetta koskevassa 8950: pöytäkirjassa täsmennettäisiin myös, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaat- 8951: teesta seuraa yhteisön yksinomaisen toimivallan piirissä harjoitettavalle sä- 8952: äntelylle. Pöytäkirjassa olisi myös selkeästi tuotava ilmi, että se ei rajoita 8953: jäsenvaltioiden ja unionin velvollisuutta huolehtia ympäristö- ja sosiaalipo- 8954: liittisten tavoitteiden kaltaisten perustamissopimusten tavoitteiden toteutta- 8955: misesta. 8956: Hallitus on kannattanut toissijaisuusperiaatteen selkeyttämistä ja asianmukaisen 8957: soveltamisen varmistamista siten, että Edinburghin julistuksen pohjalta laadittava 8958: pöytäkirja läheisyysperiaatteesta sisällytettäisiin perussopimuksiin. Asian käsittely 8959: ei tässä vaiheessa edellytä muita toimenpiteitä. 8960: 8961: Kansallisten parlamenttien yhteistyön institutionalisointi 8962: Selonteko 111996 vp 8963: Ulkoasiainvaliokunta 8964: 8965: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8966: mietinnön mukaisen lausunnon: 8967: 16) Valiokunta suhtautuu torjuvasti jäsenvaltioiden kansallisten parlament- 8968: tien yhteistyön institutionalisointiin. Toissijaisuusperiaatteen soveltamisen 8969: valvonta ei poliittisesta tärkeydestään huolimatta anna aihetta muuttaa tätä 8970: periaatekantaa. Valiokunta suhtautuu jäsenvaltioiden valtiosääntöautonomian 8971: turvaamiseen liittyvien perusteiden nojalla kielteisesti myös siihen, että tois- 8972: sijaisuusperiaatteen soveltamista jäsenvaltioiden tasolla säänneltäisiinp erus- 8973: tamissopimuksessa. Sama koskee sitä, että alueidenkomitealle annettaisiin 8974: kanneoikeus yhteisön tuomioistuimeen tapauksissa, joissa se katsoo neuvos- 8975: ton päätöksen Ioukkaavan toissijaisuusperiaatetta. 8976: Hallituksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että kansallisten parlamenttien 8977: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 123 8978: 8979: mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan kanavoituvat jäsenvaltioiden perustus- 8980: lakien ja sen myötä hallitusten kautta. Näin ollen jäsenvaltioiden hallitukset 8981: vastaavat tiedonkulusta kansallisille parlamenteille perustuslakiensa mukaisesti. 8982: Asia ei siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8983: 8984: Unionin oikeusjärjestelmän, toiminnan ja rahoituksen perusteita koskeva 8985: päätösvalta 8986: Selonteko 111996 vp 8987: Ulkoasiainvaliokunta 8988: 8989: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 8990: mietinnön mukaisen lausunnon: 8991: 17) Valiokunnan mielestä unionin oikeusjärjestyksen, toiminnan ja rahoituk- 8992: sen perusteita koskeva päätösvalta on pysytettävä jäsenvaltioilla ja niiden 8993: parlamenteilla. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä tarvetta täsmen- 8994: tää artiklan 235 soveltamisalaa. 8995: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 8996: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 8997: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 8998: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 8999: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9000: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9001: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9002: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9003: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9004: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9005: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9006: kanssa. 9007: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9008: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9009: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9010: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9011: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7 .1998. Tasavallan 9012: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7.98, ja sopimusta koskeva 9013: ratifioimiskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää 9014: anna aihetta toimenpiteisiin. 9015: 9016: Euroopan parlamentin osallistuminen eräiden lainsäädäntöasioiden käsittelyyn 9017: Selonteko 1/1996 vp 9018: Ulk oas iain v al iok unta 9019: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9020: mietinnön mukaisen lausunnon: 9021: 18) Valiokunta pitää perusteltuna lähtökohtana sitä, että Euroopan parla- 9022: mentti osallistuu yhteispäätösmenettelyn mukaisesti niiden lainsäädäntöasi- 9023: oiden käsittelyyn, joissa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Tä- 9024: mä edellyttää kuitenkin näiden tapausten läpikäyntiä ja arviointia eduskun- 9025: nassa ennen Suomen neuvottelutavoitteiden vahvistamista tässä asiassa siltä 9026: osinkuin sovitaan määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. 9027: 124 Ulkoasiainministeriö 9028: 9029: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9030: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9031: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 9032: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9033: etta eduskunta hyväksyisi Bel~ian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9034: Irlannin, Italian, Luxemburgm, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9035: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9036: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9037: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9038: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9039: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9040: kanssa. 9041: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9042: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9043: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9044: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9045: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9046: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9047: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9048: aihetta toimenpiteisiin. 9049: 9050: Euroopan parlamentin päätöksentekomenettelyt yhteisöpilarin lainsäädäntö- 9051: asioissa 9052: Selonteko 1!1996 vp 9053: Ulkoasiainvaliokunta 9054: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiaivaliokunnan mi- 9055: etinnön mukaisen lausunnon: 9056: 19) Valiokunnan mielestä päätöksentekomenettelyt yhteisöpilarinlainsäädän- 9057: töasioissa olisi rajoitettava kuulemismenettelyyn ja yhteispäätösmenettelyyn. 9058: Kansainvälisiä sopimuksia koskevissa asiotssa tulisi lisäksi kysymykseen 9059: hyväksymismenettely. 9060: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9061: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9062: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 9063: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9064: etta eduskunta hyväksyisi Bel~ian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9065: Irlannin, Italian, Luxemburgm, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9066: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9067: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9068: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9069: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9070: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9071: kanssa. 9072: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9073: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9074: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9075: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9076: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9077: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7.98, ja sopimusta koskeva 9078: ratifioimiskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää 9079: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 125 9080: 9081: anna aihetta toimenpiteisiin. 9082: 9083: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet perussopimusten mää- 9084: räyksissä 9085: Selonteko 111996 vp 9086: Ulkoasiainvaliokunta 9087: 9088: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9089: mietinnön mukaisen lausunnon: 9090: 20) V aHokunta suhtautuu kielteisesti sellaisiin ehdotuksiin, joissa kansalliset 9091: parlamentit mainittaisiin perussopimusten määräyksissä oikeuksien tai vel- 9092: vollisuuksien välittömänä kohteena. 9093: Suomi ei kannata kansallisten parlamenttien mainitsemista perussopimusten 9094: määräyksissä oikeuksien tai velvollisuuksien välittömänä kohteena. Asia ei täten 9095: anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin. 9096: 9097: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksentekoa koskevien sääntöjen 9098: vahvistaminen perustamissopimuksessa 9099: Selonteko 111996 vp 9100: Ulkoasiainvaliokunta 9101: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9102: mietinnön mukaisen lausunnon: 9103: 21) Valiokunta katsoo, että neuvoston kokousten asialistojen tulisi olla sito- 9104: via ja julkisia ja että päätösten pohjana olevat asiakirjat pttäisi olla saatavil- 9105: la kaikilla virallisilla kielillä tietyn määräajan ennen päätöksen tekemistä. 9106: Perustamissopimuksen tasolla olisikin vahvistettava se periaate, että neuvos- 9107: tonpätöksenteko säännöt eivät koske pelkästään sen sisäistätoimintaa, vaan 9108: niillä on olennainen merkitys kansallisten parlamenttien ja ylipäänsä kansa- 9109: laisten mahdollisuuksille vaikuttaa unionin päätöksentekoon. 9110: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9111: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9112: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (24511997 vp) 9113: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9114: etta eduskunta hyväksyisi Bel~ian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9115: Irlannin, Italian, Luxemburgm, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9116: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9117: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9118: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9119: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9120: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9121: kanssa. 9122: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9123: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9124: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9125: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9126: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9127: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9128: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9129: 126 Ulkoasiainministeriö 9130: 9131: aihetta toimenpiteisiin. 9132: 9133: Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisen hyväksyminen 9134: Selonteko 111996 vp 9135: Ulkoasiainvaliokunta 9136: 9137: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9138: mietinnön mukaisen lausunnon: 9139: 22) Valiokunta edellyttää, että eduskuntaa kuullaan ennen kuin Suomen yk- 9140: sityiskohtaiset neuvottelukannat vahvistetaan sen suhteen, missä 1 pilarin 9141: asioissa on perusteltua hyväksyä siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin. 9142: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9143: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9144: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 9145: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9146: etta eduskunta hyväksyisi Bel~ian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9147: Irlannin, Italian, Luxemburgm, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9148: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9149: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9150: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9151: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9152: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9153: kanssa. 9154: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9155: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9156: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9157: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9158: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9159: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9160: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9161: aihetta toimenpiteisiin. 9162: 9163: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen 9164: Selonteko 111996 vp 9165: Ulkoasiainvaliokunta 9166: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9167: mietinnön mukaisen lausunnon: 9168: 23) Valiokunta pitää parhaimpana nykyistä käytäntöä, jonka mukaan jokai- 9169: sesta jäsenvaltiosta valittaisiin vähintään yksi komission jäsen. V aHokunta 9170: suhtautuu kielteisesti eritasoisten komission jäsenten nimittämiseen. Valio- 9171: kunta yhtyy myös selonteon kantaan, jonka mukaan komission jäsenten ja 9172: puheenjohtajan nykyistä valintatapaa on pidettävä tarkoituksenmukaisena. 9173: Hallitus katsoo, että kaikista jäsenvaltioista tulee olla jäsen komissiossa. Hallitus 9174: suhtautuu kielteisesti asemaltaan eri tasoisten komission jäsenten nimittämiseen. 9175: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei siten edellytä muita toimenpiteitä. 9176: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 127 9177: 9178: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin 9179: Selonteko 111996 vp 9180: Ulkoasiainvaliokunta 9181: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9182: mietinnön mukaisen lausunnon: 9183: 24) Valiokunta katsoo selontekoon yhtyen, että jokaisesta jäsenvaltiosta pi- 9184: tää olla edelleenkin tuomari ja että tuomioistuimen tuomarien nimitysmenet- 9185: tely on nykymuodossaan asianmukainen. Valiokunta kuitenkin kannattaa 9186: tuomareiden virkakauden pidentämistä 9 vuoteen ilman mahdollisuutta uu- 9187: delleennimitykseen. 9188: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9189: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9190: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 9191: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9192: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9193: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9194: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9195: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9196: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9197: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9198: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9199: kanssa. 9200: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9201: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9202: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9203: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9204: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9205: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9206: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9207: aihetta toimenpiteisiin. 9208: 9209: Alueiden komitean pakollisen kuulemisen laajentaminen perussopimuksissa 9210: Selonteko 111996 vp 9211: Ulkoasiainvaliokunta 9212: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9213: mietinnön mukaisen lausunnon: 9214: 25) Valiokunnan mielestä alueiden komitean pakollista kuulemista olisi ai- 9215: heellista pyrkiä laajentamaan perussopimuksissa siten, että se kattaisi kaikki 9216: ne lainsäädäntöalat, joiden osalta unionin lainsäädäntö koskisi Suomessa 9217: kuntien ja maakuntien toimialaa. 9218: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9219: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9220: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (24511997 vp) 9221: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9222: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9223: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9224: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9225: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9226: 128 Ulkoasiainministeriö 9227: 9228: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9229: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9230: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9231: kanssa. 9232: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9233: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9234: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9235: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9236: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9237: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9238: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9239: aihetta toimenpiteisiin. 9240: 9241: Suomen toiminta hallitusten välisessä konferenssissa 9242: Selonteko 111996 vp 9243: Ulkoasiainvaliokunta 9244: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9245: mietinnön mukaisen lausunnon: 9246: 26) Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että Suomi toimii hallitustenvälisessä 9247: konferenssissa siten, etteivät siellä päätetyt ratkaisut ole ristiriidassa Suomen 9248: sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen kanssa. Tämän 9249: mukaisesti Suomen tulee rakentavasti osallistua yhteisen ulko- ja turvalli- 9250: suuspolitiikan kehittämiseen sen hallitustenvälisen luonteen säilyttävällä ta- 9251: valla. 9252: Irlannin joulukuussa esittämässä sopimusluonnoksessa ei ole sellaisia ehdotuksia, 9253: jotka olisivat ristiriidassa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen 9254: puolustuksen kanssa. Neuvotteluissa on lähtökohtaisesti otettu huomioon jäsenmai- 9255: den erilaiset puolustussitoumukset. Hallitusten välisessä konferenssissa turvallisuu- 9256: den ja puolustuksen alalla on kekitytty EU:n toimintakyvyn parantamiseen kriisin- 9257: hallinnassa. Suomi ja Ruotsi ovat esittäneet tätä koskevan aloitteen. 9258: Asia ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9259: 9260: UTP hallitusten välisessä yhteistyössä ja unionin toiminnan tehostaminen 9261: Selonteko 111996 vp 9262: Ulkoasiainvaliokunta 9263: 9264: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9265: mietinnön mukaisen lausunnon: 9266: 27) Valiokunta tukee valtioneuvoston selonteossa ilmaistua kannanottoa, 9267: että UTP tulee säilyttää hallitusten välisenä yhteistyönä, joka perustuu jä- 9268: senmaiden keskinäiselle luottamukselle ja yhteisvastuulle, ja että unionin 9269: toimintaa tehostettaessa kaikkien jäsenvaltioiden edut tulee ottaa tasavertai- 9270: sesti huomioon. 9271: Suomi on neuvotteluissa kannattanut johdonmukaisesti UTP:n säilyttämistä hallitus- 9272: ten välisenä yhteistyönä. EU:n piiarirakenteen säilyttämisestä vallitsee jäsenmaiden 9273: kesken pitkälle menevä yhteisymmärrys. Toiminnan tehostamisen peruslähtökohtana 9274: on neuvotteluissa pidetty kaikkien jäsenvaltioiden tasavertaista kohtelua ja yhtäläis- 9275: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 129 9276: 9277: tä osallistumisoikeutta UTP:n alalla. 9278: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellä todetun johdosta anna tässä vaiheessa 9279: aihetta muihin toimenpiteisiin. 9280: 9281: EU :n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan määräenemmistöpä- 9282: ätöksenteon laajentaminen 9283: Selonteko 111996 vp 9284: Ulkoasiainvaliokunta 9285: 9286: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9287: mietinnön mukaisen lausunnon: 9288: 28) Valiokunta katsoo, että kysymystä siitä, tulisiko yhteisen ulko- ja tur- 9289: vallisuuspolitiikan osalta määräenemmistöpäätöksentekoa laajentaa muihin 9290: kuin toimeenpanaan liittyviin kysymyksiin, on arvioitava siltä pohjalta, että 9291: jos yksimielisyysedellytyksestä luovutaan, on samalla todettava,ettei niitä 9292: jäsenvaltioita, jotka eivät katso voivansa tällaiseen päätöksentekoon osallis- 9293: tua, myöskään voida velvoittaa osallistumaan näiden päätösten täytäntöön- 9294: panaan tai niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. 9295: Amsterdamin sopimuksessa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yksimieli- 9296: syys päätöksenteossa säilyy edelleen pääsääntönä perustavaa laatua olevissa 9297: asioissa. Kysymyksistä, joilla on merkitystä puolustuksen kannalta, päätetään aina 9298: yksimielisesti. Päätöksenteon lukkiutumisen estämiseksi otetaan käyttöön ns. 9299: rakentava pidättäytyminen, jolloig äänestämästä pidättäytyvän jäsenvaltion ei 9300: tarvitse soveltaa kyseistä päätöstä. Aänestämästä pidättäytyminen ei estä päätöksen 9301: tekemistä ja jäsenvaltio on velvollinen hyväksymään sen, että päätös sitoo unionia. 9302: Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltio ei ole velvollinen osallistumaan sellaisten 9303: menojen rahoitukseen, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen 9304: alalla. 9305: Päätöksentekomenettelyä parannetaan mahdollistamaHa määräenemmistöpäätösten 9306: käyttäminen neuvostossa niissä kysymyksissä, joiden osalta Eurooppa-neuvosto on 9307: määritellyt yhteisen strategian. Neuvosto voi päättää määräenemmistöllä hyväksyes- 9308: sään yhteisen strategian perusteella yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan tai 9309: tehdessään sen perusteella muun päätöksen tai päättäessään yhteisen toiminnan tai 9310: kannan täytäntöönpanosta. Jäsenvaltio voi kuitenkin vedota tärkeisiin kansalliseen 9311: politiikkaan liittyviin syihin, jolloin määräenemmistöpäätöstä ei tehdä. Neuvosto 9312: voi määräenemmistöllä pyytää, että asia viedään Eurooppa-neuvoston yksimielisesti 9313: ratkaistavaksi. 9314: 9315: EU :n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkyvyyden parantaminen 9316: Selonteko 111996 vp 9317: U lk oasiain valiokunta 9318: 9319: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9320: mietinnön mukaisen lausunnon: 9321: 29) Valiokunta katsoo, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkyvy- 9322: yttä voidaan ja tulee parantaa sopivin keinoin, mm. tehostamalla jo käytet- 9323: tyjä menetelmiä. Pysyvän UTP-edushenkilön valitsemista valiokunta ei pidä 9324: oikeana ratkaisuna. 9325: 9326: 5 2920081 9327: 130 Ulkoasiainministeriö 9328: 9329: EU:n toiminnan näkyvyyden, johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 9330: yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa oli eräs keskeinen tavoite hallitusten 9331: välisessä konferenssissa 1996-1997. Tilanteen korjaamiseksi Amsterdamin sopi- 9332: muksessa perustetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla korkean edusta- 9333: jan tehtävä. Korkeana edustajana toimii neuvoston pääsihteeri, joka avustaa 9334: neuvostoa YUTP:n alaan kuuluvissa kysymyksissä. Hän osallistuu erityisesti 9335: toimintaperiaatteita koskevien päätösten muotoilemiseen, valmisteluun ja täytän- 9336: töönpanoon. Tarvittaessa korkea edustaja käy poliittista vuoropuhelua neuvoston 9337: puolesta kolmansien osapuolten kanssa puheenjohtajamaan pyynnöstä. Wienin 9338: Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1998 sovittiin, että korkea edustaja valitaan 9339: mahdollisimman pian. Hänellä on oltava sekä näkyvyyttä että poliittista painoarvoa. 9340: Tehokas ja johdonmukainen toiminta ulkosuhteiden kaikilla osa-alueilla vaatii 9341: entistä tiiviimpää koordinaatiota mm. komission kanssa. Kaikki tehostamistoimet 9342: eivät vaadi muutoksia EU:n perustamissopimuksiin. 9343: 9344: EU :n suunnittelu- ja analyysikapasiteettia sekä UTP:n toimeenpanoon liittyvää 9345: rahoitusta koskevat ehdotukset ja infonnointi UTP:stä 9346: Selonteko 1/1996 vp 9347: Ulkoasiainvaliokunta 9348: 9349: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9350: mietinnön mukaisen lausunnon: 9351: 30) Valiokunta tukee selonteossa esitettyjä ehdotuksia yhteisen suunnittelu- 9352: ja analyysikyvyn luomisesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja 9353: sen sijoittamista neuvoston sihteeristöön, samoin ehdotusta joustavan ja no- 9354: pean menettelyn kehittämisestä UTP:n toimeenpanoon liittyvään rahoituk- 9355: seen.Kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin informointia UTP:- 9356: stä tulee tehostaa. 9357: Euroopan unionin yhteisen analyysi- ja suunnittelukapasiteetin vahvistaminen on 9358: yksi UTP:n tehostamisen tärkeimpiä elementtejä. Neuvottelujen tässä vaiheessa 9359: vallitsee laaja yhteisymmärrys uuden analyysi- ja suunnitteluyksikön sijoittamisesta 9360: neuvoston sihteeristöön. UTP:n rahoitusta käsitellään budjettikysymysten tarkaste- 9361: lun yhteydessä. Euroopan parlamentin informointia on oltu valmiita parantamaan. 9362: Edellä todetun johdosta ja kun hallitus seuraa asian kehittymistä, valiokunnan 9363: lausuma ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9364: 9365: Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä EU :n ja WEU :n 9366: väliset suhteet 9367: Selonteko 111996 vp 9368: Ulkoasiainvaliokunta 9369: 9370: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9371: mietinnön mukaisen lausunnon: 9372: 31) Valiokunta pitää valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspo- 9373: litiikkaa koskevien kannanottojen peruslähtökohtia perusteltuina. Sotilaallis- 9374: ta kriisinhallintaa tulee käsitellä osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiik- 9375: kaa. VaHokunta katsoo, että Suomen tulee edistää toimia, joilla vahvistetaan 9376: EU:n kykyä tukea siviiliyhteiskunnan kriisienjälkeistä jälleenrakentamista. 9377: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 131 9378: 9379: Valiokunta edellyttää, että Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona 9380: osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan vain, jos sillä säilyy oikeus itsenäi- 9381: seenpäätöksentekoon omaa turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.Samoin 9382: on säilytettävä unionin jäsenvaltioiden tasavertaisuus kriisinhallintaa koske- 9383: vassa päätöksenteossa, johon sisältyy mahdollisuus itsenäiseen päätökseen 9384: kuhunkin operaatioon osallistumisesta. 9385: Valiokunnan mielestä EU:n ja WEU:n väliset suhteet tulee ottaa tarkaste- 9386: luun siten, että WEU voisi toimia EU:n poliittisen johdonalaisena kriisinhal- 9387: linta- ja rauhanturvaamistehtävien yhteistyöjärjestönä. 9388: Suomi ja Ruotsi tekivät huhtikuussa 1996 aloitteen EU :n kriisinhallintakapasiteetin 9389: vahvistamiseksi. Aloitteen keskeisenä sisältönä on kriisinhallintatehtävien kirjaami- 9390: nen osaksi yhteisen puolustuspolitiikan määrittelyä, WEU :n vaituottaminen toteutta- 9391: maan EU:n päättämiä sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä sekä kaikkien EU:n 9392: jäsenvaltioiden tasavertainen osallistumismahdollisuus operaatioista päättämiseen ja 9393: toimeenpanoon WEU:ssa. 9394: Neuvottelujen tässä vaiheessa kriisinhallintatehtävät ollaan kirjaamassa unionisopi- 9395: mukseen suurelta osin Suomen ja Ruotsin yhteisaloitteen pohjalta. Kriisinhallinta- 9396: tehtävää koskevat päätökset, kuten muutkin turvallisuutta ja puolustusta koskevat 9397: päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Osallistuminen kuhunkin operaatioon ratkaistaan 9398: viime kädessä kansallisesti. 9399: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellytä tässä yhteydessä muita toimenpiteitä. 9400: 9401: Unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutukset 9402: Selonteko 111996 vp 9403: Ulkoasiainvaliokunta 9404: 9405: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9406: mietinnön mukaisen lausunnon: 9407: 32) Valiokunta edellyttää, että unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutuksista 9408: tehdään perusteelliseen tutkimukseen tukeutuva selvitys eikä Suomen tule 9409: kannattaa muutoksia ennen selvityksen valmistumista ja eduskunnan kuule- 9410: mista asiassa. 9411: Hallitus on toimittanut eduskunnalle 1.11.1996 Euroopan unionin vuoden 1996 9412: hallitustenvälistä konferenssia koskevan valtioneuvoston selvityksen Euroopan 9413: unionin mahdollisesta oikeushenkilöllisyydestä. Asia ei näin ollen tässä vaiheessa 9414: anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9415: 9416: Kansalaiskeskustelun edellytysten turvaaminen ja eduskunnan infonnointi 9417: HVK:ssa käsiteltävistä asioista 9418: Selonteko 1/1996 vp 9419: Ulkoasiainvaliokunta 9420: 9421: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 9422: mietinnön mukaisen lausunnon: 9423: 33) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa edellytykset laajalle 9424: kansalaiskeskustelulle HVK:ssa käsiteltävistä asioista. Valiokunta edellyttää, 9425: ettävaltioneuvosto antaa suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle ne 9426: 132 Ulkoasiainministeriö 9427: 9428: lisäselvitykset, joita tässä mietinnössä on edellytetty, ja että mainituille va- 9429: liokunnille taikoko eduskunnalle annetaan mahdollisuus ennalta ottaa kantaa 9430: unionin kehittämiseen liittyviin konferenssissa esille tuleviin konkreettisiin 9431: vaihtoehtoihin ja niihin liittyviin Suomen yksityiskohtaisiin neuvottelukan- 9432: toihin. 9433: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9434: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9435: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 9436: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9437: etta eduskunta hyväksyisi Bel~ian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9438: Irlannin, Italian, Luxemburgm, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9439: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9440: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9441: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9442: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9443: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9444: kanssa. 9445: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9446: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9447: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9448: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9449: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7 .1998. Tasavallan 9450: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9451: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9452: aihetta toimenpiteisiin. 9453: 9454: Itä- Timorin kysymys 9455: HE 511997 vp 9456: Ulkoasiainvaliokunta 9457: Eduskunta edellytti 10.4.1997 Suomen hallituksen toimivan sen puolesta, 9458: että Itä-Timorin kysymykseen saadaan oikeudenmukainen, kattava ja kan- 9459: sainvälisesti hyväksyttävä ratkaisu, joka kunnioittaa Itä-Timorin kansan int- 9460: ressejä ja oikeutettuja vaatimuksia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. 9461: Tasavallan Presidentti antoi 18.4.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9462: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9463: Indonesia miehitti Itä-Timorin 1975 Portugalin vedettyä sieltä joukkonsa. Seuraava- 9464: na vuonna Itä-Timor julistettiin Indonesian 27. maakunnaksi. YK ei ole tunnustanut 9465: Itä-Timorin indonesialaishallintoa, vaan pitää sitä edelleen Portugalin hallintoon 9466: kuuluvana. 9467: Itä-Timorin ongelmien ratkaisemiseksi käydään YK:n johdolla ns. komikantaneu- 9468: votteluja, joissa ovat mukana pääsihteerin, Portugalin ja Indonesian edustajat. 9469: ltätimorilaisten edustusta näissä neuvotteluissa ei ole. Kolmikantaneuvottelujen 9470: osapuolet ovat äskettäin sopineet siitä, että ne tiivistävät konsultointiaan itätimori- 9471: laisten kanssa korkealla tasolla. Neuvottelujen tavoitteena on ollut järjestely, jolla 9472: päästään oikeudenmukaiseen ja kaikkien osapuolten hyväksymään ratkaisuun. Yksi 9473: sen elementeistä on laajan itsemääräämisoikeuden takaaminen Itä-Timorin väestöl- 9474: le. 9475: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 133 9476: 9477: YK:npääsihteerin erityisedustaja Jasmeed Marker vieraili viime joulukuussa ltä- 9478: Timorilla. Hänen tavoitteenaan on ollut päästä sopimukseen luottamusta lisäävistä 9479: seuraavista toimista: YK:n pääsihteerin edustajan toimiston avaaminen Diliin, 9480: oppositiojohtaja Xanana Gusmaon vapauttaminen ja indonesialaisten joukkojen 9481: vähentäminen Itä-Timorilla. 9482: Myös itätimorilaisten poliittisten ryhmien kesken on käyty dialogia. Niiden kesken 9483: ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä Itä-Timorin tulevaisuudesta ääripäiden 9484: kannattaessa joko alueen integroimista Indonesiaan tai toisaalta sen täyttä itsenäi- 9485: syyttä. 9486: Suomen hallitus kuten koko EU antaa tukensa YK:n pääsihteerille ja hänen 9487: erityisedustajalleen heidän pyrkimyksissään päästä neuvotteluratkaisuun Itä-Timorin 9488: kysymyksessä. 9489: Lisäksi Suomi on antanut 1997 tukea 100 000 mk East Timor Human Rights 9490: Centrelie sekä kuluvana vuonna 200 000 mk East Timor lnternational Support 9491: Centrelle. Suomi tukee myös Lontoossa toimivan ihmisoikeuksiin perehtyneen 9492: kansalaisjärjestön Tapolin julkaisutoimintaa. Lisäksi harkinnassa on itätimorilaisten 9493: opiskelijoiden tukeminen. Suomi on myös valmis tukemaan Indonesian vaalival- 9494: misteluja, mikä osaltaan myötävaikuttaa Indonesian demokratisoitumisprosessiin ja 9495: siten voi auttaa välillisesti myös Itä-Timorin ongelmien ratkaisemisessa. 9496: Hallitus jatkaa Itä-Timorin kysymyksen seuraamista ja toimii osaltaan Itä-Timorin 9497: kysymyksen ratkaisemiseksi kansaivälisesti hyväksyttävällä tavalla sekä kansainvä- 9498: lisen oikeuden mukaisesti. Eduskunnan lausuma ei enää tässä yhteydessä aiheuta 9499: jatkotoimenpiteitä. 9500: 9501: Huolehtiminen EU :n jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista lainsäädäntö- 9502: kysymyksistä 9503: HE 31/1997 vp 9504: Ulkoasiainvaliokunta 9505: Eduskunta edellytti 12 .6.1997, että valtioneuvosto jäsenvaltioiden toimival- 9506: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, 9507: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 9508: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 9509: Tasavallan Presidentti antoi 12.6.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9510: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9511: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 9512: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 9513: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 9514: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 9515: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 9516: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 9517: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 9518: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 9519: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 9520: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 9521: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 9522: kanssa. 9523: 134 Ulkoasiainministeriö 9524: 9525: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 9526: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 9527: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 9528: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 9529: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 9530: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 9531: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 9532: aihetta toimenpiteisiin. 9533: 9534: Pakolaisavun sisällyttäminen kehitysyhteistyömäärärahoihin 9535: HE 10011997 vp 9536: Valtiovarainvaliokunta 9537: 9538: 1) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 9539: edellytti luvun 24.30 kohdalla, että toteuttaessaan uutta pakolaisohjelmaa 9540: hallitus noudattaa OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun raP.ortointioh- 9541: jeita pakolaisavun sisällyttämisessä kehitysyhteistyömäärärahOihin valtion 9542: talousarviossa. 9543: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman (HE 105/1998 vp ), ja asiaa 9544: selostetaan tuossa yhteydessä. 9545: 9546: Ulkomailla työskentelevien sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaiseminen 9547: HE 10011997 vp 9548: Valtiovarainvaliokunta 9549: 9550: 2) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 9551: edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että ulkomailla työskentelevien sosi- 9552: aaliturvaa koskevat ongelmat selvitetään ja ratkaistaan tavalla, joka varmista 9553: normaalin sosiaaliturvan myös pitkiä ajanjaksoja asemapaikallaan työskente- 9554: leville, kotimaasta poissa oleville lähetystyöntekijöille ja kansalaisjärjestöjen 9555: palveluksessa oleville kehitystyöntekijöille. 9556: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama SOLMU-työryhmää, jonka tehtävänä oli 9557: selvittää asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun 9558: lain soveltamiskäytännössä esiintyneitä ongelmia ja muutostarpeita, jätti ehdotuk- 9559: sensa 29.5.1998.Eduskunta on joulukuussa 1998 hyväksynyt ehdotuksen pohjalta 9560: valmistellun lainmmutoksen, joka mm. mahdolllistaa lähetystyöntekijöiden ja 9561: kehitysyhteistyössä olevien säilymisen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä 9562: viiden vuoden ulkomailla oleskelun jälkeenkin. Laki tulee voimaan 1.3.1999. 9563: Asia ei näin ollen anna aihetta toimenpiteisiin. 9564: 9565: Lainsäädännön muuttaminen Suomen solmimaa kansainvälistä sitoumusta 9566: vastaavaksi 9567: HE 17911997 vp 9568: Ulkoasiainvaliokunta 9569: 9570: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin lainsää- 9571: dännön muuttamiseksi Suomen solmimaa kansainvälistä sitoumusta vastaa- 9572: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 135 9573: 9574: vaksi. 9575: Tasavallan Presidentti antoi 20.3.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9576: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9577: Asiasta on annettu eduskunnalle hallituksen esitys laiksi Suomen ja Länsi-Euroopan 9578: unionin välisen turvallisuussopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Laki 9579: on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa numerolla 41-42/1998. Asia 9580: ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin. 9581: 9582: Pakolaishakemusten käsittely ja YUTP-asioiden saattaminen ulkoasiainva- 9583: liokunnan tietoon 9584: HE 245!1997 vp 9585: Ulkoasiainvaliokunta 9586: 9587: Eduskunta edellytti 6.3.1997, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon 9588: ulkoasiainvaliokunnan muilta valiokunnilta saamissa lausunnoissa esitetyt 9589: näkökohdat. 9590: Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja ottaen huomioon Suomea 9591: sitovat kansainväliset velvoitteet eduskunta edellytti, että myös toisesta jä- 9592: senmaasta tulevat hakemukset käsitellään yksilöllisesti ilman maantieteellis- 9593: tä varaomaa Geneven pakolaissopimuksen ja vuoden 1967 lisäpöytäkirjan 9594: mukaisesti ja että hallitus tekee asiasta asianmukaisen ilmoituksen sopimuk- 9595: sen muille osapuolille. 9596: Eduskunta edellytti hallituksen saattavan YUTP-asiat ulkoasiainvaliokunnan 9597: tietoon riittävän ajoissa ennen niitä koskevaa päätöksentekoa neuvostossa, 9598: jotta valiokunta voisi ottaa kantaa mahdolliseen rakentavan pidättäytymisen 9599: tarpeeseen Suomen osalta. 9600: Tasavallan Presidentti antoi 10.7.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9601: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9602: Viranomaiset käsittelevät muista EU-maista tulleet turvapaikkahakemukset yksilöl- 9603: lisen menettelyn kautta ja lähtökohtaisesti ilmeisen perusteettomina. Toisen 9604: jäsenvaltion kansalaisen jättämästä turvapaikkahakemuksesta ilmoitetaan EU:n 9605: neuvoston pääsihteeristölle. 9606: 9607: Pakolaisavun sisällyttäminen kehitysyhteistyömäärärahoihin 9608: HE 105!1998 vp 9609: Valtiovarainvaliokunta 9610: 9611: 2) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 9612: edellytti luvun 24.30 kohdalla, että toteuttaessaan uutta pakolaisohjelmaa 9613: hallitus noudattaa OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun raportointioh- 9614: jeita pakolaisavun sisällyttämisessä kehitysyhteistyömäärärahoihin valtion 9615: talousarviossa. 9616: Pakolaisavun käsite ja erityisesti pakolaiskustannusten laskeminen ja sisällyttäminen 9617: julkiseksi kehitysavuksi on ollut keskustelun kohteena pitkään OECD:n kehitysapu- 9618: komiteassa. Voimassa olevien OECD:n raportointiohjeiden mukaan kehitysapuun 9619: 136 Ulkoasiainministeriö 9620: 9621: voidaan sisällyttää pakolaiskustannukset ensimmäisen vuoden osalta, jolta pohjalta 9622: Suomi on raportoinut vuosittain omat pakolaiskustannuksensa OECD:n kehitysapu- 9623: komitealle. 9624: Eduskunnan lausuman johdosta hallitus noudattaa tätä laskentaperustetta. Pako- 9625: laisavun käsite ja erityisesti pakolaiskustannusten laskeminen ja sisällyttäminen 9626: julkiseksi kehitysavuksi on ollut keskustelun kohteena pitkään OECD:n kehitysapu- 9627: komiteassa. Voimassa olevien OECD:n raportointiohjeiden mukaan kehitysapuun 9628: voidaan sisällyttää pakolaiskustannukset ensimmäisen vuoden osalta, jolta pohjalta 9629: Suomi on raportoinut vuosittain omat pakolaiskustannuksensa OECD:n kehitysapu- 9630: komitealle. Eduskunnan lausuman johdosta hallitus noudattaa tätä laskentaperustetta 9631: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 9632: 9633: 9634: Oikeusministeriö 9635: 9636: Rangaistusten täytäntöönpano 9637: Ehdonalainen vapaus 9638: HE n:o 23!1990 vp. 9639: Lakivaliokunta 9640: Eduskunta edellytti 6.4.1990, että hallituksen tulee tehdä selkeä ratkaisu 9641: ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvonnan kehittämisestä selvästi valvot- 9642: tavaa tukevaksi ja hänen sopeutumismahdollisuuksiaan lisääväksi. Samalla 9643: hallituksen tulee myös selvittää valvonnan merkitystä toisaalta rikollisuuden 9644: ennaltaehkäisevänä toimintana ja toisaalta jälkihuoltoa edistävänä järjestel- 9645: mänä. 9646: Oikeusministeriön kanta on, että valvonnan asema seuraamusjärjestelmässä tulee 9647: säilyttää nykyisenkaltaisena. Valvonnan tulisi siis edelleen olla pakollinen osa 9648: ehdonalaista vapautta niillä vapautetuilla vangeilla, jotka valvontaan on määrätty. 9649: Tämänsisältöinen valvontasäännös on tarkoitus sisällyttää rikoslain vankeussään- 9650: nöksiä koskevaan hallituksen esitykseen, jonka valmistelua on tarkoitus jatkaa 9651: oikeusministeriössä vuonna 1999. 9652: Tämänhetkisten säännösluonnosten tavoitteena on pitää valvottavien lukumäärä 9653: suurinpiirtein nykyisellään. Valvontaan valikoitomista koskevia sääntöjä on 9654: tarkoitus yksinkertaistaa ja näin muuttaa valvontaan valikoitomista aiempaa 9655: ennustettavammaksi. 9656: Kysymystä valvonnan konkreettisesta sisällöstä selvitetään parhaillaan Kriminaali- 9657: huoltoyhdistyksessä, jonka piirissä käytännön valvontatyötä tehdään. 9658: 9659: Korvausten takaisinperintä 9660: HE n:o 36/1992 vp. 9661: Maa- ja metsätalousvaliokunta 9662: Eduskunta edellytti 2.6.1992, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla lain- 9663: säädäntömme eri aloilla olevat korvausten takaisinperintää koskevat sään- 9664: nökset yhtenäistetään siten, että säännökset velvoittavat yhtenäisillä perus- 9665: teilla takaisinperintään. 9666: Tarkoituksena on, että hallintomenettelylainsäädännön kokonaisuudistuksen 9667: yhteydessä lakiin otetaan myös perusteettoman edun takaisinperintää koskevat 9668: säännökset. Asiaa selostetaan sanotun lainsäädäntöhankkeen yhteydessä myöhem- 9669: missä kertomuksissa. 9670: 138 Oikeusministeriö 9671: 9672: Huumausainelainsäädäntö 9673: Sopimushoito 9674: HE n:o 180/1992 vp. 9675: Lakivaliokunta 9676: 9677: Eduskunta edellytti 30.11.1993, että asianomaiset ministeriöt yhteistyössä 9678: huolehtivat edellytysten luomisesta huumausainerikossäännöksissä säädetylle 9679: hoitoon sitoutumiselle niin, että toimiva hoitoonohjausjärjestelmä saadaan 9680: aikaan ja käyttöön ja että hoitoa varten varataan riittävät resurssit, jotta eri- 9681: tyisesti nuorilla huumausaineista riippuvaisilla rikoksentekijöillä on tosi- 9682: asialliset mahdollisuudet hoitopalvelujen käyttämiseen. 9683: Eduskunta edellytti, että selvitetään mahdollisuudet täydentää seuraamusjär- 9684: jestelmäämme uudella seuraamuksella, jossa rangaistukseen voidaan sisällyt- 9685: tää hoitojakso. 9686: Vuoden 1998lopussa valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen huumausainepoli- 9687: tiikasta. Periaatepäätös perustuu huumausainepoliittisen toimikunnan mietintöön 9688: (KM 1997: 10). Periaatepäätöksen mukaan huumausaineiden levittämisen ja käytön 9689: ehkäisemiseen pyritään muun muassa järjestämällä huumausaineiden väärinkäyttä- 9690: jille riittävät hoitomahdollisuudet ja helpottamalla hoitoon hakeutumista. 9691: Periaatepäätöksen mukaan virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa hoitoon ohjausta ja 9692: hoitopalveluja kehitetään mm. sosiaalitoimen ja poliisin yhteisissä päivystyksissä. 9693: Säilöönottojen vaihtoehtoja selvitetään eri viranomaisten yhteistyössä. 9694: Opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaus- ja ylläpitohoidon tavoitteena on norma- 9695: lisoida huumausaineiden ongelmakäyttäjien elämäntilanne irtauttaen hänet huu- 9696: mausainemarkkinoista ja rikollisesta toiminnasta sekä lisätä hänen hoitomotivaa- 9697: tiotaan. Periaatepäätöksen mukaan vieroitushoito ja korvaavaa lääkehoito järjeste- 9698: tään vastaamaan nykyistä tarvetta noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön 9699: määräystä odioidiriippuvaisten hoidosta. 9700: Vankeinhoitolaitos on valmistellut vuosia 1999- 2001 koskevan vankeinhoitolai- 9701: toksen toimintaohjetta. Ohjeessa määriteltäisiin ne tavoitteet ja toimintalinjat, joilla 9702: torjutaan päihderikollisuutta, ehkäistään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja 9703: vankiloissa sekä tuetaan vankeja rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan. 9704: Tarkoitus on vahvistaa aktivoivia ohjelmia ja koulutusohjelmia. Myös huumausai- 9705: neiden ehkäisyä kehitetään niin, ettei uusia käyttäjiä rekrytoidu vankiloissa. 9706: Yhteistyössä vankilan ulkopuolisten tahojen kanssa varmistettaisiin tuen jatkuvuus 9707: vangin vapauduttua. 9708: Hoitoon ohjausta itsenäisenä seuraamuksena (niin sanottu sopimushoito) on 9709: alustavasti selvitelty sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön toimesta. 9710: Lainvalmistelutyö voidaan kuitenkin aloittaa vasta Suomen EU-puheenjohtajakau- 9711: den jälkeen. 9712: 9713: Takaajan asema 9714: Konkurssilainsäädäntö 9715: HE n:o 18311992 vp. 9716: Lakivaliokunta 9717: 9718: Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus erikseen huolehtii takaajan ase- 9719: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 139 9720: 9721: man järjestämisestä nykyistä kohtuullisemmaksi velkojan tiedonantovelvolli- 9722: suutta ja huolellisuusvelvoitetta lisäämällä. 9723: Lisäksi eduskunta edellyttää, että konkurssilainsäädännön jatkovalmistelun 9724: yhteydessä viipymättä selvitetään, miten velallisen asuntoa suojataan myös 9725: konkurssimenettelyn yhteydessä tässä esityksessä omaksuttujen periaatteiden 9726: mukaisesti. 9727: Hallitus antoi 23.10.1998 eduskunnalle esityksen takaosta ja vierasvelkapanttausta 9728: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 189/1998 vp). Eduskunta hyväksyi esitykseen 9729: sisältyvät lait 14.12.1998. Uudessa laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta on 9730: lisätty Iuotonautajan tietojenautovelvollisuutta takaajalle ja vterasvelkapantin 9731: antajalle. Laki korostaa muutenkin Iuotonautajan huolellisuusvelvoitetta. Eräin 9732: edellytyksin takaajan vastuuta voidaan sovitella, jos tuotonantaja on laiminlyönyt 9733: tiedonantovelvollisuutensa tai takaajan maksukyvyn selvittämisen. 9734: Velallisen aseman suojaaminen tulee selvitettäväksi uutta konkurssilakia valmistel- 9735: taessa. Työ on vireillä oikeusministeriössä. 9736: 9737: Oikeushenkilön rangaistusvastuu 9738: HE 95/1993 vp ja 23011994 vp 9739: Lakivaliokunta 9740: Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus seuraa oikeushenkilön rangais- 9741: tusvastuun soveltamista tuomioistuimissa ja arvioi sen jälkeen, onko aihetta 9742: säätää yhteisösakko pakolliseksi seuraamukseksi. 9743: Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.1995. Eri 9744: lähteistä saatujen tietojen perusteella voidaan sanoa, että vaatimuksia yhteisösak- 9745: koon tuomitsemisesta on tehty varsin vähän, todennäköisesti ei viittäkään. Oikeus- 9746: ministeriön käsityksen mukaan vaatimusten vähäinen määrä ei johdu yhteisösak- 9747: koon tuomitsemisen harkinnanvaraisuudesta, vaan yhteisösakolla rangaistavien 9748: rikosten vähäisestä esiintymisestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa edelleen 9749: yhteisösakkolainsäädännön soveltamista. 9750: Oikeusministeriö päätti, että edellä mainittujen seikkojen johdosta asia ei anna 9751: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 9752: 9753: Vakuutussopimuslaki 9754: HE n:o 11411993 vp. 9755: Talousvaliokunta 9756: Eduskunta kiinnitti 17.5.1994 huomiota siihen, että 30- 32 §:n säännökset 9757: saattavat johtaa pitkittyviin oikeudenkäynteihin ja hankaluuksiin vahinkoa 9758: kärsineen osalta. Eduskunta edellytti,että hallitus seuraa asiaa ja ryhtyy tar- 9759: vittaessa lainsäädännöllisiin toimiin syyttömän osapuolen oikeuksien var- 9760: mistamiseksi. 9761: Uuden lain soveltamisesta ei ole vielä ehtinyt syntyä oikeuskäytäntöä. Siten toistai- 9762: seksi ei voida arvioida mainittuihin säännöksiin liittyviä mahdollisia epäkohtia. 9763: 140 Oikeusministeriö 9764: 9765: Viittomakieli 9766: HE 30911993 vp 9767: Perustuslakivaliokunta 9768: 9769: Eduskunta edellytti 13.6.1995, että hallitus mahdollisimman nopeasti selvit- 9770: tää, miten viittomakieltä käyttävät saavat turvatun, tasavertaisen aseman 9771: muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa. 9772: Oikeusministeriö asetti 20.2.1996 työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän 9773: mietintö valmistui tammikuussa 1998 ja se lähetettiin tiedoksi ja asianmukaisia 9774: toimenpiteitä varten asianosaisille ministeriöille ja muille viranomaisille. Oikeusmi- 9775: nisteriö asetti 20.2.1996 työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän mietintö 9776: valmistui tammikuussa 1998 ja se lähetettiin tiedoksi ja asianmukaisia toimenpiteitä 9777: varten asianomaisille ministeriöille ja muille viranomaisille. 9778: Oikeusministeriössä järjestettiin 8.12.1998 eduskunnan perustuslakivaliokunnan 9779: mietinnöissään 2/1997 ja 1/1998 edellyttämän arvion tekemiseksi kuulemistilaisuus, 9780: johon oli kutsuttu edustajat opetusministeriöstä, liikenneministeriöstä, sosiaali- ja 9781: terveysministeriöstä, opetushallituksesta, sosiaalialan tutkimus- ja kehittämis- 9782: keskuksesta (Stakes) sekä Suomen Kuntaliitosta. 9783: Viittomakielen asema on otettu kattavasti huomioon uudessa perusopetuslaissa 9784: (628/1998) ja lukiolaissa (629/1998). Myös alan yliopisto-opetusta on laajennettu 9785: käynnistämällä vuoden 1998 syksyllä viiuomakielisten luokanopettajien koulutus. 9786: Tavoitteena on myös edelleen kehittää yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta, jolta 9787: pohjalta voitaisiin myöhemmin käynnistää myös viiUomakielisten aineenopettajien 9788: koulutus. Yleistäen voitaneen todeta opetuksessa, ehkä varhaiskasvatusta lukuun ot- 9789: tamatta, otetun merkittäviä askeleita viittomakielen aseman kohentamiseksi. 9790: Myös tulkkipalvelujen saatavuutta on koko 1990-luvun parannettu, joskin varsinkin 9791: opiskelutulkkauksessa samoin kuin tulkkien ammatillisen aseman järjestämisessä on 9792: vielä ongelmia. Stakes onkin käynnistänyt tulkkijärjestelmää koskevan kokonaissel- 9793: vityksen. 9794: Viittomakieltä käyttävien asemaa on parannettu myös tiedonvälityksessä ottamalla 9795: Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) julkista palvelua koskevaan pykälään 9796: asiaa koskeva säännös. Liikenneministeriössä puolestaan on meneillään selvitys 9797: joukkoliikkeen soveltuvuudesta muun muassa liikkumisesteisille. Tässä yhteydessä 9798: tarkastellaan myös viittomakieltä kä>:ttävien asemaa. Samoin heidän asemansa 9799: hallintomenettelyssä on harkittavana oikeusministeriössä käynnissä olevan hallinto- 9800: menettelylainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. 9801: Saadun selvityksen perusteella voidaan arvioida, että viittomakieltä käyttävien 9802: asemaa kieli- ja kulttuurivähemmistönä ollaan myös käytännössä monissa keskei- 9803: sissä kysymyksissä kehittämässä eduskunnan ponnessa mainitun työryhmän 9804: linjausten mukaisesti, eikä eduskunnan lausuma enää sellaisenaan anna aihetta 9805: toimenpiteisiin, vaan viiUomakielisten oikeusasemaa voidaan vastaisuudessa 9806: selostaa kullakin hallinnonalalla erikseen esimerkiksi eri lainsäädäntöhankkeiden 9807: yhteydessä 9808: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 141 9809: 9810: Asumisoikeusyhdistykset 9811: HE n:o 16/1994 vp. 9812: Ympäristövaliokunta 9813: Eduskunta edellytti 20.9.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristö- 9814: ministeriö ja oikeusministeriö seuraavat tarkoin asumisoikeusyhdistysten 9815: toimintaa ja toimivuutta ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin lainsäädännön edel- 9816: leen kehittämiseksi. 9817: L~i asumisoikeusyhdisty~si~tä tuli vo~maan.1.3.1995. Kauppar.~~i~ter~~n on r~k~st~ 9818: röity vasta muutama asumisoikeusyhdistys, JOten tarvetta lamsaadannon kehlttaml- 9819: seen ei ole vielä ilmennyt. 9820: 9821: Kaksoismandaatin kielto 9822: 9823: HE 35111994 vp 9824: Perustuslakivaliokunta 9825: Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen välittömästi käynnistävän nyt hy- 9826: väksyttyä lakia täydentävän sellaisen lainsäädännön valmistelun, joka estää 9827: sen, että eduskuntaan valittu kansanedustaja toimisi samanaikaisesti Euroo- 9828: pan parlamentin jäsenenä. Valmistelussa on erityisesti arvioitava vuodelta 9829: 1976 olevan EU:n vaalisäädöksen nykyistä todellista merkitystä ja sitä, on- 9830: ko kansallinen lainsäädäntö mainitusta kysymyksestä asianmukaista toteut- 9831: taa perustuslain vai poikkeuslain tasolla. Asiasta on viipymättä annettava 9832: esitys seuraavissa vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Välttämättömänä ta- 9833: voitteena on saada täydentävät säännökset voimaan hyvissä ajoin ennen en- 9834: simmäisiä Euroopan parlamentin jäsenten suoria vaaleja. 9835: Joulukuussa 1998 annetulla ja 1.1.1999 voimaan tulleilla laeilla valtiopäiväjärjes- 9836: tyksen muuttamisesta (1069/1998) jaedustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n muutta- 9837: misesta (1070/1998) on pysyvästi korvattu samanaikaisesta toimimisesta kansan- 9838: edustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä aiheutuvan niin sanotun kaksoisman- 9839: daatin haittavaikutusten torjumiseksi annetut väliaikaiset säännökset, valtiopäiväjär- 9840: jestyksen väliaikaisesta muuttamisesta 16.12.1994 annettu laki (118/1994) siihen 9841: myöhemmin tehtyine muutoksineen ja väliaikaisesta poikkeuksesta edustajanpalk- 9842: kiosta annettuun lakiin samana päivänä annettu laki (1187/1994) siihen myöhem- 9843: min tehtyine muutoksineen. Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen Hallitusmuo- 9844: doksi (HE 111998 vp) vastaava pysyvä sääntelyn ehdotettu otettavaksi hallitus- 9845: muodon 28 §:n 1 momenttiin, vaalilain (714/19998) 126 §:n 3 momenttiin on jo 9846: 8.10.1998 alkaen sisällytetty pysyvä säännös Euroopan parlamentin jäseneksi 9847: valitun edustajan varaedustajalle annettavan valtakirjan kaavasta. 9848: Euroopan unionin neuvoston käsiteltävänä on Euroopan parlamentin 15.7.1998 9849: tekemä ehdotus Euroopan parlamentin jäsenten vaaleja koskevat yhteiset periaatteet 9850: sisältäväksi vaalimenettelysäädökseksi, jolla muun muassa kiellettäisiin kaksois- 9851: mandaatti. Vaalisäädöksen hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa ja 9852: Euroopan parlamentin kaikkien jäsenten ehdottoman enemmistön antamaa puolta- 9853: vaa lausuntoa. Suomen voimassa olevan kaksoismandaatin haittavaikutusten 9854: torjumiseksi annetun pysyvän sääntelyn on katsottu vastaavan mahdollisesti 9855: asetettavaa kaksoismandaatin kieltoa. 9856: 142 Oikeusministeriö 9857: 9858: Holhoustoimen organisaation uudistaminen 9859: HE 16/1995 vp 9860: Lakivaliokunta 9861: Eduskunta edellytti 6.9.1995, että holhoustoimen organisaation uudistami- 9862: nen toteutetaan alkaneen vaalikauden aikana. 9863: Hallitus antoi 2.10.1998 eduskunnalle esityksen holhouslainsäädännön uudistami- 9864: seksi (HE 146/1998 vp). Esitys sisälsi myös ehdotuksen holhoustoimen organisaati- 9865: on uudistamisesta. Eduskunta hyväksyi esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 9866: 11.12.1998. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.12.1999. Asia ei näin ollen anna 9867: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 9868: 9869: Julkinen puolustus ja syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulut 9870: rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyssä 9871: HE 8211995 vp 9872: Lakivaliokunta 9873: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että julkista puolustusta koskevat säännökset 9874: lisätään lakiin samalla kun maksutonta oikeudenkäyntiä ja yleistä oi- 9875: keusapua koskevat lait uudistetaan. Tätä koskeva esitys on annettava edus- 9876: kunnalle niin, että julkista puolustusta koskevat säännökset ovat voimassa 9877: viimeistään vuoden 1999 alusta. 9878: Eduskunta edellytti, että syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat 9879: säännökset annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi samassa yhteydessä kuin 9880: julkisten oikeusapupalvelujen kokonaisuudistus ja julkisen puolustuksen jär- 9881: jestäminen. Myös syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat sään- 9882: nökset tulee saada voimaan viimeistään vuoden 1999 alusta. 9883: Eduskunta edellytti, että tuomion rakenne vakioidaan ja tuomioistuinten kä- 9884: yttöön laaditaan useampia erityyppisiä mallituomioita vielä ennen lainsää- 9885: dännön voimaantulemista. 9886: Eduskunta edellytti, että oikeudenkäyntiuudistuksen seuraavassa vaiheessa 9887: toteutetaan oikeudenkäyntisäännösten systemaattinen kodifiointi. 9888: Julkista puolustusta ja syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat säännök- 9889: set lisättiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin samassa yhteydessä 9890: kun maksutonta oikeudenkäyntiä ja yleistä oikeusapua koskevia lakeja uudistettiin. 9891: Lait tulivat voimaan 1.6.1998, kuitenkin siten, että syytteestä vapautetun kuluja 9892: koskeva säännös tulee voimaan vasta 1.1.1999lukien. Oikeusministeriön tuomareil- 9893: le järjestämässä prosessinjohtokoulutuksessa on korostettu tuomioiden perustelujen 9894: merkitystä ja tuomioiden laatimistapoihin on kiinnitetty huomiota. Oikeudenkäyn- 9895: tisäännösten systemaattinen kodifiointi on tarkoitus toteuttaa suunnittelukaudella 9896: 2000- 2004. 9897: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 143 9898: 9899: Hallintolainkäyttö 9900: HE 21711995 vp 9901: Lakivaliokunta 9902: Eduskunta edellytti 10.6.1996, että nyt hyväksyttävän hallintolainkäyttölain 9903: tarkoituksen ja periaatteiden toteutumiseksi kullakin hallinnonalalla erikseen 9904: tarkistetaan yhteistyössä hallintotuomioistuintoimikunnan ja oikeusministeri- 9905: ön kanssa voimassa oleviin eri lakeihin ja asetuksiin sisältyvät valitus- 9906: menettelysäännökset. Ne on tilanteen mukaan joko yhdenmukaistettava hal- 9907: lintolainkäyttölain kanssa, poistettava tarpeettomina tai muutettava tarpeelli- 9908: silta osin viittauksiksi halhntolainkäyttölain säännöksiin. Esitykset on koh- 9909: tuullisessa ajassa annettava eduskunnan käsiteltäviksi. 9910: Erityislakien yhdenmukaistamista hallintolainkäyttölain kanssa on jatkettu vuonna 9911: 1998 eri hallinnonaloilla. Eduskunnalle on myös annettu esitys 83/1998 vp laeiksi 9912: vakuutusoikeudesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta hallinto- 9913: lainkäyttölain voimaantulon johdosta. Hallintolainkäyttölaki on otettu huomioon 9914: keskeisessä lainsäädännössä, mutta erityislakien muutoksenhakusäännösten 9915: yhdenmukaisuutta hallintolainkäyttölain kanssa on tarpeen edelleen seurata. 9916: Oikeusministeriön käsityksen mukaan lausuma ei kuitenkaan enää anna aihetta 9917: erityisiin jatkotoimenpiteisiin. 9918: 9919: Saamen kielen huoltoa koskeva pohjoismainen yhteistyö 9920: HE 103/1996 vp 9921: Valtiovarainvaliokunta 9922: 9923: 1) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 9924: edellytti momentin 2545.51 kohdalla, että vuoden 1997 aikana saamelaiskä- 9925: räjille turvataan riittävä määräraha saamen kielen huoltoa koskevaan poh- 9926: joismaiseen yhteistyöhön osallistumista varten. 9927: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1997 1 lisätalousarviossa 200 000 markan 9928: lisämäärärahan momentille 25.45.51 ja kysymyksessä oleva määräraha on sisällytet- 9929: ty myös sen jälkeisten vuosien talousarvioihin. Näin ollen asia ei anna aihetta 9930: enempiin toimenpiteisiin. 9931: 9932: Onnettomuuksien tutkiota 9933: HE 10711995 vp 9934: Hallintovaliokunta 9935: Eduskunta edellytti 10.11.1995 hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin myös 9936: vesiliikenneonnettomuuksien tutkinnan järjestämiseksi onnettomuuksien tut- 9937: kinnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä sekä selvittävän eri tahojen 9938: vapaaehtoisuuteen perustuvan nykyisen tieliikenneonnettomuuksien tutkinta- 9939: järjestelmän osalta säädöspohjan tarpeellisuuden. 9940: Hallitus on antanut 4.10.1996 Eduskunnalle esityksen laeiksi onnettomuuksien 9941: tutkinnasta annetun lain sekä merilain 18 luvun muuttamisesta (HE 147/1996 vp). 9942: Esityksen mukaan vesiliikenneonnettomuudet ryhdyttäisiin tutkimaan onnettomuuk- 9943: sien tutkinnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Esitys on valmisteltu 9944: yhteistyössä liikenneministeriön kanssa. Eduskunta on hyväksynyt sanotut lait 9945: 144 Oikeusministeriö 9946: 9947: 5.11.1996. Lait ovat tulleet voimaan 1.3.1997. 9948: Liikenneministeriö on asettanut 30.12.1996 työryhmän tieliikenneonnettomuuksien 9949: tutkiotajärjestelmän säädöspohjan tarpeellisuutta selvittämään. Työryhmän tehtävänä 9950: on myös laatia ehdotus tarvittaviksi säädöksiksi. Työryhmän määräaika päättyy 9951: 31.1.1998. 9952: Työryhmän määräaikaa on jatkettu 31.3.1998. Asian jatkovalmistelu on käynnistetty 9953: työryhmän mietinnöstä annettujen lausuntojen pohjalta siten, että hallituksen esitys 9954: voitaisiin antaa 30.6.1999 mennessä. 9955: 9956: Oikeudenkäyntikulut 9957: Kertomus 511996 vp 9958: Lakivaliokunta 9959: 1) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 9960: liitteenä olevassa lausunnossa lakivaliokunta edellytti, että hallitus ryhtyy 9961: kiireesti toimenpiteisiin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun oikeudenkäyntiku- 9962: lusäännösten epäkohtien korjaamiseksi. 9963: Oikeusministeriö asetti 10.9.1997 toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella 9964: hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9965: oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien säännösten tarkistamiseksi sekä 9966: lisäksi selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat oikeudenkäyntikulujen määrään, ja 9967: ehdottaa lainsäädännöllisiä tat muita keinoja alentaa asianosasille oikeuden- 9968: käynneistä aiheutuvia kustannuksia. 9969: Toimikunta luovutti välimietintönsä oikeusministeriölle 17 .3.1998. Mietintö sisälsi 9970: hallituksen esityksen muotoon laadituo ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 21luvun 9971: muuttamiseksi. Mietinnön perusteella laadittu hallituksen esitys (HE 107/1998 vp) 9972: annettiin eduskunnalle syyskuussa 1998. Lakivaliokunta ryhtyy käsittelemään 9973: esitystä tammikuussa 1999. 9974: Oikeusministeriö päätti, että edellä mainittujen seikkojen johdosta asia ei anna 9975: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 9976: 9977: Samaa sukupuolta olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvät 9978: oikeudelliset epäkohdat 9979: LA 2611996 vp 9980: Lakivaliokunta 9981: Eduskunta hyväksyi 26.9.1997 toivomuksen: 9982: että hallitus ryhtyy asianmukaisin lainsäädäntötoimiin samaa sukupuolta 9983: olevien kumppanetden yhteiselämään liittyvien oikeudellisten epäkohtien 9984: poistamiseksi. 9985: Oikeusministeriö asetti 17.12.1997 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää samaa 9986: sukupuolta olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvien epäkohtien poistamiseksi 9987: tarpeelliset lainsäädäntötoimenpiteet ja koordinoida eri ministeriöiden yhteistyötä 9988: asiassa. Työryhmän määräaika päättyy 30.4.1999. 9989: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 145 9990: 9991: Seksuaalirikossäännökset, soveltaminen 9992: HE 6 ja 11711997 vp 9993: Lakivaliokunta 9994: 9995: Eduskunta edellytti 15.6.1998, että hallitus sisällyttää vuotta 2001 koske- 9996: vaan hallituksen kertomukseen selvityksen siitä, miten uusia seksuaalirikos- 9997: säännöksiä on sovellettu viranomaistoiminnassa ja oikeuskäytännössä. 9998: Tasavallan Presidentti antoi 24.7.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9999: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10000: Oikeusministeriö on antanut oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtäväksi kerätä 10001: ponnessa tarkoitetut tiedot. 10002: 10003: Suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa 10004: HE 4811998 vp 10005: Perustuslakivaliokunta 10006: Eduskunta edellytti 22.9.1998, että hallitus selvittää suhteellisuuden toteu- 10007: tumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat ja tarvittaessa valmistelee 10008: vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta 10009: poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. 10010: Tasavallan Presidentti antoi 2.10.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 10011: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10012: Oikeusministeriö seuraa 2.10.1998 annetun vaalilain (714/ 1998) toimimista suhteel- 10013: lisuuden toteutumisen ja poliittisen kentän mahdollisen pirstoutumisen kannalta 10014: 21.3.1999 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin 10015: mahdollisesti havaitsemiensa ongelmien selvittämiseksi ja vaalilainsäädännön 10016: muuttamiseksi. 10017: 10018: Vaalirahoituksen avoimuus 10019: HE 4811998 vp 10020: Perustuslakivaliokunta 10021: Eduskunta edellytti, että hallitus kiireellisesti valmistelee vaalirahoituksen 10022: avoimuuden lisäämiseksi tarvittavat lainsäädännön muutokset. 10023: Tasavallan Presidentti antoi 2.10.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 10024: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10025: Valtioneuvosto asetti 15.10.1998 komitean (vaalirahoituskomitea) tutkimaan 10026: mahdollisuuksia vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi ja suorittamiensa 10027: selvitysten ja kansainvälisen oikeusvertailun pohjalta selvittämään keinot tähän sekä 10028: laatimaan ehdotukset mahdollisesti tarpeellisiksi havaitsemikseen lainmuutoksiksi 10029: ja muiksi toimenpiteiksi. Komitean tulee saada työnsä valmiiksi 30.9.1999 mennes- 10030: sä. 10031: Sisäasiainministeriö 10032: 10033: 10034: Sisäasiainministeriö 10035: 10036: Paikallishallinnon uudistaminen 10037: HE n:o 100/1990 vp. 10038: Laki- ja talousvaliokunta 10039: 10040: Eduskunta edellytti 15.2.1991, että aluejakoa toteutettaessa paikalliset ja 10041: kielelliset suhteet otetaan huomioon palvelujen toimivuuden varmistamisek- 10042: si. 10043: Eduskunta totesi, että toiminnallisesti ulosottotoimi liittyy läheisesti oi- 10044: keushallintoon. Tämän vuoksi eduskunta edellytti hallituksen selvittävän 10045: mahdollisuutta ulosottotoimen erottamisesta kokonaisuudessaan oikeusmi- 10046: nisteriön alaiseksi itsenäiseksi organisaatiokokonaisuudeksi. 10047: Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa alueellisen palvelu- 10048: tason säilymistä maan eri osissa ja tarvittaessa ryhtyy viipymättä asian vaa- 10049: timiin lainsäädäntötoimiin. 10050: Valtion paikallishallinnon uudistamisen perustana on vuonna 1992 voimaan tullut 10051: laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/92). Lakia sovelletaan 10052: poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien, sekä sen 10053: mukaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion paikallishallintotehtävien järjestä- 10054: miseen. Uudelleenjärjestely koskee rekisterihallintolain (166/1996 vp) mukaan 10055: myös rekisteritoim1stoja. 10056: Valtion paikallishallinto järjestetään valtioneuvoston tekemän kihlakuntapäätöksen 10057: ( 1464/92) mukaan kihlakunnittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestelmän mu- 10058: kaiset kihlakunnanvirastot tai erilliset virastot. Kihlakuntajaon valmistelussa on 10059: otettu huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laa- 10060: juus, liikenneyhteydet, kieliolot sekä kuntien vakiintuneet yhteistyösuhteet ja 10061: toiminnalliset aluekokonaisuudet Kihlakunnanvirastot, jotka aloittavat toimintansa 10062: 1.12.1996, jakaantuvat poliisitointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja rekisteritointa 10063: hoitaviin varsin itsenäisiin yksikköihin, jotka toiminnallisesti ovat ao. ministeriöi- 10064: den alaisia. 10065: Kihlakuntauudistuksen valmistelussa on keskeisenä lähtökohtana ollut palvelujen 10066: laadun parantaminen ja palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaaminen maan eri 10067: osissa. 10068: Uudistuksen yhteydessä tullaan säilyttämään nykyiset poliisipiirien kansliat ja 10069: rekisteritoimistot Poliisipiirien kanslioista muodostetaan kihlakunnanvirastoja/eril- 10070: lisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Samoin rekisteritoimistoista muodostetaan 10071: joko kihlakunnanvirastojen yksiköitä/erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. 10072: Muihin kihlakuntaan kuuluviin kuntiin, palvelujen tarpeesta riippuen, perustetaan 10073: hallinnonalojen yhteisiä yhteispalveluyksiköitä. Yhteispalveluyksikköjen ~rusta 10074: minen on tehty mahdolliseksi lokakuussa 1993 voimaan tulleella lmlla JUlkisen 10075: hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä 10076: (802/93). Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1993 paikallishallinnon palvelu- 10077: toimistohankkeen tukemaan paikallisten yhteispalveluyksikköjen perustamista ja jo 10078: toimivien yhteispalveluyksikköjen kehittämistä. Hankkeesta saaduista myönteisistä 10079: kokemuksista johtuen sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996 yhteispalvelu- 10080: hankkeen jatkamaan ja tehostamaan yhteispalvelun edistämistä. 10081: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 147 10082: 10083: Eduskunta on hyväksynyt asiasta 13.2.1996 uuden lausuman ja asiaa selostetaan 10084: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä. 10085: 10086: Rekisteritoimistojen yhdistäminen valtion paikallishallintoon ja kihlakunta- 10087: hallinnon kehittäminen 10088: HE n:o 15411991 vp 10089: Hallintovaliokunta 10090: Eduskunta edellytti 16.1.1992, että valtion paikallishallinnon palvelujen pa- 10091: rantamiseksi, tehokkuuden ja samalla taloudellisuuden lisäämiseksi kihla- 10092: kunnanvirastoihin ja erillisim virastoihin hankitaan nykyaikaiseen tietotek- 10093: niikkaan perustuvat laitteet ja kunnolliset muut työskentelyssä tarvittavat 10094: välineet kaikkien lakiehdotuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten. 10095: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisimman pian mahdolli- 10096: suudet valtion paikallishallinnon kokoamiseen yhteen nyt käsittelyssä olevaa 10097: lakiehdotusta laajemmin soveltaen yhden luukun periaatetta siten, että ensi- 10098: tilassa kytkettäisiin ainakin kihlakuntien erilliset virastot ja nykyisten rekis- 10099: teritoimistojen väestökirjatehtävät kihlakunnan virastojärjestelmään koko 10100: maassa. 10101: Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitettiin valtion uudistettuun paikallishal- 10102: lintojärjestelmään kihlakuntauudistuksen tullessa voimaan 1.12.1996. 10103: Kihlakunnanvirastosta annetun asetuksen mukaan kihlakunnanvirastojen ja niiden 10104: yksiköiden tulosohjauksen yhteensovittamista ja kihlakuntien yhteistoimintaa sekä 10105: kihlakunnanvirastojen yleistä kehittämistä koskevia asioita varten toimii sisäasiain- 10106: ministeriön yhteydessä kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmä. 10107: Kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut 10108: tammikuussa 1997 kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seurantaryhmän, joka toimii 10109: kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän ohjauksessa. Työryhmän määräaika on 10110: 31.12.1998. Kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seurantaryhmä on saanut tehtävänsä 10111: suoritetuksi. Vuonna 1999 eduskunnalle tullaan antamaan selonteko kihlakuntau- 10112: udistuksen toteuttamisesta. 10113: 10114: Kuntien valtionosuusjäijestelmä 10115: HE n:o 214/1991 vp 10116: Hallintovaliokunta 10117: Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen ta- 10118: sauskertoimen kuntakohtaista vahvistamista lähetetään tasauskertoimen pe- 10119: rusteena olevat tiedot kullekin kunnalle. 10120: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa käynniste- 10121: tään valtionosuustehtävien hoitamista koskevien normien kokonaistarkastelu 10122: tavoitteena mahdollisimman pian ja laajalti poistaa kuntien toimintavapautta 10123: tarpeettomasti rajoittavia normeja. 10124: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että uuden valtionosuus- 10125: järjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi tilassa siten, 10126: että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdottoman välttämät- 10127: 148 Sisäasiainministeriö 10128: 10129: tömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudistuksen voi- 10130: maantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuksen kautta 10131: tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti käytössä 10132: olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset 10133: oleellisesti pienenevät. 10134: Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää 10135: uutta tarpeetonta byrokratiaa. 10136: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa 10137: kolme vuotta, mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle se- 10138: lonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Edus- 10139: kunta edellytti, että selonteon yhteydessä arvioidaan perusteellisesti uudis- 10140: tuksen vaikutuksia muun muassa yleisen valtionosuuden määräytymisperus- 10141: teiden kuntakohtaisten vaikutusten ja tasausjärjestelmän näkökulmasta. 10142: Eduskunta edellytti, että harkinnanvaraisia avustuksia voidaan käyttää myös 10143: uuden valtionosuusjärjestelmän mahdollisesti aiheuttamien kohtuuttomien 10144: kuntakohtaisten taloudellisten vaikeuksien helpottamiseen. 10145: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta antoi eduskunnan päätökseen liittyen 10146: joulukuussa 1993 valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön tehtäväksi 10147: selvittää, miten tietojen keruuta tullaan vähentämään kunnista eduskunnan päätök- 10148: sen mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin tietojen keruun vähentäminen noin kolman- 10149: neksella vuodesta 1991 vuoteen 1995. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelu- 10150: kunnan 1997 keväällä julkaiseman selvityksen mukaan tiedonkeruussa kuntien 10151: työmäärä on vähentynyt noin kolmanneksella ja valtion työmäärä hieman vähem- 10152: män vuodesta 1992 vuoteen 1996. Selvityksen pohjalta neuvottelukunnan tekemät 10153: ehdotukset ovat osittain edelleen työn alla asianomaisissa ministeriöissä. Tiedonke- 10154: ruun toteuttamiseksi uusimmalla tekniikalla on paraikaa meneillään erillinen koulu- 10155: hallintoa koskeva kehittämishanke. 10156: Sisäasiainministeriö asetti 17.2.1995 työryhmän valmistelemaan eduskunnalle 10157: annettavaa selontekoa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työryhmän 10158: tehtävänä oli laatia eduskunnalle annettava selonteko 31.12.1995 mennessä. 10159: Työryhmässä ovat edustettuina opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, 10160: sisäasiainministeriö sekä valtiovarainministeriö. 10161: Sisäasiainministeriö asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien välisten suhteiden uudista- 10162: misprojektin, joka jatkaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että uusi 10163: järjestelmä tuli voimaan vuoden 1997 alussa. Koska uuden valtionosuusjärjestelmän 10164: valmistelu on meneillään, hallitus on todennut, ettei ole tarkoituksenmukaista antaa 10165: eduskunnalle selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta. 10166: Kertomusvuonna sovellettiin yhteen kuntaan lakia kunnan talouden vakauttamisesta 10167: ja kuntaselvityksestä (658/94). Lain perusteella myönnettiin korkotukea, jonka 10168: määrä on noin 10 miljoonaa markkaa. 10169: Tasavallan presidentin vahvistettua 20.12.1996 kuntien valtionosuuslain ja siihen 10170: liittyvät muut lait (1147 -116611996) asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 10171: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 149 10172: 10173: Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisointi 10174: HE n:o 9911993 vp. 10175: Hallintovaliokunta 10176: Eduskunta edellytti 30.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että maakun- 10177: nan kehittämisrahaan kootaan varoja muun muassa eri hallinnonalojen alu- 10178: eellisesti kohdennetuista elinkeinotoiminnan kehittämisvaroista siten, että 10179: määrärahan suuruus vuonna 1995 on noin 200 miljoonaa markkaa. 10180: Eduskunta edellytti kunnallislain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa 10181: hallituksen huolehtivan siitä, että kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnos- 10182: sa otetaan vallitsevat poliittiset voimasuhteet huomioon mahdollisimman 10183: hyvin kaikissa toimielimissä eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamien ääni- 10184: määrien suhteessa. 10185: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän kuntien yhteistoimintaa rajoilta- 10186: vien säännösten väljentämistä. 10187: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että aluekehitysvaroista 10188: varataan kuntayhtymien käyttöön erillismäärärahoja, jotta lääninsuunnittelu- 10189: yksiköiden aluekehitystehtävissä ammattikokemusta hankkiuutta henkilökun- 10190: taa voidaan siirtää niiden maakunnan liittojen palvelukseen, missä siihen on 10191: tarvetta. 10192: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että valtion eri piirihallin- 10193: toviranomaisilla on riittävästi toimivaltaa ja toiminnan edellyttämiä resurs- 10194: seja mukaan lukien aluekehitysrahat, jotta piirihallintoviranomaiset voivat 10195: tehokkaasti osallistua ohjelmasopimusmenettelyyn sekä siitä, että aluekehi- 10196: tysrahat nimetään jo valtion talousarvioesityksessä riittävän yksilöidysti hal- 10197: linnonaloittain kunkin pääluokan kohdalla. 10198: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua eduskunnal- 10199: le selonteon siitä, miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ovat 10200: toteutuneet. 10201: Valtion vuoden 1998 talousarvioon varattiin 114 miljoonaa markkaa maakunnan 10202: kehittämisrahaa. Tästä summasta varattiin 81 ,6 miljoonaa markkaa EU :n rakennera- 10203: hastoista osarahoitettavien tavoiteohjelmien, yhteisöaloiteohjelmien ja pilottihank- 10204: keiden kansallista rahoitusta varten, josta aluekehitysrahaston osuus oh 70 miljoo- 10205: naa markkaa ja sosiaalirahaston osuus 11 ,6 miljoonaa markkaa. Maakunnan 10206: kehittämisrahasta suurin osa, 86 miljoonaa markkaa myönnettiin maakuntien 10207: käyttöön. Osaamiskeskuksia tuettiin 14 miljoonalla markalla ja kaupunkien kehit- 10208: tämistä 5,4 miljoonalla markalla. Loput 8,6 miljoonaa markkaa varattiin käytettä- 10209: väksi useamman maakunnan yhteisiin ja valtakunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. 10210: Kuntalailla (365/95) on lisätty kuntien toimintavapautta ja toteutettu varsin pitkälle 10211: kuntien organisoitumisvapaus. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset 10212: uudistettiin kokonaan. Poliittisten voimasuhteiden huomioonottamista kuntayhtymi- 10213: en luottamushenkilöhallinnossa koskevat säännökset on sisällytetty kuntalakiin. Sen 10214: 81 §:n 4 momentin mukaan muun kuin päätösvaltaa käyttävän ylimmän toimieli- 10215: men kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa 10216: edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhty- 10217: män alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. 10218: Kertomusvuonna on annettu hallituksen esitys (HE 17211998 vp) eduskunnalle 10219: 150 Sisäasiainministeriö 10220: 10221: laiksi kuntalain muuttamisesta. Esityksen mukaan maakunnan liiton ylimmän 10222: päättävän toimielimen poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulisi vastata maakunnan 10223: alueella kunnallisvaaleissa syntynyttä poliittista jakaumaa suhteellisuusperiaatteen 10224: mukaisesti. Eduskunta hyväksyi esityksen pohjalta lain. 10225: Maakunnan liitot ovat vuoden 1994 maakunnan kehittämisrahalla voineet palkata 10226: lääninsuunnitteluyksiköissä ammattikokemusta hankkineita henkilöitä. Määrärahalla 10227: on voitu maksaa vuosina 1994---1995 1-2 henkilön noin 1 vuoden palkkakus- 10228: tannukset jokaisessa maakunnallisessa liitossa. Vuoden 1995 aikana osa näin 10229: siirtyneistä henkilöistä on saanut vakinaisen työpaikan maakunnan liitoissa. Vuoden 10230: 1996 aikana maakunnan kehittämisrahaa ei tähän tarkoitukseen enää käytetty. Asia 10231: ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 10232: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta hyväksyi 11.11.1994 kannanoton 10233: toimenpiteistä aluehallinnon tulosohjauksen kehittämiseksi ja aluehallinnon toimin- 10234: taedellytysten parantamiseksi. Tavoitteeksi kannanotossa asetettiin muun muassa 10235: päätösvallan siirtäminen aluehallinnolle siten, että alueelliset viranomaiset voisivat 10236: päättää kaikista niistä alueelle sijoittuvista hankkeista, joilla ei ole valtakunnallista 10237: merkitystä. Ensi vaiheessa alueellisten viranomaisten päätösvaltaa lisättäisiin siten, 10238: että siihen kuuluvat enintään 10 miljoonan markan hankkeet. Lisäksi kannanottoon 10239: sisältyi lukuisia hallinnonaloittain täsmennettyjä toimenpiteitä. Kannanoton toteu- 10240: tusta koskevan seurannan mukaan varsin monet alueellisten viranomaisten päätös- 10241: vallan lisäämistä koskevat toimenpiteet on toteutettu tai toteutumassa. EU:n 10242: rakennerahastovarojen budjetointi- ja hallinnointikäytäntö on kuitenkin johtanut 10243: siihen, että käytännössä varsin pieniä määrärahapäätöksiä tehdään keskushallinnos- 10244: sa. Sisäasiainministeriö on ryhtynyt kertomusvuoden lopulla selvittämään sekä 10245: kansallisten että EU:n aluekehitysvarojen koMennusvallan hajauttamista aluetasolle. 10246: Vuoden 1998 talousarviossa kaikkiaan 29 momenttia on joko kokonaan tai osittain 10247: nimetty aluekehitysrahoiksi. Niiden yhtenäismäärä on n. 4,1 mrd. markkaa. 10248: Selonteko alueiden kehittämisestä alueiden kehittämisestä annetun lain tavoitteiden 10249: toteutumisesta annettiin eduskunnalle 8.4.1997. Eduskunta antoi vastauksensa 10250: selontekoon lokakuussa 1997. Selonteossa esitettyjen ja eduskunnan vastauksessa 10251: edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista on jatkettu yhdessä muiden hallinnonalo- 10252: jen kanssa. 10253: Valtioneuvosto päätti 18.12.1997 aluekehityslain mukaisesta tavoiteohjelmasta ja 10254: aluekehitysrahojen suuntaamisesta yleisistä perusteista. Vuonna 1998 on valmisteltu 10255: tavoiteohjelman pohjalta aluekehityksen suuntaviivoja sisältävää kannanottoa EU:n 10256: uuden rakennerahastokauden ohjelmien suuntaamiseksi ja kansallisten toimenpitei- 10257: den tehostamiseksi. 10258: V aitioneuvosto päätti 30.12.1997 aluekehityslain mukaisesta kehitysalueesta, sen 10259: tukialueista ja rakennemuutosalueista. Aluejaot ovat voimassa vuosina 1998 ja 10260: 1999. 10261: 10262: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta 10263: HE n:o 12611993 vp. 10264: Valtiovarainvaliokunta 10265: 2) Hyväksyttäessä 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta 10266: edellytti luvun 26.75 kohdalla, että poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitok- 10267: sen toimintojen tehostamiseksi edelleen yhteistyötä niiden välillä lisätään ja 10268: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 151 10269: 10270: että viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto ja rekisterien joustava käyttö 10271: tehdään mahdolliseksi. 10272: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy rikollisuuden epäsuotuisan kehi- 10273: tyksen estämiseksi tarvittaessa nopeisiin toimiin poliisin taloudellisten toi- 10274: mintaedellytysten turvaamiseksi. 10275: Vuoden 1998 aikana poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välinen yhteistyö jatkui 10276: tiiviinä. Kehittämisen painopiste oli Schengenin sopimuksen voimaantulon kansalli- 10277: sessa valmistelussa. Yhteisen valmistelutyön tavoitteena on löytää yhteiset toiminta- 10278: mallit Schengenin sopimuksen kansallisten määräysten toimeenpanemiseksi. 10279: Käytännön tasolla yhteistyötä on jatkettu erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa 10280: yhteistyö on aiempaa konkreettisemmalla tasolla. 10281: 10282: Maaseutupoliittinen selonteko 10283: Selonteko 2/1993 vp. 10284: Hallintovaliokunta 10285: Eduskunta hyväksyi 8.6.1994 hallintovaliokunnan mietinnön hallituksen 10286: maatalouspoliittisesta selonteosta. Valiokunta edellytti, että hallitus ottaa 10287: huomioon myös mietinnön liitteenä olevien erityisvaliokuntien lausunnot. 10288: Eduskunnan vastausta maaseutupoliittiseen selontekoon on käsitelty maaseutupoli- 10289: tiikan neuvottelukunnassa, joka on valtioneuvoston asettama ja sisäasiainministeriön 10290: nimittämä eri hallinnonalan edustajista koottu maaseutupoliittinen yhteistyöelin. 10291: Kooste eduskunnan vastauksesta on 11.10.1994 lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä 10292: varten niille ministeriöille ja organisaatioille, joille neuvottelukunta katsoi eduskun- 10293: nan edellyttämien jatkotoimien kuuluvan. 10294: Selonteon viitoittaman maaseutupolitiikan valmistelua on jatkettu eri hallinnonalo- 10295: jen ja muiden intressitahojen yhteistyönä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä. 10296: Yhteistyöryhmän tehtävänä on yhteensovittaa maaseudun kehittämistoimia sekä 10297: edistää maaseutuun kohdistuvien voimavarojen tehokasta käyttöä. 10298: Sisäasiainministeriön päätöksellä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimikautta 10299: on jatkettu 31.3.1999 saakka. 10300: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut selvityshenkilön arvioimaan maaseutu- 10301: politiikan kokonaisuutta. Selvitystehtävä valmistuu tammikuun 1999 mennessä. 10302: Tämän jälkeen hallitus tekee päätökset siitä, miten maaseutupolitiikan valmistelua 10303: ja toteuttamista sisällöllisesti ja hallinnollisesti jatketaan. 10304: 10305: Julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistaminen 10306: HE n:o 5711994 vp. 10307: Hallintovaliokunta 10308: Eduskunta edellytti 17.2.1995 hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin 10309: julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistamiseksi, jolloin määritellään ko- 10310: konaistarkastelun perusteella kriteerit viranomaisten oikeudelle saada tietoja 10311: toisilta viranomaisilta ja muilta tahoilta ottaen samalla huomioon yksityisyy- 10312: den suojaan liittyvät kysymykset sekä keinot tiedon luovuttamiseen ja salas- 10313: 152 Sisäasiainministeriö 10314: 10315: sapitoon liittyvien kollisiotilanteiden ratkaisemiseen. 10316: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja 10317: siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) on eduskunnan käsiteltävänä. Ehdotettu 10318: laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta sisältää säännökset niistä yleisistä 10319: perusteista, joiden nojalla salassapidettäviä tietoja voidaan luovuttaa toiselle 10320: viranomaiselle. Lisäksi esitykseen sisältyvät ehdotukset eri hallinnonalojen tietojen 10321: luovuttamista koskevien erityissäännösten muuttamisesta. 10322: Vuonna 1998 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on poliisin henkilörekisterilain 10323: kokonaistarkistus. Kokonaistarkistuksen tavoitteena on varmistaa että poliisin 10324: henkilörekisterilaki on yhdenmukainen henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan 10325: julkisuutta koskevan lain kanssa. 10326: Poliisin henkilörekisterilakiin on tehty Schengenin sopimuksen ja Europol-sopimuk- 10327: sen vaatimat muutokset. 10328: 10329: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus 10330: HE 13111994 vp 10331: Puolustusvaliokunta 10332: 10333: Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus antaa rajavartiolaitoksesta anne- 10334: tun lain muuttamista koskevan esityksen eduskunnalle siten, että naisten 10335: nimittäminen rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin on mahdollista samasta 10336: ajankohdasta lukien kuin puolustusvoimissa. 10337: Ensimmäiset vapaaehtoiseen asepalvelukseen puolustusvoimiin hakeutuneista 10338: naisista vapautuivat asepalveluksen suoritettuaan syyskuussa 1996. Laki rajavar- 10339: tiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta (496/1996) tuli voimaan 15.7.1996. 10340: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 10341: 10342: Huumepoliisiyksikkö 10343: HE 15211994 vp 10344: Valtiovarainvaliokunta 10345: 10346: 2) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 10347: edellytti luvun 26.75 kohdalla, että hallitus selvittää erillisen huumepolii- 10348: siyksikön muodostamistarpeen. 10349: Erillisen huumausainerikosten paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneen organisaa- 10350: tion perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä näiden rikosten selvittäminen 10351: ja ennaltaehkäisy on osa kaikkien poliisiyksiköiden toimintaa. Huumausainerikolli- 10352: suuden torjunnan tehostamiseksi valmisteltiin eri viranomaisten yhteistyönä 10353: huumausainestrategia, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt. 10354: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 153 10355: 10356: Kuntalain vaikutusten seuranta 10357: HE 192/1994 vp ja toivomusaloite 20811991 vp 10358: Hallintovaliokunta 10359: 10360: Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen antavan eduskunnalle selonteon 10361: uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan 10362: sekä muista lain soveltamiseen liittyvistä esiin tulleista kysymyksistä vuo- 10363: den 1999 loppuun mennessä. 10364: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ongelmallisina pidet- 10365: tävistä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää täydentävistä kunnallisista 10366: järjestyssäännöistä luovutaan mahdollisimman pian kokonaan ja että järjes- 10367: tyssääntöjä vastaavat tarpeelliset normit, joiden rikkomisesta saattaa seurata 10368: rangaistus, otetaan lakitasoiseen säädökseen. 10369: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että tarkkaan seurataan 10370: vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamista ja että 10371: ryhdytään tarvittaessa lisätOimenpiteisiin kunnallishallinnon uskottavuuden 10372: turvaamiseksi. 10373: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti valmistel- 10374: laan, mahdollisuuksien mukaan kolmikantaisesti, lakiehdotus ainakin kun- 10375: nan viranhaltijoiden irtisanomisperusteista ja muusta palvelussuhdeturvasta. 10376: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti ja olennai- 10377: sesti helpotetaan erityisesti KHT- ja HTM-tilintarkastajien mahdollisuutta 10378: päästä JHTT -tutkintoon sekä että ryhdytään toimenpiteisiin yhteen tilintar- 10379: kastajatutkintoon siirtymiseksi julkisyhteisöjen ja yksityisoikeudellisten yh- 10380: teisöJen tilintarkastuksessa. 10381: Kunnallisten järjestyssääntöjen rangaistusseuraamuksen sisältävien normien siirtä- 10382: mistä varten laintasoiseen säännökseen on vuonna 1998 aloitettu valmistelu. 10383: Vaalikelpoisuutta koskevien säännösten tulkinnassa voidaan seurata sitä soveltamis- 10384: käytäntöä, joka syntyi vuoden 1997 kunnallisvaaleissa. Lain sanamuotojen tarkis- 10385: tuksiin ei tullut esille muutostarpeita. Esteellisyyttä koskevien säännösten tulkinnas- 10386: ta pyydetään neuvontaa enemmän kuin muista säännöksistä. Tämän voidaan 10387: arvioida johtuvan siitä, että esteellisyyteen kiinnitetään enemmän huomiota kuin 10388: ennen. 10389: Kunnallisten viranhaltijain palvelussuhdeturvasta on annettu laki (484/1996) sen 10390: johdosta, että vuonna 1995 voimaan tulleen hallitusmuodon 15 §:n 3 momentin 10391: mukaan ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. 10392: Eduskunnan edellyttämän selonteon valmistelua suoritetaan Tampereen yliopiston 10393: kanssa tehdyn tutkimussopimuksen mukaisesti. Tarkoitus on saada selvitystä 10394: uudesta laista aiheutuvista olennaisista muutoksista kunnallishallinnolle ja laille 10395: asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 10396: Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta sekä JHTT-yhteisöstä 10397: annetun asetuksen, JHTT -asetuksen, 6 §:ssä edellytetään JHTT-tutkintoon pyrkiväl- 10398: tä muun muassa, että hän on toiminut päätoimisesti julkishallinnon ja -talouden 10399: tehtävissä vähintään viisi vuotta ja toiminut tilintarkastustehtävissä vähintään neljä 10400: vuotta. Asetusta muutettiin 1.5.1997lukien muun muassa siten, että valtiovarainmi- 10401: nisteriölle annettiin oikeus säätää tarkemmin JHTT-tutkintoon vaadittavasta 10402: 154 Sisäasiainministeriö 10403: 10404: käytännön kokemuksesta. Valtiovarainministeriön päätös JHTT-tutkintoon vaaditta- 10405: vasta käytännön kokemuksesta ( 1193/ 1997) tuli voimaan vuoden 1998 alusta. 10406: Ministeriön päätöksessä rinnastettiin julkishallinnon ja -talouden tehtävissä toimimi- 10407: seksi myös toimiminen JHTT-yhteisössä tai Keskuskauppakamarin taikka kauppa- 10408: kamarin hyväksymässä tilintarkastusyhteisössä julkisen sektorin tarkastustehtävissä. 10409: Tilintarkastuskokemus voi kokonaisuudessaan olla hankittu toimimalla tilintarkas- 10410: tustehtävissä kirjanpitolain nojalla kirjanpitovelvollisissa liiketoimintaa harjoittavis- 10411: sa yhteiösissä tai säätiöissä. 10412: Edellä mainitulla valtiovarainministeriön päätöksellä helpotettiin KHT- ja HTM- 10413: tilintarkastajien pääsyä JHTT-tutkintoon. Kyseisiä tutkintoja suorittanaita henkilöitä 10414: on osallistunut vuoden 1998 JHTT-tutkintoon runsaahkosti. Tutkinnossa hyväksyt- 10415: tiin kahdeksan henkilöä, joista kolme on suorittanut myös KHT- tai HTM-tutkin- 10416: non. 10417: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi julkishallinnon ja -talouden 10418: tilintarkastajista (HE 242/1998 vp). Heinäkuun 1999 alusta voimaan tulevalla lailla 10419: korvataan JHTT-asetus. Edellä mainittuihin JHTT-tutkintoon pääsyvaatimuksiin ei 10420: ole tulossa muutoksia. 10421: Mahdollisuutta siirtyä yhteen tilintarkastajatutkintoon on selvitetty kauppa- ja 10422: teollisuusministeriön johdolla. Tässä vaiheessa yleinen näkemys on, että siirtyminen 10423: yhteen tilintarkastajatutkintoon, jossa olisi erikoistumismahdollisuuksia, on hyvä 10424: tavoite, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa lähivuosina. 10425: 10426: Ulkomaalaishallinto 10427: HE 219/1994 vp 10428: Hallintovaliokunta 10429: 10430: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpitei- 10431: siin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministe- 10432: riön hallinnonalalle. 10433: Sisäasiainministeriön asettama maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta 10434: luovutti mietintönsä 9.1.1997 (komiteanmietintö 1997 :5). Toimikunnan mietinnössä 10435: esitettiin ulkomaalaishallinnolle kahden pilarin mallia, jossa päävastuu ulkomaa- 10436: laisasioista on sisäasiainministeriöllä ja työvoimaministeriöllä. Mietinnön pohjalta 10437: laadittu valtioneuvoston periaatepäätös hallituksenmaahanmuutto-ja pakolaispoliit- 10438: tiseksi ohjelmaksi hyväksyttiin valtioneuvostossa yleisistunnossa 16.10.1997. 10439: Ohjelmassa hyväksyttiin toimikunnan esittämä kahden pilarin hallintomalli. 10440: Sisäasiainministeriön ja työministeriön välistä työnjakoa pyritään täsmentämään 10441: valtioneuvoston ohjesäännössä ottaen huomioon myös ulkoasiainministeriön 10442: toimialaan kuuluvat asiat. 10443: 10444: Kihlakuntauudistuksen seuranta 10445: HE 86/1995 vp 10446: Hallintovaliokunta 10447: 10448: Eduskunta edellytti 13.2.1996 hallituksen huolehtivan uudistuksen toimeen- 10449: panon tarkasta seurannasta ottaen tällöin huomioon muun ohella eri toi- 10450: mialojen palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri osissa, 10451: erityisesti poliisi-, ulosotto-ja syyttäjätehtävien järjestämisen ja hoitamisen 10452: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 155 10453: 10454: kihlakunnittain, yhteistoiminnan laadun ja laajuuden, eri toimialojen yhteis- 10455: toiminta-alueiden keskinäisen alueellisen yhteneväisyyden ja yhteisen avus- 10456: tavan henkilöstön riittävyxden sekä antavan vuoden 1999 loppuun mennessä 10457: eduskunnalle selonteon kthlakuntauudistuksen toteuttamisesta. 10458: Sisäasiainministeriö käynnisti kihlakuntauudistuksen seurannan ja arvioinnin 10459: tammikuussa 1997 asettamalla tätä tehtävää varten seuranta- ja arviointiryhmän, 10460: jossa ovat edustettuina sekä keskus-, alue- että paikallistaso. 10461: Suoritettavan työn tarkoituksena on kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi 10462: sekä eduskunnalle annettavaa selontekoa varten tuottaa asiantuntevaa ja riippuma- 10463: tonta tietoa kihlakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta ja 10464: uudistuksen vaikutuksista sekä hallinnon että kansalaisten näkökulmasta. 10465: Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän 10466: ohjauksessa suunnitella ja toteuttaa kihlakuntahallintoa koskeva seuranta. 10467: Suoritettavan seurannan ja tutkimuksen pohjalta ryhmän tulee tehdä ehdotukset 10468: muun muassa poliisi-, ulosotto-, syyttäjän- ja rekisteritoimen palvelujen laadun ja 10469: saavutettavuuden parantamisesta; kihlakunnanvirastossa yhteisesti hoidettavista 10470: tehtävistä, niiden organisoinoista sekä yhteisen henkilöstön määrästä; kihlakuntahal- 10471: linnon tulosohjausjärjestelmän kehittämisestä ja kihlakuntajaon tarkistamisesta sekä 10472: laatia myös ehdotus eduskunnalle annettavasta selonteosta kihlakuntauudistuksen 10473: toteuttamisesta. Työryhmän määräaika on 31.12.1998. 10474: Kihlakuntauudistuksen seuranta- ja arviointiryhmä on saanut tehtävänsä suoritetuksi 10475: ja arviointitutkimus on valmistunut joulukuussa 1998. Tutkimuksen suoritti 10476: Tampereen yliopiston hallintotieteen laitos. Eduskunnan edellyttämä selonteko on 10477: tarkoitus valmistella niin, että se on mahdollista antaa uuden hallituksen toimesta 10478: jo keväällä 1999. 10479: 10480: Hätäkeskusten eläkejfujestelyt mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä 10481: HE 111/1995 vp 10482: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10483: 10484: Eduskunta edellytti 5.3.1996, että hallitus hätäkeskusten mahdollisen pysy- 10485: vän valtiollistamisen yhteydessä yhteistoimin Kuntien eläkevakuutuksen 10486: kanssa huolehtii siitä, että niiden henkilöiden asema säilytetään kohtuullise- 10487: na, joille aiheutuu menetyksiä hätäkeskusten toiminnan valtiollistamisen 10488: vuoksi. 10489: Hätäkeskuskokeilu on alkanut 1.4.1996. Kokeilu kestää enintään viisi vuotta. 10490: Sisäasiainministeriö on 15.12.1998 tehnyt päätöksen hätäkeskusjärjestelmän 10491: uudistamisesta niin, että pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen 10492: hätäkeskuspalvelut hoidetaan pysyvästi valtion ylläpitämissä hätäkeskuksissa. 10493: Kuntien eläkevakuutus on 20.10.1998 sisäasiainministeriölle antamassaan lausun- 10494: nossa todennut, että se on valmis esittämään eläkesäännön muuttamista eläkelaitok- 10495: sen valtuuskunnalle. Muutosta esitettäisiin niin, että kunnallisista aluehälytyskes- 10496: kuksista tai valtion kokeiluhätäkeskuksista valtion palvelukseen pysyvästi siirtyvälle 10497: hätäkeskushenkilöstölle ei siirron vuoksi tulisi heikennyksiä eläketurvaan. Kunnalli- 10498: sessa eläkejärjestelmässä ammatillisen eläkeiän valinneiden oikeuksien turvaaminen 10499: edellyttää eläkesäännön muutosten lisäksi erillistä säännöstä hätäkeskusten valtiolle 10500: siirtymisestä myöhemmin annettavaan lakiin. 10501: 156 Sisäasiainministeriö 10502: 10503: 10504: Pakolais- ja siirtolaisasioiden alue- ja paikallishallinnon jfujestäminen 10505: HE 125/1995 vp 10506: H aliintovaliokunta 10507: 10508: Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaa- 10509: laishallinnon toimivuutta seurataan pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden 10510: osalta sekä omalta osaltaan siitä, että pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden 10511: alue- ja paikallishallinto tehtävineen järjestetään lailla. 10512: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaalaisvirastolle 10513: turvataan riittävät resurssit, jotta virasto voi huolehtiva tehtävistään asian- 10514: mukaisella tavalla. 10515: Aluehallinnon osalta maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja txöelämään sopeutumisen 10516: edistäminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto määrättiin asetuksella työvoima- 10517: ja elinkeinokeskusten työvoimaosastolle (A työvoima- ja elinkeinokeskuksista 10518: 31.1.1997/93). 10519: Kertomusvuonna on annettu hallituksen esitys (HE 66/1998 vp) eduskunnalle laiksi 10520: maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. 10521: Ulkomaalaisvirastoon palkattiin vuodeksi 1998 kansalaisuusasioiden ruuhkan 10522: purkuun 20 virkamiestä lykkäämällä eräitä kehittämishankkeita. Kansalaisuushake- 10523: musten käsittelyä yksinkertaistettiin elokuussa 1998 siirtämällä päätösvalta tasaval- 10524: lan presidentiltä ulkomaalaisvirastolle. Näistä toimenpiteistä johtuen hakemusten 10525: käsittely on nopeutunut siten, että vuonna 1999 päästäneen noin vuoden käsittelyai- 10526: kaan. Lisävoimavarat voidaan pitää viraston käytössä vielä vuonna 1999, koska 10527: perittäviä maksuja on tarkistettu ja maksut on alettu periä hakemusta jätettäessä. 10528: 10529: Kunnallisessa virkasuhteessa olevien henkilöiden palkkatodistuksen saanti 10530: HE 2411996 vp 10531: Työasiainvaliokunta 10532: Eduskunta edellytti 7.5 .1996, että kunnallisessa virkasuhteessa olevien hen- 10533: kilöiden palkkatodistusten saantiin liittyvät epäkohdat selvitetään ja ryhdy- 10534: tään tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin. 10535: Asia on hoidettu kunnallisten työmarkkinaosapuolten tekemällä kunnallisella 10536: virkaehtosopimuksella, joka on tullut voimaan 1.9.1996. 10537: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 10538: 10539: Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalainsäädännön rakenne ja kir- 10540: joittamistapa 10541: HE 4411996 vp 10542: Hallintovaliokunta 10543: 10544: Eduskunta edellytti 18.6.1996, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhde- 10545: turvalainsäädännön muuttamista valmisteltaessa noudatetaan muun muassa 10546: virkasuhteen luonteesta johtuen työsopimuslain sijasta olemassa olevan vir- 10547: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 157 10548: 10549: kamieslainsäädännön rakennetta ja kirjoittamistapaa. 10550: Tarvetta kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvaa koskevan lainsäädännön 10551: muuttamiseen ei ole tullut esille. Mikäli muutostarpeita ilmenee, eduskunnan 10552: lausumassa esitetty periaate otetaan huomioon. 10553: 10554: Poliisien virat, määrärahat 10555: HE 103/1996 vp 10556: Valtiovarainvaliokunta 10557: 2) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 10558: edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet 10559: lisätä poliisitoimen ehdotettua toimintamäärärahaa jo vuoden 1997 aikana 10560: siten, että poliisin virat voitaisiin mahdollisimman suurelta osin pitää täytet- 10561: tyinä läpi vuoden. 10562: Vuoden 1997lisätalousarviossa poliisin toimintamäärärahaa on lisätty 45 miljoonal- 10563: la markalla, mikä on osaltaan helpottanut rahoitustilannetta ja näin ollen mahdolli- 10564: suuksia poliisin virkojen täyttämiseen. Asia koskee vuoden 1997 talousarvion 10565: valmistelua eikä anna enää aihetta toimenpiteisiin. 10566: 10567: Aluehallinnon uudistamisen toimeenpano 10568: HE 148/1996 vp 10569: Hallintovaliokunta 10570: Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen huolehtivan siitä, ettei uudistuk- 10571: sen toimeenpanossa lisätä hallinnon portaita eikä muutoinkaan byrokratiaa 10572: sekä että unioniasioissa noudatetaan normaalia EU -asioiden päätöksenteko- 10573: menettelyä. 10574: Eduskunta edellytti, että keskuksia perustetaan viisitoista ja että ne ovat seu- 10575: raavilla toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Häme, 10576: Pirkanmaa, Kymi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, 10577: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. 10578: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että lakiehdotuksiin ja nii- 10579: den perusteluihin pohjautuvan aluehallinnon uudistamisen toimeenpanoa 10580: ohjataan ja seurataan tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä huomiota 10581: työvoima- ja elinkeinokeskusten tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteis- 10582: työhön ja koordinaatioon sekä keskusten yhteistyöhön maakunnan liittojen 10583: ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja että hallitus antaa eduskunnalle selon- 10584: teon uudistuksen toimeenpanosta vuoden 2000 loppuun mennessä. 10585: Työvoima- ja elinkeinokeskukset on perustettu eduskunnan edellyttämällä tavalla. 10586: Aluehallintouudistuksen toimeenpanossa ei ole lisätty hallinnon portaita. Työvoima- 10587: ja elinkeinokeskusten budjetointia ja sisäistä hallintoa on kuitenkin tarpeen vielä 10588: yhtenäistää, jotta asioiden hoito on mahdollisimman sujuvaa ja taloudellista. 10589: Ensisijainen vastuu tästä kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. 10590: Lääniuudistuksen ja työvoima- ja elinkeinokeskusuudistuksen seurantatutkimus on 10591: aloitettu vuoden 1998 keväällä. Tutkimuksen tekee Tampereen yliopiston hallinto- 10592: 158 Sisäasiainministeriö 10593: 10594: tieteen laitos. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota eduskunnan lausumas- 10595: saan esittämiin näkökohtiin. 10596: Sisäasiainministeriö on aloittanut toimenpiteiden valmistelun valtion aluehallintovi- 10597: ranomaisten ja maakuntien liittojen välisen yhteistyön lisäämiseksi. 10598: 10599: Kuntien valtionosuuslaki 10600: 10601: HE 149!1996 vp 10602: Hallintovaliokunta 10603: 10604: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että hallitus seuraa tarkoin valtionosuusuu- 10605: distuksen vaikutuksia ja kohdenlumista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti 10606: eduskunnalle näitä koskevat muutosehdotukset 10607: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kahden vuoden kuluttua 10608: valtionosuusuudistuksen voimaantulosta selvityksen sen toimivuudesta ja 10609: tarkoituksenmukaisuudesta. 10610: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti yhteisöveron nykyistä 10611: oikeudenmukaisemmat jakoperusteet ja selvittää samalla voimalaitoskuntien 10612: osalta voimalaitosten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat sekä ryhtyy sel- 10613: vitysten edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin. 10614: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1997 aikana esityksen lasten- 10615: suojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta ai- 10616: heutuvien poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä. 10617: Eduskunta edellytti, että kuntayhtymän ja yksitxisen ylläpitäjän rahoituksen 10618: myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän uuden Järjestelmän toimivuutta seu- 10619: rataan ja että tarpeelliseksi havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään välit- 10620: tömästi. 10621: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta asetti 21.2.1997 valtionosuusjaos- 10622: ton seuraamaan kuntien valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja kohdentumista. 10623: Jaosto on selvittänyt valtionosuuslainsäädännön ikärakenteeseen liittyvien valtion- 10624: osuusperusteiden muutostarpeet ja todennut, että asia ei aiheuta muutostarpeita. 10625: Jaosto on valmistellut eduskunnalle annettavaa selvitystä järjestelmän toimivuudesta 10626: ja tarkoituksenmukaisuudesta. Selvitys valmistuu vuoden 1999 alkupuolella ja se 10627: annetaan uudelle eduskunnalle kevätistuntokaudella. 10628: Sisäasiainministeriön 11.6.1997 asettama työryhmä on selvittänyt kuntien yh- 10629: teisövero-osuuksien muutostarpeet ja -mahdollisuudet siten, että lähtökohtana on 10630: kunnan säilyminen veronsaajana. Työryhmän esitykset koelaskelmineen valmistui- 10631: vat tammikuussa 1998 ja lakiesitykset valmisteltiin valtiovarainministeriössä. 10632: Yhteisöverouudistus tulee voimaan portaittain ja täysimääräisesti uusia perusteita 10633: sovelletaan vuodesta 2001. 10634: Valtionosuusjaosto on selvittänyt voimalaitoskuntien asemaa valtionosuusjärjestel- 10635: mässä ja todennut, ettei ole riittäviä perusteita näiden kuntien valtionosuuksien 10636: määräytymisperusteiden muuttamiseen. 10637: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti vuonna 1996 väliraportis- 10638: saan, että sosiaalihuoltoon luotaisiin suurten kustannusten tasausjärjestelmä vuoden 10639: 1997 alusta lukien. Tasausjärjestelmä koskisi lastensuojelun suuria kustannuksia. 10640: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 159 10641: 10642: Hallitus päätti vuoden 1997 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä, että 10643: ehdotettua tasausjärjestelmää ei toteutettaisi vuonna 1997. Selvitysmies Heikki 10644: Koski esitti vuonna 1996 luovutetussa mietinnössään, että kunnat rahoittaisivat 10645: tasauksen kokonaisuudessaan. Tasausjärjestelmän käytännön toteutusta on selvitetty 10646: vuoden 1997 aikana. Tämän mukaisesti valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen 10647: oli sisällytetty lastensuojelun suurten kustannusten tasauksen toteuttamisesta 10648: seuraava lausuma: "Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä pyritään 10649: toteuttamaan kuntien yhteistoiminnan pohjalta". Sosiaali- ja terveysministeriö 10650: neuvotteli vuoden 1998 aikana Suomen Kuntaliiton kanssa tällaisen järjestelmän 10651: toteuttamisesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen kuntien vapaaeh- 10652: toisuuteen perustuvan järjestelmän osalta. Tämän seurauksena eduskunta hyväksyi 10653: joulukuussa 1998 lastensuojelulain muutoksen, jonka tuloksena lastensuojelun 10654: suurten kustannusten tasausjärjestelmä tulee voimaan 1.3.1999 lukien. Sosiaali- ja 10655: terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat käynnistäneet vuoden 1998 lopulla 10656: neuvottelut mahdollisimman joutavan tasausjärjestelmän aikaansaamiseksi. 10657: Muualla kuin Suomessa asuville järjestetyn sairaanhoidon mahdollisten suurten 10658: kustannusten tasaamista selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa 10659: työryhmässä, jonka mietintö luovutettiin 1.4.1996. Työryhmä esitti, että valtio 10660: korvaisi eräissä tapauksissa sairaanhoidon aiheuttamat kustannukset. Lisäksi 10661: työryhmä esitti, että sairaanhoitopiirit voisivat eräissä tapauksissa soveltaa jo 10662: olemassa olevaa tasausjärjestelmää siten, että ulkomailla asuville järjestetyn 10663: sairaanhoidon osalta sovellettaisiin alempia tasausrajoja kuin Suomessa asuville 10664: järjestetyn hoidon kustantamiseen. Työryhmän ehdotusten toteuttamismahdollisuuk- 10665: sia selvitetään. 10666: 10667: 10668: Poliisiammattikorkeakoulun toiminta 10669: HE 26011996 vp 10670: Hallintovaliokunta 10671: Eduskunta edellytti 19.6.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen Polii- 10672: siammattikorkeakoulun toiminnan aloittamista saatetaan opetuksen ja tutkin- 10673: tojen tason arviointi korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväksi. 10674: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että Poliisiammattikorkea- 10675: koulussa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus suorittaa 10676: myös oikeustieteen kandidaatin tutkinto. 10677: Eduskunta edellytti, että poliisin koulutuksen kehittämistä koskevan uudis- 10678: tuksen toimeenpanoa sekä Poliisiammattikorkeakoulussa että tiedekorkea- 10679: kouluissa seurataan tarkkaan ottaen huomioon muun ohella opetuksen taso 10680: ja tutkintojen riittävän korkeat vaatimukset. 10681: Poliisiammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi vuoden 1998 alussa. Toiminnan 10682: kehittämisessä on otettu huomioon arviointineuvoston suorittaman ulkoisen arvioin- 10683: nin johtopäätökset ja suositukset (Korkeakoulutettu poliisi, poliisiammattikorkea- 10684: koulun ulkoinen arviointi, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1: 1998). 10685: Yhteistyö Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa on käynnistynyt ja sitä kehite- 10686: tään edelleen käytännön toteutuksesta saatavien kokemusten perusteella. Vuoden 10687: 1998 aikana käynnistettiin neuvotteluja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen 10688: tiedekunnan kanssa siitä, miten poliisipäällystön tutkintoon kuuluvia opintoja 10689: voidaan hyväksilukea osaksi oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. 10690: 160 Sisäasiainministeriö 10691: 10692: 10693: Poliisin henkilörekisterilain uudistaminen 10694: HE 133/1997 vp 10695: Hallintovaliokunta 10696: 10697: Eduskunta edellY.tti 17.12.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että viimeistä- 10698: än yleisen henkilörekisterilain uudistamista koskevan hallituksen esityksen 10699: antamisen jälkeen eduskunnalle annetaan lakiehdotus mahdollisimman pian 10700: koskien poliisin henkilörekisterilain uudistamista muun ohella siten, että 10701: lain tasolla säädetään riittävän yksityiskohtaisesti poliisin henkilörekistereis- 10702: tä, niihin talletettavista tiedoista, tietojen käyttötarkoituksesta ja tietojen säi- 10703: lytysajoista. 10704: Tasavallan Presidentti antoi 9.1.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 10705: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10706: Vuonna 1998 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on poliisin henkilörekisterilain 10707: kokonaisuudistus. Kokonaistarkistuksen tavoitteena on varmistaa poliisin henkilöre- 10708: kisterilain yhdenmukaisuus henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuutta 10709: koskevan lain kanssa. 10710: 10711: Rahanpeson estäminen ja selvittäminen 10712: HE 15811997 vp 10713: H allintov aliok unta 10714: 10715: Eduskunta edellytti 8.12.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että rahanpeson 10716: estämistä ja selvittämistä koskevan lainsäädännön toimivuutta seurataan 10717: tarkkaan ja että lisäksi jatketaan rahanpesuun liittyvää selvitystyötä. 10718: Tasavallan Presidentti antoi 30.1.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 10719: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10720: Laki rahanpeson estämisestä ja selvittämisestä tuli voimaan 1.3.1998. Lain mää- 10721: räysten mukaisesti Keskusrikospoliisiin perustettiin rahanpeson selvittelykeskus 10722: jonka toiminta käynnistyi vuoden 1998 aikana. Lainmuutoksen seurauksena 10723: epäillyistä rahanpesutapauksista tehdään ilmoitus suoraan rahanpeson selvittelykes- 10724: kukselle eikä rahoituslaitokselle. Ilmoitusvelvollisten määrää on laajennettu. 10725: 10726: Kuntien eläkevakuutus 10727: HE 38/1998 vp 10728: Hallintovaliokunta 10729: 10730: Eduskunta edellytti 8.6.1998 hallituksen huolehtivan siitä, että seurataan 10731: kuntien eläkevakuutuksen toiminnan laillisuuden ja eläkevarojen sijoittami- 10732: seen liittyvien riskien hallinnan valvonnan asiantuntemusta ja tehokkuutta. 10733: Tasavallan Presidentti antoi 18.6.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 10734: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10735: Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan laillisuuden ja eläkevarojen sijoittamiseen 10736: liittyvien riskien hallinnan valvonnan asiantuntemuksen ja tehokkuuden seurantaa 10737: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 161 10738: 10739: varten valmistellaan tarpeellisiahenkilöjärjestelyjä. Valvonnasta valtiolle aiheutuvi- 10740: en kustannusten kattamiseksi kuntien eläkelaitokselle määrätään valvontamaksu. 10741: 10742: 10743: 10744: 10745: 6 2920081 10746: Puolustusministeriö 10747: 10748: 10749: Puolustusministeriö 10750: 10751: Puolustusvoimien poliisitoiminta 10752: HE 57!1995 vp 10753: Hallintovalio kun ta 10754: 10755: Eduskunta edellytti 27.10.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdolli- 10756: simman pian voidaan ottaa puolustusvoimien poliisitoimintaan liittyvät mui- 10757: den viranomaisten hallussa olevien tietojen luovuttamisen sallivat säännök- 10758: set puolustusvoimia koskevan varsinaisen oman lainsäädännön sijaan tietoja 10759: luovuttavaa viranomaista koskevaan lainsäädäntöön. 10760: Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan lain soveltamisen ja sen 10761: toimivuuden seurannasta kiinnittäen erityistä huomiota asianosaisten oikeus- 10762: turvaan ja tietosuojaan rikostulkinnassa liittyviin kysymyksiin, tutkittavien 10763: rikosten laatuun, toimivaltuuksen käyttöön ja mahdollisiin päällekkäisyyk- 10764: siin poliisin tehtäviin nähden sekä että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpi- 10765: teisim havaittujen epäkohtien korjaamiseksi arvioiden samalla puolustusvoi- 10766: mien poliisitoimintaa koskevan erillislainsäädännön tarpeellisuutta tulevai- 10767: suuden näkökulmasta. 10768: Puolustusministeriö on saattanut ensimmäisen lausuman asianomaisten ministeri- 10769: öiden tietoon, jotta nämä hallinnonalansa säädöksiä valmistellessaan sisällyttäisivät 10770: omaan lainsäädäntöönsä tietojen luovuttamista puolustusvoimille koskevat sään- 10771: nökset, jotka nyt sisältyvät lakiin poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimis- 10772: sa ( 1251195). Kun tietojen luovuttamista koskevat säännökset sisällytetään luovutta- 10773: vaa viranomaista koskevaan säännöstöön, vastaavat säännökset puolustusvoimia 10774: koskevassa lainsäädännössä kumotaan. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin 10775: puolustusministeriön puolelta. 10776: Runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolus- 10777: tusvoimissa luo asianmukaisen säädöspohjan poliisin tehtävien hoitamiselle. 10778: Päällekkäisyyksiä poliisin tehtävien kanssa ei ole ollut. Joitakin asioita pääesikun- 10779: nan tutkiotaosasto on tutkinut yhdessä poliisin kanssa. Kertomusvuonna tutkinta- 10780: osaston tutkittavaksi ei ole tullut yhtään sellaista asiaa, jonka tutkinta olisi teon 10781: vakavuuden tai jääviyssyiden vuoksi tullut siirtää poliisille. 10782: Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa on tarpeellinen ja tarkoi- 10783: tuksenmukainen. Lain nojalla pääesikunnan tutkiotaosasto on voinut jatkaa jo 10784: vakiintunutta, aiemmin asetuksen tasoiseen sääntelyyn perustunutta toimintaansa. 10785: Näköpiirissä ei ole asioita, jotka tekisivät puheena olevan erillislainsäädännön 10786: tarpeettomaksi. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 10787: 10788: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset 10789: HE 132/1996 vp 10790: Valtiovarainvaliokunta 10791: 10792: Hyväksyessään 12.11.1996 vuoden 1996 toisen lisätalousarvion eduskunta 10793: edellytti luvun 27.99 kohdalla, että puolustusvälineteollisuuden toimintae- 10794: dellytykset turvataan osoittamalla vuosittaisissa talousarvioissa riittävät mää- 10795: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 163 10796: 10797: rärahat hankintoihin kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta. 10798: Vuoden 1997 talousarviossa myönnettiin momentilla 27.10.16 (Puolustusmateriaali- 10799: hankinnat) arvoltaan 2,7 mrd. markan tilausvaltuus kotimaisen teollisuuden tuoteke- 10800: hittelyn, tuotannon monipuolistamisen ja turvaamisen, tutkimustoiminnan kehittämi- 10801: sen sekä vuosikymmenen lopulla aikavien hankintojen aloittamisen edellytysten 10802: luomista varten. Tämän tilausvaituoden hankinnoilla voidaan parantaa kotimaisen 10803: puolustustarviketeollisuuden tuotantoedellytyksiä. 10804: Vuoden 1997 lisätalousarviossa myönnettiin lisäystä 64,2 milj.mk lentokaluston 10805: huolto- ja varaosatilauksia varten ja 10 milj.mk puolustusvoimien rauhanturvaamis- 10806: toimintaan luovuttamaa ampumatarvike-, ase-, pioneeri-, suojelu- elektroniikka- ja 10807: kuljetusmateriaalia korvaaviin hankintoihin. Nämä määrärahat on mahdollisuuksien 10808: mukaan kohdennetto kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta tehtäviin tilauksiin. 10809: Lisätalousarviossa myönnettiin vielä 27 milj.mk miinalaiva Pohjanmaan peruskor- 10810: jauksen loppuunsaattamiseksi kotimaisella telakalla. 10811: Eduskunnan lausuman ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen 10812: selonteon mukaisesti kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset 10813: pyritään turvaamaan sekä riittävällä kotimaisella tilauskannalla että edistämällä alan 10814: kansainvälistä työnjakoa. Eduskunta myönsi vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa 10815: momentilla 27.10.16 (Puolustusmateriaalihankinnat) lisämäärärahaa 200 milj. mk, 10816: josta valtaosa on suunniteltu käytettäväksi kotimaisen teollisuuden tukemiseen siten, 10817: että ilmavoimien lentotoiminnan ja lentokoneteollisuuden työllisyyden turvaamiseen 10818: käytettäisiin yli 90 milj. mk, ja muun kotimaisen puolustustarviketeollisuuden 10819: työllisyyden turvaamiseen erilaisin täydennyshankinnoin yli 70 milj. mk. Lisäksi on 10820: huomattava, että torjuntahävittäjähankinnan vastakauppavelvoitteet tukevatkotimai- 10821: sen puolustustarviketeollisuuden asemaa ja työllisyyttä. Vuoden 1998 loppuun 10822: mennessä vastaostokauppoja oli tehty yhteensä 14 mrd. markan määrästä. 10823: Koska torjuntahävittäjien hankinnan maksuosuudet ovat vielä vuonna 1999 suuret 10824: ja kun määrärahojen käytössä on varauduttava hankintaohjelmiin sidottujen 10825: maksatusten siirtymiseen seuraavalle vuodelle, vuonna 1999 määrärahaosuus 10826: hankintojen osoittamiseen kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle on tiukka. 10827: Alan teollisuuden asemaan ja työllisyyteen vaikuttaa myönteisesti vuoden 1998 10828: toisen lisätalousarvion hankintatoimitusten alkaminen teollisuudessa vuonna 1999. 10829: 10830: Asevelvollisten päiväraha 10831: HE 184!1997 vp 10832: Puolustusvaliokunta 10833: 10834: Eduskunta edellytti 17.12.1997, että hallitus seuraa uusien palvelusaikojen 10835: toimivuutta ja antaa mahdollisten ongelmien ilmetessä tarvittavat korjauseh- 10836: dotukset eduskunnalle. 10837: Eduskunta edellytti, että varusmiesten päivärahat porrastetaan palvelusaiko- 10838: jen muutoksen yhteydessä siten, että kaikki saavat 180 vuorokaudelta 19 10839: markkaa, 181 - 270 vuorokautta palvelevat saavat 34 markkaa ja 271 - 362 10840: vuorokautta palvelevat 49 markkaa. 10841: Tasavallan Presidentti antoi 16.1.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 10842: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 10843: Yhtenäiseen palvelusaikajärjestelmään siirtymisen nopeuttaminen 10844: 164 Puolustusministeriö 10845: 10846: Varusmiesten palvelusaikoja koskevia säännöksiä on muutettu asevelvollisuuslain 10847: muuttamisesta 16.1.1998 annetulla lailla (19/ 1998), joka tuli voimaan 1.2.1998. 10848: Uusia palvelusaikoja on sovellettu lain voimaantulosäännöksen mukaisesti 6.7.1998 10849: lähtien. Siirtymävaiheessa on sovellettu rinnakkain kahta palvelusaikajärjestelmää. 10850: Puolustusvoimissa on ehditty saada kokemuksia kahden rinnakkaisen palvelusaika- 10851: järjestelmän soveltamisesta. Kahden järjestelmän ylläpito on jo aiheuttanut ja tulisi 10852: ilman säädösmuutoksia vielä vuosiksi eteenpäin aiheuttamaan hankaluuksia 10853: palveluksen käytännön järjestelyille. 10854: Eduskunnan lausumaa silmällä pitäen ja erilaisista palvelusaikajärjestelmistä 10855: aiheutuvien vaikeuksien vuoksi edellä mainitun lain voimaantulosäännöstä muutet- 10856: tiin asevelvollisuuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 10857: momentin kumoamisesta 6.11.1998 annetulla lailla (903/1998) siten, että kaikki 10858: asevelvolliset saatetaan 1.1.1999lukien niin sanotun uuden palvelusaikajärjestelmän 10859: piiriin kuitenkin niin, ettei kenellekään aikaisemmin määrättyä palvelusaikaa 10860: pidennetä. 10861: Asia ei tässä vaiheessa aiheuta enempiä toimenpiteitä. 10862: Varusmiesten päivärahat 10863: 10864: Asevelvolliselle suoritettavasta päivärahasta annettua puolustusministeriön päätöstä 10865: (23911993) muutettiin 22.1.1998 ja 9.12.1998 annetuilla puolustusministeriön 10866: päätöksillä (39/1998, 933/1998) siten, että kaikki varusmiehet saavat 1.1.1999 10867: lukien päivärahaa eduskunnan lausumassaan edellyttämällä tavalla. 10868: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 10869: 10870: Puolustusvoimien henkilöstön asema 10871: Varusmieskoulutuksen menettävät varuskunnat 10872: Selonteko 1/1997 vp 10873: Ulkoasiainvaliokunta 10874: 10875: Hyväksyessään 30.5.1997 selonteon eduskunta edellytti, että puolustusvoi- 10876: mien henkilöstöä koskevat muutokset tehdään hallituksen selonteossa esite- 10877: tyn mukaisesti luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen ja irtisanomisia vält- 10878: täen. Päätökset siitä, mitä toimintoja varusmieskoulutuksen menettäviin va- 10879: ruskuntiin jää ja millaisiin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, on tehtävä 10880: viipymättä. Samalla selvitetään, miten yhteistyötä jatketaan puolustusvoimi- 10881: en ja sen eri yhteistyötahojen kesken. 10882: Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaiset puolustusvoimien rau- 10883: hanajan organisaatiota koskevat henkilöstövoimavarat on uudelleenkohdennetto 10884: puolustusvoimissa kertomusvuonna. Noin 1 600 henkilöä on saanut uuden tehtävä- 10885: määräyksen ja heistä noin 700 henkilön palveluspaikkakunta on muuttunut. 10886: Henkilöstöä koskevat muutokset on pyritty toteuttamaan irtisanomisia välttäen ja 10887: luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Noin 110 puolustusvoimien henkilöä on 10888: kuitenkin jouduttu irtisanomaan, koska he eivät ole voineet perusteliosta syystä 10889: siirtyä heille osoitettuun uuteen tehtävään toiselle paikkakunnalle. 10890: Varusmieskoulutuksen menettävien paikkakuntien mahdollisia kompensaatioita 10891: selvittävä, pääministerin asettama työryhmä on jatkanut toimintaansa koko kerto- 10892: musvuoden ajan. 10893: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 165 10894: 10895: 10896: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset 10897: HE 105/1998 vp 10898: Valtiovarainvaliokunta 10899: 10900: 3) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 10901: edellytti momentin 27.10.16 kohdalla, että puolustusmateriaalimäärärahat 10902: mitoitetaan siten, että ne turvaavat kotimaisen puolustustarviketeollisuuden 10903: toimintaedellytykset. 10904: Eduskunnan lausuman ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen 10905: selonteon mukaisesti kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset 10906: pyritään turvaamaan sekä riittävällä kotimaisella tilauskannalla että edistämällä alan 10907: kansainvälistä työnjakoa. Eduskunta myönsi vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa 10908: momentilla 27.10.16 (Puolustusmateriaalihankinnat) lisämäärärahaa 200 milj. mk, 10909: josta valtaosa on suunniteltu käytettäväksi kotimaisen teollisuuden tukemiseen siten, 10910: että ilmavoimien lentotoiminnan ja lentokoneteollisuuden työllisyyden turvaamiseen 10911: käytettäisiin yli 90 milj. mk, ja muun kotimaisen puolustustarviketeollisuuden 10912: työllisyyden turvaamiseen erilaisin täydennyshankinnoin yli 70 milj. mk. Lisäksi on 10913: huomattava, että torjuntahävittäjähankinnan vastakauppavelvoitteet tukevatkotimai- 10914: sen puolustustarviketeollisuuden asemaa ja työllisyyttä. Vuoden 1998 loppuun 10915: mennessä vastaostokauppoja oli tehty yhteensä 14 mrd. markan määrästä. 10916: Koska torjuntahävittäjien hankinnan maksuosuudet ovat vielä vuonna 1999 suuret 10917: ja kun määrärahojen käytössä on varauduttava hankintaohjelmiin sidottujen 10918: maksatusten siirtymiseen seuraavalle vuodelle, vuonna 1999 määrärahaosuus 10919: hankintojen osoittamiseen kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle on tiukka. 10920: Alan teollisuuden asemaan ja työllisyyteen vaikuttaa myönteisesti vuoden 1998 10921: toisen lisätalousarvion hankintatoimitusten alkaminen teollisuudessa vuonna 1999. 10922: 10923: Puolustusvoimien toimintamenomääräraha 10924: HE 10511998 vp 10925: Valtiovarainvaliokunta 10926: 10927: 4) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 10928: edellytti momentin 27.10.21 kohdalla, että selonteossa kaavailtu toiminta- 10929: menojen lisäys tapahtuu vuonna 2000. 10930: Hallitus antoi menokehyspäätöksessään 5.3.1998 puolustusministeriön hallin- 10931: nonalalle vuoden 1999 talousarvioesityksen laadintaavarten sitovan kehyksen sekä 10932: vuosia 2000- 2002 varten suunnittelun pohjaksi ohjeeiliset kokonaismenokehykset, 10933: jotka vastaavat varsin pitkälle valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa 10934: selonteossa asetettuja tavoitetasoja. Toteutuessaan tämä hallinnonalan kokonaisra- 10935: hoitus antaisi mahdollisuuden toimintamenojen lisäykseen kutakuinkin selontekoa 10936: vastaavasti. 10937: 166 Puolustusministeriö 10938: 10939: Timavoimien lentäjien sitoumusjärjestelmä 10940: HE 105/1998 vp 10941: Valtiovarainvaliokunta 10942: 10943: 5) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 10944: edellytti momentin 27.10.21 kohdalla, että ilmavoimiin luodaan sitoumusjär- 10945: jestelmä, joka takaa riittävän lentäjien määrän 10946: Ilmavoimissa sekä maavoimien helikopteritoiminnassa on ohjaajilla käytössä 10947: sitoumusjärjestelmä, jossa Ofliskelemaan hyväksytty kadetti tai opistoupseerioppilas 10948: sitoutuu palvelemaan lentäJän koulutusta edellyttävässä tehtävässä pisimmillään 10949: 10,5 vuotta lentokoulutuksen alkamisesta lukien. Käytännössä tämä merkitsee noin 10950: 7 vuoden virassaoloaikaa. Mikäli asianomainen lähtee mainitun sitoumusajan 10951: kuluessa puolustusvoimien palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen taikka 10952: tulee irtisanotuksi muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on maksettava puolus- 10953: tusvoimille korvauksena aiheutuneista kustannuksia 75 kertainen lentolisän määrä. 10954: Käytännössä tämä merkitsee suurimmillaan noin 355 000 markan korvausta. 10955: Sitoumusajan päätyttyä virkamiehellä on mahdollisuus siirtyä muun työnantajan 10956: palvelukseen ilman eri korvausta. Suurin osa vuonna 1998 siviili-ilmailuun siirty- 10957: neistä oli sellaisia, joiden sitoumusaika oli päättynyt . 10958: Siviili-ilmailun kasvusta johtuen ilmavoimissa on syntynyt tilanne, jossa ohjaajia on 10959: hakeutunut siviililentoyhtiöiden palvelukseen. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi 10960: yhteistyössä puolustusministeriön, Pääesikunnan sekä Ilmavoimien esikunnan välillä 10961: päätettiin toimenpiteistä ohjaajien virkarakenteen, palkkauksellisten tekijöiden sekä 10962: sitoumusjärjestelmän uudistamiseksi. Myös ohjaajia edustaneita henkilöstöjärjestöjä 10963: kuultiin asiaa valmisteltaessa. Tehdyissä päätöksissä otettiin huomioon myös 10964: hallinnonalan rahoitusmahdollisuudet toteuttaa muutoksia. 10965: Tehtyjen päätösten mukaisesti ohjaajien palkkausta on parannettu enimmillään noin 10966: 4000 markkaa kuukaudessa kokonaiskustannuksien ollessa vuositasolla noin 20 10967: milj. mk. Samalla sitoumusjärjestelmää uudistettiin siten, että saadakseen korotetut 10968: palkkausetuudet virkamiehen on sitouduttava jatkamaan palvelustaan kolmen 10969: vuoden jaksoissa edellä mainitun 10,5 vuoden sitoumusajan jälkeen. 10970: Edellä olevien lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi valtioneuvostossa sovittiin 10971: syksyllä 1998 työryhmän asettamisesta selvittämään sotilas- ja siviili-ilmailun 10972: yhteistoimintamahdollisuuksia kasvaneiden lentäjätarpeiden tyydyttämiseksi. 10973: Työryhmän määräaika päättyy 26.2.1999. 10974: Puolustusministeriö, Pääesikunta sekä Ilmavoimat osallistuvat pidemmän aikavälin 10975: toimenpiteitä selvittävän työryhmän työhön ja seuraavat jo tehtyjen lyhyen aikavä- 10976: lin toimenpiteiden vaikutuksia. Tavoitteena on taata ilmavoimille riittävä määrä 10977: ohjaajia myös tulevaisuudessa. 10978: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 10979: 10980: 10981: Valtiovarainministeriö 10982: 10983: Vakuutusmaksuvero 10984: 10985: HE n:o 12811990 vp. 10986: Valtiovarainvaliokunta 10987: 10988: Eduskunta totesi 20.11.1990, että vakuutuspalvelujen kaupan vapautuessa 10989: Euroopan integraatiokehityksessä korostuu kilpailuedellytysten yhdenmukai- 10990: suuden vaatimus. Suomen vakuutusmaksuvero saattaa muodostaa suomalais- 10991: ten vakuutusyhtiöiden osalta kilpailuhaittatekijän, jos se poikkeaa useimmis- 10992: sa EY-maissa noudatettavista vakuutusmaksuihin kohdistuvista verosään- 10993: nöksistä. Sen vuoksi eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten voi- 10994: daan parhaiten luoda yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet sekä selvittää, voi- 10995: daanko ulkomailta otettujen vakuutusten osalta tehostaa verovalvontaa. 10996: ET A-vakuutusyhtiöiltä edellytetään vakuutusmaksuverolakiin tehdyn muutoksen 10997: mukaan, että niillä on Suomessa veroedustaja vakuutusmaksuverosta aiheutuvien 10998: velvollisuuksien mm. verontilitysvelvollisuuden varmistamiseksi. 10999: Ulkomailta Suomeen ostettujen vakuutusten osalta suoritettavasta vakuutusmaksu- 11000: verosta on vakuutuksenottaja verovelvollinen. Verohallitus on tiedotustoiminnassaan 11001: kiinnittänyt yritysten huomiota em. veronsuorittamisvelvollisuuteen. Verotarkastus- 11002: ten yhteydessä selvitetään myös veronsuoritusvelvollisuuden täyttäminen. 11003: Vakuutustoiminnan verokysymyksiä tullaan jatkossa selvittämään ottaen huomioon 11004: kansainväliset kilpailuolosuhteet Vakuutusmaksuveron lisäksi selvitystyö kohdistuu 11005: vakuutustoiminnan ja vakuutussäästämisen tuloverotukseen. 11006: 11007: Ylimääräiset eläkkeet 11008: 11009: HE n:o 5711991 vp. 11010: Valtiovarainvaliokunta 11011: 11012: 5) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion 11013: vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 28.07.06 kohdalla, että sen mie- 11014: lestä hallituksen toimesta olisi selvitettävä ylimääräisten eläkkeiden tarpeel- 11015: lisuus ja eläkepoliittinen tarkoituksenmukaisuus. 11016: Vuoden 1993 samoin kuin vuosien 1994 ja 1995 valtion talousarvion momentin 11017: 28.07.06 selvitysosan mukaan ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa 11018: on vähennyksenä otettu huomioon se, että vuosittain myönnettävien taiteilija- ja 11019: sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää vähennetään vuodesta 1993 lukien siten, 11020: että vuonna 1995 taitelijaeläkkeitä myönnettäisiin 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 11021: 10. Samalla luodaan taiteilijoiden ja sanomalehtimiesten elämäntyön palkitsemista 11022: varten valtionpalkintojärjestelmä. Lisäksi selvitetään, missä laajuudessa vuoden 11023: 1995 jälkeen näitä ylimääräisiä eläkkeitä on tarpeen myöntää. Edellä mainittua 11024: valtionpalkintojärjestelmää on jo vuodesta 1993 lähtien toteutettu. Lisäksi taiteili- 11025: joiden sosiaali-ekanomista asemaa on selvittänyt opetusministeriön asettama 11026: toimikunta. Toimikunta totesi, että taiteilijoiden eläketurva on alhainen verrattuna 11027: koko väestöön. Toimikunnan enemmistö oli sitä mieltä, että taiteilijaeläkejärjes- 11028: telmä tulee säilyttää ja eläkkeiden lukumäärän lasku pysäyttää. Näin onkin tehty 11029: vuosien 1996-1998 valtion talousarvioissa. 11030: 168 V aitiovarsinministeriö 11031: 11032: Muut ylimääräiset eläkkeet koskevat hyvin vanhoja henkilöryhmiä, joiden määrä 11033: vähenee jatkuvasti. Näin ollen nämä häviävät aikaa myöten ilman muita toi- 11034: menpiteitä. 11035: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11036: 11037: Kiinteistöveron määräytymisperusteet 11038: HE n:o 50!1992 vp. 11039: Valtiovarainvaliokunta 11040: 11041: Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus seuraa kiinteistöveron määräyty- 11042: misen perusteena olevien verotusarvojen kehitystä ja pitää huolta siitä, että 11043: tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin verotusarvoJen saattamiseksi oikeu- 11044: denmukaisiksi ja kohtuullisiksi. 11045: Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus selvittää mahdollisuudet luoda 11046: ainakin voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen osalta ennakkoperintä- 11047: järjestelmä. 11048: Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain rakennusten ja vesivoimalaitosten 11049: jälleenhankinta-arvot Verotusarvojen kehitystä seurataan rakennuskustannusindek- 11050: sin avulla. Rakennusten jälleenhankinta-arvopäätöksen rakenteellisen uudistamisen 11051: tarvetta selvitetään verohallituksessa. Verohallitus antaa lisäksi rakennusmaan vero- 11052: tusarvon laskemisesta sitovat kuntakohtaiset ohjeet, jotka perustuvat valtion 11053: teknillisen tutkimuskeskuksen laatimiin kunnittaisiin tonttihintakarttoihin. Ohjeet 11054: annetaan vuosittain, jolloin rakennusmaan hintakehitys otetaan huomioon. 11055: Kiinteistövero kannetaan vuosittain kahtena eränä, jos veron määrä on vähintään 11056: 1 000 markkaa. Siten ei ole tarkoituksenmukaista luoda lopullisen kiinteistöveron 11057: lisäksi erillistä ennakkoperintäjärjestelmää. 11058: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11059: 11060: Julkisten eläkkeiden kehittäminen 11061: HE n:o 110!1992 vp. 11062: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 11063: Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa, per- 11064: hepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa sekä vailla palvelussuh- 11065: detta apurahoilla työskentelevien asema tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin 11066: toimenpiteisiin. 11067: Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä 11068: koskevia muutoksia vastaavat muutokset tehdään muun muassa Suomen 11069: Pankin ja kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännöstöön. Myös kan- 11070: sanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva, valtion uusien palvelussuhtei- 11071: den tavoitetasoa vastaava muutos on tarpeellinen ja toteutettava pikaisesti. 11072: Valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä koskevia muutoksia vastaavat muutokset 11073: on toteutettu Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännös- 11074: töön. Myös lausumassa edellytetty kansanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva 11075: muutos on toteutettu. 11076: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 169 11077: 11078: Lausumassa edellytettyjä muita asioita selvitetään valtion eläkeneuvottelukunnan 11079: asettamassa jaostossa, jossa myös työntekijäjärjestöillä on edustus. Selvitystyö on 11080: vielä kesken. 11081: Vuoden 1996 alusta lukien muutettiin valtion eläkelakia siten, että jos palvelussuh- 11082: de on enintään vuoden katkenneena, karttuu eläketurvaa kuitenkin tältä ajalta. Tämä 11083: uudistus hoitaa suurelta osin apurahoilla työskentelevien ja perhepoliittisista syistä 11084: katkenneiden palvelussuhteiden ongelman. Määräaikaisten palvelussuhteiden osalta 11085: eläketurvaa selvitetään parhaillaan koko työeläkejärjestelmässä ja asia selviää tätä 11086: kautta. 11087: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11088: 11089: Tuloverolaki 11090: 11091: HE n:o 200/1992 vp. 11092: Valtiovarainvaliokunta 11093: Hallituksen veropoliittinen ministerivaliokunta päätti 26.11.1992, että niiden 11094: metsävaltaisten kuntien, joissa sijaitsee runsaasti valtion metsiä, erityison- 11095: gelmat selvitetään vuoden 1993 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriva- 11096: liokunnan päätöksen mukaan edellä mainittujen kuntien asema ei saa hei- 11097: kentyä verouudistuksen johdosta keskimääräistä enempää sen vuoksi, että 11098: valtio siirtyy pinta-alaverotuksesta puun myyntitulon verotukseen. 11099: Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus antaa välittömästi selvityksen 11100: valmistuttua asiaa koskevan esityksen eduskunnalle. 11101: Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus selvittää peiteltyyn osingonja- 11102: koon liittyvät ongelmat. 11103: Ylimääräinen korkovähennys myönnetään puolisolle vuoden 1992 tilanteen 11104: perusteella. Aviaerotapauksissa asunto tai siihen liittyvät velat saattavat siir- 11105: tyä toiselle puolisolle ja kuolemantapauksessa perhe voi menettää vähen- 11106: nyksen kokonaan. Tällöin tilanne muodostuu epäoikeudenmukaiseksi eikä 11107: vastaa kompensaatiotarvetta. 11108: Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus valmistelee esityksen, jolla 11109: edellä mainitut ongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti. 11110: Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus pikaisesti selvittää ansiotulon 11111: enimmäismäärään liittyvät kysymykset ja antaa asiasta eduskunnalle asian- 11112: tuntijaryhmän muistion (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita 11113: 1991:28) mukaisen esityksen, jossa ansiotulolle asetetaan 600 000 markan 11114: katto. 11115: Lisäksi eduskunta edellytti 18.12.1992, että verotuksen muuttuessa hallitus 11116: seuraa verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutusta erityisesti 11117: lapsiperheiden ja asuntovelkaisten osalta. 11118: Metsävaltaisia kuntia koskeva selvitys valmistui 31.1.1993. Selvitys osoitti, että 11119: yhteisöveron jakojärjestelmä ei pidemmällä aikavälillä saata valtiometsävaltaisia 11120: kuntia muihin kuntiin nähden keskimääräistä heikompaan asemaan. Järjestelmän 11121: voimaantulovaiheessa katsottiin kuitenkin aiheutuvan eräille kunnille verotulojen 11122: tilapäisestä alentumisesta siinä määrin ongelmia, että vuoden 1993 kolmessa 11123: 170 Valtiovarainministeriö 11124: 11125: lisätalousarviossa varattiin näiden ongelmien hoitamiseen 50 miljoonaa markkaa. 11126: Vuodesta 1993 alkaen yhteisöverojen tuotto ja siten myös kuntien osuus siitä on 11127: ollut voimakkaassa kasvussa. Metsävaltaisten kuntien asema on tämän vuoksi 11128: suhteellisesti vahvempi kuin ennen verouudistusta. Asia ei enää anna aihetta 11129: toimenpiteisiin. 11130: Peitellyn osingonjaon verotusta on muutettu 1.1.1998 voimaan tulleilla laeilla 11131: (470 - 472/1998), joilla poistettiin peitellyn osin~on kahdenkertainen verotus ja 11132: täsmennettiin peitellyn osingon veroseuraamuks1a. Asia ei enää anna aihetta 11133: toimenpiteisiin. 11134: Tuloverolakia on 1.1.1994 voimaan tulleella lailla (1502/93) muutettu siten, että 11135: ylimääräinen korkovähennys voi avioero- ja kuolemantapauksissa siirtyä toiselle 11136: puolisolle. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11137: Ansiotulo-osuuden ylärajan puuttumisella pienyritysten osakkaiden verotuksessa ei 11138: ole käytännön elämässä ollut olennaista merkitystä, vaan yrittäjien kannalta 11139: olennaisiksi ovat muodostuneet ansiotulo-osuuden määrittämiseen liittyvät yleiset 11140: kysymykset. Osakeyhtiöiden osakkaiden osin~on ansiotulo-osuuden määrään 11141: vaikuttavaa liikeosakkeiden arvon laskentaperusteita koskevaa valtiovarainministeri- 11142: ön päätöstä on uudistettu vuonna 1994 (VMp 1539/94). Henkilöyhtiöiden osakkai- 11143: den ja yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksessa keskeiseksi ongelmaksi on 11144: koettu se, että ansiotulon verotus koskee myös yrityksessä pidettävää tuloa. 11145: Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset 11146: säännöksiksi, joiden nojalla myös näissä yritysmuodoissa voitaisiin pidättää voittoa 11147: yhteisöverokannan mukaisella verorasituksella. 11148: Verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen muutosten yhteisvaikutusta eri tulonsaaja- 11149: ryhmien asemaan seurataan jatkuvasti muun muassa valtiovarainministeriön ja 11150: valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulonjakovaikutuksia koskevana selvitystyö- 11151: nä. Asia on ollut esillä erityisesti vuodesta 1995 alkaen, jolloin käynnistettiin niin 11152: sanottu kannustinloukkuselvitys. Selvitys ehdotuksineen valmistui syksyllä 1996 ja 11153: sen pohjalta on valmisteltu ja osin toteutettukin muutoksia, joilla verotuksen ja 11154: sosiaalisten tulonsiirtojen työnteon kannustavuotta heikentävää yhteisvaikutusta 11155: voidaan lieventää. 11156: 11157: Pankkituki 11158: 11159: HE n:o 375!1992 vp. 11160: Valtiovarainvaliokunta 11161: 1) Eduskunta edellytti 2.2.1993, että valtion vaikutusvallan takaavan omis- 11162: tuksen hankinnan tulee olla ensisijainen tuen myöntämisen muoto. Omistus- 11163: oikeuden noustessa tavoitettavaan merkittävään määräysvaltaan, voidaan 11164: pääomatodistuksia ja takauksia käyttää joko pääomasijoituksen ohella tai 11165: sijasta. 11166: 2) Eduskunta edellytti, että ennen omistuksen hankintaa, joka voi tapahtua 11167: mm. osakeannin kautta, on huolehdittava, että valtion omistusosuus tulee 11168: oikeaan suhteeseen arvoaan menettäneeseen vanhaan omistukseen nähden. 11169: Oikean suhteellisuuden toteuttamiseksi mahdollisesti tarpeellinen oman pää- 11170: oman nimellisarvon leikkaus on toteutettava ennen osakemerkintää. 11171: 3) Eduskunta edellytti, että valtion omistuksen tasapuolisuuden vuoksi on 11172: osakeanti tehtävä vanhaan omistukseen verrattavilla osakkeilla eikä esimer- 11173: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 171 11174: 11175: kiksi äänivallaltaan rajatuilla osakesarjoilla, jotta niillä hankittava päätösval- 11176: ta olisi yhdenvertainen vanhojen omistajien oikeuksiin nähden. 11177: 4) Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle tiedonantona 11178: suunnitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen 11179: käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle niin, että 11180: tiedonanto voidaan käsitellä eduskunnassa vuoden 1993 valtiopäivien syys- 11181: istuntokaudella. 11182: 5) Velallisten suojan parantamiseksi ja yksityishenkilön velkajärjestelystä 11183: annetun lain tarkoituksen toteutumisen turvaamiseksi eduskunta pitää tar- 11184: peellisena, että velallisen pantua vireille hakemuksensa velkajärjestelystä on 11185: laissa tarkoitettu toimenpidekielto pantava voimaan jo ennen velkajärjeste- 11186: lyn alkamista ja siitä ajankohdasta, jolloin velallinen on velkojapankllleen 11187: ilmoittanut käynnistävänsä velkajärjestelymenettelyn. Tämän tarkoituksen 11188: saavuttamiseksi tulee yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia tar- 11189: peellisilta osin kiireellisesti muuttaa. Eduskunta edellyttikin, että hallitus 11190: käynnistää lainmuutoshankkeen välittömästi edellä tarkoitetun velallisen 11191: oikeusaseman parantamiseki sekä antaa asiaa koskevan lakiesituksen edus- 11192: kunnalle kevätistuntokauden 1993 aikana. 11193: 6) Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy tarvittaviin toimenpi- 11194: teisiin niin, että pankit noudattavat yhtenäistä luottotappioiden kirjaamiskäy- 11195: täntöä. 11196: Eduskunta hyväksyessään 12.10.1993 valtion vuoden 1993 neljännen lisätalousar- 11197: vioesityksen, muutti ensimmäisessä kappaleessa olevaa lausumaa siten, että takaus 11198: ja muu mainitun lisätalousarvion momentilla 28.87.51 (Pankkitoiminnan tukeminen) 11199: tarkoitettu sitoumus voi olla pankille ensisijaisen tuen myöntämisen muoto. 11200: Kappaleisiin 2-3 ja 5-6 sisältyvät lausumat koskivat vuoden 1993 ensimmäisessä 11201: lisätalousarviossa myönnettyjä määrärahoja ja valtuuksia. Koska määräraha muutet- 11202: tiin vuoden 1993 neljännellä lisätalousarviolla siirtomäärärahaksi (3 v), tulivat 11203: lausumiin sisältyvät ehdot otettavaksi huomioon määrärahaa koskevia valtioneuvos- 11204: ton tai ministeriön päätöksiä tehtäessä. Pankkitarkastusvirasto lakkautettiin 11205: 1.10.1993 voimaan tulleella rahoitustarkastuslailla, jolloin sen tehtävät siirrettiin 11206: Suomen Pankin yhteydessä toimivalle rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus on 11207: antanut luottotappioiden kirjaamista koskevat määräykset. 11208: Kappaleeseen neljä sisältyvän lausuman tarkoittaman tiedonannon hallitus antoi 11209: eduskunnalle 2.12.1993. 11210: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan perintä- ja maksukielto 11211: alkaa, kun tuomioistuin on päättänyt velkajärjestelyn aloittamisesta. Kiireellisissä 11212: tapauksissa velallinen voi pyytää väliaikaista perintä- ja täytäntöönpanokieltoa jo 11213: velkajärjestelyä hakiessaan. Mahdollisuus saada väliaikainen kielto antaa siten 11214: velalliselle turvaa. Tämän vuoksi viidennessä kappaleessa tarkoitettua erillistä ja 11215: kiireellisesti toteutettavaa lainmuutosta ei ole pidetty aiheellisena. Lain soveltami- 11216: sesta saatujen kokemusten perusteella voidaan lainsäädännön tarkistustyön yh- 11217: teydessä arvioida, onko lausumassa edellytetty muutos välttämätön. 11218: Valtion vuoden 1994 talousarviossa momentilla 28.87.89 (Pankkitoiminnan tuke- 11219: minen, 3 vuoden siirtomääräraha) pankkitoiminnan tukemiseen varattujen määrära- 11220: hojen käyttöoikeus päättyi vuonna 1996. Vuoden 1997 talousarviossa varattujen 11221: takaus- ja muiden valtuuksien käytön edellytykset ovat samat kuin mitä vuonna 11222: 1993 edellytettiin. Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11223: 172 Valtiovarainministerlö 11224: 11225: Pankkituki 11226: HE n:o 37911992 vp. 11227: Talousvaliokunta 11228: 11229: Eduskunta edellytti 23.2.1993, että Suomen valtio takaa sen, että suomalai- 11230: set pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajallaan kaikissa olosuhteissa. 11231: Tarpeen vaatiessa eduskunta tulee myöntämään riittävät määrärahat ja val- 11232: tuudet hallituksen käyttöön sitoumusten täyttämiseen. 11233: Eduskunta on valtion talousarvioissa ja lisätalousarvioissa myöntänyt tarvittavat 11234: määrärahat ja valtuudet pankkijärjestelmän tukemiseen. Eduskunta totesi 8.12.1998, 11235: että suomalainen rahOitusjärjestelmä on kaikkien saatujen selvitysten mukaan 11236: tervehtynyt siten, että pankkien voidaan vastaisuudessa edellyttää pystyvän hoita- 11237: maan sitoumuksensa kaikissa olosuhteissa ilman Suomen valtion antamaa takuuta. 11238: Eduskunnan 23.2.1993 hyväksymä lausuma on rauennut. 11239: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11240: 11241: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko 11242: Kertomus 8/1992 vp. 11243: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 11244: 7) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 11245: liittenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausuu mm.: 11246: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion siirtyminen niin sanottuun 11247: kehysbudjetointiin on ainakin alkuvaiheessa aiheuttanut ongelmia sen joh- 11248: dosta, että hallinnonalakohtaisilla, kehysbudjetin sisällä tehtävillä säästöillä 11249: on saatettu aiheuttaa menojen lisääntymistä muilla hallinnonaloilla. Tällöin 11250: yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on saatettu aiheuttaa tuhlausta. Saadun 11251: tiedon mukaan menettely on kuitenkin parantunut järjestelmästä saatujen 11252: kokemusten myötä. Kehysbudjetointi ilman ministeriöiden välistä tarkaste- 11253: lua vaikeuttaa kokonaisarvion tekemistä kustannuksista. Valiokunta kiinnit- 11254: tää tämän vuoksi huomiota tarpeeseen luoda kokonaisuuden koordinoimi- 11255: seksi arviointijärjestelmä, joka mittaa valtion menojen kokonaisuutta ja my- 11256: ös eri vaihtoehtojen aiheuttamat kustannukset kunnalliselle sektorille, elin- 11257: keinoelämälle ja kotitalouksille. 11258: Samalla kun luodaan kokonaisuuden koordinoinoin menetelmää, tulee asian- 11259: tuntijaministeriöiden asemaa vahvistaa oman hallinnonalansa linjan luojana. 11260: Näiden menetelmien yhteensovittamisella voidaan välttyä tilanteista, joissa 11261: esimerkiksi asumistuen tai opintotuen taikka muun sosiaali- ja terveyden- 11262: huollon järjestelmän ulkopuolella olevan palvelun tai tulonsiirron kustannus- 11263: ten säästöt siirtyvät jopa suurempina lisäkustannuksilla sosiaali- ja ter- 11264: veydenhuollon hallinnonalalle tai sosiaali- ja terveydenhuollosta muille hal- 11265: linnonaloille. Vastaava menettelytapa tulee saada aikaan myös kunnallisessa 11266: päätöksenteossa, jossa ilmenee samantapaista suuntausta. 11267: Kehysbudjetoinnin käyttöönoton myötä kunkin ministeriön vastuu oman hallin- 11268: nonalansa määrärahojen käytön suunnittelusta on korostunut, mikä oli uudistuksen 11269: eräs tarkoituskin. Vastuu koskee luonnollisesti myös säästöpäätösten valmistelua. 11270: Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa niitä ohjeita ja vakiintu- 11271: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 173 11272: 11273: neita menettelytapoja, joiden mukaan esitettävistä hankkeista tulee esittää myös eri 11274: tahoille aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Samoin valtiovarainministeriön rooliin 11275: kuuluu edelleen, myös kehysbudjetoinnin yhteydessä tarkastella ehdotusten heijas- 11276: tusvaikutuksia mm. eri pääluokkien välillä, suhteessa valtion tuloihin, suhteessa 11277: kunnallistalouteen ja niin edelleen. Valtion taloussuunnittelujärjestelmän on 11278: tarkoitus toimia lausuman tarkoittamana koordinoivana järjestelmänä, joka arvioi ja 11279: yhteensovittaa esityksiin liittyvät eri näkökulmat. 11280: Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutuksia tarkastellaan myös hallituksen ministeri- 11281: ryhmien sekä valtioneuvoston asettamien komiteoiden, toimikuntien ja työryhmien 11282: työssä. 11283: Lausumassa korostetaan lisäksi asiantuntijaministeriöiden aseman vahvistamista. 11284: Kuten edellä on todettu, tämä on ollut yksi kehysbudjetoinnin käyttöönoton tavoite. 11285: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan tavoite on verrattain hyvin toteutunut- 11286: kin .. Ministeriöiden aseman vahvistumisen myötä koordinointitarve saattaa korostua 11287: lausumassa kuvatulla tavalla. Valtiovarainministeriön suorittamassa taloussuunnitte- 11288: lujärjestelmän kehittämistyössä pyritään löytämään ratkaisuja myös tähän haas- 11289: teeseen. Valtioneuvosto on 11.6.1998 tehnyt periaatepäätöksen säädösehdotusten 11290: taloudellisten vaikutusten arvioinnista sekä tätä koskevien ohjeiden käyttöönotosta. 11291: Ohjeilla ja niiden edellyttämillä kuulemismenettelyillä pyritään osaltaan varmista- 11292: maan, että kaikki asianosaiset tahot voivat esittää arvionsa lainsäädäntöhankkeen 11293: taloudellisista ja muista vaikutuksista ja nämä arviot tulevat dokumentoiduiksi ja 11294: huomioon otetuiksi hanketta eteenpäin vietäessä. Erityisesti asiantuntijaministe- 11295: riöiden tulisikin tehostaa esitysten valmistelussa keskinäistä yhteydenpitoaan sekä 11296: yhteydenpitoa niihin tahoihin, joita valmistelu merkittävästi koskee. 11297: Valtionhallinnossa laadittiin vuodelta 1997 ensimmäistä kertaa hallinnonalan 11298: toimintakertomus ja uusimuotoinen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta, mihin 11299: kertomukseen sisältyy kuvaus hallinnonalojen tuloksellisuudesta. Hallinnonalan 11300: toimintakertomuksen laadintaohjeen mukaan hallinnonalan kertomuksessa tulee olla 11301: myös hallitusohjelmaa toteuttavan strategiasalkun hankkeiden ja muiden hallin- 11302: nonalojen rajat ylittävien tehtävä- tai tavoitealueiden tulosten kuvauksia. Raportoin- 11303: oista vastaa hankkeesta päävastuullinen ministeriö. 11304: Lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin koordinointiongelmiin, joita on 11305: ilmennyt tehtäessä säästöjä kehysbudjetoinnin yhteydessä. Koska valtiontalouden 11306: poikkeuksellisen nopean velkaantumisen katkaisemiseksi tarvitut menojen leikkauk- 11307: set on pääosin toteutettu, koordinointiongelmien ajankohtaisuus siltä osin kuin se 11308: koskee säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutusten tarkastelua on kuitenkin vähenty- 11309: nyt. Tähän ja edellä mainittuun kehittämistyöhön viitaten asia ei anna enää aihetta 11310: toimenpiteisiin. - 11311: 11312: Vammaisten henkilöiden autoveron huojentaminen 11313: HE n:o 42/1993 vp. 11314: Valtiovarainvaliokunta 11315: 11316: Eduskunta edellytti 22.6.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten inva- 11317: lidien omaan käyttöön tulevien pakettiautojen vero voidaan kompensoida 11318: invalideille niissä tapauksissa, joissa autoveron yleistä invalidipalautusta ei 11319: voida soveltaa. 11320: Eduskunta edellytti lisäksi, että autoverolain 17 §:ssä tarkoitettu autoveron 11321: invalidipalautusjärjestelmä kokonaisuudessaan uudistetaan. 11322: 174 Valtiovarainministeriö 11323: 11324: Vammaistyöryhmä '96 esitti muistiossaan 15.4.1997 (sosiaali- ja terveysministeriön 11325: työryhmämuistiaita 1997:6) vammaisten autoveronpalautuksen korvaamista kansan- 11326: eläkelaitoksen hallinnoimalla suoralla, osittain tulosidonnaisella tuella. Valtiovarain- 11327: ministeriö on useissa yhteyksissä katsonut suoraan tukeen siirtymisen tarkoituksen- 11328: mukaisimmaksi autoveronpalautukseen liittyvien monien ongelmien poistamiseksi. 11329: Vammaisten liikkumisen tukijärjestelyjä ja uudistusten toteuttamismahdollisuuksia 11330: voidaan yksityiskohdiltaan arvioida asian tullessa tarvittavan jatkovalmistelun 11331: jälkeen käsiteltäväksi valtion talousarvioesityksen yhteydessä. 11332: 11333: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhtenäistäminen 11334: HE n:o 106!1993 vp. 11335: Hallintovaliokunta 11336: Eduskunta edellytti 17.12.1993 hallituksen pikaisesti tekevän selvityksen 11337: erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeesta ja tämän pohjalta anta- 11338: van eduskunnalle esityksen kaikkien tiedonkeruun yleisvaltuutusten poista- 11339: misesta lainsäädännöstä ja erityisvaltuutusten selkeästä rajaamisesta. 11340: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta edellytti kannanotossaan 17.12.1993 11341: ministeriöitä ryhtymään toimenpiteisiin hallinnonalansa tiedonkeruiden vähentä- 11342: miseksi, hallinnonalansa erityislainsäädäntöön sisältyvien tiedonkeruun yleisval- 11343: tuutusten poistamiseksi ja erityisvaltuutusten selkeäksi rajaamiseksi sekä selvittävän 11344: tilastoja laativien viranomaisten tarpeen. 11345: Valtion viranomaisten tiedonkeruuta on pyritty usean vuoden ajan kehittämään ja 11346: karsimaan. Työtä on ohjannut valtion tietohallinnon johtoryhmä, jolle ministeriöt 11347: ovat vuosittain raportoineet toimialallaan tapahtuneesta kehityksestä. Johtoryhmä on 11348: puolestaan raportoinut asiasta säännöllisesti hallinnon kehittämisen ministerityö- 11349: ryhmälle. 11350: Periaatepäätöksessään 5.2.1998 sähköisestä asioinnista, palveluluiden kehittämisestä 11351: ja tiedonkeruun vähentämisestä valtioneuvosto edellyttää viranomaisten tiedonke- 11352: ruun lainsäädännöllisten yleisvaltuuksien poistamista ja erityisvaltuuksien rajaamista 11353: lakisääteisesti niihin tietoryhmiin, jotka ovat välttämättömiä viranomaistehtävien 11354: hoitamiseksi.Samalla on kehitettävä rekisterien yhteiskäytttöä ja tietopalveluja. 11355: Päätöksessä edellytetään myös, että hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä 11356: selvittää EU:n toimielinten kanssa toimenpiteitä, joilla EU:n keräämien tietojen 11357: määrää sekä keräämisestä ja toimittamisesta aiheutuvaa työtä ja kustannuksia 11358: voidaan vähentää nykyisestään. 11359: 11360: Säästökassatoiminta 11361: HE n:o 12611993 vp. 11362: Valtiovarainvaliokunta 11363: 11364: 3) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta 11365: edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että on selvitettävä ensisijaisesti sääs- 11366: tökassan ja koko konsernin johdon vastuu, toiseksi konsernin Ja säästökas- 11367: san tilintarkastajien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa valvovan val- 11368: tiovarainministeriön vastuu. 11369: Eduskunta edellytti, että valtio turvaa tuen avoimuuden julkistamaHa riittä- 11370: vät tiedot annetun tuen määrästä ja jakautumisesta sekä tuen lopullisista 11371: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 175 11372: 11373: kustannusvaikutuksista sekä antaa eduskunnalle aikanaan selvityksen siitä, 11374: että tehdyt ratkaisut ovat yhteiskunnan kannalta olleet edullisimmat. 11375: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri 11376: selvitti, osin keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan avulla, lain edellyttämään 11377: säästökassatoiminnan valvontaan kuuluneita toimenpiteitä ja päätöksisä ja niiden 11378: toimeenpanoa sekä noudatetun menettelyn perusteita. Oikeuskansleri antoi asiassa 11379: päätöksensä 12.3 .1996. 11380: Päätöksessä oikeuskansleri katsoi valtiovarainministeriössä suoritetussa osuuskunta 11381: Eka-yhtymän säästökassatoiminnassa olleen tallettajien etujen kannalta puutteita. 11382: Tämän johdosta hän antoi yhdelle virkamiehelle vakavan huomautuksen. Lisäksi 11383: oikeuskansleri arvosteli ministeriön menettelyä tiedottamisessa sekä esitti valtioneu- 11384: vostolle erillisellä kirjeellä säännösten ja menettelyn tarkistamista. Asia ei antanut 11385: oikeuskanslerin taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11386: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt 11387: tarpeellisena, tuli edellä todetuin tavoin tutkittavaksi, valtiovarainministeriö katsoi 11388: aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki mainitut 11389: kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesti tutkituiksi. 11390: Keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan perusteella kolmea Osuuskunta EKA- 11391: yhtymän ja sen säästökassan johtoon kuuluneita vastaan nostettiin syksyllä 1995 11392: syytteet Helsingin käräjäoikeudessa markkinointi- ja säästökassarikoksista. Käräjä- 11393: oikeus hylkäsi 10.12.1997 syytteet. Virallinen syyttäjä on kahden syytetyn osalta 11394: valittanut tuomiosta. 11395: Lokakuussa 1993 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuuskunta EKA-yhtymässä 11396: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (471 1993) tarkoitettu saneeraus- 11397: menettely. Osuuskunta EKA-yhtymä oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin 11398: sadaltatuhannelta jäseneltään. Säästökassatoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen 11399: vahvistamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten 11400: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa. Eduskunta 11401: hyväksyi lain joulukuussa ja se tuli voimaan 1.1.1994. 11402: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuuskunta EKA-yhtymän säästökas- 11403: saan tehtyjä talletuksia yhteensä 1 177 mrd markan määrästä. Valtion lopullinen 11404: meno talletusten lunastamisesta riippuu yrityssaneerauksen onnistumisesta ja 11405: realisoitavista talletusten vakuuksista. Osuuskunta EKA-yhtymän yrityssaneeraus 11406: {>äättyy 31.12.2003. Lausuman edellyttämä selvitys voidaan antaa vasta tämän 11407: Jälkeen. Lausuma ei tässä vaiheessa anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11408: 11409: Lupajäijestelmien karsiminen 11410: 11411: HE n:o 141/1993 vp. 11412: Valtiovarainvaliokunta 11413: Eduskunta edellytti 12.11.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, mistä ny- 11414: kyaikaan soveltumattomasta turhasta viranomaisten antamia lupia koskevas- 11415: ta käytännöstä voidaan luopua ja ryhtyvän tarpeellisiin lainsäädäntötoimen- 11416: piteisiin. 11417: Valtioneuvosto teki 10.11.1994 periaatepäätöksen lupamenettelyjen keventämisestä 11418: ja karsimisesta. Pääsääntönä on, että lupamenettely perustuu suoraan lakiin. 11419: Alemmanasteisilla normeilla voidaan säätää tai määrätä toiminta luvanvaraiseksi 11420: 176 Valtiovarainministeriö 11421: 11422: ainoastaan laissa riittävän täsmällisesti määritellyissä rajoissa. Lu{>amenettelyjä on 11423: myös kevennettävä ja t~eettomista menettelyistä luovuttava. Elmkeinotoimintaa 11424: ohjaavat ja kilpailua rajoittavat luvat on korvattava muilla menettelyillä. 11425: Lupamenettelyjen karsimista ja keventämistä on jatkettu hallinnonaloilla. 11426: 11427: Talousarvioesitysten perustelut 11428: HE n:o 194/1993 vp. 11429: Valtiovarainvaliokunta 11430: Eduskunta edellytti 8.12.1993, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei- 11431: siin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 23 todettujen epäkohtien kor- 11432: jaamiseksi eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti siten, että toimenpi- 11433: teet otetaan huomioon jo päätettäessä lopullisesti vuoden 1994 talousarvios- 11434: ta. 11435: Valtiovarainministeriö on eri yhteyksissä mm. toiminta- ja taloussuunnitelmien ja 11436: talousarvioehdotusten laadintamääräyksissä kiinnittänyt ministeriöiden ja virastojen 11437: huomiota eduskunnan lausumaan ja siinä tarkoitettujen epäkohtien korjaamiseen 11438: talousarvion perusteluissa. 11439: Talousarvioesityksen valmistelun ohjeistamisen ohella on panostettu valtion 11440: virastojen ja laitosten kirjanpidon ja muun laskentatoimen uudistamiseen sekä 11441: niiden toimintaa ja taloutta koskevien kertomusmenettelyjen kehittämiseen. Tilivi- 11442: rastot on vuodesta 1993 alkaen velvoitettu laatimaan varainhoitovuosittain toiminta- 11443: kertomuksen. Valtionhallinnossa laadittiin vuodelta 1997 ensimmäistä kertaa 11444: hallinnonalan toimintakertomus ja uusimuotoinen kertomus valtiovarain hoidosta ja 11445: tilasta, mihin kertomukseen sisältyy myös kuvaus hallinnonalojen tuloksellisuudes- 11446: ta. Viimeksi mainitun kertomuksen ajoitusta on myös muutettu siten, että se 11447: aiempaa paremmin tukee eduskunnan budjettikäsittelyä. Nämä uudistukset paranta- 11448: vat sekä hallituksen budjettivalmistelun että eduskunnan budjettikäsittelyn tausta- 11449: ja vertailutietopohjaa. 11450: Valtiovarainministeriön asettaman Talousarviotyöryhmä 1997 mietinnön pohjalta 11451: valtioneuvosto on keväällä 1998 uudistanut toiminta- ja taloussuunnittelua ja 11452: talousarvioesitysten laadintaa koskevan periaatepäätöksen ja valtiovarainministenö 11453: vastaavat ohjeet. Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli talousarvioesityksen 11454: rakenteen ja sisällön uudistaminen lausumassa tarkoitetulla tavalla. Vuoden 1999 11455: talousarvioesityksessä on otettu huomioon uusitut ohjeet. Ottaen huomioon toteute- 11456: tut kehittämistoimenpiteet lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11457: 11458: Pakollisten varausten ja johtajavakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 11459: 11460: HE n:o 198/1993 vp. 11461: Valtiovarainvaliokunta 11462: Eduskunta edellytti 29.11.1993, että hallitus saattaa välittömästi päätökseen 11463: pakollisten varausten verokohtelua koskevan valmistelutyön ja että asiaa 11464: koskeva hallituksen esitys annetaan siten, että se voidaan käsitellä vuoden 11465: 1994 valtiopäivien kevätistuntokaudella. 11466: Eduskunta edellytti, että niin sanotun johtajavakuutuksen verotusta koskeva 11467: valmistelutyö saatetaan pikaisesti loppuun ja että asiaa koskeva hallituksen 11468: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 177 11469: 11470: esitys annetaan välittömästi valmistelutyön päätyttyä. 11471: Verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlaskennan eroavuuksia selvitettiin eduskunnan 11472: lausuman esittämisen jälkeen valtiovarainministeriön asettamassa varaus- ja 11473: poistojärjestelmän uudistamistyöryhmässä (Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 11474: 1995: 17). Merkittävimmät erot verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlaskennassa 11475: koskevat toisaalta käyttöomaisuuden poistojärjestelmää ja toisaalta realisoitumatto- 11476: mien menojen ja menetysten vähentämistä. Työryhmä esitti verotuksen tulok- 11477: senlaskennan lähentämistä kirjanpidon mukaiseen tulokseen molempien erien osalta, 11478: jolloin poistojärjestelmän muuttaminen olisi lisännyt ja vastaavasti pakollisten va- 11479: rausten vähennyskelpoisuuden laajentaminen vähentänyt yritysten maksamien vero- 11480: jen määrää. 11481: Työryhmän ehdotuksia ei ole kertomusvuonna toteutettu. Vuoden 1997 lopussa 11482: hallitus päätti sen sijaan keskitettyyn tulopoliittiseen sopimukseen liittyvien ve- 11483: ronalennusten rahoituskeinona alentaa vuonna 1999 irtaimen kuluvan käyttö- 11484: omaisuuden enimmäispoistoprosentin nykyisestä 30:stä 25:een. Hallitus ei pidä 11485: tässä vaiheessa tarpeellisena verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlaskennan lähentä- 11486: mistä yksinomaan pakollisten varausten osalta, sillä varausten vähennysoikeuden 11487: laajentaminen aiheuttaisi yritysverotuksen tuottojen merkittävän alentumisen, jollei 11488: samanaikaisesti toteuteta verotuloja lisääviä muutoksia sellaisten erien osalta, joiden 11489: vähentäminen verotuksessa ylittää kirjanpidon mukaisen tuloksenlaskennan. 11490: Niin sanotun johtajavakuutuksen perusteella maksettujen vakuutusmaksujen vähen- 11491: nyskelpoisuutta laajennettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttami- 11492: sesta annetulla lailla 926/1996. 11493: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11494: 11495: Merenkoi un veronhuojennukset 11496: 11497: HE n:o 199!1993 vp. 11498: Valtiovarainvaliokunta 11499: Eduskunta edellytti 30.11.1993, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu- 11500: det ottaa käyttöön merenkulkuelinkeinon verotuksessa ehdotettua tasapuoli- 11501: semmin kaikkia merenkulkuelinkeinoelämän eri lohkoja kohteleva veron- 11502: huojennuslainsäädäntö esimerkiksi jälleenhankintavarausta käyttämällä. 11503: Merenkulkuelinkeinoa tuetaan tällä hetkellä julkisin varoin muun muassa myöntä- 11504: mällä verotuksessa ylimääräinen jäämaksuluokkavähennys. Vähennys on koskee 11505: vielä vuonna 1998 tilattuja aluksia. Hallituksen tarkoituksena on jatkaa jäämaksu- 11506: luokkavähennyksen myöntämistä koskemaan vielä 1999 ja 2000 tilattavia aluksia. 11507: Lausumassa mainittu vaihtoehto jälleenhankintavarauksen käyttämisestä varustamo- 11508: jen tukikeinona edellyttäisi alusten hankintamenojen poistojärjestelmän muuttamis- 11509: ta. Poistojärjestelmää mahdollisesti kehitettäessä selvitetään mahdollisuus jälleen- 11510: hankintavarauksen käyttämisestä alushankintojen tukemiseksi lausumassa ehdotetul- 11511: la tavalla. 11512: 178 Valtiovarainministerlö 11513: 11514: Valtion virkamieslaki 11515: HE n:o 291/1993 vp. 11516: H allintov aliok unta 11517: 11518: Eduskunta edellytti 21.6.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että selvitetään, 11519: koskeeko Euroopan yhteisön ns. liikkeenluovutusdirektiivi, valmisteilla ole- 11520: va direktiivin muutos huomioon ottaen, valtion virkamiehiä, ja että selvitys- 11521: työn perusteella ryhdytään tarpeellisiin lainvalmistelutoimenpiteisiin. 11522: Vaitioneuvosto teki valtiovarainministeriön esittelystä 14.5.1998 periaatepäätöksen 11523: henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa. 11524: Periaatepäätös vastaa sisällöltään sopimusta, jonka valtion keskusjärjestöt tekivät 11525: joulukuussa 1997. Periaatepäätös koskee virkamiesten asemaa valtion viraston tai 11526: liikelaitoksen yhtiöittämistilanteissa sekä virka- ja työsuhteisen henkilöstön asemaa 11527: sellaisissa viraston lakkauttamista koskevissa tilanteissa, joissa on kysymys saman 11528: toiminnan jatkamisesta toisessa valtion virastossa. Henkilöstön asemaa koskevat 11529: säännökset sisällytetään periaatepäätöksen mukaan asianomaisiin organisaatiomuu- 11530: toslakeihin viraston lakkaamistilanteissa. Periaatteena on, että asianomaisia tehtäviä 11531: hoitanut henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon. 11532: Periaatepäätöksen mukainen menettely merkitsee valtion virkamiesten aseman 11533: järjestämistä organisaatiomuutostilanteissa vähintään liikkeenluovutusdirektiivin 11534: tarkoittamalla tasolla. 11535: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11536: 11537: Juomapakkausten lisävero 11538: HE n:o 30/1994 vp. 11539: Valtiovarainvaliokunta 11540: 11541: Eduskunta edellytti 14.6.1994, että juomapakkausten elinkaaritutkimuksen 11542: valmistuttua halhtus ottaa uudelleen harkittavaksi alkoholijuomapakkauksille 11543: nyt asetettavan lisäveron oikeellisuuden ja antaa tarvittaessa lisäveron muut- 11544: tamista tarkoittavan esityksen. 11545: Juomapakkausten elinkaaritutkimus ei edellytä tässä vaiheessa välittömiä muutoksia 11546: juomapakkausten verotukseen, joten lausuma ei anna aihetta välittömiin toimenpi- 11547: teisiin. Hallitus kuitenkin edelleen seuraa lisäverojärjestelmän toimivuutta ja tekee 11548: tarvittaessa ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi. 11549: Asia ei anna aihetta toimenpiteille. 11550: 11551: Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverovelvollisuus 11552: HE 15211994 vp 11553: Valtiovarainvaliokunta 11554: 5) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 11555: lausui pääluokan 28 kohdalla: 11556: Taloudellisen toiminnan elpymisen myötä yhteiskunnan erityisiin velvolli- 11557: suuksiin kuuluu, että kaikille taloudellisesta lamasta ja työttömyydestä kärsi- 11558: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 179 11559: 11560: mään joutuneille tarjotaan mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet 11561: työllistää ja siten elättää itsensä. Tämä edellyttää muun muassa vammaisten 11562: osalta erityisiä toimia. Kokemus on osoittanut, että mitä suurempi työttö- 11563: myys, sitä vaikeampi on vammaisen työnhakijan työllistyä. Siirtyminen ar- 11564: vonlisäverojärjestelmään merkitsisi muiden vaikeavammaisten (työkyvyn 11565: alentuminen vähintään 70 prosenttia) kuin sokeiden arvonlisäverokohtelun 11566: merkittävää muuttumista huonompaan suuntaan, mikä johtanee siihen, että 11567: 2000 - 3000 tällaista itsensä ja perheensä tähän saakka elättänyttä vammais- 11568: ta yrittäjää menettää mahdollisuuden jatkaa tuotannollista toimintaansa. Yh- 11569: teiskunnan kokonaisedun mukaista on, ettei näin tapahdu. 11570: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten vapautus arvon- 11571: lisäveron maksamisesta voidaan palauttaa vamman laadusta riippumatta kai- 11572: kille sellaisille vaikeavammaisille yrittäjille, joiden työ- ja toimintakyky on 11573: alentunut vähintään 70 prosenttia. 11574: Vaikeavammaiset yrittäjät on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta lailla 11575: (1393/95), joka on voimassa vuosina 1995-1998. Sosiaali- ja terveysministeriö 11576: asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää vaihtoehtoi- 11577: sia tapoja turvata vaikeavammaisten henkilöiden yritysten toimintaedellytykset 11578: tukijärjestelmien kautta. Työryhmän laatima selvitys valmistui helmikuussa 1997. 11579: Työryhmä ehdotti, että vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverohuojennuksesta 11580: luovutaan vuoden 1998 alusta edellyttäen, että valtiovarainministeriössä selvitettä- 11581: vänä ollut vähäisen toiminnan verollisuuden alarajaan liitettävä asteittainen veron- 11582: huojennus pienyrityksille toteutuu. Jos tämä uudistus jää toteutumatta, työryhmä 11583: ehdotti vammaisten yrittäjyyden edistäruishankkeen käynnistämistä. Hanke tuli 11584: saattaa päätökseen vuoden 1997 lokakuun loppuun mennessä kauppa- ja teolli- 11585: suusministeriön johtamassa työryhmässä. 11586: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesällä 1997, että verovelvollisuuden 11587: alarajaan liittyvää asteittaista veronhuojennusta ei toteuteta. Vammaisten yrittäjyy- 11588: den edistäruishankkeeseen liittyvien mahdollisten tukijärjestelyjen selvitystyö on 11589: vielä kesken, eivätkä tukia koskevat uudistukset ole toteutettavissa vuoden 1999 11590: alusta. Tämän vuoksi vaikeavammaisten henkilöiden harjoittaman yritystoiminnan 11591: arvonlisäverovapautta jatkettiin koskemaan myös vuotta 1999. 11592: 11593: Ajoneuvovero 11594: HE n:o 160!1994 vp. 11595: Valtiovarainvaliokunta 11596: Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu- 11597: det siirtyä järjestelmään, jossa verokausi olisi 12 kuukauden jakso laskettu- 11598: na rekisteröimiskuukaudesta. 11599: Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän, voidaanko ja millaisen 11600: järjestelmän puitteissa invalidit ja muut vastaavat erityisryhmät vapauttaa 11601: ajoneuvoverosta. 11602: Laki ajoneuvoverosta tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Hallituksen esitykseen ei 11603: katsottu voitavan sisällyttää ehdotettua veronkantojärjestelyä. Vammaisten tukijär- 11604: jestelyä koskevat säännökset sisältyvät eduskunnan hyväksymään lakiin. 11605: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11606: 180 Valtiovarainministeriö 11607: 11608: Maatalousverotus 11609: HE n:o 17311994 vp. 11610: Valtiovarainvaliokunta 11611: 11612: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus seuraa tiiviisti nyt hyväksytyn 11613: lain 149 a §:n 5 momentin soveltamista käytäntöön. Mikäli momentissa tar- 11614: koitettu tuen takaisinperintä ei kohdennu oikeudenmukaisesti, eduskunta 11615: edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin tuen takaisinperin- 11616: tää koskevan säännöksen tarkistamiseksi. 11617: Hallituksen tietoon ei ole tullut, että takaisinperintää koskevan säännöksen sovelta- 11618: misessa olisi ollut ongelmia. 11619: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, sillä laki on määräaikainen ja on 11620: voimassa enää kaksi vuotta. 11621: 11622: V erotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus 11623: 11624: HE n:o 175 ja LA :t 67 ja 7511994 vp. 11625: Valtiovarainvaliokunta 11626: 11627: Eduskunta lausui 21.12.1994: Palkkatulon verotusta, tulonsiirtoja ja sosiaali- 11628: perusteisia maksuja ei ole Suomessa koskaan tietoisesti yhteensovitettu. Nii- 11629: den valmistelu on tapahtunut toisistaan erillään ja vain kunkin järjestelmän 11630: omat vaikutukset huomioon ottaen. Tämä on johtanut siihen, että on synty- 11631: nyt laukkuja, joissa palkkatulon kasvu selvästi johtaa kotitalouden käytettä- 11632: vissä olevan tulon pienenemiseen. 11633: Eduskunta katsoo, että työnteon on aina oltava kannattavaa ja kannustavaa. 11634: Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä on yhteensovitettava siten, että tämä to- 11635: teutuu. 11636: Myös tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä esittää, että "valtioneuvosto 11637: asettaa selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta verotuksen ja tulonsiirtojen 11638: yhteensovittamiseksi siten, että sosiaaliturvalaukkuja ei synny, jolloin ansio- 11639: työhön meno on kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen". 11640: Eduskunta edellytti, että hallitus asettaa työryhmän pikaisesti selvittämään 11641: verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia tavoitteena työnteon kannatta- 11642: vuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa ja että työryhmän selvityksen aika- 11643: taulu asetetaan sellaiseksi, että sen työn tuloksia voidaan käyttää perustana 11644: jo vuoden 1996 verotusperusteista ja tulonsiirroista päätettäessä. 11645: Tulo- ja kannustinlaukkuongelman ratkaisemista koordinoimaan perustettiin vuoden 11646: 1995 syksyllä ministerin johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmän työ perustui halli- 11647: tusohjelman kirjauksiin, joissa todetaan muun muassa, että verot, tulonsiirrot ja 11648: palvelumaksut mitoitetaan yhteensovittaen siten, että ne kannustavat aina työnte- 11649: koon. Ohjausryhmän ehdotuksista toimenpiteiksi hallitus sopi iltakoulussaan 11650: 2.5.1996. Lakiesitykset samoin kuin ohjausryhmän loppuraportti annettiin eduskun- 11651: nalle vuoden 1997 budjettiesityksen yhteydessä. 11652: Toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovituksen osalta päätetyt ratkaisut tulivat 11653: voimaan vuonna 1998. Muillta osin ehdotukset on jo toteutettu.Asia ei anna enää 11654: aihetta toimenpiteisiin. 11655: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 181 11656: 11657: V almisteverotus 11658: HE n:o 23711994 vp. 11659: Valtiovarainvaliokunta 11660: 11661: Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen selvittävän, mitä voidaan pitää 11662: pienpanimotoiminnan tarkoituksenmukaisena rajana ja veronalennuksen mä- 11663: äränä tarkoituksena pienpanimotoiminnan edistäminen. 11664: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sähkön kansainväliseen kauppaan 11665: liittyvät verotukselliset ongelmat. 11666: Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän mahdollisuudet netto- 11667: tuontiperiaatteeseen siirtymiseen. 11668: Pienpanimaiden oikeutta veronalennukseen laajennettiin vuoden 1996 alusta 11669: voimaan tulleella lailla kuten myös 1.7.1997 voimaan tulleella lailla. 11670: Eduskunta on käsitellyt energiaverotusta koskevan toisen hallituksen esityksen 11671: syksyllä 1996. Energiaverotusta koskevat uudet lausumat löytyvät kohdasta 11672: Energiaveron kehittäminen, HE n:o 225/1996 vp. 11673: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11674: 11675: Arvonlisäverotus 11676: HE n:o 28311994 vp. 11677: Valtiovarainvaliokunta 11678: Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa 11679: käyttöön Suomen Pankin noteeraaman keskikurssin kuukausikeskiarvo 11680: muuntokurssiksi. 11681: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän liittymämaksujen verotussäännös- 11682: ten muutoksen vaikutukset ja tarpeen siirtokelpoisten liittymämaksujen ar- 11683: vonlisäverokohtelua koskevien säännösten tarkistamiseen. 11684: Eduskunta edellytti hallituksen ottavan pakkauksia koskevan hajanaisen ja 11685: moniin lakeihin sisältyvän säännöstön uudelleen tarkasteltavaksi pakkausten 11686: elinkaariselvityksen valmistuttua ja selvittävän tässä yhteydessä mahdolli- 11687: suudet pakkauksia koskevan eriliisiaio säätämiseen. 11688: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan henkilöstövuokrauksen arvon- 11689: lisäverotuksen toteutumista eri ammattialoilla ja erityisesti sosiaali- ja ter- 11690: veydenhuollon alalla ja ryhtyvän tarvittaessa lainsäädännön selventämiseen. 11691: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa polttopuun kilpailukykyä muihin 11692: pohtoaineisiin nähden ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisim puun kilpailuky- 11693: vyn säilyttämiseksi. 11694: Valuuttakurssisäännös. Arvonlisäverolain 80 a §:n mukaan ulkomaan valuutassa 11695: ilmaistu rahamäärä muunnetaan Suomen markoiksi pääsääntöisesti veron suoritta- 11696: misvelvollisuuden syntyajankohdan viimeisimmän liikepankinjulkaiseman myynti- 11697: kurssin perusteella. Säännös perustuu kuudennen arvonlisäverodirektiivin 11698: 11 artiklan C kohdan pääsääntöön. Valtiovarainministeriön tarkoituksena on 11699: 182 Valtiovarainministeriö 11700: 11701: selvittää tarve ja mahdollisuudet valuutanmuutonsäännöksen joustavoittamiseksi. 11702: Liittymämaksut. Liittymämaksujen arvonlisäverovapautta koskeva erityissäännös 11703: kumottiin vuoden 1995 alusta lukien. Palautuskelpoiset liittymämaksut säilyivät 11704: verottomina pääomasuorituksenluonteisina korvauksina. Korkein hallinto-oikeus on 11705: ratkaisussaan 21.12.1995 taltio n:o 5303 (ATK-B) katsonut myös siirtokelpoiset 11706: mutta palautuskelvottomat liittymämaksut verottomiksi pääomasuorituksiksi. Asia 11707: ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11708: Pakkauksia koskeva lainsäädäntö. Palautettavien pakkausten arvonlisäverokohtelua 11709: koskevat säännökset liittyvät kiinteästi arvonlisäverojärjestelmään. Niitä ei tämän 11710: vuoksi ole perusteltua yhdistää juomapakkausten valmisteverotusta koskevaan 11711: lainsäädäntöön. Asia ei siten arvonlisäverotuksen osalta anna aihetta toimenpiteisiin. 11712: Juomapakkausten elinkaariselvityksen vaikutukset pakkauksia koskevaan 11713: lainsäädäntöön käsitellään kertomuksen juomapakkausten lisäveroa koskevassa 11714: kohdassa. 11715: H enkilöstövuokraus. Henkilöstövuokraus on arvonlisäverotuksen yleisten sääntöjen 11716: mukaan verollista riippumatta siitä, mihin toimintoihin vuokrattua henkilökuntaa 11717: käytetään. Myös verotuksen ulkopuolelle jäävää terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa 11718: tai sosiaalihuoltotoimintaa varten tapahtuva henkilöstövuokraus on verollista. Tästä 11719: on aiheutunut neutraalisuusongelmia terveydenhuoltoalalla. Valtiovarainministeriön 11720: tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet näiden ongelmien poistamiseksi. 11721: Polttopuun kilpailukyky. Arvonlisäverolakia muutettiin EU:n jäsenyyden johdosta 11722: vuoden 1995 alusta lukien siten, että puuperäisille polttoaineille arvonlisäverotuksen 11723: kautta annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti tehdyissä energiaveroratkaisuissa 11724: puuperäiset polttoaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ulkopuolelle samalla 11725: kuin muiden energialähteiden veroa korotettiin. Energia-avustusmäärärahoista 11726: myönnettiin kertaluonteisesti tukea kotimaista polttoainetta käyttäville 11727: kaukolämpökeskuksille toiminnan sopeuttamiseen arvonlisäverotuksen ja 11728: valmisteverotuksen muutosten kustannusvaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. 11729: Puupolttoaineen kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös bioenergian 11730: tutkimusohjelman avulla. Lisäksi mm. metsänparannusvaroja on osoitettu 11731: energiapuun korjuuseen ja lähikuljetukseen. 11732: Energiaverotus uudistettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sähkön ja eräiden 11733: polttoaineiden valmisteverosta annetulla lailla siten, että sähkön energialähteiden 11734: verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin sähkön verottamiseen. 11735: Puun energiakäytön kannattavuuden kehittämistä tarkastellaan kertomuksen 11736: energiaverotusta koskevassa kohdassa. Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11737: 11738: Autoverotus 11739: HE n:o 321!1994 vp. 11740: Valtiovarainvaliokunta 11741: 11742: Eduskunta edellytti 20.12.1994 hallituksen selvittävän vähäpäästöisen ajo- 11743: veuvon määrittelyn ja vähäpäästäisyyden perusteella myönnettävän autove- 11744: ron vähennyksen oikean suuruuden siten, että uusia säännöksiä voidaan so- 11745: veltaa samanaikaisesti vuoden 1997 alusta tapahtuvan henkilöautojen pääs- 11746: tänormien tiukentamisen kanssa. 11747: Eduskunta edellytti hallityksen selvittävän, mitkä ovat ne liikenneturvalli- 11748: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 183 11749: 11750: suotta tehostavat lisälaitteet, jotka tulisi jättää autoverotuksen ulkopuolelle 11751: tai joista tulisi myöntää erityinen vähennys autoverosta. 11752: Eduskunta edellytti, että hallitus suorittaa pikaisesti kokonaisselvityksen sii- 11753: tä, miten invalidien autoveron palautusjärjestelmä uudistetaan tai korvataan 11754: muulla järjestelmällä, ja antaa pikaisesti eduskunnalle tarvittavat esitykset. 11755: Eduskunta edellxttää hallituksen pikaisesti selvittävän autoverouudistuksen 11756: käyttöönoton vmkutukset sekä uuden autoverolain mahdolliset epäselvyydet 11757: ja tulkinnanvaraisuudet. 11758: Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuoden 1995 alkukuukausina edus- 11759: kunnalle esityksen uuden autoverolain epäkohtien, epäselvyyksien ja tulkin- 11760: nanvaraisuuksien poistamiseksi. 11761: Lausumassa tarkoitettu hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 5.12.1996, ja laki 11762: autoverolain muuttamisesta tuli voimaan 1.6.1997. Tuossa yhteydessä on katsottava 11763: tulleen selvitetyksi lausumaan muut kohdat invalidien autoveron palautusjärjestel- 11764: män kokonaisuudistusta koskevaa kohtaa lukuun ottamatta. Näiltä osin lausuma ei 11765: anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11766: Vammaistyöryhmä '96 esitti muistiossaan 15.4.1997 (sosiaali- ja terveysministeriön 11767: työryhmämuistiaita 1997:6) vammaisten autoveronpalautuksen korvaamista kansan- 11768: eläkelaitoksen hallinnoimalla suoralla, osittain tulosidonnaisella tuella. V altiovarain- 11769: ministeriö on useissa yhteyksissä katsonut suoraan tukeen siirtymisen tarkoituksen- 11770: mukaisimmaksi autoveronpalautukseen liittyvien monien ongelmien poistamiseksi. 11771: Vammaisten liikkumisen tukijärjestelyjä ja uudistusten toteuttamismahdollisuuksia 11772: voidaan yksityiskohdiltaan arvtoida asian tullessa tarvittavan jatkovalmistelun 11773: jälkeen käsiteltäväksi valtion talousarvioesityksen yhteydessä. 11774: 11775: Säästökassatoiminta 11776: HE n:o 1111995 vp. 11777: Valtiovarainvaliokunta 11778: 1) Hyväksyessään 21.6.1995 lisätalousarvion eduskunta edellytti momentin 11779: 28.87.89 kohdalla, että momentin käsittelyn yhteydessä aiemmin hyväksyt- 11780: tyjä perusteluja ja niiden mukaisia ehtoja sovelletaan soveltuvin osin myös 11781: käsiteltävänä olevassa Osuusliike Elantoa koskevassa asiassa. 11782: Maaliskuussa 1995 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuusliike Elannossa 11783: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettu saneeraus- 11784: menettely. Osuusliike Elanto oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin neljältä- 11785: kymmeneltätuhannelta jäseneltään. Säästökassatallettajien yhdenvertaisen kohtelun 11786: turvaamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten 11787: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 11788: 13 §:n muuttamisesta (HE 34/1995 vp ). Eduskunta hyväksyi lain kesäkuussa ja se 11789: tuli voimaan 1.7.1995. 11790: Vuoden 1995 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä momentin 29.87.89 (pankki- 11791: toiminnan tukeminen) perusteluja muutettiin siten, että vuoden 1994 talousarviossa 11792: momentille myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös tallettajien saamisten turvaa- 11793: misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 11794: ( 136111993), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai 11795: valtiovarainministeriön päätöksistä valtiolle aiheutuvien yhteensä enintään 621 11796: 184 Valtiovarainministerlö 11797: 11798: miljoonan markan menojen maksamiseen. 11799: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuusliike Elannon säästökassaan 11800: tehtyjä talletuksia vuoden 1996 loppuun mennessä yhteensä noin 568 miljoonan 11801: markan määrästä. Valtion lopullinen meno talletusten lunastamisesta riippuu 11802: yrityssaneerauksen onnistumisesta ja realisoitavista talletusten vakuuksista. Osuus- 11803: liike Elannon yrityssaneeraus päättyy 31.12.2003. Lausuman edellyttämä selvitys 11804: voidaan antaa vasta tämän jälkeen. 11805: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri 11806: selvitti, osin keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan avulla, lain edellyttämään 11807: säästökassatoiminnan valvontaan kuuluneita toimenpiteitä ja päätöksiä ja niiden toi- 11808: meenpanoa sekä noudatetun menettelyn perusteita. Oikeuskansleri siirsi sittemmin 11809: asian virallisen syyttäjän ratkaistavaksi. Virallinen syyttäjä katsoi, ettei ministeriön 11810: virkamiehet olleet syyllistyneet rikokseen ja teki päätöksen heidän syyttämättä 11811: jättämisestään 28.1.1997. 11812: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt 11813: tarpeellisena, tuli edellä todetuin tavoin tutkittavaksi, valtiovarainministeriö katsoi 11814: aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki mainitut 11815: kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesti tutkituiksi. 11816: Valtiovarainministeriö pyysi 29.5.1996 keskusrikospoliisia tutkimaan, onko 11817: Osuusliike Elannon säästökassatoiminnassa syyllistytty 1) petokseen, 2) velallisen 11818: rikokseen, 3) kirjanpitorikokseen taikka säästökassarikokseen tai rikkomukseen. Jos 11819: tulkinnassa käy ilmi, että asiassa on syyllistytty rikokseen tai rikkomukseen, asiassa 11820: pyydettiin ryhtymään syytetoimiin. 11821: Virallinen syyttäjä nosti suoritetun tutkimuksen perusteella syytteen kolmea 11822: Osuusliike Elannon johtoon kuulunutta henkilöä vastaan. Helsingin käräjäoikeus 11823: hylkäsi syytteet 12.6.1997 antamillaan tuomioilla. Virallinen syyttäjä ei valittanut 11824: tuomioista, joten ne ovat lainvoimaisia. 11825: Lausuma ei tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin. 11826: 11827: Perintö- ja lahjaverotus 11828: HE n:o 6811995 vp 11829: Valtiovarainvaliokunta 11830: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, voidaanko perintö- ja lahjavero- 11831: tuksessa laajentaa ehdotettua avopuolisoiden käsitettä. 11832: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, onko perusteltua syytä siirtyä perintö- 11833: ja lahjaverotuksessa kahteen veroluokkaan. 11834: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sukupolvenvaihdostilanteita kos- 11835: kevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamistarpeen kokonaisuudes- 11836: saan. Selvitystyössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti varallisuuden ar- 11837: vostuskysymyksiin, mahdollisuuteen ottaa käyttöön sukupolvenvaihdostilan- 11838: teissa tavanmukaista olennaisesti pitemmät veron maksuajat sekä siihen, että 11839: veroviranomaisille säädettäisiin velvollisuus antaa verovelvollisille ennen 11840: verotuksen toimittamista selvitys mahdollisuudesta sukupolvenvaihdossään- 11841: nösten soveltamiseen. 11842: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 185 11843: 11844: Perintö- ja lahjaverolakiin eduskunnan lisäämä avopuolisoa koskeva säännös ottaa 11845: huomioon ne avopuolisoiden perintöveroa koskevat tilanteet, joissa lievemmän 11846: verotuksen voidaan katsoa olevan kohtuullista. Avopuolisolla ei ole lain mukaan oi- 11847: keutta perintöön, vaan saanto perustuu aina testamenttiin. Tehtyjen tutkimusten 11848: mukaan kaikista tehdyistä testamenteista vain vajaa 1 prosentti on tehty avopuo- 11849: lison hyväksi. Nykyistä laajempi avopuolison käsitteen määrittely laissa toisi muka- 11850: naan käytännössä ilmeneviä rajanveto-ongelmia ja hankalia näyttökysymyksiä. 11851: Hallituksen käsityksen mukaan ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista laajentaa 11852: perintö- ja lahjaverolaissa olevaa avopuolison käsitettä. 11853: Perintö- ja lahjaverotuksen uudistamisen valmisteluvaiheessa oli harkittavana myös 11854: mahdollisuus siirtyä kahteen veroluokkaan, jolloin myös avopuolisoita koskevat 11855: ongelmat olisivat tulleet ratkaistuiksi. Kun tässä yhteydessä ehdotettiin myös 11856: luovuttavaksi kunnallisverotuksen sivuperintöä koskevista säännöksistä, olisi 11857: kaukaisempien sukulaisten ja vieraiden perintö- ja lahjaverotus lieventynyt suhteet- 11858: toman palJon verrattuna lähisukulaisten verotukseen. Kun vuoden 1996 alusta 11859: voimaan tullut perintö- ja lahjaverolain muutos kevensi nimenomaan kolmanteen 11860: veroluokkaan kuuluvien verotusta samalla kun muiden verotus kiristyi ja kun 11861: säännökset ovat olleet voimassa vasta näin lyhyen ajan, hallituksen käsityksen 11862: mukaan lain muuttaminen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista. 11863: Sukupolvenvaihdostilanteita koskevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamis- 11864: tarpeita on viimeksi selvitetty vuonna 1993. Valtiovarainministeriön asettaman 11865: työryhmän tekemät ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet lainsäädännön muuttami- 11866: seen. Sukupolvenvaihdostilanteissa myönnettäv1ä huojennuksia on arvioitava siten, 11867: että verotuksen tasapuolisuus ja yritystoimintaa jatkavien aseman helpottamista 11868: koskevat näkökohdat ovat keskenään tasapainossa. Kun jo voimassa olevat huojen- 11869: nukset merkitsevät huomattavaa veroetua muihin perinnönsaajiin verrattuna, hallitus 11870: ei tässä vaiheessa näe erityistä tarvetta sukupolvenvaihdossäännösten uudistamiseen. 11871: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11872: 11873: Valtion virkaehtosopimuslain muutoksen seuranta 11874: HE n:o Jl3!1995 vp. 11875: H aliintovaliokunta 11876: 11877: Eduskunta edellytti 29.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että nyt hyväk- 11878: sytyn lain käytännön soveltamista ja vaikutuksia seurataan, ja että tarvittaes- 11879: sa ryhdytään toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. 11880: Valtion virkaehtosopimuslakia muutettiin siten, että valtiovarainministeriö voi antaa 11881: yleisohjeita virastoille niiden päättäessä virkamiestensä palkkauksista. Valtiovarain- 11882: ministeriö ei ole antanut sellaisia ohjeita. 11883: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11884: 11885: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus 11886: HE n:o 133/1995 vp 11887: Valtiovarainvaliokunta 11888: 11889: Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen ryhtyvän maaliskuun 1996 lop- 11890: puun mennessä tarvittaviin toimenpiteisiin ajoneuvoveron kantamiseksi 11891: 186 Valtiovarainministeriö 11892: 11893: vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten käyttämien ajoneuvojen 11894: veronpalautuksen tai verovapauden toteuttamiseksi. 11895: Lausumassa edellytetyt muutokset on toteutettu 31.12.1996 voimaan tulleella lailla 11896: ajoneuvoverosta, jota on viimeksi muutettu vuoden 1999 alusta siten, että veroa 11897: palautetaan, jos ajoneuvo poistetaan rekisteristä kesken verokauden. 11898: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11899: 11900: Alkoholijuomaveron alennus 11901: HE n:o 156/1995 vp 11902: Valtiovarainvaliokunta 11903: 11904: Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn muutok- 11905: sen vaikutuksia kilpailun näkökulmasta, ja edellytti hallituksen ryhtyvän 11906: toimenpiteisiin, mikäli olennaisia kilpailuhaittoja käytännössä esiintyy. 11907: Panimo, jonka vuosituotanto on yli 1 miljoonaa, mutta alle 5,5 miljoonaa litraa, on 11908: vuoden 1996 alusta saanut alkoholijuomaverosta 10 prosentin alennuksen. Alennuk- 11909: sella ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia panimaiden kilpailukykyyn. 11910: Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli kilpailuhaittoja esiintyy. 11911: Hallitus on seurannut tilannetta. Lakia on muutettu 1.7.1997 voimaan tulleella lailla 11912: (57111997) siten, että 10 prosentin alennus myönnetään panimolle, jonka kalenteri- 11913: vuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli 2 000 000, mutta enintään 5 500 000 11914: litraa. Vastaavasti alennus on 20 prosenttia, jos tuotetun oluen määrä on yli 11915: 200 000, mutta enintään 2 000 000 litraa. Jos tuotettu olutmäärä on vastaavasti 11916: enintään 200 000 litraa, verohelpotus on 30 prosenttia. 11917: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11918: 11919: Kuntien kalleusluokitusjärjestelmä 11920: HE n:o 164!1995 vp 11921: Hallintovaliokunta 11922: 11923: Eduskunta edellytti 21.11.1995 hallituksen huolehtivan osaltaan siitä, että 11924: ryhdytään sellaisiin lainvalmistelu- ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdol- 11925: listavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000 11926: alusta. 11927: Kuntien kalleusluokitusjärjestelmä jäädytettiin vuosiksi 1996-1999 lailla ( 1341/95) 11928: samaksi kuin se oli vuonna 1995. Eduskunta hyväksyi tässä yhteydessä lausuman, 11929: jonka perusteella järjestelmästä tulisi kokonaan luopua lain voimassaolon päättyes- 11930: sä. 11931: Järjestelmästä luopumista on tavoiteltu jo pidemmän ajan kuluessa. Esteenä on 11932: kuitenkin toistuvasti ollut pelko siitä, että luokituksesta luopuminen voisi johtaa 11933: työvoimakustannusten ja tulonsiirtojen sekä siten julkisten menojen kasvuun. 11934: Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1995:24 "Kuntien yleinen kalleusluokitus" 11935: on viimeisin selvitys kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä. Valtiovarainministeriö 11936: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 187 11937: 11938: asetti 20.10.1998 työryhmän valmistelemaan järjestelmän lopettamista ja ehdotta- 11939: maan 28.2.1999 mennessä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja muut tarvittavat 11940: toimenpiteet. 11941: 11942: V akuotuskorvausten arvonlisävero-osuuden palautusoikeus 11943: HE n:o 16811995 vp 11944: Valtiovarainvaliokunta 11945: 11946: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän vakuutuskorvausten verokohtelua 11947: koskevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että vakuutuslaitoksille my- 11948: önnetään palautusoikeus vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuudesta, jol- 11949: loin ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset arvonlisäverovelvollisille yri- 11950: tyksille veron määrällä lisättynä. 11951: Vakuotuslaitoksille myönnettävä palautusoikeus edellyttäisi, että vakuutuksen piiriin 11952: kuuluvia hankintoja varten luodaan yleisistä tilitys- tai vähennyssäännöistä poik- 11953: keava menettely, jossa vakuutusyhtiön palautusoikeus määräytyisi toisen yrityksen 11954: olosuhteiden perusteella. Menettelystä aiheutuisi sekä verohallinnolle että vakuutus- 11955: laitoksille ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Menettelyn toteuttamiskelpoi- 11956: suutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon EY-lainsäädännön kansalliselle 11957: päätöksenteolle asettamat rajoitukset. 11958: Palautusmenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi rahoitusvaikeudet tulisi ensisijai- 11959: sesti pyrkiä poistamaan verotuksellisten keinojen asemesta vaikuttamalla vakuu- 11960: tusyhtiöiden käytäntöön joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittämiseksi. Vakuu- 11961: tusyhtiöiden keskusliitto onkin jo antanut tätä tukevan suosituksen. Nykyinen 11962: lainsäädäntökään ei asettane esteitä joustavalle vakuuksien arvioinoille kohtuuttomi- 11963: en yksittäisten tilanteiden syntymisen estämiseksi. 11964: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11965: 11966: Tullilainsäädäntö 11967: HE n:o 17811995 vp 11968: H aliintovaliokunta 11969: Eduskunta edellytti 19.4.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että tullilainsää- 11970: däntö otetaan kokonaisuudessaan pikaisesti tarkistettavaksi perusoikeusuu- 11971: distuksen johdosta ja saatetaan myös vastaamaan paremmin uutta poliisila- 11972: kia ja siitä, että tullilain soveltamista ja sen toimivuutta seurataan kiinnittä- 11973: en erityistä huomiota asianosaisten oikeusturvaan ja tietosuojaan rikosten 11974: torjunnassa ja tutkinnassa liittyviin kysymyksiin, tutkittavien rikosten laa- 11975: tuun, toimivaltuuksien käyttöön ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin poliisin 11976: tehtäviin nähden sekä siitä, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ha- 11977: vaittujen epäkohtien korjaamiseksi. 11978: Laki tullilain muuttamisesta (110411998) on annettu 23.12.1998 (HE 204/1998vp, 11979: EV 230/1998vp). 11980: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11981: 188 Valtiovarainministeriö 11982: 11983: EU -kulukorvausten verokohtelu 11984: HE n:o 215!1995 vp 11985: Valtiovarainvaliokunta 11986: Eduskunta edellytti 19.3.1996, että hallitus pikaisesti selvittää EU:n eri toi- 11987: mielimissä toimivien kaikkien luottamus- ja virkamiesten verotuskysymyk- 11988: sen kokonaisuudessaan ja antaa ensi tilassa eduskunnalle uuden esityksen 11989: mainittujen verotuskysymysten kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi. 11990: Hallitus antoi 10.5.1996 esityksen (HE 58/1996 vp ), jossa ehdotettiin, että Suomes- 11991: ta Euroopan yhteisöjen komission palvelukseen määrättävien niin sanottujen 11992: kansallisten asiantuntijoiden sekä alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitean 11993: jäsenten Euroopan yhteisöitä saarnat kulukorvaukset olisivat verosta vapaata tuloa. 11994: Eduskunta hyväksyi esityksen ja laki tuloverolain 76 §:n muuttamisesta astui 11995: voimaan 1.7.1996. Lainvalmistelun yhteydessä selvitettiin myös, onko muilta osin 11996: tarvetta kulukorvausten verokohtelun tarkistuksiin. Tässä vaiheessa tarvetta ei 11997: ilmennyt. Nyttemmin on EU:n kulukorvausjärjestelmän piiriin tullut myös muita 11998: henkilöryhmiä. Jäsenvaltiot lähettävät mm. EU:n jäsenyyttä hakeviin valtioihin 11999: virkamiehiä, joiden tehtävänä on avustaa ehdokasmaita mm. hallintojensa kehittä- 12000: misessä. Myös näille kansallisille asiantuntijoille EU:n komissio maksaa kulukor- 12001: vauksia, joiden verokohtelu edellyttää jatkoselvitystä, joka on vireillä. 12002: 12003: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus 12004: HE n:o 15!1996 vp 12005: Valtiovarainvaliokunta 12006: Eduskunta edellytti 10.6.1996 hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin 12007: perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. 12008: Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin vuoden 1996 alusta voimaan tulleella lailla 12009: (1392/95), jolloin hallitusohjelmassa edellytetyn asteikkojen kiristämisen lisäksi 12010: lakiin tehtiin eräitä veropohjan laajentamista koskevia muutoksia sekä poistettiin 12011: eräitä vähennyksiä, joilla ei enää nyky-yhteiskunnassa ole merkitystä. Muutoksilla 12012: pyrittiin lisäämään verotuksen oikeudenmukaisuutta ja edistämään verotuksen 12013: yhdenmukaisuutta sekä yksinkertaistamaan verotusta. Kun perintö- ja lahjaverola- 12014: kiin tehtiin ne muutokset, joita aikaisemmin tehdyissä selvityksissä on ehdotettu ja 12015: kun nämä muutokset ovat olleet voimassa vasta vuoden 1996 alusta eikä lam 12016: tulkinnassa ole ilmennyt ongelmia, hallitus ei tässä vaiheessa pidä perintö- ja 12017: lahjaverotuksen kokonaisuudistusta tarpeellisena. 12018: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 12019: 12020: Jäteveron laajentaminen 12021: HE n:o 48/1996 vp 12022: Valtiovarainvaliokunta 12023: Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan jäteverolain jatkoval- 12024: mistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia kaatopaikkoja. 12025: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän välittömästi lain tultua voimaan 12026: lain vaikutukset jätehuoltoon, työllisyyteen ja ympäristöön sekä ryhtyvän 12027: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 189 12028: 12029: pikaisesti toimenpiteisiin lain muuttamiseksi vastaamaan paremmin lain tar- 12030: koitusta. 12031: Valtiovarainministeriö on 28.7.1997 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 12032: selvittää mahdollisuudet laajentaa jätevero koskemaan myös muita kuin kunnallisia 12033: tai siihen verrattavia kaatopaikkoja. Samalla työryhmän on tarkastettava eri 12034: jätelajien verollisuutta. Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida, miten voimassa 12035: oleva jäteverolaki on toiminut ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia sen toimivuuden 12036: parantamiseksi. Työryhmän tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät jäte- 12037: huollon kustannukset veron takia nouse eri teollisuuden aloilla kohtuuttomasti 12038: kilpailijamaihin verrattuna. Työryhmän on otettava huomioon kansainväinen kehitys 12039: tällä alialla ja erityisesti EU:ssa vireillä oleva ehdotus neuvoston direktiiviksi 12040: jätteiden käsittelystä kaatopaikalla ja sen aikataulu. Työryhmän määräaika päättyy 12041: 15.3.1999. 12042: Työryhmä aloitti selvityksensä tarkastelemalla nykyisen lain toimivuutta, ja 12043: työryhmän ehdotukseen perustuva lakimuutos tuli voimaan 1.1.1999. Jätteen 12044: hyödyntämiseen kannustamiseksi lakia muutettiin siten, että jätteen hyödyntäminen 12045: kaatopaikan rakenteissa ja sen enintään kolme vuotta kestävä väliaikainen varastoi- 12046: nti ovat verottomia. Lakiin tehtiin myös eräitä lähinnä veronalaiseen kaatopaikan 12047: määritelmää täsmentäviä muutoksia. Muun toimeksiannon osalta työryhmä jatkaa 12048: selvitystään määräajan puitteissa. 12049: 12050: EU-kulukorvausten verokohtelu 12051: HE n:o 5811996 vp 12052: Valtiovarainvaliokunta 12053: 12054: Eduskunta edellytti 4.6.1996, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja 12055: myös ns. kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelu arvioidaan. 12056: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi hallituksen esityksestä 58/1996 vp 12057: antamassaan mietinnössä VaVM 14/1996 vp, että Suomi on asettanut tavoitteeksi 12058: EU: ssa unionin virkamiesten palkkauksen uudelleen arvioinnin. Valiokunta edellyt- 12059: ti, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja myös ns. kansallisten asiantuntijoi- 12060: den verotuskohtelu arvioidaan. Unionin virkamiesten palkkauksessa ei tähän 12061: mennessä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta unionin 12062: virkamiesten tai ns. kansallisten asiantuntijoiden kansallisen verotuskohtelun 12063: arviointiin. Hallitus seuraa edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista EU:ssa sekä 12064: ottaa unionin virkamiesten ja kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelun uudel- 12065: leen arvioitavaksi, kun mainitut tavoitteet toteutuvat. 12066: 12067: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen 12068: HE n:o 106/1996 vp, LA 6211995 vp, LA 45/1996 vp 12069: Valtiovarainvaliokunta 12070: 12071: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, 12072: joilla edistetään erityisesti pk-sektorin yritysten omavaraisuutta. 12073: Talouden vahvistuminen, palkkaratkaisut ja korkotason mataluus ovat osaltaan 12074: parantaneet myös pk-yritysten omavaraisuutta. Myös ansiotulojen verotuksen 12075: alentaminen sekä verovuonna 1997 ensimmäistä kertaa sovellettavat yksityisten 12076: elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden osakkaiden pääomatulo-osuuksia 12077: 190 Valtiovarainministeriö 12078: 12079: kasvattavat veromuutokset parantavat yritysten tulorahoituksen mahdollisuuksia. 12080: Marraskuun 1997 lopussa tehdyssä kyselyssä 93 prosenttia teollisuusyrityksistä 12081: katsoi, ettei niillä ollut ollut rahoitukseen liittyviä ongelmia. 12082: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12083: 12084: Varainsiirtoverolain korjaustarpeet 12085: HE n:o 121/1996 vp 12086: Valtiovarainvaliokunta 12087: 12088: Eduskunta edellytti 13.11.1996 hallituksen selvittävän, syntyykö kiinteistön 12089: käyttöä pysyvästi palvelevan rakennuksen tai rakennelman määrittelyssä 12090: ongelmia, ja tarvittaessa ryhtyvän toimenpiteisiin säännösten selventämisek- 12091: si. 12092: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sukupolvenvaihdostilan- 12093: teisiin liittyvän leimaverovapaussäännöksen siirtämiseksi maa- ja metsätalouden 12094: rakennepoliittisista toimenpiteistä annetusta laista (1303/94) varainsiirtoverolakiin. 12095: Rakennuksen ja rakennelman määrittelyssä mahdollisesti syntyviä ongelmia seura- 12096: taan. Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyvää leimaverovapautta koskeva säännös 12097: tullaan siirtämään varainsiirtoverolakiin sopivassa yhteydessä. Tämä on toteutettava 12098: siten, että säännös poistetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisesta toimenpi- 12099: teistä annetusta laista ja että säännökset tulevat voimaan samanaikaisesti. Verovel- 12100: vollisten kannalta asialla ei ole käytännössä merkitystä. 12101: 12102: Ajoneuvovero 12103: HE n:o 151!1996 vp 12104: Valtiovarainvaliokunta 12105: 12106: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus vuoden 1997 aikana selvittää, 12107: miten voidaan vapauttaa kalenterivuoden aikana seisontavakuutuksessa ole- 12108: vat autot ajoneuvoverosta. 12109: Ajoneuvoverosta annettua lakia on muutettu 1.1.1999 voimaan tulleella lailla siten, 12110: että veroa palautetaan, jos ajoneuvo poistetaan rekisteristä verokauden alkamisen 12111: jälkeen. 12112: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12113: 12114: Vhxamiesten nimittäminen määräajaksi 12115: HE 201/1996 vp 12116: H aliintovaliokunta 12117: 12118: Eduskunta edellytti 16.5.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että seurataan 12119: valtion virkamieslakiin pohjautuvaa virkamiesten nimittämistä määräajaksi 12120: ja määräajaksi nimittämtsen perusteita. 12121: Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto seuraa määräajaksi nimitettyjen virka- 12122: miesten lukumäärän kehitystä valtion henkilöstörekisterin avulla. Määräajaksi 12123: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 191 12124: 12125: nimittämisen perusteiden lainmukaisuuteen on pyritty vaikuttamaan virastoille ja 12126: laitoksille annettavalla koulutuksella ja ohjeistuksella. 12127: Valtion virastoille ja laitoksille on vuoden 1998 syksyllä tehty kysely virkamiesten 12128: nimittämisestä määräajaksi. Kyselyn yhteenveto valmistuu vuoden 1999 alkupuolel- 12129: la. Kyselyn tulosten perusteella on mahdollista kiinnittää huomiota määräajaksi 12130: nimittämiseen liittyviin mahdollisiin ongelmiin. 12131: 12132: Verotuksessa sovellettavat korot 12133: HE n:o 20211996 vp 12134: Valtiovarainvaliokunta 12135: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että valtiovarainministeriön on erikseen sel- 12136: vitettävä korkotasoon liittyvät kysymykset. Tällöin on syytä ottaa harkitta- 12137: vaksi viivästysseuraamuksena perityn koron oikea suuruus nykyisen korko- 12138: tason vallitessa. 12139: Valtiovarainministeriön ja verohallituksen yhteistyönä käynnistettiin selvitys erilais- 12140: ten verotuksessa sovellettavien korkojen yhtenäistämiseksi. Asiasta on sovittu 12141: valtiovarainministeriön ja verohallituksen välisessä vuoden 1997 tulostavoitesopi- 12142: muksessa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia muutettiin siten, että 12143: viivästysseuraamuksen tasoa on alennettu 2 prosenttiyksiköllä vuoden 1998 alusta. 12144: Lisäksi Suomen Pankin vahvistama viivästyskoron viitekorko aleni vuoden 1998 12145: alusta 1 prosenttiyksiköllä, joten kaikkiaan viivästysseuraamukset alenivat vuoden 12146: 1998 alusta 3 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtiovarainministeriö päätti alentaa veron 12147: maksun lykkäämiskorkoa vastaavasti vuoden 1998 alusta. 12148: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12149: 12150: Energiaveron kehittäminen 12151: 12152: HE n:o 225/1996 vp 12153: Valtiovarainvaliokunta 12154: Eduskunta edellytti 13.12.1996, että hallitus välittömästi ottaa käsiteltäväk- 12155: seen linjauksensa EU:n ympäristöverotuksen kehittämisessä ja asettaa ta- 12156: voitteekseen sellaisen yhdenmukaisen ympäristöverojärjestelmän aikaansaa- 12157: misen, jonka ensisijainen tavoite on päästöiltään edullisimpien polttoainei- 12158: den suosiminen ja että hallitus pikaisesti selvittää, onko Pohjoismaiden kes- 12159: ken mahdollista ennen EU:a luoda edellä mainitut tavoitteet täyttävä yhden- 12160: mukainen pohjoismainen ympäristöverojärjestelmä. 12161: Eduskunta edellytti, että mikäli turpeen käyttö vähenee energiaverouudistuk- 12162: sen johdosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasosta, hallitus ryhtyy toi- 12163: menpiteisiin turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi. 12164: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa uudistuksen ympäristö- ja työlli- 12165: syysvaikutuksia, jatkaa energiaverotuksen kehittämistä edelleen ja pyrkii 12166: selvitysten avulla uudistuksiin, jotka lisäävät energiaverotuksen ympäristö- 12167: ohjaavuotta ja työllisyyden edistämistä. 12168: Eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii toimenpideohjelmaa energiapuun 12169: korjuun sekä puun energiakäytön kannattavuuden kehittämiseksi mm. vero- 12170: 192 Valtiovarainministeriö 12171: 12172: tuksellisin ja työllisyyspoliittisin keinoin. Toimenpideohjelman ehdotusten 12173: on sisällyttävä viimeistään valtion vuoden 1998 talousarvioon ja siihen liit- 12174: tyviin lakiehdotuksiin. 12175: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää ennen vuoden 1998 budjettiesityk- 12176: sen valmistumista, onko tarkoituksenmukaista jatkaa maakaasun verohelpo- 12177: tusta ja luopua siitä asteittain. 12178: Eduskunta edellytti, että hallitus kotimaisin toimin sekä vaikuttamalla ED- 12179: tasolla toimii tehokkaasti bioenergian edelleen kehittämiseksi. 12180: Vuoden 1998 alusta voimaan tulleella lailla maakaasun verohelpotus on saatettu 12181: voimaan pysyvästi ja puu- ja puupohjaisten polttoaineiden käyttöä tuetaan sähkön- 12182: tuotannossa. Vastaavasti muuta energiaverotusta on korotettu. Tältä osin asia ei 12183: anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12184: Hallitus seuraa edelleen energiaveromuutosten vaikutuksia ja erityisesti turpeen 12185: käyttöä energiatuotannossa. Hallitus katsoo, ettei ole syytä pyrkiä luomaan Pohjois- 12186: maista ympäristöverojärjestelmää samanaikaisesti kun energiaverotusta koskeva 12187: yhtenäistämishanke on vireillä Euroopan Unionissa. 12188: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 2.12.1998 asettanut työryhmän uusiutuvien 12189: energtalähteiden edistämisohjelman valmistelua varten. Ohjelman keskeisiä aiheita 12190: on mm. lähtökohtien määrittäminen uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi 12191: energiastrategian linjausten pohjalta. Työryhmän määräaika on 31.5.1999. 12192: 12193: Tutkintojen tunnustaminen 12194: HE 24811996 vp 12195: Sivistysvaliokunta 12196: 12197: Eduskunta edellytti 22.4.1997, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuk- 12198: sia tutkintojen tunnustamisejärjestelmän toteuttamiseen ja tarvittaessa ryhtyy 12199: toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 12200: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 12201: annetun lain muuttamisesta (418/1997) ja laki Euroopan talousalueen valtioiden 12202: kansalaisten koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta annetun lain 12203: muuttamisesta (419/ 1997) tulivat voimaan 15.6.1997. Lakien muutoksella siirrettiin 12204: tutkintojen tunnustamispäätösten teko opetusministeriöltä opetushallitukselle. 12205: Opetushallitukselta saadun tiedon mukaan ajalla 16.6.1997-4.11.1998 Opetushalli- 12206: tukseen on tullut 400 tutkinnon tunnustamishakemusta. Näistä 350 on ratkaistu ja 12207: loput ovat käsittelyssä. Edellä mainituilla lainmuutoksilla ei ole ollut käytännön 12208: vaikutuksia tutkintojen tunnustamisjärjestelmän toteuttamisessa. 12209: 12210: Eläkesäätiöiden verotus 12211: HE 24911996 vp 12212: Valtiovarainvaliokunta 12213: 12214: Eduskunta edellytti 10.4.1997, että hallitus pikaisesti selvittää eläkesäätiöi- 12215: den verotukseen liittyvät kysymykset siten, että eläkesäätiöiden ja muiden 12216: eläke- ja vakuutuslaitosten verotuksellinen asema yhdenmukaistetaan ja että 12217: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 193 12218: 12219: tätä koskevat verolainsäädännön muutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 12220: 1998 alusta. 12221: Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettiin vuoden 1999 alusta 12222: (1158/98) siten, että eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemät arvonkorotukset ovat 12223: veronalaista elinkeinotuloa. 12224: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12225: 12226: Laki Suomen Pankin virkamiehistä 12227: HE 261/1996 vp 12228: Talousvaliokunta 12229: Eduskunta edellytti 13.6.1997, että eduskunnalle annetaan mahdollisimman 12230: pian esitys erillislaiksi Suomen Pankin virkamiehistä 12231: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi Suomen Pankin virkamiehistä 12232: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 244/1998 vp; EV 238/1998 vp). Lait tulivat 12233: voimaan 1.1.1999. 12234: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12235: 12236: Haja-asutusalueiden postitoiminta 12237: HE 2211997 vp 12238: Liikennevaliokunta 12239: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että haja-asutusalueiden postitoiminnan tur- 12240: vaamiseksi postipalvelun myynnistä valtiolle tuloutuvia maksuja käytetään 12241: tarvittaessa haja-asutusalueiden ja saariston postitoimipaikkojen tukemiseksi 12242: liikenneministeriön ohjauksessa. 12243: Haja-asutusalueiden postitoiminnan turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun 12244: lain (708/ 1997) mukaista maksua kannetaan rajoitetun toimiluvan saaneilta posti- 12245: toiminnan harjoittajilta kilpailun avautumisen vaikutusten lieventämiseksi posti- 12246: toiminnassa. Valtion talousarvioon vuosille 1997-1999 ei sisälly edellä mamitun 12247: lain mukaisia tuloja eikä myöskään eduskunnan lausumassa tarkoitetun tuen 12248: myöntämistä. Tämä johtuu siitä, että maksun piiriin kuuluvaa toimintaa ei ole 12249: käynnistetty. Lisäksi näköpiirissä ei ole niin laaja-alaista kilpailua, että syntyisi 12250: tarve korvata Suomen Posti Oy:lle tulojen menetyksestä aiheutuvia kustannuksia 12251: palvelu- ja hintatason säilyttämiseksi. 12252: 12253: Oikaisulautakunnat 12254: HE 5111997 vp 12255: Valtiovarainvaliokunta 12256: Eduskunta edellytti 13.6.1997, että oikaisulautakuntia koskevat lainsäädän- 12257: tökysymykset saatetaan eduskunnan päätettäväksi syksyllä 1997 ja että tässä 12258: yhteydessä otetaan käyttöön erityinen konserniveroviraston käsittelemiä asi- 12259: oita käsittelevä oikaisulautakunta. 12260: 12261: 7 292008J 12262: 194 V aitiovarsinministeriö 12263: 12264: Verotuksen oikaisulautakuntia koskeva laki on vahvistettu 10.7.1998 (504/ 1998) 12265: (HE 15/1998). Verotuksen oikaisulautakunnat ovat vuoden 1999 alusta verovirasto- 12266: kohtaisia, siten myös konsemiverokeskuksella on oma oikaisulautakuntansa. 12267: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12268: 12269: Suomeen palanneiden ja ulkomailla asuvien suomalaisten eläkeläisten sairaus- 12270: vakuutusmaksu 12271: HE 63/1997 vp 12272: Valtiovarainvaliokunta 12273: 12274: Eduskunta edellytti 13.6.1997, että kuluvan vuoden loppuun mennessä sel- 12275: vitetaan sekä ulkomailta Suomeen palanneiden että ulkomailla asuvien suo- 12276: malaisten eläkeläisten sairausvakuutusmaksun määräämiseen liittyvät kysy- 12277: mykset. 12278: Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut eduskunnalle sosiaali- ja terveysminis- 12279: teriön, valtiovarainministeriön ja verohallituksen edustajista koostuneen selvitystyö- 12280: ryhmän muistion 19.12.1997, joka koskee ulkomaaneläkkeiden verotusta ja ulko- 12281: maaneläkkeiden perusteella perittävää vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Myös 12282: sosiaali- ja terveysministeriön asettama ns. Solmu-työryhmä, jonka tehtävänä oli 12283: tarkastella asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun 12284: lain 157311993 soveltamiskäytännössä esiintyneitä ongelmia, on kiinnittänyt 12285: huomiota sosiaaliturvan rahoitukseen nimenomaan kansainvälisen sosiaaliturvan 12286: osalta. Tarkoituksena on jatkaa nykyisen sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmän 12287: kehittämistyötä siten, että saadut etuudet ja maksetut maksut vastaisivat nykyistä 12288: paremmin toisiaan. 12289: 12290: Kotitalouden väliaikainen verotuki 12291: HE 8511997 vp 12292: Työasiainvaliokunta 12293: Eduskunta edellytti 19.6.1997, että hallitus seuraa tarkoin kokeilun kustan- 12294: nus- ja työllisyysvaikutuksia ja ryhtyy välittömästi lainsäädäntötoimenpitei- 12295: siin, mikäli kokeilun lähtökohtaoletuksista poikkeava kehitys sitä edellyttää. 12296: Valtiovarainministeriöllä on tarkoitus tehdä asiasta ulkopuolisen tutkimuslaitoksen 12297: kanssa tutkimussopimus, jossa asiaa seurataan ja tutkitaan. Lisäksi verohallitus 12298: seuraa kokeilun vaikutuksia verotukseen oman tilastointinsa avulla. 12299: Valtiovarainministeriön käynnistää vuoden 1999 alkupuolella yhdessä työministeri- 12300: ön kanssa otantatutkimuksen kotitalousvähennyksestä ja kotitaloustyön väliaikaises- 12301: ta tukikokeilusta. 12302: Vuoden 1997 verotilaston mukaan kotitalousvähennys myönnettiin noin 4 600 12303: verovelvolliselle. Vähennyksen yhteismäärä oli vajaat 4 miljoonaa markkaa. 12304: Vuonna 1998 800 verovelvollisen verokorttia muutettiin kotitalousvähennyksen 12305: johdosta. Verokorteissa myönnettävän vähennyksen määrä oli noin 3 miljoonaa 12306: markkaa. Vuoden 1998 lopullisen verotuksen osalta seurantaa jatketaan verohalli- 12307: tuksen tilastoinuin avulla. Seurannan johdosta ei ole tarvetta ryhtyä lausumassa 12308: tarkoitettuihin lainsäädäntötoimenpiteisiin. 12309: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 195 12310: 12311: Engel-Yhtymä Oy:n omistusjärjestelyt 12312: HE 100/1997 vp 12313: Valtiovarainvaliokunta 12314: 12315: 3) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 12316: edellytti luvun 28.99 kohdalla, että mahdolliset omistusjärjestelyt valmistel- 12317: laan henkilöstön asema turvaten. 12318: Eduskunta edellytti, että nykytilanteessa valtion omistusosuus säilyy vähin- 12319: tään 30 prosenttina. 12320: Valtioneuvosto on joulukuussa 1998 hyväksynyt omistusjärjestelyn, jossa Engel- 12321: Yhtymä Oy:n toiseksi pääomistajaksi tulee Leonia MB Group Oy:n edustamat ME- 12322: rahastot. Rahastoissa ovat edustettuina muun muassa Suomen suurimmat vakuu- 12323: tusyhtiöt ja eläkelaitokset Omistusjärjestely tuli voimaan vuoden 1999 alusta. 12324: Samassa järjestelyssä yrityksen toimiva johto tuli mukaan omistajaksi 10%:n 12325: omistusosuudella. Heti järjestelyn voimaan tultua käynnistettiin myös valmistelut 12326: henkilöstöannista, jossa tarjotaan koko Engel-Yhtymän henkilöstölle mahdollisuus 12327: osallistua osakkeiden merkintään. 12328: Edellä mainitun omistusjärjestelyn jälkeen valtio omistaa Engel-yhtymä Oy:n 12329: osakkeista välillisesti noin 45 %. Tulevassa osakeannissa valtion osuudesta tarjo- 12330: taan henkilöstölle osakkeita siten, että valtion omistus alenee noin 42 prosenttiin. 12331: Omistusjärjestelyllä turvataan henkilöstön asema yhtiössä. Koska omistusjärjestely 12332: on toteutettu eduskunnan edellyttämällä tavalla, lausuma ei anna enää aihetta 12333: toimenpiteisiin. 12334: 12335: Perhekäsitteen yhdenmukaistaminen ja verotuksen vähennysjäijestelmän kehittä- 12336: minen 12337: HE 10211997 vp 12338: Valtiovarainvaliokunta 12339: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus osana ns. tuloloukkuselvityksiä 12340: selvittää, missä määrin on tarpeen yhdenmukaistaa perhekäsitettä sosiaalitur- 12341: vassa ja verotuksessa. 12342: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten tulevissa veroratkaisuissa 12343: voidaan verotuksen vähennysjärjestelmää kehittää työn vastaanottamiseen ja 12344: lyhytaikaisiin työsuhteisiin hakeutumiseen kannustavaksi. 12345: Vuoden 1999 tuloveroperusteiden muutoksiin sisältyy huomattava kunnallisverotuk- 12346: sellisen ansiotulovähennyksen korotus. Kyseisen vähennyksen tarkoituksena on 12347: nimenomaan pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tukeminen ja kannustaminen. 12348: Vähennys sinänsä on osa kokonaisratkaisua, jolla hallitus on sovittanut verotusta ja 12349: tulonsiirtoja yhteen tavalla, joka merkittävästi parantaa kannustimia ottaa vastaan 12350: pieniäkin lisäansioita tarjoavia työtehtäviä. Keskeisenä tuloksena tästä yhteensovi- 12351: tuksesta on ollut se, että työnteko on tullut sosiaaliturvaa taloudellisesti edullisem- 12352: maksi merkittävästi pienemmillä tulotasoilla kuin aiemmin oli asian laita. Ns. 12353: kynnyspalkka eli tuloraja, jolla työ tulee sosiaaliturvaa kannattavammaksi, yksin 12354: saatiin alenemaan esimerkiksi yksinäisellä henkilöllä runsaasta neljästä tuhannesta 12355: markasta vajaaseen kolmeen tuhanteen markkaan kuukaudessa. Työmarkkinatuen 12356: 196 Vaitiovarsinministeriö 12357: 12358: tai peruspäivärahan ohella työnteko tuli taloudellisesti kannattavaksi jo heti aivan 12359: pienistäkin lisäansioista alkaen, kun se ennen ei tahtonut kannattaa juuri lainkaan. 12360: Edellä kuvatuissa parannuksissa on verotukseen tehdyillä muutoksilla ollut oma 12361: osuutensa. Valmistelytyön yhteydessä on myös laajasti selvitelty tarvetta ja mahdol- 12362: lisuuksia yhdenmukaistaa perhekäsitettä sosiaaliturvassa ja verotuksessa. Selvityk- 12363: sissä on todettu mm., että perhekäsite esiintyy varsin kirjavanajo yksin sosiaalitur- 12364: van sisällä ja että perusteet eroille ovat selkeästi osoitettavissa. Yhtenäistäminen 12365: sinänsä on joka tapauksessa tavoittelemisen arvoinen asia ja siihen suuntaan 12366: pyritään etenemään. 12367: 12368: Arvonlisäverotuksen verokannat 12369: HE 11111997 vp 12370: Valtiovarainvaliokunta 12371: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus pyrkii saamaan EU:n puitteissa 12372: käyttöön palveluvaltaisten yritysten alennetun verokannan kokeilun ja että 12373: Suomi omalta osaltaan valmistautuu sen välittömään käyttöönottoon. 12374: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa luontais- 12375: lääkkeet neutraaliin arvonlisäverotukselliseen asemaan. 12376: Työvaltaiset palvelut. Komissio on tiedonannossaan (SEK (97)2089) ehdottanut, 12377: että jäsenvaltiot voisivat soveltaa kokeiluluontoisesti alennettua verokantaa tietyillä 12378: työvaltaisila palvelualoilla. 12379: Hallitus on puoltanut kokeilun käyttöönottoa. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä 12380: ottanut kantaa siihen, tuleeko Suomi osallistumaan mahdolliseen kokeiluun ja millä 12381: palvelutoimialoilla. Mahdollisina kokeilualoina on esitetty tarjoilutoimintaa sekä 12382: parturi- ja kampaamotoimintaa. 12383: Muiden jäsenvaltioiden vastustuksesta johtuen kokeilusta ei kuitenkaan ole päästy 12384: yksimielisyyteen. Komission ehdotukseen on yleisesti ottaen suhtauduttu varauksel- 12385: lisesti ja sen työllisyysvaikutuksia on pidetty heikkoina. Muiden verojen- erityisesti 12386: sosiaaliturvamaksujen - alentamista on pidetty tehokkaampana keinona parantaa 12387: työllisyyttä. Vastustuksesta johtuen kokeilun toteutuminen ei vaikuta erityisen 12388: todennäköiseltä. Ehdotus vaatii toteutuakseen yksimielisyyttä. 12389: Luontaislääkkeet. Alennettua 8 prosentin verokantaa sovelletaan arvonlisäverolain 12390: mukaan sellaisiin lääkkeisiin ja lääkevalmisteisiin, joita saadaan myydä ainoasataan 12391: apteekista. Jos tuotetta saadaan myydä myös muualta kuin apteekista, siihen 12392: sovelletaan yleistä 22 prosentin verokantaa. 12393: Rohdosvalmisteet ja rekisteröidyt homeopaattiset tai antroposofiset valmisteet ovat 12394: lääkelain mukaan lääkkeitä koskevien säännösten alaisia. Lääkelaitos määrää, 12395: saadaanko tällaista valmistetta myydä vain apteekista. Apteekkimyyntiehtoa ja 12396: alennettua verokantaa sovelletaan, mikäli valmiste sisältää voimakkaasti lääkkeelli- 12397: sesti vaikuttavia rohdoksia, eli niihin tuotteisiin, jotka ovat lähempänä perinteisiä 12398: lääkkeitä. Jos tuotteeseen ei liitetä apteekkimyyntiehtoa, sen myyntiin sovelletaan 12399: yleistä verokantaa. 12400: Neutraalisuussyiden voidaan katsoa puoltavan sitä, että arvonlisäverotuksessa 12401: kaikkiin lääkelain mukaisiin lääkevalmisteisiin sovellettaisiin apteekkimyyntiehdos- 12402: ta riippumatta alennettua vero kantaa. Toisaalta valmisteryhmän epäselvä terveyspo- 12403: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 197 12404: 12405: liittineo asema ja arvo on puoltanut nykysääntelyn säilyttämistä ja erilaista vero- 12406: kohtelua kuin tavanomaisten lääkkeiden kohdalla. Mainitut tuotteet eivät ole 12407: tavanomaisia lääkkeitä eikä niiden merkitystä sairauden tai oireiden parantamisessa, 12408: lievittämisessä tai ehkäisemisessä ole tavanomaisin menetelmin pystytty osoitta- 12409: maan. Mainitut valmisteet eivät myöskään oikeuta sairasvakuutuslain mukaiseen 12410: korvaukseen. 12411: Hallituksen tarkoituksena on jatkossa selvittää mahdollisuudet saattaa luontaislääk- 12412: keet samaan verotukselliseen asemaan varsinaisten lääkkeiden kanssa. 12413: 12414: Energiaverotus 12415: HE 19411997 vp 12416: Valtiovarainvaliokunta 12417: 12418: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu- 12419: det ja keinot saada käyttöön linja-autoliikenteen käyttämän dieselöljyn alen- 12420: nettu polttoaineverotus. 12421: EU:n lainsäädännön mukaan Suomella ei ole yksipuolisesti oikeutta alentaa linja- 12422: autoliikenteen dieselöljyn valmisteveroa. Linja-autoliikenteen polttoaineita tuetaan 12423: verotuksellisesti tarkoituksenmukaisella ja EU -lainsäädännön sallimalla tavalla, sillä 12424: polttoaineiden verotus kohdistuu julkisen liikenteen käyttämään dieselöljyyn 12425: merkittävästi lievempänä kuin muun liikenteen moottoribensiiniin. Lisätuen 12426: myöntämistä verotuksenisin keinoin ei voida pitää edes tarkoituksenmukaisena sen 12427: vuoksi, ettei siinä voitaisi ottaa huomioon alueellisia tai liikennöitsijäkohtaisia 12428: kannattavuuseroja. 12429: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12430: 12431: Euroalueen laajennus ja EMU-selvitykset 12432: Selonteko 4!1997 vp 12433: Suuri valiokunta 12434: Eduskunta on 18.6.1997 hyväksynyt selonteon johdosta suuren valiokunnan 12435: mietinnön mukaisen lausunnon. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ar- 12436: vioi euroalueen kokoonpanoon liittyvien eri vaihtoehtojen vaikutukset Suo- 12437: men kannalta siten, että arvio on käytettävissä ennen kuin eduskunta tekee 12438: yhteinäisvaluuttaan liittymistä koskevan ratkaisunsa. Valtioneuvoston ei tule 12439: myötävaikuttaa lähentymisperusteiden, varsinkaan velkakriteerin joustavaan 12440: tulkintaan ennen kuin tällainen selvitys on tehty ja eduskunta on ottanut 12441: siihen kantaa. 12442: Lisäksi eduskunta edellytti lausunnossaan, että valtioneuvosto jatkaa EMO- 12443: asiantuntijatyöryhmän raportin päätösluvussa esitettyä eri vaihtoehtoihin 12444: liittyvää jatkoselvitystyötä siten, että tutkimusten tulokset ovat käytettävissä 12445: riittävän ajoissa ennen kuin eduskunta vuoden 1998 keväällä tekee päätök- 12446: sen Suomen liittymisestä euroalueeseen tai siitä jättäytymisestä sekä antaa 12447: siihen mennessä suuren valiokunnan mietinnössä mainitut lisäselvitykset 12448: Vuoden 1997 loppuun mennessä eduskunnan käytettäväksi toimitettiin 16 talous- 12449: ja rahaliittoa koskevaa lisäselvitystä. 12450: 198 Valtiovarainministeriö 12451: 12452: Euroalueen kokoonpanoon liittyvien vaikutusten arviointi on tapahtunut normaalin 12453: EU-asioiden valmistelu- ja seurantatyön yhteydessä. Nämä asiat ovat tulleet 12454: säännönmukaisesti esille suuressa valiokunnassa hallituksen ECOFIN- neuvostoa 12455: koskevan informoinoin yhteydessä. Erityisesti nämä kysymykset ovat tulleet esille 12456: talouspolitiikan yleislinjojen, monenkeskisen seurannan sekä yksittäistenjäsenvalti- 12457: oiden lähentymisohjelmien tullessa neuvoston käsittelyyn. Valtioneuvosto antoi 12458: 24.2.1998 eduskunnalle tiedonannon Suomen osallistumisesta euroalueeseen. 12459: Tiedonannossa valtioneuvosto katsoi, että Suomen tulee osallistua euroalueeseen, 12460: kun tämä aloittaa toimintansa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti 12461: 1 päivänä tammikuuta 1999. Eduskunnan kirjelmä (EK 7/1998 vp) tiedonannon 12462: johdosta annettiin 17 .4.1998. Euroopan unionin neuvosto, joka kokoontui valtion- 12463: tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa katsoi päätöksessään 2.5.1998, että Suomi 12464: täyttää yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. 12465: Hallitus antoi eduskunnalle tiedoksi vuoden 1999 talousarvioesityksen antamisen 12466: yhteydessä ensimmäisen vakausohjelman vuosille 1998-2002; ohjelma on jatkoa 12467: vuodesta 1995 lähtien vuosittain laadituille lähentymisohjelmille. ECOFIN - 12468: neuvoston lausunnossa 3.10.1998 mm. todetaan, että Suomen vakausohjelma on 12469: sopusoinnussa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ja että ohjelma on 12470: vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. 12471: Lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 12472: 12473: Pohjoismaiden Investointipankki 12474: 12475: HE 211998 vp 12476: Valtiovarainvaliokunta 12477: 12478: 1) Hyväksyessään 9.4.1998 vuoden 1998 lisätalousarvion eduskunta edel- 12479: lytti momentin 28.82.44 kohdalla, että hallitus selvittää olisiko tarkoituk- 12480: senmukaista soveltaa taloudellisen hyödyn korvaamisperiaatetta myös mui- 12481: hin pohjoismaisiin instituutioihin. 12482: Pohjoismaiden investointipankin oikeudellista asemaa vahvistettaessa on lähtökohta- 12483: na ollut se, että isäntämaan ei tulisi pankin sijainnista johtuen nauttia mitään 12484: erityisiä verotusetuja eikä myöskään tule saada taloudellista etua siitä, että pankin 12485: työntekijät maksavat pankista saamistaan tuloista veroa isäntämaavaltiolle. Myös 12486: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (Nefco) ja Pohjoismaiden kehitysrahaston 12487: (NDF) perustamissopimusta on tarkoitus muuttaa vastaavasti niiden oikeudellisen 12488: aseman vahvistamiseksi. Koska edellä mainittujen pohjoismaisten instituutioiden 12489: työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy 12490: momenttlla 28.84.44. mainittuun isäntämaakorvaukseen myös Nefcon ja NDF:n 12491: työntekijöiden maksamat palkkaverot Näin ollen taloudellisen hyödyn palauttamista 12492: koskevaa periaatetta tullaan soveltamaan myös Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- 12493: tiöön ja Pohjoismaiden kehitysrahastoon. 12494: 12495: Menettely oikaisulautakunnissa 12496: 12497: HE 15/1998 vp 12498: Valtiovarainvaliokunta 12499: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että oikaisulautakuntien puheenjobtajuudet 12500: ilmoitetaan pääsääntöisesti julkisesti haettavaksi. 12501: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 199 12502: 12503: Eduskunta edellytti, että ensi tilassa selvitetään oikaisulautakuntien osalta 12504: esittelymenettelyyn mahdollisesti siirtymistä puoltavat ja esittelymenettelyyn 12505: siirtymisen vastaiset seikat ja että asian mahdollisesti edellyttämiin jatkotoi- 12506: menpiteisiin ryhdytään pikaisesti. 12507: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa oikaisulautakuntien käsittelyaikojen 12508: kehittymistä ja ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos uudistuk- 12509: sen seurauksena on, että oikaisuvaatimusten käsittelyajat uudistuksen tavoit- 12510: teena olevan nopeamman käsittelyajan sijasta pidentyvät. 12511: Syyskuun 18 päivänä 1998 muutetun verohallintoasetuksen (699/1998) 13 §:n 12512: mukaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan tehtävä on ennen siihen 12513: määräämistä ilmoitettava julkisesti haettavaksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. 12514: Oikaisulautakuntien esittelymenettelystä on valtiovarainministeriön ja verohallituk- 12515: sen välisessä vuoden 1999 tulostavoitesopimuksessa sovittu, että verohallitus 12516: selvittää maaliskuun loppuun mennessä eduskunnan edellyttämät seikat. Lisäksi 12517: tulostavoitesopimuksessa on sovittu, että oikaisuvaatimuksista on käsiteltävissä 12518: - 50 % 3 kuukauden kuluessa 12519: - 80 % 6 kuukauden kuluessa 12520: -100 % 12 kuukauden kuluessa 12521: 12522: Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen ja yhteensovittaminen 12523: HE 2811998 vp 12524: Valtiovarainvaliokunta 12525: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus jatkaa työtä verotuksen ja sosi- 12526: aaliturvan uudistamiseksi ja yhteensovittamiseksi entyisesti matalilla tulota- 12527: soilla. 12528: Vuoden 1999 tuloveroperusteiden muutoksiin sisältyy huomattava kunnallisverotuk- 12529: sellisen ansiotulovähennyksen korotus. Kyseisen vähennyksen tarkoituksena on 12530: nimenomaan pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tukeminen ja kannustaminen. 12531: Vähennys sinänsä on osa kokonaisratkaisua, jolla hallitus on sovittanut verotusta ja 12532: tulonsiirtoja yhteen tavalla, joka merkittävästi parantaa kannustimia ottaa vastaan 12533: pieniäkin lisäansioita tarjoavia työtehtäviä. Keskeisenä tuloksena tästä yhteensovi- 12534: tuksesta on ollut se, että työnteko on tullut sosiaaliturvaa taloudellisesti edullisem- 12535: maksi merkittävästi pienemmillä tulotasoilla kuin aiemmin oli asian laita. Ns. 12536: kynnyspalkka eli tuloraja, jolla työ tulee sosiaaliturvaa kannattavammaksi, yksin 12537: saatiin alenemaan esimerkiksi yksinäisenä henkilöllä runsaasta neljästä tuhannesta 12538: markasta vajaaseen kolmeen tuhanteen markkaan kuukaudessa. Työmarkkinatuen 12539: tai peruspäivärahan ohella työnteko tuli taloudellisesti kannattavaksi jo heti aivan 12540: pienistäkin lisäansioista alkaen, kun se ennen ei tahtonut kannattaa juuri lainkaan. 12541: Edellä kuvatoissa parannuksissa on verotukseen tehdyillä muutoksilla ollut oma 12542: osuutensa. Merkittävässti ovat vaikuttaneet myös ne parannukset, joita on tehty 12543: asumistukeen ja työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sekä 12544: niiden sovitteluun palkkatulojen kanssa. Vaikka samalla on jouduttu tekemään 12545: myös etuoksia niukentaviakin ratkaisuja toimeentulotuen osalta, on niin yksin 12546: eläville kuin huoltajille luotu myös oleellisesti aiempaa paremmat edellytykset omin 12547: toimin huolehtia, ettei toimeentulon taso kaikkinensa hallituksen toimenpiteiden 12548: jälkeen kuitenkaan pääse ainakaan alenemaan. 12549: 200 Valtiovarainministeriö 12550: 12551: Varallisuusarvojen epärealistinen kohoaminen 12552: HE 4311998 vp 12553: Valtiovarainvaliokunta 12554: 12555: Eduskunta edellytti 1.6.1998, että hallitus selvittää, voitaisiinko tuotonot- 12556: toon kehittää sellainen veroelementti, jonka tarvittaessa tapahtuvalla käyt- 12557: töönotolla voitaisiin hillitä paikallisen inflaatiokierteen syntyä ja varallisuus- 12558: arvojen epärealistista kohoamista ja tavalla, joka turvaa rahoitusmarkkinoi- 12559: den neutraalisuuden ja olisi euroalueelle soveltuva. 12560: Tasavallan Presidentti antoi 18.6.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 12561: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12562: 12563: Verotusmenettelyn kehittyminen ja yhdenmukaisuus 12564: HE 5311998 vp 12565: Valtiovarainvaliokunta 12566: 12567: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus seuraa verotusmenettelyn kehit- 12568: tymistä ja sen yhdenmukaisuutta eri puolilla maata sekä myös sitä, ettei pie- 12569: niä osakeyhtiöitä ilman painavia perusteita sivuoteta verotuksessa. 12570: Tasavallan Presidentti antoi 26.6.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 12571: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12572: 12573: Seurakuntien yhteisöverotuotto 12574: HE 54/1998 vp 12575: Valtiovarainvaliokunta 12576: 12577: Eduskunta edellytti 17 .6.1998, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu- 12578: det alentaa seurakuntien yhteisöverotuotto-osuutta joko suoraan kuntien hy- 12579: väksi tai ohjattavaksi valtion osuuden korotuksen kautta vaikeuksissa olevi- 12580: en kuntien auttamiseksi, jolloin samassa yhteydessä selvitettäisiin myös 12581: seurtakuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen taso. 12582: Joulukuun 30 päivänä annetulla lailla verontilityslain 12 §:n muuttamisesta 12583: (1173/98) on verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuutta yhteisöverosta alennettu 12584: 3 %:sta 2%:iin ja valtion jako-osuutta korotettu 57 %:sta 58%:iin. Näillä järjeste- 12585: lyillä on pyritty varmistamaan, että kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan nostaa ja 12586: kunnille maksettavia harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia voidaan korottaa. 12587: Samalla seurakuntien palkkojen perusteella maksettava työnantajan sosiaaliturva- 12588: maksu (10,80%) on alennettu kuntien vastaavan maksun (4,75%) tasolle. Asia ei 12589: anna aihetta toimenpiteisiin. 12590: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 201 12591: 12592: Kasvihuoneviljelyn energiaverorasitus sekä.eräiden moottoriajoneuvojen koko- 12593: naisverorasitus 12594: HE 55/1998 vp 12595: Valtiovarainvaliokunta 12596: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus kiireellisesti valmistelee kasvi- 12597: huoneviljelyn energiaverorasituksen alentamiseksi välttämättömät toimenpi- 12598: de-ehdotukset siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 1999 alusta lukien. 12599: Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti valmistelee esitykset kaasu- ja 12600: sähkökäyttöisten sekä biopolttoaineita käyttävien moottoriajoneuvojen koko- 12601: naisverorasituksen alentamiseksi. 12602: Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla (245/98) korotettiin kasvihuoneiden 12603: toiminnan käyttämän kevyen polttoöljyn veronpalautusta samalla, kun palatus 12604: laajennettiin koskemaan raskasta polttoainetta. 12605: Moottoriajoneuvolakia on muutettu vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla 12606: (240/98) siten, että laissa tarkoitetusta lisäverosta on vapautettu nestekaasua tai 12607: maakaasua käyttävä kuorma- tai linja-auto, jonka typen oksidin päästätaso on 12608: ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olevien pakokaasupääs- 12609: töjä koskevien säännösten mukaisessa hyväksymisjärjestelmässä käytetyn menetel- 12610: män mukaan mitattuna enintään 2,5 g/kwh. 12611: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 12612: 12613: Opetusalan eläkejäJjestelyt 12614: HE 70!1998 vp 12615: Valtiovarainvaliokunta 12616: Eduskunta edellytti 17.6.1998 hallituksen seuraavan eräistä opetusalan elä- 12617: kejärjestelyistä annetun lain toteutumista ja ryhtyvän tarvittaessa välittömiin 12618: toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi, mukaan lukien karens- 12619: sisäännöksiin ja sairaalakoulujen opettajien eläkeikiin liittyvät epäkohdat. 12620: Tasavallan Presidentti antoi 4.9.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 12621: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12622: Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on ryhtynyt selvittämään epäkohtia ja 12623: mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä yhdessä Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:n 12624: kanssa. Ensi vaiheessa on selvitetty sairaalakoulujen opettajien asemaa ja pyritty 12625: saamaan kuva siitä, kuinka suuri henkilöjoukko on kyseessä ja minkälainen heidän 12626: eläketurvansa on tällä hetkellä. Työ jatkuu. 12627: 12628: Eläkelaitosten ja eläkesäätiöiden verotus 12629: HE 7111998 vp 12630: Valtiovarainvaliokunta 12631: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus antaa eri eläkelaitosten verotusta 12632: koskevien epäyhdenmukaisuuksien poistamista tarkoittavan esityksen eläke- 12633: säätiöiden verotusta koskevien säännösten tarkistamiseksi viimeistään al- 12634: 202 Valtiovarainministeriö 12635: 12636: kusyksystä 1998. 12637: Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettiin vuoden 1999 alusta 12638: (1158/98) siten, että eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemät arvonkorotukset 12639: luetaan veronalaiseksi tuloksi. Lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12640: 12641: EU :n indeksointivarojen budjetointi 12642: HE 105!1998 vp 12643: Valtiovarainvaliokunta 12644: 12645: 1) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 12646: edellytti, että valtion talousarvion määrärahoja käytetään tarvittaessa EU:n 12647: indeksointivarojen kansallisena vastinrahoituksena. 12648: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12649: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12650: 12651: Vahingonkorvausten vähennysoikeus ja toisen hyväksi pantatun omaisuuden 12652: myyntivoitto 12653: HE 129/1998 vp 12654: Valtiovarainvaliokunta 12655: Eduskunta edellytti 18.12.1998 hallituksen pikaisesti selvittävän vahingon- 12656: korvausten vähennysoikeuteen liittyvät seikat ja ryhtyvän tarpeellisiin toi- 12657: menpiteisiin vähennyskelpoisuuskysymyksen nykyistä yhtenäisemmin ja 12658: oikeudenmukaisemmin ratkaisemiseksi. 12659: Eduskunta edellyttää, että hallitus mitä pikimmin aloittaa selvitys- ja val- 12660: mistelutyön, jossa arvioidaan toisen hyväksi pantatun omaisuuden myynti- 12661: voiton verosäännöksiä. 12662: Valtiovarainministeriö selvittää yhdessä verohallituksen kanssa vahingonkorvausten 12663: vähennysoikeuteen sekä toisen hyväksi pantatun omaisuuden myyntivoittoon 12664: liittyviä kysymyksiä. 12665: 12666: Yliopistojen kiinteistöjen vuokrataso 12667: HE 130!1998 vp 12668: Valtiovarainvaliokunta 12669: 12670: Eduskunta edellytti 8.12.1998, että yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä 12671: olevien kiinteistöjen osalta käytetään edelleen nykyisiä vuokranmäärittely- 12672: perusteita ja vuokrataso siten säilytetään kohtuullisena. 12673: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12674: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12675: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 203 12676: 12677: Väliyhteisöt 12678: HE 14911998 vp 12679: Valtiovarainvaliokunta 12680: Eduskunta edellytti 8.12.1998, valtiovarainministeriön ryhtyvän tarvittaviin 12681: toimenpiteisiin yhtenäisen verotuskäytännön turvaamiseksi. 12682: Yhtenäisen verotuskäytännön turvaamiseksi Verohallitus antaa pikaisesti ohjeen 12683: väliyhteisölain soveltamisesta. Ohjeen valmistelu on parhaillaan Verohallituksessa 12684: vireillä, ja valmisteluun osallistuu Verohallituksen ohella myös valtiovarainministe- 12685: riön vero-osasto. 12686: 12687: Pankkituki 12688: HE 176/1998 vp 12689: Talousvaliokunta 12690: Eduskunta totesi 8.12.1998, että suomalainen rahoitusjärjestelmä on kaikki- 12691: en saatujen selvitysten mukaan tervehtynyt siten, että pankkien voidaan vas- 12692: taisuudessa edellyttää pystyvän hoitamaan sitoumuksensa kaikissa olosuh- 12693: teissa ilman Suomen valtion antamaa takuuta. Eduskunnan vuonna 1993 12694: hyväksymä lausuna, jonka mukaan eduskunta tulee tarpeen vaatiessa myön- 12695: tämään riittävät määrärahat ja valtuudet hallituksen käyttöön pankkien vas- 12696: tuita koskevan sitoumuksen täyttämiseen, on rauennut. 12697: Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa vuoden 1999 aikana selonteon 12698: eduskunnan pankkituen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastikkeellisuutta 12699: koskevien ehtojen toteutumisesta. Selonteossa tulee antaa selvitys valtionta- 12700: louden tarkastusviraston suorittamasta Suomen Säästöpankin liiketoiminnan 12701: luovutuksessa noudatetun menettelyn laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuu- 12702: den tarkastuksesta. Selonteossa tulee lisäksi arvioida eri pankeille ja pankki- 12703: ryhmittymille myönnetyn pääomatuen ehtojen tarkoituksenmukaisuus koko- 12704: naistaloudelliselta kannalta. 12705: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12706: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12707: 12708: Ajoneuvojen rekisteröintijäijestelmän kehittäminen 12709: HE 19711998 vp 12710: Valtiovarainvaliokunta 12711: Eduskunta edellytti 24.11.1998 ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmää kehitet- 12712: täväksi siten, että välillä rekistenstä poistettuihin ajoneuvoihin voidaan ottaa 12713: ajoneuvoa uudelleen käyttöön otettaessa vanhat ktlvet. 12714: Ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua asetusta on muutettu 1.1.1999 voimaan 12715: tulleella asetuksella (1035/98) siten, että lausumalla edellytetty toimenpide on 12716: toteutettu. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 12717: 204 Valtiovarainministeriö 12718: 12719: Osakkeiden myyntivoittojen nettobudjetointi 12720: HE 25111998 vp 12721: Valtiovarainvaliokunta 12722: 12723: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että talousarvion läpinäkyvyyden turvaami- 12724: seksi osakkeiden myyntivoittojen osalta nettobudjetointiin siirtymisestä huo- 12725: limatta eduskunnalle edelleen annetaan tiedot osakkeiden myynteihin liitty- 12726: vistä myyntipalkkioista ja muista kustannuksista. 12727: Tasavallan Presidentti antoi 14.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12728: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12729: 12730: Auton ikäalennuksen laskeminen ja veteraaniautojen verotuksen laskeminen 12731: HE 26411998 vp 12732: Valtiovarainvaliokunta 12733: 12734: Eduskunta edellytti 18.12.1998 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten voi- 12735: daan oikeudenmukaisesti määrittää lähinnä uuden auton hinta tai muulla 12736: tavalla se hinta, josta ikäalennukset lasketaan. 12737: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ns. veteraaniautojen 12738: autoveron tason alentamiseksi. 12739: Asia on valtiovarainministeriössä selvitettävänä. 12740: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 12741: 12742: 12743: Opetusministeriö 12744: 12745: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksen vaikutuksista 12746: HE n:o 21511991 vp. 12747: Hallintovaliokunta 12748: Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val- 12749: tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi 12750: tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto- 12751: man välttämättömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis- 12752: tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk- 12753: sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti 12754: käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus- 12755: tannukset oleellisesti pienenevät. 12756: Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää 12757: uutta tarpeetonta byrokratiaa. 12758: Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua 12759: voimassa kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskun- 12760: nalle selonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. 12761: Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 1997 alusta. Tähän liittyen 12762: annettiin muun ohella laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 12763: muuttamisesta (1151196). Tämän vuoksi ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa 12764: eduskunnalle erikseen selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen vaikutuk- 12765: sista, mistä on ilmoitettu eduskunnalle keväällä 1996. Vuoden 1997 alusta toteutet- 12766: tavan uudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmän edellyttämän tietojenkeruun tarve 12767: opetustoimessa vähentyy. Oppilaita ei enää tarvitse ilmoittaa valtionapuviranomai- 12768: selle henkilötunnuksen tarkkuudella. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen työnjakoa 12769: tietojen keruussa on selkeytetty. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 12770: 12771: Määräaikaisissa tai perhepoliittisista syistä katkenneissa 12772: palvelussuhteissa työskennelleiden eläkeoikeus 12773: HE n:o 316!1992 vp. 12774: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 12775: Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa ja 12776: perhepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa työskentelevien ase- 12777: ma tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. 12778: Vuoden 1996 alusta lukien muutettiin valtion eläkelakia siten, että jos palvelus- 12779: suhde on enintään vuoden katkenneena, karttuu eläketurvaa kuitenkin tältä ajalta. 12780: Tämä uudistus hoitaa suurelta osin perhepoliittisista syistä katkenneiden palve- 12781: lussuhteiden ongelman. Lyhyitä palvelussuhteita koskeva eläketurvan uudistus tuli 12782: voimaan vuoden 1998 alussa. 12783: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12784: 206 Opetusministeriö 12785: 12786: Koulutus, taso, saatavuus, jäijestäminen 12787: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi 12788: 12789: HE n:o 12611993 vp. 12790: Valtiovarainvaliokunta 12791: 4) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta 12792: edellytti pääluokan 29 kohdalla, että hallitus huolehtii selvityksen tekemi- 12793: sestä kaikilla koulutustasoilla siitä, miten toteutetut uudistukset ja säästötoi- 12794: menpiteet ovat vaikuttaneet koulutuksen tasoon, sen saatavuuteen sekä jär- 12795: jestämiseen. 12796: Eduskunta edellytti, että selvitetään, onko Suomessa tarkoituksenmukaista 12797: vahvistaa ja koordinoida tiede- ja teknologiapolitiikkaa siten, että tulevai- 12798: suudessa yhden valtioneuvoston jäsenen vastuualueeksi tulevat korkeakou- 12799: lut, valtion eri tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia ja Teknologian kehittä- 12800: miskeskus. 12801: Valtioneuvosto on 21.12.1995 hyväksynyt Koulutuksen ja korkeakouluissa har- 12802: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1995 - 2000. 12803: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on opetusministeriön toimeksiannosta v. 1994 12804: selvittänyt kysymystä tiede- ja teknologiapolitiikan koordinoinnista. Selvityksen 12805: mukaan koordinointia on tarkoituksenmukaisinta kehittää olemassaolevien or- 12806: ganisaatioiden toimintaa ja yhteistyötä tehostamalla. Erillisen tutkimusministeriön 12807: ~erustamista taikka koordinointivastuun osoittamista yhdelle valtioneuvoston 12808: Jäsenelle ei pidetty tarkoituksenmukaisena. 12809: Edellä olevaan viitaten ministeriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpitei- 12810: siin. 12811: 12812: Oppilaanohjaus 12813: Lukion määrällisen sääntelyn purKamisen vaikutukset 12814: Erityislukiot 12815: HE n:o 176/1993 vp. 12816: Sivistysvaliokunta 12817: Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen jatkavan toimenpiteitä oppilaanoh- 12818: jauksen turvaamiseksi muun muassa siten, että itsenäisen opiskelun ohjauk- 12819: seen sekä oppilaanohjaukseen varataan riittävät voimavarat oppilaitoksissa. 12820: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lukion määrällisen sääntelyn pur- 12821: kamisen vaikutuksia lukiokoulutukseen ja muuhun keskiasteen koulutukseen 12822: hakeutumiseen, ja jos vinoutumia ilmenee, ryhtyvän toimenpiteisiin valta- 12823: kunnallisten sisäänottovaatimusten säätämiseksi. 12824: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii vuoden 1995 talousarvion valmis- 12825: telun yhteydessä erityislukioiden tuntikehystarpeista niin, että musiikki-, 12826: urheilu-ja kuvataidelukiot sekä kansainväliset lukiot voivat säilyä ja kehittyä 12827: niille annetuissa erityistehtävissä. 12828: Asetus lukioasetuksen muuttamisesta (107/94) antoi koulujen ylläpitäjille aiempaa 12829: enemmän liikkumavaraa opetuksen järjestämisessä ja opetukseen käytettävissä 12830: olevien voimavarojen kohdentamisessa. Oppilaanohjauksen asemaan ovat vaikutta- 12831: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 207 12832: 12833: massa myös virkaehtosopimuksin tehdyt ratkaisut. Opinto-ohjaajien virkaehtosopi- 12834: muksen mukaan opinto-ohjaajien työaika on muutettu vuotuiseksi työajaksi. 12835: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä 12836: huomiota oppilaan ohjaukseen. 12837: Lukuvuoden 1994-95 alusta lukien lukion aloituspaikkojen määrästä ovat päättäneet 12838: ensisijaisesti kunnat lukioiden ylläJ?itäjinä. Päivälukion opiskelijamäärä on vuodesta 12839: 1993 lähtien lievästi kasvanut. Vtime lukuvuonna päivälukioiden opiskelijamäärä 12840: oli noin 6% suurempi kuin vuonna 1993. Voidaan todeta, että lukion määrällisen 12841: säätelyn poistamisella ei ole ollut oleellista vaikutusta lukion oppilasmäärän 12842: kasvuun. Erityislukioiden perusrahoitus on otettu huomioon talousarvioon sisälly- 12843: tetyn lakisääteisen valtionosuuden mitoituksessa. 12844: Asia ei aiheuta enää toimenpiteitä. 12845: 12846: Oppisopimuskoulutus 12847: 12848: HE n:o 20011993 vp. 12849: Sivistysvaliokunta 12850: Eduskunta edellytti 29.11.1993, että työvoimahallinnon ja opetushallinnon 12851: yhteistyön parantaminen selvitetään siten, että työvoimahallinnon tukeman 12852: koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä poistetaan epäsuhtainen kil- 12853: pailutilanne niin, että nämä kaksi järjestelmää tukevat toisiaan kaikin puo- 12854: lin. Eduskunta korostaa oppisopimuskoulutuksen etuja sen koulutuksellisten 12855: tavoitteiden vuoksi. 12856: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin vammaisten 12857: oppisopimusten solmimisen helpottamiseksi. 12858: Eduskunta edellytti, että uudistuksen toteutumista ja muodostuvaa käytäntöä 12859: seurataan. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien korjaami- 12860: seksi esimerkiksi lainsäädäntömuutoksin niin, että koulutuskorvausta koske- 12861: vat määräykset palautetaan. 12862: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksessa, jota koskevat lait tulevat 12863: voimaan 1.1.1999, oppisopimuskoulutuksesta on tehty yksi ammatillisen koulutuk- 12864: sen järjestämismuoto. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen ja 12865: oppilaitosmuotoisen koulutuksen lähentämisen. Tavoitteena on hyödyntää kumman- 12866: km koulutusmuodon parhaat puolet. Työhallinto on osallistunut oppisopimuskoulu- 12867: tuksen rahoittamiseen etenkin alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten osalta myön- 12868: tämällä opetushallinnon maksaman koulutuskorvauksen lisäksi oppisopimuksen 12869: solmivalletyönantajalle työllistämistukea. Oppisopimuskoulutus on profiloitumassa 12870: tutkintoon valmistavaksi peruskoulutukseksi ja lisäkoulutukseksi. 12871: Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä 1.1.1999lukien vammaisten oppisopimus- 12872: koulutusta on helpotettu säätämällä, että vammaisten oppisopimuskoulutukseen 12873: myönnetään valtion rahoitusta korottamalla normaaleja yksikköhintoja 50 %:lla. 12874: Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksettavia koulutuskorvauksia ja niiden 12875: kehitystä seurataan. Lisäksi uuteen lainsäädäntöön otettiin säännös, jonka mukaises- 12876: ti opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä koulutuskorvausten määrästä. 12877: Opetushallitus on seurannut oppisopimuskoulutuksen kustannuksia menolajeittain. 12878: Työnantajille maksettavien koulutuskorvausten kustannuskehitys/vuosittainen opis- 12879: 208 Opetusministeriö 12880: 12881: kelijapaikka vuosina 1993-1997 oli seuraava: 12882: 1993 1994 1995 1996 1997 12883: Peruskoulutus 12 640 12 050 9 120 8 130 9 200 12884: Lisäkoulutus 7 840 8 530 5 322 6 259 6 000 12885: 12886: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 12887: 12888: Yliopistojen lisämäärahojen kohdentaminen laite-, kh:ja- 12889: ja julkaisuhankintoihin 12890: HE 15211994 vp 12891: Valtiovarainvaliokunta 12892: 12893: 10) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 12894: edellytti luvun 29.10 kohdalla, että seuraavien vuosien talousarviossa osoite- 12895: taan korkeakouluille lisämäärärahat, jotka ovat tarkoitetut erityisesti laite-, 12896: kirja- ja julkaisuhankintoihin. 12897: Yliopistojen määrärahat ovat vuosina 1993-94 supistuneet noin 16 %. Tämän 12898: johdosta yliopistot ovat joutuneet rakenteellisten muutosten ohella säästämään 12899: erityisesti laite-, ja kirjallisuushankinnoissaan suurimman osan määrärahoista ollessa 12900: sidottuja palkkauksiin ja tilakustannuksiin. 12901: Korkeakoulujen kehittämislain 3 §:n voimassaoloa on jatkettu siten, että yliopis- 12902: tojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi korotetaan valtion 12903: talousarviossa vuosina 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua 12904: määrärahaa vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palk- 12905: kauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. 12906: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukaan yli- 12907: opistojen tutkimusmäärärahoja lisätään vuoteen 1999 mennessä 250 milj. markalla 12908: vuoden 1997 talousarvioesityksen tasosta. Osa näistä määrärahoista kohdeunetaan 12909: laitehankintoihin. 12910: Määrärahojen tarkempi kohdentaminen kuuluu yliopistojen omaan toimivaltaan. 12911: Vuotta 1999 koskevissa tulosneuvotteluissa on sovittu erikseen useista suurehkoja 12912: laitehankintoja sisältävistä hankkeista painoaloilla, mm. biotekniikassa sekä tietotek- 12913: niikan opetuksessa ja tutkimuksessa. 12914: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12915: 12916: Teattereiden aseman turvaaminen 12917: HE n:o 21511994 vp. 12918: S iv isty svaliok unta 12919: 12920: 12921: Eduskunta edellytti 28.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Teatteri 12922: Pienen Suomen, Unga Teaternin ja alueteattereiden toimintaedellytykset tur- 12923: vataan ja että lisäksi lasten- ja nuortenteattereiden erityistarpeista tehdään 12924: selvitys. 12925: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 209 12926: 12927: Lastenteattereiden sekä alueteattereiden erityistoimintatarpeista on parhaiten pys- 12928: tytty huolehtimaan teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/94) 6a 12929: §:n mukaisilla harkinnanvaraisilla määrärahoilla, joita oli varattu teattereille 12930: vuodelle 1998 7 350 000 markkaa ja vuodelle 1999 7 450 000 markkaa. Tästä 12931: rahasta on osoitettu vuonna 1999 harkinnanvarainen lisämääräraha seuraavasti: 12932: Teatteri Pieni Suomi 700 000 mk, Unga teatem 400 000 mk, Kajaanin kaupun- 12933: ginteatteri- Oulun läänin alueteatteri 1 OOJ> 000 mk, Rovaniemen kaupunginteatteri- 12934: Lapio läjjnin alueteatteri 650 000 mk, Abo Svenska Teatern 550 000 mk, Wasa 12935: Teater- Osterbottens regionteater 650 000 mk ja Joensuun teatteri 300 000 mk. 12936: 12937: Veikkaus- ja raha-mpajaisten voittovarat 12938: HE 27411994 vp 12939: H aliintovaliokunta 12940: Eduskunta edellytti 21.2.1994, hallituksen selvittävän, onko perusteltua sää- 12941: tää Oy Veikkaus Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista edunsaaja- 12942: tahojen kesken asetuksen sijasta lailla. 12943: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin Oy Veikkaus Ab:n 12944: rahapelitoiminnan ylijäämän jakamiseksi pitäen tavoitteena, että urheilu- ja 12945: liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan vuosittain 36,6 prosenttia. 12946: Päättäessään vuosittain valtion talousarviosta eduskunta samalla hyväksyy veikkaus- 12947: voittovarojen jaon eri edunsaajatahojen kesken. Eduskunnan päätöksen seurauksena 12948: on muutettu vastaavasti raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä 12949: annettua asetusta väliaikaisesti. Veikkausvoittovarojen jakosuhde on vuosittain näin 12950: tullut eduskunnan päätettäväksi eikä säädöstasolla siten ole ollut vaikutusta ja- 12951: kosuhteeseen. Opetusministeriö on selvittänyt kysymystä siitä, tulisiko jakosuhteista 12952: säätää asetuksen sijasta lailla. Selvityksen mukaan veikkausvoittovarojen edunsaaji- 12953: en etu on, että valtiovalta turvaa näiden varojen ohjautumisen urheilun, liikuntakas- 12954: vatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. Välttämätöntä on, että 12955: varojen jakaminen on parlamentaarisesti ohjattua ja avointa ja että varojen suuntaa- 12956: minen on tavoitteellista. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että varojen jakosuhteista 12957: tulisi säätää lailla. Mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa asetusteitse tai kehittämällä 12958: nykyjärjestelmää vuosittaisten talousarvioesitysten puitteissa, jolloin jakosuhteet 12959: määräytyisivät eduskunnan päätöksellä. 12960: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 12961: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka jälkeen 12962: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 12963: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Arpajaislakiehdotus sisältäisi myös säännökset 12964: rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen säätää asetuksella tuoton jakamisesta 12965: urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja taiteen sekä nuorisotyön kesken. Esitys 12966: on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 1999. 12967: 12968: Ammattikorkeakoulu, ylläpitäjämalli, laadunvalvonta, rahoitusjäijestelmä, 12969: opettajankoulutus 12970: 12971: HE 319/1994 vp 12972: Sivistysvaliokunta 12973: Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä- ja 12974: hallintomallien osalta tutkitaan vaihtoehtoisia malleja niin sanotun instituu- 12975: 210 Opetusministeriö 12976: 12977: tiomallin rinnalle koulutuksen laadun kehittämiseksi sekä hallinnon jousta- 12978: vuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi. 12979: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ammattikorkeakoulujen rahoitusjär- 12980: jestelmän toteuttamista ja tarvittaessa, mikäli epäkohtia ilmenee, ryhtyy toi- 12981: menpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi siten, että ammattikorkeakoulujen toiminta- 12982: ja kehittämismahdollisuudet voidaan turvata. 12983: Ammattikorkeakoulujen ylläpito- ja hallintomallien kehittäminen on eräiden 12984: ammattikorkeakoulujen kohdalla edelleen vireillä. Tästä syystä valtioneuvosto on 12985: muun muassa asettanut eräille ammattikorkeakouluille toimiluvassa asiaan liittyviä 12986: kehittämisvelvoitteita. Opetusministeriö on myös ammattikorkeakoulujen toimilu- 12987: paan sisältyvien määräysten perusteella pyytänyt vakinaistuneilta ammattikorkea- 12988: kouluilta puolentoista vuoden kuluessa arvion tOiminnan käynnistämisestä. Ammat- 12989: tikorkeakoulujen tulee sisällyttää raporttiin kuvaus ylläpitojärjestelmästä ja arvio 12990: ylläpitojärjestelmästä ja ammattikorkeakoulun hallinnosta. 12991: Vakinaisten ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat säännökset tulivat voimaan 12992: 1.1.1997. Näin käytettävissä on vain 2 vuoden kokemukset. Eräitä havaittuja 12993: epäkohtia on korjattu säännöksiä muuttamalla. Opetusministeriö seuraa edelleen 12994: tarkoin ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toteutumista. 12995: 12996: Peruskoulu, valtionosuusperustelut 12997: HE 3511995 vp 12998: Sivistysvaliokunta 12999: 13000: Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että lain vaiku- 13001: tusta kuntien erityisopetuksen järjestämiseen seurataan ja selvitetään muun 13002: muassa, 13003: - turvataanko peruskoulun yleisopetuksen osana annettava erityisopetus niin, 13004: että päätökset perustuvat erityisopetusta saavien lasten etuun ja todellisiin 13005: tarpeisiin, sekä 13006: - turvataanko kunnissa vammaisten koulutuksen järjestäminen niin, että ope- 13007: tus järjestetään peruskoululain 3 §:n edellyttämällä tavalla. 13008: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö käyttää opetus- ja kulttuuritoimen 13009: rahoituksesta annetun lain 12 §:ssä säädettyä mahdollisuutta korottaa kun- 13010: nan peruskoulun valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa, jos kun- 13011: nan peruskoulumenot ovat esimerkiksi kunnan koosta ja harvasta asutukses- 13012: ta, saaristoisuudesta, kaksikielisyydestä, saamenkielisestä opetuksesta tai 13013: muusta niihin verrattavasta erityisestä syystä keskimääräistä korkeammat 13014: eikä kunta muutoin pysty turvaamaan asianmukaisen opetuksen antamista. 13015: Eduskunta pitää lisäksi tärkeänä, että päätökset korotetusta valtionosuudesta 13016: voidaan tehdä useammaksi vuodeksi kerrallaan, jolloin kunnat pystyvät ar- 13017: vioimaan niille tulevia valtionosuuksia pidemmällä aikavälillä. 13018: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan peruskoulun käyttökustannuksia 13019: varten myönnettävien valtionosuuksien uudistusta koskevan lainsäädännön 13020: vaikutuksia opetuksen järjestämiseen kunnissa ja antavan asiaa koskevan 13021: selvityksen sivistysvaliokunnalle kahden vuoden kuluttua sekä ryhtyvän tar- 13022: vittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 13023: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 211 13024: 13025: Opetusministeriön ja opetushallituksen tekemän vuotta 1995 koskevan tulossopi- 13026: muksen mukaan opetushallitus antoi arvionsa erityisopetuksen tilasta vuonna 1996. 13027: Kokonaisarvion pohjalta on käynnistetty tarvittavat kehittämistoimenpiteet vuonna 13028: 1997. Toimenpiteitä on jatkettu ja tehostettu vuoden 1998 tulossopimuksen 13029: mukaisesti. Valtionosuusperusteet muuttuivat 1.1.1997. Opetusministeriö seuraa 13030: opetustoimen kustannuskehitystä ja valtionosuuslainsäädännön vaikutuksia. Vai- 13031: keimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten opetus on siirretty 13032: peruskoulussa annettavaksi 1.7.1997 lähtien. 13033: Opetusministeriö teki viimeksi 12.11.1998 päätökset yhteensä 26 kunnan peruskou- 13034: lun sekä kuuden perusopetusta antavan yksityisen koulun yksikköhinnan harkin- 13035: nanvaraisesta korottamisesta. Päätökset tehtiin vuodeksi 1999. 13036: Hallitus antoi eduskunnalle esityksen koulutusta koskevan lainsäädännön koko- 13037: naisuudistukseksi 23.5.1997 (HE 86/1997). Tähän liittyvässä esityksessä opetus- ja 13038: kulttuuritoimen rahoitusta koskevaksi laiksi kiinnitettiin huomiota kuntien rahoitus- 13039: järjestelmää koskeviin muutoksiin. Koska hallituksen esitykseen sisältynyt lakiehdo- 13040: tus tuli korvaamaan kokonaan lain, jota eduskunnan lausumassa tarkoitetaan ei 13041: hallitus pitänyt erillisen selvityksen antamista tarpeellisena. 13042: Eduskunta edellytti hyväksyessään uudet koululait, että hallitus antaa kolmen 13043: vuoden kuluttua koululakien voimaantulosta koulutuspoliittisen selonteon, jossa 13044: arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. 13045: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan myöhemmin 13046: siinä yhteydessä. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13047: 13048: Syijäytymisvaarassa olevien nuorten asema 13049: Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten 13050: perusparannuksiin 13051: HE 7211995 vp 13052: Valtiovarainvaliokunta 13053: 13054: 4) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 13055: edellytti pääluokan 29 kohdalla, että valtion tulevissa talousarvioissa turva- 13056: taan kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta lisäämällä korkea- 13057: koulujen, Suomen Akatemian, ammattikorkeakoulujen ja alemman korkea- 13058: kouluasteen oppilaitosten opetus- ja tutkimusresursseja erityisesti kasvavilla 13059: tulevaisuuden aloilla. Resurssien lisäämisen tulee tapahtua innovaatiojärjes- 13060: telmän kokonaisuuden huomioon ottavan ohjelman puitteissa. 13061: Eduskunta edellytti, että syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten asemaa ja 13062: ongelmia selvitetään sekä opiskelumahdollisuuksia parannetaan mahdolli- 13063: simman pikaisesti. 13064: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin työllisyys- 13065: määrärahojen kohdentamiseksi koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten perus- 13066: parannuksiin. 13067: Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä keskeisinä toimenpiteinä oli vuonna 1998 13068: edelleen nuorten työpajatoiminnan tukeminen. Opetusministeriö tuki vuoden aikana 13069: yhteensä 240 työpajan kehittämistä yhteensä 21 miljoonalla markalla. Tuetoista pa- 13070: joista oli EU:n sosiaalirahaston tavoite 3 ohjelmaan sisältyviä innovatiivisia nuorten 13071: työpajoja 74 ja niitä tuettiin 8,2 miljoonalla markalla. Yhteensä nuorten työpajoja 13072: on 320 ja niissä työskenteli vuoden 1998 aikana kuuden kuukauden jaksoissa noin 13073: 212 Opetusministeriö 13074: 13075: 7000 nuorta. Nuorisotutkimus 2000 ohjelmassa selvitetty nuorisotyöttömyyttä 13076: yhtenä painopistealueena. 13077: Opetusministeriö tuki valtakunnallisia nuorisokeskuksia Suomen nuorisokeskukset 13078: 2000 strategian luomisessa, joka valmistui elokuussa 1998 ja johon sisältyy 13079: suunnitelmat keskusten tehtävistä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valtakunnalli- 13080: sia nuorisokeskuksia on kehitetty myös seikkailu- ja elämyspedagogiikan keskuksi- 13081: na. 13082: Vuoden 1998 aikana valmisteltiin suunnitelmat koululaisten iltapäivätoiminnan 13083: organisoimiseksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja osana laajaa lasten ja 13084: nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen pyrkivää toimintaa. 13085: Nuorisoasiain neuvottelukunta on alueellistanut nuorten elinoloindikaattorijärjestel- 13086: män (120 indikaattoria) siten, että nuorten elinoloja voidaan tarkastella valtakunnal- 13087: listen keskiarvolukujen ohella myös alueellisesti. Lääninhallitusten yhteyteen on 13088: perustettu alueellisia asiantuntijaelimiä, joiden tehtäväksi on annettu mm. nuorten 13089: elinolojen alueellinen arviointi ja toimenpide-ehdotusten laatiminen. 13090: Vuonna 1998 myönnettiin hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti 25,8 milj.mk 13091: liikuntapaikkojen peruskorjauksiin, 7,4 milj.mk valtakunnallisten koulutuskeskusten 13092: peruskorjauksiin sekä 1,4 milj.mk valtakunnallisten nuorisokeskusten peruskorjauk- 13093: siin. 13094: 13095: Opettajankoulutukseen valikoiluminen 13096: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus 13097: Kertomus 6/1995 vp 13098: Sivistysvaliokunta 13099: Eduskunta hyväksyi 3.9.1996 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka liit- 13100: teenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta edellytti hallituksen ryhtyvän 13101: toimenpiteisiin, joilla tuetaan opettajankoulutuksen valintaperusteiden laa- 13102: jentamista niin, että valinnassa huomioidaan muun muassa työelämän koke- 13103: mus ja lisäopinnot sekä painotetaan nykyistä enemmän soveltuvuustyyppisiä 13104: menetelmiä ja taide- ja taitoaineiden hallintaa. 13105: Valiokunta edellytti selvityksen tekemistä siitä, olisiko tarkoituksenmukais- 13106: ta, että valikoituminen aineenopettajakoulutukseen tapahtuisi jo yliopistoon 13107: pyrittäessä. 13108: Valiokunta edellytti, että opettajankoulutuslaitoksille luodaan mahdolli- 13109: simman tasavertaiset mahdollisuudet ja riittävät voimavarat sivuaineopinto- 13110: jen toteuttamiseen eri paikkakunnilla ja eri tiedekunnissa. 13111: VaHokunta edellytti nopeasti selvitettäväksi, olisiko tarkoituksenmukaista 13112: lisätä opettajien pitkäkestoista täydennyskoulutusta esimerkiksi siten, että 13113: koulutyössä jo toimiville opettajille järjestettäisiin täydennysjaksoja opetta- 13114: jankoulutuslaitoksissa, ja heidän sijaisinaan opettajaksi opiskelevat voisivat 13115: suorittaa osan opetusharjoitteluun kuuluvasta ns. kenttäharjoittelusta. Samal- 13116: la tulee selvittää opetusharjoittelun ohjaamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. 13117: Näin myös yhteistyö perus- ja täydennyskoulutuksen kanssa vahvistuisi. 13118: Opettajankoulutuksen valinnoissa otetaan huomioon työelämänkokemus siten, että 13119: opettajankoulutuksesta tai kouluavustajana toimimisesta voi saada enintään neljä ns. 13120: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 213 13121: 13122: lisäpistettä mahdollisen maksimipistemäärän ollessa kahdeksan. Taide- ja taitoai- 13123: neiden hallinta otetaan huomioon valintojen 1. vaiheessa siten, että musiikin, 13124: kuvaamataidon ja liikunnan opintosuorituksista on mahdollisuus saada lisäpisteitä. 13125: Lisäpisteisiin oikeuttavat esim. musiikkioppilaitoksen solistisen aineen peruskurssi, 13126: opiskelu taidekoulussa, liikunnan I-II tason valmentajakurssit (SLU:n mukaan) sekä 13127: vähintään lukuvuoden mittaiset taide- ja taitoaineiden opinnot kansanopistossa. 13128: Soveltuvuutta testaavien valintamenetelmien käyttö on laajentunut. Yliopistot 13129: käyttävät muun muassa opetustuokioita, testejä, pari- ja ryhmähaastatteluja ja 13130: erilaisia observoituja työskentelytilanteita. Myös kirjalliset tehtävät ovat kehittyneet 13131: soveltuvuutta painottaviksi. 13132: Aineenopettajakoulutuksen valikoituminen jo yliopistoon pyrittäessä on kokeilussa. 13133: Ministeriön eri yliopistoille vuonna 1998 osoittaman tuen avulla kokeilua on 13134: toteutettu matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja teologiassa. Kokeilua on 13135: tarkoitus jatkaa, jotta sen vaikutuksia voidaan seurata pidemmällä aikavälillä. 13136: Tasavertaiset sivuaineopintomahdollisuudet eri opettajankoulutuslaitoksissa pyritään 13137: varmistamaan yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Lisäksi on 13138: käynnistetty ja tuettu etä- ja monimuoto-opetuskokeiluja sivuaineopintojen tarjon- 13139: nan monipuolistamiseksi. Kokeilut jatkuvat vuonna 1999. 13140: Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta on käynnistynyt opettajankoulutuslaitoksissa 13141: ja erityisesti niiden harjoittelukouluissa siten, että kenttäharjoittelua käytetään 13142: koulutuksen ajan sijaisuuden hoitamiseen. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat 13143: olleet erittäin myönteisiä, joten toimintaa tullaan laajentamaan. 13144: 13145: Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely 13146: HE 62/1996 vp 13147: S iv isty svaliok unta 13148: 13149: Eduskunta edellytti 13 .6.1996, että lain vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja 13150: että opetusministeriö suorittaa kolmen vuoden kuluttua perusteellisen selvi- 13151: tyksen lain toimivuudesta. Tässä yhteydessä on erityisesti selvitettävä, 13152: - onko laki johtanut työvoimatarpeen kannalta alueellisesti tarkoitusenmu- 13153: kaiseen koulutustarjontaan; 13154: - miten uuden lainsäädännön jälkeen on onnistuttu ratkaisemaan mahdollisia 13155: ristiriitatilanteita koulutusta mitoitettaessa paikallisesti ja alueellisesti; 13156: - miten paikallinen tai talousaluekohtainen eri tahojen yhteistyö on amma- 13157: tillisen koulutuksen koordinointi- ja ohjaustehtävässä toiminut. 13158: Opetusministeriö on sisällyttänyt ministeriön ja opetushallituksen väliseen tulos- 13159: sopimukseen vuodelle 1997 ammatillisen koulutuksen määrällisen säätelyn uudis- 13160: tamisen edellyttämän seuranta- ja arviointijärjestelmän rakentamisen. Opetushallitus 13161: on valmistellut suunnitelman vuonna 1998 ja 1999 toteutettavista arviointihankkeis- 13162: ta. Opetusministeriö uudistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat 1.1.1999 13163: lukien uutta koulutuslainsäädäntöä vastaaviksi. Lupien uudistamisessa otetaan 13164: huomioon koulutuksen lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset, opistoasteen koulu- 13165: tuksen päättymisen vaikeudet, tutkintorakenteen uudistuminen, oppisopimuskoulutus 13166: sekä alueellisen ja paikallisen koulutustarpeen edellyttämät muuttuneet tarpeet. 13167: 214 Opetusministeriö 13168: 13169: Arpajaislain muutosvalmistelut 13170: HE 103/1996 vp 13171: Valtiovarainvaliokunta 13172: 13173: 4) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 13174: edellytti lukuryhmän 29.88, 90 ja 98 kohdalla, että hallitus kiirehtii ajan- 13175: mukaistetun arpajaislainsäädännön valmistelua ja aritaa esityksen eduskun- 13176: nalle niin, että uusi lainsäädäntö voidaan saattaa voimaan viimeistään vuo- 13177: den 1998 alusta. Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- 13178: ja raha-arpapelien tuoton käyttäminen. 13179: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 13180: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka jälkeen 13181: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 13182: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Arpajaislakiehdotus sisältäisi myös säännökset 13183: rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen säätää asetuksella tuoton jakamisesta 13184: urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja taiteen sekä nuorisotyön kesken. Esitys 13185: on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 1999. 13186: 13187: Arpajaislain muutosvalmistelut 13188: HE 12411996 vp 13189: Sivistysvaliokunta 13190: 13191: Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen pikaisesti saattavan loppuun ar- 13192: pajaislain muutosvalmistelut, joilla voidaan turvata rahapelien tuoton käyttä- 13193: minen kansallisen kulttuurin ja yleishyödyllisen toiminnan turvaamiseen. 13194: Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- ja raha-arpapelien 13195: tuoton käyttäminen. 13196: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 13197: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka. jälkeen 13198: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 13199: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Arpajaislakiehdotus sisältäisi myös säännökset 13200: rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen säätää asetuksella tuoton jakamisesta 13201: urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja taiteen sekä nuorisotyön kesken. Esitys 13202: on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 1999. 13203: 13204: Opettajankoulutuksen virkavapausjäijestelmä 13205: HE 13811996 vp 13206: Sivistysvaliokunta 13207: Eduskunta edellytti 26.11.1996, että opettajankoulutusyksiköiden ja harjoit- 13208: telukoulujen rehtoreiden ja lehtoreiden virkavapausjärjestelmää pikaisesti 13209: kehitetään kokonaisuutena ottaen huomioon myös muut kouluttautumismah- 13210: dollisuudet, muun muassa opettajankouluttajien erikoistumisohjelma (PD- 13211: koulutus) ja muu täydennyskoulutus sekä vuorotteluvapaa. 13212: Opettajankouluttajien, kuten muunkin opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen 13213: kehittäminen on osa opettajankoulutuksen kehittämishanketta opetusministeriössä. 13214: Hankkeen toimintaan on vuoden 1998 aikana kuulunut opetushenkilöstön täy- 13215: dennyskoulutuksen valtakunnallinen arviointi, joka on päättymässä. Arvioinnin 13216: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 215 13217: 13218: tulokset ovat käytettävissä vuoden 1999 alkupuolella. Erillisarviointi on suunnattu 13219: opettajankouluttajien täydennyskoulutukseen. Saatuaan täydennyskoulutuksen 13220: arviointitulokset opettajankoulutuksen kehittämishanke tekee tarvittavat suositukset. 13221: Opetusministeriö on suunnannut opettajankouluttajien täydennyskoulutuksen tuen 13222: pääosin kahteen laajaan kokonaisuuteen. Toinen näistä on ollut tieto- ja viestintä- 13223: tekniikkaan painottuva täydennyskoulutus, toinen pitkäkestoiset täydennyskoulu- 13224: tusohjelmat Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opettajankouluttajien erikoistumis- 13225: ohjelmien (PD-koulutus) ohella opetusharjoittelun ohjaajakoulutus sekä työyh- 13226: teisöjen kehittämistyötä koskevat hankkeet sekä opettajankoulutusyksiköissä että 13227: harjoittelukouluissa. 13228: 13229: Näyttöapurahat 13230: 13231: HE 158/1996 vp 13232: Sivistysvaliokunta 13233: 13234: Eduskunta edellytti 26.11.1996, että näyttökorvausjärjestelmää kehitetään 13235: edelleen taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi. 13236: Eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annettiin vuonna 1997 laki 13237: (115/1997) ja asetus (116/1997), joiden nojalla käynnistettiin kuvataiteen näyttö- 13238: apurahajärjestelmä. Opetusministeriö asetti asiantuntijoista kootun lautakunnan, 13239: jonka tehtävänä on jakaa apurahat hakemusten perusteella. Vuoden 1998 määräraha 13240: 5 000 000 markkaa jaettiin 165 taiteilijalle. Vuoden 1999 talousarviossa on näyttö- 13241: apurahoja varten varattu niin ikään 5 000 000 markkaa. Opetusministeriö pyrkii 13242: valtion talousarvion rajoissa järjestelmän edelleen kehittämiseen. 13243: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 13244: 13245: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus 13246: 13247: HE 15911996 13248: Sivistysvaliokunta 13249: 13250: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että koulutuksen lainsäädännön kokonaisuu- 13251: distuksen yhteydessä selvitetään vaikeasti kehitysvammaisten koulunkäyn- 13252: tiin ja erityisopetukseen liittyvät avustajakysymykset ja että samassa yh- 13253: teydessä annetaan esitys tehtävään koulutettujen koulunkäyntiavustajien 13254: paikkaamisesta vaikeimmin kehitysvammaisten koulunkäynnin tukemiseksi. 13255: Eduskunta edellytti, että vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksesta vastaa 13256: lehtorin, luokanopettajan tai erityisluokanopettajan tai erityisopettajan päte- 13257: vyysvaatimukset täyttävä henkilö ellei oppilaan tarpeesta johtovasta erityi- 13258: sestä syystä ole perusteltua, että opetusta antaa muu viranhaltija. 13259: Eduskunnan lausumat on käsitelty koulutuksen kokonaisuudistusta valmisteltaessa. 13260: Perusopetuslaki (628/1998) ja perusopetusasetus (852/1998) sekä 14.12.1998 13261: annettu asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista tulevat voimaan 13262: 1.1.1999. Vaikeimmin kehityvammaisten opetuksen korkeammat kustannukset on 13263: otettu huomioon samoin 1.1.1999 voimaan tulevassa opetus- ja kulttuuritoimen 13264: rahoituksesta annetussa laissa (635/1998). Asia ei anna aihetta muihin toimenpi- 13265: teisiin. 13266: 216 Opetusministeriö 13267: 13268: Ammatillinen lisäkoulutus 13269: HE 18611996 vp 13270: Sivistysvaliokunta 13271: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että lääninhallitukset hankintapäätösten teki- 13272: jöinä korostavat koulutuksen laatua ja edistävät oppilaitosten verkostomaista 13273: yhteistyötä. Mikäli tarvittavan koulutuksen laatu tai sisältö sitä edellyttävät, 13274: tulee koulutusta voida käytännössäkin ostaa miltä tahansa lain sallimaita 13275: oppilaitokselta. 13276: Eduskunta edellytti hallituksen tekevän kolmen vuoden kuluttua lain voi- 13277: maantulosta selvityksen uuden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ottaen 13278: huomioon myös mahdolliset valtion aluehallinnon uudistukset sekä ryhtyvän 13279: tarvittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 13280: Opetusministeriö on keväällä 1997 käynnistänyt lisäkoulutuksen hankinnan laadun 13281: kehittämisprojektin Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen 13282: sekä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen kanssa. Projektin tavoitteet ovat 13283: seuraavat: lääninhallitusten ammatillisen lisäkoulutuksen hankintatoiminnan laadun 13284: kehittäminen, alueellisen koulutustarpeen arvioinnin kehittäminen työelämän 13285: kehitystarpeiden mukaisesti sekä oppilaitosten toteuttaman koulutuksen laadun 13286: arviointi. Projekti on päättynytjoulukuussa 1998. Vuotta 1999 koskevan suuntavii- 13287: vapäätöksen yhteydessä on uudistettu tarjouksia koskeva lomakkeisto niin, että 13288: tarjottavan koulutuksen laatuun on kiinnitetty entistä laajemmin huomiota. Opetus- 13289: ministeriö on yhdessä työministeriön kanssa ottamassa 1999 käyttöön yhteisen 13290: opiskelijapalautejärjestelmän, joka antaa koulutuksen hankkijoille ja keskushallin- 13291: nolle tietoa koulutuksen onnistumisesta. 13292: Opetusministeriön ja lääninhallitusten välisissä ammatillisen lisäkoulutuksen 13293: hankintaa koskevissa tulossopimusneuvotteluissa sovitaan, että lääninhallitukset 13294: suosivat hankinnoissaan oppilaitosten välisenä yhteistyönä sekä yhdessä työelämän 13295: kanssa järjestettävää koulutusta. 13296: Vuotta 1998 koskevassa opetusministeriön päätöksessä ammatillisen lisäkoulutuk- 13297: sen hankintatoiminnan yleisistä suuntaviivoista todetaan, että koulutusta voidaan 13298: hankkia kaikilta julkisen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta. Vuonna 1998 hankinta- 13299: toiminta on laajentunut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiseen 13300: lisäkoulutukseen. 13301: Opetusministeriö on asettanut kesällä 1997 keskeisten ministeriöiden, aluehallinnon, 13302: oppilaitosten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuvan ammatillisen lisäkou- 13303: lutuksen rahoituslain seurantatyöryhmän, jonka määräaika on 31.5.2000. Ryhmä 13304: antaa työstään vuosittain väliraportin. 13305: 13306: Kirkon eläkelain valitusjärjestelmä 13307: HE 19411996 vp 13308: Hallintovaliokunta 13309: Eduskunta edellytti 19.11.1996, että hallitus ryhtyy selvittämään mahdolli- 13310: suutta muuttaa evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain valitusjärjestelmä kak- 13311: siportaiseksi siten, että kirkkohallituksen päätöksestä valitettaistin ensimmäi- 13312: senä valitusasteena lautakuntaan. 13313: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 217 13314: 13315: Opetusministeriö on kirjelmässään 9.12.1996 saattanut eduskunnan lausuman Suo- 13316: men evankelis-luterilaisen kirkon tietoon pyytäen samalla kirkkoa osaltaan ryhty- 13317: mään lausumassa tarkoitettuun selvitykseen sekä ilmoittamaan aikanaan selvityksen 13318: tuloksesta ministeriölle. 13319: Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on marraskuussa 1998 tehnyt val- 13320: tioneuvostolle esityksen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelainsäädännön muuttami- 13321: sesta kaksiportaiseksi siten, että kirkkohallituksen eläkeasiaa koskevasta päätöksestä 13322: haettaisiin ensi asteen muutosta valtion eläkelautakunnalta ja valtion eläkelautakun- 13323: nan päätöksestä haettaisiin muutosta vakuutusoikeudelta. Asiaa koskeva hallituksen 13324: esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1999 aikana. 13325: 13326: Ulkomaisissa yliopistoissa suomalaisilta opiskelijoilta perittävät maksut 13327: Apulaisprofessori-virkanimikkeestä luopuminen 13328: HE 26311996 vp 13329: Sivistysvaliokunta 13330: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että hallitus selvittää ulkomaisissa yliopis- 13331: toissa suomalaisilta opiskelijoilta perittävien maksujen aiheuttamat epäsel- 13332: vyydet ja ryhtyy toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. 13333: Eduskunta edellytti, että hallitus ensi tilassa selvittää mahdollisuuden luopua 13334: apulaisprofessori-virkanimikkeestä. 13335: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus selvitti ulkomaisissa yliopistoissa suomalai- 13336: silta opiskelijoilta perittävien maksujen aiheuttamia epäselvyyksiä. Tehdyn selvityk- 13337: sen perusteella päätettiin tehostaa ulkomaisissa yliopistoissa suomalaisilta opiskeli- 13338: joilta perittävistä maksuista tiedottamista. 13339: Yliopistojen apulaisprofessorin virat on yliopistolain 1.8.1998 tapahtuneen voi- 13340: maantulon jälkeen muutettu professorin viroiksi lukuun ottamatta eräitä ennen 13341: yliopistolain voimaantuloa avoimeksi julistettuja virkoja. Myös nämä virat tullaan 13342: virantäyttötoimenpiteiden päätyttyä muuttamaan professorin viroiksi. 13343: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 13344: 13345: Liikuntapoliittinen selonteko 13346: Kertomus 5!1996 vp 13347: Sivistysvaliokunta 13348: 2) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 13349: liitteenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta edellytti, että hallitus antaa 13350: liikuntapoliittisen selonteon eduskunnalle kuluvan vaalikauden aikana. 13351: Uusi liikuntalaki annettiin 18.12.1998, ja se tuli voimaan 1.1.1999. Lain valmiste- 13352: lun yhteydessä käytiin laaja lähetekeskustelu ja sivistysvaliokunta kuuli suuren 13353: joukon asiantuntijoita. Laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Tältä osin on 13354: maamme liikuntapolitiikan linjaamiselle eduskunnan tuore ja laaja yksimielinen 13355: kanta. Opetusmimsteriön toimesta on valmistunut syksyllä 1998 Suuntana Hyvin- 13356: vointi - Mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet?- asiakirja, jossa on monipuolista 13357: tutkimukseen perustuvaa tietoa liikunnan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Uutta 13358: liikuntalakia ja edellä mainittua selvitystä voidaan käyttää mm. uuden hallituksen 13359: 218 Opetusministeriö 13360: 13361: ohjelmaa laadittaessa. 13362: Opetusministeriö on osallistunut yhdessä Olympiakomitean ja urheilujärjestöjen 13363: kanssa Huippu-urheilu 2000- strategian valmistamiseen. Työ valmistui 27.3.1998. 13364: Strategiassa pyritään turvaamaan huippu-urheilun pitkän tähtäimen menestys. 13365: Opetusministeriö on perustanut kaksi työryhmää strategian esitysten pohjalta. 13366: Toinen työrxhmistä käsittelee urheilijan uraa. Toinen työryhmä tekee esityksen 13367: huippu-urheilijoiden eläkejärjestelmäksi. 13368: Liikunnan ja Kansanterveyden Edistämissäätiö ja opetusministeriö ovat yhdessä 13369: tuottaneet järjestyksessä toisen ja ajanmukaistetun "Liikunnan Yhteiskunnallinen 13370: perustelu- asiakirjan". Asiakirjasta valmistuu vuoden 1999 aikana tieteellinen 13371: katsaus. 13372: Opetusministeriö katsoo, että liikuntapoliittisen selonteon antaminen ei ole laajan 13373: liikuntakeskustelun vuoksi nyt ajankohtainen ja että sen antaminen olisi tuloksel- 13374: lisempaa ajoittaa uuden eduskunnan ja hallituksen toimikaudelle, kuitenkin vasta 13375: EU- isännyyden jälkeen. 13376: 13377: Valtion taidehallinnon kehittäminen 13378: 13379: HE 1711997 vp 13380: Sivistysvaliokunta 13381: Eduskunta edellytti 28.4.1997, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laajapoh- 13382: jaisen selvityksen tekemiseksi valtion taidehallinnon tehtäväalueiden kehittä- 13383: miseksi. 13384: Valtion taidehallinnon kehittämistä on 1990 -luvulla käsitelty useassa eri yhteydes- 13385: sä. Professori Anita Kankaan johtama valtion taidehallinnon kehittämistyöryhmä 13386: luovutti asiasta muistionsa vuonna 1994 (Opetusministeriön työryhmien muistioita 13387: 2/ 1994). Työryhmä oli kokoonpanoltaan laajapohjainen koostuen opetusministeriön, 13388: taiteen keskustoimikunnan, taidealan järjestöjen, taidekorkeakoulujen ja taiteen 13389: oppilaitosten sekä taidelaitosten ja taiteilijoiden edustajista. Työryhmän muistion 13390: johdosta opetusministeriö järjesti laajan lausuntokierroksen, joka ulottui kaikkiin 13391: keskeisiin taidealan laitoksiin, järjestöihin ja yhteisöihin. Työryhmän muistion ja 13392: siitä saatujen lausuntojen pohjalta opetusministeriössä laadittiin asiaa koskeva 13393: luonnos hallituksen esitykseksi. Valmistelun aikana kävi kuitenkin ilmeiseksi, että 13394: hallituksen esityksellä ei ollut menestymisen mahdollisuuksia. 13395: Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien kehittämistä on opetusmi- 13396: nisteriössä jatkettu antamalla syksyllä 1996 kulttuuriasiainneuvos Reijo Käkelälie 13397: selvitysmiehenä tehtäväksi laatia muun ohella selvitys taiteen keskustoimikunnan 13398: ja valtion taidetoimikuntalaitoksen tehtävistä ja asemasta. Tämän selvitystyön 13399: pohjalta opetusministeriö järjesti syksyllä 1997 laajan kuulemistilaisuuden ja 13400: lausuntokierroksen. Tämän jälkeen asiasta on tarkoitus antaa hallituksen esitys. 13401: Opetusministeriön tarkoituksena on, että uudistus voitaisiin toteuttaa kevään 1998 13402: aikana. Uudistuksen toteuttamista edesauttaa, että ministeriöllä on käytettävissään 13403: laaja asiakirja-aineisto ja tiedossaan asiaan liittyvät keskeiset näkökohdat. Lausun- 13404: tokierroksella uudistusehdotus ei saanut riittävää kannatusta, joten on päädytty tässä 13405: vaiheessa selvittämään tehtävien delegointia opetusministeriöltä toimikuntalaitoksel- 13406: le ja taiteen keskustoimikunnalta asianomaiselle taidetoimikunnalle. Delegointi on 13407: tarkoituksenmukaista siltä osin kuin se selkiinnyttää ministeriön ja toimikuntalai- 13408: toksen työnjakoa, jossa ministeriö toimii toimialansa strategisena johtajana ja 13409: toimikuntalaitos tekee ne päätökset, jotka perustuvat päätöksenteon kohteiden 13410: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 219 13411: 13412: taiteellista tasoa koskevaan vertaisarviointiin. 13413: Valtion taidetoimikuntalaitokseen liittyy kiinteänä osana läänin taidetoimikunnat 13414: Lääniuudistuksen vaikutukset läänin taidetoimikuntiin on otettu huomioon 27.6.19- 13415: 97 annetussa laissa taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta. 13416: Uudistuksessa oli lähtökohtana alueellisen taiteen edistämisen järjestelmän kehittä- 13417: minen uudessa viiden läänin läänijaossa. Viisi läänin taidetoimikuntaa olisi kuiten- 13418: kin ollut riittämätön määrä ja siksi nykyiset 11 läänin taidetoimikuntaa muutettiin 13419: alueellisiksi taidetoimikunniksi ja lisäksi päätettiin perustaa kaksi uutta alueellista 13420: taidetoimikuntaa, toinen Pirkanmaalle ja toinen Satakuntaan, joten Suomessa tulee 13421: vuoden 1998 alusta lukien toimimaan 13 alueellista taidetoimikuntaa. 13422: Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien uudistushanke on osa 13423: vuonna 1996 aloitettua kulttuurihallinnon yleistä uudelleen organisoimista. Siitä on 13424: sekä tehty periaatepäätöksinä että toteutettu opetusministeriön oma organisaatiouu- 13425: distus, jossa ministeriön kulttuuriosasto- sekä liikunta- ja nuoriso-osasto yhdistettiin 13426: kulttuuripolitiikan osastoksi sekä lääninhallinnon uudistamisen yhteydessä edellä 13427: mainittu läänin taidetoimikuntalaitoksen kehittäminen alueellisiksi taidetoimikun- 13428: niksi. Koska taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat ovat kiinteä osa 13429: valtion kulttuurihallintoa, niiden työmuodot ja hallintorakenne ministeriön sivutoi- 13430: mieliminä on uudistettava kokonaisuuden osana samanaikaisesti muiden hallinnon- 13431: rakenteiden kanssa. 13432: 13433: Apulaisprofessorin virkojen muuttaminen professorin viroiksi 13434: HE 42!1997 vp 13435: Sivistysvaliokunta 13436: 13437: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että hallitus selvittää, miten voidaan nopeut- 13438: taa kehitystä, jolla yliopistot muuttavat apulaisprofessorin virkoja professo- 13439: rin viroiksi sekä ryhtyy tämän mukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. 13440: Yliopistojen apulaisprofessorin virat on yliopistolain 1.8.1998 tapahtuneen voi- 13441: maantulon jälkeen muutettu professorin viroiksi lukuun ottamatta eräitä ennen 13442: yliopistolain voimaantuloa avoimeksi julistettuja virkoja. Myös nämä tullaan 13443: virantäyttötoimenpiteiden päätyttyä muuttamaan professorin viroiksi. 13444: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 13445: 13446: Uusi koululainsäädäntö 13447: HE 86!1997 vp 13448: Sivistysvaliokunta 13449: Eduskunta totesi 17 .6.1998, että uudet koululait merkitsevät laajavaikutteista 13450: uudistusta ja uusia, monensuuntaisia mahdollisuuksia suomalaisen koulutuk- 13451: sen koko toimitakenttään. Uudistuksen yhteiskunnallisen merkityksen vuok- 13452: si eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua koululaki- 13453: en voimaantulosta koulutuspoliittisen selonteon, jossa arvioidaan uudistuk- 13454: sen vaikutuksia ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. 13455: Eduskunta edellytti, että arviointitoiminta Opetushallituksessa järjestetään 13456: riittävän itsenäisenä suhteessa opetushallinnon muuhun organisaatioon. Ar- 13457: vioinnin toimivuudesta on annettava selvitys kahden vuoden kuluessa. Sa- 13458: 220 Opetusministeriö 13459: 13460: malla on kerättävä kokemuksia ei tehtävien tarkoituksenmukaisesta organi- 13461: soinoista ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin arviointia koskevien 13462: säännösten tarkistamiseksi. 13463: Eduskunta edellytti, että valtiontalouden tilanteen salliessa perusopetuksen 13464: yksikköhintojen jälkeenjääneisyys pikaisesti korjataan vastaamaan todellisia 13465: kustannuksia. 13466: Eduskunta edellytti hallituksen valmistelevan perusopetuslain muutokset 13467: siten, että lapsen oikeus oppivelvollisuutta edeltävään vuoden mittaiseen 13468: esiopetukseen voidaan saattaa voimaan 1.8.2000 lukien taloudellisten voi- 13469: mavarojen mukaisesti. 13470: Eduskunta edellytti, että hallitus osaltaan pyrkii edistämään tomenpiteitä, 13471: joilla opettajien kokonaistyöaikajärjestelmä saadaan toteutettua mahdolli- 13472: simman nopeasti. 13473: Eduskunta edellytti, että hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen opetuksen 13474: järjestämisestä maahanmuuttajalapsille selvityksen, huomioiko opetus lasten 13475: kielellisen lähtötason. Tavoitteena on, että lapset voisivat oppia suomea tai 13476: ruotsia mahdollisimman hyvin. 13477: Eduskunta edellytti, että opetussuunnitelmia kehitetään siten, että ne sisältä- 13478: vät myös koulun ja opettajien ammattitaidonkehittämisen tavoitteenasette- 13479: lun, kehittämisprosessien kuvaukset sekä menetelmät, joilla kehittämistoi- 13480: mintaa arvioidaan. 13481: Eduskunta edellytti, että tilannetta tukiopetuksen järjestämisestä kouluissa 13482: seurataan ja tarvittaessa ryhdytään tehostettuihin toimenpiteisiin niin, että 13483: opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneen tai muutoin erityistä tukea tarvitsevan 13484: oppilaan oikeus tukiopetukseen voidaan turvata. 13485: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että päätökset erityisopetuk- 13486: seen siirtämisestä tehdään oppilaan tarpeista lähtien ja siten että erityisope- 13487: tusta tarvitsevien oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun turva- 13488: taan. 13489: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö seuraa perusopetuslain 28 §:n so- 13490: veltamiskäytäntöä ja antaa siitä kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta 13491: selvityksen sivistysvaliokunnalle. 13492: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö painottaa lähivuosien toiminnas- 13493: saan koulujen kirjasto- ja tietopalvelutoiminnan kehittämistä riittävän moni- 13494: puolisesti opetuksen pedagogisen kehittämisen osana. 13495: Eduskunta edellytti, että valtiovalta ja kunnat yhteistyössä kansalais- ja mui- 13496: den järjestöjen kanssa kehittävät toimenpiteitä, joilla lisätään perusedellytyk- 13497: siä kerhotoiminnalle. 13498: Eduskunta edellytti, että lukion liikunnan ja terveystiedon opetusta kehite- 13499: tään siten, että oppiaineet jaksotetaan läpi koko lukiokoulutuksen. Tavoit- 13500: teena on vahvistaa terveitä elämäntapoja ja liikuntaharrastusta. 13501: Eduskunta edellytti, että kaikessa 3-vuotisessa ammatillisessa koulutuksessa 13502: työssäoppimisjakso kehitetään kiinteäksi osaksi tutkintoa. Sen vuoksi tulee 13503: selvittää ja arvioida tarkoituksenmukaisimmat työssäoppimisen järjestämis- 13504: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 221 13505: 13506: tavat. 13507: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kiireellisesti oppisopi- 13508: muskoulutuksen kehittämistä koskevat ehdotukset. 13509: Eduskunta edellytti, että lähivuosina talousarvioissa varataan valtion- 13510: osuusuudistuksessa menetyksiä kokeneille opistoille siirtymäkauden harkin- 13511: nanvaraista lisäavustusta. 13512: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansalaisopistojen 13513: asutusrakenne ryhmittelyn uudistamiseksi kansalaisopistojen toiminnan kan- 13514: nalta tarkoituksenmukaiseksi. 13515: Eduskunta edellytti, että hallitus järjestää taiteen perusopetuslain toimivuu- 13516: den seurannan kaikkien taiteenalojen perusopetuksen osalta korostaen erityi- 13517: sesti nykyisten musiikkioppilaitosten toiminnan määrän ja laadun turvaamis- 13518: ta. 13519: Eduskunta edellytti, että kansanopistojen mahdollisuudet yleissivistävän ja 13520: tutkintotavoitteisen opetuksen antamiseen turvataan määrittelemällä kansan- 13521: opistojen harjoittamalle perus- ja lukio-opetukselle sen erityispiirteet huomi- 13522: oon ottava rhttävä yksikköhinta. 13523: Eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii sellaisen rahoitusjärjestelmän ai- 13524: kaansaamista, joka turvaa saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen myön- 13525: teisen kehityksen jatkumisen. 13526: Tasavallan Presidentti antoi 21.8.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13527: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13528: Opetusministeriö on käynnistänyt lausunnoissa edellytetyt valmistelut. 13529: 13530: Valtion vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten taloudellisten 13531: toimintaedellytysten turvaaminen 13532: HE 100/1997 vp 13533: Valtiovarainvaliokunta 13534: 13535: 4) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 13536: edellytti momentin 29.40.21 kohdalla vammaisten koulujen ja ammatillisten 13537: erityisoppilaitosten taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurattavan ja 13538: selvitettävän siten, että vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuk- 13539: sia heikentävä tilanne voidaan korjata kevään 1998 aikana. 13540: Vuoden 1998 1. lisätalousarvioon varattiin 17 377 000 markan määräraha, jolla 13541: turvattiin taloudelliset edellytykset vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdolli- 13542: suuksien asianmukaiseen hoitamiseen. Asia ei annan aihetta muihin toimenpiteisiin. 13543: 13544: Teattereiden avustusmäärärahat 13545: HE 100!1997 vp 13546: Valtiovarainvaliokunta 13547: 13548: 5) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 13549: 222 Opetusministeriö 13550: 13551: edellytti momentin 29.90.52 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet 13552: teattereiden harkinnanvaraisten avustusmäärärahojen lisäämiseksi 13553: Valtion talousarviossa vuodelle 1999 on osoitettu näyttämötaiteen edistämiseen 13554: 7 300 000 mk, joka on 300 000 mk enemmän kuin vuodelle 1998. 13555: Valtion talousarviossa vuodelle 1999 on teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta 13556: annetun lain (1277/94) 6a §:n mukaisiin harkinnanvaraisiin valtionavustusten 13557: maksamiseen varattu 8 000 000 mk, josta teattereille ja tanssiteattereille 7 450 000 13558: mk. Lisäystä on 100 000 mk. 13559: 13560: Liikunnan tukeminen 13561: HE 10011997 vp 13562: Valtiovarainvaliokunta 13563: 13564: 6) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 13565: edellytti momentin 29.98.50 kohdalla, että liikunnan osuutta veikkausvoitto- 13566: varojen jaosta lisätään vuoden 1999 talousarviossa. 13567: Valtion talousarviossa opetusministeriölle on osoitettu vuodelle 1999 momentille 13568: 29.98.50 444 499 000 markkaa urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. 13569: Veikkausvoittovaroja on vuodesta 1994lähtien myönnetty asetuksessa ilmoitettujen 13570: edunsaajien ohella myös kirjstojen lakisääteisten valtionosuuksien maksamiseen. 13571: Kirjastojen valtionosuoksiin käytetään vuoden 1999 talousarvion mukaan 20,7 % 13572: veikkausvoittovarojen tuotosta. Kyseessä on valtiontaloudellinen säästötoimi, joka 13573: samalla on merkinnyt sitä, että asetuksessa määriteltyjen edunsaajien osuus veik- 13574: kausvoittovarojen tuotosta on laskenut. Niinpä vuoden 1999 talousarviossa verrattu- 13575: na vuoden 1998 talousarvioon laskee tieteen osuus 19,0 %:sta 18,2 %:iin, taiteen 13576: osuus 37,3 %:sta 35,7 %:iin ja liikunnan osuus 20,9 %:sta 20,3 %:iin. Nuorisotyön 13577: osuus säilY.Y osapuilleen ennallaan, koska merkittävä osa nuorisotyöpajojen rahoi- 13578: tuksesta siirtyy budjettivaroista veikkausvoittovaroin rahoitettavaksi. 13579: Kun veikkausvoittovarojen jakoa tarkastellaan jättämällä tarkastelun ulkopuolelle 13580: valtiontalouden säästötoimena suoritettu kirjastojen valtionosuuksien osuus ja 13581: lasketaan edunsaajien osuudet niille käytettäväksi jääneestä summasta, pysyy tieteen 13582: osuus lähes ennallaan (22,9 %), taiteen osuus vähenee 45,3 %:sta 45 %:iin ja 13583: nuoristyön osuus nousee 6,2 %:sta 6,6 %:iin. Liikunnan osuus oli vuoden 1998 13584: talousarviossa 25,4% ja on vuoden 1999 talousarviossa 25,5 %. 13585: 13586: Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskentaperusteet 13587: HE 12211997 vp 13588: Sivistysvaliokunta 13589: 13590: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että hallitus välittömästi selvittää ne rahoi- 13591: tukselliset ongelmat, jotka aiheutuvat opiskelijoista, jotka eivät saa tutkinto- 13592: aan valmiiksi ohjeellisessa normiajassa ja siitä, että näitä opiskelijoita ei ole 13593: rajattu pois seuraavien vuosien yksikköhintojen laskennasta sekä tämän vai- 13594: kutuksesta ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitukseen, sekä valmistelee 13595: erillisen esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 13596: uttamiseksi siten, että edellä mainittua rahoitusta koskevat säännökset sel- 13597: kiytetään ja edellä mainittu ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen lasken- 13598: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 223 13599: 13600: taperusteisiin nyt sisältyvä epäkohta poistetaan. Esitys tulee antaa eduskun- 13601: nalle siten, että korjaukset voidaan saattaa voimaan vuoden 1999 rahoitus- 13602: pohjien laskennassa. 13603: Tasavallan Presidentti antoi 11.12.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 13604: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13605: Hallitus antoi keväällä 1998 eduskunnalle esityksen opetus- ja kulttuuritoimen 13606: rahoituksesta annetun lain muuttamisesta vuoden 1999 alusta lukien siten, että 13607: ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat eivät vääristy niiden opiskelijoiden vuoksi, 13608: jotka eivät saa tutkintoaan valmiiksi ohjeeilisessa normiajassa. 13609: Vuoden 1999 alusta voimaan tulevan uuden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 13610: annetun lain mukaan laskettaessa ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisia 13611: yksikköhintoja todellisten kustannusten perusteella ei kustannusten jakajana enää 13612: oteta huomioon opiskelijoita, joiden perusteella ammattikorkeakouluille ei myönne- 13613: tä valtionosuutta. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat eivät siten enää voi 13614: alentua niiden opiskelijoiden vuoksi, jotka eivät saa tutkintoaan valmiiksi ohjeeili- 13615: sessa normiajassa. 13616: Asia ei aiheuta enää toimenpiteitä. 13617: 13618: Opetusalan koulutuskeskus 13619: 13620: HE 127!1997 vp 13621: Sivistysvaliokunta 13622: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että ammattikasvatushallinnon koulutuskes- 13623: kukseen kehittynyt ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisesti suuntautu- 13624: neen aikuiskoulutuksen henkilöstön korkeatasoisen täydennyskoulutuksen 13625: erityisosaaminen, asiantuntemus, asiakassuhteet ja yhteistyöverkostot sekä 13626: Heinolan kurssikeskuksessa kehittynyt yleissivistävän täydennyskoulutuksen 13627: korkeatasoinen osaaminen hyödynnetään siten, että uuden koulutuskeskuk- 13628: sen mahdollisuudet kehittyä koulutustarpeita vastaavaksi ja tasokkaaksi yk- 13629: siköksi turvataan. Koulutusta järjestetään erityisesti Heinolassa ja Tampe- 13630: reella sekä muilla paikkakunnilla, missä koulutuksen järjestäminen on tar- 13631: koituksenmukaista ja koulutusta hankitaan sieltä, missä kulloinkin on saata- 13632: vissa paras asiantuntemus. 13633: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain toteutumista ja tekee viimeis- 13634: tään neljän vuoden kuluttua selvityksen siitä, ovatko Opetusalan koulutus- 13635: keskukselle asetetut tavoitteet sekä ammatillisen että yleissivistävän ope- 13636: tushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja taloudellisten toimintamahdollisuuk- 13637: sien osalta toteutuneet. 13638: Laki opetusalan koulutuskeskuksesta (1259/1997) ja siitä annettu asetus (187/1998) 13639: ovat tulleet voimaan 1.8.1998 lukien. Opetusalan koulutuskeskus toimii lain 13640: mukaan opetushallituksen alaisena. Opetushallitus ohjaa koulutuskeskuksen 13641: toimintaa ja seuraa samalla asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tarkoitus on, että 13642: eduskunnan edellyttämä selvitys tullaan tekemään siinä vaiheessa, kun Opetusalan 13643: koulutuskeskuksen toiminnan voidaan katsoa olevan uudistetussa muodossaan 13644: vakiintuneena tasolla. 13645: 224 Opetusministeriö 13646: 13647: Tietoverkoissa saatavilla olevan aineiston käyttö opetuksessa 13648: HE 170!1997 vp 13649: Sivistysvaliokunta 13650: Eduskunta edellytti 17.3.1998, että opetusministeriö selvittää tietoverkoissa 13651: saatavilla olevan aineiston käyttöön liittyvät kysymykset ja ryhtyy tarvitta- 13652: viin toimenpiteisiin niin, että tietoverkoissa saatavilla olevan aineiston käyt- 13653: tömahdollisuudet erityisesti opetuksessa voidaan turvata. 13654: Valtion talousarvion momentin 29.01.22. (Kehittämistoiminta) määrärahasta on 13655: osoitettu vuoden 1998 talousarviossa 6 200 000 markkaa oppimateriaalien ja 13656: opetusmenetelmien kehittämiseen. Osa tästä määrärahasta on suunnattu avointen 13657: oppimisympäristöjen ja uuden oppimateriaalin kehittämiseen. 13658: Opetusministeriö pyrkii turvaamaan tietoverkoissa saatavilla olevan aineiston 13659: käyttömahdollisuudet erityisesti opetuksessa pyrkimällä tekemään oikeudenhalti- 13660: joiden tai heitä edustavien järjestöjen kanssa sopimukset aineiston käyttämisestä ja 13661: tukemalla digitaalisten aineistojen yksinkertaisten ja toimivien käyttölupajärjestel- 13662: mien kehittämistä. Sopimus- ja käyttölupajärjestelmien toimivuutta voidaan 13663: tarvittaessa tukea sellaisilla lainsäädäntöratkaisuilla, jotka ovat yhteensopivia EY- 13664: lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kanssa. 13665: Digitaalitekniikkaan ja tietoverkkoihin liittyvien tekijänoikeudellisten kysymysten 13666: kansainvälinen arviomti on käynnissä Euroopan yhteisössä ja Maailman henkisen 13667: omaisuudenjärjestössä WIPOssa. Opetusministeriö on käynnistänyt oman selvityk- 13668: sen digitaalitekniikan vaikutuksista tekijänoikeuslainsäädäntöön. 13669: 13670: Liikuntapaikkarakentaminen 13671: HE 236!1997 vp 13672: Sivistysvaliokunta 13673: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että valtioneuvosto harkitsee liikuntapaikka- 13674: rakentamiseen myönnettävien rakentamisavustusten markkamääräisen alara- 13675: jan tarkistamista niin, että myös kuntien pieniin lähiliikuntapaikkahankkei- 13676: siin voitaisiin myöntää rakentamisavustusta. 13677: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 13678: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13679: Valtioneuvosto on 30.12.1998 antamassaan opetus- ja kulttuuritoimen perustamis- 13680: hankkeista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1200/1998) päättänyt, että 13681: liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien 13682: vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen 13683: rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka 13684: arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 100 000 markkaa. 13685: 13686: Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen 13687: HE 105/1998 vp 13688: Valtiovarainvaliokunta 13689: 6) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 13690: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 225 13691: 13692: edellytti luvun 29.10 kohdalla, että yliopistojen perusrahoituksen turvaami- 13693: nen otetaan painopisteeksi valmisteltaessa uutta koulutuksen ja tutkimuksen 13694: kehittämissuunnitelmaa. 13695: Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä turvaa yliopistojen toimintamenorahoi- 13696: tuksen vuonna 2000. Uusi koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki- 13697: muksen kehittämissuunnitelma laaditaan vuonna 1999. Lausuma otetaan huomioon 13698: sitä valmisteltaessa. 13699: 13700: Oppisopimuskoulutus 13701: 13702: HE 105!1998 vp 13703: Valtiovarainvaliokunta 13704: 7) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 13705: edellytti momentin 29.60.31 kohdalla, että hallitus seuraa ammatillisen lisä- 13706: koulutuksen oppisopimusten kokonaismääräkiintiön riittävyyttä ja tarvitta- 13707: essa tuo lisätalousarvioehdotuksessa esityksen kiintiön nostamiseksi. 13708: Vuodelle 1999 on talousarviossa varattu oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 13709: 9 000 vuotuista koulutuspaikkaa. Yhdessä vuodelta 1998 siirtyvien ammattitutkin- 13710: toon valmistavien 3 000 vuotuisen koulutuspaikan kanssa oppisopimuskoulutuksen 13711: enimmäismäärä on noin 12 000 vuotuista paikkaa vuonna 1999. Oppisopimuskou- 13712: lutuksella toteutettavan lisäkoulutuksen kysyntää seurataan vuonna 1999. Tarvitta- 13713: essa ryhdytään toimiin kiintiöiden nostamiseksi vuoden 1999 lisätalousarviossa. 13714: Syksyllä 1999 käytettävissä olevien valtionrahoitusta koskevien laskentatietojen 13715: pohjalta kartoitetaan kiintiöiden käyttöaste ja kohdentuminen kohderyhmittäin ja 13716: alueittain. 13717: 13718: Veikkausvoittovarojen käyttäminen kiijastojen valtionosuoksiin 13719: 13720: HE 10511998 vp 13721: Valtiovarainvaliokunta 13722: 8) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 13723: edellytti, että heti valtiontalouden tilanteen salliessa palataan menettelyyn, 13724: jossa viime vuosina veikkausvoittovaroista rahoitetut lakisääteiset valtion- 13725: osuudet katetaan yleisistä budjettivaroista, jolloin myös kirjastojen valtion- 13726: osuudet rahoitetaan yleisistä budjettivaroista. 13727: Joulukuussa 1998 annetun kirjastolain (904/ 1998) 12 § 2 momentissa todetaan, että 13728: kirjastolaissa tarkoitettuihin valtionosuoksiin sekä valtionavustuksiin voidaan 13729: vuoden 1999 loppuun käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. 13730: Valtionosuuksien kattaminen yleisistä budjettivaroista on tavoitteena heti valtionta- 13731: louden tilanteen niin salliessa. Konkreettinen siirtyminen ratkaistaan kunkin vuoden 13732: talousarvion valmistelun yhteydessä. 13733: 13734: 13735: 13736: 13737: 8 292008J 13738: 226 Opetusministeriö 13739: 13740: Liikunnan tukeminen 13741: 13742: HE 105!1998 vp 13743: Valtiovarainvaliokunta 13744: 13745: 9) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 13746: edellytti, että liikunnan osuutta veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuo- 13747: den 2000 talousarviossa 13748: Eduskunnan lausuma otetaan huomioon valtion vuoden 2000 talousarviota valmis- 13749: teltaessa. 13750: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 13751: 13752: 13753: Maa- ja metsätalousministeriö 13754: 13755: Kotieläintuotannon edellytykset 13756: 13757: HE n:o 14511994 vp. 13758: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13759: 13760: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maidontuotantoa koskevien kiintiöiden 13761: määräytymisen perusteista ja muista elinkeinonharjoittajien tuotanto-oikeuk- 13762: siin olennaisesti vaikuttavista seikoista säädetään jäsenyystilanteessa lain 13763: tasolla. 13764: Eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehdi- 13765: taan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu hal- 13766: litusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei 13767: nykyisestään kasva. 13768: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 13769: on säädetty lailla (355/95) ja vastaavasti on säädetty emolehmä-ja uuhipalkkioiden 13770: kiintiöistä lailla (274/95). Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13771: Vuonna 1998 sika- ja siipikarjatalouden tulotukijärjestelmissä ei tapahtunut 13772: merkittäviä muutoksia. Kansallista tukea maksettiin (korotettuna) siirtymäkauden 13773: tukena ja pohjoisena tukena. Kansallisen tuen yhteismäärä on määritelty siten, että 13774: laskennallinen tuki alueilla A, B ja C1 on samantasoinen. Alueesta C1 pohjoiseen 13775: tuki on porrastettu pohjoisen tuen porrastuksen mukaisesti. 13776: Siirtymäkauden tuessa ei ole kanojen ja emakoiden eläinkohtaista tukea lukuun 13777: ottamatta tukiyksikköjen määrään liittyviä rajoitteita. Valtioneuvoston päätöksen 13778: mukaisesti vuonna 1998 emakoille voitiin maksaa tukea enintään 156 miljoonaa 13779: markkaa ja muniville kanoille enintään 77 miljoonaa markkaa. Lisäksi kanojen 13780: tukea maksettiin enintään 20 000 kanasta tuen saajaa kohden. 13781: Komission pohjoista tukea koskevassa päätöksessä on lähdetty siitä, että pohjoisen 13782: tuen alueella tuotannon määrä ei saa kasvaa päätöksessä määriteltyyn vertailutasoon 13783: nähden. Mikäli tuotannon määrä ylittää asetetut rajat, on tukea seuraavana vuonna 13784: suhteellisesti alennettava. Valtioneuvoston päätöksen mukaan pohjoista kotieläinyk- 13785: sikkötukea maksetaan alueilla C1, C2 ja C2p enintään 300 eläinyksiköstä, alueella 13786: C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tuen 13787: saajaa kohti. 13788: Vuoden 1998 aikana tehtiin noin 450 sikatalouden kehittämistä koskevaa investoin- 13789: titukipäätöstä ja noin 45 siipikarjataloutta koskevaa päätöstä. Investointituen 13790: enimmäismäärä oli A-ja B-tukialueilla sikataloudessa 48, broileritaloudessa 44 ja 13791: kanataloudessa 40 sekä C-tukialueella sikataloudessa 24 ja siipikarjataloudessa 20 13792: prosenttia hyväksyttävistä investointikustannuksista. 13793: Kokonaistuotannon määrää seurataan jatkuvasti ja komissiolle toimitetaan säännöl- 13794: lisesti seuraavat selvitykset: kaksi kertaa vuodessa sianlihan ja kananmunien 13795: tuotantokapasiteettitiedot, kerran vuodessa siipikarjan tuotantokapasiteettitiedot, 13796: kerran kuukaudessa sikojen ja siipikarjan teurastetun yksilömäärän tiedot sekä 13797: pakattujen kananmunien lukumäärätiedot. 13798: Emileritalouden investointituet asetettiin hakukieltoon vuoden 1997 joulukuussa ja 13799: 228 Maa- ja metsätalousministeriö 13800: 13801: ne olivat hakukiellossa helmikuun loppuun saakka. Tuona aikana selvitettiin 13802: broileritalouden tuotantokapasiteetin määrä, jonka arvioitiin olevan noin 95 13803: prosenttia komission kanssa sovitusta enimmäismäärästä. Hakukiellon jälkeen 13804: katsottiin olevan mahdollista myöntää investointitukea jo vireillä olevien tukihake- 13805: musten lisäksi vielä 300 000 lihabroileripaikan rakentamiseen. Broileripaikkojen 13806: lisäystä koskevat tuet asetettiin uudelleen hakukieltoon huhtikuussa. 13807: Liittymissopimuksen mukaan sika- ja siipikarjatalouden investointeja voidaan tukea 13808: julkisin varoin vain vuoden 1999 loppuun. Artikla 141 hyväksymisen myötä tukea 13809: on mahdollisuus myöntää A ja B tukialueelia tämän jälkeenkin, joten rajoitus jää 13810: koskemaan vain C-tukialuetta. 13811: 13812: Metsänviljelyaineiston riittävyys 13813: HE n:o 146!1994 vp. 13814: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13815: 13816: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maa- ja metsätalousministeriö jatkossa 13817: seuraa ja koordinoi kotimaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja vientiä 13818: sekä ulkomaisen aineiston tuontia ja huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että 13819: siemeniä ja taimia on riittävästi saatavissa metsänviljelyyn. 13820: Eduskunta edellyttää, että uudistettaessa metsänviljelyaineiston pitämisestä 13821: kaupan annettua neuvoston direktiiviä (66/404/ETY) pyritään turvaamaan 13822: se, että metsikkösiemenen käyttö olisi mahdollista myös siirtymäajan jäl- 13823: keen. 13824: Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii metsäpuiden kotimaisen siemen- ja 13825: taimituotannon samoin kuin metsänviljelyaineiston tuonnin ja viennin seurannasta. 13826: Ministeriö ohjaa ja tukee jalostettujen siementen tuotantoa, Pohjois-Suomen 13827: siemenhuoltoa ja siementen varmuusvarastointia valtion talousarviossa tarkoituk- 13828: seen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, 13829: ettei asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13830: Metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan annetun neuvoston direktiivin (66/ 404/E- 13831: TY) uudistamista on valmisteltu komission työryhmässä. Esitys uudeksi direktiivik- 13832: si on tarkoitus antaa vuoden 1999 alkupuolella. Uusi direktiivi on tarkoitus saada 13833: voimaan vuoden 2000 alusta, jolloin Suomelle vanhan direktiivin soveltamisesta 13834: myönnetty siirtymäaika päättyy. Metsikkösiemenen käytön mahdollistavan alkupe- 13835: räluokan sisällyttäminen uuteen direktiiviin on hallituksen keskeisenä tavoitteena. 13836: 13837: Maatalouden tukijärjestelmät 13838: HE 14811994 vp. 13839: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13840: 13841: Eduskunta edellytti 22.11.1994, että tukijärjestelmiä valmisteltaessa ja niistä 13842: päätettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin seikkoihin: 13843: 1) tukijärjestelmien tulee mahdollistaa maa- ja puutarhatalouden rakenneke- 13844: hitys, 2) järjestelmien tulee antaa edellytykset tuotannon ja jalostuksen säi- 13845: lymiseen nykyisillä tuotantoalueilla. Ne eivät kuitenkaan saa rohkaista tuo- 13846: tannon siirtymiseen epäedullisille alueille. Erikoiskasvien tuotantomahdolli- 13847: suudet on turvattava neuvottelutuloksen antamassa laajuudessa, 3) järjestel- 13848: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 229 13849: 13850: mien tulee tukea yrittäjäsuuntautunutta toimintaa ja niissä tulee mahdolli- 13851: suuksien mukaan välttää yritystoimintaa passivoivia tukimuotoja. 4) tukijär- 13852: jestelyitä ei pidä nähdä ainoastaan selviytymistukena, vaan niiden avulla 13853: Suomen maa- ja puutarhatalous on pyrittävä saamaan tehokkaaksi ja kilpai- 13854: lukykyiseksi niin, että sillä pitkällä aikavälillä on mahdollisuus menestyä 13855: ED-jäsenyydesssä ja muussa kansainvälisessä kilpailussa. 13856: Eduskunta edellytti, että peruselintarvikkeiden tuotannossa tulee vastaisuu- 13857: dessa olla tavoitteena pääasiallinen omavaraisuus. Hallituksen tulee tarkoin 13858: seurata maa- ja puutarhatalouden sopeutumista jäsenyyteen ja tarvittaessa 13859: aloittaa neuvottelut ED-järjestelmässä. Eduskunta edellytti lisäksi, että edus- 13860: kunta kytketään jatkossa tiiviisti kansallisia tukia ja niiden muuttamista kos- 13861: kevaan valmisteluun. 13862: Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu ED:n yhteisen maatalouspoli- 13863: tiikan mukaisista tuista, joita kansalliset tukijärjestelmät täydentävät. Suomen 13864: liittymissopimus ja komission sen nojalla antamat päätökset määrittävät liikkumati- 13865: lan kansallisessa päätöksenteossa. Komission päätösten ohella kansallista päätök- 13866: sentekoa merkittävästi rajoittava tekijä on maa- ja puutarhatalouden kansalliseen 13867: tukeen käytettävissä oleva määräraha, joka ei mahdollista tukien maksamista 13868: komission päätösten mukaisesti. Vuosittaisessa päätöksenteossa käytettävissä oleva 13869: määräraha on pyritty jakamaan eri alueiden ja tuotantosuuntien kesken tasapuolises- 13870: ti ottaen huomioon eduskunnan lausumassa esitetyt näkökohdat. 13871: Maatalouden tukijärjestelmän vaikutuksia on selvitetty muiden muassa maa- ja 13872: metsätalousministeriön rahoittaman Maa- ja puutarhatalouden ED-sopeutumista 13873: selvittäneen MATEDS-tutkimusohjelman tutkimuksissa sekä sen jatkona käynnisty- 13874: neessä maatalouden taloustutkimuksen AMALIA-puiteohjelmassa. Maatalouden 13875: taloudellista kehitystä ja tukien vaikuttavuutta arvioitaessa hyödynnetään myös 13876: muita käytettävissä olevia tietolähteitä ja tilastoaineistoja. 13877: ED:n maatalouspolitiikan uudistuksen (Agenda 2000) myötä sekä ED:n kokonaan 13878: rahoittamat tulotuet että osittain rahoittamat ohjelmaperusteiset tuet uudistuvat 13879: vuodesta 2000 lähtien. Suomi on kaikilla tasoilla pyrkinyt vaikuttamaan tulevan 13880: maatalouspolitiikan linjaoksiin siten, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 13881: soveltuisi nykyistä paremmin tuotanto-olosuhteisiimme. Tämän lisäksi Suomi hakee 13882: erityisratkaisuja pohjoisesta sijainnista johtuvan kilpailuhaitan kompensoimiseksi. 13883: Hyväkään neuvottelutulos ei poista liittymissopimuksen mahdollistamien kansallis- 13884: ten tukien tarvetta. Tukijärjestelmiä uudistettaessa pyritään ottamaan huomioon 13885: lausumassa esitetyt näkökohdat. 13886: Keskeisten maataloustuotteiden osalta tuotanto pääosin vastaa kotimaista kulutusta. 13887: Vuonna 1997lihantuotanto kokonaisuutena ylitti kulutuksen 4 prosentilla. Sianlihan 13888: omavaraisuusaste oli 109 % ja naudanlihan 100 %. Kananmunantuotanto ylitti 13889: selvästi kotimaisen käytön (omavaraisuusaste 124 %). Maidon ja maitovalmisteiden 13890: nesteomavaraisuus oli 109 % ja maitorasvaomavaraisuus 128 %. Viljelyalojen 13891: ohella yksittäisen vuoden sääaloilla on merkittävä vaikutus viljojen omavaraisuus- 13892: asteeseen. Vuonna 1997leipäviljojen tuotanto kattoi 7 4 %kotimaisesta kulutukses- 13893: ta. Tuotanto on alittanut kulutuksen vuotta 1990 (omavaraisuusaste 157 %) lukuun 13894: ottamatta koko 1990-luvun ajan. Omavaraisuusaste on vaihdellut 50-98 prosentin 13895: välillä. 13896: 230 Maa- ja metsätalousministeriö 13897: 13898: Siemenperunan laatuvaatimukset 13899: HE 36411994 vp 13900: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13901: 13902: Eduskunta edellytti 16.2.1995, että välittömästi ryhdytään maa- ja metsäta- 13903: lousvaliokunnan mietinnössä selostettuihin toimiin siemenperunan korkean 13904: laatuluokan tuotantoalueelle asetettavien erityisvaatimusten täyttämiseksi 13905: kasvukauteen 1995 mennessä ja samalla luodaan edellytykset tuotannon 13906: korkean tason ylläpitämiseen. 13907: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 31.3.1995 päätöksellään (29/1995) tarkemmat 13908: määräykset Siemenperunakeskuksen tuotantoalueelia noudatettavista perunanviljelyn 13909: vaatimuksista. Tämä päätös perustuu lakiin Siemenperunakeskuksen tuotanto- 13910: alueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (356/ 1995) ja komission 13911: päätöksiin high grade alueilla noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista 13912: (93/231/ETY, 95/21/ETY, 95176/ETY). Määräykset edellyttävät pääosin mietinnös- 13913: sä selostettuja toimia. 13914: Kaikki Siemenperunakeskuksen tuotantoalueelia käytettäväksi tarkoitettu siemenpe- 13915: runa tarkastetaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toimesta sen selvittämiseksi, 13916: että alueelle istutettavaksi käytetty siemenperuna täyttää asetetut kasvinterveyden 13917: vaatimukset. Alueelle on sijoitettu Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tarkastaja, 13918: jonka tehtävä on valvoa, että alueella voimassa olevia perunanviljelyä koskevia 13919: vaatimuksia noudatetaan. Rengasmätää ei ole alueella löytynyt vuoden 1994 13920: jälkeen. 13921: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13922: 13923: Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen 13924: HE n:o 17/1995 vp. 13925: Ympäristövaliokunta 13926: 13927: Eduskunta edellytti 7.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että alueelliset 13928: ympäristökeskukset ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin vesistön käyttöä 13929: haittaavien tai vaaraotavien uppopuiden tai muiden uittojätteiden poistami- 13930: seksi vesistöstä vesilain 99 a §:n nojalla sekä siitä, että valtion talousarvion 13931: momentille 30.85.77 osoitetaan uppopuiden ja muiden uittojätteiden poista- 13932: miseen riittävät määrärahat. 13933: Maa- ja metsätalousministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten välisissä tulos- 13934: neuvotteluissa syksyllä 1995 ja 1996 käsiteltiin uppopuiden ja muiden uittojätteiden 13935: poistamista ja sovittiin toimintaan liittyvistä menettelytavoista. Valtion talousarvion 13936: momentin 30.85.77 (Vesistö- ja vesihuoltotyöt) määrärahaa on vuodesta 1996 13937: alkaen saanut käyttää myös vesistön käyttöä haittaavien uppopuiden ja muiden 13938: uittojätteiden poistamiseen sellaisissa vesistöissä, joissa uitto on lakannut eikä 13939: toimivaa uittoyhdistystä ole. Poistamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät valtion 13940: lopullisiksi menoiksi. Asiasta on myös annettu menettelytapaohjeita alueellisille 13941: ympäristökeskuksille. Lisäksi toteutettiin EU:n tuella uppopuiden poistomenetelmi- 13942: en kehittämishanke, joka valmistui keväällä 1997. Velvoitetöihin ja uppopuiden 13943: poistamiseen oli vuonna 1998 käytettävissä alueellisten ympäristökeskusten 13944: toimesta valtion varoja yhteensä 11,0 milj. mk. Vuonna 1999 samaan tarkoitukseen 13945: on käytettävissä 14,0 milj. mk. Pääosa kyseisistä varoista joudutaan käyttämään 13946: vielä toistaiseksi uittosääntöjen kumoamisesta aiheutuviin rakentamisvelvoitetöihin. 13947: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 231 13948: 13949: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma ehdotetaan poistettavaksi. 13950: 13951: Laki maitohygienialain 23 § :n muuttamisesta 13952: 13953: HE 2511995 vp 13954: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13955: Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei- 13956: siin ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oi- 13957: keusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi. 13958: Tarvittavat muutokset valmisteltiin virkatyönä Suomen Kuntaliiton, maa- ja 13959: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysminis- 13960: teriön, elintarvikeviraston ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kesken. 13961: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut eduskunnan lausuman mukaiset 13962: toimenpiteet lailla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 13963: ( 1195/96), joka tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön 13964: hallinnonalalla toimenpiteet sisältyvät lakiin terveydensuojelulain muuttamisesta 13965: (777/96), joka niinikään tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Kauppa- ja teollisuusmi- 13966: nisteriön hallinnonalan osalta toimenpiteet edellyttävät elintarvikelain (361195) 13967: muuttamista. Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 1998 13968: aikana. 13969: 13970: Eläinsuojelulaki 13971: HE 3611995 vp 13972: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13973: Eduskunta edellytti 5.3.1996, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa tar- 13974: koin turkistarhauksessa tapahtuvia muutoksia ja laatii tilanteen niin vaaties- 13975: sa tarvittavat säädösmuutokset 13976: Eduskunta edellytti, että uutta eläinsuojelulakia toimeenpantaessa kielletään 13977: munivien kanojen J?itäminen munitustarkoituksessa häkeissä 1 päivästä tam- 13978: mikuuta 2005 lukten, ellei EU:ssa tai Pohjoismaissa vallitseva käytäntö 13979: puolla pidempää siirtymäaikaa. Mikäli ED-lainsäädäntö kieltää häkki- 13980: kanaloiden käytön aikaisemmin, tulee näin menetellä Suomessakin. Inves- 13981: tointituet tulee suunnata vaihtoehtoisia tuotantotapoja edistäväliä tavalla. 13982: Eduskunta edellytti, että ennen asetuksen antamista maa- ja metsätalousmi- 13983: nisteriö toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen mikrosirun 13984: käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä 13985: mahdollisista haittavaikutuksista. 13986: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, millaista säädöspohjaa tuotan- 13987: toeläinten pitoon liittyvän valvonnan järjestäminen omavalvontasuunnitel- 13988: man avulla suurehkoissa eläintenpitoyksiköissä vaatii ja mitä siitä seuraa, 13989: sekä saattaa esityksensä säädöstason sitä vaatiessa eduskunnan käsiteltäväk- 13990: si. 13991: Turkistarhausta koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousministeriö on osallistu- 13992: nut tiiviisti Euroopan neuvoston tuotantoeläinten hyvinvointia koskevan sopimuksen 13993: pysyvän toimikunnan työhön, joka on valmistellut esityksen turkiseläinten pidolle 13994: 232 Maa- ja metsätalousministeriö 13995: 13996: asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Uudet vaatimukset oli tarkoitus hyväksyä 13997: komiteassa marraskuussa 1998, mutta poliittisista syistä niiden hyväksyminen on 13998: siirtynyt kesäkuuhun 1999. Kansalliset uudet vähimmäisvaatimukset ovat luonnos- 13999: vaiheessa ja odottavat Euroopan neuvoston turkiseläinten pitoa koskevien määräys- 14000: ten hyväksymistä. 14001: Munivien kanojen munitustarkoituksessa häkeissä pitämistä koskevan ponnen osalta 14002: eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 §:ssä on säädetty eduskunnan edellyttämä 14003: munivien kanojen häkissä pitämistä koskeva kielto siten, että asiaa koskevan 14004: pykälän voimaantulosta säädetään erikseen. EU:n komissio on antanut esityksen 14005: munivien kanojen pitämistä koskevista eläinsuojeluvaatimuksista ja esitys on 14006: parhaillaan neuvoston työryhmän käsittelyssä. Esitys parantaisi munivien kanojen 14007: hyvinvointia verrattuna tällä hetkellä voimassa olevassa direktiivissä asetettuihin 14008: vaatimuksiin. Tarkoituksena on joko siirtyä niin sanottuihin vaihtoehtoisiin pito- 14009: muotoihin tai suurentaa kanojen käytössä olevaa häkkitilaa niin suureksi, että kanat 14010: voivat toteuttaa tärkeimpiä käyttäytymistarpeitaan kuten istua orrella, ottaa hiekka- 14011: kylpyjä ja munia pesään. 14012: Eläinten mikrosirulla merkitsemistä koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousmi- 14013: nisteriö on toimittanut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen 14014: mikrosirun käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä 14015: mahdollisista haittavaikutuksista. Ministeriö on toimittanut kyseisen selvityksen 14016: valiokunnalle 27.5.1996 ja eläinsuojeluasetus on annettu 7 .6.1996. 14017: Tilojen omavalvontaa koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousministeriö on 14018: edelleen selvittänyt, mitä tuotantoeläinten pitoon liittyvän valvonnan järjestäminen 14019: omavalvontasuunnitelman avulla suurehkoissa eläintenpitoyksiköissä vaatisi. 14020: Ministeriö on alustavasti selvittänyt mahdollisuutta kytkeä eläinsuojelun omaval- 14021: vontaa osaksi suunnitteilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Asian valmistelu 14022: jatkuu maa- ja metsätalousministeriössä. 14023: 14024: Valtion kalanviljely 14025: 14026: HE 72/1995 vp 14027: Valtiovarainvaliokunta 14028: 14029: 5) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 14030: edellytti luvun 30.38 kohdalla, että eteläisimmän Suomen kalanviljely ja 14031: tutkimus jatkuu rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitetun kalatalou- 14032: den kehittämiseksi. 14033: Porlan kalanviljely laitoksen toiminta lakkautettiin. Tavoitteena ei ollut eteläisimmän 14034: Suomen rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitettavan kalatalouden kehittä- 14035: mistä palvelevan kalanviljelyn eikä tutkimustoiminnan lopettaminen tai alasajo, 14036: vaan toiminnan rationalisointi. 14037: Ministeriö edellytti, että riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ryhtyy välittömästi 14038: Porlassa toteutettavan ja siellä toteutetuksi aiotun viljelytoiminnan siirtämiseen 14039: tarkoituksenmukaisessa laajuudessa muilla kalanviljelylaitoksilla hoidettavaksi. Näin 14040: on myös menetelty. Porlan kalanviljelylaitoksen toiminnat siirrettiin Laukaan ja 14041: Evon kalanviljelylaitoksille. Näiden laitosten tuotanto siirrettyjen lajien osalta oli 14042: jo vuonna 1996 suurempi kuin Porlan laitoksen vuosina 1994-1995. 14043: Porlan kalanviljelylaitoksen toiminnan lakkauttamisella ei ole ollut mitään vaikutus- 14044: ta eteläisimmän Suomen rehevöityneiden ja muuttuvien vesien kalataloudelliseen 14045: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 233 14046: 14047: tutkimustoimintaan. Porlan laitoksella ei edes ollut minkäänlaisia tutkimustiloja. 14048: Vaikka valtion toimintaa Porlassa ei olisi lakkautettukaan, tutkimustoimintaa 14049: eteläisimmän Suomen muuttuvien vesien kalatalouden edistämiseksi olisi kehitetty 14050: samalla tavoin kuin nyt on tehty. 14051: Asia ei edellytä enempiä toimenpiteitä. 14052: 14053: Perunan rengasmätä 14054: 14055: HE 87/1995 vp 14056: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14057: 14058: Eduskunta edellytti 7.11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin- 14059: nössä n:o 41/1994 vp ja maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivä- 14060: tyssä selvityksessä esitetyt toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehos- 14061: taen, toteutetaan välittömästi pyrkimyksenä luoda Suomesta rengasmädästä 14062: vapaa alue kolmessa vuodessa. 14063: Maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 maa- ja metsätalousvaliokunnalle sen 14064: pyynnöstä esittämässä selvityksessä esitettiin suunnitelma, jonka mukaan rengasmä- 14065: dän hävittäminen maassamme suoritetaan. Suunnitelma perustuu EU:n direktiiviin 14066: (93/85/ETY), joka velvoittaa jäsenvaltiot torjumaan rengasmätää alueeltaan. 14067: Suunnitelman pohjalta on tehty rengasmädän valtakunnallinen kartoitus ja ryhdytty 14068: toimenpiteisiin rengasmädän hävittämiseksi. Jäsenvaltioilta edellytetään jatkuvaa 14069: rengasmädän valvontaa. 14070: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan pyynnöstä maa- ja metsätalousminis- 14071: teriö on toimittanut 18.11.1997 valiokunnalle suunnitelman perunan rengasmädän 14072: hävittämistoiminnan tehostamisesta. Suunnitelmaan liittyen maa- ja metsätalousva- 14073: liokunnalle on lisäksi toimitettu 4.6.1998 ja 8.10.1998 asiantuntijaselvitys perunan 14074: vaalean rengasmädän hävittämisestä. 14075: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14076: 14077: Metsäkeskukset 14078: HE 117/1995 vp 14079: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14080: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että asetukseen otetaan säännökset, joiden 14081: mukaan metsäkeskusten johtokunnassa on kaksi valtion nimeämää edusta- 14082: jaa, joista yksi voi edustaa ympäristönsuojelullista asiantuntemusta. Lisäksi 14083: toisen valtion edustajista tulee edustaa Metsähallitusta niissä metsäkeskuk- 14084: sissa, joiden toiminta-alueen metsätalousmaasta merkittävä osa on Metsähal- 14085: lituksen hallinnassa olevia valtion maita. Muista jäsenistä kolme on määrät- 14086: tävä asianomaisen metsäkeskuksen toimialueen edustavimpien metsän- 14087: omistajajärjestöjen, yksi edustaviropien metsätyöntekijöiden tai metsä- 14088: koneurakoitsijoiden järjestöjen ja yksi edustavimman metsäteollisuuden jär- 14089: jestön ehdottamista henkilöistä. Mitä tässä on sanottu jäsenistä, koskee vas- 14090: taavasti varajäseniä. 14091: Mitä metsäkeskusten johtokuntien kokoonpanoon ja jäsenten ehdotusmenettelyyn 14092: tulee niin hallitus toteaa, että metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuk- 14093: sesta annetun asetuksen (93/96) 3 § sisältää eduskunnan lausuman mukaiset 14094: 234 Maa- ja metsätalousministeriö 14095: 14096: säännökset asiasta. 14097: Hallituksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Metsätalouden kehittämiskeskus 14098: Tapion johtokunnan kokoonpanoa on tarvetta kehittää siten, että se palvelisi entistä 14099: paremmin Tapion tehtävää metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa 14100: muun muassa metsäkeskusten suuntaan. Samassa yhteydessä harkitaan metsänomis- 14101: tajien edustuksen järjestämistapa johtokunnassa. 14102: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin metsäkeskusten johtokuntien osalta. 14103: 14104: Läänikohtainen viehekalastusmaksu 14105: LA 411995 vp 14106: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14107: 14108: Eduskunta edellytti 8.11.1996, että maaseutuelinkeinopiirit ja Riista- ja ka- 14109: latalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimus luovat yhdessä seurantajärjestel- 14110: män, jolla seurataan koko maassa läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän kä- 14111: ytännön toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. Vuosiraportit tulee toi- 14112: mittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi. 14113: Eduskunta edellytti, että maaseutuelinkeinopiirit kalatalousyksiköidensä asi- 14114: antuntemukseen nojautuen määrittävät lohi- ja siikapitoisten vesistöjen kos- 14115: ket ja virtapaikat ja merkitsevät ne kalastuksen ohjausta varten tarkoituksen- 14116: mukaisella tavalla. 14117: Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriön toimesta selvitetään 14118: viehekalastusuudistuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheuttamien kielteis- 14119: ten vaikutusten laajuus ja taloudellinen merkitys. 14120: Kalastuksenhoitomaksun kertymän voidaan arvioida vähentyvän kaikkien 14121: onkijoiden, piikkijäiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastuksen harjoittajien 14122: vapautuessa kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta. Tämän vuoksi edus- 14123: kunta edellytti, että kalastuslakia tarkistetaan siten, etteivät kalastuksenhoi- 14124: tomaksuista kalatalouden edistämiseen valtion talousarviossa osoitetut varat 14125: vähene. 14126: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset (silloi- 14127: set maaseutuelinkeinopiirit) laativat maaliskuussa 1997 suunnitelman seuran- 14128: tajärjestelmäksi viehekalastusmaksujärjestelmän käytännön toimivuuden ja petoka- 14129: lakantoihin sekä muihin kalanpyyntimuotoihin kohdistuvien vaikutusten selvittämi- 14130: seksi ja kalastuspaineiden määrittämiseksi määrärahojen jaon perustaksi. Yhden 14131: valtakunnallisen, riittävän laajan tutkimuksen tekeminen em. asioiden selvittämisek- 14132: si todettiin liian kalliiksi. Tästä syystä päätettiin hankkia tarvittavat tiedot eri 14133: lähteistä. 14134: 1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteutti vuoden 1998 alussa laajan valta- 14135: kunnallisen tutkimuksen kalastuspaineiden selvittämiseksi viehekalastusmaksuvaro- 14136: jen sekä kalastuksenhoitomaksuvarojen jaon perustaksi sekä viehekalastusmaksujär- 14137: jestelmän toimivuuden ja vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus on saatettu loppuun 14138: joulukuussa 1998. Maa- ja metsätalousministeriö asettanee Riista- ja kalatalouden 14139: tutkimuslaitokselle tulostavoitteeksi vuodelle 1999laatia em. tutkimuksen pohjalta 14140: viehekalastusuudistuksen vaikutusten seurantajärjestelmä sekä valmistella kalastus- 14141: oikeuden omistajien profiilitutkimusta, jossa selvitetään kalavesien omistajiin 14142: kohdistuvia viehekalastusmaksujärjestelmän vaikutuksia. 14143: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 235 14144: 14145: 2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa käytiin läpi keväällä 1997 laitoksen 14146: tutkimustoiminta ja ohjelmat tarkoituksena varmistaa, että aluetasolla meneillään 14147: olevista tutkimuksista saadaan tietoa viehekalastusmaksujärjestelmän vaikutuksista 14148: erityisesti taimen-, hauki- ja kuhakantoibio Etelä- ja Lounais-Suomessa. 14149: 3. Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat tehostaneet valvontaa ja seuranneet 14150: viehekalastusjärjestelmän vaikutuksia toimialueillaan. Lähtökohtana on ollut se, että 14151: sikäli kun sellaisia ongelmia ilmenee, jotka edellyttävät erillisselvityksiä, ne 14152: hankintaan. 14153: 4. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Uudenmaan TE-keskus ja Pernajan 14154: kalastusalue tekivät yhdessä kesällä 1997 haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin 14155: kalastusaluetasolla viehekalastusmaksujärjestelmän vaikutuksia. 14156: 5. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa laadittiin lyhyt yhteenveto Ruotsin 14157: itärannikolla vuonna 1985 toteutetun vapakalastuksen vapauttamisen vaikutuksista. 14158: Kalastusasetuksen muuttamisesta 10.1.1997 annettuun asetukseen on otettu sään- 14159: nökset lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkojen merkitsemisestä. 14160: Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat sen mukaisesti määrittäneet toimialueillaan 14161: lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat 14162: Kalastuslain muutoksen vaikutukset kalastuksenhoitomaksukertymään ovat näkyneet 14163: vuodesta 1997 lähtien. Valtion talousarvion menopuolella vaikutukset näkyvät 14164: ensimmäisen kerran vasta vuonna 1999. Kalastuslain 18.12.1998 hyväksytyllä 14165: muutoksella kalastuksenhoitomaksua korotettiin 1.1.1999 alkaen 80 markasta 90 14166: markkaan ja seitsemän päivän maksua 20 markasta 25 markkaan. Hinnankorotuk- 14167: sella pyrittiin siihen, etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistämiseen 14168: osoitetut varat vähene. 14169: 14170: Metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 14171: HE 63/1996 vp 14172: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14173: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vuoden 14174: 1886 metsälain kumoamiseksi. 14175: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa metsälainsäädäntöön sisältyvien 14176: metsän uudistamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvit- 14177: taessa toimenpiteisiin lainsäädännön kehittämiseksi niin, että mahdolliset 14178: uudistamistoiminnassa esiintyvät epäkohdat voidaan poistaa. 14179: Eduskunta edellytti, että metsälain 10 §:ssä tarkoitetut erityisen tärkeät 14180: elinympäristöt kartoitetaan viipymättä lain voimaantulon jälkeen ja niiden 14181: elinympäristöjen määrittelyssä noudatetaan tiukasti hallituksen esityksen pe- 14182: rusteluJa. 14183: Eduskunta edellytti, ettei metsälain 11 §:ssä poikkeuslupamenettelyä sovel- 14184: leta siten, että kestävän metsätalouden rahoituksesta hyväksytyn lain 19 §:n 14185: mukaiset tukitoimenpiteet sivuutetaan vaarantaen metsäluonnon monimuo- 14186: toisuuden turvaaminen. 14187: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kestävän metsätalouden rahoituk- 14188: sesta hyväksyttyyn lakiin sisältyvien töiden rahoittamista koskevien sään- 14189: 236 Maa- ja metsätalousministeriö 14190: 14191: nösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön 14192: kehittämiseksi niin, että toiminnassa mahdollisesti esiintyvät epäkohdat voi- 14193: daan poistaa. Metsätaloustoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen vähim- 14194: mäistason ja tarkoituksenmukaisuuden turvaamiseksi eduskunta edellyttää 14195: lisäksi, että töiden rahoittamiseen liittyviä alemmanasteisia säännöksiä ja 14196: määräyksiä valmisteltaessa erityistä huomiota kiinnitetään laatu-, taloudelli- 14197: suus- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen metsätaloustoimenpi- 14198: teiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. 14199: Eduskunta edellytti, että toteutettaessa kestävän metsätalouden rahoituksesta 14200: hyväksytyn lain 9 §:n mukaista vyöhykejakoa Kemin, Keminmaan, Simon, 14201: Tervolan ja Tornion kunnat sijoitetaan samaan vyöhykkeeseen kuin muut 14202: Lapin läänin ja Koillismaan kunnat sekä Keiteleen kunta sijoitetaan toiseen 14203: vyöhykkeeseen. 14204: Eduskunta edellytti, että valtion talousarvion laatimisen yhteydessä huoleh- 14205: ditaan riittävien määrärahojen osoittamisesta metsälainsäädännön mukaisiin 14206: tarkoituksiin. 14207: Eduskunta edellytti, että metsäkeskusten metsälainsäädännön uudistamisen 14208: johdosta lisääntyvät ja muuttuvat tehtävät otetaan huomioon niiden henkilö- 14209: voimavaroihin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. 14210: Eduskunta edellytti, että metsä-, ympäristö- ja työvoimaviranomaisten väli- 14211: seen yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota metsälainsäädännön täy- 14212: täntöönpanoa ohjattaessa ja lainsäädäntöä täytäntöönpantaessa. 14213: Hallitus selvittää edellytykset vuoden 1886 metsälain kumoamiseksi ja ryhtyy 14214: selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Laajasta metsälainsäädännön uudistamts- 14215: työstä johtuen vuoden 1886 metsälain kumoamismahdollisuuksia ei ole voitu 14216: toistaiseksi selvittää. 14217: Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on 14218: sovittu, että valvonta- ja tarkastustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota 14219: metsänuudistamisalojen valvontaan. Metsän uudistamisen pitkästä aikajänteestä 14220: johtuen metsälain ( 1093/ 1996) metsän uudistamista koskevien aineellisten säännös- 14221: ten laajamittaiseen käyttöönottoon lainvalvonnassa kuluu vielä useita vuosia. 14222: Katselmuksia ja neuvotteluja metsänomistajien kanssa on järjestetty sekä sopimuk- 14223: sia uudistamistöiden suorittamisesta tehty lähinnä vuosikymmenen alussa hakattujen 14224: alojen osalta, joilla sovelletaan vanhan yksityismetsälain (412/1967) aineellisia 14225: säännöksiä. 1.1.1999 tulee voimaan metsälain muutos (HE 218/1998 vp - EV 14226: 216/1998 vp). Lakimuutos kohdistuu metsälain menettelysäännöksiin. Metsänkäyt- 14227: töilmoituksessa ei enää ilmoiteta taimikon perustamistoimenpiteiden loppuunsaatta- 14228: misaikaa. Sen sijaan metsänomistajan tulee tehdä taimikon perustamisilmoitus, kun 14229: taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettu loppuun. Muutoksen 14230: tarkoituksena on tehostaa metsänuudistamisvelvoitteen valvontaa. Samaan tavoittee- 14231: seen pyritään metsien metsänhoidollisen tilan seuraotanjärjestelmän kehittämisellä, 14232: jota ollaan aloittamassa. 14233: Metsäkeskukset ovat kartoittaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä vuodesta 1996 14234: alkaen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koordinoinut projektiluonteisena 14235: toteutettavaa kartoitusta. Työ on rahoitettu metsäluonnon hoidon edistämiseen 14236: tarkoitulta momentilta (vuoden 1998 valtion talousarviossa momentti 30.86.45). 14237: Elinympäristöjen määrittelyssä on noudatettu tiukasti hallituksen esityksen peruste- 14238: luja. Kartoitukseen on käytetty vuosittain 2-3 henkilötyövuoden panos kussakin 14239: metsäkeskuksessa. Kartoitusta on tarkoitus jatkaa siten, että kaikki alueet saataisiin 14240: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 237 14241: 14242: kartoitetuiksi ensi vuosikymmenen alkupuolella. 14243: Metsälain voimassaolon ensimmäisenä vuotena koko maassa tehtiin noin 120 000 14244: metsänkäyttöilmoitusta. Ilmoituksista 2 258 kohdistui erityisen tärkeään elinympä- 14245: ristöön. Koko maassa myönnettiin vain kolme metsälain 11 §:ssä tarkoitettua 14246: poikkeuslupaa. Tapausten vähäisyydestä voidaan päätellä, ettei metsälain 11 §:n 14247: mukainen poikkeuslupamenettely ole vaarantanut metsäluonnon monimuotoisuuden 14248: turvaamista. 14249: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin 14250: Vuoden 1997 aikana tehtiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin 14251: ja asetukseen tarpeelliset muutokset lausumassa tarkoitetun tavoitteen saavuttami- 14252: seksi. Muutokset mahdollistavat nuoren metsän hoitotöiden ja energiapuun korjuun 14253: joustavan toteutuksen sekä vähentävät muidenkin töiden hallinnointia. Rahoituspää- 14254: tösten perusteeksi ja toiminnan seurantaa varten vuonna 1998 saatiin valmiiksi 14255: metsäkeskuksia varten suunnitteluoja toteutuksen laatu-, taloudellisuus- ja ympäris- 14256: tövaikutukset käsittävä laatujärjestelmä. 14257: Asia ei anna aiheutta muihin toimenpiteisiin. 14258: Kestävän metsätalouden rahoituksesta 30.12.1996 annetussa asetuksessa on tuki- 14259: vyöhykkeissä otettu huomioon eduskunnan lausuma lukuunottamatta Keiteleen 14260: kuntaa, joka on sijoitettu 1. tukivyöhykkeeseen samoin kuin Pielaveden kunta. 14261: Metsätalouden harjoittamisen edellytyksiltään Keitelettä vastaavat kunnat on 14262: sijoitettu 1. tukivyöhykkeeseen. 14263: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14264: Eduskunta on käsitellessään valtion vuoden 1999 talousarvion lisännyt momentin 14265: 30.31.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatiome) määrära- 14266: haa 5 000 000 markalla. Määräraha on lisäyksen jälkeen nimellisesti yhtä suuri 14267: kuin vuonna 1998. Vuotta 1999 koskevissa metsäkeskusten tulossopimusneuvotte- 14268: luissa on pystytty sopimaan riittävän korkeat tavoitteet valvonta- ja tarkastustoimin- 14269: nalle. Sen sijaan metsäsuunnittelua, neuvontaa ja koulutusta tulisi voida nykyises- 14270: tään lisätä. 14271: Metsäkeskusten henkilövoimavaroihin vaikuttaa ennen kaikkea valtion talousarvios- 14272: sa metsäkeskusten toimintaan osoitettu määräraha, joten tältä osin viitataan edellä 14273: olevaan selvitykseen. Vuonna 1997 voimaantullut metsälaki koskee aikaisemmasta 14274: poiketen myös valtion metsiä. Tämä lisätehtävä on otettu huomioon valtionavun 14275: jaossa metsäkeskuksille. 14276: Luonnonsuojelulaki (109611996) valmisteltiin ja tuli voimaan samaan aikaan 14277: keskeisimpien metsälakien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut useaan 14278: otteeseen yhteydessä ympäristöministeriöön lakien yhteensovittamiseen liittyvissä 14279: asioissa. Metsäkeskusten ja ympäristökeskusten henkilöstölle järjestettiin kesäkuus- 14280: sa 1997 kaksi yhteistä koulutustilaisuutta uusien lakien sisällöstä ja niihin liittyväs- 14281: tä, viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Koulutuspäivien aikana käytiin myös 14282: maastokohteiden avulla läpi metsälam erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja luonnon- 14283: suojelulain suojeltuja luontotyyppejä. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut 14284: yhteydessä työministeriöön metsätaloustoimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksien 14285: selvittämiseksi. Metsäkeskusten ja ympäristökeskusten henkilöstölle järjestettiin 28.- 14286: 29.5.1998 Kouvolassa ja 2.-3.6.1998 Kajaanissa yhteiset koulutuspäivät uusien 14287: metsä- ja luonnonsuojelulakien sisällöstä ja niihin liittyvästä, viranomaisten 14288: välisestä yhteistyöstä. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut yhteydessä työminis- 14289: 238 Maa- ja metsätalousministeriö 14290: 14291: teriöön metsätaloustoimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi. 14292: Yhteydenpitoa mainittujen viranomaisten kanssa on tarkoitus jatkaa. 14293: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14294: 14295: Kansallinen tukipaketti ja investointiluet 14296: HE 10311996 vp 14297: Valtiovarainvaliokunta 14298: 6) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 14299: edellytti luvun 30.31 kohdalla, että hallitus seuraa kansallisen tukipaketin ja 14300: investointitukien soveltamisen vaikutuksia maatilojen toimeentuloon maan 14301: eri osissa ja eri tuotantosuuntien välillä. 14302: Kansallisia tuki- ja investointitukipäätöksiä valmisteltaessa käytetään hyväksi 14303: yleisten tilastoaineistojen ohella tutkimusten ja selvitysten tuottamaa tietoa. Maa- 14304: ja metsätalousministeriö on maa- ja puutarhatalouden ED-sopeutumista koskevan 14305: ja vuonna 1998 päättyneen MATEUS-tutkimusohjelman jälkeen rahoittanut 14306: maatalouden taloustutkimusta AMALIA-puiteohjelman kautta. Ohjelman keskeisinä 14307: tutkimusteemoina ovat maa- ja puutarhatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys, 14308: rakennekehitys, investoinnit ja tuotantostrategiat Painopistealueita ovat myös 14309: maatalouden muutoksen maaseutupoliittiset vaikutukset, maa- ja elintarvikemark- 14310: kinoiden toimivuus sekä EU:n yhteinen ja kansallinen maatalouspolitiikka. Tukien 14311: vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään myös eri tutkimuslaitosten tuottamia tila- 14312: ja kokonaistason aineistoja maatalouden taloudellisesta kehityksestä. Näitä ovat 14313: muiden muassa maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) kannattavuus- 14314: kirjanpitoaineisto ja kokonaislaskelma, jotka ovat keskeisiä maatalouden tuottojen, 14315: kustannusten ja maataloustulon seurannan apuvälineitä. Tukien suunnittelussa ja 14316: seurannassa pyritään hyödyntämään monipuolisesti myös muita käytettävissä olevia 14317: tutkimuksen ja neuvonnan aineistoja. 14318: 14319: Luonnonmukainen tuotanto 14320: HE 103/1996 vp 14321: Valtiovarainvaliokunta 14322: 7) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 14323: edellytti momentin 30.34.40 kohdalla, että hallitus huolehtii luonnonmukai- 14324: sesti viljeltyjen tuotteiden ja erikoistuotteiden tuotannon, jalostuksen ja 14325: markkinoinnin kehittämisestä ja rahoituksesta koko maassa. 14326: Maa- ja mesätalousministeriö on laatinut vuonna 1996 valtakunnallisen toimintapo- 14327: liittisen ohjelman luonnonmukaisen tuotannon kehityksestä ja rahoituksesta. 14328: Ohjelma sisältää suunnitelmat luonnonmukaisen tuotannon tutkimuksen, neuvonnan, 14329: koulutuksen, tuotannon valvonnan sekä markkinoinnin kehittämisestä. 14330: Maa- ja metsätalousministeriö on keskittänyt valtakunnan tasolla tapahtuvan 14331: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden menekinedistämisen ja tuotekehittelyn 14332: Finfood - Suomen ruokatieto ry:n Luomu-hankkeeseen. Hanke on tehnyt luomu- 14333: tuotteita tunnetuksi koulutuksen, kuluttajainformaation ja mainonnan keinoin sekä 14334: edistänyt luomutuotteiden tuotekehitystyötä. 14335: Luomutuotteiden näkyvyyden parantamiseksi ja merkinnän yhtenäistämiseksi maa- 14336: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 239 14337: 14338: ja metsätalousministeriö on luonut luomutuotteille kansallisen valvontamerkin, jota 14339: hanke on tehnyt tunnetuksi. 14340: Hanketta rahoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista momentilta 14341: 30.31.41 (uusi 30.12.41) sekä lisäksi momentilta 30.34.40 (uusi 30.15.40). 14342: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14343: 14344: Siemenhuolto 14345: HE 20411996 vp 14346: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14347: 14348: Eduskunta edellytti 12.12.1996, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpitei- 14349: siin maamme siemenhuollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoi- 14350: sen siemenen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi 14351: ottaen huomioon maa- ja metsätalousvaliokunnan tässä asiassa antamassa 14352: mietinnössä ja mietinnössään n:o 28/1992 vp esittämät tavoitteet ja näkö- 14353: kohdat. 14354: Eduskunta edellytti, että hallitus saattaa seuraavien varsinaisten valtiopäivi- 14355: en kokoontumiseen mennessä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kyl- 14356: vösiemenen markkinointia koskevien vahingonkorvaussäännösten uudista- 14357: misesta. 14358: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 14359: vuonna 1997 ja 1998 (HE 21111997 vp ja HE 217/1998 vp). Lisäksi maa- ja 14360: metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle valiokunnalle 1.4.1998 14361: kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kylvösiemendirektiivien muuttami- 14362: sesta (U 17/1995 vp). Näissä asiakirjoissa on selostettu mihin toimenpiteisiin 14363: eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa koskevien lausumien johdosta on 14364: ryhdytty. 14365: Kylvösiemenen markkinointia koskevien vahingonkorvaussäännösten uudistaminen 14366: on toteutettu 1.7.1997 voimaan tulleella siemenkauppalain 9 §:n muutoksella 14367: (57611997). 14368: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14369: 14370: Maatalouden kehitys 14371: HE 22111996 vp 14372: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14373: 14374: Eduskunta edellytti 13.12.1996, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa 14375: maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1997 tammikuun loppuun mennes- 14376: sä selvityksen maatalouden sisäisistä rahavirroista vuosilta 1995-1996 sekä 14377: arvion kyseisistä rahavirroista vuoden 1997 osalta. 14378: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa maataloustuotantomme kustannus- ja 14379: tuloskehitystä samoin kuin siinä mahdollisesti ilmeneviä tuotekohtaisia ja 14380: alueellisia eroavaisuuksia sekä toimittaa seurannan havainnoista vuosittam 14381: selvityksen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 14382: 240 Maa- ja metsätalousministeriö 14383: 14384: Eduskunta edellytti, että investointitukea myönnettäessä valtioneuvosto var- 14385: mistaa tukivarojen riittävyyden huolehtimalla tukivarojen mahdollisimman 14386: tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Korkotukilainojen osuutta voidaan lisätä 14387: rahoituksessa. Korkotukea ei kuitenkaan saa myöntää, jos korkotukilainan 14388: kokonaiskorko ylittää vastaavaan tarkoitukseen myönnetyn normaaliehtoisen 14389: lainan kokonaiskoron. Maa- ja metsätalousministeriön tulee toimittaa maa- 14390: ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1998 alussa selvitys siitä, miten inves- 14391: tointitukea on myönnetty ja investointituen vaikutuksista soveltamisalueen 14392: maatilojen toimeentuloedellytyksiin. 14393: Eduskunta edellytti, että hyvissä ajoin ennen vuotta 1999 aloitetaan neuvot- 14394: telut Euroopan yhteisöjen komission kanssa korotetun siirtymäkauden tuen 14395: saattamisesta pysyväksi kotieläintalouden sekä kasvihuonetuotannon ja puu- 14396: tarhatuotteiden varastointituen osalta. 14397: Eduskunta edellytti, ettei aktiivitilojen meijerimaidon tilakohtaisten viitemä- 14398: ärien korvauksettomaan leikkaamiseen ryhdytä. 14399: Maa- ja metsätalousministeriö on 24.2.1997 toimittanut eduskunnan maa- ja 14400: metsätalousvaliokunnalle pyydetyn selvityksen maatalouden sisäisistä rahavirroista 14401: vuosilta 1995-1996 sekä arvion kyseisistä rahavirroista vuoden 1997 osalta. Asia ei 14402: anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14403: Maa- ja metsätalousministeriö toimitti toukokuussa 1998 maa- ja metsätalousva- 14404: liokunnalle eduskunnan edellyttämän selvityksen maataloustuotantomme kustannus- 14405: ja tuloskehityksestä samoin kuin siinä mahdollisesti ilmenevistä tuotekohtaisista ja 14406: alueellisista eroavaisuuksista. Vuoden 1998 osalta vastaava selvitys annetaan 14407: valiokunnalle kevään 1999 aikana. 14408: Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityk- 14409: sen investointitukijärjestelmän toimeenpanosta tammikuussa 1999. 14410: Vuonna 1996 artilan 141 perusteella neuvottelutA-ja B-tukialueiden kotieläinta- 14411: louden ja puutarhatalouden tuet päättyvät vuoden 1999lopussa. Näiden tulotukien, 14412: kuten myös korotettujen investointitukien, jatkosta neuvotellaan EY:n komission 14413: kanssa ennen siirtymäkauden päättymistä. Vuonna 1998 aloitettu tekninen valmis- 14414: tautuminen tuottaa tausta-aineistoa neuvottelutavoitteiden laatimista varten. 14415: Siirryttäessä EY :n maitokiintiöjärjestelmään tuottajien viitemääriä jouduttiin alenta- 14416: maan 4,5 %:lla 1.4.1997. Leikkauksen korvaamiseksi tuottajille maksettiin maa- ja 14417: puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitetuista varoista 4 penniä kilolta 1.4.1997- 14418: 31.12.1997 välisenä aikana meijeriin toimitetusta maidosta. Korvauksen maksamista 14419: jatkettiin valtioneuvoston 18.12.1997 antamalla päätöksellä eräistä maa- ja puutar- 14420: hataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista 10 päivänä 14421: joulukuuta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen (1144/1997) 6 §:n muuttami- 14422: sesta. Sanotun päätöksen mukaisesti 1.1.1998-31.3.1998 välisenä aikana kaikesta 14423: markkinointiin ostetusta tai kuluttajille myydystä maidosta maksettavaan tuotantotu- 14424: keen sisältyy 2 penniä kilolta korvausta tuottajien meijerimaidon viitemäärien 14425: sopeuttamisesta maakiintiöön. Päätösten aiheuttamat tukimenot ovat noin 14426: 82 milj. mk. Korvauksen tasoa määrättäessä lähtökohtana on pidetty viitemäärän 14427: hallinnollista hintaa 65 penniä litralta. 14428: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 241 14429: 14430: Laki eläintautilain 15 §:n muuttamisesta 14431: 14432: HE 23/1997 vp 14433: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14434: Eduskunta edellytti 22.5.1997, että eläintautien valvontaohjelman toteutta- 14435: miseen osoitetaan riittävät voimavarat ja että riistaeläintautien tutkimusedel- 14436: lytykset turvataan. Eduskunta edellyttää myös, että maa- ja metsätalousmi- 14437: nisteriö toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle 1.6.1997 mennessä suun- 14438: nitelman toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 14439: Maa- ja metsätalousministeriö toimitti 23.5.1997 päivätyllä kirjeellään maa- ja 14440: metsätalousvaliokunnalle pyydetyn suunnitelman. 14441: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14442: 14443: Maitokiintiöt 14444: HE 2911997 vp 14445: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14446: Eduskunta edellytti 16.5.1997, että tuotantorenkaan ja yhteenliittymän pur- 14447: kautuessa toimintaa jatkavien osakkaiden edut turvataan siten, että toimintaa 14448: jatkavat voivat halutessaan säilyttää tuotantorenkaan viitemäärän koko- 14449: naisuudessaan. Viime kädessä tulee myöntää koko menetettyä määrää vas- 14450: taava lisäkiintiö. Maa- ja metsätalousministeriön meijerimaidon viitemäärien 14451: siirtämisestä 12 päivänä maaliskuuta 1997 antaman päätöksen (21911997) 5 14452: §:ään liittyen eduskunta edellyttää, että tapauksessa, jossa sisarusten keskei- 14453: sellä vuokrasopimuksella on vuokrattu maiden ohessa maitokiintiöt, tulee 14454: jatkavalle turvata maidontuotannon tason säilyttäminen. 14455: Eduskunta edellytti, että tuottajien viitemäärien ylitysten ja alitusten tasaus 14456: tulee toteuttaa ostajatason tasauksena viitemäärien suhteessa, mikä edellyttää 14457: edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 16 §:n muutta- 14458: mista. 14459: Eduskunta edellytti, että mikäli ylimääräistä tuotantotukea maksetaan sen 14460: johdosta, että viitemääriä alennetaan meijerimaidon viitemäärien sopeutta- 14461: miseksi maakiintiöön, tulee kyseinen tuotantotuen rahoitus järjestää siten, 14462: ettei se vaikuta vähentävästi muihin kansallisiin tukiin. Tarpeen vaatiessa 14463: tähän tarkoitukseen tulee käyttää maatilatalouden kehittämisrahaston varoja. 14464: Eduskunta edellyttää edelleen, että kyseistä tukea maksettaessa noudatetaan 14465: riittävää joustavuutta muun muassa siten, että tuottajat oikeutetaan tukeen 14466: myös siltä osin kuin he eivät vielä ole tuotannossaan pystyneet hyödyntä- 14467: mään hiljattain ostamaansa viitemäärän lisäystä. Päätöksen soveltamisessa 14468: tulee maaseutuelinkeinopiireille antaa tarpeellinen harkintavalta. 14469: Maa- ja metsätalousministeriö on 14.8.1998 antanut päätöksen, jolla määrätään 14470: poikkeuksista etuosto-oikeuteen viitemääriä hallinnollisesti myytäessä. Kyseisessä 14471: päätöksessä tuotantorenkaan ja yhteenliittymän osakkaille myönnetään poikkeus 14472: siten, että tuottajien yhteenliittymien purkautuessa toimintaajatkavilla osakkailla on 14473: etuosto-oikeus eroavan tuottajan viitemääriin. 14474: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 12.3.1997 päätöksen meijerimaidon viitemää- 14475: rien siirtämisestä. Sanotulla päätpksellä siirryttiin 1.7.1997 osittain hallinnolliseen 14476: 242 Maa- ja metsätalousministeriö 14477: 14478: viitemäärien välitykseen, jossa valtio ostaa viitemääriä kiinteään hintaan 65 penniä 14479: litra. Tuottajana, joka on myynyt vähintään puolet viitemäärästään valtiolle, on 14480: tietyin rajoituksin oikeus myydä jäljellä oleva viitemääränsä toiselle tuottajalle. TE- 14481: keskusten maaseutuosastot myyvät valtiolle ostetut viitemäärät alueensa tuottajille. 14482: Osastot jakavat myytävät määrät kolmen hakijaryhmän kesken. Ryhmään 3 14483: kuuluvat muun muassa tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaat silloin kun 14484: tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaana oleva viitemäärän haltija sopimuksen 14485: päättyessä myy viitemääränsä kansalliseen varantoon. Tämä mahdollistaa sen, että 14486: TE-keskus voi palauttaa yhteenliittymän ennalleen. 14487: Kiintiöjärjestelmän toimivuus edellyttää riittävän varannon muodostamista. Tästä 14488: syystä Euroopan yhteisön maidon- ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytän- 14489: töönpanosta annettua lakia muutettiin 30.6.1997 siten, että Maatilatalouden kehittä- 14490: misrahaston varoja voidaan käyttää viitemäärien ostamiseen kansalliseen varantoon. 14491: Vuonna 1997 rahaston varoja käytettiin tähän tarkoitukseen 3,4 milj. mk. Maa- ja 14492: metsätalousministeriö jakaa ostamalla varantoon kertyneet viitemäärät TE-keskuk- 14493: sille erikseen määräämillään perusteilla edelleen tuottajille jaettavaksi. Ministeriö 14494: pyrkii käytettävissään olevin keinoin turvaamaan maidontuotantoa jatkavien 14495: tuottajien tuotannon tason säilymisen. Osittain hallinnollisessa kiintiökauppajärjes- 14496: telmässä tuottajat voivat myös itse hankkia viitemääriä vapailta markkinoilta. 14497: Kullekin EU:n jäsenvaltiolle on vahvistettu kokonaiskiintiö, jota tilakohtaisten 14498: viitemäärien yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää. Jos maakiintiö ylittyy, jäsenvaltion 14499: on maksettava ylitysmaksua, joka on noin 2,20 markkaa ylityslitralta. Ylitysmaksu 14500: peritään tilakohtaisen viitemääränsä ylittäneiltä tuottajilta. Ennen maksun perimistä 14501: tehdään tilakohtaisten ylitysten ja alitusten tasaus. Tämä antaa osalle tuottajista 14502: mahdollisuuden ylittää viitemääränsä samalla määrällä, jolla muut alittavat viite- 14503: määränsä. Myös maidon tuotantotuen maksaminen on tällä hetkellä mahdollista 14504: kaikelle tuotetulle maidolle, mikäli maakiintiö ei ylity. Kiintiökaudesta 1995/1996 14505: lähtien on sovellettu valtakunnan tasolla ylitysten suhteessa tapahtuvaa tasausta. 14506: Viitemäärien 1.4.1997 tapahtuneen alentamisen korvaamiseksi on valtioneuvoston 14507: päätöstä (103011996) muutettu siten, että tuottajalta 1.4.1997-31.12.1997 välisenä 14508: aikana markkinointiin myydystä maidosta maksettavaa tuotantotukea on korotettu 14509: 4 penniä kilolta, jos tuottajan viitemäärää on alennettu meijerimaidon viitemäärien 14510: sopeuttamisesta maakiintiöön annetussa valtioneuvoston päätöksessä (284/ 1997) 14511: tarkoitetulla tavalla. Korvauksen tasoa määrättäessä lähtökohtana pidettiin viitemää- 14512: rän hallinnollista hintaa 65 penniä litralta. Sanotusta korvauksesta aiheutui valtiolle 14513: menoja vuonna 1997 noin 70 milj. mk, joka maksettiin talousarviossa maa- ja 14514: puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuodelle 1997 varatusta siirtomäärärahasta. 14515: Koska kyseinen korvaus maksettiin lisähintana vuoden 1997 yhdeksän viimeisen 14516: kuukauden aikana, kiintiöitä alkuvuonna ostaneet tuottajat ja tuotantoaan laajenta- 14517: massa olevat tuottajat eivät välttämättä ehtineet saada edes hallinnollista hintaa 14518: vastaavaa 65 pennin korvausta leikattua litraa kohti. Muun muassa tästä syystä 14519: korvauksen maksamista jatkettiin valtioneuvoston 18.12.1997 antamalla päätöksellä 14520: eräistä maa- ja puutarhataloustuoltajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden 14521: toista annetun valtioneuvoston päätöksen ( 1144/1997) 6 §:n muuttamisesta. Sanotun 14522: päätöksen mukaisesti 1.1.1998-31.3.1998 välisenä aikana kaikesta markkinointiin 14523: ostetusta tai kuluttajille myydystä maidosta maksettavaan tuotantotukeen sisältyy 14524: 0,02 mk/kg korvausta tuottajien meijerimaidon viitemäärien sopeuttamisesta 14525: maakiintiöön. 14526: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 14527: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 243 14528: 14529: Maataloustuotteiden kauppa 14530: HE 39/1997 vp 14531: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14532: 14533: Eduskunta edellytti 9.6.1997, että maataloustuotteiden kauppaa koskevien 14534: säännösten uudistamista ensi tilassa jatketaan tavoitteena mahdollisimman 14535: yhdenmukainen säännöstö. 14536: Eduskunnan lausuma on otettu huomioon valmisteltaessa rehuvalmisteiden tuotan- 14537: toa ja markkinointia koskevaa rehulain uudistamista. Uusi rehulaki (39611998) tuli 14538: voimaan 15.6.1998. Laki on tältä osin yhdenmukaistettu lausuman yhteydessä 14539: hyväksytyn siemenkauppalain vastaavien säännösten kanssa. Säännösten yhdenmu- 14540: kaistamista on tarkoitus jatkaa mahdollisuuksien mukaan maataloustuotteiden 14541: kauppaa koskevia säännöksiä uudistettaessa. 14542: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14543: 14544: Luontaiselinkeinotilojen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen 14545: HE 54/1997 vp 14546: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14547: 14548: Eduskunta edellytti 9.6.1997, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy vä- 14549: littömästi toimenpiteisiin luontaiselinkeinotilojen toiminnan jatkuvuuden 14550: turvaamiseksi pysyvällä tavalla mukaan lukien tämän mahdollisesti edellyt- 14551: tämien säädösmuutosten valmistelut. 14552: Lausuma liittyi muun muassa luontaiselinkeinolain muuttamista koskevaan hallituk- 14553: sen esitykseen, jossa oli esitetty luontaiselinkeinotiloille myönnettyjen lainojen 14554: koron alentamista ja velkajärjestelyjen mahdollistamista. Pääasiallisen uhan 14555: nykyisten luontaiselinkeinotilojen toiminnan jatkuvuudelle muodostavat juuri jo 14556: tehdyistä investoinneista aiheutunut runsas velkaantuminen. Luontaiselinkeinotilojen 14557: velkahelpotusten täysimittaista käynnistämistä on kuitenkin haitannut se, että EY:n 14558: komission lopullista vastausta helpotusten yksityiskohtaisista ehdoista ei ole vielä 14559: saatu. 14560: Maa- ja metsätalousministeriö on 13.10.1998 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä 14561: on selvittää eri vaihtoehdot yhtenäistää porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskeva 14562: rahoituslainsäädäntö ja mahdollisesti koota säännökset samaan lakiin sekä tehdä 14563: selvityksen perusteella ehdotus lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän tulee 14564: lisäksi kiinnittää erityistä huomiota mahdollisuuksiin parantaa luontaiselinkeinotilo- 14565: jen taloudellista asemaa. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.3.1999 14566: mennessä. 14567: 14568: Laki eläinten lääkitsemisestä 14569: HE 55/1997 vp 14570: Maa- ja m etsätalousv aliok unta 14571: 14572: Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää mahdolli- 14573: suudet luoda maahamme eläinhuoltovakuutus, joka kattaisi muut eläintaudit 14574: kuin salmonellan ja lakisääteisesti vastustettavat taudit. 14575: 244 Maa- ja metsätalousministeriö 14576: 14577: Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä Eläintautien torjuntayhdistys ry:n, 14578: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ja vakuutusyhtiöiden edustajien kanssa 14579: selvittänyt mahdollisuutta kyseiseen eläinhuoltovakuutukseen. Selvitystyössä on 14580: ilmennyt, että laajan, muut kuin lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit kattavan 14581: eläinvakuutusjärjestelmän luominen ei ole mahdollista. Yhteistyössä viranomaisten, 14582: elinkeinooja vakuutusyhtiöiden kanssa on kuitenkin mahdollista arvioida vakuutuk- 14583: sen mahdollisuus yksittäisille eläintaudeille. Tältä pohjalta vakuutuksen piiriin 14584: otettiin kesäkuun 1998 alusta sikojen PRRS-tauti. PRRS-taudin vastustamisesta 14585: sikaloissa annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosas- 14586: ton päätös tuli voimaan 20.11.1998. 14587: 14588: Ojitustoimitusten kustannusten jakautuminen 14589: HE 6711997 vp 14590: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14591: 14592: Eduskunta edellytti 30.9.1997, että muun muassa lain soveltamista koske- 14593: valla ohjeistuksella huolehditaan siitä, että ojitustoimitusten kustannukset 14594: jakautuvat oikeudenmukaisesti ojituksesta eri maankäyttömuodoille koituvan 14595: tosiasiallisen hyödyn suhteessa. 14596: Lausuma on otettu huomioon siten, että alueellisten ympäristökeskusten ojitustoi- 14597: mituksia hoitavalle henkilöstölle järjestettiin syksyllä 1997 koulutustilaisuus, jossa 14598: asiaa käsiteltiin peruskoivatosta koskevassa lainsäädännössä tapahtuneiden muutos- 14599: ten esittelyn yhteydessä. Vastaava koulutustilaisuus järjestetään työvoima- ja 14600: elinkeinokeskusten peruskuivatusasioita käsittelevälle henkilöstölle keväällä 1999. 14601: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma ehdotetaan poistettavaksi. 14602: 14603: Kalastuslain muutokset ja kalastuksen valvonta 14604: HE 68/1997 vp 14605: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14606: Eduskunta edellytti 26.5.1997, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimi- 14607: tetaan kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä selvitys siitä, miten ka- 14608: lastuksen valvonta on toteutunut tämän vuoden alusta kalastuslakiin tullei- 14609: den muutosten osalta samoin kuin muutosten vaikutuksista maksukertymä- 14610: än. 14611: Eduskunnan edellyttämä selvitys on määräaikaan mennessä toimitettu eduskunnan 14612: maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 14613: Lainmuutosten vaikutusten senraamiseksi on valvonnan toimivuuteen jouduttu 14614: kiinnittämään jatkuvasti huomiota. 14615: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14616: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 245 14617: 14618: Tornionjoen kalastus 14619: HE 78/1997 vp 14620: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14621: 14622: Eduskunta edellytti 27.5.1997, että päätöksessä kalastuksesta Tornionjoen 14623: kalastusalueen rajajokisopimuksen B liitteen 1 §:ssä määritellyllä jokialueel- 14624: Ia vavalla ja vieheellä tapahtuva lohen ja taimenen kalastus sallitaan vuosi- 14625: na 1997-2002 toukokuun 1 päivän alusta elokuun 15 päivän loppuun lu- 14626: kuun ottamatta tänä aikana viikoittain maanantain kello 19.00 ja keskiviikon 14627: kello 19.00 välistä aikaa ja että kaikki kalastus kulku-, ajo- ja kulleverkoilla 14628: sekä nuotilla kielletään kesäkuun 1 päivänä alusta heinäkuun 20 päivän lop- 14629: puun. 14630: Tornionjoella tapahtuvaa kalastusta koskevat ratkaisut perustuvat Suomen ja 14631: Ruotsin puoleisilla jokialueilla maiden yhteisesti sopimaan käytäntöön. Vuosia 14632: 1998-2002 koskevat ratkaisut ovat vuosittain annettavien säännösten mukaisia. 14633: Niiden valmistelussa Suomen viranomaiset pyrkivät eduskunnan edellyttämiin 14634: tavoitteisiin. Viehekalastuksessa eduskunnan esittämän ponnen mukaiset tavoitteet 14635: on saavutettu, kullekalastuksessa tavoitetta ei saavutettu. 14636: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14637: 14638: Petovahinkojen ennaltaehkäisy 14639: HE 100!1997 vp 14640: Valtiovarainvaliokunta 14641: 7) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 14642: edellytti momentin 30.36.42 kohdalla, että hallitus esittää määrärahat peto- 14643: vahinkojen enneltaehkäisyyn poronhoitoalueena viimeistään vuoden 1999 14644: talousarviossa ja ottaa tässä yhteydessä huomioon erityisesti lisääntyneet 14645: kotkatuhot 14646: Momentin 30.36.42 (Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen) määrära- 14647: haa saadaan sen perustelujen mukaan käyttää vahinkojen korvaamisen ja petoeläin- 14648: kantojen suojelun ohella vahinkojen estämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Kotka- 14649: vahingot siirtyivät vuoden 1998 alusta korvattavaksi ympäristöministeriön toimesta. 14650: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopii- 14651: reille vuodeksi 1998 tulostavoitteeksi laatia suunnitelma petovahinkojen kasvun 14652: pysäyttämiseksi poronhoitoalueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 14653: vuosina 1997 ja 1998 suorittanut Lapin paliskunnassa tutkimuksen poronvasojen 14654: hävikin selvittämiseksi porojen kesämerkinnän ja syyserotuksen välisenä aikana. 14655: Tutkimuksessa on tarkasteltu myöskin suurten petoeläinten samoin kuin kotkan 14656: osuutta vahinkoihin. 14657: Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa on momentille 30.41.42 (Petoeläinten 14658: aiheuttamien vahinkojen korvaaminen) myönnetty lisämäärärahaa 2 milj. mk mm. 14659: petovahinkojen estämistoimenpiteiden tehostamiseen. Valtion vuoden 1999 talous- 14660: arviossa on samalle momentille myönnetty 10 milj. markkaa. Korvaoksien määrän 14661: kehittyminen ratkaisee, missä määrin määrärahaa on mahdollista käyttää vahinkojen 14662: ennaltaehkäisyyn. 14663: 246 Maa- ja metsätalousministeriö 14664: 14665: Työllisyysvarojen käyttö vesihuoltotöihin 14666: HE 100!1997 vp 14667: Valtiovarainvaliokunta 14668: 14669: 8) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 14670: edellytti momentin 30.85.77 kohdalla, että vesihuoltotöihin käytetään myös 14671: jatkossa työllisyysvaroja, jotta esimerkiksi kahden tai useamman kunnan 14672: yhteiset vesihuoltohankkeet voitaisiin turvata. 14673: Alueelliset ympäristökeskukset toteuttavat maa- ja metsätalousministeriön sekä 14674: ympäristöministeriön toimialan vesihuoltotöitä, joita rahoitetaan paitsi asianomais- 14675: ten ministeriöiden pääluokasta myös työministeriön pääluokan työllisyysvaroista. 14676: Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ao. momenttien pää- 14677: tösosien mukaan momenttien määrärahoJa saa käyttää valtion vesihuoltotöiden 14678: toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja valmistunut työ saadaan sopia 14679: luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Työministeriön momentin 14680: 34.06.77 perusteluihin ei sisälly vastaavaa käyttötarkoitusta koskevaa mainintaa. 14681: Eduskunta on valtion vuoden 1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä, työministeri- 14682: ön hallinnonalan luvun 34.06 kohdalla ottanut uudelleen kantaa työllisyysvarojen 14683: käyttämiseen vesihuoltotöihin ja hyväksynyt asiasta uuden lausuman: "Eduskunta 14684: edellyttää, että työllisyysasetusta muutetaan siten, ettei se rajoita työllisyysmäärära- 14685: hojen käyttöä pelkästään valtion omiin investointeihin ja että valtion investoinniksi 14686: voidaan katsoa myös yhteistyöhanke, joka luovutetaan yhteistyöosapuolen hoitoon". 14687: Koska eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan 14688: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä, ehdotetaan momenttiin 30.85.77 14689: (nykyisin 30.51.77) liittyvä lausuma poistettavaksi. 14690: 14691: Torjunta-aineiden tutkimustoiminta, päällekkäisyys 14692: HE 141!1997 vp 14693: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14694: 14695: Eduskunta edellytti 28.10.1997, että kustannusten alentamiseksi torjunta- 14696: ainevalmisteiden hyväksymiseen liittyvää menettelyä tehostetaan ja järkipe- 14697: räistetään poistamalla päällekkäistä tutkimustoimintaa. 14698: Eduskunnan lausuma liittyy eduskunnan aikaisempaan lausumaan, joka koski 14699: hallituksen esitystä (HE 170/1994 vp) kasvinsuojeluaineita koskevien torjunta- 14700: ainelain säännöksien harmonisointia EY-säännösten kanssa. Lausumien edellyttämä 14701: torjunta-ainevalmisteiden hyväksymiseen liittyvä menettelyn tehostaminen ja 14702: järkiperäistäminen poistamalla päällekkäistä tutkimustoimintaa on tarkoitus toteuttaa 14703: viimeistään EY:n biosiididirektiivin voimaansaattamisen yhteydessä toukokuussa 14704: 2000. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset 14705: direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä säädöksistä ja määräyksistä. 14706: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14707: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 247 14708: 14709: Luonnonmukaisen tuotannon satovahingot 14710: HE 142/1997 vp 14711: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14712: 14713: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että luonnonmukaiseen tuotantoon siirty- 14714: mässä olevat tilat saavat lain yleisten periaatteiden mukaisesti korvausta 14715: luonnonolosuhteiden aiheuttamista, osoitettavissa olevista, taloudellisista 14716: menetyksistä. 14717: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymässä olevat tilat eivät menetä satovahingon 14718: kohdatessa mitään pinta-alaperusteisia tukia eikä myöskään siirtymävaiheen 14719: LUOMU -tukea. Siirtymävaiheen jälkeen tilat ovat oikeutettuja satovahinkokorvauk- 14720: siin satovahinkojen korvaamisesta annetun lain yleisten periaatteiden mukaisesti. 14721: Vuoden 1998 satovahinkojen osalta on tarkoitus osoittaa luonnonmukaiseen 14722: tuotantoon siirtymävaiheessa oleville viljelypinta-aloille maksettavat satovahinko- 14723: yleiskorvaukset (ruis- ja nurmiala) sekä vehnälle maksettavan kasvinviljelyn 14724: kansallisen tuen korotus samalla tavoin kuin muulle ruis-, vehnä- ja nurmialalle. 14725: Jatkossa on tarkoitus satovahinkojen korvaamisesta annetun lain uudistamistyön 14726: yhteydessä selvittää, millä tavoin ja millä edellytyksillä luonnonmukaiseen tuotan- 14727: toon siirtymävaiheessa olevien tilojen tulisi kuulua satovahinkokorvausjärjestelmän 14728: piiriin. 14729: 14730: Metsänhoitoyhdistysten toiminta puukaupassa 14731: HE 17111997 vp 14732: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14733: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus seuraa metsänhoitoyhdistysten 14734: toimintaa puukaupassa sääntelevien säännösten soveltamista ja vaikutuksia 14735: erityisesti energiapuun ja pienyrityksille toimitettavan puun osalta ja ryhtyy 14736: tarvittaessa toimiin säännösten muuttamiseksi. 14737: Eduskunta edellytti, että lain puukauppaa koskevia säännöksiä täytäntöön- 14738: pantaessa pidetään riittävänä, että metsänhoitoyhdistyksellä on kirjallinen 14739: valtuutus siinä vaiheessa, kun omistusoikeus puuerään siirtyy puun ostajalle 14740: Laki metsänhoitoyhdistyksistä (534/1998) tulee voimaan 1.1.1999. Lain 7 §:n 4 14741: momentin nojalla metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia 14742: säännöksiä metsänhoitoyhdistyksen sekä sen luottamus- ja toimihenkilön toiminnas- 14743: ta puukaupassa ja puunkorjuussa. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa lain 14744: puukauppaa sääntelevien säännösten soveltamista ja vaikutuksia sekä antaa tarpeen 14745: vaatiessa tarkempia säännöksiä. Lain nojalla 30.12.1998 annetun asetuksen 14746: (1227/1998) 9 §:n mukaan metsänhoitoyhdistyksen tulee toimittaa metsäkeskukselle 14747: tilikautta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä mm. ilmoitus metsänhoi- 14748: toyhdistyksen ilman metsänomistajan kirJallista valtuutusta toimittamasta puusta. 14749: Uusi metsänhoitoyhdistyslaki ei vielä ollut voimassa kertomusvuotena, joten 14750: myöskään säännösten tulkinnasta käytännössä ei ole vielä saatu kokemuksia. Maa- 14751: ja metsätalousministeriö seuraa lain puukauppaa koskevien säännösten soveltamista 14752: puumarkkinoilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Metsänhoitoyhdistyslain 14753: puukauppaa koskevat säännökset pyrkivät osaltaan turvaamaan kansantalouden 14754: kannalta keskeisten raakapuumarkkinoiden häiriötöntä toimintaa. 14755: 248 Maa- ja metsätalousministeriö 14756: 14757: Metsätilojen tukeminen 14758: HE 19711997 vp 14759: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14760: 14761: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että maaseutuelinkeinolain mukaisia maan- 14762: järjestely- ja rahoitusmahdollisuuksia käytetään kompensoivasti alueellisella 14763: tasolla metsätaloustoimintaa harjoittavien tahojen metsätilojen tiluskokojen 14764: kehittämiseksi ja että lain kumoamisen vaikutuksia muutoinkin seurataan. 14765: Maa- ja metsätalousministeriö on työvoima- ja elinkeinokeskuksille antamassaan 14766: vuoden 1998 maanosto-ja myyntitoimintaa koskevissa ohjeissa edellyttänyt, että 14767: TE-keskusten hallintaan tuleva ja hallinnassa oleva maa tulee mahdollisimman 14768: nopeassa aikataulussa käyttää maatilojen koon suurentamiseen. 14769: Kun maan käyttämistä koskevat tilastot on asiasta annettujen ohjeiden mukaan 14770: toimitettava ministeriöön seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, ei 14771: toiminnan laajuutta vuonna 1998 voida vielä tässä vaiheessa arvioida. 14772: Rahoituksellisin toimin tilakoon kehittämistavoitetta on toteutettu myöntämällä 14773: pelto- ja metsälisämaan kaupoille korkotukilainaa. Lapin läänissä metsähsäalueiden 14774: hankinnan tukimuotona on myös valtion laina, johon sisältyy korkoetuus. Peltolisä- 14775: alueen ostoon myönnetty lainamäärä on vuonna 1998 ollut enintään 80 % kauppa- 14776: hinnasta, tukitason ollessa enintään 20 %. Metsälisäalueen ostossa on enimmäis- 14777: lainamäärä ollut 40 %kauppahinnasta ja tukitaso enintään 10 %. Lisämaanostoon 14778: myönnetty tuki on tarkoituksella pidetty alempana, kuin muihin tuotannollisiin 14779: investointeihin suunnattu tuki, ettei se osaltaan vaikuttaisi maan hintatasoa nosta- 14780: vasti. Lisämaan ostoon on 7.12.1998 mennessä myönnetty 1 177 kpl lainoja, 14781: tuettujen lainojen kokonaismäärän ollessa noin 166 milj. mk. 14782: Maa- ja metsätalousmaan hintatason kehityksestä vuonna 1998 ministeriöllä on 14783: tässä vaiheessa vuotta käytettävissään vain yksittäisiä tietoja. Niiden mukaan maa- 14784: ja metsätalousmaan hintataso vaikuttaisi olevan lievässä nousussa. Hintatason 14785: kehityksestä saadaan tarkemmat tiedot sitten, kun maanmittauslaitoksen kyseistä 14786: vuotta koskevat kauppahintatilastot ovat valmistuneet. On kuitenkin luultavaa, että 14787: maakaupan vapautumisen merkityksen erittely muista maan hintatasoon vaikuttavis- 14788: ta tekijöistä tulee olemaan verraten vaikeaa. 14789: Maanhintaoikeuslain kumoaminen ei ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella 14790: vaikuta aiheuttaneen kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemista tai muitakaan 14791: selkeästi havaittavia muutoksia. Tilanne on siten verrattavissa vuosiin 1995 ja 1996, 14792: jolloin maanhankintaoikeuslain soveltamisalueen piiristä rajattiin valtioneuvoston 14793: päätöksillä pois ensin Etelä-Suomi ja jälkimmäisenä vuotena Länsi- ja Pohjois- 14794: Suomi. Näilläkään alueilla ei tietoon ole tullut maanomistustilanteen kehittymiseen 14795: liittyviä kielteisiä seurausvaikutuksia. Maaseutuyrittäjien edellytykset tilakoon 14796: suurentamiseen ovat siten säilyneet, vaikka kilpailuolosuhteet ovat jonkin verran 14797: kiristyneet. 14798: 14799: Tutkimuskeskuksen johtokunnan puheenjohtajan valinta 14800: HE 19811997 vp 14801: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14802: 14803: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että tutkimuskeskuksen johtokunnan puheen- 14804: johtajan tulee, mikäli mahdollista, edustaa Helsingin yliopiston maatalous- 14805: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 249 14806: 14807: metsätieteellistä tiedekuntaa. 14808: Maa- ja metsätalousministeriö on 20.3.1998 määrännyt Maatalouden tutkimuskes- 14809: kuksen johtokunnan 31.12.2000 päättyväksi toimikaudeksi. 14810: Johtokunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Esko Lindstedt Cultor Oy:stä ja 14811: varapuheenjohtajaksi maatalousneuvos Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousminis- 14812: teriöstä. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa edustaa vt. 14813: professori Jukka Kola Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. 14814: Johtokuntaa koottaessa otettiin huomioon Maatalouden tutkimuskeskuksen kansain- 14815: välisen arvioinnin suositukset ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutki- 14816: muksen kehittämislinjaukset. Johtokunnan puheenjohtajaa valittaessa pidettiin 14817: tärkeänä tutkimuslaitoksen yhteyksien lisäämistä elinkeinoelämään ja yritysmaail- 14818: maan. Yhteydet Helsinginyliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ovat 14819: jatkuvasti toimineet moitteettomasti. 14820: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14821: 14822: Siemenkauppa ja siemenhuolto 14823: HE 21111997 vp 14824: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14825: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että käsiteltäessä EU:n komission uutta eh- 14826: dotusta neuvoston direktiiviksi siemenkaupan alalle hallitus asettaa maamme 14827: tavoitteeksi sellaisen järjestelyn, joka mahdollistaa toimenpiteet maamme 14828: siemenhuollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoisen siemenen 14829: perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi siten kuin edus- 14830: kunta on jo aikaisemmin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöjen 14831: (MmVM 28/1992 vp ja MmVM 23/1996 vp) mukaisesti edellyttänyt. 14832: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 14833: vuonna 1997 ja 1998 (HE 21111997 vp ja HE 217/1998 V{>). Lisäksi maa- ja 14834: metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle vahokunnalle 1.4.1998 14835: kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kylvösiemendirektiivien muuttami- 14836: sesta (U 17/1995 vp). Näissä asiakirjoissa on selostettu mihin toimenpiteisiin 14837: eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa koskevien lausumien johdosta on 14838: ryhdytty. 14839: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14840: 14841: Metsäsuunnitelma ja nuoren metsän hoito 14842: HE 212!1997 vp 14843: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14844: 14845: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että hallinnoinnin selkeyttämiseksi met- 14846: säsuunnitelma määritellään keskitetysti siten, että eri säännöksissä asetetta- 14847: vat suunnitelmavelvoitteet muodostuvat mahdollisimman yhtenäisiksi. 14848: Eduskunta edellytti, kiinnittäen samalla huomiota nuoren metsän hoitotar- 14849: peen laajuuteen ja kiireellisyyteen, että myös metsätalouden organisaation 14850: kautta ohjataan varoja työllisyystöihin. 14851: 250 Maa- ja metsätalousministeriö 14852: 14853: Maa- ja metsätalousministeriö selvittää metsäsuunnitelmaa koskevien säännösten 14854: kehittämistarpeen lausumassa edellytetyllä tavalla ja tekee tarvittavat muutosehdo- 14855: tukset säännösten muun tarkistamisen yhteydessä. 14856: Maa- ja metsätalousministeriö aloitti nuoren metsän hoito kampanjan vuoden 1997 14857: loppupuolella. Kampanjan tarkoituksena vuosien 1998-2002 aikana lisätä nuoren 14858: metsän hoitotöitä yksityismetsissä siten, että jälkeenjääneisyys näissä töissä 14859: saataisiin kurottua umpeen. Vuoden 1998 valtion talousarviossa nuoren metsän 14860: hoitoon osoitettu määräraha on mahdollistanut hyvän alun kampanjalle. Maa- ja 14861: metsätalousministeriö on selvittänyt yhteistyössä työministeriön kanssa nuoren 14862: metsän hoitotöiden ja energiapuun korjuun rahoitusmahdollisuuksia. 14863: 14864: Ympäristötuen maksaminen hakeyrittäjille 14865: HE 10511998 vp 14866: Valtiovarainvaliokunta 14867: 11) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14868: ta edellytti momentin 30.31.44 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 14869: kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten, että 14870: se mahdollistaa ympäristötuen maksamisen hakeyrittäjille ja Lapin vajaa- 14871: tuottoisten metsien uudistamisesta annetun lain Voimassaoloajan päättyessä 14872: toteuttamatta vielä olevien viljelyhankkeiden saattamisen loppuun Pohjois- 14873: Suomessa. 14874: Lausuma on tullut hallituksen tietoon. Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin 14875: ympäristötuen maksamiseksi hakeyrittäjille ja ns. Lapin lain mukaisten, keskeneräi- 14876: sinä olevien metsäviljelyhankkeiden loppuunsaattamiseksi. 14877: 14878: Petoeläinten vahinkojen korvaamisen laajentaminen 14879: HE 10511998 vp 14880: Valtiovarainvaliokunta 14881: 12) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14882: ta edellytti momentin 30.41.42 kohdalla, että lainsäädäntöä muutetaan pikai- 14883: sesti koskemaan petoeläimen ihmiselle tai muulle kuin porotalouteen, maa- 14884: talouteen tai muuhun eläinten pitoon tarkoitetulle irtaimelle omaisuudelle 14885: aiheuttaman vahingon korvaamista. 14886: Lausuma on tullut hallituksen tietoon. 14887: 14888: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen käyttö 14889: HE 13511998 vp 14890: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14891: 14892: Eduskunta edellytti 17.11.1998, että kyseisen lain mahdollistama maatilata- 14893: louden kehittämisrahaston varojen käytön laajeneminen rajataan hankkeisiin, 14894: joiden avulla edistetään maaseudun toimintaedellytysten säilymistä maatila- 14895: talouden kehittämisrahastosta annetun lain (65711966) 3 §:n 1 momentin 14896: mukaisesti. 14897: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 251 14898: 14899: Tasavallan Presidentti antoi 4.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 14900: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 14901: Maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta on käsitellyt vuoden 1999 väliaikai- 14902: sen käyttösuunnitelman ja maa- ja metsätalousministeriö on raha-asiain valiokunnan 14903: käsittelyn jälkeen vahvistanut sen 30.12.1998. Käyttösuunnitelmassa on lausumassa 14904: tarkoitetun lainkohdan eli maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 14905: annetun lain 31 §:n nojalla osoitettu lausuman mukaiseen tarkoitukseen kehittämis- 14906: rahaston varoja ainoastaan kompensaatiorahoituksena Keski-Pohjanmaan maakun- 14907: nan tavoite 6-alueelle. Varat on tarkoitettu maaseudun kehittämishankkeisiin 14908: alueella, jossa rahoitus muussa tapauksessa loppuisi kokonaan vuonna 1999. Varoja 14909: ei voida käyttää vastoin maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 3 §:n 1 14910: momentin säännöksiä. 14911: 14912: Siemenhuolto 14913: HE 217!1998 vp 14914: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14915: 14916: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että käsiteltäessä EU:n komission ehdotusta 14917: neuvoston direktiiviksi siemenkaupan alalle hallitus asettaa maamme tavoit- 14918: teeksi sellaisen järjestelyn, joka mahdollistaa toimenpiteet maamme siemen- 14919: huollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoisen siemenen perinnöl- 14920: lisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi siten kuin eduskunta on 14921: jo aikaisemmim maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöjen (Mm VM 14922: 2811992 vp, MmVM 23/1996 vp ja MmVM 1511997 vp) mukaisesti edel- 14923: lyttänyt. 14924: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 14925: vuonna 1997 ja 1998 (HE 21111997 vp ja HE 217/1998 vp). Lisäksi maa- ja 14926: metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle valiokunnalle 1.4.1998 14927: kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kylvösiemendirektiivien muuttami- 14928: sesta (U 17/1995 vp). Näissä asiakirjoissa on selostettu mihin toimenpiteisiin 14929: eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa koskevien lausumien johdosta on 14930: ryhdytty. 14931: 14932: Satovahinkokorvaukset siirtymävaiheessa olevalle tuotannolle 14933: 14934: HE 241!1998 vp 14935: Valtiovarainvaliokunta 14936: 1) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 14937: edellytti momentin 30.31.44 kohdalla, että hallitus käynnistää toimet asetuk- 14938: sen antamiseksi siten, että satovahinkokorvausten myöntäminen myös siirty- 14939: mävaiheessa olevalle tuotannolle tulee mahdolliseksi, jossa yhteydessä tulee 14940: arvioida myös esimerkiksi omavastuun taso ja erikoistuotannon ongelmat. 14941: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymävaiheessa olevilla peltolohkoilla harjoitetun 14942: maataloustuotannon saattaminen jälkikäteen satovahinkojen korvaamisesta annetussa 14943: laissa (530/1975) tarkoitetun viljelmäkohtaisen satovahinkokorvauksen piiriin ei ole 14944: mahdollista, koska vahinkoja ei ole arvioitu eikä arviota enää huomattavan pitkän 14945: ajan jälkeen vahinkotapahtumasta voida luotettavasti toimittaa. Sen sijaan kyseiselle 14946: tuotannolle on mahdollista kohdistaa pinta-alaperusteisia satovahinkoyleiskorvauk- 14947: 252 Maa- ja metsätalousministeriö 14948: 14949: sia samoin perustein kuin tavanomaiselle tuotannolle. Vuonna 1998 viljelyssä 14950: olevalle ruis- ja vehnäalalle kohdistetaan valtioneuvoston tekemien päätösten 14951: mukaisesti yleiskorvauksenluontoinen 450 markan suuruinen lisätuki. Vastaavasti 14952: myös vuonna 1998 viljelyssä olleelle nurmialalle on tarkoitus osoittaa yleiskorvaus, 14953: jonka tarkempi suuruus selviää helmikuun alkuun 1999 mennessä. Edellä mainitut 14954: korvaukset on tarkoitus osoittaa myös luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymävai- 14955: heessa oleville viljelyksille. 14956: Ministeriö katsoo edellä mainitut toimenpiteet riittäviksi lieventämään siirtymävai- 14957: heessa oleville viljelyksille vuoden 1998 satovahingoista aiheutuneita taloudellisia 14958: menetyksiä. 14959: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 14960: 14961: Korkotukilainojen myöntöv altuus 14962: 14963: HE 24111998 vp 14964: Valtiovarainvaliokunta 14965: 14966: 2) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 14967: edellytti momentin 30.33.49 kohdalla, että vuodelle 1998 hyväksytty korko- 14968: tukilainojen myöntämisvaltuus käytetään täysimääräisesti, jolloin lainoja 14969: myönnetään kuluvana vuonna 1 000 000 000 markkaa. 14970: Vaikka lainahakemuksia on työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla 14971: vireillä varsin runsaasti, ehdittiin myöntövaltuutta sitoa päätöksin vain noin 14972: 870 000 000 markkaa. Tämä johtui siitä, että lisätalousarvio hyväksyttiin vasta 14973: aivan vuoden loppupuolella. 14974: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 14975: 14976: 14977: Liikenneministeriö 14978: 14979: Veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen 14980: HE n:o 104!1988 vp. 14981: Valtiovarainvaliokunta 14982: 14983: 20) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo-ja menoarvion 14984: vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 32.10.29 kohdalla, että hallitus 14985: turvaa veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkumisen. 14986: Veneilyasiain neuvottelukunta on toiminut 31.1.1997 asti. Neuvottelukunnan 14987: hoitamaan tiedotus- ja valistustoimintaan on vuosittain varattu valtion talousarvioon 14988: merenkulkulaitoksen lukuun tarvittavat määrärahat. 14989: Uutta vesiliikennelakia ( 46311996) ja vesiliikenneasetusta (124/1997) koskeva 14990: tiedotus- ja valistustoiminta hoidettiin yhteistyössä poliisin, liikenneministeriön, 14991: sosiaali- ja terveysministeriön, merenkulkulaitoksen, Suomen Uimaopetus- ja 14992: Hengenpelastusliiton sekä Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kesken. Samat 14993: tahot ovat jatkossakin hoitaneet veneilyn tiedotus- ja valistustoimintaa. 14994: Veneilyasiain neuvottelukunta on tarkoitus asettaa uudelleen vuoden 1999 alkupuo- 14995: lella. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia merenkulkulaitoksen apuna veneilyyn 14996: liittyvissä asioissa. Neuvottelukunnan tehtävien painopistealuetta tullaan mahdolli- 14997: sesti tarkistamaan muuttuneista olosuhteista johtuen. 14998: 14999: Merijatkoyhteyksien suunnittelu Keitele-Päijänteen kanavalla 15000: 15001: HE n:o 57/1991 vp. 15002: Valtiovarainvaliokunta 15003: 43) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi- 15004: on vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 31.30.78 kohdalla, että Keite- 15005: leen - Päijänteen kanavan valmistumisen myötä on ryhdyttävä suunnittele- 15006: maan tarvittavia merijatkoyhteyksiä. 15007: Liikenneministeriö asetti 30.4.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 15008: Kymijoen kanavan, Mäntyharjun kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkos- 15009: ton investointikustannukset, hankkeen kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja 15010: yhteiskuntataloudelliset vaikutukset sekä arvioida mahdollisen toteutuksen jälkeiset 15011: nettokustannuksen vaikutukset valtiontaloudelle. 15012: Maaliskuussa 1997 jättämässään raportissa työryhmä totesi, että Kymijoen kanava 15013: on todennäköisesti yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke ja Kymijoki - 15014: Mäntyharju kanavapari mahdollisesti kannattava hanke. Sen sijaan Mäntyharjun 15015: kanava yksittäisenä hankkeena on työryhmän mukaan kannattamaton. Työryhmä 15016: katsoi edelleen, että mikäli valtioneuvoston antamien menokehysten nykyinen taso 15017: jatkuu lähivuosina ja liikenneinfrastruktuurihankkeita toteutetaan yhteiskuntata- 15018: loudellisen kannattavuuden mukaisessa järjestyksessä, Kymijoen kanavalla ei ole 15019: mahdollisuutta lähivuosina päästä toteutusohjelmiin. Työryhmän mielestä kanavien 15020: aluevaraukset seutukaavoissa on kuitenkin syytä säilyttää ja talviliikenteen hoitami- 15021: seen liittyvät lisäselvitykset samoin kuin tiettyihin ympäristökysymyksiin liittyvät 15022: jatkoselvitykset ovat perusteltuja. 15023: 254 Liikenneministeriö 15024: 15025: Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut työryhmän arvioimaan Saimaan kanavan 15026: mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavaliikenteen kannalta oleellisten muiden 15027: kanavahankkeiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaikutuksia. Saimaan 15028: kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös 15029: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia osana itäisen Suomen sisävesiväylästön järjeste- 15030: lyjä. Työryhmän toimikausi on vuoden 1999 loppuun asti. 15031: 15032: Postitoiminta 15033: HE n:o 49!1993 vp. 15034: L iik ennevaliokunta 15035: 15036: Eduskunta edellytti 8.10.1993, että jos muun postitoiminnan harjoittajan 15037: kuin perustettavan osakeyhtiön Postin toiminta vaikuttaa olennaisesti sano- 15038: tun yhtiön hoitamaan maanlaajuiseen peruspalveluun kuuluvan kirjeliiken- 15039: teen taloudellisiin edellytyksiin tai muuten on omiaan olennaisesti haittaa- 15040: maan tämän peruspalvelun toteuttamista, liikenneministeriö asettaa tällaisel- 15041: le kilpailevalle toiminnalle ehtoja ja rajoituksia turvatakseen peruspalvelujen 15042: yleisen saatavuuden. Toiminnan ehdoissa voidaan muun ohella määrätä, että 15043: kilpailevan toiminnan harjoittaja osallistuu taloudellisesti tai toiminnallisesti 15044: harvaan asutun alueen kannattamauoman postitoiminnan hoitamiseen. 15045: Valtioneuvosto on 20.3.1997 myöntänyt Suomen Suoramainonta Oy:lle toimiluvan 15046: rajoitetun postitoiminnan harjoittamiseen. Toimiluvan ehdoissa on otettu huomioon 15047: eduskunnan liikennevaliokunnan lausunto tarpeellisin osin. Suomen Suoramainonta 15048: Oy ei ole vielä aloittanut toimintaansa. Laki haja-asutusalueiden postitoiminnan 15049: turvaamiseksi perittävästä maksusta on tullut voimaan 1.8.1997. Liikenneministeriö 15050: seuraa postitoiminnan kehitystä. 15051: 15052: Postitoiminta 15053: HE 11!1995 vp 15054: Valtiovarainvaliokunta 15055: 5) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 15056: lytti momentin 31.55.42 kohdalla, että postitoiminnan harjoittamisen toimi- 15057: tuvissa ja niiden ehdoissa otetaan huomioon postin saajien tasavertainen 15058: asema koko maassa. 15059: Asia pyritään ottamaan huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdois- 15060: sa. 15061: 15062: Saimaan jäänmurron avustaminen 15063: Kymijoen ja Mäntyhmjun kanavat 15064: HE 72/1995 vp 15065: Valtiovarainvaliokunta 15066: 15067: 8) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 15068: edellytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korvauk- 15069: sen suorittamiseksi varustamolle, joka huolehtii Saimaan vesistön jäänmur- 15070: rosta kanavan ollessa suljettuna. 15071: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 255 15072: 15073: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää Kymijoen kanavan, Mäntyharjun 15074: kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkoston kuljetustaloudelliset 15075: vaikutukset sekä suorittaa Kymijoen kanavan osalta myös rakentamis- ja 15076: muiden kustannusten tarkennuksen sekä perusteellisen ympäristövaikutusten 15077: arvioimisen. 15078: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996, 15079: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan 15080: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä. 15081: Vuosina 1997-98 kanavan ollessa suljettuna Saimaan jäänmurrosta huolehtineelle 15082: yritykselle on maksettu korvausta jäänmurtopalveluista. Sama järjestely jatkuu 15083: myös vuonna 1999. Vuosittain korvauksen määrä vaihtelee 700 000 - 800 000 15084: markan välillä. Korvauksen suuruus määräytyy tonnikilometrien perusteella (5 15085: penniä/tonnikilometri). Koska Saimaan jäänmurtoon ei ole erillistä määrärahaa, 15086: kustannukset katetaan Merenkulkulaitoksen toimintamenoista. 15087: Liikenneministeriön asettama Kymijoki/Mäntyharju -kanavatyöryhmä totesi 15088: maaliskuussa 1997 jättämässään raportissa, että Kymijoen kanava on todennäköises- 15089: ti yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke ja Kymijoki- Mäntyharju kanavapari 15090: mahdollisesti kannattava hanke. Sen sijaan Mäntyharjun kanavaa yksittäisenä 15091: hankkeena työryhmä piti kannattamattomana. Työryhmän mielestä kanavien 15092: aluevaraukset seutukaavoissa on syytä säilyttää ja talviliikenteen hoitamiseen 15093: liittyvät lisäselvitykset samoin kuin tiettyihin ympäristökysymyksiin liittyvät 15094: jatkoselvitykset ovat perusteltuja. 15095: Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut työryhmän arvioimaan Saimaan kanavan 15096: mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavaliikenteen kannalta oleellisten muiden 15097: kanavahankkeiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaikutuksia. Saimaan 15098: kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös 15099: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia osana itäisen Suomen sisävesiväylästön järjeste- 15100: lyjä. Työryhmän toimikausi on vuoden 1999 loppuun asti. 15101: 15102: Perustienpidon elvytyshankkeet 15103: HE 3/1996 vp 15104: Valtiovarainvaliokunta 15105: 15106: 2) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta totesi 15107: luvun 31.24 kohdalla, että menettelyä, jossa jo aloitettujen hankkeiden lop- 15108: puunsaattamisesta ei huolehdita, ei voida pitää hyväksyttävänä. Eduskunta 15109: viittasi vuoden 1996 talousarvioesitystä koskevaan mietintöönsä ja kiinnitti 15110: erityistä huomiota pitkäjänteisen suunnittelun merkitykseen hankkeita ja 15111: niiden rahoitusta suunniteltaessa. Mitä tulee edellä mainittuihin keskeneräi- 15112: siin hankkeisiin, eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisä- 15113: rahoituksen osoittamiseksi sekä määrärahojen kohdentamiseksi ns. perus- 15114: tienpidon elvytyshankkeiden loppuunsaattamiseen. 15115: Toteutus on edennyt Tielaitoksen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet valmistuivat 15116: pääosin jo vuonna 1996. Vain kahdesta valtaosin toteutetusta hankkeesta on 15117: toteuttamatta osia. Toinen hankkeista valmistuu vuonna 1999 ja toinen vuonna 15118: 2000. Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15119: 256 Liikenneministeriö 15120: 15121: Saimaan sisäinen jäänmurto 15122: HE 311996 vp 15123: Valtiovarainvaliokunta 15124: 15125: 3) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 15126: lytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ottaa Saimaan sisäisen liikenteen 15127: edellyttämän jäänmurron määrärahatarpeen huomioon seuraavassa lisäta- 15128: lousarvioesityksessä tai että se muilla toimenpiteillä huolehtii eduskunnan 15129: lausumassa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta. 15130: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996, 15131: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan 15132: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä. 15133: Talvella 1997 Saimaan kanavan ollessa suljettuna merenkulkulaitos maksoi 15134: Saimaan syväväylien aukipitämisestä vastanneelle yritykselle noin 500 000 markkaa 15135: korvausta keskitalvenjäänmurtopalveluista. Korvauksen suuruus oli 5 penniä/tonni- 15136: kilometri kuljetettua tavaraa. Valtion vuoden 1998 talousarviossa todetaan, että 15137: Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella. Koska tähän ei ole osoitetu 15138: erityistä määrärahaa, tulee merenkulkulaitoksen päättää, miten jäänmurtopalvelut 15139: hoidetaan. Kustannukset tulee kattaa laitoksen toimintamenomentilta. 15140: Vuonna 1998 merenkulkulaitos maksoi korvausta Saimaan sisäisestä jäänmurrosta 15141: runsaat 700 000 markkaa ja vuodelle 1999 tarkoitukseen on varattu noin 800 000 15142: markkaa. Korvaus on edelleen 5 penniältonnikilometri. 15143: 15144: Valtion omaisuuden myyntituotot 15145: HE 10311996 vp 15146: Valtiovarainvaliokunta 15147: 15148: 8) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 15149: edellytti momentin 31.24.79 kohdalla, että valtion omaisuuden myyntituot- 15150: toja suunnataan myös tien- ja radanpidon hankkeiden lisärahoitukseen. 15151: Valtion omaisuuden myyntituottojen käyttäminen tien- ja radanpitoon ratkaistaan 15152: valtion talous- ja lisätalousarvioiden yhteydessä. Kysymykseen tulevina hankkeina 15153: olisivat mm. tieverkon suurten kehittämishankkeiden aikaistaminen ja ratojen 15154: perusparantamisen nopeuttaminen korvausinvestointeja lisäämällä sekä kehittämis- 15155: hankkeiden aikaistaminen. Valtion talousarviot hyväksyy eduskunta. 15156: 15157: Luotsausmaksujen korotus Saimaan alueella 15158: HE 103/1996 vp 15159: Valtiovarainvaliokunta 15160: 15161: 9) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 15162: edellytti momentin 31.30.21 kohdalla, että luotsausmaksuihin vuodelle 1997 15163: suunniteltua korotusta ei kohdisteta Saimaan kanavassa tai Saimaan vesistö- 15164: alueella kulkeviin aluksiin. 15165: Vuonna 1998luotsausmaksuja korotettiin kahteen otteeseen yhteensä 42 prosenttia. 15166: Vuonna 1999 maksujen korotus on 36 prosenttia. Näin voimakkaat maksujen 15167: korotukset johtuvat kahdesta tekijästä. Ensinnäkin hallitus on asettanut tavoitteeksi, 15168: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 257 15169: 15170: että luotsaustoiminnnan kustannusvastaavuutta parannetaan (vuonna 1997 kustan- 15171: nusvastaavuus oli 63 prosenttia). Toiseksi maksuja on jouduttu korottamaan 15172: luotsauslainsäädännössä tapahtuneiden muutosta johdosta, sillä satamaluotsaus on 15173: siirtynyt valtion vastuulle ja lisääntyneen linjalaluotsauksen aiheuttamaan valtion 15174: tulojen menetystä on pyritty kompensoimaan korkeammilla maksuilla. 15175: Mitkään edellä mainituista maksujen korotuksista eivät kuitenkaan koske Saimaan 15176: vesistöalueella tai Saimaan kanavassa tapahtuvaa luotsausta. Lisäksi on huomattava, 15177: että rannikkoaluetta pitemmistä luotsausmaksuista johtuen Saimaan vesistöalueella 15178: kulkevilta aluksilta peritään 50 % normaalista luotsaustaksasta. 15179: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15180: 15181: Postipalvelut 15182: HE 10311996 vp 15183: Valtiovarainvaliokunta 15184: 10) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun- 15185: ta edellytti luvun 31.55 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet te- 15186: hostaa postin kaltaisten laitosten työllisyyttä ja palvelujen laatua koskevaa 15187: ohjausjärjestelmää. 15188: Suomen Posti Oy:n henkilöstöpolitiikassa on jatkuvasti noudatettu periaatetta, että 15189: henkilöstön muutokset toteutetaan irtisanomisia välttäen uudelleen sijoittamalla, 15190: kouluttamalla sekä luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Mahdollisesti myönnet- 15191: tävien toimilupien ehdoissa voidaan asettaa palvelujen laatua koskevia velvoitteita. 15192: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön postipalvelujen sisämark- 15193: kinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännö- 15194: istä hyväksyttiin 1.12.1997. Direktiivin vaikutus postipalvelujemme laatuun 15195: selvitetään. 15196: 15197: Satamia koskeva kokonaisselvitys 15198: HE 10311996 vp 15199: Valtiovarainvaliokunta 15200: 11) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun- 15201: ta edellytti momentin 31.99.77 kohdalla, että hallitus laatii vuoden 1997 15202: aikana satamien toimintakapasiteettia, tavaravirtojen jakaantumista ja sata- 15203: mien kehittämistarpeita koskevan kokonaisselvityksen. 15204: Liikenneministeriön selvitys Suomen satamien kokonaiskapasiteetista valmistui 15205: 28.5.1998. Sen mukaan kokonaiskapasiteettia on aiemmin arvioitua vähemmän ja 15206: osittain väärissä paikoissa. Lähitulevaisudessa tarvitaan lisää kapasiteettia kappale- 15207: tavaran suuryksikköliikenteen tarpeisiin mm. Helsingin seudulle. 15208: Edelle esitetyn johdosta lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 15209: 15210: 15211: 15212: 15213: 9 2920081 15214: 258 Liikenneministeriö 15215: 15216: Paikalliskilpailun edistäminen 15217: Vammaisten telepalvelut 15218: Oikeus saada teleliikenteen tunnistamistietoja 15219: Puhelinpalveluiden haitat 15220: 15221: HE 163/1996 vp 15222: L iik ennev aliakunta 15223: 15224: Eduskunta edellytti 4.4.1997, että hallitus ryhtyy välittömästi uusiin toimiin 15225: paikalliskilpailun edistämiseksi, jos nyt hyväksytyt lainsäädännölliset keinot 15226: osoittautuvat riittämättömiksi. 15227: Eduskunta edellytti, että myös vammaisille varmistetaan tarpeellinen telepal- 15228: veluiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus. 15229: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää nopeasti tarpeen kehittää telepal- 15230: velujen käyttäjien oikeutta saada käyttöönsä teleliikenteen tunnistamistietoja 15231: ja tarvittaessa ripeästi antaa asiasta eduskunnalle esitykset, jossa on otettu 15232: huomioon liittymän omistajan ja haltijan oikeus yksityisyyteen suhteessa 15233: oikeushenkilöihin. 15234: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy tutkimaan nykyistä tehokkaampia 15235: keinoja torjua niin sanottujen eroottisten puhelinpalveluiden erityisesti lap- 15236: siin kohdistuvia haittoja ja selvittää mahdollisuudet tehdä näiden palvelui- 15237: den saaminen käyttäjän ja teleyrityksen välisen sopimuksen varaiseksi. 15238: Liikenneministeriö on kertomusvuonna julkaissut paikalliskilpailun lisäsääntelyn 15239: tarpeesta keskustelumuistion, jossa selvitettiin paikallisteletoiminnan kilpailutilan- 15240: netta ja mahdollisia keinoja kilpailun lisäämiseksi. Muistio oli laajalla lausuntokier- 15241: roksella ja lisäksi asiasta järjestettiin kuulemistilaisuus. Saadun palautteen perus- 15242: teella ryhdyttiin valmistelemaan toimenpiteitä paikallisen telekilpailun edistämisek- 15243: si. Liikenneministeriön tarkoituksena on edelleen seurata paikalliskilpailun kehitty- 15244: mistä ja tutkia säännösten toteutumista käytännössä. 15245: Kesäkuussa 1997 voimaan tulleen telemarkkinalain tarkoituksena on edistää 15246: telemarkkinoiden tehokkuutta monilla eri tavoilla muun muassa vapauttamaila 15247: telemarkkinoita edelleen ja asettamallaraskaampia velvollisuuksia markkinavoimai- 15248: taan huomattaville teleyrityksille. Näiden keinojen tarkoituksena on edelleen alentaa 15249: telepalveluiden hintoja, nostaa niiden tasoa sekä parantaa palveluvalikoimaa, mitka 15250: seikat koituvat kaikkien käyttäjäryhmien eduksi. Erityisesti vammaisille tarkoitettuja 15251: palveluita on normaalin telemaksun ylittävältä osalta rahoitettu Raha-automaattiyh- 15252: distyksen toimesta. Näitä palveluita ovat olleeet muun muassa kuulovammaisille 15253: tarkoitetut tekstipuhelinpalvelut, joihin tarvittavien laitteiden hankintakustannuksista 15254: on vastannut kunta tai Kansaneläkelaitos. Liikenneministeriö on käynnistänyt 15255: tutkimuksen siitä, kuinka direktiivi avoimen verkon tarjoamisen soveltamisesta 15256: puhelintoimintaan toteutuu vammaisten ja muiden erityisryhmien osalta. Selvitys 15257: valmistuu kevään 1999 kuluessa. 15258: Eduskunnalle annettiin kertomusvuonna hallituksen esitys laiksi yksityisyyden 15259: suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta sekä eräiksi siihen liittyviksi 15260: laeiksi. Esitys sisältää ehdotuksen uusiksi säännöksiksi tilaajien ja käyttäjien 15261: oikeudesta saada tunnistamistietoja, jotka voimaan tullessaan merkitsisivät katta- 15262: vampaa oikeutta tunnistamistietojen saamiseen erityisesti luonnollisten henkilöiden 15263: osalta. Kertomusvuoden lopussa hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. 15264: Liikenneministeriössä on tutkittu mahdollisuuksia itsesääntelyn keinoin vähentää 15265: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 259 15266: 15267: maksullisten puhelinpalveluiden haittoja. Ministeriö piti syksyllä 1997 asiasta laajan 15268: kuulemistilaisuuden. Telepalveluiden tuottajat ja teleyritykset perustivat kesäkuussa 15269: 1998 keskuudessaan itsesääntelyogranisaation. Maksullisten puhelinpalveluiden 15270: eettinen lautakunta aloitti toimintansa elokuussa 1998. Se valvoo puhelinpalvelui- 15271: den markkinointia, sisältöä ja luokittelua sisällön perusteella sekä maksuja. Lauta- 15272: kunta antaa suosituksia ja päätöksiä maksullisia puhelinpalveluita koskien. Liiken- 15273: neministeriö perusti syksyllä 1998 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys 15274: maksullisten puhelinpalveluiden tarjoajien nykyisestä itsesääntelytoiminnasta 15275: keinona estää palveluiden tarjonnasta aiheutuvia erityisesti lapsiin kohdistuvia 15276: haittoja. Työryhmän on lisäksi arvioitava mahdollisten lainsäädäntö- ja muiden 15277: lisätoimenpiteiden tarve. 15278: 15279: Rajoitetut taksiluvat 15280: Potilaspaluukuljetukset 15281: 15282: HE 218!1996 vp 15283: Liikennevaliokunta 15284: 15285: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että kaikkien taksiluvanhaltijoiden kuljetus- 15286: luvat ja ajovuorolistojen mukaiset kuljetusvelvollisuudet ovat keskenään 15287: samanlaajuiset. 15288: Eduskunta edellytti, että siirtyminen yhteen lupajärjestelmään toteutetaan 15289: siten, 15290: -että rajoitetuista taksiluvista peruutetaan ne, jotka eivät ole tarkoituksen- 15291: mukaisessa käytössä, 15292: -että rajoitettujen taksilupien liittäminen yleiseen taksilupajärjestelmään 15293: toteutetaan hallitusti ilman markkinahäiriötä, ja 15294: -että rajoitettuja taksilupia ei enää myönnetä 1.1.1997 lähtien ohi virallisen 15295: taksilupajärjestelmän. 15296: Eduskunta edellyttää, että sen estämättä mitä luvanvaraisesta henkilöliiken- 15297: teestä tiellä annetun lain (343/91) 6a§:n 6 momentissa säädetään, sai- 15298: rasautolla voidaan suorittaa hoitoyksiköstä potilaspaluukuljetus sairaankulje- 15299: tusluvan asemapaikkakunnan alueelle. 15300: Liikenneministeriö on saattanut eduskunnan toivomukset lupaviranomaisille ja 15301: liikenteenharjoittajia edustaville tahoille tiedoksi. 15302: Liikenneministeriön tietojen mukaan lääninhallitukset eivät enää 1.1.1997 jälkeen 15303: ole myöntäneet rajoitettujan taksilupia ja sen ovat lupien uusimisen yhteydessä 15304: jättäneet uudistamatta ja siten muuttamatta yleisiksi sellaisia lupia jotka eivät ole 15305: olleet tarkoituksenmukaisessa käytössä. 15306: Sairaankuljetuksen osalta liikenneministeriö toteaa, että henkilöliikenteestä tiellä 15307: annetun lain 6 a §:n 6 momentin mukaan sairaankuljetuslupa oikeuttaa kuljettamaan 15308: vain sairaita henkilöitä. Tämä rajoitus huomioon ottaen sairaankuljetusluvan nojalla 15309: voi suorittaa potilaspaluukuljetuksia hoitoyksiköstä sairaankuljetusluvan asemapaik- 15310: kakunnan alueelle. 15311: Rajoitettujen taksilupien osalta siirtymäkauden toimenpiteet on jo saatettu loppuun 15312: eduskunnan edellyttämällä tavalla. 15313: Sairaankuljetusten osalta on saavutettu yksimielisyys lain 6 a §:n 6 momentin 15314: tulkinnasta eduskunnan edellyttämällä tavalla. 15315: 260 Liikenneministeriö 15316: 15317: Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin. 15318: 15319: Perustienpidon rahoituksen jakoperusteet 15320: HE 100/1997 vp 15321: Valtiovarainvaliokunta 15322: 15323: 9) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 15324: edellytti luvun 31.24 kohdalla, että Tielaitos ottaa huomioon perustienpidon 15325: määrärahojen alueellisessa jakamisessa liikennesuoritteiden lisäksi myös tie- 15326: pituusosuuden sekä raskaat kuljetukset. 15327: Perustienpidon rahoituksesta noin 85 % käytetään hoitoon, ylläpitoon ja korvausin- 15328: vestointethin. Näitä varten alueet saavat määrärahaa tarvelaskelmien perusteella, 15329: joissa erityisesti tiepituus ja raskaan liikenteen päällysteille ja teiden rakenteille 15330: aiheuttamien vaurioiden korjaaminen ovat tärkeitä vaikuttavia tekijöitä. Vain noin 15331: 15 % perustienpidon rahoituksesta muodostava laajennus- ja uusinvestointien 15332: rahoius jaetaan alueittain liikennesuoritteen perusteella, jonka on katsottu parhaiten 15333: selittävän näiden investointien tarvetta. Asia ei näin ollen anna enää aihetta 15334: toimenpiteisiin. 15335: 15336: Teiden kehittämishankkeet 15337: HE 100/1997 vp 15338: Valtiovarainvaliokunta 15339: 15340: 10) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 15341: ta edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että vuonna 1998 aloitettaviin tie- 15342: hankkeisiin lisätään hankkkeet vt 25 Hanko - Skogby sekä vt 5 Vehmasmä- 15343: ki - Hiltunlahti. 15344: Eduskunta edellytti, että valtatie 2:ta koskevan hankkeen jatkorahoitus välil- 15345: lä Pori - Ulvila turvataan. 15346: Hankkeet vt 25 Hanko - Skogby ja vt Vehmasmäki - Hiltulanlahti aloitettiin 15347: vuonna 1998, kuten eduskunta edellytti. 15348: Valtatien 2 parantamista välillä Pori- Ulvila on jatkettu vuoden 1998 talousarvio- 15349: esityksessä hankkeena vt 2 Porin keskusta. Kun tämän hankkeen valmistuttua 15350: vuoden 1999 syksyllä valtatien 2 väliä Pori - Ulvila seuraavan kerran parannetaan 15351: kehittämishankkeena, parantamistajatketaan Pori- Ulvila -hankkeena. Asia ei näin 15352: ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15353: 15354: Alushankintojen korkotuen käyttöönotto 15355: HE 10011997 vp 15356: Valtiovarainvaliokunta 15357: 15358: 11) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 15359: ta edellytti luvun 31.32 kohdalla, että vuoden 1999 talousarvioon otetaan 15360: määräraha, jota saa käyttää uusien alusten korkotuen maksamiseen. Halli- 15361: tuksen tarkemmin määrittelemällä tavalla vuonna 1998 voidaan tehdä en- 15362: simmäisten alusten tilaukset. 15363: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 261 15364: 15365: Valtion vuoden 1999 talousarvion momentin 31.32.40 mukaan vuonna 1999 15366: saadaan hyväksyä mainittuna vuonna tilattuja aluksia koskevia uusia korkotuki- 15367: lainoja enintään 400 000 000 markkaa. Korkohyvityksen perustana oleva lainamää- 15368: rä saa olla enintään 50 prosenttia aluksen hankintamenosta ja korkohyvityksen 15369: määrä on viiden ensimmäisen lainavuoden aikana kolme prosenttiyksikköä. 15370: Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, että alus kuuluu jäämaksuluokkaan 1 A 15371: Super ja että alus on Suomen lipun alla kolme vuotta tuen myöntämisen jälkeen. 15372: 15373: Henkilöliikenteen laajuuden turvaaminen 15374: HE 10011997 vp 15375: Valtiovarainvaliokunta 15376: 12) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 15377: ta edellytti momentin 31.57.61 kohdalla, että hallitus jatkaa alv-korotusten 15378: korvaamista joukkoliikenteelle joko budjettimäärärahojen tai energiaverohel- 15379: potusten muodossa. 15380: Eduskunta edellytti, että jatkossakin turvataan nykyisen laajuisen henkilölii- 15381: kenteen jatkuminen. 15382: Nykyisen laajuisen henkilöliikenteen turvaamiseksi liikenneministeriö on vuosien 15383: 1999 - 2002 liikenneministeriön pääluokan menokehyksiä koskevassa ehdotukses- 15384: saan esittänyt valtiovarainministeriölle, että joukkoliikenteen palveluostoihin ja 15385: kehittämiseen varattavat määrärahat pidetään eduskunnan hyväksymän vuoden 1998 15386: tasossa. 15387: Henkilöliikenteen laajuus on pystytty arvonlisäveron korotuksesta huolimatta 15388: turvaamaan. Joukkoliikenteen kehittämis- ja tehostamistoimenpiteiden sekä palve- 15389: luostojen kilpailuttamisen ansiosta henkilöliikenteen nykyinen laajuus pystytään 15390: jatkossa turvaamaan nykyisellä määrärahatasolla. Asia on loppuunkäsitelty, eikä 15391: anna aihetta jatkokäsittelyyn. 15392: 15393: Kiskobussitilauksen peruuntumisen vaikutukset 15394: HE 10011997 vp 15395: Valtiovarainvaliokunta 15396: 13) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 15397: ta edellytti luvun 31.58 kohdalla, ettei VR:n kiskobussien tilauksen peruun- 15398: tomineo estä tältä osin valmistettua henkilöliikenteen palvelujen kehittä- 15399: mistä. Kiskobussitilauksen peruuntomineo ei saa myöskään johtaa niiden 15400: käyttöön valmistautuneiden rataosien liikenteen vaikeutumiseen. 15401: Liikenneministeriö on sopinut VR Osakeyhtiön kanssa siitä, että liikenneministeriön 15402: ostaman liiketaloudellisesti kannattamauoman henkilöliikenteen laajuus ja alueelli- 15403: nen kattavuus säilyvät nykyisellä tasollaan vuonna 1998. 15404: Jatkossa vähäliikenteisten rataosien henkilöliikenne olisi tarkoituksenmukaisinta 15405: hoitaa liikennöintikustannuksiltaan nykyistä taloudellisemmalla kalustolla. Henkilö- 15406: liikennepalvelujen kehittämiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti liikenne- 15407: ministeriö aikoo uudistaa junaliikenteen ostostrategiaansa ja ajanmukaistaa aiemmin 15408: tehtyjä kiskobussiselvityksiä. Kaluston hankintaan liittyvät päätökset tekee rauta- 15409: tieliikenteen harjoittaja. 15410: 262 Liikenneministeriö 15411: 15412: Kiskobussiliikenteen soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta vähäliikenteisten 15413: ratojen henkilöliikenteen hoitoon on selvitetty vuonna 1998. Monilta osin rataosien 15414: henkilöliikennettä olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa liikennöintikustannuksiltaan 15415: nykyistä taloudellisemmalla kalustolla. Tilannekatsauksen pohjalta tehty muistio 15416: lähetetään asianomaisille tahoille lausunnolle vuoden 1999 alkupuolella. Liikenne- 15417: ministeriöllä on omalta osaltaan valmiudet kiskobussiliikenteen aloittamiseen. 15418: Kaluston hankintaan liittyvät päätökset tekee rautatieliikenteen harjoittaja. 15419: Asia on loppuunkäsitelty, eikä anna aihetta jatkokäsittelyyn. 15420: 15421: Ilmailolaitoksen voiton tulootus 15422: HE 10011997 vp 15423: Valtiovarainvaliokunta 15424: 15425: 14) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 15426: ta edellytti luvun 31.92 kohdalla, että ennen vuotta 2002 Ilmailolaitoksen 15427: tuloksesta ei vaadita voitontulootusta valtiolle, vaan Ilmailolaitos oikeute- 15428: taan käyttämään mahdollinen voittonsa kokonaisuudessaan investointiohjel- 15429: mansa rahoitukseen 15430: Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 21 §:n mukaan valtioneuvosto 15431: vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen ja päättää sen perusteella vuosittain liikelai- 15432: toksen voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon. Tulootusta määrittäessä otetaan 15433: huomioon liikelaitoksen tulos, kehitysvaihe, investointitarve ja muut vastaavat 15434: tekijät. Vuoden 1996 voitosta, joka oli 44 milj.mk tulootettiin valtiolle 5 milj.mk 15435: eli 11 % ja vuoden 1997 tuloksesta, joka oli 73 milj.mk tulootettiin valtiolle 22 15436: milj.mk eli 30 %. Vuoden 1998 tilinpäätöksen valmistuttua valtioneuvosto päättää 15437: tulootuksen määrästä. Ilmailolaitos on rahoitussuunnittelussaan varautunut 30 %:n 15438: voitontuloutukseen. Periaatteellista luopumista voiton tuloottamisesta esimerkiksi 5 15439: vuodeksi ei pidetä mahdollisena. Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpitei- 15440: siin. 15441: 15442: Poikkeukset luotsinkäyttövelvollisuudesta 15443: Väylä- ja luotsausmaksujen taso 15444: HE 14411997 vp 15445: Liikennevaliokunta 15446: 15447: Eduskunta edellytti 2.12.1997, että yksittäisiä poikkeuksia voidaan käyttää 15448: tapauksissa, joissa luotsikäyttövelvollisuuden soveltaminen ei ole tarkoituk- 15449: senmukaista. 15450: Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi tarkistaa uuden luotsinkäyttö- 15451: velvollisuuden peusteita ja muuttaa poikkeuslupaehtoja, jos lain ja asetuksen 15452: voimaantulon jälkeen selvästi voidaan osoittaa niiden johtavan erityisesti 15453: pienempien varustamoiden kannattavuusongelmiin, ja viitaten liikennemi- 15454: nisteriön antamaan selvitykseen, että saariston ja Ahvenanmaan yhteysalus- 15455: ja lassiliikenteen jättämisestä luotsikäyttövelvollisuuden ulkopuolelle sääde- 15456: tään asetuksella. 15457: Eduskunta edellytti, että väylä- ja luotsausmaksut pidetään tasolla, joka ei 15458: vaaranna suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. 15459: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 263 15460: 15461: Tasavallan Presidentti antoi 6.2.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 15462: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 15463: Merenkulkulaitoksella on luotsausasetuksen (9211998) 9 §:n nojalla mahdollisuus 15464: myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksia luotsinkäyttövelvollisuutta koskevista 15465: säännöksistä, jos niiden soveltaminen on ilmeisen tarkoituksetonta tai kohtuuttoman 15466: hankalaa. 15467: Merenkulkulaitos on esittänyt liikenneministeriölle, että luotsausasetukseen lisättäi- 15468: siin uusi pykälä, jonka nojalla voitaisiin myöntää vapautus luotsinkäytöstä sellaisel- 15469: le aluksen päällikölle, jolla on pitkäaikainen kokemus liikenteestä Suomen ranni- 15470: kolla. Säännöksellä parannettaisiin erityisesti pienempien varustamojen toiminta- 15471: edellytyksiä. Poikkeusmahdollisuuksia on tarkoitus laajentaa ennen luotsauslain- 15472: säädännön voimaantuloon liittyvää 1.3.1999 päättyvää siirtymäkautta. Esitys 15473: käsitellään ensin liikenneministeriön yhteydessä toimivassa merenkulun neuvottelu- 15474: kunnassa. Saariston ja Ahvenanmaan yhteysalus- ja lossiliikenteen jättämisestä 15475: luotsinkäyttövelvollisuuden ulkopuolelle säädetään luotsausasetuksen 1 §:n 3 15476: momentissa. 15477: Väylä- ja luotsausmaksuissa hallituksen tavoitteena on ollut kustannusvastaavuuden 15478: parantaminen. Huomattava osa suomalaisten vientiyritysten tuotteista kuljetetaan 15479: sellaisilla suomalaisilla ja muista EU-maista olevilla aluksilla, joita väylämaksujär- 15480: jestelmä suosii ja joiden päälliköillä on linjaluotsinkirja, jolla luotsausmaksuja ei 15481: makseta. 15482: 15483: Digitaalisen lähetystoiminnan toimiluvat ja rahoitussuunnitelmat 15484: HE 34/1998 vp 15485: L iik ennevaliokunta 15486: Eduskunta edellytti 22.9.1998, että hallitus selvittää välittömästi radio- ja 15487: televisiotoiminnan digitalisoinuin rahoitukseen liittyvät kysymykset, siten 15488: että siirtymä tapahtuu kuluttajan kannalta mahdollisimman edullisella ja tar- 15489: koituksenmukaisella tavalla. 15490: Eduskunta edellytti, että 2. lain 1 §:n toteutuminen Yleisradion rahoituksen 15491: turvaamisen osalta toteutuu kaikissa olosuhteissa. Mikäli toimilupamaksujen 15492: kertymä ennalta arvaamattomista syistä pienenee, on hallituksen annettava 15493: välittömästi eduskunnalle lakiesitys toimulupamaksuprosenttien tarkistami- 15494: sesta. 15495: Tasavallan Presidentti antoi 9.10.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 15496: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 15497: Valtioneuvosto julisti 16.12.1998 haettavaksi digitaalisen lähetystoiminnan toimilu- 15498: vat. Samassa yhteydessä valtioneuvosto ilmoitti, että se tulee televisio- ja radiotoi- 15499: minnasta annetun lain 7 §:n 3 momentin nojalla varaamaan osan käytettävissä 15500: olevasta digitaalisten jakeluverkkojen siirtokapasiteetista Yleisradio Oy:n käyttöön. 15501: Hakemuksista tulee ilmetä muun muassa toiminnan rahoitussuunnitelma. Ne tulee 15502: jättää valtioneuvostolle viimeistään 1.2.1998. Hakemusten käsittelyn yhteydessä 15503: liikenneministeriö tulee tarkemmin selvittämään digitaalisoinnin rahoittamiseen 15504: liittyviä kysymyksiä. 15505: 264 Liikenneministeriö 15506: 15507: Kuljettajantutkintojen vastaanottopisteet 15508: HE 63/1998 vp 15509: Liikennevaliokunta 15510: 15511: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että kansallisen kuljettajatutkintojen vastaan- 15512: ottopisteiden määrä turvataan vähintään nykyisellä tasolla. 15513: Tasavallan Presidentti antoi 10.7.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 15514: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 15515: Kuljettajantutkintojen vastaanottopisteiden määrä on yhteensä 105 vuoden 1999 15516: alusta. Näistä 67 on sellaisia vastaanottopisteitä, joissa on kuljettajantutkintopalve- 15517: luja saatavana viitenä päivänä viikossa. Vuoden 1998 aikana on vastaanottopisteitä 15518: ollut yhteensä 92, joista osa (75) on toiminut kiinteiden toimipaikkojen yhteydessä 15519: ja osa (17) on ollut ns. matkapaikkakuntia, joilla on järjestetty tutkintojen vastaan- 15520: ottoa tarpeen mukaan. Kiinteiden toimipalkkojen yhteydessä toimivissa on ollut 15521: tarjolla kuljettajantutkintopalveluja viitenä päivänä viikossa tai harvemmin. 15522: 15523: Valtion omaisuuden myyntitulojen suuntaaminen liikenneinfrastruktuurin 15524: kehittämiseen 15525: HE 105!1998 vp 15526: Valtiovarainvaliokunta 15527: 15528: 13) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15529: ta edellytti pääluokan 31 kohdalla, että valtion omaisuuden myyntituloja 15530: suunnataan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. 15531: Valtion omaisuuden myyntitulojen suuntaaminen liikenneinfrastruktuurin kehittä- 15532: miseen ratkaistaan valtion talous- ja lisätalousarvioiden yhteydessä. Kysymykseen 15533: tulevina hankkeina olisivat mm. tieverkon suurten kehittämishankkeiden aikaista- 15534: minen ratojen perusparantamisen nopeuttaminen korvausinvestointeja lisäämällä 15535: sekä kehittämishankkeiden aikaistaminen. Valtion talousarviot hyväksyy eduskunta. 15536: Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15537: 15538: Valtatien 2 kunnostaminen 15539: HE 105!1998 vp 15540: Valtiovarainvaliokunta 15541: 15542: 14) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15543: ta edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että Porin keskustaa koakevan ke- 15544: hittämishankkeen valmistuttua valtatie 2:n kunnostusta jatketaan Pori-Ul- 15545: vila hankkeena. 15546: Valtatien 2 parantamista välillä Pori - Ulvila on jatkettu vuoden 1998 talousarvio- 15547: esityksessä hankkeena vt 2 Porin keskusta. Kun tämän hankkeen valmistuttua 15548: vuoden 1999 syksyllä valtatien 2 väliä Pori - Ulvila seuraavan kerran parannetaan 15549: kehittämishankkeena, parantamista jatketaan eduskunnan lausuman mukaisesti Pori 15550: - Ulvila -hankkeena. Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15551: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 265 15552: 15553: Kymijoki-Mäntyhruju -kanavahankkeen suunnittelu 15554: HE 10511998 vp 15555: Valtiovarainvaliokunta 15556: 15557: 15) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15558: ta edellytti momentin 31.30.77 kohdalla kanavahankkeen suunnittelun käyn- 15559: nistämista hankkeen toteuttamisasteen nostamiseksi. 15560: Kymijoki-Mäntyharju -kanavahankkeen suunnittelua on tähän saakka tehty ja 15561: tehdään edelleenkin niin paljon, kuin on tarpeen kanavien toteutusmahdollisuudet 15562: huomioon ottaen. Ratkaisevimpia tekijöitä toteutusmahdollisuuksien kannalta ovat 15563: meneillään olevien kanavan talviaukipitoa koskevien selvitysten ja Kymijoen 15564: pohjaan saastuneita sedimenttejä koskevien selvitysten tulokset. Vasta näiden 15565: kanavien esisuunnitteluun kuuluvien selvitysten valmistuttua voidaan tehdä päätök- 15566: siä tarkemman suunnittelun tarpeesta. Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimen- 15567: piteisiin 15568: 15569: Alusluettelotuen laajentaminen ja hinausmaksun käyttöönotto 15570: HE 10511998 vp 15571: Valtiovarainvaliokunta 15572: 16) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15573: ta edellytti momentin 31.32.40 kohdalla Suomen kauppalaivaston kilpai- 15574: luedellytysten turvaamiseksi, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuudet 15575: tukea ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjä lastialuksia 15576: omistavia varostarnoita valtion varoista nykyisen alusluettelotuen lisäksi 15577: määrällä, joka vastaa varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-, työt- 15578: tömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä 15579: vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan ryhmähenkivakuutukses- 15580: ta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. Samalla tu- 15581: lee selvittää myös mahdollisuudet hmausmaksujärjestelmän käyttöönottami- 15582: seen. 15583: Liikenneministeriö esitti syksyllä 1998 Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn 15584: parantamiseksi tarkoitettua toimenpideohjelmaa, johon mm. sisältyi myös ehdotus 15585: siitä, että ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjä lastialuksia omista- 15586: via varostarnoita tuettaisiin valtion varoista nykyisen alusluettelotuen lisäksi mää- 15587: rällä, joka vastaa varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-, työttömyysva- 15588: kuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa-ajan ryh- 15589: mähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. 15590: Liikenneministeriön esitys oli hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 15591: käsiteltävänä 13.10.1998. Talouspoliittinen ministerivaliokunta ei kuitenkaan 15592: hyväksynyt liikenneministeriön esitystä. Samalla ilmoitettiin, ettei nykyisen halli- 15593: tuksen tarkoituksena ole enää palata asian käsittelyyn. 15594: Hinausmaksun käyttöönottoa on selvietty liikenneministeriön toimesta. Hinaus on 15595: vain yksi tapa avustaa alusta jäänmurron yhteydessä. Hinauksen aiheuttamia lisä- 15596: kustannuksia muunlaiseen avustukseen verrattuna ei ole voitu osoittaa. Hinaus- 15597: maksun käyttöönottoon liittyy myös lainsäädännöllisiä ongelmia. Liikenneministeriö 15598: ei pidä perusteltuna hinausmaksun uudelleen käyttöönottamista. 15599: 266 Liikenneministeriö 15600: 15601: Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien toiminnan jatkuvuuden turvaaminen 15602: HE 105/1998 vp 15603: Valtiovarainvaliokunta 15604: 15605: 17) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15606: ta edellytti luvun 31.50 kohdalla, että Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien 15607: toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet siirtää mai- 15608: nitut kentät Ilmailulaitoksen alaisuuteen. 15609: Liikenneministeriö tulee selvittämään mahdollisuuksia siirtää Seinäjoen ja Mikkelin 15610: lentokentät Ilmailulaitoksen alaisuuteen. Asia ei näin ollen anna enää aihetta 15611: toimenpiteisiin. 15612: 15613: Länsimetro 15614: HE 105/1998 vp 15615: Valtiovarainvaliokunta 15616: 15617: 18) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15618: ta edellytti momentin 31.60.34 kohdalla, että länsimetroa koskevia neuvot- 15619: teluja kiirehditään. 15620: Liikenneministeriö pitää YTV:n hallituksen esitystä pääkaupunkiseudun liikennejär- 15621: jestelmäluonnokseksi pääosin hyvänä ja siinä esitettyjä hankkeita oikeansuuntaisina. 15622: Ministeriön mielestä pääkaupunkiseudun rakennettavien alueiden käyttöönottojär- 15623: jestys tulisi tarkemmin pyrkiä ajoittamaan ottaen huomioon maankäytön ennustei- 15624: siin ja alueiden käyttöön liittyvät riskitekijät Näin liikennejärjestelmää voitaisiin 15625: toteuttaa maankäytön kehittymiseen nähden oikeassa järjestyksessä. Länsimetro on 15626: pääkaupunkiseudun kaupunkien hanke osana pääkaupunkiseudun liikennejärjestel- 15627: mää. Sen suunnitteluvastuu kuuluu kaupungeille. Asia ei näin ollen anna aihetta 15628: toimenpiteisiin. 15629: 15630: Seutu- ja kaupunkilippujen tukeminen 15631: HE 105/1998 vp 15632: Valtiovarainvaliokunta 15633: 15634: 19) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15635: ta edellytti momentin 31.60.61 kohdalla, että nykyistä suurempi osuus alu- 15636: eellisten ja paikallisten liikennepalveluiden ostoon tarkoitetusta määrärahas- 15637: ta käytetään seutu- ja kaupunkilippujen tukemiseen. 15638: Seutu- ja kaupunkilippujen valtion rahoitus on kasvanut noin 26 Mmk vuosina 15639: 1995 - 1998. Samalla lippurahoituksen osuus alueellisen ja paikallisen liikenteen 15640: palveluihin tarkoitetusta määrärahasta on kasvanut vajaasta 10 %:sta vajaaseen 20 15641: %:iin. 15642: Liikenneministeriön strategiana on edelleen suunnata joukkoliikenteen rahoitusta 15643: matkustuksen tukemiseen eli matkustajan kannalta helppokäyttöisiin ja edullisiin 15644: kaupunki- ja seutulippuihin. Samalla voimavaroja ohjataan entistä enemmän 15645: joukkoliikenteen kehittämiseen siten, että joukkoliikenne löytää uudenlaisia entistä 15646: tehokkaampia ja taloudellisempia toimintamalleja. 15647: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 267 15648: 15649: Lehdistötuki 15650: HE 105!1998 vp 15651: Valtiovarainvaliokunta 15652: 15653: 20) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 15654: ta edellytti momentin 31.72.42 kohdalla, että hallitus laatii lehdistötukea 15655: koskevan selvityksen, jossa otetaan huomioon myös uudet viestinnän muo- 15656: dot ja josta käy ilmi lehditötuen tarve sekä jakoperiaatteet 15657: Liikenneministeriö tulee pikaisesti käynnistämään eduskunnan edellyttämän selvi- 15658: tyksen. 15659: 15660: Tieverkon keskeneräisten kehittämishankkeiden jatkaminen 15661: HE 241!1998 vp 15662: Valtiovarainvaliokunta 15663: 15664: 3) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 15665: edellytti momentin 31.24.79 kohdalla, että keskeneräisten kehittämishank- 15666: keiden jatkamiseen voidaan osoittaa riittävä rahoitus siten, että töitä voidaan 15667: jatkaa keskeytyksettä myös vuonna 1999. 15668: Keskeneräisiä tieverkon kehittämishankkeita jatketaan keskeytyksettä myös vuonna 15669: 1999. Tarvittaessa siirretään rahoitusta hankkeiden välillä tai muutetaan suunnitel- 15670: tua hankkeiden ajoitusta. Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15671: Kauppa- ja teollisuusministeriö 15672: 15673: 15674: Kauppa- ja teollisuusministeriö 15675: 15676: Vastaostot 15677: HE n:o 57/1991 vp. 15678: Valtiovarainvaliokunta 15679: 15680: 4) Hyväksyessään 17. 1.1992 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1992 15681: eduskunta piti momentin 27.25.16 kohdalla tärkeänä kotimaisen puolustus- 15682: tarviketeollisuuden tuontantoedellytysten ja työllisyyden turvaamista puolus- 15683: tusmateriaalihankintojen yhteydessä. Eduskunta on korostanut pienen ja kes- 15684: kisuuren teollisuuden sekä korkean teknologian ja tutkimuksen osuutta tor- 15685: juntahävittäjähankinnan edellytykseksi asetetuissa vastaostoissa. 15686: Torjuntahävittäjien hankintaan liittyviä vastakauppoja on vuoden 1998 loppuun 15687: mennessä hyväksytty 2,96 miljardin US-dollarin arvosta. Kokonaisvelvoitteesta on 15688: noin 88 % täyttynyt. Oman arvionsa mukaan pääosa vastaostovelvollisen (Boeing 15689: Company) vielä jäljellä olevasta velvoitteesta saataneen täytetyksi vuoden 1999 15690: aikana. Loppuvelvoitteensa täyttämisessä vastaostovelvollinen pyrkii mahdollisuuk- 15691: sien mukaan edistämään puolustusväline-teollisuuden hankkeita, pk-yrityksiä sekä 15692: teknologian siirtoa. Sopimusvelvoite on täytettävä vuoteen 2005 mennessä. 15693: Vastakauppojen kokonaiskertymästä ns. suorien vastakauppojen osuus on vuoden- 15694: vaihteessa noin 470 miljoonaa US dollaria. Näillä suorilla vastakaupoilla tarkoite- 15695: taan hävittäjien kokooonpanotyötä ja osavalmistusta Suomessa, tähän liittyvää 15696: teknologian siirtoa , koulutusta jne. Suorat vastakaupat tukevat siten suoraan 15697: kotimaista puolustusvälineteollisuutta. 15698: Muita eli ns. epäsuoria vastakauppoja on vuoden 1998 lopussa hyväksytty lähes 2,5 15699: miljardin US-dollarin arvosta. Epäsuorista vastakaupoista lähes 62 % on ollut 15700: vientiä, yli 17 % teknologian siirtoa Suomeen, noin 10 % investointeja, yli 8 % 15701: markkinointiapua ja 2 % muuta. 15702: Vastakauppojen painopistealueet, jotka eduskunta asetti edellytyksenä torjuntahävit- 15703: täjien hankintaohjelman hyväksymiselle, ovat toteutuneet varsin hyvin. 15704: Puolustusvälineteollisuus on hyötynyt vastakaupoista yli 600 miljoonan US-dollarin 15705: edestä (suorat ja epäsuorat yhteenlaskettuna) eli noin 21 % tähän mennessä 15706: hyväksytystä kompensaatioiden kokonaisarvosta. Osuus ei ole prosentuaalisesti 15707: suuri, mutta markkamääräisesti varsin merkittävä suhteessa maamme puolustusvä- 15708: lineteollisuuden kokoon. 15709: Pienen ja keskisuuren teollisuuden yritysten suora osuus kaikista epäsuorista 15710: vastakaupoista on yli 17 % kun mukaan lasketaan vientiosuus, teknologian siirto ja 15711: markkinointiapu. PK-yritysten saama hyöty kompensaatiojärjestelyistä on todelli- 15712: suudessa mainittua osuutta suurempi koska tilastot eivät näytä pk-sektorin saaman 15713: huomattavan epäsuoran hyödyn maamme suuryritysten alihankkijoina. 15714: Korkean teknologian ja tutkimuksen painopistealueelia on toteutettu 102 teknolo- 15715: gian siirtohanketta yli 400 miljoonan dollarin arvosta. Hankkeet koskevat pääsään- 15716: töisesti sellaista teknologiaa, jonka hankkiminen muulla tavoin ei ohsi ollut 15717: mahdollista tai olisi ollut erittäin työlästä ja kallista. Lähes neljäsosa näistä hank- 15718: keista on ohjautunut pk-yrityksille. 15719: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 269 15720: 15721: Valtionapupäätökset 15722: HE n:o 6911992 vp. 15723: Valtiovarainvaliokunta 15724: 15725: 4) Hyväksyessään 18.6.1992 valtion II lisätalousarvion eduskunta lausui: 15726: Momentti 32.49.47 15727: Eduskunta edellyttää, että määrärahaa käytettäessä tarkkaan harkitaan ne 15728: tukea saavat yritykset, joilla katsotaan olevan pysyvät toimintaedellytykset, 15729: ja eduskunnalle annetaan jälkikäteen selvitys siitä, miten määrärahaa on kä- 15730: ytetty ja mitä käytännön vaikutuksia sillä on ollut. 15731: Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntäessään tästä määrärahasta valtionapua 15732: Kera Oy:lle käytettäväksi Matkailunkehitys Nordia Oy:n toimintaan edellyttänyt 15733: valtionapupäätösten ehdoissa, että rahoitusta kohdistettaessa on tarkkaan harkittava 15734: onko rahoituksen kohteena riittäväksi katsottavat pysyvät toimintaedellytykset. 15735: Nordia on käyttänyt myönnetystä määrärahasta tähän mennessä 28 milj. mk. 15736: Sijoitus Saariselälle tehtiin vuonna 1993. Vuonna 1994 toteutuivat sijoitukset 15737: Nurmeksen matkailukaupunkiin ja Muoniossa Olostunturi Oy:hyn. Kuusamon 15738: Tropiikki Oy:hyn tehtiin jatkosijoitus, joka on osa suurempaa rahoituksellista 15739: kokonaisjärjestelyä. Vu9den 1995 aikana tehtiin merkittävä yritysjärjestely Ylläksen 15740: alueella yhdistämällä Akäshotelli Oy:n ja Ylläs-Ski Oy:n konkurssipesien sekä 15741: Hotelli Ylläskaltion liiketoiminta uuteen yhtiöön, johon Nordia teki sijoituksen 15742: yhdessä alueen yrittäjän kanssa. 15743: Kaikilla nykyisillä sijoituksilla arvioidaan olevan tulevaisuudessa pysyvät toiminta- 15744: edellytykset. Sijoituskohteille on asetettu liiketaloudelliset tavoitteet, joita mitataan 15745: esim. käyttökatteella. Kohteista Saariselkä ja Kuusamo kuuluvat tällä hetkellä 15746: toimialansa kärkiyrityksiin. Nurmeksen ja Oloksen osalta kehittämistoimet ovat 15747: vielä kesken. Näiden kohteiden uskotaan saavuttavan asetetut tavoitteet viimeistään 15748: vuoden 1996 aikana. Ylläksen sijoitus on vasta käynnistysvaiheessa. 15749: Matkailunkehitys Nordia Oy:n toiminta on valtakunnallistettu vuoden 1996 alusta. 15750: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15751: 15752: Junavaunutilaukset 15753: Transtech Oy, työllisyys 15754: HE n:o 22011994 vp. 15755: Valtiovarainvaliokunta 15756: 2) hyväksyessään 9.12.1994 vuoden 1994 III lisätalousarvion eduskunta lau- 15757: sui: Momentti 32.50.88 15758: Hyväksyessään valtion osakkeiden myynnin Rautaruukki Oy:ssä eduskunta 15759: edellytti, että hallitus osaltaan antaa Transtech Oy:n tehtaiden tulevaisuuden 15760: ja työllistämisedellytysten varmistamiseksi tukensa junavaunutilausten saa- 15761: miseksi kotimaasta ja ulkomailta sekä ryhtyy lisäksi muihin tarvittaviin eri- 15762: tyistoimiin. 15763: Pendolino-tilauket menivät joulukuussa 1997 kokonaan Italiaan, kun Fiat Ferroviari 15764: ei päässyt alihankkijana toimineen Rautaruukin kanssa yksimielisyyteen toimi- 15765: tusajoista ja hinnoista. Rautaruukki ilmoitti vuoden 1997 lopulla, että tappiollinen 15766: Transtech-yksikön toiminta joudutaan arvioimaan uudelleen. Transteebio Otamäen 15767: 270 Kauppa- ja teollisuusministeriö 15768: 15769: ja Taivalkosken junavaunutehtaiden ja Oulun toimipisteiden noin 250 työntekijän 15770: työt uhkaavat loppua heinäkuun 1998 loppuun mennessä. 15771: Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö ovat asettaneet yhdessä työryhmän, 15772: jonka tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten Transteehin junavaunutehtaan 15773: toiminta voitaisiin turvata esimerkiksi tuotantosuuntaa muuttamalla ja uusia 15774: tuoteryhmiä etsimällä. 15775: Rautaruukki päätti sopeuttaa kiskokalustotuotteita valmistavan Transteeh-yksikön 15776: toiminnan tilauskantaa vastaavaksi ja osa tätä ohjelmaa oli Taivalkosken tehtaan 15777: myyminen. Transteehin Taivalkosken tehdas myytiin Telatek Oy:lle. Sopimuksen 15778: mukaan Taivalkosken tehtaan koko henkilöstö, 83 työntekijää ja 10 toimihenkilöä 15779: siirtyivät vanhoina työntekijöinä Telatekin palvelukseen 1.9.1998. Telatek osti 15780: lisäksi tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen. Kaupan toteutumisen jälkeen 15781: Transteehilla on Otanmäen tehtaalla noin 350 henkeä ja Oulun kanttorilla noin 30 15782: henkeä. 15783: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin 15784: 15785: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely 15786: Neuvostoliiton ydinvoimatuotanto 15787: HE n:o 295/1994 vp. 15788: Ympäristövaliokunta 15789: Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää, onko käytetyn ydin- 15790: polttoaineen jälleenkäsittely koko ketjun huomioon ottaen ihmisten ja ympä- 15791: ristön kannalta parempi vaihtoehto kuin käytetyn ydinpolttoaineen suora 15792: loppusijoittaminen. 15793: Eduskunta edellytti, että hallitus osallistuu määrätietoisesti kansainväliseen 15794: yhteistyöhön, jolla pyritään ratkaisemaan entisen Neuvostoliiton alueen soti- 15795: laallisen ja muun ydinvoimantuotannon aiheuttamia mittavia ongelmia. 15796: 1. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely/suora loppusijoitus 15797: Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi eduskunnan lausumassa tarkoitetun turvalli- 15798: suuspainotteisen vertailuselvityksen Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta. 15799: Selvitys "Käytetyn ydinpolttoaineen suoraan loppusijoitukseen ja jälleenkäsittelyyn 15800: perustuvien huoltovaihtoehtojen säteily- ja ympäristöturvallisuus" valmistui alku- 15801: vuodesta 1996 ja on julkaistu ministeriön julkaisusarjassa "tutkimuksia ja raportte- 15802: ja" numerolla 8/1996. 15803: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15804: 2. Entisen Neuvostoliiton alueen ydintuotannon aiheuttamat ongelmat 15805: Suomi on osallistunut vuodesta 1992 lähtien voimallisesti entisen Neuvostoliiton 15806: alueen ydinalan heikkouksien parantamiseen. Toiminta kohdistuu neljään osa-aluee- 15807: seen: ydinreaktoreiden turvalhsuus, ydinvoimalaitosten ympäristön säteilynmittaus- 15808: ja hälytysjärjestelmät, ydinjätteet ja ydinmateriaalivalvonta (ydinsulku). Näistä 15809: kolmen ensiksi mainitun toiminta on keskittynyt Suomen lähialueeseen. Suurin pa- 15810: nos on annettu ydinreaktoreiden turvallisuuden lisäämiseen (Sosnovyj Borin ja 15811: Kuolan ydinvoimalaitokset). Viime vuosina on ydinjätehankkeiden osuus lisäänty- 15812: nyt samalla kun laitosparannusten osalta toiminta on siirtymässä suunnitelmien laa- 15813: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 271 15814: 15815: dinnasta niiden paljon kansainvälistä pääomaa vaativaan toteuttamiseen. 15816: Kahdenkeskisen toiminnan lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti entisen Neuvostolii- 15817: ton alueen ydinalan kansainväliseen kehitystoimintaan Euroopan jälleenrakennus- 15818: pankin (EBRD), Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Euroopan unionin 15819: toiminnan kautta. Lisäksi useita hankkeita toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. 15820: Yhteistyöllä voidaan toteuttaa paljon rahaa vaativia laitteistoparannuksia sekä myös 15821: välttää päällekkäisyyttä. 15822: Toiminta on nykyisin jo vakiintunutta eikä lausuma anna enää jatkossa aihetta 15823: uusiin toimenpiteisiin. 15824: 15825: Yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimisto 15826: HE 152!1994 vp 15827: Valtiovarainvaliokunta 15828: 22) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 15829: edellytti luvun 32.02 kohdalla, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin KTM 15830: yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston muuttamiseksi piiritoimistoksi 15831: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston 15832: muuttaminen piiritoimistoksi oli mukana vuoden 1996 talousarvion valmistelutyös- 15833: sä. Hallituksen talousarvioesitykseen sitä ei kuitenkaan sisällytetty. Asiaan vaikutti 15834: samaan aikaan käynnistetty ns. aluehallinto 2000 -hanke, jonka tavoitteeksi on 15835: asetettu tehtävien edellyttämän, selväpiirteisen ja alueiden omaleimaisuuden 15836: huomioon ottavan aluehallinnon luominen. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös 15837: KTM yrityspalvelun palveluiden sijoittumista. 15838: Vuonna 1995 on tehty yhden yritystutkijan vakanssin siirto Vaasan piiritoimistosta 15839: Seinäjoen paikallistoimistoon Seinäjoen paikallistoimiston palvelukyvyn tehostami- 15840: seksi. 15841: Asia ei anna enää aihetta erityistoimenpiteisiin KTM yrityspalvelun Seinäjoen 15842: paikallistoimiston osalta eduskunnan hyväksyttyä 10.12.1996 esityksen valtion 15843: aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta. 15844: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 15845: 15846: Riskirahoitus, pienten yritysten 15847: HE 15211994 vp 15848: Valtiovarainvaliokunta 15849: 23) Hyväksyessään 13.1.995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 15850: edellytti momentin 32.50.60 kohdalla hallituksen seuraavan Valtiontakuu- 15851: keskuksen ja muiden rahoituslaitosten toimintaa pienten ja keskisuurten yri- 15852: tysten riskirahoituksen saatavuuden parantamiseksi 15853: Takuukeskuksella oli marraskuun 1996 lopussa 2500 pk-asiakasta, joista 85 %oli 15854: pieniä alle 50 työntekijän yrityksiä. Takuukeskuksen kokonaisvastuut pk-yritysten 15855: koti- ja ulkomaisesta liiketoiminnasta olivat marraskuun 1996 lopussa 3 664 milj. 15856: markkaa. Takuu- ja takaushakemuksia pk-yritykset esittivät Takuukeskukselle 1630 15857: kappaletta yhteensä 1 480 milj. markan arvosta joulukuun 1996 loppuun mennessä. 15858: 272 Kauppa- ja teollisuusministeriö 15859: 15860: Takuukeskuksen toiminnan keskeinen tavoite on kehittää tuotteita, jotka parantavat 15861: yksityisen rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille ja nopeuttavat rahoitushakemusten 15862: käsittelyä. Pieniä yrityksiä hyödyttäviä tuotekehitysprojektien tuloksia ovat starttita- 15863: kaus ja riskijakojärjestely. 15864: Starttitakaus on suunniteltu aloittavien ja pienten yritysten rahoituksen helpottami- 15865: seksi. Riskinjakojärjestely nopeuttaa erityisesti pienten yrityksien rahoitus- ja 15866: takaushakemuksien käsittelyä poistamalla rahoittajan ja takaajan päällekäistä työtä 15867: sekä lyhennyttämällä käsittelyaikoja. 15868: Takuukeskus on vuoden 1996 aikana kehittänyt pk-takausta, jonka avulla yritys voi 15869: kattaa kaikki rahoitustarpeensa yhdellä valtion omavelkaisella takauksella. Se on 15870: myös vuoden 1996 aikana kehittänyt luottovakuutustyyppisten vientitakuiden 15871: tarjontaa ja käsittelyä pk-yrityksille sekä niiden käyttöä vakuuselementtinä pk- 15872: yritysten rahoituksessa. 15873: Takuukeskus on myöntänyt pk-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen 15874: edistämiseksi ns. riskipääomatakuita. Riskipääomatakuulakia jatkettaneen vielä 15875: vuoteen 2000 asti, mikäli eduskunta hyväksyy sen jatkamista ja muutoksia koske- 15876: van lakiesityksen. 15877: Takuukeskus on kehittänyt yhdessä EIF:n kanssa kahta pk-yrityksille suunnattua 15878: rahoitus- ja takausjärjestelyä, joista toinen koskee ympäristönsuojelu- ja energian- 15879: säästöinvestointien rahoittamista. Tämän lisäksi Takuukeskus on kehittänyt valmiut- 15880: taan toimia asiantuntijana Euroopan Unionin Phare- ja Tacis-projekteissa, jotka 15881: hyödyttävät pk-yrityksiä. 15882: Takuukeskuksen lisäksi myös Kera voi myöntää takauksia pk-yrityksille (palvelu- 15883: yritykset). 15884: Vuoden 1996 seurannan jälkeen asia ei enää tässä vaiheessa anna aihetta muihin 15885: toimenpiteisiin. 15886: 15887: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sulautuminen 15888: HE 11/1995 vp 15889: Valtiovarainvaliokunta 15890: 15891: 7) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 15892: lytti momentin 32.50.88 kohdalla hallituksen huolehtivan siitä, että Enso- 15893: Gutzeit Oy sitoutuu jatkossa omalta osaltaan kehittämään Oulun tehtaan 15894: lisäksi myös Kemin ja Kemijärven tehtaita. Erityisesti eduskunta edellytti, 15895: että KTM ja Enso-Gutzeit Oy sitoutuvat Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto 15896: Oy:n fuusion ehtona viipymättä laatimaan ja toteuttamaan viime joulukuus- 15897: sa osakassopimuksessa sovitun Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaiden jat- 15898: kokehitysohjelman. 15899: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvostojen yhteisellä päätöksellä 15900: yhtiöt käynnistivät 11.5.1995 Ouluun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Ra- 15901: kennustyöt aloitettiin vuoden 1995 lopussa ja rakentaminen vuonna 1996 sujui 15902: aikataulun mukaisesti ja koneen käyntiinlähtö ajoittuu kevät-kesään 1997. Uuden 15903: päällystettyä hienopaperia valmistavan koneen kapasiteetti on 360 000 t/a ja hank- 15904: keen kustannusarvio on noin 2, 7 mrd markkaa. 15905: Enso-Gutzeit ilmoitti kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se sitoutuu omalta 15906: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 273 15907: 15908: osaltaan kehittämään Kemin ja Kemijärven tehtaita liiketaloudellisten periaatteiden 15909: pohjalta. Kemissä saatiin vuoden lopussa valmiiksi noin 170 milj. markan inves- 15910: toinnit paperikoneen uudistamiseksi. Kemijärven tehtaalla käynnistyi syyskuussa 15911: lähes 300 milj. markkaa maksanut uudistettu kuitulinja, jonka rakentamisesta 15912: päätettiin välittömästi valtion ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä vuoden 1994 marras- 15913: kuussa allekirjoitetun osakassopimuksen jälkeen. Tämän investoinnin ansiosta Ke- 15914: mijärven tehtaan elinikä jatkuu vuosikymmenen loppuun asti. 15915: Kemijärvellä tapahtuvan puunjalostuksen jatkokehittämisvaihtoehdot selvitti 15916: tehtävää varten asetettu yhtiön sisäinen työryhmä, joka jätti raporttinsa 26.9.96. 15917: Selvityksen mukaan mm. sellutehtaan toiminnan jatkaminen ensi vuosikymmenen 15918: alkupuolella vaatii vielä lisäinvestointeja. Tehdyn selvitystyön pohjalta tulee 15919: jatkossa arvioida ja päättää, miten puunjalostuksen kehittämistä on tarkoituksenmu- 15920: kaista Kemijärvellä jatkaa. 15921: Tämä arvio tehdään Enso-konsernissa yrityksen normaalin strategiasuunnittelun 15922: puitteissa. 15923: KTM seuraa yhtiön toimenpiteitä. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 15924: 15925: Laki maitohygienialain 23 §:n muuttamisesta 15926: 15927: HE 2511995 vp 15928: Maa- ja metsätalousvaliokunta 15929: 15930: Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei- 15931: siin ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oi- 15932: keusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi. 15933: Tarvittavat muutokset valmisteltiin virkatyönä Suomen Kuntaliiton, maa- ja 15934: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- 15935: riön, elintarvikeviraston ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kesken. 15936: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut eduskunnan lausuman mukaiset 15937: toimenpiteet lailla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 15938: (1195/96), joka tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön 15939: hallinnonalalla toimenpiteet sisältyvät lakiin terveydensuojelulain muuttamisesta 15940: (777/96), joka niinikään tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Kauppa- ja teollisuusmi- 15941: nisteriön hallinnonalalla ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan 15942: siirtoa, oikeusturvaa ja pakkotoimia koskevat säännökset on annettu elinvarvikelail- 15943: la (361/1995), joka tuli voimaan 1.7.1995. Elintarvikelain, hygienialain ja ter- 15944: veydensuojelain säännökset eivät mainittujen asioiden osalta ole täysin yhdenmu- 15945: kaisia. Elintarvikelain muutostarpeet selvitetään ja toteutetaan yhtenä kokonaisuute- 15946: na. 15947: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 15948: 15949: TEKES, myöntämisvaltuudet 15950: Innovaatiojäijestelmä 15951: HE 7211995 vp 15952: Valtiovarainvaliokunta 15953: 15954: 9) Hyväksyessään 15.12. valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edel- 15955: 274 Kauppa- ja teollisuusministeriö 15956: 15957: lytti luvun 32.44 kohdalla, että tulevissa talousarvioissa Tekesin myöntämis- 15958: valtuudet soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystuen rahoitukseen turvataan 15959: osana kansallista innovaatiojärjestelmää. 15960: T &k-toiminnan tukeminen on eräs kauppa- ja teollisuusministeriön painopistealue. 15961: Tekesin sekä soveltavan teknisen tutkimuksen että tuotekehityksen rahoittaminen 15962: on olennainen osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. 15963: Vuoden 1997 I lisätalousarviossa Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin osana 15964: kansallista t&k-toiminnan lisäpanostusta 300 miljoonalla markalla. Lisärahoitus 15965: kohdistuu sekä soveltavaan tekniseen tutkimukseen että tuotekehitysavustuksiin ja- 15966: lainoihin. Lisäksi Tekesille myönnettiin 50 miljoonaa markkaa käytettäväksi oman 15967: pääomanehtoisena tuotekehityslainana, joka on tarkoitettu ensisijaisesti aloittaville 15968: pk-yrityksille. 15969: Vuoden 1998 talousarviossa Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin t&k lisärahoi- 15970: tuksen käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäys kohdistui sekä soveltavan tutkimuk- 15971: sen että tuotekehitystuen rahoitukseen. 15972: 15973: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat 15974: HE 72/1995 vp 15975: Valtiovarainvaliokunta 15976: 10) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun- 15977: ta edellytti momentin 32.49.42 kohdalla, että Kera Oy:n johtokunnalle tulee 15978: sallia poikkeustapauksissa oikeus myöntää korkotukilainoja kehitysalueelle 15979: ja rakennemuutosalueilla myös muille kuin pk-yrityksille silloin, kun se on 15980: erityisen perusteltua työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen 15981: monipuolistamisen kannalta. 15982: Valtioneuvosto päättää Kera Oy:lle momentilla 32.49.42 olevan korkotuen tarkem- 15983: mista ehdoista ns. korkotukisitoumuksessa Kera Oy:lle. Valtion vuoden 1996 15984: talousarvioon sisältyvät muutokset otetaan huomioon vuoden 1996 alussa tehtävässä 15985: valtioneuvoston päätöksessä, jolla korkotukisitoumusta tarpeellisilta osiltaan 15986: muutetaan. 15987: Valtioneuvosto on Kera Oy:lle antamansa korkotukisitoumuksen muuttamista 15988: koskevassa päätöksessään lisännyt sitoumuksen tätä koskevan ehdon. 15989: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 15990: 15991: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, periaatteet 15992: HE 3/1996 vp 15993: Valtiovarainvaliokunta 15994: 15995: 4) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 15996: lytti pääluokan 32 kohdalla, että hallituksen on saatettava eduskunnan käsi- 15997: teltäväksi valtionyhtiöiden yksityistämisessä noudatettavat periaatteet. Halli- 15998: tuksen tulee huolehtia siitä, että nykyistä olennaisesti merkittävämpi osuus 15999: tuloista käytetään välittömästi taloudellista toimeliaisuutta palveleviin hank- 16000: keisiin, erityisesti teollisen toiminnan edellytysten kehittämiseen ja raken- 16001: teen uusimiseen. 16002: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 275 16003: 16004: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle marraskuussa 1996 elinkeinopoliittisen selonte- 16005: on. Tässä selonteossa on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi valtionyhtiöiden yksi- 16006: tyistämisessä noudatettavat periaatteet sekä osakemyynneistä saatavien tulojen 16007: käyttösuunnitelmat 16008: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 16009: 16010: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit 16011: 16012: HE 311996 vp 16013: Valtiovarainvaliokunta 16014: 5) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 16015: lytti luvun 32.44 kohdalla, että hallitus kiinnittää edelleen riittävää huomiota 16016: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssien riittävyyteen. Eduskunta katsoi, 16017: että huipputeknologian kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu edel- 16018: lyttää lisäinvestointeja alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja korkeakoulu- 16019: tukseen. 16020: Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion omaisuuden omistuspohjan laajentami- 16021: sesta saatavia varoja ohjataan tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen siten, 16022: että t&k:n osuus on vuonna 1999 2,9 % bruttokansantuotteesta. Päätös edellyttää 16023: myös yksityisen sektorin merkittävää lisäpanostusta t&k-toimintaan. 16024: Valtion tiede- ja teknologianeuvoston tekemän t&k-lisärahoituksen käyttösuunnitel- 16025: man mukaisesti vuoden 1997 1 lisätalousarviossa tehtiin seuraavat Teknologian 16026: kehittämiskeskusta, Tekesiä, koskevat lisäykset: 16027: Tekesille osoitettiin 50 miljoonan markan määräraha myönnettäväksi oman pää- 16028: omanehtoisena tuotekehityslainana, jonka avulla vahvistetaan varsinkin aikavien pk- 16029: yritysten rahoitusta ja siten kannustetaan uusien, teknologialähtöisten ja -painotteis- 16030: ten yritysten perustamiseen. 16031: Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin 300 miljoonalla markalla. Lisärahoitus 16032: kohdistuu sekä soveltavaan tekniseen tutkimukseen että tuotekehitysavustuksiin ja - 16033: lainoihin. 16034: Tekesin toimintamenoihin osoitettiin 10 miljoonan markan määräraha, jolla katetaan 16035: Tekesin määrärahojen kasvusta ja niihin liittyvistä tehtävistä johtuva henkilöstön 16036: lisäystarve. 16037: Vuoden 1998 talousarviossa Tekesin myöntövaltuuksia lisättiin t&k-lisärahoituksen 16038: käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisärahoitus kohdistuu soveltavaan tekniseen 16039: tutkimukseen, tuotekehitysavustuksiin ja -lainoihin sekä pääoman ehtoiseen 16040: tuotekehityslainaan. Samoin lisättiin Tekesin toimintamenoja suunnitelman mukai- 16041: sesti. 16042: 16043: Elintarvikevalvonnan epäkohdat 16044: 16045: Kertomus 5/1996 vp 16046: Talousvaliokunta 16047: 3) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 16048: liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta edellytti, että hallitus kiireel- 16049: 276 Kauppa- ja teollisuusministeriö 16050: 16051: lisesti ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikevalvonnassa havaittujen epäkohtien 16052: ja puutteiden poistamiseksi. 16053: Elintarvikevalvonnassa havaittujen epäkohtien poistamiseksi maa- ja metsätalous- 16054: ministeriö asetti 24.6.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää maatalous- ja 16055: elintarviketuotantoon kohdistuvat valvonta- ja testaustarpeet sekä tehdä ehdotus 16056: elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden valvontaa ja tarkastusta koskevista valtion 16057: hallinnon muutostarpeista. Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalous- 16058: ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä soisaali- ja terveysministeriö. 16059: Työryhmä teki valvonnan ja valvontaorganisaation kehittämistä ja selkiinnyttämistä 16060: koskevia ehdotuksia. Ehdotukset käsiteltiin hallinnon kehittämisen ministerityö- 16061: ryhmässä kesällä 1997. 16062: Käsittelyn pohjalta Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 16063: yhteistyötä on tiivistetty. Kansainvälinen arviointiryhmä on arvioinut maa- ja 16064: metsätalousministeriön toimeksiannosta Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 16065: tehtäviä ja päämäärää sekä analysoinut orgainsaation ja toimintojen nykytilaa. 16066: Arvioinnin tulokset julkistettiin syyskuussa 1998. 16067: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 16068: 16069: Kilpailuneuvoston asema 16070: HE 243!1997 vp 16071: Talousvaliokunta 16072: 16073: Eduskunta edellytti 24.3.1998, että hallitus kiireellisesti valmistelee ja antaa 16074: eduskunnalle esityksen kilpailuneuvoston muuttamiseksi varsinaiseksi tuo- 16075: mioistuimeksi tai sen tehtävien siirtämisestä varsinaiseen tuomiostuimeen 16076: Tasavallan Presidentti antoi 30.4.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16077: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16078: Oikeusministeriö on 3.6.1998 asettanut toimikunnan selvittämään, miten kilpailu- 16079: neuvostolle kuuluvat lainkäyttötehtävät tulisi organisatorisesti järjestää. Toimikun- 16080: nan on määrä saada työnsä valmiiksi 15.1.1999 mennessä. 16081: 16082: Yhdistysrekisterin tehostaminen 16083: LA 93 11997 vp 16084: Talousvaliokunta 16085: 16086: Eduskunta edellytti 12.5.1998, että yhdistysrekisterin tehostamista jatketaan 16087: patentti- ja rekisterihallituksessa kehittämällä hallintomenettelyä ja kansa- 16088: laisten neuvontatoimintaa sekä ottamalla täysimääräisesti käyttöön uuden 16089: tekniikan mahdollistamia ratkaisuja. Tavoitteena tulee olla, että uusien yh- 16090: distysten rekisteröimisen keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2002 enin- 16091: tään kaksi kuukautta. 16092: Tasavallan Presidentti antoi 5.6.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16093: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16094: Patentti- ja rekisterihallituksessa toteutetaan parhaillaan pitkäjänteistä yhdistysrekis- 16095: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 277 16096: 16097: tedasioiden käsittelymenettelyn kehittämissuunnitelmaa. Tarkoituksena on muun 16098: muassa organisaatiota, työmenetelmiä ja tietojärjestelmiä kehittämällä aikaansaada 16099: asiakaskunnan tarpeet tyydyttävä palvelutaso. Erityisesti pyritään käsittelyaikojen 16100: lyhentämiseen, ottaen myös huomioon eduskunnan asiaa koskevan lausuman. 16101: Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja 16102: tarpeen vatiessa puuttuu tähän tulosjohtamisen tarjoamin välinein. 16103: Yhdistysasioiden käsittelyä on pyritty tehostamaan erityisesti hallinnollisella 16104: uudelleenorganisoinoilla ja tiimityöskentelyn käyttöönotolla. Kertomusvuoden 16105: lopulla otettiin myös käyttöön yhdistysrekisterin uusia asiakasinformaation paranta- 16106: misen mahdollistava tietojärjestelmä. Käsittelyajat yhdistysrekisteriasioissa ovat 16107: lyhentyneet olennaisesti edellisestä vuodesta, ollen ilmoitustyypistä riippuen 3-4 16108: kuukautta ja nimenkijroittajamuutosten osalta vain 1-3 päivää. 16109: 16110: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 16111: HE 10511998 vp 16112: Valtiovarainvaliokunta 16113: 16114: 21) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16115: ta edellytti momentin 32.30.45 kohdalla, että myöntämisvaltuuden ja sen 16116: mukainen momentin sisältämä rahoitus säilytetään kuluvan vuoden tasolla ja 16117: käytännön järjestelyistä huolehditaan tarvittaessa lisätalousarvioteitse. 16118: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 16119: 16120: Energiapuutuki 16121: HE 10511998 vp 16122: Valtiovarainvaliokunta 16123: 16124: 10) Eduskunta edellytti 18.12.1998, että tuki energiapuulle vuoden 2000 16125: talousarviossa osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta. 16126: Vuonna 1997 valtioneuvoston hyväksymässä Suomen energiastrategiassa, josta 16127: eduskunta antoi myönteisen lausunnon lokakuussa 1997, todetaan puun energiakäy- 16128: tön edistämisen olevan yksi keskeinen tavoite. Tavoitteena on saada puu merkittä- 16129: väksi polttoaineeksi aluelämpökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa. Puun 16130: energiakäyttöä edistetään tukemalla pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa ja 16131: puuenergiateknologian markkinoille pääsyä. Lisäksi energiapuun asemaa vahviste- 16132: taan veroratkaisuin. Lisäksi strategiassa todettiin, että selvitetään mahdollisuudet 16133: luoda em. tukien lisäksi tukijärjestelmä, jolla parannettaisiin puun energiakäytön 16134: kilpailukykyä. 16135: Vuoden 1998 aikana energiaverotusta muutettiin kahdesti, 1.1.1998 ja 1.9.1998, 16136: puuta suosivaksi. Teknologian kehityskeskus on valmistellut uutta puuenergiatutki- 16137: musohjelmaa vuosina 1993- 1998 toteutetun Bioenergiatutkimusohjelman seuraa- 16138: jaksi. Uusi ohjelma keskittyy aikaisempaa voimakkaammin puuenergiatutkimuk- 16139: seen. Kauppa- ja teollisuusministeriö tuki (momentti 32.55.40 Ener~iatuki, myöntö- 16140: valtuus 130 milj. mk) puuenergian korjuu- ja käyttöinvestointeJa vuoden 1998 16141: aikana noin 75 miljoonalla markalla. Teknologisen kehityksen, veroratkaisujen ja 16142: puuenergiainvestoinneille annettavan investointituen yhteisvaikutuksesta päätehak- 16143: kuista saatava hakkuutähdehake on saavuttamassa kilpailukyvyn muihin polttoainei- 16144: siin verrattuna. Tämän energiapuuosion arvioidaan riittävän energiapuuta käyttävien 16145: 278 Kauppa- ja teollisuusministeriö 16146: 16147: laitosten tarpeeseen pitkälle ensi vuosikymmenelle. 16148: Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistui kertomusvuoden joulukuussa raportti 16149: 'Puun energiakäyttö ja sen edistäminen' (KTM:n tutkimuksia ja raportteja 18/ 1998). 16150: Raportissa todetaan, että uudet toimet energiapuun lisätueksi tulisi osoittaa niille 16151: osa-alueille, joissa puuaineksella polttoaineena on vielä heikko kilpailukyky. 16152: Tällainen osa-alue on erityisesti nuorten metsien ja muiden parannustöiden yh- 16153: teydessä saatava hake. 16154: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti joulukuussa 1998 vuoteen 2010 ulottuvan, 16155: kaikki uusiutuvat energialähteet kattavan edistämisohjelman laatimisen. Ohjelma 16156: tulee olemaan samalla uusiutuvia energiamuotoja koskevan Euroopan Yhteisön 16157: strategian, ns. valkoisen kirjan kansallinen toimintaohjelma. 16158: 16159: Telakkatuen tilausvaltuuksien käyttö 16160: HE 24111998 vp 16161: Valtiovarainvaliokunta 16162: 16163: 4) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 16164: edellytti luvun 32.50 kohdalla, että hallituksen tulisi pikaisesti selvittää, mil- 16165: lä toimenpiteillä voidaan turvata käyttämättä oleva telakkatuen tilausval- 16166: tuuksien käyttö myös ensi vuonna siten, että asiasta voidaan päättää vuoden 16167: 1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä. 16168: Hyväksyessään valtion talousarvioesityksen vuodelle 1999 eduskunta päätti, että 16169: vuonna 1999 avustuksia saa myöntää siten, että alusten rakentamis- ja peruskor- 16170: jaussopimusten yhteenlaskettu arvo vuoden 1998 sopimusten kanssa voi yhteensä 16171: olla enintään 5 000 000 000 markkaa, joten vuonna 1998 käyttämättä jäänyt te- 16172: lakkatuen tilausvaltuus siirrettiin käytettäväksi vuonna 1999. 16173: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 16174: 16175: 16176: Sosiaali- ja terveysministeriö 16177: 16178: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito 16179: HE n:o 9211992 vp. 16180: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16181: 16182: Eduskunta edellytti 29.9 .1992, että hallitus seuraa lain vaikutuksia alaikäi- 16183: sen hoitoon määräämiseen, hoitoon määräämisen perusteita sekä järjestelyn 16184: tarkoituksenmukaisuutta mielenterveyden hoidon ja alaikäisten hoitotulosten 16185: kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. 16186: Lailla mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta (954/92), joka tuli voimaan vuoden 16187: 1993 alusta, saatettiin säännös sanamuodoltaan vastaamaan Suomen ratifioimaa 16188: lapsen oikeuksiakoskevaa yleissopimusta. Mielenterveyslain 8 §:n mukaan tahdosta 16189: riippumatta annettavassa hoidossa olevia alaikäisiä hoidetaan erillään aikuisista, 16190: jollei lapsen etu muuta vaadi. 16191: Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1998 aikana läänihallitusten kautta 16192: selvittänyt alaikäisten psykiatrisen hoidon toteutumista. Ministeriö on korostanut 16193: lääninhallitusten valvonta- ja ohjausvelvollisuutta ja edellyttänyt, että tilannetta 16194: edelleen seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ministeriö on pyytänyt 16195: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta selvittämään mielenterveys- 16196: lain 8 §:n 2 momentissa käytetyn vakavan mielenterveyshäiriön käsitteen täsmentä- 16197: mismahdollisuuksia. Ministeriö selvittää vuoden 1999 aikana, onko tarkoituksenmu- 16198: kaista valtakunnallisesti keskittää joiltakin osin alaikäisten psykiatrista hoitoa. 16199: 16200: Tupakoinnin vähentäminen 16201: HE n:o 11611993 vp. 16202: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16203: Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistele- 16204: maan tupakkalain muuttamista siten, että ravintoloissa on asiakastila, jossa 16205: asiakas ei joudu altistomaan tupakansavulle. 16206: Hyväksyessään lakiehdotukset toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 16207: annetun lain ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta edus- 16208: kunta edellyttää hallituksen toimivan niin, että tupakkavalmisteveron arvioi- 16209: dusta vuotuisesta tuotosta nykyinen 0,45 prosentin osuus nostettaisiin Maa- 16210: ilman terveysjärjestön suosittelemaan yhteen prosenttiin. Tästä summasta 16211: vähintään puolet on käytettävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-, 16212: seuranta- ja valistustoimintaan. 16213: Eduskunta edellytti, että hallitus tutkii ja tekee selvityksen, olisiko tupakan- 16214: savu otettava syöpävaarallisten aineiden luetteloon. 16215: Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriö seuraa huolellisesti 16216: nyt hyväksyttyjen tupakoinnin vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden 16217: toteutumista ja tuloksellisuutta ja että mm. sosiaali- ja terveysvaliokunta voi 16218: harkita mahdollisiin lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 16219: Vuoden 1996 valtion talousarviossa tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-, 16220: 280 Sosiaali- ja terveysministeriö 16221: 16222: seuranta- ja valistustoimintaan muun ohella varattu määräraha vastasi 0,75 % 16223: tupakkavalmisteveron tuotosta. 16224: Hotelli- ja ravintolaneuvosto on yhteistyössä ministeriön kanssa valmistellut 16225: erilaisin hankkein ravintoloiden savuttomuuden lisäämistä luoden samalla pohjaa 16226: lainsäädännöllisten toimenpiteiden hyväksynnälle. Ravintoloille on mm. tuotettu 16227: materiaalia siitä, miten ravintoloiden ilma saadaan mahdollisimman savuttomaksi 16228: ja raikkaaksi. Keuhkovammaliitto on julkaissut luettelon savuttomista ravintoloista 16229: sekä ravintoloista, joissa on savuttornia tiloja. 16230: Ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuutta selvittävä aineisto on valmis ja sen 16231: pohJalla voitaneen tehdä päätös. Asia edellyttää vielä terveyspoliittisten ja työsuoje- 16232: lullisten näkökohtien yhteistä punnitsemista. 16233: Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkasti seurannut tupakkalain toteutumista. 16234: Seurantatietojen mukaan laki on otettu vastaan myönteisesti. Altistuminen tupakan- 16235: savulle työpaikoilla on merkittävästi vähentynyt. Lain myönteisenä tuloksena 16236: voidaan pitää miesten tupakoinnin vähenemistä 33 %:sta 27 %:iin ja naisten 16237: tupakoinnin vähenemistä 22 %:sta 18 %:iin. Sensijaan lasten ja nuorten tupakoin-· 16238: nissa ei ole tapahtunut muutoksia ja lain tueksi tarvittava nuorten tupakoinnin 16239: aloittamisen ehkäisyohjelma on valmisteltu v. 1996 useiden lasten ja nuorten kanssa 16240: tekemisissä olevien tahojen yhteistyönä. 16241: Terveyskasvatusmääräraha on vuoden 1997 talousarviossa 0,75 % tupakkavalmiste- 16242: veron arvioidusta tuotosta. 16243: Sosiaali- ja terveysministeriö on käynyt neuvotteluja ravintola-alan työmark- 16244: kinaosapuolten kanssa ravintoloissa tapahtuvan tupakansavualtistuksen ehkäisemi- 16245: seksi. Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitto on muodostanut asiaan virallisen 16246: kannan 18.11.1997. Sellainen ratkaisu, jonka molemmat työmarkkinaosapuolet 16247: voisivat hyväksyä, olisi toimeenpanon kannalta paras. Ministeriö jatkaa valmistelu- 16248: työtä. 16249: Hallitus antoi 4.6.1998 lakiesityksen eduskunnalle laiksi toimenpiteistä tupakoinnin 16250: vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 82/1998) niin, että pääsääntöisesti 16251: kolmannes ravintoloiden tarjoilutiloista olisi savuttornia 1.7.1999 alkaen ja puolet 16252: 1.7.2001 alkaen. 16253: Vuodesta 1995 alkaen 0,7 - 0,75 % tupakkavalmisteveron tuotosta on käytetty 16254: eduskunnan edellyttämällä tavalla tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-, 16255: seuranta- ja valistustoimintaan. Määrärahaa pyritään kasvattamaan eduskunnan 16256: edellyttämälle tasolle vuotuisten talousarvioiden sallimissa rajoissa. 16257: Näyttö ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuudesta on riittävä ja asiasta 16258: vallitsee laaja yksimielisyys. Sen sijaan yksimielisyyttä tupakansavun ottamisesta 16259: syöpävaarallisten aineiden luetteloon ei tässä vaiheessa ole. Sen takia hallitus on 16260: lähtenyt lakisääteisesti eliminoimaan ko. syöpäaltisteen kaikkialta sisätiloista 16261: sisällyttämällä asiaa koskevat säädökset toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 16262: annettuun lakiin. 16263: Hallitus seuraa jatkuvasti väestön tupakointia, tupakkatuotteiden kulutusta, väestön 16264: altistumista ympäristön tupakansavulle ja tupakoinnista aiheutuvien sairauksien 16265: määriä. Lisäksi erillistutkimuksin seurataan mm. tupakkatuotteiden myyntikiellon 16266: täytäntöönpanoa ja toteutumista, koulujen savuttomuuden toteuttamista, tupakoinnin 16267: lopettamista ja nuuskan käytön laajuutta. Seurannan tuloksista julkaistaan virallinen 16268: tupakkatilasto ja useita erillisraportteja. Eduskuntaa informoidaan asiasta sosiaali- 16269: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 281 16270: 16271: ja terveyskertomuksessa. 16272: 16273: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu 16274: HE n:o 17911994 vp. 16275: Valtiovarainvaliokunta 16276: Eduskunta edellytti 25.11.1994 hallituksen yhdessä Työterveyslaitoksen ja 16277: tapaturmavakuutusjärjestelmän edustajien kanssa selvittävän, miten Työter- 16278: veyslaitoksen osallistuminen ammattitautitutkimuksiin ja muiden työlääke- 16279: tieteellisten palveluiden järjestäminen voidaan myös jatkossa turvata. 16280: Julkisen terveydenhuollon ja Työterveyslaitoksen välistä ammattitautitutkimusten 16281: järjestäruisvastuuta koskevaa selvitystyötä on ministeriön johdolla jatkettu. Selvitys- 16282: työ on edelleen kesken. 16283: Julkisen terveydenhuollon ja Työterveyslaitoksen välistä ammattitautitutkimusten 16284: järjestäruisvastuuta koskevaa selvitystyötä on edelleen jatkettu. Selvitystyön 16285: kohteena kunnille toiminnasta aiaheutuvien kustannusten korvaaminen ja kuntien 16286: ja Työterveyslaitoksen välisen yhteistyön järjestäminen. 16287: Selvitystyö jatkuu sosiaali- ja terveysministeriön 14 päivänä lokakuuta 1998 16288: asettamassa apaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistyöryhmäs- 16289: sä, jonka määräaika päättyy 30 päivänä huhtikuuta 1999. 16290: 16291: Lasten päivähoito 16292: HE n:o 211/1994 vp. 16293: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16294: Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus huolehtii päiväkotien perusta- 16295: ruishankkeiden tukemisesta kunnissa, joissa on erityisiä vaikeuksia päivähoi- 16296: tolain velvoitteen toteuttamisessa. Pääsy päivähoidon palvelurahakokeilun 16297: piiriin on tehtävä mahdolliseksi kaikille siitä kiinnostuneille kunnille, joilla 16298: on osoittaa kokeilun toteuttamisesta asianmukainen suunnitelma. 16299: Suunnitelma esiopetuksen järjestämisestä esikouluikäisille on valmisteltava 16300: ripeästi opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien yh- 16301: teistyönä. 16302: Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 16303: vuosina 1997 - 2000 valtioneuvosto esittää toimintaperiaatteena perustamishank- 16304: keiden toteuttamiselle, että lasten päivähoitovelvoitteen laajentumisen edellyttämien 16305: päivähoitopaikkojen rakentaminen otetaan huomioon. Päivähoitopaikkojen rakenta- 16306: miseen kiinnitetään edelleen huomiota vuosien 1998 - 2001 valtakunnallisessa 16307: suunnitelmassa. 16308: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa lasten päivähoidon palvelurahakokeilun 16309: 1.3.1995- 31.7.1997. Kokeiluun osallistuu 33 kuntaa. Kokeilun väliraportti 16310: julkaistiin 24.4.1996 (STM:n monisteita 1996:5). Kokeilun loppuraportti Palve- 16311: luseteli lasten päivähoidossa julkistettiin 27.8.1997 (Stakesin raportteja 1997:216). 16312: Palvelurahakokeilun johtoryhmän muistio jätettiin 29.10.1997 (STM:n työryhmä- 16313: muistioita 1997:26). Palveluraha loi uusia vaihtoehtoja pienten lasten hoidon 16314: järjestämiseen ja kunnan pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaiskustannuksissa 16315: saatiin aikaan säästöä. Tasavallan Presidentti vahvisti 20.12.1996 pienten lasten 16316: 282 Sosiaali- ja terveysministeriö 16317: 16318: hoitojärjestelmää koskevan lainsäädäntöuudistuksen, joka tuli voimaan 1.8.1997. 16319: Uudessa laissa säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle päivähoitopaikalle 16320: vaihtoehtoisiin taloudellisen tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai lasten 16321: yksityisen hoidon tukeen. Uusi tukimuoto pienten lasten hoitojärjestelmässä on 16322: suoraan yksityiselle hoidon tuottajalle maksettava yksityisen hoidon tuki, joka 16323: periaatteiltaan vastaa kokeiltua palvelurahaa. Eduskunta edellytti hallituksen 16324: seuraavan lasten hoitojärjestelmän lainsäädäntöuudistusta. 16325: Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kesken on virkamiestyönä 16326: valmisteltu osana koulutuksen kokonaislainsäädännön uudistamista esiopetusta 16327: koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena oli, että oikeus saada esiopetusta olisi kaikilla 16328: lapsilla vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista 1.8.1999 alkaen. Hallituksen 16329: esitykseen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi esiopetusta koskeva uudistus ei 16330: kuitenkaan sisältynyt Esityksen käsittely eduskunnassa jatkuu yhä. Subjektiivisen 16331: {läivähoito-oikeuden myötä kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnan 16332: järjestämään päivähoitopaikkaan vuoden 1996 alusta. Näin on pyritty myös 16333: turvaamaan jokaisen lapsen oikeus osallistua päivähoidossa järjestettävään esiope- 16334: tukseen. Esiopetusta järjestetään luvanvaraisesti myös koulutoimen piirissä. 16335: Esiopetukseen osallistui kertomusvuonna noin 74 prosenttia 6-vuotiaista. 16336: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1997 varhaiskasvatustyöryhmän, jonka 16337: tehtävänä on laatia ehdotus lasten päivähoidon sisällön ja laadun kehittämisestä, 16338: tarkastella päivähoidon toimintamuotoja ja yhteistyötarpeita sekä laatia niitä 16339: koskevat muutosesitykset, tarkastella päivähoidon tehtävää syrjäytymisvaarassa 16340: olevien perheiden ja lasten tarpeiden näkökulmasta ja laatia niitä koskevat esitykset 16341: sekä tehdä mahdolliset lainsäädännölliset muutosesitykset Työryhmä pohtii myös 16342: esiopetuksen järjestämisvaihtoehtoja. Työryhmän määräaika päättyy 30.6.1998 16343: Työryhmän määräaikaa on jatkettu 31.1.1999 saakka. 16344: 16345: Kriminaalipotilaita koskevien säännösten uudistaminen 16346: HE n:o 22611994 vp. 16347: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16348: Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Suomessa 16349: vireillä olevan rikosoikeudellisten syyntakeisuussäännösten uudistamisen 16350: yhteydessä harkitaan myös kriminaalipotilaita koskevien säännösten laaja- 16351: alaista uudistamista kansainvälisten kokemusten pohjalta. 16352: Sosiaali- ja terveysministeriö on neuvotellut oikeusministeriön kanssa syyntakei- 16353: suussäännösten uudistamiseen liittyen rikos- ja lääkintäoikeudellisten säännösten 16354: yhteensovittamisesta. Hoitotoimenpiteiden asema rikosoikeudellisessa seuraamusjär- 16355: jestelmässä on tarkoitus selvittää erillään rikoslain kokonaisuudistuksesta. 16356: 16357: Vakuuksien hoito 16358: HE 25311994 vp 16359: Talousvaliokunta 16360: 16361: Eduskunta edellytti 25.11.1994, että sosiaali- ja terveysministeriö Eläke- 16362: Kansan asioiden selvityksen yhteydessä tarkoin tutkii myös vakuuksien hoi- 16363: toa koskevien toimien lainmukaisuuden ja vastuut. 16364: Eläke-Kansa on luovuttanut 5.5.1995 Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan erityisen 16365: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 283 16366: 16367: selvityspesän, Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan konkurssipesän, Kansa-Yhtymä 16368: Oy:n konkurssipesän, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Eläkekassa Tuen 16369: välillä solmitun vakuuksienjakosopimuksen mukaisesti Eläkekassa Tuelie sovitut 16370: pantit, jotka on luovutustilaisuudessa luovutettu Vahinko-Kansan hallinnaitavaksi 16371: ja huolehdittavaksi erillisen Vahinko-Kansan ja Eläkekassa Tuen sopiman hallin- 16372: nointisopimuksen mukaisesti. 16373: Eläke-Kansan konkurssia koskeva asia on kesken. Konkurssipesän osalta annettiin 16374: vuoden 1997 aikana lopullinen kertomus erityistilintarkastuksesta. 16375: Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan (konkurssissa) erityisestä selvityspesästä siirrettiin 16376: vakuutuskannat muihin työeläkevakuutusyhtiöihin vuoden 1998 alussa. 16377: Eläke-Kansan työntekijäin eläkelain mukaisen työsuhderekisterin sisältämä tieto- 16378: kanta siirrettiin syksyllä 1997 vakuutuskannan vastaanottaneille työeläkevakuu- 16379: tusyhtiöille. Yrittäjien eläkelain mukainen tietokanta siirrettiin 1.1.1998 kannan 16380: vastaanottaneeseen Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampoon. Työntekijäin eläkelain 16381: mukaista vakuutustoimintaa koskevasta arkistosta pääosa siirrettiin helmikuun 1998 16382: aikana eläketurvakeskukselle. Kertomusvuoden aikana Eläke-Kansan henkilöstön 16383: määrä väheni edelleen 5 henkilöön. 16384: Vuoden 1998 aikana Eläke-Kansan erityisen selvityspesän päätehtävänä oli siirtää 16385: Eläke-Kansan lainakantaa vakuutuskantaa vastaanottaneille työeläkevakuutusyhtiöil- 16386: le. 16387: Kertomusvuoden aikana erityinen selvityspesä siirsi vakuutuskantaa vastaanottaneil- 16388: le työeläkevakuutusyhtiöille eläkevastuun katteeksi omaisuutta noin 1 miljardin 16389: markan edestä. Kaikkiaan konkurssipesästä on siirretty vakuutuskannan siirtojen 16390: jälkeen yhteensä noin 3 miljardia markkaa. Konkurssipesässä on edelleen siirtämä- 16391: töntä, kirjanpitoarvoin määriteltyä omaisuutta noin 1,7 miljardin markan edestä. 16392: Helsingin käräjäoikeus antoi kertomusvuonna TEL-takaisinlainoja koskevissa rii- 16393: doissa päätöksen, jonka mukaan Merita-pankki ja Postipankki velvoitettiin suoritta- 16394: maan konkurssipesälle yli 1 miljardia markkaa. Nämä varat siirrettiin vakuutuskan- 16395: taa vastaanottaneille työeläkevakuutusyhtiöille eläkevastuun katteeksi. Konkurssi- 16396: pesällä on vielä vireillä muutamia takaus- ja vastuunsiirtokanteita. 16397: 16398: Yrittäjien työttömyysturva 16399: HE n:o 267!1994 vp. 16400: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16401: 16402: Eduskunta edellytti 2.12.1994 hallituksen selvittävän tarvittavat lainmuutok- 16403: set, jotta siirtyminen palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä voi tapahtua 16404: joustavasti ja jotta osittain yrittäjänä, osittain palkansaajana toimivan henki- 16405: lön työttömyysturva on tyydyttävästi järjestetty. 16406: Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti antaa tarvittavat esitykset yrittä- 16407: jien työttömyysturvan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin eläkkei- 16408: den työeläkelisiin. 16409: Yksityisen ja julkisen sektorin eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin siten, että 16410: työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetulle yritystoimintaa 16411: harjoittaneelle henkilölle annettiin oikeus työeläkelisään. Työeläkelisään ei kuiten- 16412: kaan ole oikeutta niillä varsinaisilla yrittäjillä, jotka kuuluvat yrittäjien eläkelain 16413: 284 Sosiaali- ja terveysministeriö 16414: 16415: piiriin. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.1996. 16416: Yrittäjien ansioon suhteutettu työttömyysturva on ollut etuuksien maksamisen osalta 16417: täysitehoisesti toiminnassa vuoden 1997 alusta lukien. Työttömyysturvalain 16418: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4 a §:ää muutettiin 1.1.1998 lukien siten, että 16419: yrittäjäkassassa vakuutuksen edellytyksenä oleva YEL-työtulon vähimmäismäärä 16420: alentuu peruspäivärahan 40-kertaisesta määrästä 35-kertaiseen määrään. Muilta osin 16421: johtopäätösten tekeminen muutostarpeista edellyttää lisäkokemusten saamista 16422: järjestelmän toimivuudesta. 16423: Yrittäjien työttömyysturvaa koskevan järjestelmän kehittämiseksi Kansaneläkelai- 16424: toksessa on kesällä 1998 tehty seurantaselvitys, jossa tutkittiin toimistojen ratkaisu- 16425: käytäntöä yrittäjien työttömyysturvan osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on 16426: yhdessä yrittäjien työttömyyskassojen kanssa selvittänyt yrittäjien ansioturvaan 16427: liittyviä ongelmakohtia muun muassa myyntivoiton jaksotuksen osalta. Näiden 16428: selvitysten perusteella tullaan vuoden 1999 aikana arvioimaan lainsäädännön 16429: muutostarpeet 16430: 16431: Hammashuollon korvaukset 16432: HE n:o 104/1995 vp. 16433: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16434: Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus tekee vuoden 1997 talousarvio- 16435: esitykseen liittyen ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä, 16436: sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteutta- 16437: misaikataulusta. Ehdotuksen valmistelussa on otettava huomioon kuntien 16438: hammashuoltopalvelujen tehostamismahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuo- 16439: linen kohtelu sekä kiinnitettävä huomiota niihin ryhmiin, joiden terveyden 16440: ylläpitämiselle hampaiston kunnolla on erityistä merkitystä. 16441: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.2.1996 työryhmän, jonka toimeksianto 16442: noudatti eduskunnan 21.11.1995 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen 16443: sairausvakuutuslain muuttamisesta sisältynyttä lausumaa. Työryhmä jätti 31.5.1996 16444: mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle (STM 1996: 13). Eduskunta on 16445: 3.12.1996 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n 16446: väliaikaisesta muuttamisesta (HE 17311996 vp, laki 1213/1996). 16447: Lokakuun alusta 1997 voimaan tulleella lain muutoksella laajennettiin aikuisväestön 16448: hammashuollon korvauksia siten, että ennen vuotta 1956 syntyneille korvataan suun 16449: ja hampaiden tutkimus ja ennalta ehkäisevä hoito joka kolmas vuosi. 16450: Rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä ja korvaamisesta annetun lain 16451: muuttamisella laajennettiin rintamaveteraanien oikeutta korvaukseen siten, että 16452: heillä on toukokuun 1998 alusta lukien oikeus saada korvausta hammasproteesien 16453: teknisestä työstä 50 prosentin korvaustason mukaisesti. 16454: Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Stakesin kanssa suun terveydenhuol- 16455: lon kehittämishankkeen vuosille 1998 - 2000 tarkoituksenaan selvittää aikuisväes- 16456: tön hammashuollon järjestämismahdollisuuksia. 16457: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 285 16458: 16459: Kansaneläkejärjestelmän uudistaminen 16460: HE 119/1995 vp 16461: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16462: 16463: Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että kansan- 16464: eläkkeiden ja työeläkkeiden yhteensovituksella aiemmin hoidettu työkyvyt- 16465: tömyyseläkekäytäntöjen yhdenmukaisuus turvataan tarkoituksenmukaisilla 16466: järjestelyillä. 16467: Kysymys on selvitettävänä sosiaali- ja terveysministeriön 12.5.1995 asettamassa 16468: työryhmässä. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää 16469: 1) hallitusohjelman vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaan, 16470: 2) niin sanottuun työkyvyttömyyden jakamattomuuden periaatteen soveltamiseen 16471: liittyvät näkökohdat, 16472: 3) eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja tarve niiden 16473: selkiyttämiseen, 16474: 4) työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdyn työn vaikutukset eläkkeen karttumiseen 16475: sekä eläkkeen määrään ja jatkuvuuteen sekä 16476: 5) tehdä selvityksensä perusteella tarpeelliset muutosehdotukset eläkelainsäädän- 16477: töön. 16478: Työryhmä on selvittänyt ensimmäisessä kohdassa mainitut kysymykset 15.6.1995 16479: mennessä. Muiden kohtien osalta työryhmä sai työnsä päätökseen 30.4.1998. 16480: Työryhmä on hakenut vaiheittaisen hallinnon kehittämisprosessin seurauksena 16481: mahdollisuutta siirtyä yhtenäiseen työkyvyttömyyskäytäntöön. Tämän prosessin 16482: aikana on päästy sopimukseen kuntoutuksen toimeenpanon keskeisistä linjauksista. 16483: Lisäksi työryhmä on selvittänyt eläkkeen karttumista työnteon ohella sekä työter- 16484: veyshuollon mahdollista toimivuutta sairausvakuutuksen ja työkyvyttömyyseläkkei- 16485: den rinnalla. 16486: Työryhmään kuului työmarkkinaosapuolten muodostama neuvotteluryhmä, joka 16487: totesi saavuttaneensa laajan periaatteellisen yksimielisyyden monissa työryhmän 16488: työhön kuuluvissa asioissa. Neuvotteluryhmä katsoi, että kuntoutus on asetettava 16489: ensisijaiseksi työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden ja siihen pitää olla oikeus aina 16490: ennen eläkettä. Yhtenäinen työkyvyttömyyskäytäntö tai yhtenäiset määritelmät 16491: liittyen ns. viimeisen laitoksen periaatetta koskevaan uudistukseen saada yksi 16492: eläkepäätös kaikkien työeläkejärjestelmien osalta henkilön hakiessa eläkettä 16493: kuuluivat neuvottelyryhmän suosituksiin työkyvyttömyyseläkejärjestelmän osalta. 16494: Työryhmässä sovittiin myös monista, muun muassa työeläkejärjestelmän ja kansan- 16495: eläkejärjestelmän välisistä hallinnollisista toimista, joiden tarkoituksena on turvata 16496: mahdollisimman yhtenäinen työkyvyttömyyseläkekäytäntö työ- ja kansaneläkejär- 16497: jestelmän kesken. 16498: 16499: Sairnuspäivärahajäijestelmän ja kuntootuksen uudistus 16500: HE 12411995 vp 16501: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16502: 16503: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuk- 16504: sia sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen 16505: päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön 16506: 286 Sosiaali- ja terveysministeriö 16507: 16508: muuttamiseksi. 16509: Eduskunnan 29.11.1995 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen sairauspäivä- 16510: rahajärjestelmän ja kuntoutuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi sisälty- 16511: neeseen lausumaan liittyen eduskunta on 14.5.1996 hyväksynyt hallituksen esityk- 16512: sen sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 2311996 vp, laki 35011996), joka on 16513: korjannut erityishoitorahaa koskeneen epäkohdan. Kansaneläkelaitos on keväällä 16514: 1996 käynnistänyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista sairaiden ja kuntoutetta- 16515: vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen. Selvitystyö 16516: valmistuu tammikuussa 1999. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lainmuutosten 16517: vaikutuksia ja ryhtyy, jos tilanne vaatii, tarvittaviin toimenpiteisiin. 16518: 16519: Lapsipoliittisen selonteon jatkotoimet 16520: Selonteko 2/1995 vp 16521: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16522: Eduskunta edellytti 22.3.1996 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön 16523: sisältyvään perustelulausumaan yhtyen hallituksen talousarvion ja lainsää- 16524: dännön valmistelussa huolehtivan lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman 16525: oikeudenmukaisesta kehittämisestä. Lasten ja nuorten tulevaisuudelle ovat 16526: koulu ja maksuton esiopetus keskeisiä palveluja ja tärkeä väylä elämänhal- 16527: linnan saavuttamiseen. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon erityisosaami- 16528: nen on voitava säilyttää väestövastuista palvelurakennetta kehitettäessä. Nä- 16529: in taataan perheille, lapsille ja nuorille palvelut, jotka ehkäisevät erityisen 16530: tehokkaasti ongelmia ja ohjaavat varhaisessa vaiheessa hoitoon. Ne ovat 16531: siksi kokonaistaloudellisesti perusteltuja. 16532: Eduskunta edellytti, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon, mitä sosi- 16533: aali- ja terveysvaliokunnan mietinnön liitteenä olevassa sivistysvaliokunnan 16534: lausunnossa on sanottu. 16535: Sosiaali- ja terveysministeriössä on muiden ministeriöiden ja yhteistyötahojen 16536: kanssa jatkettu lapsipoliittisessa selonteossa ja sen kanssa rinnan valmistuneessa 16537: lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittäneen työryhmän mietinnössä 16538: (KM 1995: 12) edellytettyjen jatkotoimien valmistelua. Työryhmän tekemiä muu- 16539: tosehdotuksia tarkastellaan ja sovitetaan yhteen lapsipoliittisen selonteon pohjalta 16540: tarpeellisiksi todettavien säädös- ja muiden muutosten kanssa. Sosiaali- ja terveys- 16541: ministeriössä on työskennellyt työryhmä, joka arvioi lastensuojelulain mukaisia 16542: pakotteita koskevien säädösten muutostarpeita sekä arvioi tarvetta mahdolliseen 16543: lastensuojelulain nojalla toteutettavan suljetun hoidon järjestämiseen. Työryhmien 16544: ehdotusten pohjalta ja muutoin tarpeelliseksi arvioidut lastensuojelulain ja siihen 16545: läheisesti liittyvän lainsäädännön muutosten valmistelu käynnistyy vuoden 1999 16546: alkupuolella. 16547: Lapsipoliittisessa selonteossa esitettyä lapsiasiavaltuutetun viran perustamista on 16548: valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Sitä ei kuitenkaan sisällytetty valtion 16549: vuoden 1999 talousarvioesitykseen. Ministeriössä on myös valmisteltu lastensuoje- 16550: lun suurten kustannusten tasausjärjestelmää, mutta sitäkään ei sisällytetty vuoden 16551: 1999 talousarvioesitykseen. 16552: Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä verkostoituvat erityspalvelut -hanke. 16553: Tarkoituksena on eri toimijatahojen välisellä verkostoitumisella kehittää alueellisten 16554: erityispalvelujen järjestämistä. 16555: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 287 16556: 16557: Valtioneuvoston 31.8.1998 hyväksymässä valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- 16558: ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1999- 2002 on yhdeksi kehittämisen 16559: painoalueeksi otettu lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen tukeminen. Samoin 16560: syrjäytymisen ehkäisy on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen painoalue. 16561: Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt työkokouksia asiantuntijoille raskaana 16562: olevien päihteitä käyttävien äitien palvelujen kehittämiseksi. Käytyjen keskustelujen 16563: pohjalta ministeriö tulee asettamaan työryhmän selvittämään hoidon järjestämistä. 16564: 16565: Oluttuomisten rajoittaminen 16566: HE ll/1996 vp 16567: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16568: 16569: Eduskunta edellytti 23.4.1996 hallituksen aktiivisesti vaikuttavan Euroopan 16570: unionin elimissä siihen, että Suomi voi poikkeusmenettelynä valmistevero- 16571: tuslain nojalla rajoittaa maahan tuotavan oluen määrän kuuteen litraan. 16572: Valtiovarainministeriö toimitti komissiolle 25.6.1996 päivätyn kirjeen, jossa 16573: pyydetään komissiota ryhtymään toimenpiteisiin EU -säädösten muuttamiseksi siten, 16574: että Suomi voi rajoittaa kolmansista maista matkustajatuomisina tuotavan oluen 16575: määrän kuuteen litraan. Lisäksi valtiovarainministeriö esittää, että kolmansista 16576: maista alkoholijuomatuomisina tuotavan oluen määrä voidaan erottaa sisämark- 16577: kinatuomisten määrästä. 16578: Komissio on alkanut käsitellä näitä kysymyksiä yhdessä Suomen viranomaisten eli 16579: lähinnä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asian 16580: käsittely on komissiossa vielä kesken. 16581: Komissiso on 8.12.1997 päivätyllä kirjeellään lähettänyt Suomelle virallisen 16582: huomautuksen yllä mainitun hallituksen esityksen mukaisista säädösmuutoksista, 16583: joilla Suomi kielsi alkoholijuomien turistituomiset lyhyiltä matkoilta Suomen ja 3. 16584: maan välillä. Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt samasta asiasta EY:n tuomioistui- 16585: melta ennakkolausuntoa. Vuoden 1998 aikana hallitus jatkoi neuvottelujaan 16586: komission kanssa eduskunnan tahdon toteuttamiseksi. Samalla hallitus vastasi 16587: komission kirjalliseen huomautukseen ja antoi kirjalliset huomionsa EY:n tuomiois- 16588: tuimelle sekä osallistui asiaa koskevaan suulliseen käsittelyyn tuomioistuimessa. 16589: Hallitus seuraa kiinteästi asian kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa kaikkiin asian 16590: vaatimiin toimenpiteisiin. 16591: 16592: Toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon tila 16593: HE 22/1996 vp 16594: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16595: 16596: Eduskunta edellytti 28.5.1996, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, 16597: missä määrin perhehoidossa on sosiaalihuoltolain 26 a §:n 1 ja 2 momentis- 16598: sa säädetyistä hoidettavien enimmäismääristä poikettu, missä määrin eri 16599: asiakasryhmiin kuuluvia on sijoitettu samoihin koteihin sekä miten valvonta 16600: on järjestetty erityisesti niissä tapauksissa, joissa asiakkaat on sijoitettu koti- 16601: kuntansa ulkopuolella olevaan perhekotiin. Jos selvityksessä ilmenee epä- 16602: kohtia, joiden korjaamien edellyttää lainsäädäntömuutoksia, sosiaali- ja ter- 16603: veysministeriön tulee pikaisesti valmistella tarvittavat muutosehdotukset 16604: 288 Sosiaali- ja terveysministeriö 16605: 16606: Eduskunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön huolehtivan siitä, että yk- 16607: sityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toiminnan laadunvalvonta 16608: järjestetään kunnissa asianmukaisella tavalla. 16609: Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996) ja laki sosiaalihuoltolain 16610: muuttamisesta (604/1996) eivät koske perhehoitajalain (312/ 1992) mukaista 16611: toimeksiantosopimussuhteen perusteella annettavaa perhehoitoa. Sosiaali- ja 16612: terveysministeriö käynnisti vuoden 1966 loppupuolella eduskunnan uudistukseen 16613: antamaan vastaukseen sisältyvän lausuman tarkoittaman selvityksen. 16614: Lääninhallitukset ovat keränneet kunnista ja kuntayhtymistä selvitettäväksi edellyte- 16615: tyt tiedot ja koonneet niistä läänikohtaiset yhteenvedot, joiden pohjalta sosiaah- ja 16616: terveysministeriö on järjestänyt kuulemistilaisuuden. Yhteenvetotietojen ja kuu- 16617: lemistilaisuuden perusteella näyttäisi siltä, ettei asiassa olisi ongelmia, jotka 16618: edellyttäisivät lainsäädäntömuutoksia. 16619: 16620: Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus 16621: HE 2811996 vp 16622: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16623: 16624: Eduskunta edellytti 7.5.1996 sairausvakuutuslain säännöksiä selkeytettäväksi 16625: siten, että jos potilas kuljetetaan häntä sisäänkirjoittamatta kotoa ensiapuyk- 16626: sikköön ja sieltä edelleen annetun ensiavun, tehdyn tutkimuksen tai tarvitta- 16627: van tarkkailuajan jälkeen muualle hoitoon, tällainen kuljetus katsotaan yh- 16628: deksi yhdensuuntaiseksi kuljetukseksi ja siitä peritään potilaalta vain yksi 16629: sairausvakuutuslain mukainen omavastuu. 16630: Eduskunnan 7.5.1996 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- 16631: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta (laki 16632: 3671 1996) sisältynyt lausuma liittyy kysymykseen julkisten liikennepalvelujen sekä 16633: valtion ja kuntien muiden henkilökuljetusten tehostamisesta sekä niistä tehtyihin 16634: selvityksiin. Liikenneministeriön 20.10.1995 asettama työryhmä, jossa sosiaali- ja 16635: terveysministeriö ja kansaneläkelaitos sekä Suomen Kuntaliitto oli mukana, on 16636: 31.5.1996liikenneministeriölle jättämässään mietinnössä (LM 25/96) mm. esittänyt 16637: muutettavaksi sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk- 16638: sesta annetun lain omavastuusäädöksiä siten, että huomiota kiinnitettäisiin nykyistä 16639: tarkemmin käytettävissä olevan matkustustavan edullisuuteen ja liikenneolosuhtei- 16640: den perusteella myönnettävän korvauksen määrään sekä jatkettavaksi omavastuita 16641: koskevia kokeiluja kokemuksen saamiseksi lainsäädännön muutosta varten. Työryh- 16642: män selvitystyön pohjalta jatketaan sosiaali- ja terveysministeriön, liikenneministe- 16643: riön ja kansaneläkelaitoksen yhteistyötä joukkoliikenteen kehittämiseksi. 16644: Syyskuussa 1998 kansaneläkelaitoksessa on aloitettu sairaanhoito- ja kuntootuspoti- 16645: laiden kuljetusten koordinointi- ja kehittämishanke, joka toteutetaan ajalla 1.9.1998- 16646: 31.12.2000. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan työryhmän 16647: asettamista matkakustannusten taksanvahvistusmenettelyn siirtämisestä sosiaali- ja 16648: terveysministeriöön. 16649: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 289 16650: 16651: Työttömyysturvauudistuksen seuranta 16652: HE 7211996 vp 16653: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16654: Eduskunta edellyttää 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että opetusmi- 16655: nisterön johdolla yhteistyössä työministerön kanssa järjestetään tarkka seu- 16656: ranta lainmuutoksen vaikutuksista nuorten työllistymiseen ja ammattiin kou- 16657: luttautumiseen ja työllisyyskoulutuksen laadusta. 16658: Eduskunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön järjestävän yhteistyössä 16659: työministeriön kanssa tarkan seurannan erityisesti työssäoloehdon täyttymis- 16660: tä, päivärahan uudelleen määrittelyä, lisäpaiväoikeuden ikärajan nostamista 16661: ja lomakorvauksen jaksotusta koskevien lainmuutosten vaikutuksista ja ryh- 16662: tyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. Vastaavasti tulee selvittää pikaisesti, mi- 16663: ten 18 §:n mukainen sovitelluo päivärahan uudistus käytännössä toimii. 16664: Sosiaali- ja terveysministeriöoja työministeriön tekemän tilastoseurannan perusteel- 16665: la työttömyysturvauudistuksen vaikutukset ovat olleet lainmuutoksen tavoitteiden 16666: mukaisia, mutta toteutuneet viiveellä. Tämä johtuu osaksi siitä, että ennen lainmuu- 16667: tosten voimaantuloa joulukuussa 1996 tapahtui alkaneissa työttömyysjaksoissa 16668: voimakas hetkellinen kasvu sen vuoksi, että työttömyyspäivärahaoikeutta uusittiin 16669: vanhojen säännösten perusteella. Voimaantulosäännöksistä johtuen uudistuksen 16670: vaikutukset toteutuvat täydellä painollaan vasta marraskuusta 1997 lukien, minkä 16671: vuoksi tilastoseurantaa yksityiskohtaisempia selvityksiä ei ole ollut tarkoituksenmu- 16672: kaista toteuttaa vuoden 1997 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö teki kuitenkin 16673: eduskunnan pyynnön mukaisesti erillisselvityksen lomakorvausten jaksottamisen 16674: vaikutuksista. Hallituksen eduskunnalle 3.10.1997 antamassa esityksessä laiksi 16675: työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 152/1997 16676: vp) ehdotettiin, ettei satunnaisten alle kuukauden pituisten työsuhteiden päättyessä 16677: maksettuja lomakorvauksia enää pidettäisi jaksotettavana tulona, vaan ne otettaisiin 16678: työttömyysturvassa huomioon sovitellussa päivärahassa. Tällä muutoksella ei 16679: arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia etuusmenoissa. Muilta osin selvityksen 16680: yhteydessä ei tullut esiin yksiselitteisiä, nykykäytäntöä parempia ja toimeenpanon 16681: kannalta yksinkertaisia jaksotusvaihtoehtoja, joilla ei olisi ollut merkittäviä taloudel- 16682: lisia vaikutuksia. 16683: Työttömyysturvajärjestelmän vaikutuksista nuorten työttömyyteen ja työllistymiseen 16684: sekä työvoima- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta eduskunta on 16685: hyväksynyt toisen lausuman ja tältä osin asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksis- 16686: sa tuossa yhteydessä. 16687: Kokonaiskuvan saamiseksi lainsäädäntömuutosten vaikutuksista sosiaali- ja terveys- 16688: ministeriössä valmisteltiin vuonna 1998 selvitys, joka annettiin eduskunnan sosiaali- 16689: ja terveysvaliokunnalle 8.12.1998. Selvitys perustui ansioon suhteutetun työttö- 16690: myysturvan maksatusjärjestelmistä saataviin tilastoihin. Työmarkkinoihin vaikutta- 16691: vat monet asiat samanaikaisesti, minkä vuoksi työttömyysturvalain muutosten 16692: vaikutuksia on vaikea arvioida myös jälkikäteen. Selvityksen yhteenvetona voitiin 16693: todeta, että työttömyysturvalain muutosten vaikutukset näyttäisivät olevan saman 16694: suuntaisia kuin hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä arvioitiin 16695: eikä selvityksen perusteella ollut aihetta välittömiin toimenpiteisiin työttömyystur- 16696: valain muuttamiseksi. Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 16697: 16698: 16699: 16700: 16701: JO 2920081 16702: 290 Sosiaali- ja terveysministeriö 16703: 16704: Sosiaaliturvamaksut 16705: HE 17011996 vp 16706: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16707: 16708: Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että vuonna 16709: 1998 voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua 16710: vähintään yhdellä pennillä veroäyriltä. 16711: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että sosiaaliturvamaksujen 16712: kokonaisuus pyritään muodostamaan sellaiseksi, että se tukee työllistymistä 16713: ja helpottaa erityisesti pientyönantajien toimintaa. Maksujen ohella on otet- 16714: tava huomioon myös verotus ja rahoituskulujen kokonaisuus. 16715: Sosiaaliturvamaksujen kokonaisuuden osalta sosiaali- ja terveysministeriö teetti 16716: vuonna 1997 kaksi selvitystä. Selvitysmies Risto Suominen selvitti sosiaalivakuu- 16717: tusmaksujen erilaisia porrastusvaihtoehtoja. Selvitysmies Asko Tanskasen raportissa 16718: esitettiin keinoja pienyritysten työnantajamaksujen hoitamisen helpottamiseksi. 16719: Vuoden 1998 alusta on alle viiden työntekijän yrityksissä ollut mahdollista suorittaa 16720: TEL-maksut kuukausittain toteutuneen palkkasumman perusteella. Maksujärjestel- 16721: män yksinkertaistamista selvitettiin vuoden 1998 aikana edelleen ministerityöryh- 16722: mässä. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää muun muassa muutoksia tietojärjestel- 16723: miin. Muutosten mahdollistamiseksi käydään kolmikantaneuvotteluja maksuihin 16724: liittyvien käsitteiden yhdenmukaistamiseksi eri järjestelmissä. Eläkejärjestelmien 16725: viivästyskorkoja ja maksupäiviä koskevat säännökset on tarkoitus yhdenmukaistaa 16726: vuoden 2000 alusta. Vuodelta 1998 suoritettavista sairausvakuutusmaksusta, 16727: työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta 19.12.1997 16728: annetulla lailla alennettiin eläkkeensaajilta vuonna 1998 perittävää sairausvakuutus- 16729: maksua yhteensä 0,7 pennillä veroäyriltä. Vuonna 1999 eläkkeensaajien sairausva- 16730: kuutusmaksua alennetaan edelleen 0,3 pennillä veroäyriltä vuodelta 1999 suoritetta- 16731: vista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan 16732: lapsilisämaksusta 10.7.1998 annetulla lailla. Asia ei anna enää aihetta toimenpitei- 16733: siin. 16734: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen 16735: HE 189/1996 vp 16736: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16737: 16738: Eduskunta edellytti 20.11.1996, että hallitus tarkoin seuraa hallituksen esi- 16739: tykseen sisältyvän toisen lakiehdotuksen muutosta, jonka perusteella kenen- 16740: kään nettomääräinen eläke ei saa alentua. Yleisenä tavoitteena ja varsinkin 16741: vähennyksen korottamista koskevissa asioissa on toisaalta pidettävä huolta 16742: siitä, että mahdollisimman tarkoin noudatetaan kansaneläkelain muuttami- 16743: sesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (149/95) yhteydessä hyväk- 16744: syttyä menettelyä ja aikataulua pohjaosaa alennettaessa. 16745: Hallitus määräsi 30.12.1996 antamanaan valtioneuvoston päätöksellä, että sellaisilla 16746: II kuntaryhmässä asuvilla 65 vuotta täyttäneillä naimisissa olevilla eläkkeensaajilla, 16747: joiden kansaneläkkeeseen vaikuttavat työeläketulot olivat 46 510-49 800 markkaa 16748: vuodessa, vähennettiin kansaneläkettä 78 markan sijasta 64 markkaa helmikuun 16749: alusta 1997 lukien. Hallitus jatkoi 18.12.1997 mainitun valtioneuvoston päätöksen 16750: voimassaoloaikaa tammikuun loppuun 1998, jolloin pohjaosan vähentäminen 16751: tapahtui samanaikaisesti uusien verotusperusteiden voimaantulon kanssa. 16752: Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä muutettiin 16753: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 291 16754: 16755: 4.12.1998 siten, että kansaneläkkeen entisen pohjaosan vähentäminen tapahtuu 16756: tammikuun alussa eli samanaikaisesti kun uudet verokortit tulevat vOimaan. 16757: Samalla pienennettiin vuonna 1999 tehtävän vähennyksen määrää 11 markalla, 16758: jolloin täysimääräistä kansaneläkkeen pohjaosaa vastaava kansaneläke on vuoden 16759: 1999 alusta 171 markkaa kuukaudessa. Vähennyksen johdosta nettoeläkkeen 16760: yhteismäärä ei alene, kun otetaan huomioon myös vuoden 1999 alusta toteutettavat 16761: eläkkeiden indeksitarkistukset sekä verotusperusteiden muutokset. 16762: Eduskunta on 1.12.1998 hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan 16763: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä. 16764: 16765: Pienten lasten hoitojfujestelmän kehittäminen 16766: HE 208/1996 vp 16767: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16768: 16769: Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen seuraavan lasten kotihoidon tuen 16770: ja yksityisen hoidon tuen uudistuksen sekä päivähoidon maksujärjestelmän 16771: toimivuutta ja taloudellista kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. 16772: Toimenpiteissä on otettava huomioon paitsi itse järjestelmien mahdolliset 16773: ongelmat myös muut niihin vaikuttavat muutokset kuten työllisyyden muu- 16774: toksen vaikutukset eri hoitomuotojen kysyntään, kuntien erillisratkaisut ja 16775: perheiden ennakoimattomien valintojen aiheuttama kustannuskehitys. 16776: Valtioneuvosto ryhtyy vuonna 1997 lausunnon edellyttämiin toimenpiteisiin. 16777: Pienten lasten hoitojärjestelmän uudistus astui voimaan 1.8.1997. Osana eduskun- 16778: nan edellyttämän seurannan toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö on yhteis- 16779: työssä Suomen Kuntaliiton kanssa tehnyt kertomusvuonna päivähoidon tilannetta 16780: syyskuussa 1997 koskevan selvityksen. Selvityksellä kartoitettiin muun muassa 16781: päivähoidon saatavuutta, kuntien päätöksiä määrätä päivähoitomaksut poiketen 16782: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain asettamista enimmäis- 16783: maksuista, päivähoidon maksukertymää sekä kustannuksia ja kunnallisia lisiä. 16784: Selvityksen tulokset tiedotettiin 6.11.1997. 16785: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyytämä selvitys päivähoitomaksu-uu- 16786: distuksen vaikutuksista annettiin 22.12.1997. 16787: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa pienten lasten hoitojärjestelmän uudistuksen 16788: kokonaisseurannan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- 16789: kuksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Seuranta on käynnistynyt syksyllä 1998 ja 16790: raportoidaan kesään 1999 mennessä. 16791: 16792: Kriminaalipotilaiden hoidon kehittäminen 16793: HE 23111996 vp 16794: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16795: 16796: Eduskunta edellytti 3.4.1997, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvit- 16797: tämiseksi, miten kriminaalipotilaiden hoitoa voitaisiin kehittää siten, että 16798: myös avohoidossa voitaisiin hoitotavoitteiden toteuttamiseksi käyttää pakko- 16799: hoitoa tai tahdosta riippumatonta hoitoa. 16800: 292 Sosiaali· ja terveysministeriö 16801: 16802: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä eri hoitomuotojen kehittämistä. Sosiaali- 16803: ja terveysministeriö on selvittänyt virkatyönä mahdollisuuksia ja edellytyksiä 16804: käyttää kriminaalipotilaiden tahdosta riippumatonta hoitoa myös avohoidossa. 16805: Selvitystyö jatkuu vuonna 1999 yhteistyössä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 16806: sen kanssa. 16807: 16808: Sairaanhoitokorvaus 16809: HE 233/1996 vp 16810: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16811: 16812: Eduskunta edellytti 25.2.1997, että myös ulkomaalaisten hoitoon ja sairaan- 16813: kuljetukseen liittyvät korvausjärjestelmät tulee kiireellisesti saattaa asianmu- 16814: kaiseen kuntoon. 16815: Sosiaali- ja terveysministeriön 8.9.1995 asettama sairaanhoidon korvaamista 16816: kansainvälisissä kysymyksissä selvittävä työryhmä on jättänyt 29.12.1995 muistion- 16817: sa sairaanhoidon korvaaminen kunnille ja kuntien välillä kansainvälisissä ja eräissä 16818: muissa tilanteissa (1996:7). Työtä jatketaan edelleen tältä pohjalta. 16819: 16820: Työeläkelaitosten kautta tapahtuva pienyritysten pääomahuollon kehittäminen 16821: Vakuotustarkastuksen voimavarojen kehittäminen 16822: HE 241/1996 vp 16823: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16824: 16825: Eduskunta edellytti 19.12.1996, että hallitus pikaisesti selvittää yhteistoi- 16826: minnassa työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa pienyritysten 16827: työeläkelaitosten kautta tapahtuvan pääomahuollon kehittämisen. Huomiota 16828: on kiinnitettävä mahdollisuuksiin luoda pienyrityksiä varten tehokas takaus- 16829: järjestelmä. 16830: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että vakuutustarkastuksella 16831: ja järjestelmän valvonnassa ja seurannassa on käytettävissä riittävät voima- 16832: varat ja asiantuntemus. Eduskunnalle on annettava selvitys uudistetusta lain- 16833: säädännöstä saaduista kokemuksista. 16834: Eduskunta on hyväksynyt työeläkelaitosten kautta tapahtuvaan pienyritysten 16835: pääomahuollon kehittämiseen liittyvän uuden lausuman 15.4.1997 säätäessään lakia 16836: työeläkevakuutusyhtiöistä (HE 255/1996 vp). Asia selostetaan samassa yhteydessä. 16837: Vakuutustarkastustoimistoon on syksyllä 1997 perustettu kahdeksan uutta virkaa, 16838: joihin nimitetyt tai nimitettävät virkamiehet ryhtyvät hoitamaan tehtäviään vuoden 16839: 1998 alkupuolella. Lisäksi vakuutustarkastuksen toimintaa on tarkoitus tehostaa 16840: muullakin tavoin, muun muassa lisäämällä sekä ottamalla käyttöön toimistossa 16841: uusia ATK-avusteisia toimintamuotoja. 16842: Eduskunta hyväksyi 8.12.1998 hallituksen esityksen laiksi Vakuutusvalvontaviras- 16843: tosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 163/1998 vp). Lain mukaan sosiaali- ja 16844: terveysministeriön hallinnonalalle perustetaan 1.4.1999 alkaen uusi Vakuutusval- 16845: vontavirasto, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuu- 16846: tusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Vakuutusvalvontavirastolle siirretään 16847: nykyisin ministeriölle kuuluvat vakuutusvalvontaa ja -tarkastusta koskevat tehtävät 16848: siten kuin siitä erikseen säädetään vakuutusalaa koskevissa erityislaeissa. Viraston 16849: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 293 16850: 16851: vuoden 1999 talousarviossa on varauduttu siihen, että virastossa olisi vuoden 1999 16852: lopussa 50 virkaa. Näistä 31 virkaa siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä 1 16853: päivänä huhtikuuta 1999. Vakuutusvalvontavirasto tulee olemaan nettobudjetoitu 16854: virasto, jonka menot katetaan valvottavilta perittävillä maksuilla. Ministeriön 16855: vakuutustarkastustoimistoon jää 17 virkaa. 16856: Eduskunta on hyväksynyt eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien lakien käytän- 16857: nön toteutumista koskevan uuden lausuman 15.4.1997 säätäessään lakia työeläkeva- 16858: kuutusyhtiöistä (HE 255/1996 vp). Asia selostetaan samassa yhteydessä. 16859: 16860: Työeläkevakuutusyhtiöt 16861: HE 25511996 vp 16862: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16863: 16864: Eduskunta edellytti 15.4.1997, että työeläkeyhtiöiden hallinnossa taataan 16865: pienyritysten edustus, jotta pienyrittäjät ja pienyritykset riittävässä määrin 16866: otetaan huomioon muun muassa takaisinlainaus- ja sijoitustoiminnassa. 16867: Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudet val- 16868: voa työeläkevakuutusyhtiötä ja koko yhtiöryhmää on turvattava myös siinä 16869: tapauksessa, kun yhtiöryhmässä on holding-yhtiörakenne tai kyseessä on 16870: yhtiö, joka muutoin ei ole ministeriön valvonnassa. 16871: Eduskunta edellytti, että eduskunnalle annetaan selvitys vuoden 1998 lop- 16872: puun mennessä vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden eläkelaitosten vaka- 16873: varaisuutta koskevien sekä nyt hyväksyttyjen lakien toteutumisessa käytän- 16874: nössä. 16875: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työeläkelaitosten kautta tapahtuvan pienyritys- 16876: ten pääomahuollon kehittämistä selvittävän työryhmän 10.9.1997. Työryhmän tuli 16877: saada työnsä päätökseen 28.1.1998 mennessä. Työryhmään nimettiin edustajat 16878: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainmi- 16879: nisteriöstä, Työeläkelaitosten liitosta, valtion erityisrahoituslaitoksista ja työmark- 16880: kinajärjestöistä. 16881: Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten tel-varoja voitaisiin nykyistä enemmän 16882: sijoittaa pk-sektorille siten, että kilpailuneutraliteetti markkinoilla ja tel-laitosten 16883: sijoitustoiminnan turvaavous huomioitaisiin. Mainitussa tarkoituksessa työryhmän 16884: tuli selvittää 1) työeläkeyhtiöiden takaisinlainausta tai oman pääoman ehtoisen 16885: rahoituksen tarjontaa pk-yrityksille valtion erityisrahoituslaitosten takauksiin 16886: perustuen mahdollisesti yhteistyössä Vakuutusyhtiö Garantian kanssa, 2) työelä- 16887: keyhtiöiden pääomien kanavoimista pk-sektorille valtion erityisrahoituslaitosten 16888: hallinnoimien laina-tai pääomasijoitusrahastojen kautta, 3) valtion erityisrahoituslai- 16889: tosten yritystutkimusosaamisen hyödyntämistä ja 4) työeläkelaitosten sijoitustoimin- 16890: taa koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistä siten, että työeläkevaroista 16891: nykyistä merkittävästi suurempi osa voitaisiin sijoittaa osakkeisiin ja pääomasijoi- 16892: tusrahastoihin. 16893: Työryhmä sai lisäaikaa 30.4.1998 asti, jolloin se jätti muistionsa. Uuden takausjär- 16894: jestelmän kehittämiseen ei työryhmä nähnyt tarvetta, koska markkinoilla on jo 16895: olemassa lukuisia vaihtoehtoja vakuutusongelmien hoitamiseksi. Tutkimusten 16896: mukaan vain harva pk-yritys kokee rahoituksen saatavuuden ongelmaksi. Olemassa 16897: olevia takausmalleja edelleen kehittämällä voidaan pk-yrityksille varmistaa rahoi- 16898: tusedellytykset myös tulevaisuudessa. 16899: 294 Sosiaali- ja terveysministeriö 16900: 16901: Työryhmä piti tärkeänä, että suomalaisten pk-yritysten rahoituksellista asemaa 16902: vahvistettaisiin EMU-aikana siten, että Suomen Pankki loisi riittävän laajan 16903: kansallisen, niin sanotun kakkoslistan, koska suomalaisilla yrityksillä tulisi olla 16904: samat edellytykset päästä kakkoslistalle kuin esimerkiksi saksalaisilla tai ranskalai- 16905: silla yrityksillä. 16906: Tel-takaisinlainaus ja sijoituslainat muodostivat vielä muutama vuosi sitten yli 16907: kolme neljäsosaa tel-laitosten sijoitusmassasta. Madaltunut korkotaso, pk-sektorin 16908: alhainen investointiaste sekä lisääntynyt kilpailu rahoitusmarkkinoilla ovat heiken- 16909: täneet takaisinlainauksen houkuttelevuutta. Tel-laitokset ovat lisänneet voimakkaasti 16910: sijoituksiaan valtion liikkeelle Iaskemiin joukkovelkakirjalainoihin sekä asteittain 16911: lisänneet sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Tämän seurauksena pk-sektorin osuus tel- 16912: laitosten sijoituksista on pudonnut oleellisesti. Työryhmän arvioiden mukaan alle 16913: 10 prosenttia tel-sijoituksista kanavoituu pk-yrityksille. Pk-sektori työllistää kuiten- 16914: kin noin 58 prosenttia työvoimasta ja on merkittävin tel-järjestelmän rahoittaja. 16915: Tähän liittyen työryhmä esitti, että tel-laitosten tulisi asettaa tavoitteekseen sijoittaa 16916: tietty osuus sijoitusomaisuudestaan pääomarahastoihin. Työryhmä esitti lisäksi, että 16917: pääomasijoitusyhteisöjen auktorisointia selvitettäisiin, jotta vakavaraisuusluokittelun 16918: kehittämiselle luotaisiin edellytyksiä. Työryhmän mielestä julkisten pääomarahas- 16919: tojen ja tel-laitosten välille tulisi luoda uusia toimintamalleja ja että pääomasijoi- 16920: tusyhteisöjen tulisi tuottaa säännöllisiä tuottotutkimuksia. Tiedotusta pääomasijoitta- 16921: misesta erityisesti pk-yritysten suuntaan olisi työryhmän mielestä lisättävä ja 16922: julkisen sektorin erityistehtävänä tulisi olla suotuisan toimintaympäristön luominen 16923: kasvuyrittäjyydelle. 16924: Työeläkevakuutusyhtiössä yhtiön yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja 16925: hallintoneuvosto hallituksen jäsenet. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16926: mukaan työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvostossa ja hallituksessa on oltava 16927: vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia 16928: ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Näitä edusta- 16929: jia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puolet edellä 16930: mainittujen hallintoelinten koko jäsenmäärästä. Säännökset mahdollistavat näin 16931: ollen myös muiden kuin työehtosopimusneuvottelussa mukana olevien työmark- 16932: kinajärjestöjen edustajien osallistumisen hallintotyöskentelyyn. Pienyrittäjien 16933: edustajia valittiinkin kertomusvuonna työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin. 16934: Yhtä työeläkevakuutusyhtiötä lukuunottamatta hallituksiin valittiin nimenomaisesti 16935: pienyrittäjiä ja pienyrityksiä edustava jäsen. Kuitenkin myös siinä tapauksessa, ettei 16936: nimenomaista valintaa tehty, hallitus muodostui jäsenistä, joista osa edusti pienyri- 16937: tyssektoria. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiön ollessa yhtiömuodoltaan keskinäinen 16938: sen vakuutuksenottajina olevat pienyritykset ovat samalla myös yhtiön osakkaan 16939: asemassa. Myös yhtiöiden hallintoneuvostoissa niihin valituista yrittäjien edustajista 16940: osa edusti pienyrityssektoria. Pienyritysten edustajia valittiin myös erilaisiin työelä- 16941: kevakuutusyhtiöiden ja yrittäjien välisiin vapaamuotoisiin neuvottelukuntiin. Eräät 16942: työeläkevakuutusyhtiöt olivat käynnistäneet lisäksi erilaisia projekteja pienyritysten 16943: rahoituspalvelujen kehittämistä varten. Työeläkevakuutusyhtiöt tukivat pienyritysten 16944: pääomahuoltoa myös esimerkiksi rahastosijoituksilla. 16945: Kaikki työeläkevakuutusyhtiöt muuttivat yhtiöjärjestyksensä säädetyssä määräajassa 16946: vastamaan laissa mainittuja vaatimuksia hallinnon paikkajaosta. 16947: Euroopan yhteisöjen komissio esitti 4.10.1995 ehdotuksen vakuutusyritysryhmään 16948: kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta. Euroopan parlamentti hyväksyi 16949: yhteisen kannan asiassa 16.9.1998 pidetyssä täysistunnossa. Tämän jälkeen Neuvos- 16950: to antoi 13.10.1998 pidetyssä istunnossaan direktiivin 98/78/EC vakuutusryhmään 16951: kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta. Direktiivin tavoitteena on antaa vakuu- 16952: tusvalvontaviranomaisille tehokkaampia välineitä vakuutusyritysryhmään kuuluvien 16953: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 295 16954: 16955: vakuutusyritysten todellisen vakavaraisuuden arvioimiseksi. Direktiivi määrää myös 16956: vakuutusyritysryhmän sisäisten liiketoimien valvonnasta ja edellyttää, että ne eivät 16957: saa vaarantaa ryhmään kuuluvien vakuutusyritysten vakavaraisuutta. Valvontaa 16958: täydennetään vakuutusvalvontaviranomaisen suorittamalla lisävalvonnalla, joka 16959: ottaa huomioon yritykset, joihin vakuutusyritys on emo- tai tytäryhtiösuhteessa tai 16960: joihin nähden sillä on omistusyhteys. Valvontaviranomainen saa tarvittavat tiedot 16961: vakuutusyrityksiltä. Jos ilmenee, että keskinäisten liiketoimien johdosta ryhmään 16962: kuuluvan vakuutusyrityksen vakavaraisuus on tai saattaa olla vaarassa, valvovan 16963: viranomaisen on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin vakuutusyrityksen 16964: osalta. Direktiivi ei kuitenkaan millään tavoin edellytä, että vakuutusvalvontavi- 16965: ranomaiset velvoitettaisiin valvomaan yksittäisinä yrityksinä vakuutusyritysryhmään 16966: kuuluvia muita yrityksiä kuin vakuutusyrityksiä. 16967: Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama vakuutus- ja 16968: rahoitusvalvonnan kehittämistyöryhmä päätti 8.5.1998 asettaa viranomaisyhteistyötä 16969: ja finanssikonglomeraattien valvontaa selvittävän alatyöryhmän. Erityisesti finanssi- 16970: konglomeraattien valvontaa silmällä pitäen työryhmän tuli selvittää tarve tarkistaa 16971: ja täydentää valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeutta ja tiedonvaihtoa koskevia 16972: säännöksiä, ottaen erityisesti huomioon kansainväliset finanssikonglomeraatit sekä 16973: sektorikohtaisen valvonnan ulkopuolelle ("katvealueeseen") jäävät konglome- 16974: raattiyritykset, onko finanssikonglomeraattien valvonnassa viranomaisten työnjakoa 16975: tarpeen selkeyttää esimerkiksi määrittelemällä jonkin viranomaisen koordinoivaksi 16976: valvojaksi, onko pankkien ja vakuutusyhtiöiden muodostamien erityisryhmien 16977: omistusrakenteiden läpinäkyvyys voimassa olevassa lainsäädännössä riittävällä 16978: tavalla varmistettu sekä tarve täydentää ja tehostaa finanssikonglomeraattien riskien 16979: seurantaa ja valvontaa toisaalta luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön sektorikohtaisten 16980: säännösten näkökulmasta sekä toisaalta erikseen finanssikonglomeraattien tasolla 16981: kiinnittäen erityisesti huomiota niihin riskeihin, jotka liittyvät pääomien moninker- 16982: taiseen käyttöön ja ryhmän keskinäisiin liiketoimiin. Työryhmään nimettiin edusta- 16983: jat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Rahoitustarkastuk- 16984: sesta. Työryhmän tuli jättää selvityksensä vakuutus- ja rahoitusvalvonnan kehittä- 16985: mistyöryhmälle vuoden 1998 loppuun mennessä. 16986: Vuoden 1998 loppuun mennessä vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden eläkelaitos- 16987: ten vakavaraisuutta, hallintoa ja sijoitustoimintaa koskevissa laeissa tarkoitetut 16988: muutokset työeläkevakuutusyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin toteutettiin laissa säädetyssä 16989: määräajassa ministeriön hyväksymin yhtiöjärjestyksen muutoksin. 16990: Mainituilla laeilla selkeytettiin työeläkevakuutusyhtiön varojen omistusta. Lain 16991: mukaan työeläkevakuutusyhtiön velat ylittävistä varoista kuuluu yhtiön osakkeen 16992: tai takuuosuuden omistajalle osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus yhtiön 16993: omaan pääomaan tehdyistä sijoituksista sekä sijoituksille laskettu kohtuullinen 16994: tuotto. Muu osa varoista kuuluu vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa. Siten 16995: luovutettaessa työeläkevakuutusyhtiön vakuutuskanta tai sen osa toiselle työeläke- 16996: vakuutusyhtiölle, luovutettavan vakuutuskannan osuus sanotuista varoista siirretään 16997: vakuutuskannan mukana vastaanottavaan yhtiöön. Kannansiirto on lisäksi tehtävä 16998: siten, että TEL 12 a §:n mukainen kohtuusperiaate toteutuu luovutettavan vakuu- 16999: tuskannan osalta. Mainitut säännökset tulivat sovellettaviksi ensimmäisen kerran 17000: ministeriön antaessa 25.5.1998 (Dnro 24/40111998) suostumuksensa suunnitelmalle, 17001: jonka mukaan Eläke-Varma, keskinäinen vakuutusyhtiö luovutti vakuutuskannan 17002: osan 1.7.1998 Vakuutusosakeyhtiö EläkeSampoon. Luovutuksen yhteydessä 17003: luovutettua vakuutuskantaa koskevat velat ylittävät varat siirtyivät Vakuutusosake- 17004: yhtiö Eläke-Sammon, jonka nimi muuttui sittemmin Keskinäiseksi Eläkevakuu- 17005: tusyhtiö Varma-Sammoksi, vastuuvelan osaksi osittamattomana lisävakuutus- 17006: vastuuna. 17007: 296 Sosiaali- ja terveysministeriö 17008: 17009: Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan asianmukainen hoitaminen muuttu- 17010: neessa sijoitusympäristössä edellytti toimintapääomien merkittävää kasvattamista. 17011: Tähän tarvittava rahoitus järjestettiin vuodenvaihteessa 1996/1997 toteutetun 17012: työntekijäin eläkelain mukaisen rahoitustekniikan muutoksen eräänä osana. Muu- 17013: tokseen sisältyi rahastokoron alentaminen 5 prosentista 3 prosenttiin, vuosittaisen 17014: vanhuuseläkerahastoinnin alentaminen sekä laskuperuste- ja rahastokoron erotusta 17015: vastaavan tuoton käytön uudelleen määrittely rahastoitujen eläkkeiden korotuksiin. 17016: Tämä tarkoitti sitä, että alkuvaiheessa 2-3 vuoden ajan tämä osa sijoitustuotoista 17017: käytetään työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääomien vahvistamiseen. Keväällä 17018: 1997 uudistettiin myös takaisinlainauksen ehdot, ja takaisinlainaus muuttui mark- 17019: kinaehtoiseksi. Vuoden 1997 loppuun mennessä Helsingin pörssi-indeksi HEX 17020: nousi noin 32 prosenttia ja niin sanottujen pitkien viitekorkojen taso laski noin pro- 17021: senttiyksiköllä. 17022: Tarkasteltava ajanjakso, jona lainsäädännön vaikutuksia voidaan arvioida (noin 17023: kaksi vuotta) on työeläkevakuutusyhtiöiden kannalta lyhyt, ottaen huomioon, että 17024: työeläkevakuutusyhtiön vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu ulottuu kymmenien 17025: vuosien päähän. Lisäksi on otettava huomioon, että vakavaraisuuden, toisin sanoen 17026: toimintapääomien kartuttaminen on vielä alussa. Näin ollen toteutuneet muutokset 17027: yhtiöiden sijoitustoiminnassa ja vakavaraisuusasemassa ovat pieniä, mutta kuitenkin 17028: näyttävät suuntaa muutoksille. 17029: Työeläkelaitosten Liiton asettamassa, työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmatemaa- 17030: tikoista koostuvassa laskuperustejaoksessa valmistui 1.6.1998 muistio, jossa tarkas- 17031: teltiin vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksia työeläkevakuutusyhtiöissä noin vuoden 17032: ajalta tätä koskevan lainsäädännön voimaantulosta. Muistion mukaan vakavarai- 17033: suusasteet nousivat yhtiöstä riippuen 3,2 - 5,6 prosenttiyksikköä. Tästä vajaa 2,5 17034: prosenttiyksikköä selittyi laskuperustekoron ja rahastokoron erotuksen siirrolla 17035: toimintapääomiin. Ylijäämistä tehty siirto osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen 17036: kasvatti vakavaraisuusastetta noin 0,5 - 1 prosenttiyksikköä. Pääosa muusta 17037: vakavaraisuusasteen kasvusta selittyi yhtiöiden sijoitussalkkuihin kuuluvien 17038: osakkeiden arvon noususta. Samalla kun osakesijoitusten markkamäärät nousivat 17039: sijoituskannan riskipitoisuus kasvoi. Työeläkevakuutusyhtiöiden omistamien pörs- 17040: siosakkeiden arvo nousi noin 6,5 miljardia markkaa, josta osakkeiden arvonnousu 17041: selitti noin puolet. Osakkeisiin sijoitettiin markkamääräisesti lisää noin 3,5 miljardia 17042: markkaa. 17043: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrki kartoittamaan erityisillä työeläkevakuutusyhti- 17044: öille kohdistetuilla kyselyillä uudistettujen vakavaraisuussäännösten vaikutuksia 17045: yhtiöiden sijoitustoimintaan. Saatujen vastausten perusteella näyttäisi siltä, etteivät 17046: uudet vakavaraisuusvaatimukset olisi tarkastelujaksolla merkittävässä määrin vaiku- 17047: ttaneet sijoitustoimintaan. Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusjakaumat kuitenkin 17048: monipuolistuivat vakavaraisuusaseman vahvistumisen myötä. 17049: 17050: Työttömyysturvan peruspäivärahan taso 17051: Selonteko 411996 vp 17052: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17053: 17054: Eduskunta hyväksyi 25.4.1997 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön 17055: mukaisen lausunnon. Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpitei- 17056: siin työttömyysturvan peruspäivärahan tason korottamiseksi ja verotuksen 17057: muuttamiseksi siten, etteivät peruspäivärahalla elävät työttömät joutuisi tur- 17058: vautumaan toimeentulotukeen kuin poikkeustapauksissa. 17059: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 297 17060: 17061: Hallitus antoi eduskunnalle 3.10.1997 esityksen laiksi työttömyysturvalain muutta- 17062: misesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 152/1997 vp), jonka perusteella 17063: peruspäivärahan markkamäärää korotettiin kahdella markalla vuoden 1998 alusta. 17064: Samassa yhteydessä muutettiin tarkistusmenettelyä siten, että työttömyysturvalaissa 17065: olevat peruspäivärahan ja lapsikorotusten markkamäärät tarkistetaan vuosittain 17066: siten, kuin kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta 17067: elinkustannusindeksiin annetussa laissa (348/1956) säädetään. Vuoden 1999 alusta 17068: lukien peruspäiväraha nousee indeksitarkistuksen johdosta 1 markalla. Valtiontalous 17069: ei ole antanut mahdollisuuksia suurempiin korotuksiin. 17070: Työttömän vähimmäisturvan muodostavat käytännössä peruspäiväraha tai työmark- 17071: kinatuki ja niiden verotuskäytäntö sekä asumistuki ja toimeentulotuki. Tavoitteeksi 17072: on asetettu, että peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa elävien toimeentuloa 17073: ei normaalitilanteessa tarvitse täydentää toimeentulotuella. Tämän tavoitteen hallitus 17074: on toteuttanut osana kannustinloukkujen purkamista ja vähimmäisetuuksien 17075: kehittämistä muuttamalla etuuksien yhteensovitusta ja parantamalla asumistukea. 17076: Toimeentulotukea voidaan edelleenkin myöntää erityistilanteissa, mutta kohtuullisin 17077: asumismenoin asuvan henkilön ei pääsääntöisesti enää tarvitse turvautua toimeentu- 17078: lotukeen. 17079: Samalla työnteon kannustavuutta on oleellisesti parannettu siten, että työttömyys- 17080: turvan vähimmäisetuutta saavan henkilön kannattaa aina ottaa vastaan kaikkea 17081: saatavilla olevaa työtä. Tässä kannustavuuden parantamisessa on keskeisessä 17082: asemassa ollut erityisesti pienten tulojen verotuksen keventämiseen tähdännyt 17083: kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen selkeä kasvattaminen. Näin ollen asia ei 17084: anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 17085: 17086: Lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähentäminen 17087: HE 3/1997 vp 17088: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17089: 17090: Eduskunta edellytti 21.3.1997, että hallitus ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin 17091: lasten ja nuorten lisääntyneen alkoholinkäytön vähentämiseksi. 17092: Tasavallan Presidentti antoi 11.4.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 17093: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17094: Hallitus on tietoinen lasten ja nuorten alkoholinkäytön ilmeisestä lisääntymisestä. 17095: Kansanedustaja Päivi Räsäsen lakialoitteen (2511997 vp) mukaisesti hallitus teki 17096: toukokuussa 1997 esityksen alkoholilain muuttamiseksi siten, että alle 2,8 tilavuus- 17097: prosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien myynti ja anniskelu alle 18 vuotta 17098: täyttäneille kiellettäisiin. Nämä juomat eivät ole varsinaisia alkoholijuomia, mutta 17099: ovat olleet lasten ja nuorten suosiossa aiheuttaen osaltaan nuorison alkoholin 17100: käytön lisääntymistä. Tätä koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.6.1997 (486/1997). 17101: Varsinaisten alkoholijuomien myynti ja anniskelu alle 18-vuotiaiHe on ollut 17102: kielletty koko sen ajan kuin nykyinen alkoholilainsäädäntö on ollut voimassa. 17103: Hallitus on muutoinkin toiminut aktiivisesti nuorten ja lasten alkoholinkäytön 17104: vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti jo 2.6.1992 työryhmän, jonka 17105: tehtävänä oli selvittää nuorten päihteiden käytön yleisyyttä, tehdä ehdotuksia 17106: nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä käytettävien työmenetelmien kehittämiseksi 17107: sekä tehdä ehdotuksia toimenpiteistä nuorten päihteiden käytön ehkäisyn tehostami- 17108: seksi viranomaisten ja järjestöjen toiminnassa. Työryhmä luovutti mietintönsä 17109: maaliskuussa 1993 (STM työryhmämuistio 1993:2). Muistio toimitettiin kaikkiin 17110: 298 Sosiaali- ja terveysministeriö 17111: 17112: kuntiin ja kaikille nuorten parissa toimiville järjestöille ja laajasti tiedotusvälineille. 17113: Muistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti valtakunnallisen nuorten 17114: päihteiden käytön ehkäisyn tehostamisohjelman, joka toteutettiin vuosina 1993 - 17115: 1996. Työtä jatketaan edelleen muistion mukaisesti. Tulevassa työssä keskitytään 17116: alueellisiin ja paikallisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. 17117: Vuoden 1997 aikana valmistui kaksi merkittävää päihdepoliittista ohjelmaa, joissa 17118: käsiteltiin myös lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyä. Päihde- ja rait- 17119: tiusasiain neuvottelukunta valmisti ohjelman Onks tietoo?. Esitys kansallisen 17120: alkoholiohjelman toimeenp. 1emiseksi (STM:n monisteita 1997: 14) ja Huu- 17121: mausainepoliittinen toimikunta julkisti mietintönsä Huumausainestrategia 1997 17122: (komiteanmietintö 1997:1 0). Huumausainestrategia 1997 mietinnön pohjalta 17123: valtioneuvosto antoi vuoden 1998 lopulla periaatepäätöksen Suomen huu- 17124: mausainepolitiikasta. 17125: 17126: Kansaneläke 17127: HE 711997 vp 17128: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17129: 17130: Eduskunta edellytti 10.4.1997 hallituksen esityksen perusteluihin viitaten, 17131: että takaisinperintätilanteessa on etuuden saajan vähimmäistoimeentulo aina 17132: turvattava. Tämän vaatimuksen turvaamiseksi ja yhdenmukaisen käytännön 17133: luomiseksi tarvitaan kansaneläkelaitoksen ohjeistusta takaisinperintätilantei- 17134: den varalle. 17135: Sosiaaliturvan yhtenäisxyttä on selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama 17136: selvitysmies Pentti AraJärvi, joka sai työnsä ensimmäisen osan valmiiksi 27.8.1997. 17137: Kysymys takaisinperinnän yhtenäistäruisestä selvitettiin Arajärven jatkotyön 17138: yhteydessä, joka valmistui 8. 7.1998. Esitykseen sisältyi ehdotukset toimeentulotur- 17139: vaa koskevan lainsäädännön selkeyttämiseksi. Esityksessä ehdotettiin muun muassa, 17140: että Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan toimeenpanosta säädettäisiin oma 17141: laki, jossa säädettäisiin myös etuuksien takaisinperinnästä. Takaisinperintäkysymys 17142: valmistellaan Arajärven työn jatkovalmistelun yhteydessä. 17143: 17144: Lisämaksuvelvollisuudesta infonnoimisesta vakuutusmarkkinoinnissa 17145: HE 1811997 vp 17146: Talousvaliokunta 17147: 17148: Eduskunta edellytti 9.6.1997, että sosiaali- ja terveysministeriö välittömästi 17149: täydentää vakuutusyhtiöille annettavia yleisiä ohjetta siten, että lisämaksu- 17150: velvollisuudesta informoidaan vakuutusmarkkinoinnissa ja -tiedottamisessa 17151: ja että vastuiden lisääntymisestä lähetetään vakuutuksenottajalle kirjallinen 17152: ilmoitus toimintaohjeineen. 17153: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 28.8.1997 vakuutusyhtiöille vakuutusten 17154: markkinomtia koskevan ohjeen (dnro 411021197). Ohjeessa ministeriö katsoo hyvän 17155: vakuutustavan edellyttävän, että vakuutuksen hakijalle selkeästi kerrotaan mahdolli- 17156: sen lisämaksuvelvollisuuden olemassaolosta ja enimmäismäärästä ennen vakuutuk- 17157: sen ottamista. Tämän vuoksi mahdollisen lisämaksuvelvollisuuden olemassaolon ja 17158: enimmäismäärän on käytävä selkeästi ilmi vakuutusesitteistä ja muusta siihen 17159: rionastettavasta vakuutustuotteiden markkinoinnista. Vakuutusyhtiön on ohjeen 17160: mukaan muutoinkin huolehdittava siitä, että jokainen vakuutuksen hakija saa ennen 17161: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 299 17162: 17163: vakuutussopimuksen tekemistä tiedon lisämaksuvelvollisuudesta ja sen enimmäis- 17164: määrästä. 17165: Ministeriön ohjeen mukaan hyvä vakuutustapa edellyttää myös, että jos vakuutuk- 17166: senottajaosakkaiden vastuuta on päätetty lisätä tai jos vakuutusosakeyhtiö on 17167: päätetty muuttaa sellaiseksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, jonka vakuutuksenotta- 17168: jat ovat vastuussa yhtiön sitoumuksista, vakuutusyhtiö ilmoittaa laissa säädetyn 17169: kuulutuksen lisäksi kirjallisesti kullekin vakuutuksenottajalle vastuun lisääntymises- 17170: tä, mahdollisuudesta irtisanoa vakuutus sekä toimenpiteistä irtisanomisen toteutta- 17171: miseksi. 17172: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan vakuutuksenottajan lisämak- 17173: suvelvollisuus on sellainen ilmeistä merkitystä omaava seikka, josta vakuutuksenan- 17174: tajan on vakuutussopimuslain 7 §:n mukaan lähetettävä vakuutuksenottajalle 17175: vuosittain tieto. 17176: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 17177: 17178: Työmarlddnatuen omavastuu 17179: HE 88/1997 vp 17180: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17181: 17182: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että sosiaali- ja terveysministeriö vuoden 17183: 1998 talousarvion valmistelun yhteydessä yhdessä työmarkkinajärjestöjen 17184: kanssa selvittää, voitaisiinko omavastuuosuus poistaa työttömyyspäivärahal- 17185: ta työmarkkinatuelle siirtyvien osalta. 17186: Vuoden 1998 talousarvion valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö 17187: neuvotteli työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisuudesta poistaa omavastuu 17188: työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyvien osalta. Lainmuutos nähtiin 17189: periaatteessa mahdollisena ja palkansaajajärjestöt pitivät muutosta myös tarpeellise- 17190: na, mutta yhteistä näkemystä asiasta ei syntynyt lähinnä lainmuutoksesta aiheutuvi- 17191: en lisäkustannusten vuoksi. Yksimielisyyttä ei syntynyt myöskään niistä lainsäädän- 17192: tötoimista tai muista muutoksista, joilla näin syntyneet lisäkustannukset olisi voitu 17193: kompensoida. 17194: Myöskään vuoden 1999 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä ei asiasta 17195: löytynyt yhteistä näkemystä. Näin ollen asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 17196: 17197: Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus 17198: HE 100!1997 vp 17199: Valtiovarainvaliokunta 17200: 17201: 15) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 17202: ta edellytti luvun 33.32 kohdalla ratkaisun aikaansaamista lastensuojelun 17203: suuriin kustannuksiin. 17204: Eduskunta on 8.11.1998 hyväksynyt lakialoitteen 14211998 vp, jonka mukaisesti 17205: lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän on määrä toteutua 1.3.1999 17206: alkaen. 17207: Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valmistelun järjestelmän toteuttami- 17208: 300 Sosiaali- ja terveysministeriö 17209: 17210: seksi Suomen Kuntaliiton kanssa. 17211: 17212: Raha-automaattiyhdistyksen jakamatta jääneen tuoton käyttäminen 17213: HE 10011997 vp 17214: Valtiovarainvaliokunta 17215: 16) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 17216: ta edellytti momentin 33.92.50 kohdalla, että Raha-automaattiyhdistyksen 17217: jakamatta jääneet varat jaetaan raha-automaattiasetuksessa säädetyille järjes- 17218: töille perusteltuihin hankkeisiin siten, ettei jo aloitettujen hankkeiden rahoi- 17219: tusta vaaranneta ja, 17220: että syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojektille taataan jatkorahoitus normaalin 17221: talousarviokäytännön mukaisesti ottaen huomioon myös syrjäytyneet perheet 17222: ja moniongelmaiset. 17223: Valtioneuvosto jakoi 20.2.1998 avustuksina Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 17224: 1 545 milj. mk yleishyödyllisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Näistä momen- 17225: tin 33.92.50 avustuksista myönnettiin 1 305 milj.mk kansalaisjärjestötoimintaan, 17226: palvelutuotantoon ja peruskorjausohjelmaan ja 240 milj. mk luonteeltaan lakisäätei- 17227: siin sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin. Lisäksi ohjattiin valtiokonttoril- 17228: le 190 milj. mk rintamaveteraanien ja eräiden muiden ryhmien kuntouttamiseen. 17229: Raha-automaattivaroja siirtyi myöhemmin käytettäväksi 168 milj. mk. 17230: Eduskunnan 18.12.1998 hyväksymässä valtion talousarviossa on momentille 17231: 33.92.50 merkitty 1 377,5 milj. mk. Se on tarkoitus käyttää kansalaisjärjestötoimin- 17232: taan, palvelutuotantoon, peruskorjausohjelmaan, syrjäytymisen ehkäisemisohjelman 17233: jatkamiseen ja näkövammaisten palvelukeskushankkeeseen. Sotainvalidien srurasko- 17234: tien käyttökustannuksiin osoitetaan 340 milj. mk uudella momentilla 33.92.55 ja 17235: rintamaveteraanien ja eräiden muiden ryhmien kuntouttamiseen 195 milj. mk 17236: momenteilla 33.92.58 ja 59. Raha-automaattivaroja siirtyisi myöhemmin käytettä- 17237: väksi 62,5 milj. mk. 17238: Raha-automaattituottojen osoittaminen valtion menoja säästäviin tarkoituksiin 17239: perustuu hallitusohjelmaan. 17240: Momentilta 33.92.50 jaettava määräraha 1 377,5 milj. mk ylittää vuoden 1998 17241: vastaavan vertailukelpoisen määrän 1 305 milj. mk 72,5 milj. markalla. Jo aloitettu- 17242: jen hankkeiden rahoitus ei vaarannu. 17243: Syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojektiin myönnettiin joulukuussa 1997 avustuksia 17244: 60 milj. mk yli 70 hankkeeseen. Kyse on uuden tyyppisestä rahoitusohjelmasta, 17245: johon otetuilta hankkeilta edellytetään tehostettua suunmtelmallisuutta ja tavoitteel- 17246: lisuutta sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Yhtenä 17247: kriteerinä edellytetään hankkeilta julkisia menoja säästäviä vaikutuksia. Hankkeet 17248: ovat käynnistyneet vuoden 1998 alkupuolella ja niille on tarkoitus myöntää 17249: jatkorahoitusta vuosina 1999 ja 2000. Syrjäytyneet perheet ja moniongelmaiset ovat 17250: keskeisiä kohderyhmiä. 17251: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 17252: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 301 17253: 17254: Erityisry hmien kuntootus 17255: HE 155/1997 vp 17256: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17257: 17258: Eduskunta edellytti 4.11.1997, että hallitus selvittää edelleen mahdollisuuk- 17259: sia parantaa ilman rintamaveteraanitunnuksia olevien, vuosien 1939 - 1945 17260: sotim liittyneissä tehtävissä palvelleiden henkilöiden asemaa sekä kuntoo- 17261: tuksen riittävyyttä ja säännöllisyyttä. 17262: Koska laki on vahvistettu vasta marraskuun 1997 lopussa, toimenpiteisiin ei vielä 17263: ole voitu ryhtyä. 17264: Määräraha Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun 17265: lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen hyväk- 17266: syttiin vuoden 1998 talousarvioon. Määräraha 5 000 000, joka on 2-vuotinen 17267: siirtomääräraha Valtiokonttorin käytettäväksi, osoitetaan Raha-automaattiyhdistyk- 17268: sen tuotosta. Kuntoutusta Valtiokonttorista on hakenut 4 224 henkilöä, joista 110 17269: ulkomaalaista vapaaehtoista, joiden ei tarvitse hakea todistusta Sota-arkistosta. 17270: Todistusta Sota-arkistosta on hakenut 16.12.1998 mennessä 5 129 henkilöä, joista 17271: hyväksyttyjä on 4 153 ja hylättyjä 780 hakemusta. Valtiokonttorin sotavamma-ja 17272: veteraaniasiainyksikkö on myöntänyt kuntoutusmaksusitoumuksia tähän mennessä 17273: 734 eli 4,8 miljoonan markan edestä sekä määrärahasta on maksettu kuntootusjak- 17274: soja 4 miljoonaa markkaa. Jäljellä olevasta 200 000 markan määrärahasta annetaan 17275: vielä 15-20 maksusitoumusta. 17276: Osa sitoumuksen saaneista ei ole tänä vuonna mahtunut kuntoutuslaitokseen, johon 17277: sitoumus on annettu, joten osa maksamattomasta määrärahasta siirtyy maksettavaksi 17278: vuoden 1999 alkupuolella. 17279: 17280: Omaishoitajien aseman seuraaminen 17281: HE 16611997 vp 17282: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17283: Eduskunta edellytti 18.11.1997, että myös jatkossa seurataan omaishoitajien 17284: asemaa sekä omaishoidon tuesta hoitajan ja kunnan välillä tehtäviä sopi- 17285: muksia ja sopimusten toteutumista. Erityisesti tämä koskee vapaan järjestä- 17286: misen periaatteita. 17287: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on tehnyt vuonna 1998 17288: omaishoitojärjestelmää ja omaishoitajan asemaa koskevat selvitykset, joiden 17289: tulokset ja jatkotoimenpiteet arvioidaan alkuvuodesta 1999. 17290: 17291: Lääkkeiden erityiskorvattavuus 17292: HE 17511997 vp 17293: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17294: 17295: Eduskunta edellytti 2.12.1997, että lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskeva 17296: käytäntö ja kahden vuoden määräajasta poikkeamismahdollisuuksien harkin- 17297: ta muodostuu terveyden edistämisen kannalta riittävän joustavaksi. 17298: Sairausvakuutuslain mukaisella lääkekorvausjärjestelmällä voidaan ohjata lääkkei- 17299: den käyttöä kustannustehokkaaseen suuntaan edellyttämällä erityiskorvattavalta 17300: lääkkeeltä, että sen hoidollinen merkitys sairauden hoidossa on sekä käytössä että 17301: 302 Sosiaali- ja terveysministeriö 17302: 17303: tutkimuksin osoitettu ja, että lääkehoidon hyödyllisyydestä vaihtoehtoihin nähden 17304: on selkeä käsitys. Päättäessään lääkkeiden erityiskorvattavuudesta valtioneuvosto 17305: ottaa huomioon muun muassa edellä mainitut seikat. Lain mukaan lääke voidaan 17306: määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua peruskorvattuna kaksi vuotta, tästä 17307: kahden vuoden määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. Vuoden 1998 17308: aikana on jo kertynyt käytännön esimerkkejä erityiskorvattavaksi ehdotetuista lääk- 17309: keistä, jotka sittemmin ovat käytössä osoittautuneet turvallisuudeltaan puutteellisiksi 17310: tai kyseenalaisiksi kahden vuoden kuluessa sairausvakuutuksesta korvattavaksi 17311: tulemisesta ja jotka on siksi vedetty markkinoilta joko vapaaehdoisesti tai viran- 17312: omaispäätöksen perusteella, joten sairausvakuutuslain vaatimus kahden vuoden 17313: käytössä osoitetusta hoidollisesta arvosta on käytännössäkin osoittautunut perustel- 17314: luksi. Valtioneuvosto kuitenkin voi ottaa lääkkeen erityiskorvattavaksi viivytyksettä, 17315: jos uuden lääkeaineen hoidollisesta tuloksesta on perusteltu näyttö. Asia ei anna 17316: enää aihetta toimenpiteisiin. 17317: 17318: Maatalousyrittäjien työvahinkoturva 17319: HE 201/1997 vp 17320: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17321: 17322: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että lakia sovellettaessa on huolehdittava 17323: siitä, että käytäntö muodostuu maatalousyrittäjien kannalta mahdollisism- 17324: man selkeäksi ja että sosiaali- ja terveysmmisteriö seuraa Maatalousyrittäji- 17325: en Eläkelaitoksen kokemusten perusteella lain käytännön kokemusten perus- 17326: teella lain käytännön toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. 17327: Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja 17328: muutoksenhakuelinten soveltamiskäytäntöä yksittäisissä korvaustapauksissa sekä 17329: ollut mukana Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen sisäisen korvausohjeistuksen 17330: valmistelussa. Koska maatalousyrittäjien työvahinkoturvaa koskevia muutoksia 17331: sovelletaan vain lain voimaantulon jälkeen sattuneisiin työvahinkoihin, kovin laajaa 17332: soveltamiskäytäntöä ei ole toistaiseksi syntynyt. Tähän mennessä saatujen koke- 17333: musten perusteellayleisillä asiointimatkoilla sattuneet tapaturmat ovat jääneet laissa 17334: tarkoitetulla tavalla korvausturvan ulkopuolelle. Sen sijaan työstäjohtuvat liikkumi- 17335: set kuuluvat edelleenkin työvahinkoturvan piiriin, kuten lain muutos edellyttää. 17336: Ministeriö seuraa edelleen korvauskäytännön kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa 17337: pidemmän ajan kokemusten edellyttämiin toimenpiteisiin. 17338: 17339: Työeläkejärjestelmän vakuutusmaksujen suorittamiskäytäntöjen ja työsuh- 17340: derekistereiden kehittäminen 17341: HE 20211997 vp 17342: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17343: 17344: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että vakuutusmaksujen suorittamiskäytännöt 17345: ja henkilö- ja palkkatietojen toimittamismenettelyt ovat mahdollisimman 17346: yksinkertaisia ja työnteettäjän kannalta helppoja ja että näistä käytännöistä 17347: tiedotetaan tehokkaasti. 17348: Eduskunta edellytti, että hallitus omalta osaltaan kiinteästi arvioi uudistuk- 17349: sen toimivuutta sekä jatkaa eläkejärjestelmän kehittämistä entistä yhtenäi- 17350: semmäksi ja aukottomammaksi. 17351: Ennen kysymyksessä olevaa eduskunnan lausumaa sosiaali- ja terveysministeriö oli 17352: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 303 17353: 17354: jo 23.1.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka työnantajan 17355: pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen keräämiseen liittyviä maksu- ja muita 17356: menettelyjä voitaisiin yksinkertaistaa. Työryhmä selvitti muun muassa mahdolli- 17357: suuksia yhtenäistää palkkakäsitteitä, yrittäjämääritelmää ja maksumenettelyä. 17358: Työryhmän työ päättyi 31.1.1997. Sen ehdotusten pohjalta kotitalouksille ja 17359: yrittäjille suunnattua tiedottamista työnantajien vakuutusmaksuista ja niiden 17360: suorittamisesta on lisätty ja tehostettu. Lisäksi pientyönantajien vakuutusmaksujen 17361: suorittamismenettelyä on yksinkertaisettu vuoden 1998 alusta.Ennen kysymyksessä 17362: olevaa eduskunnan lausumaa sosiaali- ja terveysministeriö oli jo 23.1.1996 asetta- 17363: nut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka työnantajan pakollisten 17364: sosiaalivakuutusmaksujen keräämiseen liittyviä maksu- ja muita menettelyjä 17365: voitaisiin yksinkertaistaa. Työryhmä selvitti muun muassa mahdollisuuksia yh- 17366: tenäistää palkkakäsitteitä, yrittäjämääritelmää ja maksumenettelyä. Työryhmän työ 17367: päättyi 31.1.1997. Sen ehdotusten pohjalta kotitalouksille ja yrittäjille suunnattua 17368: tiedottamista työnantajien vakuutusmaksuista ja niiden suorittamisesta on lisätty ja 17369: tehostettu. Lisäksi pientyönantajien vakuutusmaksujen suorittamismenettelyä on 17370: yksinkertaistettu vuoden 1998 alusta. 17371: Työryhmän työtä jatkoi selvitysmies Asko Tanskanen, joka jätti selvitysmiesraport- 17372: tinsa ehdotuksineen 16.10.1997. Raportin perusteella toteutetaan vuoden 2000 17373: alusta vakuutusmaksuaikojen ja -ehtojen yhdenmukaistaminen sekä oma-aloitteisen 17374: TEL-ennakkovakuutusmaksumenettelyn laajentaminen koskemaan alle 10 työnteki- 17375: jän yrityksiä. 17376: 17377: Koulutuspäivärahajärjestelmän seuranta 17378: HE 21511997 vp 17379: Työasiainvaliokunta 17380: 17381: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että työttömien omaehtoiseen opiskeluun 17382: tarkoitetun tuen käyttöä, koulutuspaikkojen kysyntää ja tarjontaa seurataan 17383: sekä tarvittaessa ryhdytään pikaisiin toimenpiteisiin, jos järjestelmä ei toteu- 17384: du tarkoitetussa laajuudessa tai jos ilmenee muita epäkohtia. 17385: Opetusministeriö on asettanut työttömien omaehtoisen opiskelun tuen käynnistys- 17386: vaihetta koskevan seuranta- ja koordinaatiotyöryhmän. Työryhmässä on opetus- ja 17387: työministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi toimeenpano-organisaati- 17388: oiden ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustus. Työryhmä on tiedotuksen ja 17389: toimeenpanon ohjauksen lisäksi käsitellyt koulutuspäivärahajärjestelmän kehittä- 17390: mistarpeita. Tältä osin lainsäädäntöä on muutettu siten, että myös niin sanottu 17391: muuntokoulutus oikeuttaa vuoden 1999 alusta koulutuspäivärahaan. 17392: Työryhmä on tilannut Helsingin yliopistolta selvityksen koulutuspäivärahaa 17393: koskevan järjestelmän käynnistymisestä. Selvitys valmistuu keväällä 1999 ja sen 17394: perusteella voidaan tarkemmin arvioida koulutuspäivärahajärjestelmän kehittämis- 17395: tarpeet. 17396: 17397: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus 17398: HE 21611997 vp 17399: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17400: 17401: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että hallitus antaa vuoden 1998 maaliskuun 17402: loppuun mennessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yksityiskohtaisiin laskel- 17403: 304 Sosiaali- ja terveysministeriö 17404: 17405: miin perustuvan selvityksen kunnille aiheutuvista todellisista säästöistä sekä 17406: selvityksen säästöjen kohdentumisesta erityyppisiin kuntiin. 17407: Toimeentulotukiuudistuksen vaikutusten seuranta on aloitettu välittömästi vuonna 17408: 1998 kahdessa eri selvityshankkeessa, joissa sosiaali- ja terveysministeriö on 17409: edustettuna. Näistä toisen suorittaa Kuntahitto yhteistyössä Turun yliopiston kanssa, 17410: ja otoksessa on 12 kuntaa. Stakes selvittää muutosten vaikutuksia laajemman 24 17411: kuntaa koskevan aineiston perusteella. Lisäksi seurantatietoja saadaan Stakesin 17412: tuottamasta toimeentulotukitilastosta. 17413: Edellä mainittujen hankkeiden välitulosten perusteella on eduskunnan sosiaali- ja 17414: terveysvaliokunnan jäsenille lähetetty 16.11.1998 selvitys alustavista tuloksista. 17415: Selvityksen yhteenvedossa on todettu, että hallituksen esityksessä esitetyt toimeen- 17416: tulotukimenojen alenemista koskevat arviot ovat alustavien seurantatietojen 17417: perusteella suuruusluokaltaan oikeita. Seurantaselvitysten jatkotyön yhteydessä 17418: saadaan täsmällisempi kuva eri osatekijöiden vaikutuksesta kustannuskehitykseen 17419: sekä siitä, millaisia muutokset ovat olleet erityyp~isissä kotitalouksissa. Lopulliset 17420: arviot voidaan tehdä vuoden 1999 alkupuolella, JOlloin selvitykset ja vuotta 1998 17421: koskeva toimeentulotuen ennakkotilasto valmistuvat. 17422: 17423: Toimeentulotuki 17424: HE 21711997 vp 17425: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17426: 17427: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että toimeentulotukea koskevassa ohjeistuk- 17428: sessa todetaan, että huomioon otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa huo- 17429: mioidaan tältä osin ainoastaan todelliset tulot. 17430: Eduskunta edellytti, että lain käytännön soveltamista ja sen tavoitteiden to- 17431: teutumista on tiiviisti seurattava ja mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin on 17432: puututtava viivyttelemättä. Erityisesti seurannassa on huomioitava lapsiper- 17433: heiden taloudellinen asema, erikseen myös moni- ja monikkolapsisten per- 17434: heiden asema, ja se, aiheuttaako asumismenojen omavastuuosuuden sisällyt- 17435: täminen toimeentulotuen perusosaan häätöjen lisääntymistä ja kohtuullisen 17436: asumistason alenemista. Edelleen eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja ter- 17437: veysministeriö seuraa lain 10 §:n toteutumisen tarkoituksenmukaisuutta sekä 17438: toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien toimenpiteiden käytän- 17439: töjen kehittymistä. 17440: Eduskunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunta saa vuoden 1998 tam- 17441: mikuun loppuun mennessä selvityksen mahdollisuudesta avata muutoksen- 17442: hakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimeentulotuen antamista ja 17443: sen määrää koskevissa asioissa. 17444: Eduskunnan lausuma siitä, että huomioon otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa 17445: huomioidaan tältä osin ainoastaan todelliset tulot, on sisällytetty sosiaali- ja 17446: terveysministeriön julkaisemaan toimeentulotuen soveltajille tarkoitettuun oppaa- 17447: seen (1998:2) jaksoon, jossa käsitellään toimeentulotukilain 15 §:n säännöksiä 17448: toimeentulotuen määräytymisajasta. 17449: Toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksia seurataan kahden eri seurantaselvityksen 17450: avulla. Näistä toisen selvityksen tekee Stakes, ja toisen Suomen Kuntaliitto 17451: yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Stakesin tutkimukseen kerätään tietoja 24 17452: kunnasta ja Kuntaliiton tutkimukseen 12 kunnasta. Seurantatietoja saadaan myöskin 17453: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 305 17454: 17455: Stakesin tuottamasta toimeentulotukitilastosta. 17456: Toimeentulotukilain voimaantulon vaikutuksesta on seurannan tässä vaiheessa saatu 17457: vasta alustavia tietoja. Tarkempi arvio siitä, millaisia muutokset ovat erityyppisten 17458: kotitalouksien kohdalla olleet, voidaan tehdä vasta vuoden 1999 alkupuolella, 17459: jolloin seurantaselvitykset ja koko vuotta 1998 koskeva toimeentulotuen ennakkoti- 17460: lasto valmistuvat. 17461: Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.1.1998 antanut eduskunnan sosiaali- ja terveys- 17462: valiokunnalle selvityksen muutoksenhakuoikeudesta toimeentulotuen antamista ja 17463: sen määrää koskevissa asioissa. Hallitus antoi 9.10.1998 eduskunnalle esityksen 17464: laiksi sosiaalihuoltolain 49 §:n muuttamiseksi siten, että toimeentulotuen antamista 17465: tai määrää koskevasta lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa, mikäli korkein 17466: hallinto-oikeus myöntää valitusluvan (HE 166/1998). Eduskunta on 24.11.1998 17467: kolmannessa käsittelyssä hyväksynyt esitetyn lakimuutoksen, joka tulee voimaan 17468: 1.1.1999. 17469: 17470: V altakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta 17471: HE 1911998 vp 17472: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17473: Eduskunta edellytti 28.4.1998, että hallitus huolehtii siitä, että neuvottelu- 17474: kunnasta annettavassa asetuksessa selkeästi mainitaan, että neuvottelukun- 17475: nan tehtävänä on myös hoitoeettisten kysymysten käsittely. 17476: Tasavallan Presidentti antoi 15.5.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 17477: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17478: Tasavallan presidentti antoi 26.6.1998 asetuksen valtakunnallisesta terveydenhuol- 17479: lon eettisestä neuvottelukunnasta. Asetuksen 2 §:n mukaan neuvottelukunnan 17480: tehtävänä on tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia terveydenhuollon 17481: eettisistä kysymyksistä, mukaan lukien hoitoeettiset kysymykset, samoin kuin 17482: herättää näitä kysymyksiä koskevaa yhteiskunnallista keskustelua. Asia ei anna 17483: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 17484: 17485: Työttömyysvakuutusrahasto 17486: HE 6411998 vp 17487: Sosiaali- ja terveysvaliokunta. 17488: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että työttömyysvakuutusrahaston hallin- 17489: toneuvoston jäseniä valittaessa taataan pienyritysten edustus. 17490: Tasavallan Presidentti antoi 24.7.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 17491: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17492: Työttömyysetuoksien rahoituksesta annetun lain 9 §:n mukaan Työttömyysvakuu- 17493: tusrahaston hallintoneuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien ja 17494: työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen 17495: jaevankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ehdotuksesta. Työttömyysva- 17496: kuutusrahaston ohjesäännöstä annetussa asetuksessa on tarkemmin määritelty hallin- 17497: toneuvoston kokoonpano ja ehdokkaiden asettaminen. Lähtökohtana hallinto- 17498: neuvostoa nimitettäessä on, että edellä mainitut keskusjärjestöt ottavat huomioon 17499: eduskunnan lausuman niiden asettaessa ehdokkaita hallintoneuvostoon. 17500: 306 Sosiaali- ja terveysministeriö 17501: 17502: Valtioneuvoston asettaessa työttömyysvakuutusrahaston 18-jäsenisen hallintoneu- 17503: voston toimikaudeksi 1999 - 2001 työnantajajärjestöt nimesivät ehdokkaat siten, 17504: että Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry:n ehdokkaista yksi edustaa PKT- 17505: sektoria ja Palvelutyönantajat ry:n ehdokkaista yksi edustaa pienyrityksiä. Pienyri- 17506: tysten edustus työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostossa on otettu eduskun- 17507: nan lausumassa edellytetyllä tavalla huomioon eikä lausuma siten enää anna aihetta 17508: toimenpiteisiin. 17509: 17510: Sairaaloiden peruskorjaustarpeen kartoitus 17511: HE 10511998 vp 17512: Valtiovarainvaliokunta 17513: 17514: 22) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 17515: ta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että sosiaali- ja terveysministeriö kartoit- 17516: taa sairaaloiden kunnon ja peruskorjaustarpeen. 17517: Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on 17518: vuodesta 1996lähtien (suunnitelmakausilla 1997 - 2000, 1998 - 2001, 1999 - 2002) 17519: todettu, että perustamishankkeiden toteuttamisessa lähtökohtana on turvata palvelu- 17520: jen häiriöttämän järjestämisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, erityisesti 17521: olemassa olevien rakennusten peruskorjaukset ja hankinnat. 17522: Julkisten rakennusten peruskorjausten rahoitusohjelmaan liittyen vuonna 1995 17523: kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten peruskorjaustarvetta. Tuolloin 17524: ei kuitenkaan eritelty rakennustyyppejä. Järjestelmällistä sairaaloiden kunnon ja 17525: peruskorjaustarpeen kokonaiskartoitusta ei ole vielä toteutettu. 17526: 17527: Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia koskevan määrärahan palauttaminen 17528: arviomäärärahaksi 17529: HE 105/1998 vp 17530: V aitiovaroinvaliokunta 17531: 17532: 23) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 17533: ta edellytti momentin 33.92.50 kohdalla, että momentin määräraha muute- 17534: taan takaisin arviomäärärahaksi. 17535: 17536: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen 17537: HE 14111998 vp 17538: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17539: 17540: Eduskunta edellytti 1.12.1998 hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti 17541: selvitetään niiden henkilöiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty poh- 17542: jaosan määrällä. 17543: Eduskunta edellytti, että hallitus valtion taloudellisen tilanteen sen salliessa 17544: esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen py- 17545: säytetään. 17546: Tasavallan Presidentti antoi 4.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 17547: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17548: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 307 17549: 17550: 17551: Perustamiskustannusten valtionosuuden palauttamismenettely 17552: HE 15111998 vp 17553: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17554: Eduskunta edellytti 24.11.1998 hallituksen selvittävän sosiaali- ja ter- 17555: veydenhuollon rakennemuutoksen edellyttämän joustavuuden lisäämisen pe- 17556: rustamiskustannusten valtionosuuden palauttamismenettelyssä. 17557: Tasavallan Presidentti antoi 14.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 17558: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17559: 17560: Työttömyysturvan työssäoloehdon kertyminen työvoimapoliittisessa aikuis- 17561: koulutuksessa 17562: HE 22311998 vp 17563: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17564: Eduskunta totesi 18.12.1998, että työttömyysturvalain määräys, jonka mu- 17565: kaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen on rinnastettu 17566: työssäoloon 16 viikon ajalta, on vuodenvaihteessa raukeamassa. Eduskunta 17567: pitää tärkeänä, että mainittu koulutus palvelisi mahdollisimman hyvin kou- 17568: lutettavien työllistymistä ja että halukkuus hakeutua työvoimapoliittiseen 17569: aikuiskoulutukseen ei vähene. Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, 17570: miten edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi työvoimapoliittista ai- 17571: kuiskoulutusta ja työttömyysturvalakia tulisi kehittää, jotta koulutus nykyis- 17572: tä paremmin palvelisi työllistymismahdollisuuksia ottaen huomioon myös 17573: työssäoloehdon merkityksen koulutukseen hakeutumiselle, ja ryhtyvän asi- 17574: assa tarvittaviin toimenpiteisiin. 17575: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 17576: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17577: Työministeriö 17578: 17579: 17580: Työministeriö 17581: 17582: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana 17583: 17584: HE n:o 4411986 vp. 17585: Sosiaalivaliokunta 17586: 17587: Eduskunta edellytti 17.6.1986 hyväksyessään tartuntatautilain ja lain saira- 17588: usvakuutuslain muuttamisesta hallituksen huolehtivan siitä, että lapsen huol- 17589: tajana on oikeus käyttää työaikaa hänen saattaessaan lasta rokotukseen tai 17590: tarkastukseen. 17591: Työsopimuslain perhevapaita koskevia säännöksiä muutettiin lailla 357/1998. 17592: Muutokset tulivat voimaan osin 1.6.1998 ja osin 1.10.1998. Tilapäistä hoitovapaata 17593: koskevan 35 f §:n mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa töistä enintään neljä 17594: työpäivää hoitamassa äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta omaa tai muuta 17595: työntekijän taloudessa vakituisesti asuvaa lasta. Lisäksi työntekijällä on oikeus 17596: tilapäiseen työstä poissaoloon pakottavan perhesyyn vuoksi. Pakottavasta per- 17597: hesyystä säädetään työsopimuslain 35 g §:ssä. 17598: Valtioneuvoston syksyllä 1995 asettaman työsopimuslakikomitean työ on kesken. 17599: Komitean, jonka tehtävänä on valmistella työsopimuslain kokonaisuudistus, 17600: määräaika päättyy 31.10.1999. Lausuma tulee selvitettäväksi komiteatyön yhteydes- 17601: sä. 17602: 17603: Työllisyyspolitiikka 17604: HE n:o 126/1993 vp. 17605: Valtiovarainvaliokunta 17606: 17607: 19) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun- 17608: ta edellytti luvun 34.06 kohdalla, että hallitus laatii aktivoivan, tuotannolli- 17609: siin ja pysyviin työpaikkoihin tähtäävän koulutus- ja työllisyyspoliittisen 17610: ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömyyden kat- 17611: krusuun ja nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiseen. 17612: Hallituksen tarkoituksena on nimenomaan vuoden 1994 alusta voimaan tulleen 17613: työmarkkinatukijärjestelmän avulla pyrkiä aktiivisin koulutus- ja muin toimenpitein 17614: sekä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun että nuorten, vasta ensimmäistä kertaa 17615: työmarkkinoille tulevien henkilöiden kouluttamiseen ja harjaannottamiseen työelä- 17616: mään. Tämän lisäksi ovat edelleen käytettävissä perinteiset koulutustoimenpiteet ja 17617: työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet, jotka pyritään eduskunnan talousarvion 17618: perusteluissa hyväksymien painotustenmukaisesti kohdeotamaan erityisesti pitkäai- 17619: kaistyöttömiin ja nuoriin sekä vajaakuntoisiin työnhakijoihin. Keskeisten mmisteri- 17620: öiden kansliapäälliköt ovat lisäksi valmistelleet erityisen nuoriin työttömiin kohden- 17621: Dettavan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaisesti työllistämistukea on 17622: nuorten työllistämisen edistämiseksi suunnattu uudelleen siten, että 21.9.1994 17623: alkaen määrärahoja on voitu käyttää vastavalmistuneiden ja oppisopimuskoulutuk- 17624: sen tukemiseen. 17625: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on 17626: työttömyyden puolittaminen vaalikauden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseen 17627: tähtäävistä yhteensä 52 erityistoimenpiteestä hallitus teki periaatepäätöksen 17628: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 309 17629: 17630: 19.10.1995. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa pitää toistaiseksi työhal- 17631: linnon erityistoimenpiteiden ja työhallinnon hankkiman työvoimapoliittisen aikuis- 17632: koulutuksen piirissä viisi prosenttia työvoimasta eli yhteensä 125 000 henkilöä. 17633: Hallituksen periaatepäätöksessä asetettiin vuodelle 1996 tavoitteeksi, että työvoima- 17634: poliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 125 000 henkilöä. Valtion ta- 17635: lousarvion määrärahat mitoitettiin tämän tason saavuttamiseksi. Ohjelma sisältää 17636: palkkaperusteiset työllistämistuet, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työharjoit- 17637: telun ja koulutuksen työmarkkinatuella, vuorotteluvapaakokeilun, Euroopan 17638: sosiaalirahaston tavoitteen 3 toimenpiteet, työllisyysperusteiset investoinnit ja 17639: Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysperusteiset investoinnit. Ohjelman avulla 17640: voidaan välittömin toimin alentaa korkealla pysyvää työttömyyttä. Toimenpiteillä 17641: lievennetään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Ohjelma on 17642: likipitäen toteutunut. 17643: Hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ammatillisia koulutuspaikkoja on lisätty 17644: 5 500 paikalla. Tarkoituksena on, että vuosina 1997 ja 1998 koulutuspaikkojen 17645: lisäys molempina vuosina on 5 000. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen koulutus- 17646: tarjontaa lisätään siten, että vuosina 1996-1998 toteutetaan 4 000 uuden opiskelijan 17647: sisäänotto kunakin syksynä. Vuonna 1996 tämän johdosta on lisätty 2 000 koulu- 17648: tuspaikkaa. 17649: Hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpi- 17650: teiden tavoitetasoksi vuodelle 1997 asetettiin keskimäärin 122 500 henkilön 17651: kouluttaminen tai työllistäminen. Tavoite myös saavutettiin. Vastaavasti vuodelle 17652: 11998 asetettiin työvoimapoliittisten toimenpiteiden tavoitetasoksi keskimäärin 17653: 118 500 henkilön kouluttaminen tai työllistäminen. Ohjelma kokonaisuudessaan on 17654: likipitäen toteutunut. Työvoimapoliittiseen uudistukseen liittyen otettiin vuoden 17655: 1998 alusta uutena tOimenpiteenä käyttöön yhdistelmätuki, jolla työllistetään 17656: vähintään 500 päivää työttömänä olleita työmarkkinatukea saavia pitkäaikaistyöttö- 17657: miä. Tavoitteeksi asetettiin työllistää tällä toimenpiteellä keskimäärin 10 000 17658: henkilöä vuonna 1998, mutta hitaahkon liikkeellelähdön vuoksi tavoitteesta 17659: toteutunee vajaat puolet. 17660: 17661: Työllisyystoimenpiteet kunnissa 17662: HE 152/1994 vp 17663: Valtiovarainvaliokunta 17664: 28) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 17665: edellytti pääluokan 34 kohdalla, että työllisyysasetusta uudistettaessa turva- 17666: taan kuntien mahdollisuudet toimia tehokkaasti työllistäjinä. 17667: Työllisyysasetuksen muutos (273/95) tuli voimaan 1.4.1995 lähtien. 17668: Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymässä Suomen työllisyysohjelmassa on 17669: todettu, että valtio rohkaisee kunnissa toteutettavia ensimmäisiä laajamittaisia 17670: työaikamallikokeiluja. Työaikakokeilujen tukemiseksi työllisyysasetusta muutettiin 17671: väliaikaisesti (467/1996). Muutos on voimassa 1.7.1996 ja 31.12.1998 välisenä 17672: aikana. Asetuksen mukaan kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää työl- 17673: listämistukea, kun se sopii viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa työaikakokei- 17674: lusta, jossa lyhennetään työaikaa ja samalla palkataan työaikaansa lyhentävien 17675: henkilöiden lisäksi työttömiä. Työllistämistuki voi olla enintään 50 prosenttia 17676: työaikakokeiluun palkattavien työttömien työllistämisestä aiheutuvista hyväk- 17677: syttävistä palkkauskustannuksista. Tukea voidaan myöntää samaan työaikakokeiluun 17678: 310 Työministeriö 17679: 17680: enintään kahden vuoden ajaksi. 17681: Kuntasektori on viime vuosina ollut tärkein työnantaja työllistämistoimenpiteiden 17682: toteuttamisen kannalta. Kaikista sijoitetuista noin puolet on ollut kunnissa. 17683: Kunnat ovat vuoden 1998 tammi-marraskuun aikana työllistäneet tukitoimin 17684: keskimäärin 19 100 henkilöä, joista yhdistelmätuella olevien osuus oli noin 900 17685: henkilöä. Työllistetyistä oli keskmäärin 11 700 pitkäaikaistyötöntä ja keskimäärin 17686: 2 300 nuorta työtöntä. Lisäksi ESR-projekteissa työllistettiin kuntasektorilla vuoden 17687: 1998 tammi-marraskuussa keskimäärin 3 050 henkilöä, joista oli 1 500 nuorta ja 17688: 1 000 pitkäaikaistyötöntä. 17689: Lisäksi kunnat ovat sijoittaneet noin puolet työmarkkinatuella olevista 10 300 17690: henkilöstä ja samoin noin puolet vuorotteluvapaalla olevista 3 950 henkilöstä. 17691: Työllisyysvaroin tuetussa kuntien työaikakokeilussa on mukana 20 kuntaaja vajaat 17692: tuhat vakinaista työntekijää, jotka lyhentävät työaikaansa. Kokeilut työllistävät 17693: lisäksi noin 400 henkilöä. 17694: 17695: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelma 17696: HE Jl/1995 vp 17697: Valtiovarainvaliokunta 17698: 8) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 17699: lytti luvun 34.06 kohdalla, että sekä opetus- että työministeriö jatkavat ns. 17700: kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman mukaisesti nuorten koulutus- 17701: paikkojen lisäämistä turvaamalla tähän tarvittavat resurssit, jo korosti oppi- 17702: sopimusmuotoista koulutusta yhtenä erityisesti ammattikouluttamattomille 17703: nuorille tarjottavana kouluttautumismahdollisuutena vaikeassa työttömyysti- 17704: lanteessa. 17705: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman toimenpiteet siirrettiin vuonna 1996 17706: Suomen työllisyysohjelmaan 1996- 1999. Sen mukaan oppisopimuskoulutuksen 17707: tavoitteena on, että vuonna 1999 toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspai- 17708: koista 20% on oppisopimuskoulutusta. Vuoden 1994 syksystä lähtien työhallinto 17709: on maksanut työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta työllistämistukea opetushalli- 17710: tuksen maksaman koulutuskorvauksen lisäksi. Syyskaudella 1997 työllistämistuen 17711: piiriin kuuluvien oppisopimusten määrä nousin. 10 OOO:een, kun voimassa olevien 17712: oP.pisopimusten kokonaismäärä oli n. 25 000. Lokakuussa 1998 työllistämistuen 17713: ptirissä olevien oppisopimusten määrä oli 10 450, joista 5 800 oli solmittu alle 25- 17714: vuotiaitten työttömien kanssa. 17715: 17716: Työmarkkinatukijärjestelmän muutokset 17717: HE 172/1995 vp 17718: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17719: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus huolehtii lain työvoima- ja kou- 17720: lutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, voimavarojen riittävyydestä ja 17721: oikeasta ohjautumisesta sekä seuraa sen vaikutuksia kansantalouteen, val- 17722: tiontalouteen ja yksilöiden taloudelliseen asemaan sekä yhteiskuntapoliittisia 17723: vaikutuksia ennen kaikkea nuoriin. 17724: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 311 17725: 17726: Työmarkkinatukijärjestelmän muutokset alle 20 -vuotiaiden osalta tulivat voimaan 17727: vuoden 1996 alussa. Marraskuusta 1995 vuoden 1996 vastaavaan ajankohtaan ko. 17728: ikäluokan työttömyys on alentunut noin 41 prosentilla eli yli 9 000 henkilöllä ja 17729: edelleen marraskuuhun 1997 noin 20 prosentilla eli 2 800 henkilöllä. 17730: Työmarkkinatuen saantiedellytysten muutosten vaikutuksesta työministeriö on 17731: yhdessä Euroopan Sosiaalirahaston kanssa käynnistänyt laajan seurantatutkimuksen. 17732: Toukokuussa 1997 valmistuneen tutkimuksen mukaan uudistuksen vaikutus oli 17733: merkittävä peruskoulun käyneillä: työttömyyden alenemisen vastapainona opiskelun 17734: aloittaneiden osuus kasvoi 61 prosentilla. Opiskelun lisäys oli suurin aikaisemmin 17735: passiivisimmissa ryhmissä. Työttömyyden päättyminen aikaistui tutkimuksen 17736: mukaan huomattavasti, samoin harjoittelu työmarkkinatuella ja työvoimapoliittiseen 17737: aikuiskoulutukseen osallistuminen. 17738: Uudistuksen ulkopuolella olleiden, jo ammatillisen koulutuksen saaneiden työttö- 17739: myydessä ja opiskelussa ei seuranta-aikana tapahtunut huomionarvoista. Myös 17740: ylioppilaiden, joiden aktiivisuus jo ennen uudistusta hakeutua koulutukseen oli 17741: korkea, muutos oli vähäinen. 17742: Edellä raportoitua tutkimusta on jatkettu. Jatkotutkimuksen ensisijaisina tavoitteina 17743: on selvittää vaikutusten pysyvyyttä pitemmällä ajanjaksolla, vuoden 1997 alusta 17744: voimaantulleen muutoksen vaikutuksia 20-24 -vuotiaiden asemaan sekä työvoima- 17745: poliittisten toimien oikeaa, eriytynyttä kohdentamista. 17746: Jatkotutkimus on luonteeltaan laaja haastattelututkimus ja sen on tarkoitus valmis- 17747: tua vuoden 1999 alussa. Työministeriön tilastoseurannan perusteella voidaan todeta, 17748: että alle 25-vuotiaiden osalta työttömyys on työmarkkinatukijärjestelmään vuoden 17749: 1997 alusta tehtyjen muutosten johdosta selvästi alentunut. Marraskuusta 1996 17750: vuoden 1997 vastaavaan ajankohtaan työttömyys kyseisessä ikäluokassa alentui 17751: noin 24 prosentilla eli noin 14 300 henkilöllä ja edelleen marraskuuhun 1998 noin 17752: 7 prosentilla eli yli 3 300 henkilöllä. 17753: 17754: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarvesuunnitelma 17755: HE 311996 vp 17756: Valtiovarainvaliokunta 17757: 6) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 17758: lytti momentin 34.06.21 kohdalla, että jokaiselle ikääntyneelle pitkäaikais- 17759: työttömälle on laadittava henkilökohtainen työllistämis-, koulutus- tai kun- 17760: toutussuunnitelma. 17761: Työllisyyslain mukaan työvoimatoimiston on tehtävä yhteistyössä työnhakijan ja 17762: tarvittaessa opetus-, sosiaali- ja muiden viranomaisten kanssa työllistymissuunnitel- 17763: ma viimeistään siinä vaiheessa, kun työnhakijan työttömyys on kestänyt kuusi 17764: kuukautta. 17765: Työministeriö käy vuosittain tulostavoiteneuvottelut työvoimapiirien toimistojen 17766: kanssa. Näissä neuvotteluissa sovitaan muun muassa työvoimapiireille yhteisistä 17767: valtakunnallisista tulostavoitteista. Keskeisenä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien 17768: määrän alentaminen tehostamalla pitkäaikaistyöttömien palveluja ja kohdeotamaila 17769: tähän ryhmään työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Toiminnan tuloksellisuuden 17770: edellytyksenä on pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden palvelutarpeiden selvittäminen 17771: ja työllistymissuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa. 17772: 312 Työministeriö 17773: 17774: Työministeriö on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi laatimassaan ohjelmassa 17775: edellyttänyt, että suurimpiin työvoimatoimistoihin perustetaan asiantuntijatiimejä 17776: edistämään ja kehittämään pitkäaikaistyöttömien palveluja. Tässä tarkoituksessa 17777: työministeriö asetti kertomusvuonna työryhmän tukemaan asiantuntijatiimien työtä. 17778: Asiantuntijatiimejä on kertomusvuonna perustettu 25 suurimpaan työvoimatoimis- 17779: toon, joiden alueilla on määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä. Heidän palveluis- 17780: saan kiinnitetään erityistä huomiota ns. palvelukokonaisuuksien tulokselliseen 17781: kohdentamiseen, asiakkaan omatoimisuuden edistämiseen sekä palvelujen sisällön 17782: ja palvelumenetelmien kehittämiseen. 17783: Vuonna 1997 pitkäaikaistyöttömien palvelussa on edetty em. toimintatapojen 17784: pohjalta. Palvefussa on kiinnitetty erityistä huomiota yli kolme vuotta yhtäjak- 17785: soisesti työttömänä olleiden palveluiden kehittämiseen. Neljässä työvoimatoimistos- 17786: sa on käynnistetty ns. aktivointihanke, jossa on pyritty löytämään uusia palvelu- 17787: muotoja paikallistasolla yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa. Tuloksia hyödynne- 17788: tään uudistettaessa pitkäaikaistyöttömien palveluprosessia vuoden 1998 voimaan 17789: tulevan palveluprosessin uudistuksen mukaisesti. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on 17790: vuoden 1998 lopussa perustettu työhallinnon sekä sosiaali- ja terveyshallinnon 17791: yhteistyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on kehittää työvoimatoimistojen ja sosiaali- 17792: toimen yhteistyömuotoja paikallistasolla. 17793: Työministeriö on kehittänyt strategialinjauksiaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja 17794: tässä yhteydessä ottanut huomioon eduskunnan lausuman. Tämän vuosille 1998- 17795: 2001 laaditun strategialinjauksen mukaisesti ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä 17796: koskevat palvelutarveselvitykset laajennetaan koko maahan. Selvitysten perusteella 17797: arvioidaan yksilökohtaisesti kohderyhmään kuuluvien työllistymisedellytykset, 17798: koulutus- ja kuntootustarpeet sekä eläkevaihtoehdot Valmistautuessaan työministe- 17799: riön ja TE-keskusten työvoimaosastojen välisiin tulostavoiteneuvotteluihin syksyllä 17800: 1997 ministeriö antoi 12.6.1997 ohjauskirjeessään kaikille työvoimaosastoille 17801: yhteiseksi tavoitteeksi lisätä yli 50-vuotiaiden työttömien lukumäärää työvoimakou- 17802: lutuksen aloittaneista sekä vastaavan ryhmän lukumäärää tukityöllistämisessä. 17803: Suomen työllisyysohjelman ( 1996-1999) toimenpiteiden johdosta vuonna 1996 17804: käynnistetyn ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen poikkihal- 17805: linnollinen ohjaus- ja seurantaryhmä laati vuoden1998 alussa noin 11 000 kohde- 17806: ryhmään kuuluvan asiakkaan haastattelujen, jatkotoimenpiteiden sekä seuranta- 17807: tietojen pohjalta toimenpideohjelman kohderyhmän aseman parantamiseksi työ- 17808: markkinoilla ja eri palvelujärjestelmissä. Ohjelma oli lausuntokierroksella 15.3.1998 17809: mennessä eri ministeriöissä ja työmarkkmajärjestöissä. Ohjelman toimenpide- 17810: ehdotukset koskevat ikääntyneiden työvoimapalvelujen syventämistä, työvoimapo- 17811: liittisten toimenpiteiden kohdentamista, kuntootuksen ja asiakaspalvelun yhteistyön 17812: kehittämistä, työhönottokynnyksen alentamista, eläkejärjestelmien toiminnan 17813: seurantaa ja arviointia sekä kokonaan uusien vaihtoehtojen tarkastelua. lkääntynei- 17814: den pitkäaikaistyöttömien haastatteluista ja jatkotoimenpiteisiin ohjaamisesta 17815: vuosina.1996-1997 valmistui Kelan seurantatutkimuksen osaraportti 4 - Työtä, 17816: eläkettä vai työttömyyttä? Loppuraportti valmistuu vuonna 1999. 17817: 17818: Nuorten ohjaus koulutukseen 17819: 17820: HE 7511996 vp 17821: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17822: Eduskunta edellytti 18.6.1996, että työvoimatoiroistoille taataan mahdolli- 17823: suudet antaa nuorille tavanomaista enemmän yksilökohtaista neuvontaa ja 17824: ohjausta koulutusvalinnoissaan työtehtäviä uudelleen suuntaamalla, koulu- 17825: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 313 17826: 17827: tuksella ja tarvittaessa lisäresursseja varaamalla. 17828: Eduskunta edellytti, että työ- ja opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveys- 17829: ministeriön on yhteistoiminnassa järjestettävä seuranta lainmuutoksen vaiku- 17830: tuksista työllisyyskoulutuksen laatuun, nuorten toimeentuloon ja työmark- 17831: kinoille sijoittumiseen. 17832: Eduskunta edellytti, että kiirehditään erityisesti alle 20-vuotiaiden opintoso- 17833: siaalisiin etuuksiin liittyvien epäkohtien korjaamista. 17834: Työhallinnon painopisteen siirtyminen vuosina 1997 ja 1998 nuorista työnhakijoista 17835: aikuisten työnhakijoitten ja pitkäaikaistyöttömien palveluun on merkinnyt ammatin- 17836: valinnanohjauksessa ja muissa työvoimapalveluissa nuorisoasiakkaitten määrän 17837: laskua. Työpajatoiminnan laajeneminen on tarjonnut nuorille tilaisuuksia työjhar- 17838: joitteluun, jonka ohessa on järjestetty myös ammatinvalinnaohjausta. 17839: Työmarkkinatukeen vuonna 1996 tehtyjen alle 20-vuotiaita koskeneiden muutosten 17840: vaikutuksista on julkaistu tutkimus mmellä " Keppi ja porkkana". Jatkotutkimus, 17841: joka koskee koulutukseen ja työmarkkinoille hakeutumista 20-24 vuotiaitten 17842: ryhmässä valmistuu vuoden 1998 lopussa. 17843: 17844: Vuokratyövoiman välitys ja käyttö 17845: HE 78!1996 vp 17846: Työasiainvaliokunta 17847: 17848: Eduskunta edellytti 17.12.1997, että vuokratyövoiman välitykseen ja käyt- 17849: töön liittyvät epäkohdat poistetaan. 17850: Työministeriön yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa laatima selvitystyö vuokra- 17851: työvoiman välitykseen ja käyttöön liittyvistä epäkohdista valmistui 29.5.1998. 17852: Selvitystyön keskeiset johtopäätökset liittyvät työsuhteissa sovellettaviin työehtoihin 17853: sekä vuokraustoimintaan liittyviin johtopäätöksiin. 17854: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapalvelulain muuttamiseksi sekä 17855: laiksi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 17856: muuttamisesta on annettu Eduskunnan käsiteltäväksi 27.11.1998. Esityksen tarkoi- 17857: tuksena on muuttaa kansallista lainsäädäntöä siten, että Kansainvälisen työjärjestön 17858: (ILO:n) yleiskokouksen vuonna 1997 hyväksymä yksityisiä työnvälitystoimistoja 17859: koskeva yleissopimus voitaisiin ratifioida. 17860: 17861: Työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus 17862: HE 17811996 vp 17863: Työasiainvaliokunta 17864: 17865: Eduskunta edellytti 20.11.1996 ministeriöiden välistä yhteistyötä työsuhde- 17866: valvonnan johtamisessa ja toteuttamisessa. Organisaatiouudistus ei saa hei- 17867: kentää työsuhdevalvontaa ja uudistuksen vaikutuksia on seurattava tarkoin 17868: ja mahdollisiin epäkohtiin on puututtava välittömästi. 17869: Valtioneuvoston ohjesääntöä on muutettu siten, että sen 25 §:n (14.3.1997/221) 1 17870: momentin 15 kohdan mukaan työministeriön toimialaan kuuluvat yhdessä sosiaali- 17871: ja terveysministeriön kanssa työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus. Työsuhdevalvon- 17872: 314 Työministeriö 17873: 17874: taan ja organisaatiouudistukseen liittyvistä kysymyksistä on sovittu sosiaali- ja 17875: terveysministeriön ja työministeriön välisissä kansliapäällikkökokouksissa. 17876: Työsuhdevalvonnan ohjauksen käytännön toimeenpanoa varten järjestetään säännöl- 17877: lisin väliajoin kokouksia asianomaisten sektorivirkamiesten välillä. Työministeriö 17878: on myös edustettuna sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työsuhdeasian 17879: työryhmässä, joka käsittelee valvonnassa tai muutoin esiintulevia työsuhdelainsää- 17880: dännön tulkintakysymyksiä. 17881: 17882: Työllisyyslain muutosten vaikutusten seuranta 17883: HE 210!1996 vp 17884: Työasiainvaliokunta 17885: 17886: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että koulutukseen tai kuntoutukseen osallis- 17887: tuvan henkilön tulevan ajan eläkeoikeuden turvaamiseksi työttömälle selvi- 17888: tetään myös kirjallisesti eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 17889: Eduskunta edellytti, että lisätuen maksuperusteiden muutoksesta säästyneet 17890: rahat käytetään työllisyyden hoitoon ja että hallituksen esityksen vaikutuk- 17891: sia seurataan ja mahdolliset epäkohdat poistetaan. 17892: Työministeriö on lähettänyt piiri- ja paikallishallinnolleen tiedon eduskunnan 17893: lausumasta. Työministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Eläke- 17894: turvakeskuksen kanssa selvittänyt, miten työnhakijoita pystytään palvelemaan edus- 17895: kunnan lausuman edellyttämin tavoin. Koulutuksen ja kuntoutuksen vaikutuksista 17896: tulevan ajan eläkkeeseen on laadittu kirjallinen esite "Tulevan ajan oikeus työttö- 17897: myyseläkkeen kannalta", joka jaetaan kaikille työllisyyslain velvoitteen piiriin 17898: kuuluville henkilöille. 17899: Lisätuen maksamisperusteiden muutoksesta vapautuva määräraha on vuoden 1998 17900: budjetin mukaisesti käytetty erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi 17901: toteutettaviin toimenpiteisiin. Työttömien palvelussa on pyritty erityisesti kiinnittä- 17902: mään huomiota asiakkaan palvelutarpeen perusteelliseen arviointiin, asiakkaan 17903: motivointiin sekä pidemmän aikavälin työllistymissuunnitelman laatimiseen ja 17904: palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. 17905: 17906: Kotitaloustyön väliaikainen tukijäijestelmä 17907: HE 9011997 vp 17908: Työasiainvaliokunta 17909: 17910: Eduskunta edellytti 19.6.1997, että hallitus seuraa tarkoin kokeilun kustan- 17911: nus- ja työllisyysvaikutuksia ja ryhtyy välittömästi lainsäädäntötoimenpitei- 17912: siin, mikäli kokeilun lähtökohtaoletuksista poikkeava kehitys sitä edellyttää. 17913: Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä 1.10.1997 käynnistyneen kotitaloustyön väliaikaisen 17914: tukijärjestelmän hallinnoinnista vastaavat yhdeksän työvoima- ja elinkeinokeskusta. 17915: Työministeriö on toimittanut kokeilualueen TE-keskuksiin Excel-taulukko rekiste- 17916: rin, jonka avulla kokeilun kustannus- ja työllisyysvaikutuksia pystytään seuraa- 17917: maan. TE-keskukset lähettävät työministeriölle kuukausittain tehtävää seurantaa 17918: varten yhteenvedon rekisteriin merkittävistä tiedoista. 17919: Työministeriö on saamiensa seurantatietojen perusteella kuukausittain seurannut 17920: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 315 17921: 17922: kotitaloustyöntuen käyttöä. Työministeriö käynnisti vuoden 1998 huhtikuussa 17923: kokeilualueelia tiedotuskampanjan tuen tunnettavuoden lisäämiseksi. Paikalliset 17924: työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot ovat jatkaneet järjestelmän 17925: tehokasta tiedottamista ja tuen käyttö on vuonna 1998 kuukausi kuukaudelta 17926: kasvanut. 17927: 17928: Työllisyysmäärärahojen käyttö 17929: HE 10511998 vp 17930: Valtiovarainvaliokunta 17931: 17932: 24) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 edus- 17933: kunta edellytti luvun 34.06 kohdalla, että työllisyysasetusta muutetaan siten, 17934: ettei se rajoita työllisyysmäärärahojen käyttöä pelkästään valtion omiin in- 17935: vestointeihin ja että valtion investoinniksi voidaan katsoa myös yhteistyö- 17936: hanke, joka luovutetaan yhteistyöosapuolen hoitoon. 17937: Eduskunta edellytti vuoden 1998 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että työllisyys- 17938: määrärahoja voidaan jatkossakin kohdentaa ympäristötöihin. Kaikki työllisyyden 17939: hoitoon tarkoitetut määrärahat ovat tyällisyysmäärärahoja. 17940: Koska momentin 34.06.63 varoilla voidaan tukea muiden kuin valtion omia inves- 17941: tointeja ja siis voidaan käyttää työllisyysmäärärahoja myös ympäristötöihin ja koska 17942: talousarviossa on mm ympäristöministeriön kohtuullisena pitämä siirtymäaika mo- 17943: mentin 34.06.77 osalta, työministeriö on katsonut, että lausuma ei edellytä toimen- 17944: piteitä. 17945: 17946: Siviilipalvelushakemus 17947: HE 15211998 vp 17948: Työasiainvaliokunta 17949: Eduskunta edellytti 15.12.1998, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin siviili- 17950: palveluslain uudistamiseksi siten, että palveluksen aloittaneen asevelvollisen 17951: siviilipalvelushakemus voidaan hyväksyä vasta riittävän pitkän harkinta-ajan 17952: jälkeen. 17953: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 17954: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17955: Lausuma tullaan ottamaan huomioon siviilipalveluslain muuttamista seuraavan 17956: kerran valmisteltaessa. Toimenpiteisiin ei ole vielä ehditty ryhtyä. 17957: Ympäristöministeriö 17958: 17959: 17960: Ympäristöministeriö 17961: 17962: Kiinteistön kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset 17963: HE n:o 354!1992 vp 17964: H aliintovaliokunta 17965: 17966: Eduskunta edellytti 26.3.1993 hallituksen huolehtivan sen selvittämisestä, 17967: voitaisiinko kustannusten perintää vastaisuudessa yksinkertaistaa esimerkiksi 17968: siten, että varsinaisesta taksamenettelystä voitaisiin luopua ja kiinteistön kunnossa- 17969: ja puhtaanapidosta aiheutuvat kustannukset voitaisiin periä kyseiseltä ton- 17970: tinomistajalta korotettuna kiinteistöverona. 17971: Ympäristöministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa selvittänyt 17972: tontinomistajilla kunnossa- ja puhtaanapidosta perittävien maksujen ja taksojen 17973: suuruutta sekä kuinka laajalti kunnat ovat tehneet päätöksiä maksujen perimättä 17974: jättämisestä. Selvityksen perusteella on voitu todeta, ettei taksamenettely ole 17975: johtanut mainittaviin ongelmiin, vaan että taksoilla on voitu saada paikallisesti 17976: otetuksi huomioon kunnan olosuhteet. Siirtyminen muuhun järjestelmään edellyttää 17977: kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden jakautumisen ja kustannusvastuun tarkem- 17978: paa selvittämistä ja yhtenäistämistä. Sen vuoksi ympäristöministeriö on arvioinut, 17979: ettei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista luopua taksamenettelystä ja liittää sitä 17980: esimerkiksi kiinteistöveron yhteyteen. 17981: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 17982: kertomuksesta. 17983: 17984: Alusjätelainsäädännön uudistaminen 17985: HE n:o 323/1994 vp 17986: Ympäristövaliokunta 17987: Eduskunta edellytti 17.12.1994, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alusjäte- 17988: lainsäädännön uudistamiseksi siten, että aluksissa syntyvien jätteiden ja jäte- 17989: vesien haitalliset vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 17990: Yksittäisiä tätä koskevia lainsäädäntöhankkeita ei ole vireillä. Ympäristöministeriö 17991: on asettanut työryhmän selvittämään HELCOMin antaman ns. "Ei erityismaksua" - 17992: suosituksen täytäntöönpanemista Suomessa. Suosituksen tavoitteena on toteuttaa 17993: Itämeren maissa vuoden 2000 alusta järjestelmä, jossa valtiot veivoitetaan huolehti- 17994: maan satamiin tulevien alusten öljyisten jätteiden vastaanotosta. Työryhmän 17995: määräaika päättyy 28.2.1999. 17996: 17997: Asuntorahaston toiminnan turvaaminen 17998: HE 8/1996 vp 17999: Ympäristövaliokunta 18000: Eduskunta edellytti 26.3.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että tiettyihin 18001: voimaantulopäivämääriin sidotut lakiehdotukset annetaan eduskunnalle niin 18002: hyvissä ajoin, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa niiden käsittelyyn. 18003: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää nyt hyväksyttyjä lakeja koskevan 18004: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 317 18005: 18006: hallituksen esityksen perusteluissa lausuttua tarkemmin, miten asuntorahas- 18007: ton toiminta aiotaan tulevaisuudessa turvata. 18008: Hallitus pyrkii jatkossa varaamaan eduskunnalle riittävän ajan lakiehdotusten 18009: käsittelyä varten. Asiaan kiinnitetään huomiota kutakin lakiehdotusta annettaessa ja 18010: varsinkin silloin, kun ehdotus sisältää voimaantulopäivämääriä. 18011: Asuntorahaston toiminnan turvaamiseen kiinnitetään huomiota valtion vuotuisia 18012: talousarvioita valmisteltaessa. Lisäksi ympäristöministeriö on yhteistyössä Valtion 18013: asuntorahaston ja valtiokonttorin kanssa laatinut suunnittelumallin sen arvioimisek- 18014: si, miten vaihtoehtoiset varainhankintakeinot, tuki- ja tuotantovolyymit sekä 18015: tukipolitiikka vaikuttavat asuntorahaston talouteen pitkällä aikavälillä. 18016: Asuntorahaston varoista maksetaan nykyään aravalainat, asuntolainojen korkotuista 18017: aiheutuvat menot sekä korjaus- ja muut asuntotoimen avustukset. Korkotuki- ja 18018: avustusmenot ovat lopullisia menoja, jotka syövät rahaston varoja. Sen sijaan ara- 18019: valainojen maksuun käytettävät rahaston varat palautuvat takaisin rahastoon laino- 18020: jen lyhennyksinä ja tuloa tuottavina korkoina käytettäväksi uudelleen asuntolainoi- 18021: tukseen. Käyttämällä korkotuen asemesta enemmän aravalainoitusta voidaan 18022: paremmin ja valtiontaloudellisesti edullisemmin turvata asuntorahaston toiminta- 18023: edellytykset ja asuntorakentamiseen tarvittavan tuen rahoitus. Aravalainojen 18024: arvopaperistaruiselia tapahtuva rahaston varainhankinta on voitu toteuttaa hyödyn- 18025: tämällä nykyaikaisimpia rahamarkkinainstrumentteja sekä lisäämättä EMU-alijää- 18026: mää ja rasittamatta valtion budjettia. 18027: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 18028: kertomuksesta. 18029: 18030: Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun kompensaatiot 18031: 18032: HE 10311996 vp 18033: Valtiovarainvaliokunta 18034: 18035: 14) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun- 18036: ta edellytti luvun 35.30 kohdalla, että Pohjois-Suomen vanhojen metsien 18037: kompensaatiotoimenpiteistä vastaavat ministeriöt esittävät mahdollisimman 18038: pikaisesti suunnitelmansa, mihin määrärahat kohdennetaan. 18039: Kun valtioneuvosto teki 27.6.1996 periaatepäätöksen Pohjois-Suomen vanhojen 18040: metsien suojelusta, vahvistettiin samassa yhteydessä usean ministeriön yhteistyönä 18041: valmisteltu kompensaatio-ohjelma suojelun aiheuttamien paikallisten ja taloudellis- 18042: ten menetysten korvaamiseksi. Kompensaatiotoimenpiteitä tehdään maa- ja metsäta- 18043: lousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenneministeriön, työministeri- 18044: öin, opetusministenön ja ympäristöministeriön hallinnonalalla ministeriöiden 18045: menokehysten puitteissa suuntaamaila määrärahoja uudelleen kompensaatio- 18046: ohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän seuraamaan 18047: kompensaatio-ohjelman toteutumista. 18048: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 18049: kertomuksesta. 18050: 318 Ympäristöministeriö 18051: 18052: Ympäristövahinkovakuutuksen vakuuttamisvelvollisuus 18053: HE 8211997 vp 18054: Ympäristövaliokunta 18055: 18056: Eduskunta edellytti 18.11.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristö- 18057: vahinkovakuutuslakia koskevassa asetuksessa vakuuttamisvelvollisuus kyt- 18058: ketään ympäristölupajärjestelmään vaiheittain niin, että vakuuttamisvelvolli- 18059: suus on voimassa tarkoitetussa laajuudessaan ympäristönsuojelulain voi- 18060: maantullessa. 18061: Tasavallan Presidentti antoi 30.1.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 18062: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 18063: Ympäristövahinkovakuutuksesta annetussa asetuksessa (71711998) vakuuttamisvel- 18064: vollisuus kytkettiin eduskunnan ponnen mukaisesti ympäristölupiin. Vakuuttamis- 18065: velvollisuus rajattiin kuitenkin ensivaiheessa vain niihin ympäristölupiin, joista on 18066: olemassa luotettavat keskitetyt rekisterit. Ympäristönsuojelulainsäädännön koko- 18067: naisuudistuksen yhteydessä on tarkoitus säätää aikaisemmin voimassa olleiden 18068: lakien mukaan ympäristölupaa vastaavan luvan tai hyväksynnän saaneille yrityksille 18069: velvollisuus tehdä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle rekisteriin merkit- 18070: semistä varten. Samalla on tarkoitus laajentaa vakuuttamisvelvollisuus koskemaan 18071: kaikkia ympäristöluvan tai vastaavan aikaisemman luvan tai hyväksynnän saaneita 18072: yksityisoikeudellisia yhteisöjä. 18073: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetäään poistettavaksi 18074: kertomuksesta. 18075: 18076: Arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuksien jaksottaminen 18077: HE 211998 vp 18078: Valtiovarainvaliokunta 18079: 18080: 2) Hyväksyessään 9.4.1998 vuoden 1998 lisätalousarvion eduskunta edel- 18081: lytti momentin 35.45.60 kohdalla, että hallitus päättää arava- ja korkotuki- 18082: lainojen myöntämisvaltuuksiin varatun 1 500 milj. markan erän käyttämi- 18083: sestä jaksottaen määrärahan käytön tulevalle syksy- ja talvikaudelle ja että 18084: päätös tehdään huhtikuussa 1998. 18085: Hallitus on talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanottojen mukaisesti päättä- 18086: nyt vuoden 1998 toukokuussa 1 000 milj. markan suuruisen valtuuden käyttämises- 18087: tä ja syyskuussa 500 milj. markan suuruisen valtuuden käyttämisestä. 18088: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 18089: kertomuksesta. 18090: 18091: Vuokra-asumisen perusparannuslainojen ehdot 18092: HE 4411998 vp 18093: Ympäristövaliokunta 18094: 18095: Eduskunta edellytti 29.5.1998 hallituksen huolehtivan perusparannuslainojen 18096: lainaehtojen muuttamisesta arava-asetuksessa ( 1587/1993) sellaisiksi, ettei 18097: nyt hyväksytyllä lainmuutoksella ole olennaista vaikutusta vuokralaisten 18098: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 319 18099: 18100: asumismenoihin. 18101: Tasavallan Presidentti antoi 5.6.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 18102: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 18103: Tasavallan Presidentti antoi 5.6.1998 asetuksen arava-asetuksen muuttamisesta 18104: (403/1998). Vuokra-asumisen perusparannuslainojen ehtoja muutettiin siten, että 18105: vuosimaksun markkamääräinen tarkistus muutettiin vastaamaan toteutunutta 18106: kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. Kun vuosimaksun 18107: tarkistus määrätään prosenttimääräisenä, vuokralaisten asumismenot eivät olennai- 18108: sesti muutu, vaikka talolle myönnettäisiin uusia perusparannuslainoja, joita ei 18109: lainmuutoksen jälkeen enää yhdistetä vanhoihin lainoihin. 18110: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 18111: kertomuksesta. 18112: 18113: Arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksien jaksottaminen 18114: vuonna 1999 18115: HE 10511998 vp 18116: Valtiovarainvaliokunta 18117: 25) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 18118: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että arava- ja korkotukilainojen 6,9 18119: miljardin markan myöntämis- ja hyväksymisvaltuudet käytetään kokonai- 18120: suudessaan vuoden 1999 alusta. 18121: Tarkoituksena on, että vahvistaessaan arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja 18122: hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitelman vuodeksi 1999 valtioneuvosto osoittaa 6,9 18123: miljardin markan suuruiset valtuudet heti käyttöön otettaviksi. 18124: 18125: Asuntotilanteen ja rakennuskustannusten kehittymisen seuraaminen 18126: HE 10511998 vp 18127: Valtiovarainvaliokunta 18128: 18129: 26) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 18130: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että hallitus seuraa asuntotilanteen 18131: ja rakennuskustannusten kehitystä ja antaa tarvittaessa vuoden 1999 aikana 18132: eduskunnalle esityksen arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuden li- 18133: säämiseksi. 18134: Hallituksen tarkoituksena on vuoden 1999 aikana tarkoin seurata asuntotilannetta 18135: ja rakennuskustannusten kehitystä ja ryhtyä tarvittaviin toimiin arava- ja korkotuki- 18136: lainavaltuuksien lisäämiseksi, jotta asuntoja kyettäisiin lainoittamaan tavoiteltu 18137: määrä sinne, missä asuntojen tarve on suurin. 18138: 18139: Asuntorahaston varainhankintavaltuuksista päättäminen 18140: HE 105!1998 vp 18141: Valtiovarainvaliokunta 18142: 18143: 27) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 18144: 320 Ympäristöministeriö 18145: 18146: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuu- 18147: det luopua erillisestä esityksestä asuntorahaston varainhankintavaltuuksiksi 18148: ja päättää asiasta ainoastaan valtion talousarvion yhteydessä. 18149: Hallituksen tarkoituksena on ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön 18150: yhteistyöllä selvittää, voitaisiinko Valtion asuntorahaston varainhankintavaltuuksiin 18151: liittyvää päätöksentekoa yksinkertaistaa eduskunnan esittämällä tavalla. 18152: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18153: 18154: 18155: 18156: Toimenpiteet Tasavallan Presidentin esittelyssä 18157: V aitioneuvoston kanslia 18158: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18159: 18160: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18161: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18162: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 18163: mero/vp säädöskokoelman 18164: numero 18165: 18166: 170/1998 159/1998 Laki tasavallan presidentin 14.12.1998/953 1.1.1999 18167: eläkeoikeudesta annetun lain 18168: 1 §:n muuttamisesta 18169: Laki tuloverolain 87 §:n 14.12.1998/954 1.1.1999 18170: muuttamisesta 18171: 18172: 18173: 1.2. Eduskunnan kirjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18174: V altiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18175: kirja nan päätös 18176: EK Valtiopäivien keskeyttäminen ja Merkitty pöytäkirjaan 18177: 35/1997 päättyminen sekä eduskunnan ko- 9.1.1998 18178: koontuminen vuoden 1998 valtio- 18179: päiville 18180: K 4/1997 EK 4/1998 Hallituksen kertomus toimenpiteis- Merkitty pöytäkirjaan 18181: tään vuonna 1996 8.5.1998 18182: VNS 311997 EK V aitioneuvoston tulevaisuusselon- Merkitty pöytäkirjaan 18183: 26/1998 teon II osa "Reilu ja rohkea - vas- 13.11.1998 18184: tuun ja osaamisen Suomi" 18185: 18186: 18187: 18188: 18189: 11 292008J 18190: 322 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18191: 18192: 18193: Ulkoasiainministeriö 18194: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18195: 18196: 18197: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18198: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18199: tyksen nu- numero/vp toimentde ja 18200: mero/vp säädös okoelman 18201: numero 18202: 18203: 106/1997 811998 Laki Pohjoismaiden välillä 27.3.1998/651 asetuksella 18204: pohjoismaisista työmark- 18205: kinoista henkilöille, jotka ovat 18206: saaneet vähintään kol- 18207: mevuotisen korkeamman kou- 18208: lutuksen, tehdyn sopimuksen 18209: eräiden määräysten hyväksy- 18210: misestä sekä sopimuksen so- 18211: veltamisesta 18212: 179/1997 7/1998* Laki Suomen ja Länsi-Euroo- 20.3.1998/282 asetuksella 18213: pan unionin välisen turval- 18214: lisuussopimuksen eräiden 18215: määräysten hyväksymisestä ja 18216: sen soveltamisesta 18217: 205/1997 2/1998 Miinojen. ansojen ja muiden 13.3.1998/ 18218: taisteluvälineiden käyttöä kos- 18219: kevista kielloista ja rajoituk- 18220: sista tehdyn muutetun pöytä- 18221: kirjan hyväksyminen 18222: 238/1997 13/1998 Kansainväliseen siviili-ilmai- 20.3.1998 18223: luun käytettävillä lentoasemil- 18224: la tapahtuvien laittomien vä- 18225: kivallantekojen ehkäisemistä 18226: koskevan lisäpöytäkirjan eräi- 18227: den määräysten hyväskymi- 18228: nen 18229: 244/1998 24/1998 Laki tietyn kolmannen maan 9.4.1998/265 15.4.1998 18230: lainsäädännön soveltamisen 18231: ekstraterritoriaalisilta vaiku- 18232: tuksilta sekä siihen perustu- 18233: vilta tai siitä aiheutuviita toi- 18234: milta suojautumisesta annet- 18235: tua asetusta (EY) N:o 18236: 2271196 täydentävistä sään- 18237: nöksistä 18238: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 323 18239: 18240: 245/1997 7811998* Laki Euroopan unionista teh- 10.7.1998/ 18241: dyn sopimuksen, Euroopan 18242: yhteisöjen perustamissopi- 18243: mosten ja niihin liittyvien 18244: tiettyjen asiakirjojen muutta- 18245: misesta tehdyn Amsterdamin 18246: sopimuksen eräiden määräys- 18247: ten hyväksymisestä 18248: 20/1998 62/1998 Laki Suomen liittymisestä 10.7.1998/ 18249: tarkastusten asteittaisesta lak- 18250: kauttamisesta yhteisillä rajoil- 18251: Ia tehdyn Schengenin sopi- 18252: muksen soveltamisesta teh- 18253: tyyn yleissopimukseen ja sii- 18254: hen liittyvän päätösasiakirjan 18255: sekä yleissopimuksen sopi- 18256: muspuolten ja Islannin ja 18257: Norjan välillä tehdyn yhteis- 18258: työsopimuksen eräiden mää- 18259: räysten hyväksymisestä 18260: Laki poliisilain muuttamisesta 10.7.1998/ 18261: Laki ulkomaalaislain muutta- 10.7.1998/ 18262: misesta 18263: Laki rikoslain muuttamisesta 10.7.1998/ 18264: Laki ampuma-aselain muut- 10.7.1998/ 18265: tamisesta 18266: 67/1998 72/1998 Laki Euroopan sosiaalisen pe- 10.7.1998/ 18267: ruskirjan järjestökanteluja 18268: koskevan lisäpöytäkirjan eräi- 18269: den määräysten hyväksymi- 18270: sestä 18271: 92/1998 109/1998 Laki Itävallan, Suomen ja 6.11.1998/ 18272: Ruotsin liittymisestä tuomi- 18273: oistuimen toimivaltaa sekä 18274: tuomioiden täytäntöönpanoa 18275: kksityisoikeuden alalla kos- 18276: evaan yleissopimukseen sekä 18277: yleissopimuksen tulkintaa 18278: Euroopan yhteisöjen tuomi- 18279: oistuimessa koskevaan pöytä- 18280: kirjaan tehdyn yleissopimuk- 18281: sen eräiden määräysten hy- 18282: väksymisestä 18283: Laki merilain muuttamisesta 6.11.1998/ 18284: 324 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18285: 18286: 93/1998 11511998 Laki Albanian kanssa tehdyn 13.11.1998/ 18287: sijoitusten edistämistä ja suo- 18288: jaamista koskevan sopimuk- 18289: sen eräiden määräysten hy- 18290: väksymisestä. 18291: 94/1998 11611998 Laki Libanonin kanssa tehdyn 13.11.1998/ 18292: sjoitusten edistämista ja kes- 18293: kinäistä suojaamista koskevan 18294: sopimuksen eräiden määräys- 18295: ten hyväksymisestä. 18296: 95/1998 117/1998 Laki Omanin kanssa tehdyn 13.11.1998/ 18297: sijoitusten edistämistä ja suo- 18298: jaamista koskevan sopimuk- 18299: sen hyväksymisestä 18300: 103/1998 174/1998 Laki Itävallan, Suomen ja 18.12.1998/ 18301: Ruotsin liittymisestä sopi- 18302: musvelvoitteisiin sovelletta- 18303: vaa lakia koskevaan yleisso- 18304: pimukseen sekä sen tulkintaa 18305: Euroopan yhteisöjen tuomi- 18306: oistuimessa koskevaan en- 18307: simmäiseen ja toiseen pöytä- 18308: kirjaan tehdyn yleissopimuk- 18309: sen eräiden määräysten hy- 18310: väksymisestä 18311: Laki kansaivälisluonteisiin 18.12.1998/ 18312: sopimuksiin sovellettavasta 18313: laista annetun lain kumoami- 18314: sesta 18315: Laki työsopimuslain muutta- 18.12.1998/ 18316: misesta 18317: Laki merimieslain 87 §:n ku- 18.12.1998/ 18318: moamisesta 18319: Laki merityöaikalain 16 c §:n 18.12.1998/ 18320: kumoamisesta 18321: Laki merimiesten vuosiloma- 18.12.1998/ 18322: lain 28 §:n kumoamisesta 18323: Laki eräisiin kansainvälis- 18.12.1998/ 18324: luonteisiin vakuutussopimuk- 18325: siin sovellettavasta laista an- 18326: netun lain 1 ja 13 §:n muut- 18327: tamisesta 18328: Laki ulkomaisista vakuu- 18.12.1998/ 18329: tusyhtiöistä annetun lain 58 18330: §:n kumoamisesta 18331: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 325 18332: 18333: Laki ulkomaisen luotto- ja 18.12.1998/ 18334: rahoituslaitoksen toiminnasta 18335: Suomessa annetun lain 22 §:n 18336: kumoamisesta 18337: Laki kuluttajansuojalain 4 ja 18.12.1998/ 18338: 12 luvun muuttamisesta 18339: 18340: 106/1998 110/1998 Merenkulun turvallisuuteen 30.10.1998/ 18341: kohdistuvien laittomien teko- 18342: jen ehkäisemistä koskevan 18343: yleissopimuksen eräiden mää- 18344: räysten hyväksyminen 18345: 18346: 155/1998 145/1998 Kansainvälisen merenkulki- 4.12.1998/ 18347: toiden koulutusta, pätevyys- 18348: irjoja ja vahdinpitoa koske- 18349: van vuoden 1978 yleissopi- 18350: muksen liitteeseen tehtyjen 18351: muutosten sekä merenkulki- 18352: toiden koulutusta, pätevyys- 18353: irjoja ja vahdinpitoa koske- 18354: van säännöstön eräiden mää- 18355: räysten hyväksyminen 18356: 18357: 184/1998 16111998 Laki Euroopan ihmisoikeus- 18.12.1998/ 18358: tuomioistuimen käsittelyyn 18359: osallistuvia henkilöitä koske- 18360: vaneurooppalaisen sopimuk- 18361: sen eräiden määräysten hy- 18362: väksymisestä 18363: 18364: 186/1998 214/1998 Laki täydellisestä ydin- 30.12.1998/ 18365: koekiellosta tehdyn sopimuk- 18366: sen eräiden määräysten hy- 18367: väksJ.mi~estä ja sopimuksen 18368: sove tam1sesta 18369: Laki rikoslain muuttamisesta 30.12.1998/ 18370: 18371: 18372: 1.2. Eduskunnan kirjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18373: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18374: kirja nan päätös 18375: 18376: K 12/1996 EK 12 b Euroopan neuvoston Suomen vai- Merkitty pöytäkirjaan 18377: tuuskunnan kertomus Euroopan 13.3.1998 18378: neuvoston parlamentaarisen yleis- 18379: kokouksen toiminnasta vuonna 18380: 1995 18381: 326 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18382: 18383: A 2/1997 EK 211998 Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 18384: tien turvallisuusneuvoston Angolaa 9.4.1998 18385: koskevaan päätökseen perustuvien 18386: velvoitusten täyttämisestä annetun 18387: asetuksen muuttamisesta 18388: A 311997 EK 3/1998 Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 18389: tien turvallisuusneuvoston Sierra 9.4.1998 18390: Leonea koskevaan päätökseen pe- 18391: rustuvien velvoitusten täyttämises- 18392: tä 18393: K 1111997 EK Hallituksen kehitysyhteistyökerto- Merkitty pöytäkirjaan 18394: 22/1998 mus 20.11.1998 18395: A 111998 EK Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 18396: 1911998 tien turvallisuusneuvoston Sierra 20.11.1998 18397: Leonea koskevaan päätökseen pe- 18398: rustuvien velvoitusten täyttämises- 18399: tä annetun asetuksen 4 §:n kumo- 18400: amisesta 18401: A 211998 EK Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 18402: 2111998 tien turvallisuusneuvoston Sierra 20.11.1998 18403: Leonea koskevaan päätökseen pe- 18404: rustuvien velvoitusten täyttämises- 18405: tä annetun asetuksen muuttamises- 18406: ta 18407: A 3/1998 EK Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 18408: 28/1998 tien turvallisuusneuvoston Angolaa 20.11.1998 18409: koskevaan päätökseen perustuvien 18410: velvoitusten täyttämisestä annetun 18411: asetuksen muuttamisesta 18412: K 111998 EK Pohjoismaiden neuvoston Suomen Merkityy pöytäkir- 18413: 29b/1998 valtuuskunnan kertomus Pohjois- jaan 4.12.1998 18414: maiden neuvoston toiminnasta 18415: vuonna 1997 18416: K 3/1998 EK Euroopan neuvoston Suomen val- Merkitty pöytäkirjaan 18417: 16b/1998 tuuskunnan kertomus Euroopan 23.10.1998 18418: neuvoston parlamentaarisen yleis- 18419: kokouksen toiminnasta vuonna 18420: 1996 18421: K 4/1998 EK Euroopan neuvoston Suomen val- Merkitty pöytäkirjaan 18422: 17a/1998 tuuskunnan kertomus Euroopan 23.10.1998 18423: neuvoston parlamentaarisen yleis- 18424: kokouksen toiminnasta vuonna 18425: 1997 18426: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 327 18427: 18428: 18429: Oikeusministeriö 18430: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18431: 18432: 18433: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaantu- 18434: sen esi- vastauksen sen pvm, muu lopäivä 18435: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 18436: mero/vp säädöskokoelman 18437: numero 18438: 18439: 18440: 6/1997 60/1998* Laki rikoslain muuttamisesta 24.7.1998/563 1.1.1999 18441: 11711997 18442: Laki Euroov.an unionin jä- 24.7.1998/564 1.1.1999 18443: senyyteen liittyvistä oikeu- 18444: denhoitoa koskevista sään- 18445: nöksistä annetun lain 3 §:n 18446: kumoamisesta 18447: Laki epäsiveellisten jul- 24.7.1998/565 1.1.1999 18448: kaisujen levittämisen eh- 18449: käisemisestä annetun lain ku- 18450: moamisesta 18451: Laki pakkokeinolain muutta- 24.7.1998/566 1.1.1999 18452: misesta 18453: Laki painovapauslain 37 §:n 24.7.1998/567 1.1.1999 18454: muuttamisesta 18455: Laki isyyslain 44 §:n muutta- 24.7.1998/568 1.1.1999 18456: misesta 18457: Laki poliisilain 51 §:n muut- 24.7.1998/569 1.1.1999 18458: tamisesta 18459: Laki steriloimislain 11 §:n 24.7.1998/570 1.1.1999 18460: muuttamisesta 18461: Laki kastroimislain 11 §:n 24.7.1998/571 1.1.1999 18462: muuttamisesta 18463: Laki raskauden keskeyttämi- 24.7.1998/572 1.1.1999 18464: sestä annetun lain muuttami- 18465: sesta 18466: Laki osakeyhtiölain 16 luvun 24.7.1998/573 1.1.1999 18467: 8 §:n 1 kohdan kumoamisesta 18468: Laki asunto-osakeyhtiölain 88 24.7.1998/574 1.1.1999 18469: §:n 1 kohdan kumoamisesta 18470: Laki osuuskuntalain 199 §:n 24.7.1998/575 1.1.1999 18471: muuttamisesta 18472: 328 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18473: 18474: Laki kilpaHuorajoi tuksis ta 24.7.1998/576 1.1.1999 18475: annetun lain 27 §:n muutta- 18476: misesta 18477: Laki luottolaitostoiminnasta 24.7.1998/577 1.1.1999 18478: annetun lain 98 §:n muutta- 18479: misesta 18480: Laki sijoitusrahastolain 68 §:n 24.7.1998/578 1.1.1999 18481: muuttamisesta 18482: Laki vakuutusyhtiölain 18 24.7.1998/579 1.1.1999 18483: luvun 4 §:n 1 ja 2 kohdan 18484: kumoamisesta 18485: Laki ulkomaisista vakuu- 24.7.1998/580 1.1.1999 18486: tusyhtiöistä annetun lain 77 18487: §:n 1 kohdan kumoamisesta 18488: Laki vakuutusyhdistyslain 16 24.7.1998/581 1.1.1999 18489: luvun 8 §:n 1 ja 2 kohdan 18490: kumoamisesta 18491: Laki eläkesäätiölain 130 §:n 1 24.7.1998/582 1.1.1999 18492: kohdan kumoamisesta 18493: Laki vakuutuskassalain 163 24.7.1998/583 1.1.1999 18494: §:n 1 kohdan kumoamisesta 18495: Laki tullilain 42 §:n muutta- 24.7.1998/584 1.1.1999 18496: misesta 18497: Laki järjestyksen pitämisestä 24.7.1998/585 1.1.1999 18498: joukkoliikenteessä annetun 18499: lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta 18500: Laki joukkoliikenteen tarkas- 24.7.1998/586 1.1.1999 18501: tusmaksusta annetun lain 12 18502: §:n muuttamisesta 18503: Laki vartioimisliikelain 6 §:n 24.7.1998/587 1.1.1999 18504: muuttamisesta 18505: Laki julkisista huvitilaisuuk- 24.7.1998/588 1.1.1999 18506: sista annetun lain 18 §:n 18507: muuttamisesta 18508: Laki video- ja muiden kuva- 24.7.1998/589 1.1.1999 18509: ohjelmien tarkastamisesta an- 18510: netun lain 16 §:n muuttami- 18511: sesta 18512: Laki elokuvien tarkastuksen 24.7.1998/590 1.1.1999 18513: toimittamisesta annetun lain 18514: 14 §:n muuttamisesta 18515: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 329 18516: 18517: Laki passilain 21 §:n muut- 24.7.1998/591 1.1.1999 18518: tamisesta 18519: Laki rajavyöhykelain 10 §:n 24.7.1998/592 1.1.1999 18520: muuttamisesta 18521: Laki ulkomaalaislain muutta- 24.7.1998/593 1.1.1999 18522: misesta 18523: Laki eläinsuojelulain muutta- 24.7.1998/594 1.1.1999 18524: misesta 18525: Laki avioliittolain voimaan- 24.7.1998/595 1.1.1999 18526: panosta annetun lain 13 §:n 18527: muuttamisesta 18528: Laki telemarkkinalain 50 §:n 24.7.1998/596 1.1.1999 18529: muuttamisesta 18530: Laki kaapelilähetystoiminnas- 24.7.1998/597 1.1.1999 18531: ta annetun lain 23 §:n 2 mo- 18532: mentin kumoamisesta 18533: Laki liiketoimintakiellosta 24.7.1998/598 1.1.1999 18534: annetun lain 16 §:n muutta- 18535: misesta 18536: 18537: 33/1997 1/1998 Laki oikeudenkäymiskaaren 6.3.1998/165 1.5.1998 18538: muuttamisesta 18539: Laki rangaistusten täytäntöön- 6.3.1998/166 1.5.1998 18540: panosta annetun lain 6 luvun 18541: 14 §:n muuttamisesta 18542: Laki oikeudenkäynnistä ri- 6.3.1998/167 1.5.1998 18543: kosasioissa annetun lain 11 18544: luvun 6 ja 12 §:n muuttami- 18545: sesta 18546: Laki kiinteistönmuodostamis- 6.3.1998/168 1.5.1998 18547: lain 259 §:n muuttamisesta 18548: Laki hovioikeuslain muutta- 6.3.1998/169 1.5.1998 18549: misesta 18550: 18551: 97/1997 6/1998 Laki sähköisen viestinnän ja 20.3.1998/199 1.5.1998 18552: automaattisen tietojenkäsitte- 18553: lyn käyttämisestä yleisissä 18554: tuomioistuimissa annetun lain 18555: muuttamisesta 18556: 18557: 128/1997 83/1998 Laki lapsen elatuksesta anne- 21.8.1998/673 1.1.1999 18558: tun lain muuttamisesta 18559: 330 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18560: 18561: Laki velkojien maksunsaanti- 21.8.1998/674 1.1.1999 18562: järjestyksestä annetun lain 4 18563: §:n muuttamisesta 18564: Laki korkolain 1 §:n muutta- 21.8.1998/675 1.1.1999 18565: misesta 18566: Laki ulosottolain 4 luvun 6 21.8.1998/676 1.1.1999 18567: §:n 4 momentin kumoamises- 18568: ta 18569: Laki tuloverolain 33 §:n 21.8.1998/677 1.1.1999 18570: muuttamisesta 18571: 132/1997 231/1997 Laki yleisestä oikeusavusta 6.2.1998/104 1.6.1998 18572: Laki maksuttomasta oikeu- 6.2.1998/105 1.6.1998 18573: denkäynnistä annetun lain 18574: muuttamisesta 18575: Laki valtion oikeusaputoimis- 6.2.1998/106 1.6.1998 18576: tosta 18577: Laki oikeudenkäynnistä ri- 6.2.1998/107 1.6.1998 18578: kasasioissa annetun lain 18579: muuttamisesta 18580: Laki esitutkintalain 29 §:n 6.2.1998/108 1.6.1998 18581: muuttamisesta 18582: Laki vaarallisten rikok- 6.2.1998/109 1.6.1998 18583: senuusijain eristämisestä an- 18584: netun lain 8 §:n muuttamises- 18585: ta 18586: Laki yksityishenkilön velka- 6.2.1998/110 1.6.1998 18587: järjestelystä annetun lain 62 18588: §:n muuttamisesta 18589: Laki oikeudenkäymiskaaren 6.2.1998/111 1.6.1998 18590: 12 luvun 14 §:n muuttamises- 18591: ta 18592: Laki ulkomaalaislain 67 §:n 6.2.19981112 1.6.1998 18593: kumoamisesta 18594: 41/1998 134/1998 Laki lähestymiskiellosta 4.12.1998/898 1.1.1999 18595: Laki hakemusasioiden käsitte- 4.12.1998/899 1.1.1999 18596: lystä yleisessä alioikeudessa 18597: annetun lain 1 §:n muuttami- 18598: sesta 18599: Laki maksuttomasta oikeu- 4.12.1998/900 1.1.1999 18600: denkäynnistä annetun lain 1 18601: §:n muuttamisesta 18602: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 331 18603: 18604: Laki tuomioistuinten ja eräi- 4.12.1998/901 1.1.1999 18605: den oikeushallintoviranomais- 18606: ten suoritteista perittävistä 18607: maksuista annetun lain 6 ja 7 18608: §:n muuttamisesta 18609: Laki rikoslain 16 luvun muut- 4.12.1998/902 1.1.1999 18610: tamisesta 18611: 45/1998 103/1998 Laki yhteisöjen taloudellisten 13.11.1998/ asetuksella 18612: etujen suojaamista koskevan 18613: yleissopimuksen eräiden mää- 18614: räysten hyväksymisestä 18615: Laki rikoslain 1 ja 29 luvun 13.11.1998/814 1.1.1999 18616: muuttamisesta 18617: 46/1998 102/1998 Laki Euroopan yhteisöjen 13.11.1998/ asetuksella 18618: 10211998 taloudellisten etujen suojaa- 18619: mista koskevaan yleissopi- 18620: mukseen liittyvän pöytäkirjan 18621: eräiden määräysten hyväksy- 18622: misestä 18623: Laki sellaisen lahjonnan tor- 13.11.1998/ asetuksella 18624: jumisesta, jossa on osallisina 18625: Euroopan yhteisöjen virka- 18626: miehiä tai Euroopna unionin 18627: jäsenvaltioiden vukamiehiä, 18628: tehdyn yleissopimuksen eräi- 18629: den määräysten hyväksymi- 18630: sestä 18631: Laki rikoslain 16 ja 40 luvun 13.11.1998/815 1.1.1999 18632: muuttamisesta 18633: 47/1998 104/1998 Laki Euroopan yhteisöjen ta- 13.11.1998/ asetuksella 18634: loudellisten etuJen SUOJaamis- 18635: ta koskevan yleisssopimuksen 18636: tulkintaa Euroopan yhteisöjen 18637: tuomioistuimen antamilla en- 18638: nakkoratkaisuilla koskevan 18639: pöytäkirjan eräiden määräys- 18640: ten hyväksymisestä. 18641: 48/1998 89/1998* Vaalilaki 2.10.1998/714 8.10.1998 18642: Laki menettelystä neuvoa-an- 2.10.1998/715 8.10.1998 18643: tavissa kansanäänestyksissä 18644: annetun lain muuttamisesta 18645: Laki neuvoa-antavissa kun- 2.10.1998/716 8.10.1998 18646: nallisissa kansanäänestyksissä 18647: noudatettavasta menettelystä 18648: annetun lain muuttamisesta 18649: 332 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18650: 18651: 68/1998 105/1998 Laki yrityksen saneerauksesta 6.11.19981794 1.1.1999 18652: annetun lain muuttamisesta 18653: Laki velkojien maksunsaanti- 6.11.19981795 1.1.1999 18654: järjestyksestä annetun lain 18655: muuttamisesta 18656: Laki konkurssisäännön muut- 6.11.19981796 1.1.1999 18657: tamisesta 18658: Laki takaisinsaannista kon- 6.11.19981797 1.1.1999 18659: kurssipesään annetun lain 2 ja 18660: 23 §:n muuttamisesta 18661: 7811998 101/1998 Laki verojen ja maksujen pe- 6.11.19981793 1.12.1998 18662: rimisestä ulosottotoimin anne- 18663: tun lain 9 §:n muuttamisesta 18664: 79/1998 107/1998 Laki osakeyhtiölain muutta- 13.11.1998/824 1.1.1999 18665: misesta 18666: Laki osakeyhtiölain muutta- 13.11.1998/825 1.1.1999 18667: misesta annetun lain eräiden 18668: siirtymäsäännösten muuttami- 18669: sesta 18670: Laki asunto-osakeyhtiölain 13.11.1998/826 1.1.1999 18671: muuttamisesta 18672: Laki kaupparekisterilain 9 §:n 13.11.1998/827 1.1.1999 18673: muuttamisesta 18674: 156/1998 16511998 Laki maakaaren 18 luvun 14.12.1998/964 1.1.1999 18675: muuttamisesta 18676: Laki maakaaren voimaan- 14.12.1998/965 1.1.1999 18677: panosta annetun lain 10 §:n 2 18678: momentin muuttamisesta 18679: Laki yrityskiinnityslain muut- 14.12.1998/966 1.1.1999 18680: tamisesta 18681: Laki aluskiinnityslain muutta- 14.12.1998/967 1.1.1999 18682: misesta 18683: 157/1998 130/1998 Laki valmismatkalain 14 §:n 20.11.1998/850 1.1.1999 18684: muuttamisesta 18685: 171/1998 14111998 Laki Korkeimmasta hallinto- 23.12.1998/1109 1.3.1999 18686: oikeudesta annetun lain 9 §:n 18687: muuttamisesta 18688: 190/1998 18911998 Laki valtiopäiväjärjestyksen 18.12.1998/1069 1.1.1999 18689: muuttamisesta 18690: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 333 18691: 18692: Laki edustajanpalkkiosta an- 18.12.1998/1070 1.1.1999 18693: netun lain 1 §:n muuttamises- 18694: ta 18695: 259/1998 209/1998 Laki eräistä arvopaperi- ja 18.12.1998/1003 1.1.1999 18696: valuuttakaupan ehdoista anne- 18697: tuo lain muuttamisesta 18698: Laki Suomen Pankista anne- 18.12.199811004 1.1.1999 18699: tun lain 7 §:n muuttamisesta 18700: 263/1998 227/1998 Laki velkojien maksunsaanti- 23.12.1998/1098 1.1.1999 18701: järjestyksestä annetun lain 4 18702: §:n muuttamisesta 18703: 18704: 18705: 1.2. Eduskunnan kirjelmäitä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18706: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18707: kirja nan päätös 18708: K 7/1997 EK Eduskunnan oikeusasiamiehen toi- Merkitty pöytäkirjaan 18709: 10a/1998 minnastaan vuonna 1996 antama 18.6.1998 18710: kertomus 18711: K 8/1997 EK Valtioneuvoston oikeuskanslerin Merkitty pöytäkirjaan 18712: 1111998 vuodelta 1996 antama kertomus 28.6.1998 18713: EK Eduskunnan apulaisoi- Merkitty pöytäkirjaan 18714: 14c/1998 keusasiamiehen vaali 18.6.1998 18715: 334 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18716: 18717: 18718: Sisäasiainministeriö 18719: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18720: 18721: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaautu- 18722: sen esi- vastauksen sen pvm, muu lopäivä 18723: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 18724: mero/vp säädöskokoelman 18725: numero 18726: 18727: 133/1997 237/1997* Laki poliisin henkilörekiste- 9.1.1998/4 asetuksella 18728: reistä annetun lain muuttami- 18729: sesta 18730: 158/1997 22111997* Laki rahanpesun estämisestä 30.1.1998/68 1.3.1998 18731: ja selvittämisestä 18732: Laki luottolaitostoiminnasta 30.1.1998/69 1.3.1998 18733: annetun lain muuttamisesta 18734: . Laki ulkomaisen luotto- ja 30.1.1998170 1.3.1998 18735: rahoituslaitoksen toiminnasta 18736: Suomessa annetun lain 24 §:n 18737: muuttamisesta 18738: Laki sijoituspalveluyrityksistä 30.1.1998171 1.3.1998 18739: annetun lain muuttamisesta 18740: Laki ulkomaisen sijoituspal- 30.1.1998/72 1.3.1998 18741: veluyrityksen oikeudesta tar- 18742: jota sijoitustalvelua Suomes- 18743: sa annetun ain 16 §:n muut- 18744: tamisesta 18745: Laki osuuskuntalain muutta- 30.1.1998173 1.3.1998 18746: misesta 18747: Laki vakuutusyhtiölain muut- 30.1.1998174 1.3.1998 18748: tamisesta 18749: Laki ulkomaisista vakuu- 30.1.1998175 1.3.1998 18750: tusyhtiöistä annetun lain 18751: muuttamisesta 18752: Laki vakuutuksenvälittäjistä 30.1.1998176 1.3.1998 18753: annetun lain muuttamisesta 18754: Laki panttilainauslaitoksista 30.1.1998177 1.3.1998 18755: annetun lain muuttamisesta 18756: Laki poliisin henkilörekiste- 30.1.1998178 1.3.1998 18757: reistä annetun lain 13 §:n 2 18758: momentin 5 kohdan muutta- 18759: misesta 18760: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 335 18761: 18762: Laki rikoslain 32 luvun 1 §:n 30.1.1998179 1.3.1998 18763: muuttamisesta 18764: 18765: 182/1997 22211997 Laki passilain muuttamisesta 16.1.1998/14 1.3.1998 18766: 18767: 183/1997 23611997 Ampuma-aselaki 9.1.1998/1 1.3.1998 18768: Laki poliisilain 23 §:n muut- 9.1.1998/2 1.3.1998 18769: tamisesta 18770: Laki poliisin henkilörekiste- 9.1.1998/3 1.3.1998 18771: reistä annetun lain 19 ja 20 18772: §:n muuttamisesta 18773: 18774: 225/1997 1111998 Laki puolustusvoimien virka- 15.5.1998/346 1.7.1998 18775: avusta poliisille annetun lain 18776: muuttamisesta 18777: 18778: 14/1998 48/1998 Laki väestötietolain muutta- 21.8.1998/615 1.10.1999 18779: misesta 18780: Laki rekisterihallintolain 3 21.8.1998/616 1.10.1999 18781: §:n 3 momentin kumoamises- 18782: ta 18783: Laki nimilain muuttamisesta 21.8.1998/617 1.10.1999 18784: Laki avioliittolain muuttami- 21.8.1998/618 1.10.1999 18785: sesta 18786: Laki uskontokuntien jäsenre- 21.8.1998/614 1.10.1999 18787: kistereistä 18788: 18789: 22/1998 50/1998 Laki poliisin henkilörekiste- 21.8.1998/658 asetuksella 18790: reistä annetun lain muuttami- 18791: sesta 18792: 18793: 38/1998 54/1998* Laki kunnallisten viranhalti- 18.6.1998/419 1.7.1998 18794: jain ja työntekijäin eläkelain 18795: 6 §:n muuttamisesta 18796: 49/1998 6111998 Laki Suomen Hallitusmuodon 26.6.1998/480 15.8.1998 18797: 31 §:n kumoamisesta 18798: Laki kansalaisuuslain muut- 26.6.1998/481 15.8.1998 18799: tamisesta 18800: 77/1998 73/1998 Laki kunnallisten viranhalti- 26.6.1998/489 1.8.1998 18801: jain ja työntekijäin eläkelain 18802: 19 §:n muuttamisesta 18803: 12311998 183/1998 Laki kuntien valtionosuuslain 18.12.1998/1061 1.1.1999 18804: 27 §:n muuttamisesta 18805: 336 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18806: 18807: Laki kadun ja eräiden yleisten 18.12.1998/1062 1.1.1999 18808: alueiden kunnossa- ja puhtaa- 18809: napidosta annetun lain 14 a 18810: §:n kumoamisesta 18811: Laki valtionavustuksesta elin- 18.12.1998/1063 1.1.1999 18812: keinojen edistämiseen kun- 18813: nissa annetun lain kumoami- 18814: sesta 18815: Laki kunnan talouden vakaut- 18.12.1998/1064 1.1.1999 18816: tamisesta ja kuntaselvityksestä 18817: annetun lain 19 §:n muut- 18818: tamisesta 18819: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 337 18820: 18821: 18822: Puolustusministeriö 18823: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18824: 18825: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18826: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18827: tyksen nu- numero/vp toimentde ja 18828: mero/vp säädös okoelman 18829: numero 18830: 18831: 184/1997 235/1997* Laki asevelvollisuuslain 16.1.1998/19 1.2.1998 18832: muuttamisesta 18833: 185/1998 7111998 Laki Suomen osallistumisesta 10.7.1998/508 15.7.1998 18834: Yhdistyneiden Kansakuntien 18835: ja Euroopan turvallisuus- ja 18836: yhteistyöjärjestön päätökeen 18837: perustuvaan rauhanturvaamis- 18838: toimintaan annetun lain muut- 18839: tamisesta 18840: 2111998 29/1998 Laki terveydenhuollon järjes- 29.5.1998/367 1.7.1998 18841: tämisestä puolustusvoimissa 18842: annetun lain muuttamisesta 18843: 240/1998 232/1998 Laki puolustusvoimista anne- 30.12.1998/1223 1.2.1999 18844: tun lain muuttamisesta 18845: 249/1998 18111999 Laki asevelvollisuuslain 4.12.1998/903 1.1.1999 18846: muuttamisesta annetun lain 18847: voimaantulosäännöksen 2 mo- 18848: mentin kumoamisesta 18849: 338 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18850: 18851: 18852: Valtiovarainministeriö 18853: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18854: 18855: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18856: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18857: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 18858: mero/vp säädöskokoelman 18859: numero 18860: 18861: 120/1997 137/1997 Laki kehitysalueelle tehtävien 23.1.1998/32 1.2.1998 18862: investointien korotetuista 18863: poistoista annetun lain muut- 18864: tamisesta 18865: 190/1997 44/1998 Laki Meksikon kanssa tulove- 18.6.1998/502 asetuksella 18866: roja koskevan kaksinkertaisen 18867: verotuksen välttämiseksi ja 18868: veron kiertämisen estämiseksi 18869: tehdyn sopimuksen eräiden 18870: määräysten hyväksymisestä 18871: 209/1997 1611998 Laki arvopaperimarkkinalain 8.5.1998/321 1.6.1998 18872: muuttamisesta 18873: Laki sijoituspalveluyrityksistä 8.5.1998/322 1.6.1998 18874: annetun lain 52 §:n muutta- 18875: misesta 18876: Laki kaupankäynnistä vakioi- 8.5.1998/323 1.6.1998 18877: duilla optioilla ja termiineillä 18878: annetun lain 2 luvun 4 §:n 18879: muuttamisesta 18880: Laki arvo-osuusjärjestelmästä 8.5.1998/324 1.6.1998 18881: annetun lain 28 §:n muutta- 18882: misesta 18883: Laki arvo-osuustileistä anne- 8.5.1998/325 1.6.1998 18884: tun lain 16 §:n muuttamisesta 18885: Laki osakeyhtiölain 3 a luvun 8.5.1998/326 1.6.1998 18886: 7 §:n 2 momentin kumoami- 18887: sesta 18888: 246/1997 10/1998 Laki polttoainemaksusta an- 27.3.1998/234 1.5.1998 18889: netun lain muuttamisesta 18890: 4/1998 2111998 Laki makeis- ja virvoitus- 3.4.1998/240 1.4.1998 18891: juomaverosta annetun lain 5 18892: §:n ja lain liitteenä olevan 18893: virvoitusjuomaverotaulukon 18894: muuttamtsesta 18895: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 339 18896: 18897: 6/1998 20/1998 Laki Suomen Pankista 27.3.1998/214 1.5.1998 18898: Laki rahalain kumoamisesta 27.3.1998/215 1.5.1998 18899: Laki metallirahasta 27.3.1998/216 1.5.1998 18900: 18901: 15/1998 64/1998* Laki verohallintolain muutta- 10.7.1998/504 1.1.1999 18902: misesta 18903: Laki verotusmenettelystä an- 10.7.1998/505 1.1.1999 18904: netun lain muuttamisesta 18905: Laki kiinteistöverolain muut- 10.7.1998/506 1.1.1999 18906: tamisesta 18907: Laki perintö- ja lahjaverolain 10.7.1988/507 1.1.1999 18908: muuttamisesta 18909: 25/1998 65/1998 Vuoden 1999 veroasteikkola- 26.6.1998/469 1.1.1999 18910: ki 18911: 18912: 26/1998 66/1998 Laki verotusmenettelystä an- 26.6.1998/470 1.7.1998 18913: netun lain 29 §:n muuttami- 18914: sesta 18915: Laki tuloverolain 16 §:n 26.6.1998/471 1.7.1998 18916: muuttamisesta 18917: Laki yhtiöverolain hyvityk- 26.6.1998/472 1.7.1998 18918: sestä annetun lain muuttami- 18919: sesta 18920: 18921: 27/1998 67/1998 Laki elinkeinotulon verotta- 26.6.1998/473 1.7.1998 18922: misesta annetun lain muutta- 18923: misesta 18924: Laki tuloverolain 114 §:n 26.6.1998/47 4 1.7.1998 18925: muuttamisesta 18926: 18927: 28/1998 68/1998* Laki tuloverolain muuttami- 26.6.1998/475 1.7.1998 18928: sesta 18929: 29/1998 74/1998 Laki kiinteistöverolain muut- 26.6.1998/476 1.7.1998 18930: tamisesta 18931: 31/1998 36/1998 Laki varainsiirtoverolain 3 ja 29.5.1998/356 1.6.1998 18932: 15 §:n muuttamisesta 18933: 18934: 33/1998 94/1998 Laki arvonlisäverolain 79 ja 9.10.1998/727 1.1.1999 18935: 85 a §:n muuttamisesta 18936: 18937: 39/1998 39/1998 Laki Postipankki Oy:stä anne- 5.6.1998/382 8.6.1998 18938: tun lain muuttamisesta 18939: 18940: 43/1998 45/1998* Laki leimaverolain eräiden 18.6.1998/420 24.6.1998 18941: säännösten kumoamisesta 18942: 340 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 18943: 18944: 5111998 55/1998 Laki valtion vakuusrahastosta 18.6.1998/418 17.8.1998 18945: annetun lain muuttamisesta 18946: 52/1998 42/1998 Laki valtion talousarviosta 18.6.1998/430 1.7.1998 18947: annetun lain muuttamisesta 18948: 53/1998 79/1998* Laki verotusmenettelystä an- 26.6.1998/477 1.7.1998 18949: netun lain muuttamisesta 18950: Laki ennakkoperintälain 27 26.6.1998/478 1.7.1998 18951: §:n muuttamisesta 18952: 54/1998 7511998* Verontilityslaki 10.7.1998/532 1.8.1998 18953: Laki tuloverolain 124 §:n 10.7.1998/533 1.8.1998 18954: muuttamisesta 18955: 55/1998 76/1998* Laki nestemäisten polttoainei- 10.7.1998/509 1.9.1998 18956: den valmisteverosta annetun 18957: lain muuttamisesta 18958: Laki sähkön ja eräiden polt- 10.7.1998/510 1.9.1998 18959: toaineiden valmisteverosta 18960: annetun lain muuttamisesta 18961: 56/1998 5611998 Laki sijoituspalveluyrityksistä 10.7.1998/518 1.9.1998 18962: annetun lain muuttamisesta 18963: Laki ulkomaisen sijoituspal- 10.7.1998/519 1.9.1998 18964: veluyrityksen oikeudesta tar- 18965: jota sijoituspalvelua Suomes- 18966: sa annetun lain muuttamisesta 18967: Laki ulkomaisen luotto- ja 10.7.1998/520 1.9.1998 18968: rahoituslaitoksen tominnasta 18969: Suomessa annetun lain 1 §:n 18970: muuttamisesta 18971: Laki rahoitustarkastuslain 10.7.1998/521 1.9.1998 18972: muuttamisesta 18973: Laki arvopaperimarkkinalain 10.7.1998/522 1.9.1998 18974: muuttamisesta 18975: Laki kaupankäynnistä vakioi- 10.7.1998/523 1.9.1998 18976: duilla optioilla ja termiineillä 18977: annetun lain 3 luvun 12 §:n 18978: muuttamisesta 18979: Laki luottolaitostoiminnasta 10.7.1998/524 1.9.1998 18980: annetun lain muuttamisesta 18981: Laki kaupparekisterilain 14 10.7.1998/525 1.9.1998 18982: §:n muuttamisesta 18983: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 341 18984: 18985: Laki varallisuusverolain 5 §:n 10.7.1998/526 1.9.1998 18986: muuttamisesta 18987: Laki elinkeinotulom verotta- 10.7.1998/527 1.9.1998 18988: misesta annetun lain 8 §:n 18989: muuttamisesta 18990: Laki hypoteekkiyhdistyksistä 10.7.1998/528 1.9.1998 18991: annetun lain 16 §:n muutta- 18992: misesta 18993: Laki kirjanpitolain 1 luvun 1 10.7.1998/529 1.9.1998 18994: §:n muuttamisesta 18995: 18996: 6911998 91/1998 Laki maatilatalouden tulove- 9.10.1998/726 1.1.1999 18997: rolain muuttamisesta 18998: 18999: 70/1998 69/1998* Laki eräistä opetusalan eläke- 4.9.1998/662 1.1.1999 19000: järjestelyistä 19001: Laki valtion eläkerahastosta 4.9.1998/663 1.1.1999 19002: annetun lain 4 §:n muuttami- 19003: sesta 19004: 7111998 8111998* Laki elinkeinotulon verotta- 10.7.1998/511 1.8.1998 19005: misesta annetun lain muutta- 19006: misesta 19007: Laki varallisuusverolain 34 10.7.1998/512 1.8.1998 19008: §:n muuttamisesta 19009: 97/1998 9511998 Laki Australian kanssa tulo- 9.10.1998/ asetuksella 19010: veroja koskevan kaksinkertai- 19011: sen verotuksen välttämiseksi 19012: ja veron kiertämisen estämi- 19013: seksi tehdyn sopimuksen 19014: muuttamista koskevan pöytä- 19015: kirjan eräiden määräysten 19016: hyväksymisestä 19017: 98/1998 96/1998 Laki Israelin kanssa tulo- ja 9.10.1998/ asetuksella 19018: varallisuusveroja koskevan 19019: kaksinkertaisen verotuksen 19020: välttämiseksi ja veron kiertä- 19021: misen estämiseksi tehdyn so- 19022: pimuksen eräiden määräysten 19023: hyväksymisestä 19024: 19025: 108/1998 118/1998 Laki valtion eläkerahastosta 30.10.19981781 1.1.1999 19026: annetun lain 6 §:n 2 momen- 19027: tin kumoamisesta 19028: 19029: 10911998 102/1998 Laki vaikeavammaisille yrit- 23.10.19981775 1.1.1999 19030: täjille myönnettävistä veron- 19031: huojennuksista annetun lain 3 19032: §:n muuttamisesta 19033: 342 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19034: 19035: 118/1998 125/1998 Valtion asuntorahaston va- 20.11.1998/ 19036: rainhankintavaltuudet vuonna 19037: 1999 19038: 119/1998 111/1998 Laki Kansaneläkelaitoksen 30.10.19981782 1.1.1999 19039: rahoituksen väliaikaisesta 19040: muuttamisesta vuonna 1999 19041: 12411998 226/1998 Laki makeis- ja virvoitus- 23.12.1998/1092 1.1.2000 19042: juomaverosta annetun lain 19043: muuttamisesta 19044: 125/1998 239/1998 Laki kehitysalueelle tehtävien 30.12.1998/1215 1.1.1999 19045: investointien korotetuista 19046: poistoista annetun lain muut- 19047: tamisesta 19048: 12711998 18411998 Laki arvo-osuusjärjestelmästä 18.12.1998/992 1.1.1999 19049: annetun lain muuttamisesta 19050: Laki arvo-osuustileistä anne- 18.12.1998/993 1.1.1999 19051: tun lain 5 a §:n muuttamises- 19052: ta 19053: Laki arvopaperimarkkinalain 18.12.1998/994 1.1.1999 19054: 10 luvun muuttamisesta 19055: Laki kaupankäynnistä vakioi- 18.12.1998/995 1.1.1999 19056: duilla optioilla ja termiineillä 19057: annetun lain muuttamisesta 19058: 128/1998 126/1998 Valtion lainanottovaltuudet 20.11.1998/ 19059: vuonna 1999 ja valtion mark- 19060: kamääräisen arvo-osuusmuo- 19061: toisen velkakannan muuttami- 19062: nen euromääräiseksi 1.1.1999 19063: alkaen 19064: 129/1998 24311998* Laki tuloverolain muuttami- 30.12.1998/1170 1.1.1999 19065: sesta 19066: Laki tuloverolain 77 §:n 30.12.1998/1171 1.1.1999 19067: muuttamisesta annetun lain 19068: voimaantulosäännöksen muut- 19069: tamisesta 19070: Laki verotusmenettelystä an- 30.12.1998/1172 1.1.1999 19071: netun lain 16 §:n muuttami- 19072: sesta 19073: Laki verontilityslain 12 §:n 30.12.1998/1173 1.1.1999 19074: muuttamisesta 19075: 130/1998 210/1998* Laki valtion kiinteistölaitok- 18.12.1998/1052 1.1.1999 19076: sesta 19077: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 343 19078: 19079: 149/1998 198/1998* Laki ulkomaisten väliyh- 23.12.1998/1091 1.1.1999 19080: teisöjen osakkaiden verotuk- 19081: sesta annetun lain 2 ja 4 §:n 19082: muuttamisesta 19083: 158/1998 13511998 Laki kiinteistön myymisestä 27.11.1998/873 4.12.1998 19084: Suomen Pankille 19085: 159/1998 199/1998 Laki jäteverolain muuttami- 30.12.1998/1157 1.1.1999 19086: sesta 19087: 19088: 173/1998 146/1998 Laki tontin myymisestä Yleis- 27.11.1998/874 4.12.1998 19089: radion eläkesäätiölle 19090: 175/1998 190/1998 Laki tilastolain muuttamisesta 18.12.1998/1039 1.1.1999 19091: 176/1998 200/1998* Laki eräistä viitekoroista 18.12.1998/996 1.1.1999 19092: Laki korkolain muuttamisesta 18.12.1998/997 1.1.1999 19093: 177/1998 166/1998 Laki verotusmenettelystä an- 14.12.1998/946 1.1.1999 19094: netun lain 17 ja 26 §:n muut- 19095: tamisesta 19096: 197/1998 178/1998* Laki ajoneuvoverosta annetun 4.12.1998/921 1.1.1999 19097: lain muuttamisesta 19098: 198/1998 14711998 Laki Uzbekistanin kanssa tu- 4.12.1998/ 19099: loveroja koskevan kaksinker- 19100: taisen verotuksen välttämisek- 19101: si ja veron kiertämisen estä- 19102: miseksi tehdyn sopimuksen 19103: eräiden määräysten hyväksy- 19104: misestä 19105: 19911998 148/1998 Laki Itävallan, Suomen ja 4.12.1998/ 19106: Ruotsin liittymisestä yleisso- 19107: pimukseen kaksinkertaisen 19108: verotuksen ~oistamisesta etu- 19109: yhteydessä eskenään olevien 19110: yritysten tulonoikaisun yh- 19111: teydessa tehdyn sopimuksen 19112: eräiden määräysten hyväksy- 19113: misestä 19114: 19115: 200/1998 149/1998 Laki indeksiehdon käytön 4.12.1998/922 1.1.1999 19116: rajoittamisesta annetun lain 7 19117: §:n muuttamisesta 19118: 19119: 20111998 167/1998 Laki yhtiöveron hyvit~ksestä 14.12.1998/944 1.1.1999 19120: annetun lain 5 aja 8 :n 19121: muuttamisesta 19122: 344 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19123: 19124: Laki tuloverolain 122 §:n 14.12.1998/945 1.1.1999 19125: muuttamisesta 19126: 203/1998 15111998 Laki valtion maksuperustelain 14.12.1998/961 1.3.1999 19127: muuttamisesta 19128: 204/1998 230/1998 Laki tullilain muuttamisesta 23.12.199811104 1.1.1999 19129: 206/1998 245/1998 Laki nestemäisten polttoainei- 30.12.1998/1159 1.1.1999 19130: den valmisteverosta annetun 19131: lain muuttamisesta 19132: 207/1998 168/1998 Laki arvonlisäverolain 114 14.12.1998/962 1.1.1999 19133: §:n muuttamisesta 19134: 208/1998 179/1998 Laki valmisteverotuslain 18.12.1998/1016 1.1.1999 19135: muuttamisesta 19136: 24311998 17011998 Laki luottolaitostoiminnasta 4.12.1998/887 9.12.1998 19137: annetun lain muuttamisesta 19138: annetun lain voimaantu- 19139: losäännöksen muuttamisesta 19140: 244/1998 238/1998 Laki Suomen Pankin virka- 30.12.1998/1166 1.1.1999 19141: miehistä 19142: Laki rahoitustarkastuslain 30.12.1998/1167 1.1.1999 19143: muuttamisesta 19144: Laki työaikalain muuttamises- 30.12.1998/1168 1.1.1999 19145: ta 19146: Laki työtuomioistuimesta an- 30.12.1998/1169 1.1.1999 19147: netun lain muuttamisesta 19148: 25111998 17111998* Laki valtion talousarviosta 14.12.1998/960 1.1.1999 19149: annetun lain 3 a §:n muutta- 19150: misesta 19151: 252/1998 180/1998 Laki tuloverolain 67 §:n 18.12.1998/1020 1.1.1999 19152: muuttamisesta 19153: 26011998 19611998 Eduskunta oikeuttaa vai- 4.12.1998/ 19154: tioneuvoston osallistumaan 19155: Kansainvälisen järjestelypan- 19156: kin Brasilialle suunnittele- 19157: maan rahoitusjärjestelyyn se- 19158: kä oikeuttaa myöntämään vai- 19159: tion takauksen Suomen Pan- 19160: kille 19161: 264/1998 246/1998* Laki autoverolain muuttami- 30.12.1998/1160 15.1.1999 19162: sesta 19163: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 345 19164: 19165: 265/1998 240/1998 Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1998/1161 1.1.1999 19166: annetun lain muuttamisesta 19167: 266/1998 233/1998 Laki elinkeinotulon verotta- 30.12.1998/1158 1.1.1999 19168: misesta annetun lain 5 §:n 19169: muuttamisesta 19170: 19171: 19172: 1.2. Eduskunnan kiijelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 19173: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 19174: kirja nan päätös 19175: K 10, K 12/1997 EK 9/1998 Kertomus valtiovarain hoidosta ja Merkitty pöytäkirjaan 19176: tilasta vuonna 1996 sekä valtionti- 18.6.1998 19177: lintarkastajain kertomus vuodelta 19178: 1996 19179: HE 2/1998 EK Vuoden 1998 lisätalousarvio Merkitty pöytäkirjaan 19180: 5/1998* 9.4.1998 19181: HE 105/1998 EK Valtion talousarvio vuodelle 1999 Merkitty pöytäkirjaan 19182: 3511998* 30.12.1998 19183: HE 24111998 32/1998* Vuoden 1998 II lisätalousarvio Merkitty pöytäkirjaan 19184: 14.12.1998 19185: LA 120 ja EK Laki edustajanpalkkiosta annetun Tasavallan presidentti 19186: 12111998 3111998 lain 1 b ja 6 §:n muuttamisesta vahvisti lain 19187: 18.12.1998 19188: VNT 111998 EK 7/1998 Valtioneuvoston tiedonanto Suo- Merkitty pöytäkirjaan 19189: men osallisumisesta euroalueeseen 30.4.1998 19190: 346 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19191: 19192: 19193: O~tusministeriö 19194: 1. • Vastaukset hallituksen esityksiin 19195: 19196: 19197: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19198: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19199: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19200: mero/vp säädöskokoelman 19201: numero 19202: 19203: 34/1997 190/1997 Laki ortodoksisesta kirkko- 30.1.1998/53 1.3.1998 19204: kunnasta annetun lain muut- 19205: tamisesta 19206: 86/1997 70/1998* Perusopetuslaki 21.8.1998/628 1.1.1999 19207: Lukiolaki 21.8.1998/629 1.1.1999 19208: Laki ammatillisesta koulutuk- 21.8.1998/630 1.1.1999 19209: sesta 19210: Laki ammatillisesta aikuis- 21.8.1998/631 1.1.1999 19211: koulutuksesta 19212: Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 1.1.1999 19213: Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1.1.1999 19214: Laki valtion ja yksityisen jär- 21.8.1998/634 1.1.1999 19215: jestämän koulutuksen hallin- 19216: nosta 19217: Laki opetus- ja kulttuuritoi- 21.8.1998/635 1.1.1999 19218: men rahoituksesta 19219: 170/1997 1511998* Laki tekijänoikeuslain muut- 3.4.1998/250 15.4.1998 19220: tamisesta 19221: Laki rikoslain 49 luvun 1 §:n 3.4.1998/251 15.4.1998 19222: muuttamisesta 19223: 235/1997 9/1998 Laki eräiden kiinteistöjen luo- 15.5.1998/331 20.5.1998 19224: vuttamisesta Helsingin kau- 19225: pungille 19226: 23611997 15811998* Liikuntalaki 18.12.1998/1054 1.1.1999 19227: 1611998 46/1998 Laki ortodoksisesta kirkko- 21.8.1998/620 1.10.1998 19228: kunnasta annetun lain muut- 19229: tamisesta 19230: 1711998 47/1998 Laki kirkkolain muuttamisesta 21.8.1998/619 1.10.1998 19231: 23/1998 33/1998 Laki kirkkolain muuttamisesta 15.5.1998/347 1.6.1998 19232: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 347 19233: 19234: 57/1998 80/1998 Laki opimtotukilain muutta- 21.8.1998/636 1.1.1999 19235: misesta 19236: Laki lukioiden ja ammatillis- 21.8.1998/637 1.1.1999 19237: ten oppilaitosten opiskelijoi- 19238: den koulumatkatuesta annetun 19239: lain muuttamisesta 19240: Laki nuorisoasteen koulutuk- 21.8.1998/638 1.1.1999 19241: sen ja ammattikorkeakoulujen 19242: kokeilusta annetun lain kumo- 19243: amisesta 19244: Laki korkeakoulopinnoista 21.8.1998/639 1.1.1999 19245: annetun lain 13 ja 21 §:n 19246: muuttamisesta 19247: Laki ammatillisesta opettajan- 21.8.1998/640 1.1.1999 19248: koulutuksesta annetun lain 13 19249: §:n muuttamisesta 19250: Laki opetushallituksesta anne- 21.8.1998/641 1.1.1999 19251: tun lain 1 ja 3 §:n muuttami- 19252: sesta 19253: Laki teatteri- ja orkesterilain 21.8.1998/642 1.1.1999 19254: 1 §:n muuttamisesta 19255: Laki kuntien kulttuuritoimin- 21.8.1998/643 1.1.1999 19256: nasta annetun lain 3 §:n 19257: muuttamisesta 19258: Laki museolain 1 a §:n muut- 21.8.1998/644 1.1.1999 19259: tamisesta 19260: Laki nuorisotyölain 7 §:n 21.8.1998/645 1.1.1999 19261: muuttamisesta 19262: Laki työvoimapoliittisesta 21.8.1998/646 1.1.1999 19263: aikuiskoulutuksesta annetun 19264: lain 5 ja 12 §:n muuttamises- 19265: ta 19266: Laki kansanterveyslain 14 §:n 21.8.1998/647 1.1.1999 19267: muuttamisesta 19268: 348 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19269: 19270: Laki valtion virkamiehiltä 21.8.1998/648 1.1.1999 19271: vaadittavasta kielitaidosta an- 19272: netun lain 2 §:n kumoamises- 19273: ta 19274: 5811998 5811998 Laki eräistä henkilöstön ase- 18.6.1998/431 1.7.1998 19275: maa koskevista järjestelyistä 19276: yksityistettäessä opetusminis- 19277: teriön hallinnonalaan kuuluvia 19278: ammatillisisa oppilaitoksia ja 19279: muodostettaessa yksityisiä 19280: ammattikorkeakouluja anne- 19281: tun lain 1 §:n muuttamisesta 19282: Laki ammatillisesta opetta- 18.6.1998/432 1.7.1998 19283: jankoulutuksesta annetun lain 19284: 18 §:n muuttamisesta 19285: 59/1998 193/1998 Laki opiskelijavalintarekiste- 18.12.1998/1058 1.1.1999 19286: ristä ja ylioppilastutkintore- 19287: kisteristä 19288: Laki yliopistolain 18 ja 42 18.12.1998/1059 1.1.1999 19289: §:n muuttamisesta 19290: Laki ammattikorkeakou- 18.12.1998/1060 1.1.1999 19291: luopinnoista annetun lain 15 19292: ja 29 §:n muuttamisesta 19293: 131/1998 112/1998 Laki kuntien kulttuuritoimin- 13.11.1998/832 1.1.1999 19294: nasta annetun lain väliai- 19295: kaisesta muuttamisesta anne- 19296: tun lain voimaantulosäännök- 19297: sen muuttamisesta 19298: 132/1998 113/1998 Laki eräistä kirjailijoille ja 13.11.1998/833 1.1.1999 19299: kääntäjille suoritettavista apu- 19300: rahoista ja avustuksista anne- 19301: tun lain väliaikaisesta muut- 19302: tamisesta annetun lain voi- 19303: maantulosäännöksen muutta- 19304: misesta 19305: 13311998 114/1998 Laki taiteilijaprofessorin vi- 13.11.1998/834 1.1.1999 19306: roista ja valtion taiteilija-apu- 19307: rahoista annetun lain väliru- 19308: kaisesta muuttamisesta anne- 19309: tun lain voimaantulosäännök- 19310: sen muuttamisesta 19311: 134/1998 11911998 Laki näkövammaisten kirjas- 13.11.1998/835 1.1.1999 19312: tosta annetun lain muuttami- 19313: sesta 19314: 150/1998 192/1998 Laki lukiolain muuttamisesta 30.12.199811184 1.1.1999 19315: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 349 19316: 19317: Laki ammatillisesta koulutuk- 30.12.199811185 1.1.1999 19318: sesta annetun lain 17 §:n 19319: muuttamisesta 19320: Laki opetus- ja kulttuuritoi- 30.12.1998/1186 1.1.1999 19321: men rahoituksesta annetun 19322: lain muuttamisesta 19323: Laki vapaasta sivistystyöstä 30.12.1998/1187 1.1.1999 19324: annetun lain 28 §:n muutta- 19325: misesta 19326: 160/1998 132/1998 Laki kirkkolain 14 luvun 3 27.11.1998/859 1.1.1999 19327: §:n ja 22 luvun 3 §:n muutta- 19328: misesta 19329: 161/1998 136/1998 Laki evankelisluterilaisten 27.11.1998/860 1.1.1999 19330: seurakuntien virkataloista ja 19331: rahastoista annetun lain eräi- 19332: den säännösten kumoamisesta 19333: Laki vuoden 1886 metsälain 27.11.1998/861 1.1.1999 19334: eräiden säännösten kumoami- 19335: sesta 19336: 210/1998 133/1998 Kirjastolaki 4.12.1998/904 1.1.1999 19337: 211/1998 182/1998 Laki työttömien omaehtoisen 30.12.1998/1189 19338: opiskelun tukemisesta anne- 19339: tuo lain 5 §:n muuttamisesta 19340: 213/1998 195/1998 Laki eräiden valtion oppilai- 30.12.1998/1183 1.1.1999 19341: toskiinteistöjen luovuttamises- 19342: ta yksityisille ammatillisen 19343: koulutuksen järjestäjille 19344: 261/1998 208/1998 Laki perusopetuslain 17 §:n 30.12.1998/1188 1.1.1999 19345: muuttamisesta 19346: 350 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19347: 19348: 19349: Maa- ja metsätalousministeriö 19350: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 19351: 19352: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19353: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19354: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19355: mero/vp säädöskokoelman 19356: numero 19357: 19358: 17111997 77/1998* Laki metsänhoitoyhdistyksistä 10.7.1998/534 1.1.1999 19359: 232/1997 23/1998 Laki kiinteistönmuodostamis- 9.4.1998/273 1.5.1998 19360: lain muuttamisesta 19361: Laki kiinteistörekisterilain 9.4.1998/274 1.5.1998 19362: muuttamisesta 19363: 3/1998 12/1998 Laki kalastuslain 94 ja 121 3.4.1998/252 9.4.1998 19364: §:n muuttamisesta 19365: 5/1998 31/1998 Rehulaki 5.6.1998/396 15.6.1998 19366: Laki eläinlääkinnällisestä ra- 5.6.1998/397 15.6.1998 19367: jatarkastuksesta annetun lain 19368: muuttamisesta 19369: Laki eläintautilain muuttami- 5.6.1998/398 15.6.1998 19370: sesta 19371: 7/1998 1811998 Laki siemenkauppalain 2 §:n 27.3.1998/217 1.4.1998 19372: muuttamisesta 19373: Laki taimiaineiston 2 §:n 27.3.1998/218 1.4.1998 19374: muuttamisesta 19375: 18/1998 52/1998 Laki maaseutuelinkeinojen 21.8.1998/621 1.10.1998 19376: valituslautakunnasta annetun 19377: lain muuttamisesta 19378: 6111998 85/1998 Laki erään Joroisten kunnassa 7.8.1998 lakiehdotus 19379: sijaitsevan kiinteistön myymi- hylätty 19380: sestä Järvikylä Gods Aktiebo- 19381: lag -nimiselle yhtiölle 19382: 6211998 5111998 Laki metsän hyönteis- ja sie- 18.6.1998/433 1.7.1998 19383: nituhojen torjunnasta annetun 19384: lain muuttamisesta 19385: 72/1998 5711998 Laki lannoitelain 3 §:n muut- 10.7.1998/514 15.7.1998 19386: tamisesta 19387: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 351 19388: 19389: 11111998 194/1998 Laki kalastuslain 88 §:n 18.12.199811017 1.1.1999 19390: muuttamisesta 19391: 135/1998 150/1998* Laki maa- ja metsätalouden 4.12.1998/905 15.12.1998 19392: rakennepoliittisista toimenpi- 19393: teistä annetun lain 31 §:n 19394: muuttamisesta 19395: 136/1998 175/1998 Laki maaseutuelinkeinolain 30.12.1998/1174 1.1.1999 19396: 28 §:n muuttamisesta 19397: 19398: 217/1998 17211998* Laki siemenkauppalain 3 ja 4 18.12.1998/1032 1.1.1999 19399: §:n väliaikaisesta muuttami- 19400: sesta 19401: 218/1998 216/1998 Laki metsälain muuttamisesta 30.12.1998/1224 1.1.1999 19402: 352 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19403: 19404: 19405: Liikenneministeriö 19406: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 19407: 19408: 19409: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19410: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19411: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19412: mero/vp säädöskokoelman 19413: numero 19414: 19415: 144/1997 194/1997* Luotsauslaki 6.2.1998/90 asetuksella 19416: 240/1997 2511998 Laki yleisistä teistä annetun 15.5.1998/342 1.1.1999 19417: lain muuttamisesta 19418: 242/1997 38/1998 Laki liikennevalvontaa vai- 24.7.1998/546 1.8.1998 19419: keuttavien laitteiden kieltämi- 19420: sestä 19421: Laki tieliikennelain 75 §:n 24.7.1998/547 1.8.1998 19422: muuttamisesta 19423: 1111998 28/1998 Laki luvanvaraisesta henkilö- 30.4.1998/301 15.5.1998 19424: liikenteestä tiellä annetun lain 19425: 4 §:n muuttamisesta 19426: 34/1998 87/1998* Laki televisio- ja radiotoi- 9.10.19981744 1.1.1999 19427: minnasta 19428: Laki valtion televisio- ja ra- 9.10.19981745 1.1.1999 19429: diorahastosta 19430: Laki Yleisradio Oy:stä anne- 9.10.19981746 1.1.1999 19431: tun lain muuttamisesta 19432: Laki telehallinnosta annetun 9.10.19981747 1.1.1999 19433: lain muuttamisesta 19434: Laki tekijänoikeuslain 25 i 9.10.19981748 1.1.1999 19435: §:n muuttamisesta 19436: 40/1998 40/1998 Laki tieliikennelain muuttami- 5.6.1998/390 15.6.1998 19437: sesta 19438: 63/1998 82/1998* Laki kuljettajatutkintotoimin- 10.7.1998/535 1.1.1999 19439: nan järjestämisestä 19440: Laki Autorekisterikeskuksen 10.7.1998/536 1.1.1999 19441: muuttamisesta osakeyhtiöksi 19442: ja yhtiön eräistä tehtävistä 19443: annetun lain 6 §:n kumo- 19444: amisesta 19445: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 353 19446: 19447: 84/1998 92/1998 Laki väylämaksulain muutta- 23.10.19981761 1.1.1999 19448: misesta 19449: 86/1998 93/1998 Kanttilaki 23.10.19981762 1.1.1999 19450: 99/1998 99/1998 Laki tieliikennelain muutta- 23.12.1998/ 19451: misesta 19452: 100/1998 100/1998 Laki kansainvälisessä maan- 23.12.1998/ 19453: tieliikenteessä toimivien ajo- 19454: neuvojen miehistöjen työstä 19455: tehdyn eurooppalaisen sopi- 19456: muksen eräiden määräysten 19457: hyväksymisestä 19458: 112/1998 138/1998 Laki luvanvaraisesta henkilö- 4.12.1998/888 11.12.1998 19459: liikenteestä tiellä annetun lain 19460: muuttamisesta 19461: 113/1998 139/1998 Laki ajoneuvojen katsastuslu- 23.12.1998/1099 1.3.1999 19462: vista 19463: Laki ajoneuvojen rekisteröin- 23.12.1998/1100 1.3.1999 19464: titoiminnasta 19465: Laki tieliikennelain 84 §:n 23.12.199811101 1.3.1999 19466: muuttamisesta 19467: Laki ajoneuvohallintokeskuk- 23.12.1998/1102 1.3.1999 19468: sesta annetun lain muuttami- 19469: sesta 19470: Laki tieliikenteen tietojärjes- 23.12.1998/1103 1.3.1999 19471: telmästä annetun lain muutta- 19472: misesta 19473: 13711998 140/1998 Laki RASKONEen muuttami- 4.12.1998/889 1.1.1999 19474: sesta osakeyhtiöksi 19475: 219/1998 152/1998 Laki merilain 1 luvun 8 §:n 4.12.1998/924 1.1.1999 19476: muuttamisesta 19477: 19478: 19479: 19480: 19481: 12 2920081 19482: 354 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19483: 19484: 19485: Ka~pa- ja teollisuusministeriö 19486: 1.1. astaukset hallituksen esityksiin 19487: 19488: 19489: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19490: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19491: tyksen nu- numero/vp toimentde ja 19492: mero/vp säädös okoelman 19493: numero 19494: 19495: 227/1997 22/1998 Laki sähkömarkkinalain 15.5.1998/332 1.9.1998 19496: muuttamisesta 19497: 243/1997 19/1998* Laki kilpailunrajoituksista 30.4.2998/303 1.10.1998 19498: annetun lain muuttamisesta 19499: Laki kilpailuneuvostosta an- 30.4.1998/304 1.10.1998 19500: netun lam muuttamisesta 19501: Laki vakuutusyhtiölain muut- 30.4.1998/305 1.10.1998 19502: tamisesta 19503: Laki työeläkevakuutusyhtiöis- 30.4.1998/306 1.10.1998 19504: tä annetun lain 7 §:n muutta- 19505: misesta 19506: Laki vakuutusyhdistyslain 14 30.4.1998/307 1.10.1998 19507: luvun 4 §:n muuttamisesta 19508: Laki eläkesäätiölain 102 §:n 30.4.1998/308 1.10.1998 19509: muuttamisesta 19510: Laki vakuutuskassalain 135 30.4.1998/309 1.10.1998 19511: §:n muuttamisesta 19512: Laki luottolaitostoiminnasta 30.4.1998/310 1.10.1998 19513: annetun lain 11 luvun kumo- 19514: amisesta 19515: 8/1998 27/1998 Laki osakeyhtiölain muutta- 30.4.1998/294 15.5.1998 19516: misesta 19517: Laki osuuskuntalain 9 luvun 30.4.1998/295 15.5.1998 19518: muuttamisesta 19519: Laki asunto-osakeyhtiölain 6 30.4.1998/296 15.5.1998 19520: luvun muuttamisesta 19521: Laki asumisoikeusyhdistyksis- 30.4.1998/297 15.5.1998 19522: tä annetun lain 8 luvun muut- 19523: tamisesta 19524: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 355 19525: 19526: Laki avoimesta yhtiöstä ja 30.4.1998/298 15.5.1998 19527: kommandiittiyhtiöstä annetun 19528: lain 9 luvun muuttamisesta 19529: Laki säätiölain II §:n muut- 30.4.1998/299 15.5.1998 19530: tamisesta 19531: Laki kirjanpitolain muuttami- 30.4.1998/300 15.5.1998 19532: sesta 19533: 2411998 30/1998 Laki yritystuesta annetun lain 29.5.1998/378 15.6.1998 19534: muuttamisesta 19535: 32/1998 35/1998 Laki kuljetusten alueellisesta 29.5.1998/379 1.7.1998 19536: tukemisesta annetun lain 12 a 19537: §:n muuttamisesta 19538: 35/1998 5311998 Laki valtion erityisrahoitusyh- 18.6.1998/442 1.7.1998 19539: tiön perustamiseen liittyvistä 19540: järjestelyistä 19541: Laki valtion erityisrahoitusyh- 18.6.1998/443 1.7.1998 19542: tiöstä 19543: Laki valtiontakuurahastosta 18.6.1998/444 1.7.1998 19544: Laki valtion erityisrahoitusyh- 18.6.1998/445 1.7.1998 19545: tiön luotto- ja takaustoiminas- 19546: ta 19547: Laki Kera Oyj -nimisestä jul- 18.6.1998/446 1.7.1998 19548: kisesta osakeyhtiöstä annetun 19549: lain 1 §:n muuttamisesta 19550: Laki vientitakuulain 4 §:n 18.6.1998/447 1.7.1998 19551: muuttamisesta 19552: Laki valtion vakauttamista- 18.6.1998/448 1.7.1998 19553: kauksista annetun lain muut- 19554: tamisesta 19555: Laki laivanrakennus- tai lai- 18.6.1998/449 1.7.1998 19556: vanvarustamotoimintaa har- 19557: joittaville yrityksille myönnet- 19558: tävistä valtiontakaoksista an- 19559: netun lain muuttamisesta 19560: Laki ympäristönsuojelua edis- 18.6.1998/450 1.7.1998 19561: täviin investointeihin myön- 19562: nettävistä valtiontakaoksista ja 19563: vientitakuista annetun lain 19564: muuttamisesta 19565: 356 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19566: 19567: Laki valtion takuista perus- 18.6.1998/451 1.7.1998 19568: raaka-ainehuollon turvaami- 19569: seksi annetun lain muuttami- 19570: sesta 19571: Laki valtion pääomatakuista 18.6.1998/452 1.7.1998 19572: annetun lain muuttamisesta 19573: Laki eräiden elinkeinoalojen 18.6.1998/453 1.7.1998 19574: valtiontakaoksista annetun 19575: lain muuttamisesta 19576: 80/1998 86/1998 Eduskunnan suostumus vaiti- 10.7.1998/ 19577: on osakeomistuksen alentami- 19578: seen Enso Oy:ssä 19579: 81/1998 90/1998 Laki elinkeinojen harjoittami- 20.11.1998/855 1.12.1998 19580: sen oikeudesta annetun lain 3 19581: §:n 21 kohdan kumoamisesta 19582: 139/1998 108/1998 Laki julkisesti tuettujen vien- 6.11.1998/808 1.1.1999 19583: ti- ja alusluottojen koron- 19584: tasausyhtiöstä annetun lain 4 19585: §:n 3 momentin kumoamises- 19586: ta 19587: Laki julkisesti tuettujen vien- 6.11.1998/809 1.1.1999 19588: ti- ja alusluottojen koron- 19589: tasauksesta annetun lain 3 §:n 19590: muuttamisesta 19591: 140/1998 129/1998 Laki Kuluttajavirastosta 18.12.1998/1056 1.1.1999 19592: 222/1998 169/1998 Laki ydinenergialain 52 18.12.1998/1077 1.1.1999 19593: §:nmuuttamisesta 19594: 19595: 19596: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 19597: V aitiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 19598: kirja nan päätös 19599: LA 93/1997 EK Eduskunta on hylännyt lakialoit- Merkitty pöytäkirjaan 19600: 8/1998* teen kaupparekisterilain ja yhdis- 5.6.1998 19601: tyslain muuttamiseksi 19602: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 357 19603: 19604: 19605: Sosiaali- ja terveysministeriö 19606: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 19607: 19608: 19609: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19610: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19611: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19612: mero/vp säädöskokoelman 19613: numero 19614: 19615: 7311996 49/1998 Elatusturvalaki 7.8.1998/671 1.1.1999 19616: 228/1997 3/1998 Laki vakuutuskassalain muut- 20.3.1998/200 1.4.1998 19617: tamisesta 19618: Laki eläkesäätiölain muutta- 20.3.1998/201 1.4.1998 19619: misesta 19620: 230/1997 4/1998 Laki alkoholilain 44 ja 47 §:n 20.3.1998/210 1.4.1998 19621: muuttamisesta 19622: 237/1997 5/1998 Laki Saksan Iiittotasavallan 20.3.1998/543 asetuksella 19623: kanssa sosiaaliturvasta tehdyn 19624: sopimuksen eräiden määräys- 19625: ten hyväksymisestä 19626: 9/1998 17/1998 Laki kemikaalilain 8 ja 48 a 29.5.1998/368 15.6.1998 19627: §:n muuttamisesta 19628: 12/1998 63/1998 Laki vuodelta 1999 suoritetta- 10.7.1998/513 1.1.1999 19629: vista sairausvakuutusmaksuis- 19630: ta, työnantajan kansaneläke- 19631: maksusta ja työnantajan lapsi- 19632: lisämaksusta 19633: 13/1998 26/1998 Laki työntekijäin eläkelain 27.3.1998/221 1.4.1998 19634: muuttamisesta 19635: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 27.3.1998/222 1.4.1998 19636: teissa olevien työntekijäin 19637: eläkelain muuttamisesta 19638: Laki merimieseläkelain muut- 27.3.1998/223 1.4.1998 19639: tamisesta 19640: Laki maatalousyrittäjien elä- 27.3.1998/224 1.4.1998 19641: kelain 19 §:n muuttamisesta 19642: Laki yrittäjien eläkelain 17 27.3.1998/225 1.4.1998 19643: §:n muuttamisesta 19644: Laki valtion eläkelain 9 d §:n 27.3.1998/226 1.4.1998 19645: muuttamisesta 19646: 358 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19647: 19648: Laki ikääntyvien työnteki- 27.3.1998/227 1.7.1998 19649: jöiden osa-aikatyö-ja osa- 19650: aikaeläkejärjestelystä 19651: Laki taiteilijoiden ja eräiden 27.3.1998/228 1.4.1998 19652: erityisryhmtin kuuluvien 19653: työntekijäin eläkelain 1 §:n 19654: muuttamisesta 19655: 19/1998 32/1998* Laki potilaan asemasta ja oi- 15.5.1998/333 1.9.1998 19656: keuksista annetun lain muut- 19657: tamisesta 19658: 64/1998 84/1998* Laki työttömyysetuoksien 24.7.1998/555 1.9.1998 19659: rahoituksesta 19660: Laki työttömyyskassalain 24.7.1998/556 1.9.1998 19661: muuttamisesta 19662: Laki työttömyysturvalain 37 24.7.1998/557 1.9.1998 19663: §:n muuttamisesta 19664: Laki työvoimapoliittisesta 24.7.1998/558 1.9.1998 19665: aikuiskoulutuksesta annetun 19666: lain 30 §:n muuttamisesta 19667: Laki vuorotteluvapaakokeilus- 24.7.1998/559 1.9.1998 19668: ta annetun lain 12 §:n muut- 19669: tamisesta 19670: Laki koulutus- ja erorahastos- 24.7.1998/560 1.9.1998 19671: ta annetun lain 4 §:n muutta- 19672: misesta 19673: Laki työntekijäin eläkelain 12 24.7.1998/561 1.9.1998 19674: c §:n muuttamisesta 19675: Laki valtion eläkerahastosta 24.7.1998/562 1.9.1998 19676: annetun lain 3 §:n muuttami- 19677: sesta 19678: 65/1998 43/1998 Laki terveydenhuollon oi- 18.6.1998/421 1.9.1998 19679: keusturvakeskuksesta annetun 19680: lain 1 §:n muuttamisesta 19681: 73/1998 5911998 Laki 55 vuotta täyttäneen 18.6.1998/455 1.7.1998 19682: työttömän työllistymisedelly- 19683: tysten parantamisesta 19684: 87/1998 12911998 Laki kuntoutusrahalain muut- 13.11.1998/836 1.8.1999 19685: tamisesta 19686: Laki kansaneläkelain muut- 13.11.1998/837 1.8.1999 19687: tamisesta 19688: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 359 19689: 19690: Laki vammaistukilain 2 §:n 13.11.1998/838 1.8.1999 19691: muuttamisesta 19692: Laki kansaneläkelaitoksen 13.11.1998/839 1.8.1999 19693: järjestämästä kuntoutuksesta 19694: annetun lain 3 §:n muuttami- 19695: sesta 19696: 88/1998 97/1998 Laki sotilasvammalain muut- 23.10.19981776 1.11.1998 19697: tamisesta 19698: 19699: 9111998 124/1998 Laki potilasvahinkolain muut- 27.11.1998/879 1.5.1999 19700: tamisesta 19701: Laki tuotevastuulain 13 a §:n 27.11.1998/880 1.5.1999 19702: muuttamisesta 19703: Laki kuntoutusrahalain 19 §:n 27.11.1998/881 1.5.1999 19704: muuttamisesta 19705: Laki terveydenhuollon oi- 27.11.1998/882 1.5.1999 19706: keusturvakeskuksesta annetun 19707: lain 8 §:n muuttamisesta 19708: 141/1998 176/1998* Laki kansaneläkelaissa sää- 4.12.1998/912 1.1.1999 19709: dettyjen eläkkeiden ja avus- 19710: tusten sitomisesta elinkustan- 19711: nuksiin annetun lain 1 a §:n 19712: muuttamisesta 19713: Laki kansaneläkelain muut- 4.12.1998/913 1.1.1999 19714: tamisesta annetun lain voi- 19715: maantulosäännöksen muutta- 19716: misesta 19717: Laki kansaneläkelain 26 §:n 4.12.1998/914 1.1.1999 19718: muuttamisesta 19719: Laki eläkkeensaajien asumis- 4.12.1998/915 1.1.1999 19720: tukilain 6 §:n muuttamisesta 19721: Laki perhe-eläkelain muutta- 4.12.1998/916 1.1.1999 19722: misesta 19723: Laki lapsen hoitotuesta anne- 4.12.1998/917 1.1.1999 19724: tun lain 2 a §:n muuttamises- 19725: ta 19726: Laki vammaistukilain muut- 4.12.1998/918 1.1.1999 19727: tamisesta 19728: 19729: 142/1998 123/1998 Laki työntekijäin eläkemak- 6.11.19981798 1.1.1999 19730: sun ja palkansaajan työttö- 19731: myysvakuutusmaksun huomi- 19732: oon ottamisesta eräissä päivä- 19733: rahoissa 19734: 360 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19735: 19736: 151/1998 154/1998* Laki sosiaali- ja terveyden- 14.12.1998/97 4 1.1.1999 19737: huollon suunmttelusta ja val- 19738: tionosuudesta annetun lain 19739: muuttamisesta 19740: 165/1998 155/1998 Laki erikoissairaanhoitolain 23.12.1998/1127 1.1.1999 19741: muuttamisesta 19742: 166/1998 17711998 Laki sosiaalihuoltolain 49 §:n 14.12.1998/975 1.1.1999 19743: muuttamisesta 19744: 16711998 1313/1998 Laki maatalousyrittäjien tapa- 27.11.1998/878 1.1.1999 19745: turmavakuutuslain 15 §:n 19746: muuttamisesta 19747: 168/1998 137/1998 Laki tapaturma- ja liikenneva- 4.12.1998/923 1.1.1999 19748: kuutuslaitoksilta vuodelta 19749: 1999 perittävästä maksusta 19750: 179/1998 173/1998 Laki kansaneläkelain 59 ja 59 4.12.1998/908 31.12.1998 19751: a §:n muuttamisesta 19752: Laki sairausvakuutuslain 59 4.12.1998/909 31.12.1998 19753: §:n muuttamisesta 19754: Laki valtion vuonna 1999 4.12.1998/910 1.1.1999 19755: kansaeläkelaitokselle suorit- 19756: taman takuusuorituksen vä- 19757: hentämisestä 19758: Laki vuodelta 1999 suoritetta- 4.12.1998/911 1.1.1999 19759: vista sairausvakuutusmaksuis- 19760: ta, työnantajan kansaneläke- 19761: maksusta ja työnantajan lapsi- 19762: lisämaksuista annetun lain 3 19763: ja 4 §:n muuttamisesta 19764: 180/1998 160/1998 Laki työntekijäin eläkelain 18.12.1998/1040 1.1.1999 19765: muuttamisesta 19766: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 18.12.1998/1041 1.1.1999 19767: teissa olevien työntekijäin 19768: eläkelain 7 a §:n muuttami- 19769: sesta 19770: 22311998 24111998* Laki työttömyysturvalain 30.12.1998/1175 1.1.1999 19771: muuttamisesta ja väliaikaises- 19772: ta muuttamisesta 19773: 226/1998 203/1998 Laki vakuutusyhtiölain muut- 30.12.1998/1204 31.12.1998 19774: tamisesta 19775: 22711998 162/1998 Laki rintamaveteraanien kun- 14.12.1998/977 1.1.1999 19776: toutuksesta annetun lain 4 ja 19777: 7 §:n muuttamisesta 19778: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 361 19779: 19780: 23011998 156/1998 Laki sosiaali- ja terveyden- 14.12.1998/976 1.1.1999 19781: huollon asiakasmaksuista an- 19782: netun lain muuttamisesta 19783: 23211998 18811998 Laki maatalousyrittäjien työ- 18.12.1998/1042 1.1.1999 19784: terveyshuollon eräiden kus- 19785: tannusten korvaamisesta vai- 19786: tion varoista annetun lain 19787: muuttamisesta 19788: 23311998 204/1998 Laki vakuutusyhtiölain muut- 30.12.1998/1205 1.1.1999 19789: tamisesta 19790: Laki ulkomaisista vakuu- 30.12.199811206 1.1.1999 19791: tusyhtiöistä annetun lain 28 19792: §:n muuttamisesta 19793: Laki vakuutusyhdistyslain 30.12.1998/1207 1.1.1999 19794: muuttamisesta 19795: Laki työeläkevakuutusyhtiöis- 30.12.1998/1208 1.1.1999 19796: tä annetun lain 6 ja 33 §:n 19797: muuttamisesta 19798: Laki vakuutuskassalain muut- 30.12.1998/1209 1.1.1999 19799: tamisesta 19800: Laki eläkesäätiölain muutta- 30.12.1998/1210 1.1.1999 19801: misesta 19802: Laki liikennevakuutuslain 9 ja 30.12.199811211 1.1.1999 19803: 12 a §:n muuttamisesta 19804: Laki potilasvahinkolain 10 a 30.12.1998/1212 1.1.1999 19805: §:n muuttamisesta 19806: 234/1998 20511998 Laki eläkesäätiölain muutta- 23.12.199811135 31.12.1998 19807: misesta 19808: Laki vakuutuskassalain muut- 23.12.1998/1136 31.12.1998 19809: tamisesta 19810: 246/1998 22211998 Laki sosiaali- ja terveyden- 23.12.199811114 1.1.1999 19811: huollon suunnittelusta ja vai- 19812: tionosuudesta annetun lain 19813: muuttamisesta 19814: Laki erikoissairaanhoitolain 23.12.1998/1115 1.1.1999 19815: 10 §:n 5 momentin kumoami- 19816: sesta 19817: Laki tartuntatautilain 8 §:n 2 23.12.1998/1116 1.1.1999 19818: momentin kumoamisesta 19819: 362 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19820: 19821: Laki vammaisuuden perus- 23.12.1998/1117 1.1.1999 19822: teella järjestettävistä palve- 19823: luista ja tukitoimista annetun 19824: lain 10 §:n 2 momentin ku- 19825: moamisesta 19826: Laki terveydensuojelulain 58 23.12.1998/1118 1.1.1999 19827: §:n muuttamisesta 19828: Laki kemikaalilain 61 §:n 2 23.12.1998/1119 1.1.1999 19829: momentin kumoamisesta 19830: Laki elintarvikelain 46 §:n 2 23.12.1998/1120 1.1.1999 19831: momentin kumoamisesta 19832: Laki eläimistä saatavien elin- 23.12.1998/1121 1.1.1999 19833: tarvikkeiden elintarvikehygie- 19834: niasta annetun lain 54 §:n 2 19835: momentin kumoamisesta 19836: Laki eläinlääkintähuoltolain 23.12.1998/1122 1.1.1999 19837: 15 §:n 2 momentin kumoami- 19838: sesta 19839: Laki tuoteturvallisuuslain 21 23.12.1998/1123 1.1.1999 19840: §:n 2 momentin kumoamises- 19841: ta 19842: Laki kuntien ympäristön- 23.12.1998/1124 1.1.1999 19843: suojelun hallinnosta annetun 19844: lain 8 §:n 2 momentin kumo- 19845: amisesta 19846: Laki työterveyshuoltolain 2 23.12.1998/1125 1.1.1999 19847: §:n muuttamisesta 19848: Laki kuntien valtionosuuslain 23.12.1998/1126 1.1.1999 19849: 4 §:n muuttamisesta 19850: 248/1998 236/1998 Laki säteilylain muuttamisesta 23.12.1998/1142 1.1.1999 19851: 255/1998 212/1998 Laki asumiseen perustuvan 23.12.1998/1128 1.3.1999 19852: sosiaaliturvalainsäädännön 19853: soveltamisesta annetun lain 19854: muuttamisesta 19855: 256/1998 213/1998 Laki työntekijäin eläkelain 1 23.12.1998/1129 1.1.1999 19856: c §:n muuttamisesta 19857: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 23.12.1998/1130 1.1.1999 19858: teissa olevien työntekijäin 19859: eläkelain 1 a §:n muuttami- 19860: sesta 19861: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 363 19862: 19863: Laki taiteilijoiden ja eräiden 23.12.1998/1131 1.1.1999 19864: erityisryhmiin kuuluvien 19865: työntekijäin eläkelain 1 a §:n 19866: muuttamisesta 19867: Laki tapaturmavakuutuslain 1 23.12.1998/1132 1.1.1999 19868: a ja 57 §:n muuttamisesta 19869: 364 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19870: 19871: 19872: Työministeriö 19873: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 19874: 19875: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19876: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19877: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19878: mero/vp säädöskokoelman 19879: numero 19880: 19881: 24111997 14/1998 83. Kansainvälisen työkonfe- 29.5.1998 19882: renssin hyväksymän kotityötä 19883: koskevan yleissopimuksen 19884: nro 177 hyväksyminen 19885: 36/1998 34/1998 Laki merimiesten vuosiloma- 15.5.1998/343 1.6.1998 19886: lain muuttamisesta 19887: 37/1998 37/1998 Laki työsopimuslain muutta- 29.5.1998/357 1.10.1998 19888: misesta 19889: 89/1998 98/1998 Laki nuorista työntekijöistä 16.10.1998/754 1.1.1999 19890: annetun lain muuttamisesta 19891: 104/1998 127/1998 Palkkaturvalaki 27.11.1998/866 1.1.1999 19892: Laki konkurssisäännön 31 §:n 27.11.1998/867 1.1.1999 19893: muuttamisesta 19894: 143/1998 122/1998 Laki ulkomaalaisvaltuutetusta 13.11.1998/840 1.3.1999 19895: annetun lain 1 §:n muuttami- 19896: sesta 19897: 144/1998 128/1998 Laki työllisyyslain muuttami- 4.12.1998/906 1.1.1999 19898: sesta 19899: 152/1998 228/1998* Laki siviilipalveluslain muut- 30.12.1998/1222 1.1.1999 19900: tamisesta 19901: 18111998 157/1998 Laki työaikalain muuttamises- 14.12.1998/963 1.2.1999 19902: ta 19903: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 365 19904: 19905: 19906: Ympäristöministeriö 19907: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 19908: 19909: 19910: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 19911: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 19912: tyksen nu- numero/vp toimenpide ja 19913: mero/vp säädöskokoelman 19914: numero 19915: 19916: 19917: 82/1997 155/1997* Laki ympäristövahinkovakuu- 30.1.1998/81 1.1.1999 19918: tuksesta 19919: Laki vakuutussopimuslain 1 30.1.1998/82 1.1.1999 19920: §:n muuttamisesta 19921: 19922: 44/1998 4111998* Laki aravalain 14 §:n kumo- 5.6.1998/399 1.1.1999 19923: amisesta 19924: 19925: 90/1998 88/1998 Laki aravalain 5 §:n muutta- 9.10.1998/728 15.10.1998 19926: misesta 19927: Laki vuokra-asuntolainojen 9.10.1998/729 15.10.1998 19928: korkotuesta annetun lain 3 19929: §:n muuttamisesta 19930: Laki asumisoikeustalolainojen 9.10.19981730 15.10.1998 19931: korkotuesta annetun lain 5 19932: §:n muuttamisesta 19933: 19934: 12211998 12111998 Laki valtion asuntorahastosta 14.12.1998/947 1.1.1999 19935: annetun lain muuttamisesta 19936: 19937: 169/1998 142/1998 Laki Euroopan yhteisön ym- 4.12.1998/890 1.1.1999 19938: päristömerkin myöntämisjär- 19939: jestelmästä annetun lain 2 ja 19940: 3 §:n muuttamisesta 19941: 19942: 23811998 19111998 Laki asuntojen korjausavus- 18.12.199811031 1.1.1999 19943: tuksista 19944: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 19945: 19946: 19947: 19948: 19949: Hakemisto 19950: 19951: 19952: Aasia ja Australia ja Oseania ...................................... . II 8.4.3 19953: Afrikka .............................................................................. . II 8.4.4 19954: Aikuiskoulutus .................................................................. . IIOPM 19955: Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmä ....................... . IIIIVM 197/1998 19956: Ajoneuvovero .......................................................................... . IIIIVM 16011994 19957: IIIIVM 15111996 19958: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus IIIIVM 133/1995 19959: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito .............................. . IIIISTM 92/1992 19960: Alkoholijuomaveron alennus .................................... . IIIIVM 156/1995 19961: Alkoholinkäyttö, lasten ja nuorten ........................................ . IIIISTM 3/1997 19962: Alue- ja paikallishallinnon kehittäminen ................. . II SM 19963: Alueellinen kehittäminen, rahoitus ja organisointi IIIISM 9911993 19964: Aluehallinnon uudistaminen ............................................. . IIIISM 14811996 19965: Alueiden komitean pakollinen kuuleminen .................... . IIIIUM s 1:25/1996 19966: Alueiden käyttö ................................................................... . IIYM 19967: Aluepolitiikka ...................................................................... . II SM 19968: Alushankintojen korkoluet ............................................... . IIIILM 100:1111997 19969: Alusjätelainsäädännön uudistaminen ............................... . IIIIYM 32311994 19970: Alusluettelotuki .................................................... . IIIILM 105:16/1998 19971: Ammatillinen koulutus ........................................................ . IIOPM 19972: Ammatillinen lisäkoulutus ................................................ . IIIIOPM 18611996 19973: Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely ............. . IIIIOPM 62/1996 19974: Ammatilliset erityisoppilaitokset ..................................... . IIIIOPM 100:4/1997 19975: Ammattikorkeakoulu ................................................. . IIIIOPM 319/1994 19976: Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat, laskenta ........... . IIIIOPM 122/1997 19977: Ammattikorkeakoulut ..................................................... . IIOPM 19978: Amsterdamin sopimus ........................................................... . II 2.1 19979: Apulaisprofessorinvirkanimike ....................................... . IIIIOPM 4211997 19980: Apulaisprofessori-virkanimike, luopuminen ....................... . IIIIOPM 263/1996 19981: Arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuudet IIIIYM 2:2/1998 19982: IIIIYM 105:25/1998 19983: Arktinen yhteistyö ................................................. . II 8.1.5 19984: Arpajaislain muutosvalmistelut ....................................... . IIIIOPM 103:4/1996 19985: IIIIOPM 124/1996 19986: Arvonlisäverotuksen verokannat ..................................... . IIIIVM 11111997 19987: Arvonlisäverotus .................................................. . IIIIVM 283/1994 19988: IIVM 19989: Aseidenriisunta, Euroopan ................................................... . IIIIUM K 4:1/1991 19990: Asevalvonta ja monenvälinen aseidenriisunta .............. . II 3.5 19991: Asevelvollisten päiväraha ................................................ . IIIIPLM 184/1997 19992: Asumisen edistäminen ......................................................... . IIYM 19993: Asumisoikeusyhdistykset ...................................................... . IIIIOM 16/1994 19994: Asuntorahaston toiminnan turvaaminen ......................... . IIIIYM 8/1996 19995: Asuntorahaston varainhankintavaltuudet ........................... . IIIIYM 105:27/1998 19996: Asuntotilanne ............................................................ . IIIIYM 105:26/1998 19997: Australia ..................................................................... . II 8.4.3 19998: Auton ikäalennus ......................................................... . IIIIVM 264/1998 19999: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 367 20000: 20001: Autoverolaki, invalidipalautus ........................................ . IIIIVM 42/1993 20002: Autoverotus ............................................................. . IIIIVM 32111994 20003: Avoimuuskysymys EU :ssa ............................................ . IIIIUM s 1:1311996 20004: Baltian maat, kahdenväliset suhteet ........................... . II 8.2.2 20005: Barents-yhteistyö ................................................................ . II 8.1.4 20006: Budjettitalouden lainanotto ................................................ . 1/VM 20007: Digitaalinen lähetystoiminta .............................. . IIIILM 34/1998 20008: ECE ......................................................................... . II 5.1.8 20009: Eduskuntavaalit, suhteellisuuden toteutuminen ............... . IIIIOM 48/1998 20010: Ehdonalainen vapaus ........................................................... . IIIIOM 23/1990 20011: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka ................... . 1/STM 20012: Elinkeino- ja teknologiapolitiikka .............................. . 1/KTM 20013: Elintarvikevalvonnan epäkohdat ................................... . IIIIKTM K 5:3/1996 20014: Eläinlääkintä ........................................................................ . 1/MMM 20015: Eläinsuojelulaki ................................................................... . IIIIMMM 3611995 20016: Eläintautilaki, muuttaminen ................................................ . IIIIMMM 23/1997 20017: Eläinten lääkitseminen ....................................................... . IIIIMMM 55/1997 20018: Eläintensuojelu HVK:ssa ................................................... . IIIIUM s 1:3/1996 20019: Eläkelaitosten ja eläkesäätiöiden verotus ................ . IIIIVM 7111998 20020: Eläkesäätiöiden verotus ...................................................... . IIIIVM 24911996 20021: EMU -selvitykset ................................................................... . IIIIVM s 4/1997 20022: Energia-asiat ....................................................................... . II 5.2.3 20023: Energiapolitiikka .................................................................. . 1/KTM 20024: Energiapuutuki .............................................................. . IIIIKTM 105: 10/1998 20025: Energiaveron kehittäminen ............................................... . IIIIVM 225/1996 20026: Energiaverotus ...................................................................... . IIIIVM 195/1997 20027: Engel-Yhtymä Oy:n omistusjfujestelyt ............................ . IIIIVM 100:3/1997 20028: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy, sulautuminen IIIIKTM 11:7/1995 20029: Erityislukiot .................................................... . IIIIOPM 176/1993 20030: Erityisryhmien kuntoutus ....................................................... . IIIISTM 155/1997 20031: ETYJ ....................................................................................... . II 3.4 20032: EU/WEU ................................................................................. . II 3.3 20033: EU :n indeksointivarojen budjetointi ............................. . IIIIVM 105:111998 20034: EU :n jäsenvaltioiden lainsäädäntökysymykset .............. . IIIIUM 3111997 20035: EU :n laajentuminen ..................................................... . II 2.2 20036: 1/UM 20037: EU :n oikeushenkilöllisyyden vaikutukset ...................... . IIIIUM s 1:32/1996 20038: EU :n oikeusjfujestelmä, toiminta ja rahoitus ................. . IIIIUM s 1:17/1996 20039: EU :n perussopimukset, saattaminen ajan tasalle .............. . IIIIUM s 1:14/1996 20040: EU :n sosiaalirahaston tukemat toimenpiteet ..................... . 1/TM 20041: EU :n ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vahvistaminen II 2.3 20042: EU:n 113-komitea ................................................................ . II 5.1.2 20043: EU -kulukorvausten verokohtelu ...................................... . IIIIVM 5811996 20044: IIIIVM 215/1995 20045: EU -puheenjohtajuus, valmistautuminen ................................. . 1/VNK 20046: EU -päätösten julkaiseminen ja perusteleminen ............ . IIIIUM s 1:211996 20047: Euroalueen laajennus .......................................................... . IIIIVM s 4/1997 20048: Euroopan aseidenriisunta .............................................. . IIIUM K 4:111991 20049: Euroopan Neuvosto .............................................................. . II 4.2 20050: Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus ....................... . IIIIUM s 1:711996 20051: Euroopan parlamentti, lainsäädäntöasiat ....................... . IIIIUM s 1:18/1996 20052: Euroopan parlamentti, yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat ....... . IIII UM s 1:19/1996 20053: Euroopan talouskomissio (ECE) ................................. . II 5.1.8 20054: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjfujestö (ETY J) II 3.4 20055: Euroopan unioni .................................................... . 1/VNK 20056: Euroopan unionin jäsenmaat ja assosiaatiomaat II 8.2 20057: 368 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 20058: 20059: Euroopan unionin jäsenmaat .................................. . II 8.2.1 20060: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ................................ . IIIIUM s 1:24/1996 20061: Eurooppa-oikeus ................................................................. . II OM 20062: EY :n perustamissopimuksen 235 artikla ........................ . IIIIUM s 1:511996 20063: Finanssipolitiikka ............................................................... . IIVM 20064: Haja-asutusalueiden postitoiminta ................................... . IIIIVM 2211997 20065: Hakeyrittäjät, ympäristötuki ........................................ . IIIIMMM 105:1111998 20066: Hallinnon kehittäminen ..................................................... . IIVM 20067: IIVNK 20068: Hallinto, kunnat ja aluekehitys ........................................ . II SM 20069: Hallintolainkäyttö ................................................................ . IIIIOM 217/1995 20070: Hallituksen ohjelman toimeenpano .................................. . I 20071: Hallitus .................................................................. . I 20072: Hammashuollon korvaukset ..................................... . IIIISTM 104/1995 20073: Henkilöliikenteen laajuuden turvaaminen ................. . IIIILM 100: 12/1997 20074: Hiilidioksidipäästöjen alentaminen ............................. . IILM 20075: Hinausmaksu ............................................................ . IIIILM 105:16/1998 20076: Holhoustoimen organisaation uudistaminen .............. . IIIIOM 16/1995 20077: Huumausainelainsäädäntö .................................................. . IIIIOM 180/1992 20078: Huumepoliisiyksikkö ............................................ . IIIISM 152:2/1994 20079: HVK, III pilari .................................................................. . IIIIUM s 1:10/1996 20080: Hätäkeskusten eläkejäijestelyt ..................................... . IIIISM 111/1995 20081: Ihmisoikeuksien edistäminen ............................... . II UM 20082: Ihmisoikeuskysymykset YK-politiikassa ......................... . II 4.3 20083: Ihmisoikeuspolitiikka .......................................................... . II 4. 20084: Ihmisoikeusvalitukset ................................................... . II 4.4 20085: !kääntyneet pitkäaikaistyöttömät, palvelutarvesuunnitelma IIIITM 3:6/1996 20086: llmailulaitoksen voiton tulootus ...................................... . IIIILM 100:14/1997 20087: llmavoin.li~!:' ~entäjä~: sitoumusjärjestelmä .......................... . IIIIPLM 105:511998 20088: InnovaatiOJaiJestelmä. ................................................................ . IIIIKTM 72:911995 20089: Investointien suoja ............................................................. . II 5.1.6 20090: Investointikiinnostuksen herättäminen ..................... . II 5.3.1 20091: Itä-Timorin kysymys ........................................................... . IIIIUM 511997 20092: Itämeri-yhteistyö ................................................................. . II 8.1.3 20093: IVY-maat ............................................... . II 8.3.2 20094: Johtajavakuutus, vähennyskelpoisuus ....................... . IIIIVM 19811993 20095: Joukkoliikenne .................................................................... . IILM 20096: Joukkoviestintälainsäädäntö ...................................................... . IILM 20097: Julkinen puolustus, syytteestä vapautetun kulut ............... . IIIIOM 8211995 20098: Julkisten eläkkeiden kehittäminen ................................... . IIIIVM 11011992 20099: Julkisuus- ja salassapitosäännökset ....................... . IIIISM 5711994 20100: Junavaunutilaukset, Transtech Oy ......................... . IIIIKTM 220:2/1994 20101: Juomapakkausten lisävero .................................. . IIIIVM 30/1994 20102: Jäteveron laajentaminen .............................................. . IIIIVM 4811996 20103: Kaksoismandaatin kielto ......................................... . IIIIOM 35111994 20104: Kalanviljely, valtion ................................................................. . IIIIMMM 72:5/1995 20105: Kalastuksen valvonta ........................................................... . IIIIMMM 68/1997 20106: Kalatalous ............................................................. . IIMMM 20107: Kansainvälinen oikeus ........................................................ . II 7. 20108: Kansainvälinen turvallisuussitoumus .............................. . IIIIUM 17911997 20109: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö IIIIUM s 1/1995 20110: Kansainvälisen toiminnan päälinjat ...................... . II 1. 20111: Kansainväliset rahoituslaitokset ...................................... . IIVM 20112: Kansalaiskeskustelu ja eduskunnan informointi, HVK IIIIUM s 1:33/996 20113: Kansalaisuusasiat .................................................... . II SM 20114: Kansallinen ikäohjelma ............................... . IISTM 20115: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 369 20116: 20117: Kansallinen tukipaketti ja investointituet ..................... . IIIIMMM 103:6/1996 20118: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksenteko IIIIUM s 1:2111996 20119: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet IIIIUM s 1:2011996 20120: Kansallisten parlamenttien yhteistyö .............................. . II II UM s 1:16/1996 20121: Kansaneläke ........................................................................... . IIIISTM 7/1997 20122: Kansaneläkejfujestelmän uudistaminen ........................ .. IIIISTM 119/1995 20123: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen .............. .. IIIISTM 14111998 20124: IIIISTM 189/1996 20125: Kasvihuoneviljely, energiavero ......................................... .. IIIIVM 5511998 20126: Kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen .................. .. II 5.3 20127: Kauppa- ja teollisuusministeriö .......................................... . IIKTM 20128: IIIIKTM 20129: Kauppalaivaston kilpailukyky ............................................ . IILM 20130: Kauppapolitiikka ................................................... . II 5.1 20131: Kauppapolitiikka, kansainvälinen .................................. .. IIUM 20132: Kehitysyhteistyö ........................................................ . IIUM 20133: Kehitysyhteistyö, monenvälisen määrärahojen jako .......... .. IIIIUM 122:2/1992 20134: Kehitysyhteistyön kehittäminen ............................ .. IIIIUM K 9/1994 20135: Kehitysyhteistyön määrärahajakautuminen ................ . IIIIUM K 1111996 20136: Kehitysyhteistyöstrategia, pitkän aikavälin .................... .. IIIIUM 122:111992 20137: Keitele-Päijänteen kanava ........................................ . IIIILM 57:4311991 20138: Keksintötoiminta .......................................................... . IIKTM 20139: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat ........................ . IIIIKTM 72:10/1995 20140: Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyö .............................. . IIIIUM 72:111995 20141: Keski-Euroopan maat, Suomen suhteet ............................ . II 8.2.3 20142: Kestävä kehitys - ympäristöasiat, kansainvälinen toiminta II 6.5 20143: Kestävän metsätalouden rahoitus .................................... .. IIIIMMM 63/1996 20144: Kihlakuntauudistuksen seuranta ..................................... . IIIISM 86/1995 20145: K!!nte!st~n kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset IIIIYM 354/1992 20146: Knnte1stovero ........................................................................... . IIIIVM 50/1992 20147: Kilpailuneuvoston asema ....................................... .. IIIIKTM 243/1997 20148: Kirkollisasiat ....................................................................... . IIOPM 20149: Kirkon eläkelain valitusjäJjestelmä ................................ . IIIIOPM 194/1996 20150: Kiskobussitilauksen peruuntomineo ................................. . IIIILM 100: 1311997 20151: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen .................. . IIIIUM s 1:23/1996 20152: Konkurssilainsäädäntö ........................................................ . IIIIOM 183/1992 20153: Korkotukilainojen myöntövaltuus ................................. . IIIIMMM 241:2/1998 20154: Korvausten takaisinperintä ............................................... . IIIIOM 36/1992 20155: Kotieläintuotannon edellytykset ....................................... . IIIIMMM 145/1994 20156: Kotitalouden väliaikainen verotuki ................................ .. IIIIVM 85/1997 20157: Kotitaloustyön väliaikainen tukijfujestelmä .................. . IIIITM 90/1997 20158: Koulukuljetukset ................................................................ . IIIIOPM 126:611993 20159: Koululainsäädäntö .............................................................. . IIIIOPM 86/1997 20160: Koulutus ja kuntoutus, vaikutus eläkkeeseen .............. . IIIITM 21011996 20161: Koulutus ................................................................................. . IIIIOPM 126:4/1993 20162: Koulutus- ja tiedepolitiikka .............................................. . IIOPM 20163: Koulutuspäivärahajfujestelmän seuranta ...................... .. IIIISTM 21511997 20164: Kriisinhallinta ....................................................................... . II 3.1 20165: Kriminaalipotilaat, säännösten uudistaminen ................ . IIIISTM 226/1994 20166: Kriminaalipotilaiden hoidon kehittäminen .................... . IIIISTM 23111996 20167: Kuljettajatutkintojen vastaanottopisteet ............................ . IIIILM 63/1998 20168: Kulttuuripolitiikka ................................................................ . IIOPM 20169: Kulttuuritoimi ................................................................. . IIOPM 20170: Kunnallinen viranhaltija, palvelussuhdeturva .............. . IIIISM 44/1996 20171: Kunnallisessa virkasuhteessa oleva, palkkatodistus IIIISM 24/1996 20172: Kunnat ................................................................................... . IISM 20173: 370 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 20174: 20175: Kuntalain vaikutusten seuranta .......................... . III/SM 192/1995 20176: Kuntien eläkevakuutus .................................................... . III/SM 38/1998 20177: Kuntien kalleusluokitusjäijestelmä ..................... . III/VM 164/1995 20178: Kuntien sosiaali- ja terveyshuolto, valtionosuus .............. . III/STM 216/1997 20179: Kuntien valtionosuusjäijestelmä ................................ . III/SM 214/1991 20180: Kuntien valtionosuuslaki .................................................. . III/SM 149/1996 20181: Kuntoutus, erityisryhmien ....................................................... . III/STM 155/1997 20182: Kymijoki-Mäntyhmju, kanavahanke ..................... . III/LM 105:15/1998 20183: Kypros, Suomen suhteet ...................................................... . II 8.2.3 20184: Lainsäädäntökysymykset, EU:n neuvostossa .................. . III/UM 235/1996 20185: III/UM 204/1995 20186: III/UM 234/1996 20187: Lainvalmistelun kehittäminen ja säädöstieto ................ . II OM 20188: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana .................... . III/TM 44/1986 20189: Lapsipoliittisen selonteon jatkotoimet ............................. . III/STM s 2/1995 20190: Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö, vähentäminen III/STM 3/1997 20191: Lasten päivähoito ...................................................... . III/STM 211/1994 20192: Lastensuojelun kustannukset ......................................... . III/STM 100: 15/1997 20193: Latinalainen Amerikka .................................................. . II 8.4.2 20194: Lehdistötuki ............................................................ . III/LM 105:20/1998 20195: Liikenneinfrastruktuuri ...................................... . I/LM 20196: Liikenneministeriö ................................................. . I/LM 20197: III/LM 20198: Liikenneturvallisuus I/LM 20199: Liikunnan tukeminen III/OPM 105:9/1998 20200: III/OPM 100:6/1997 20201: Liikunnan sääntely HVK:ssa ............................................. . III/UM s 1:4/1996 20202: Liikunta ................................................................................. . I/OPM 20203: Liikuntapaikkarakentaminen .......................................... . III/OPM 236/1997 20204: Liikuntapoliittinen selonteko ............................................ . III/OPM K 5:2/1996 20205: Lisämaksuvelvollisuus vakuutusmarkkinoinnissa III/STM 18/1997 20206: Lukion määrällisen sääntelyn purkaminen ....................... . III/OPM 176/1993 20207: Luonnonmukainen tuotanto ............................................ . III/MMM 103:7/1996 20208: Luonnonmukaisen tuotannon satovahingot ............ . III/MMM 142/1997 20209: Luonnonsuojelu .................................................................. . I/YM 20210: Luontaiselinkeinotilat, jatkuvuus ......................................... . III/MMM 54/1997 20211: Luotsausmaksut Saimaan alueella ................................... . III/LM 103:9/1996 20212: Luotsinkäyttövelvollisuus, poikkeukset ......................... . III/LM 14411997 20213: Lupajäijestelmien karsiminen ........................................... . III/VM 141/1993 20214: Lähi-itä ............................................................................... . II 8.4.4 20215: Lähialueyhteistyö ................................................................ . II 8.1.2 20216: Lähialueyhteistyö ............................................................... . III/UM 72:1/1995 20217: I/UM 20218: Länsi- Euroopan unioni WEU ......................................... . II 3.3 20219: Länsi-Balkan, Suomen suhteet ..................................... . II 8.2.5 20220: Länsimetro ........................................................... . III/LM 105: 18/1998 20221: Lääkkeiden erityiskorvattavuus ....................................... . III/STM 175/1997 20222: Läänikohtainen viehekalastusmaksu .............................. . III/MMM LA 4/1995 20223: Maa- ja metsätalousministeriö ........................................... . I/MMM 20224: III/MMM 20225: Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu .................................. . I/MMM 20226: Maahanmuuttoasiat ............................................................ . I/TM 20227: Maailman kauppajäijestö (WTO) ............................... . II 5.1.1 20228: Maanmittaus ............................................................. . I/MMM 20229: Maaseutu .............................................................................. . I/MMM 20230: Maaseutupoliittinen selonteko ............................................ . III/SM s 2/1993 20231: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 371 20232: 20233: Maatalouden tukijäijestelmät ................................... . IIIIMMM 148:111994 20234: Maatalouden kehitys ........................................................... . IIIIMMM 22111996 20235: Maatalous .............................................................................. .. 1/MMM 20236: Maataloustuotteiden kauppa .............................................. . IIIIMMM 39/1997 20237: Maatalousverotus ........................................... . III/VM 173/1994 20238: Maatalousyrittäjien työvahinkoturva ............................... . IIIISTM 20111997 20239: Maatilatalouden kehittämisrahasto ................................ . IIIIMMM 135/1998 20240: Maitohygienialain muuttaminen ............................. . IIIIMMM 25/1995 20241: Maitohygienialaki ..................................................... . IIIIKTM 25/1995 20242: Maitokiintiöt ........................................................................ . IIIIMMM 29/1997 20243: Maksukyvyttömyyden hallinta ........................................ . IIOM 20244: Merenkulkulainsäädännön valitusviranomainen IIIILM 68/1996 20245: Merenkulun veronhuojennukset ............................... . IIIIVM 19911993 20246: Merijatkoyhteydet Keitele-Päijänteen kanavalla .......... .. IIIILM 57:43/1991 20247: Metsäkeskukset .................................................................... .. IIIIMMM 117/1995 20248: Metsälaki ..................................................................... .. IIIIMMM 63/1996 20249: Metsänhoitoyhdistysten toiminta puukaupassa IIIIMMM 17111997 20250: Metsästys .................................................................. . 1/MMM 20251: Metsäsuunnitelma ja nuoren metsän hoito .................... .. IIIIMMM 212/1997 20252: Metsätalous ........................................................ . 1/MMM 20253: Mets~ti~~jen ~!mine'!. .. .................................................... .. IIIIMMM 197/1997 20254: MetsaviiJelyameiston n1ttävyys ............................................. . III/MMM 14611994 20255: Mikkelin lentokenttä .......................................... . IIIILM 105:17/1998 20256: Monenvälinen kehitysyhteistyö, määrärahojen jako ............ . IIIIUM 122:2/1992 20257: Moottoriajoneuvojen verorasitus ........................................ . IIIIVM 55/1998 20258: Määräenemmistöpäätökset EU :ssa ..................................... .. IIIIUM s 1:22/1996 20259: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus, rajavartiolaitos ............ . IIIISM 13111994 20260: N ato/EAPIPfP ....................................................................... . II 3.2 20261: N atura 2000 ........................................................................... .. 1/YM 20262: Nuoriso-ohjelma, kansliapäällikkötyöryhmän .......................... . IIIITM 11:8/1995 20263: Nuorisotoimi ......................................................................... . 1/0PM 20264: Nuorten ohjaus koulutukseen .......................................... .. III/TM 75/1996 20265: Näyttöapurahat ............................................................... . III/OPM 158/1996 20266: OECD ................................................................................ . II 5.2.1 20267: Oikaisulautakunnat, menettely ................................... . IIIIVM 15/1998 20268: Oikaisulautakunnat ............................................................ . IIIIVM 5111997 20269: Oikeudenkäyntikulut ......................................................... .. IIIIOM K 5:111996 20270: Oikeushenkilön rangaistusvastuu.............................................. . IIIIOM 95/1993 20271: Oikeusministeriö ..................................................................... . II OM 20272: IIIIOM 20273: Oikeusturva ja oikeuslaitos ............................................. .. IIOM 20274: Ojitustoimitusten kustannusten jakautuminen ............ .. IIIIMMM 6711997 20275: Oluttuomisten rajoittaminen ............................................ . IIIISTM 1111996 20276: Omaishoitajien aseman seuraaminen .............................. .. IIIISTM 166/1997 20277: Onnettomuuksien tutkiota ................................................ . IIIIOM 107/1996 20278: Opettajankoulutukseen valikoituminen ........................ .. IIIIOPM K 6/1995 20279: Opettajankoulutuksen virkavapausjärjestelmä ........... .. IIIIOPM 138/1996 20280: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus IIIIOPM K 6/1995 20281: Opetusalan koulutuskeskus .......................................... . IIIIOPM 127/1997 20282: Opetusalan eläkejäijestelyt ...................................... . III/VM 7011998 20283: Opetusministeriö ............................................................ . IIIIOPM 20284: 1/0PM 20285: Oppilaanohjaus IIIIOPM 176/1993 20286: Oppisopimuskoulutus IIIIOPM 105:711998 20287: IIIIOPM 200/1993 20288: Osakkeiden myyntivoitot IIIIVM 25111998 20289: 372 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 20290: 20291: Oseania ................................................................................ . II 8.4.3 20292: Paikallishallinnon uudistaminen ...................................... . III/SM 100/1990 20293: Paikalliskilpailun edistäminen, telepalvelut ....................... . III/LM 163/1996 20294: Pakolais- ja siirtolaisasiat, alue- ja paikallishallinto III/SM 125/1995 20295: Pakolais- ja maahanmuuttoasiat ....................................... . I/TM 20296: Pakolaisapu, kehitysyhteistyömäärärahat ............................... . III/UM 100:111997 20297: Pakolaishakemusten käsittely .................................... . IIII UM 105:2/1997 20298: Pakolaispolitiikka .............................................. . II 4.5 20299: Pakolliset varaukset, vähennyskelpoisuus ..................... . III/VM 198/1993 20300: Palkkatodistus, kunnallisessa virkasuhteessa olevan III/SM 24/1996 20301: Palvelussuhteet, eräiden eläkeoikeus ........................... . III/OPM 316/1992 20302: Pankkituki ...................................................................... . I/VM 20303: III/VM 375/1992 20304: III/VM 379/1992 20305: III/VM 176/1998 20306: Panttaus, toisen hyväksi ............................................ .. III/VM 129/1998 20307: Pelastushallinto ................................................................ . II SM 20308: Perhehoito, toimeksiantosopimussuhteinen ................... . III/STM 22/1996 20309: Perhekäsite, yhdenmukaistaminen ....................................... . III/VM 102/1997 20310: Perintö- ja lahjaverotus ............................................ . III/VM 68/1995 20311: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus .................... . III/VM 15/1996 20312: Perunan rengasmätä ................................................... . III/MMM 87/1995 20313: Perushyödykkeet ................................................................ . II 5.2.2 20314: Peruskoulu, valtionosuusperustelut ................................... . III/OPM 35/1995 20315: Perusoikeudet ...................................................................... . II OM 20316: Perustamiskustannusten valtionosuus ................. . III/STM 15111998 20317: Perustienpidon elvytyshankkeet ...................................... . III/LM 3:2/1996 20318: Perustienpidon rahoituksen jakoperusteet .................... . III/LM 100:911997 20319: Petoeläinten vahingot, korvaaminen ................................. . III/MMM 105: 1211998 20320: Petovahinkojen ennaltaehkäisy .......................................... . IIIIMMM 100:7/1997 20321: Pienten lasten hoitojärjestelmä, kehittäminen .................... . III/STM 208/1996 20322: Pienyritysten pääomahuolto, työeläkelaitosten kautta III/STM 24111996 20323: Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneiden palvelutarvesuunnitelma III/TM 3:6/1996 20324: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen ................. . III/VM 106/1996 20325: Pohjoinen ulottuvuus ............................................................. . II 2.4 20326: Pohjoinen Eurooppa ............................................................. . II 8. 20327: Pohjois-Amerikka .................................................... . II 8.4.1 20328: Pohjois-Suomen vanhat metsät, suojelun kompensaatiot III/YM 103: 14/1996 20329: Pohjoismaiden Investointipankki ............................. . III/VM 2:111998 20330: Pohjoismaiset yhteistyösuhteet ........................................ . II 8.1 20331: Poliisi ..................................................................................... . II SM 20332: PoliisiammattikorKeakoulun toiminta ............................. . III/SM 260/1996 20333: Poliisien virat, määrärahat ..................................................... . III/SM 103:211996 20334: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta III/SM 126:2/1993 20335: Poliisin henkilörekisterilaki .......................................... . III/SM 133/1997 20336: Polkumyynti ........................................................................ . II 5.1.3 20337: Porotalous ................................................................................. . I/MMM 20338: Postipalvelut ......................................................................... . III/LM 103: 1011996 20339: Postitoiminta ........................................................................... . III/LM 11:5/1995 20340: III/LM 49/1993 20341: Potilaspaluukuljetukset ..................................................... . III/LM 218/1996 20342: Puhelinpalveluiden haitat ................................................... . III/LM 163/1996 20343: Puolustushallinnon kehittäminen ....................................... . I/PLM 20344: Puolustusministeriö ............................................................. . III/PLM 20345: I/PLM 20346: Puolustuspolitiikka I/PLM 20347: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 373 20348: 20349: Puolustusvoimien henkilöstö .............................................. . IIIIPLM s 111997 20350: Puolustusvoimien poliisitoiminta ....................... . III/PLM 57/1995 20351: Puolustusvoimien toimintamenomääräraha ........................ . IIIIPLM 105:4/1998 20352: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset IIIIPLM 105:3/1998 20353: IIIIPLM 132/1996 20354: Puutarhatalous ...................................................................... . I/MMM 20355: Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, käyttäminen ............. . IIIISTM 100: 16/1997 20356: Raha-automaattiyhdistyksen avustukset .................... . IIIISTM 105:23/1998 20357: Rahaliiton kolmas vaihe, Suomen liittyminen ............ . IIIIVM 135:2/1994 20358: Rahanpeson estäminen ja selvittäminen ...................... . III/SM 158/1997 20359: Rahoitusjäijestelmän tervehdyttäminen, tiedonanto IIIIVM 152:6/1994 20360: Rahoituslaitokset, kansainväliset .............................................. . I/VM 20361: Rahoitusmarlddnat ............................................................. . IIVM 20362: Rahoitusmarlddnoiden tila ............................................... . IIVM 20363: Rajavartiolaitos ......................................................................... . IISM 20364: Rajoitetut taksiluvat ............................................................ . IIIILM 218/1996 20365: Rakennuskustannukset .............................................. . III/YM 105:26/1998 20366: Rakentaminen ...................................................................... . I/YM 20367: Rangaistusten täytäntöönpano ............................................ . IIOM 20368: IIIIOM 23/1990 20369: Rauhanturvaamistoiminta ................................................. . IIPLM 20370: Rauhanturvatoiminta, YK:n .................................................. . II 6.4 20371: Rautatieliikenteen kilpailu .................................................. . I/LM 20372: Rekisteritoimistot ja valtion paikallishallinto ............... . III/SM 154/1991 20373: Riistatalous ............................................................. . IIMMM 20374: Rikoksentoijunta ......................................................... . IIOM 20375: Rikollisuuden vastustaminen ..................................... .. IIOM 20376: Rikoslain uudistus ja vankeinhoito ................................. . IIOM 20377: Rikosten selvittäminen ........................................................ . I/SM 20378: Riskirahoitus, pienten yritysten .................................... . IIIIKTM 152:23/1994 20379: Rokottaminen, lapsen saattaminen työaikana ............... . III/TM 44/1986 20380: Saamen kielen huolto, pohjoismainen yhteistyö ............. . IIIIOM 103:111996 20381: Saimaan jäänmUITOn avustaminen .......................... . IIIILM 72:8/1995 20382: Saimaan sisäinen jäänmurto ...................................... . IIIILM 3:3/1996 20383: Sairaaloiden peruskoijaustarve .............................. . IIIISTM 105:22/1998 20384: Sairaanhoitokorvaus ............................................................ . III/STM 233/1996 20385: Sairauspäivärahajäijestelmä ja kuntoutus, uudistus III/STM 124/1995 20386: Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus .............. . IIIISTM 28/1996 20387: Sairausvakuutusmaksu, eräiden eläkeläisten ......................... . IIIIVM 6311997 20388: Samaa sukupuolta olevat kumppanit, oikeudellinen asema IIIIOM LA 26/1996 20389: Satamia koskeva kokonaisselvitys .................................. . IIIILM 103:1111996 20390: Satovahingot, luonnonmukaisen tuotannon .............................. . IIIIMMM 14211997 20391: Satovahinkokorvaukset ..................................................... . IIIIMMM 241:111998 20392: Seinäjoen lentokenttä .......................................... . III/LM 105:17/1998 20393: Seksuaalirikossäännökset, soveltaminen ...................... . IIIIOM 6, 117/1997 20394: Seurakuntien yhteisöverotuotto ....................................... . IIIIVM 54/1998 20395: Seutu- ja kaupunkilippujen tukeminen ........................... . IIIILM 105:19/1998 20396: Siemenhuolto ....................................................................... . IIIIMMM 204/1996 20397: IIIIMMM 217/1998 20398: Siemenkauppa ja siemenhuolto ......................................... .. IIIIMMM 21111997 20399: Siemenperunan laatuvaatimukset ....................................... . III/MMM 364/1994 20400: Sisäasiainministeriö .............................................................. . I/SM 20401: IIIISM 20402: Sisäinen turvallisuus I/SM 20403: Siviilipalvelushakemus IIIITM 15211998 20404: Soneran omistuspohja IILM 20405: 374 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 20406: 20407: Sopimushoito, huumeista riippuvaisten ................................... . IIIIOM 18011992 20408: Sosiaali- ja terveysministeriö ............................................... . 1/STM 20409: IIIISTM 20410: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko .................... . IIIIVM K 8:7/1992 20411: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, ehkäisevä ................. . 1/STM 20412: Sosiaali- ja terveyspalvelut, laadunvalvonta ....................... . IIIISTM 22/1996 20413: Sosiaali- ja terveydenhuolto, kuntien, valtionosuus IIIISTM 216/1997 20414: Sosiaali- ja terveyspalvelut ................................................ . 1/STM 20415: Sosiaalinen ulottuvuus EU :ssa .......................................... . IIIIUM s 1:11/1996 20416: Sosiaaliturvamaksut ............................................................ . IIIISTM 170/1996 20417: Sosialistimaat, entiset, Suomen kauppa ........................... . IIIIUM K 6:4/1993 20418: Sotilaallinen kriisinhallinta, EU ja WEU ............................. . IIIIUM s 1:3111996 20419: Suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa IIIIOM 48/1998 20420: Sukupuolten välinen tasa-arvo EU :ssa ..................... . IIIIUM s 1:8/1996 20421: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden kanssa IIIIUM K 6:4/1993 20422: Suomen Pankin virkamiehet, laki .................................... .. IIIIVM 261/1996 20423: Suomen Pankki ................................................................... . 1/VM 20424: Suomen toiminta HVK:ssa ................................................. . IIIIUM s 1:2611996 20425: Suomen toiminta Euroopan unionissa ............................. . II 2. 20426: Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin ............ . II 8.4 20427: Sveitsi, Suomen suhteet .......................................................... . II 8.2.4 20428: Syljinnän kieltäminen EU :ssa .......................................... .. II II UM s 1:811996 20429: Syljäytymisvaarassa olevat nuoret ......................... . IIIIOPM 72:4/1995 20430: Säädöshierarkian toteuttaminen HVK:ssa ..................... . IIIIUM s 1:111996 20431: Säästökassatoiminta ............................................................... . IIIIVM 11:111995 20432: IIIIVM 126:3/1993 20433: Taide ........................................................................ . 1/0PM 20434: Taidehallinto, valtion .................................................... . IIIIOPM 17/1997 20435: Takaajan asema ..................................................... . IIIIOM 183/1992 20436: Taksiluvat, rajoitetut ..................................................... . IIIILM 218/1996 20437: Talletussuoja ........................................................................... . 1/VM 20438: Taloudellinen yhteistyö ................................................ . II 5.2 20439: Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön jäljestö OECD II 5.2.1 20440: Talous- ja rahaliittokysymykset HVK:ssa ...................... . IIIIUM s 1:6/1996 20441: Talous- ja finanssipolitiikka ............................................... . 1/VM 20442: Talousarvio ........................................................................... . 1/VM 20443: Talousarvioesitysten perustelut ........................................... . IIIIVM 194/1993 20444: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu ................ . IIIISTM 179/1994 20445: Tasa-arvokysymykset ......................................................... . 1/STM 20446: Teattereiden aseman turvaaminen ..................................... . IIIIOPM 215/1994 20447: Teattereiden avustusmäärärahat ......................................... . IIIIOPM 100:5/1997 20448: Teiden kehittämishankkeet ................................................ . IIIILM 100: 10/1997 20449: TEKES, myöntämisvaltuudet ....................................... . IIIIKTM 72:9/1995 20450: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit ................. . IIIIKTM 3:511996 20451: Tekstiilikysymykset ............................................................ . II 5.1.5 20452: Telakkatuen tilausvaltuudet ...................................... . IIIIKTM 241:4/1998 20453: Teleliikenteen tunnistamistiedot, oikeus saantiin ................ . IIIILM 163/1996 20454: Televiestintä .......................................................................... . 1/LM 20455: Terveydenhuollon eettinen lautakunta ......................... . IIIISTM 19/1998 20456: Terveyspal~~!ut ·····:::······.:······················································ 1/STM 20457: Terveyspohtnkka, ehkatseva .................................................. . 1/STM 20458: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi ............... . IIIIOPM 126:4/1993 20459: Tiedepolitiikka ...................................................................... . 1/0PM 20460: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhtenäistäminen IIIIVM 10611993 20461: Tieliikenteen verotus .................................................. . 1/VM 20462: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksesta .................... . IIIIOPM 215/1991 20463: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 375 20464: 20465: Tietoverkoissa oleva aineisto, käyttö opetuksessa ............. . IIIIOPM 170/1997 20466: Tieverkon kehittämishankkeet .............................. . IIIILM 241:3/1998 20467: Toimeentulotuki ..................................................................... . IIIISTM 21711997 20468: Toimeentuloturvan alue ....................................................... . IISTM 20469: Toissijaisuusperiaate, pöytäkirjan täsmentäminen IIIIUM s 1:1511996 20470: TOJ:junta-ainevalmisteiden tutkimus ................................ . IIIIMMM 14111997 20471: Tornionjoen kalastus ............................................................. . IIIIMMM 78/1997 20472: Translech Oy, työllisyys ............................................ . IIIIKTM 220:211994 20473: Tukityöllistäminen ............................................................ . IITM 20474: Tulevaisuuden ennakointi ................................................. . IIIIVNK LA 22/1992 20475: Tulevaisuusselonteot, hallituksen ............................. . IIIIVNK LA 22/1992 20476: Tullietuuskohtelu, GSP ....................................................... . II 5.1.4 20477: Tullilainsäädäntö .................................................................. . IIIIVM 178/1995 20478: Tuloverolaki ............................................................... . IIIIVM 20011992 20479: Tuloverotus ............................................................... . IIVM 20480: Tupakoinnin vähentäminen ..................................... . IIIISTM 116/1993 20481: Turkki, Suomen suhteet .......................................................... . II 8.2.3 20482: Turvallisuuspolitiikka ........................................................... . IIPLM 20483: II 3. 20484: Tutkimuskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja .............. . IIIIMMM 198/1997 20485: Tutkintojen tunnustaminen ............................................... . IIIIVM 248/1996 20486: Työeläkejäijestelmän vakuutusmaksut ............................... . IIIISTM 202/1997 20487: Työeläkevakuutusyhtiöt ...................................................... . IIIISTM 255/1996 20488: Työelämän säätely ja kehittäminen ................................ . IITM 20489: Työllisyyskehitys .................................................................... . IITM 20490: Työllisyyslain muutosten vaikutusten seuranta ............ . IIIITM 210/1996 20491: Työllisyysmäärärahojen käyttö .......................................... . IIIITM 105:24/1998 20492: Työllisyysperusteiset investoinnit .......................... . IITM 20493: Työllisyyspolitiikka ............................................................... . IIIITM 126:19/1993 20494: Työllisyystoimenpiteet kunnissa ......................................... . IIIITM 152:2811994 20495: Työllisyysvarojen käyttö vesihuoltotöihin ...................... . IIIIMMM 100:8/1997 20496: Työllisyyttä edistävät koulutustoimenpiteet ....................... . IITM 20497: Työmarkkinajäijestelmän muutokset .............................. . IIIITM 172/1995 20498: Työmarkkinatuen omavastuu ........................................... . IIIISTM 8811997 20499: Ty~m~n~~den toiminnan edistäminen ...................... . IITM 20500: Tyoministeno .......................................................................... . IITM 20501: IIIITM 20502: Työolot ja työsuojelu .......................................................... . IISTM 20503: Työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus ........................... . IIIITM 178/1996 20504: Työsuhderekistereiden kehittäminen .............................. . IIIISTM 202/1997 20505: Työsuojelu .................................................................. . IISTM 20506: Työttömyysturva ................................................................. . IISTM 20507: Työttömyysturvan työssäoloehto, kertyminen ................ . IIIISTM 223/1998 20508: Työttömyysturvan peruspäivärahan taso .......................... . IIIISTM s 4/1996 20509: Työttömyysturvauudistuksen seuranta ........................... . IIIISTM 72/1996 20510: Työttömyysvakuutusrahasto ...................................... . IIIISTM 64/1998 20511: Työvoima- ja elinkeinokeskukset ..................................... . IIKTM 20512: Työvoimahallinnon uudistaminen ....................................... . IITM 20513: Työvoimapalvelut ............................................................... . IITM 20514: Työvoimapoliittiset toimenpiteet ...................................... . IITM 20515: Työvoimapolitiikan uudistukset ..................................... . IITM 20516: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, EU:n .............................. . IIIIUM s 1:27/1996 20517: IIIIUM s 1:28/1996 20518: IIIIUM s 1:29/1996 20519: IIIIUM s 1:30/1996 20520: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka II 20521: 376 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 20522: 20523: Ulkoasiainministeriö II UM 20524: IIIIUM 20525: Ulkomaalaishallinto II SM 20526: IIIISM 219/1994 20527: Ulkomailla työskentelevät, sosiaaliturva ......................... . II II UM 100:2/1997 20528: Ulkomaiset yliopistot, maksut ............................................. .. IIIIOPM 26311996 20529: Ulkopolitiikka ....................................................................... . 1/UM 20530: UNCTAD ........................................................................... II 5.1.7 20531: Unionin kansalaisuus, oikeudet ............................................ . IIIIUM s 1:9/1996 20532: U ppopuiden ja uittojätteiden poistaminen ............. . IIIIMMM 17/1995 20533: Vaalirahoituksen avoimuus ........................................... . IIIIOM 4811998 20534: Vahingonkorvausten vähennysoikeus ............................... . IIIIVM 12911998 20535: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus .............................. . IIIIOPM 15911996 20536: Vaikeavammaiset yrittäjät, arvonlisävero ............... . IIIIVM 152:5/1994 20537: V akuuksien hoito ..................................................... . IIIISTM 253/1994 20538: V akuuloskorvausten arvonlisävero-osuus .............. . IIIIVM 168/1995 20539: Vakuutusmaksuvero, kansainväliset kilpailuolosuhteet IIIIVM 12811990 20540: Vakuutussopimuslaki ......................................................... . IIIIOM 114/1993 20541: V akuulostarkastuksen voimavarat, kehittäminen .............. . IIIISTM 24111996 20542: Valmisteverot ....................................................................... . 1/VM 20543: V almisteverotus ....................................................... . IIIIVM 237/1994 20544: V altatie 2 kunnostaminen ..................................... . IIIILM 105:14/1998 20545: Valtiollinen jfujestelmä ja hallinto ..................................... . II OM 20546: Valtion omaisuuden myynti, liikenneinfrastruktuuri IIIILM 105:13/1998 20547: Valtion omaisuuden myyntituotot .................................... . IIIILM 103:8/1996 20548: Valtion omistajapolitiikka ................................................... . 1/KTM 20549: Valtion rahoitustoiminta ................................................... . 1/KTM 20550: Valtion taidehallinnon kehittäminen .............................. . IIIIOPM 17/1997 20551: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka .................... . 1/VM 20552: Valtion virkaehtosopimuslain muutoksen seuranta IIIIVM 11311995 20553: Valtion virkamieslaki .............................................. . IIIIVM 29111993 20554: Valtionapupäätökset, yritysten toimintaedellytykset IIIIKTM 69:4/1991 20555: V aitioneuvoston kanslia ....................................................... . 1/VNK 20556: IIIIVNK 20557: Valtionosuusuudistus tietojenkeruu vaikutuksista ............ . IIIIOPM 215/1991 20558: Valtiontalouden hoito ........................................................ . 1/VM 20559: Valtiontalous .......................................................................... . 1/VM 20560: Valtionyhtiöiden yksityistäminen .................................... . IIIIKTM 3:4/1996 20561: V aitiosääntöuudistus .......................................................... . IIOM 20562: Valtiovarainministeriö ........................................................ . 1/VM 20563: IIIIVM 20564: Vammaisten koulut, taloudelliset toimintaedellytykset ....... . IIIIOPM 100:4/1997 20565: Vammaisten telepalvelut ...................................................... . IIIILM 16311996 20566: Vanhat metsät, Pohjois-Suomen, suojelun kompensaatiot IIIIYM 103:14/1996 20567: Vankeinhoito .......................................................................... . II OM 20568: Varainsiirtoverolain k01jaustarpeet ................................ . IIIIVM 12111996 20569: Varallisuusarvojen epärealistinen kohoaminen ............. . IIIIVM 43/1998 20570: Varusmieskoulutuksen menettävät varuskunnat IIIIPLM s 111997 20571: Vastaostot ................................................................................ . IIIIKTM 57:4/1991 20572: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarat ...................... . IIIIOPM 274/1996 20573: Veikkausvoittovarojen käyttö ................................... . IIIIOPM 105:8/1998 20574: Veitsiluoto Oy ja Enso-Gutzeit Oy, sulautuminen IIIIKTM 11:7/1995 20575: Veneilyasiain neuvottelukunta, toiminnan jatkuminen IIIILM 104:20/1988 20576: Venäjä ja IVY -maat .................................................... . II 8.3 20577: Venäjä ........................................................................... . II 8.3.1 20578: Verotuksen vähennysjfujestelmä, kehittäminen ................. . IIIIVM 102/1997 20579: 1999 vp Hallituksen kertomus 1998 377 20580: 20581: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus ................... .. III/VM 175/1994 20582: Verotuksessa sovellettavat korot ..................................... . IIIIVM 20211996 20583: Verotus .................................................................................. . 1/VM 20584: Verotus ja sosiaaliturva, uudistaminen ja yhteensovitus IIIIVM 28/1998 20585: Verotusmenettely ................................................................ . 1/VM 20586: Verotusmenettelyn kehittyminen ja yhdenmukaisuus IIIIVM 53/1998 20587: Vesivarat ............................................................................... . 1/MMM 20588: Veteraaniautojen verotus ................................................. . IIIIVM 264/1998 20589: Vienninedistäminen ................................................. . II 5.3.2 20590: Viittomakieli .............................................................. . III/OM 309/1993 20591: Vi.Xamieslaki ............................................................ . IIIIVM 29111993 20592: Vi.Xamiesten nimittäminen määräajaksi ....................... . IIIIVM 20111996 20593: Vuokra-asumisen perusparannuslainat ......................... . IIIIYM 44/1998 20594: Vuokratyövoiman välitys ja käyttö .................................. . III/TM 78/1996 20595: Väliyhteisöt ...................................................................... . III/VM 149/1998 20596: Väylä- ja luotsausmaksujen taso .............................. . IIIILM 144/1997 20597: WEU ................................................................... . II 3.3 20598: WTO ................................................................... . II 5.1.1 20599: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely ..................................... . IIIIKTM 295/1994 20600: Yhdistysrekisterin tehostaminen ............................ . IIIIKTM LA 93/1997 20601: Yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen ....................... . 1/VNK 20602: Yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat, Euroopan parlamentti IIIIUM s 1:19/1996 20603: YK:n sosiaali ja taloussektori .................................... . II 6.3 20604: YK:nrauhanturvatoiminta .................................... . II 6.4 20605: YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ............ . II 5.1.7 20606: YK-jäijestelmä ................................................. . II UM 20607: YK-refonni ........................................................................... . II 6.2 20608: YK-toiminta ja globaalikysymykset ................................ . II 6. 20609: Yleissivistävä koulutus ........................................................ . 1/0PM 20610: Ylimääräiset eläkkeet ........................................................ . IIIIVM 57:5/1991 20611: Yliopistojen lisämäärärahojen kohdentaminen III/OPM 152:10/1994 20612: Yliopistojen perusrahoitus ................................................ . III/OPM 105:6/1998 20613: Yliopiston kiinteistöjen vuokrataso .......................... . III/VM 130/1998 20614: Yliopistot .............................................................................. . 1/0PM 20615: Ympäristö- ja kehitysyhteistyö, kansainvälinen .............. . III/UM s 111995 20616: Ympäristö- ja valmisteverot, tieliikenteen verotus 1/VM 20617: Ympäristöasiat EU :ssa ........................................................ . III/UM s 1:12/1996 20618: Ympäristöministeriö ...................................................... . 1/YM 20619: IIIIYM 20620: Ympäristönsuojelu .............................................................. . 1/YM 20621: Ympäristötuki hakeyrittäjille ....................................... . IIIIMMM 105:1111998 20622: Ympäristövahinkovakuutus .............................................. . III/YM 82/1997 20623: Yrittäjien työttömyysturva ............................................ . IIIISTM 267/1994 20624: Yrityspalvelu, Seinäjoen paikallistoimisto ....................... . III/KTM 152:22/1994 20625: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet .................... . III/KTM 105:2111998 20626: Yritystuet ............................................................................. . 1/KTM 20627: K4/1999 vp 20628: 20629: 20630: 20631: 20632: EDUSKUNNAN 20633: PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS 20634: 1998 20635: 20636: * 20637: EDUSKUNNAN 20638: TALOUSVALIOKUNNALLE 20639: 20640: 20641: 20642: 20643: HELSINKI 1999 20644: ISSN 1237-4334 20645: 20646: OY EOITA AB, HELSINK11999 20647: SISÄLLYS 20648: 20649: Sivu Sivu 20650: SUOMEN PANKIN TOIMINTA .......... . 5 Maksujärjestelmät ................................... . 22 20651: Rahapolitiikka ......................................... . 5 Maksu- ja selvitysjärjestelmien 20652: Inflaatio vaimeni ..................................... . 6 20653: yleisvalvonta ....................................... . 22 20654: Maksujärjestelmäpalveluiden tarjonta ja 20655: Talouskasvu hidastui ............................... . 7 20656: Kokonaistuotannon kasvu siirtyi 20657: sekkitilijärjestelmän kehittäminen ....... . 23 20658: T ARGETin toiminta alkaa .................. . 24 20659: kotimaisen kysynnän varaan ................ . 7 Muut kotimaiset järjestelmät ............... . 24 20660: Työttömyys väheni edelleen .................. . 8 20661: Lainsäädännön kehittäminen .................. . 25 20662: Julkisen talouden rahoitusasema parani. 8 20663: Yhteistyö pankkien kanssa ...................... . 25 20664: Rahapolitiikka keveätä pienestä 20665: koronnostosta huolimatta ................... . 9 20666: Suomen lyhyet korot EU-maiden Maksuvälinehuolto ................................... . 26 20667: matalimpia ........................................... . 9 20668: Markan arvo ERMissä vakautui .......... . 10 20669: Käteisrahamäärän kasvusuunta jatkui .... . 26 20670: Setelistön kiertonopeus hidastui .............. . 27 20671: Venäjän kriisin puhkeaminen sai aikaan 20672: Seteleiden väärennökset pysyivät 20673: suuria vaihteluja kansainvälisillä 20674: rahoitusmarkkinoilla ............................ . 10 20675: vähäisinä ............................................. . 28 20676: Euromaiden ohjauskorot yhtenäistettiin 20677: Metallirahavirrat vähenivät ..................... . 28 20678: vuoden lopulla ...................................... . II 20679: Euran tulo alkaa näkyä ........................... . 28 20680: Päävaluuttojen väliset kurssit vaihtelivat 20681: paljon ................................................... . 12 EMU-valmistelu ja muu EU-toiminta ....... . 29 20682: Muuntokurssit vahvistettiin .................. . 12 Valmistautuminen talous- ja rahaliiton 20683: Ulkoinen tasapaino, pankkien luotonanto 20684: ja rahan määrä .................................... . 12 kolmanteen vaiheeseen ........................ . 29 20685: Vaihtotaseen ylijäämä kasvoi hieman ... . 12 Toukokuun historialliset päätökset ....... . 29 20686: EKP:n organisaatio ............................. . 20687: Pörssikurssien nousu heikensi ulkomaista 20688: Euroalueen yhteinen rahapolitiikka 20689: nettovarallisuusasemaa ........................ . 13 20690: EKPJ:n vastuulla ................................. . 30 20691: Pankkien luottokanta kasvoi selvästi .... . 13 Komiteoilla tärkeä rooli valmistelussa .. . 20692: Rahan määrän kasvu pysyi maltillisena . 14 30 20693: Rahakomitea EMU-valmistelujen 20694: Euroopan keskuspankin rahapolitiikan 20695: valmistelu ............................................ . 14 osapuoli ............................................... . 31 20696: Jäsenmaiden talouspoliittinen yhteistyö. 31 20697: Euroalueen ulkoinen edustautuminen .... . 31 20698: Rahoitusmarkkinat .................................. . 16 20699: Rahapolitiikalle tavoite ja välineistö ..... . 32 20700: Maksu- ja selvitysjärjestelmät toiminta- 20701: Rahoitussektorin rakennemuutos ........... . 17 valmiit ................................................. . 32 20702: Pankit .................................................. . 17 Pääoman ja valuuttavarannon siirrot 20703: Pääomamarkkinat ............................... . 17 EKP:lle ............................................... . 32 20704: Pankkien kannattavuus ja tehokkuus ...... . 19 Rahoitustulonjako aluksi siirtymä- 20705: Osakemarkkinat, sijoitusrahastot ja säännöksin ........................................... . 33 20706: johdannaismar~kina! ···.:·.:··::····.:············ 19 Keskuspankkien kirjanpito yhtenäiseksi 33 20707: Rahoitusvalvonta Ja -lamsaadanto .......... . 21 EKPJ:n asema rahoitusvalvonnassa ..... . 33 20708: 20709: 390005F 20710: 4 20711: 20712: Sivu Sivu 20713: EM V-lainsäädäntö valmis ennen vuoden- SUOMEN PANKIN HALLINTO JA 20714: vaihdetta .............................................. . 34 PANKKIVALTUUSTON 20715: Eurosetelien ja -me tallirahojen tuotanto 34 KÄSITTELEMIÄ ASIOITA .............. . 49 20716: Tilastointi EMU-aikaan ...................... . 35 20717: SUOMEN PANKKI .............................. .. 49 20718: Tietojärjestelmien muutokset mittavia .. . 35 20719: Vuodenvaihteen tapahtumat ................. . 36 Laki Suomen Pankista ............................ . 49 20720: ERM II-valuuttakurssijärjestelyt ........ . 36 Euroopan keskuspankkijärjestelmä 20721: Pohjoismaiden keskuspankkien välinen (EKPJ) ja eduskunta .............................. .. 49 20722: valuuttatukisopimus purettiin ............. . 36 Kreikan drakman liittäminen Euroopan 20723: Kotimainen ED-yhteistyö ....................... . 36 valuuttajärjestelmän valuuttakurssi- 20724: mekanismiin ja Irlannin punnan 20725: Muu kansainvälinen yhteistyö .................. . 37 keskuskurssin uudelleenmäärittely 20726: ecuun nähden ..................................... .. 50 20727: Kansainvälinen järjestelypankki ............. . 37 Suomen markan ja euron välinen muunto- 20728: Kansainvälinen valuuttarahasto .............. . 37 kurssi ................................................... . 50 20729: Tekninen apu .......................................... . 38 Tilintarkastus .......................................... . 50 20730: Muu kansainvälinen toiminta ................. . 39 Lainausliikkeen ja valuuttakaupan 20731: tarkastus ............................................. . 50 20732: Inventoinnit ja haarakonttorien 20733: Valuuttavaranto ...................................... .. 39 tarkastukset ........................................ . 50 20734: Setec Oy .................................................. . 51 20735: Kertomus E.J. Längmanin rahastojen 20736: Tilinpäätös ............................................... . 40 toiminnasta ......................................... . 51 20737: 40 Suomen Pankin eläkesäännön muutoksia 51 20738: Tuloslaskelma ......................................... . 20739: Eläkevarauksen korko 1999 ................... .. 51 20740: Tase ........................................................ . 42 20741: Johtokunta .............................................. . 52 20742: Tilinpäätöksen liitteet .............................. . 44 Pankkivaltuusto ...................................... . 52 20743: Tilinpäätöksen kommentit ...................... . 46 Tilintarkastajat ....................................... .. 52 20744: Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö ........ . 46 20745: Tuloslaskelman kommentit .................. . 46 20746: Taseen kommentit .... ............................ . 47 RAHOITUSTARKASTUS ..................... . 53 20747: 20748: 20749: Kertomuksen luvut perustuvat 20750: vuoden 1999 helmikuussa 20751: käytettävissä olleisiin tietoihin. 20752: 5 20753: 20754: 20755: 20756: 20757: SUOMEN PANKIN TOIMINTA 20758: 20759: Rahapolitiikka Kokonaistuotannon kasvu hidastui Suomessa 20760: vuoden 1998 aikana. Viennin kasvu oli vielä al- 20761: Olosuhteet rahapolitiikan harjoittamiselle pysyi- kuvuonna voimakasta, mutta hiipui vuoden lop- 20762: vät suotuisina vuonna 1998. Kokonaistaloudelli- pupuolella ja kasvun painopiste siirtyi selkeästi 20763: nen kehitys oli myönteistä, ja luottamus rahata- kotimaiseen kysyntään. Työttömyys väheni kas- 20764: loudelliseen vakauteen jatkui. Inflaatio hidastui vun johdosta ja julkisen sektorin rahoitusalijää- 20765: vuoden kuluessa, mihin myötävaikutti öljyn ja mä ja velka supistuivat. Myös valtiontalouden 20766: muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahin- alijäämä supistui yhä, mutta rakenteellinen ali- 20767: tojen lasku. Inflaatiota puolestaan ylläpitivät jäämä jäi edelleen suureksi. Kotimaiset rahoitus- 20768: suurelta osin asuntojen hintojen ja vuokrien nou- markkinat olivat likvidit, ja valtio rahoitti lähes 20769: su sekä eräiden palvelujen kallistuminen. koko alijäämänsä kotimaisista lähteistä. 20770: Euroopan talouksien lähentyminen eteni. Rahapolitiikka oli vireään taloudelliseen toi- 20771: Hintojen nousuvauhti hidastui euromaissa vuo- meliaisuuteen nähden edelleen keveää. Tosin 20772: den 1998lopulla noin prosenttiin, korkotaso las- Suomen Pankki nosti ohjauskorkoa maaliskuus- 20773: ki historiallisen alhaiseksi ja julkisen talouden sa jo toisen kerran puolen vuoden kuluessa, kun 20774: alijäämät supistuivat edelleen. Toisaalta suhdan- inflaatio oli EU-maiden keskimääräistä inflaa- 20775: netilanteet euromaissa vaihtelivat ja inflaatioerot tiovauhtia nopeampaa. Suomen Pankki nosti täl- 20776: kasvoivat hieman. Taloudellinen tilanne Euroo- löin huutokauppakorkoa 0.15 prosenttiyksiköllä 20777: passa oli suotuisa talous- ja rahaliiton kolman- 3.40 prosenttiin. Tästä huolimatta rahapolitiikan 20778: nen vaiheen (rahaliitto) alkamiselle. ohjauskorot olivat koko vuoden EU-maiden 20779: Euromaiden talouskasvu nopeutui hieman matalimpien korkojen tasolla. Joulukuun alussa 20780: vuonna 1998. Vuoden mittaan kotimainen ky- euroalueen keskuspankit alensivat yhdessä oh- 20781: syntä tuki kasvua yhä selkeämmin. Julkisen ta- jauskorkojaan,jolloin Suomen Pankki laski huu- 20782: louden rahoitusasema parani hieman lähinnä ta- tokauppakoron 3.0 prosenttiin. Kansainvälistä 20783: loudellisen kasvun ansiosta. Eteneminen kohti kehitystä seuraten Suomen pitkäaikaiset markki- 20784: vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista tavoitetta nakorot laskivat historiallisen alhaisiksi. Vuoden 20785: kuitenkin pysähtyi, sillä monissa maissa raken- jälkipuoliskolla ne olivat 4-41/z %. Ero Saksan 20786: teelliset alijäämät pysyivät ennallaan tai kasvoi- vastaavaan korkoon oli vuoden alkupuoliskolla 20787: vat hieman. ja lopulla vain 0.1-0.2 prosenttiyksikköä, mutta 20788: Kaakkois-Aasiasta kesällä 1997 alkanut ta- kasvoi syksyllä hieman kansainvälisten rahoitus- 20789: louskriisi paheni vuoden 1998 keväällä, kun Ja- markkinoiden epävarmuuden vuoksi. 20790: panin pankkikriisin vakavuus paljastui. Venäjän Suomen markan asema Euroopan unionin 20791: velkojen uudelleenjärjestelyt sekä ruplan deval- valuuttakurssimekanismissa ERMissä pysyi va- 20792: vaatio kärjistivät edelleen kriisiä myöhäiskesällä. kaana koko vuoden. Alkuvuonna markka pysyt- 20793: Samanaikaisesti heikkeni sijoittajien luottamus teli Saksan markkaan nähden asetettua keskus- 20794: myös muiden kehittyvien maiden kykyyn selviy- kurssiaan vahvempana ja markan tulevaa raha- 20795: tyä talousongelmistaan. Kriisin heijastusvaiku- liiton kiinnittämiskurssia kohtaan esiintyi ajoit- 20796: tukset alkoivatkin näkyä sekä Euroopan että tain lieviä spekulaatioita. Kun rahaliittoon siir- 20797: Yhdysvaltain viennin kasvun heikentymisenä. tyvistä maista ja valuuttakurssien kiinnittämisen 20798: Euroopan ja Yhdysvaltain kotimainen kysyntä periaatteista oli vapun aikaan pidetyissä EU:n 20799: kasvoi kuitenkin erityisen paljon, mikä ylläpiti kokouksissa päätetty, markan kurssi pysyi koko 20800: maailmantalouden kasvua. loppuvuoden ajan hyvin lähellä keskuskurs- 20801: 6 20802: 20803: siaan. Suomen tuleva osallistuminen talous- ja suhdanne oli edennyt muita euromaita pitem- 20804: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen oli omiaan va- mälle. Sen sijaan tuontitavaroiden ja erityisesti 20805: kauttamaan markkaa, mikä näkyi siinä, että syk- energiatuotteiden halpeneminen hidasti tavaroi- 20806: syn rahoitusmarkkinahäiriöt eivät juuri vaikut- den hintojen nousua vuoden aikana. Suomen 20807: taneet markan kurssiin tai lyhyisiin korkoihin. hintojen 12 kuukauden nousuvauhti oli vuoden 20808: Yritykset ja kotitaloudet vahvistivat edelleen 1998 joulukuussa 0.8% yhdenmukaistetulla ku- 20809: rahoitusasemaansa. Ulkomaalaisten hallussa luttajahintaindeksillä mitattuna (taulukko). 20810: olevien suomalaisosakkeiden kurssien nousu hei- 20811: kensi ulkomaista nettovarallisuusasemaa, vaik- Taulukko. EU:n yhdenmukaistettu 20812: ka vaihtotaseen ylijäämä pysyi suurena. Suotui- kuluttajahintaindeksi 20813: sana jatkunut talouskehitys ja korkotason pysy- 20814: minen matalana vaikuttivat siihen, että sekä Joulukuu 1998 20815: asunto- että yritysluottojen kysyntä lisääntyi 12 kuukauden prosenttimuutos 20816: tuntuvasti ja pankkien markkamääräisen luotto- 20817: kannan kasvu nopeutui selvästi. Pankkitalletuk- EU 15 .................................. 1.0 20818: set lisääntyivät vain hieman. Rahan määrien kas- Belgia.................................. 0.7 20819: vu pysyi maltillisena ja vastasi hyvin talouden Espanja .......... ... .................. 1.4 20820: kokonaiskehitystä. Varoja siirrettiin edelleen uu- Hollanti .......................... ..... 1.5< 20821: siin tilimuotoihin ja sijoituskohteisiin. Irlanti .. .... .... ..... ..... .... .... ... ... 2.2 20822: Iso-Britannia....................... 1.5 20823: Italia.................................... 1.7 20824: Inflaatio vaimeni Itävalta................................ 0.5< 20825: Kreikka .. .... ...... ... ...... ... .... ... 3. 7 20826: Suomen kuluttajahintojen nousu jatkui vuoden Luxemburg.......................... 0.4 20827: 1998 ensimmäisen puoliskon aikana noin 2 pro- Portugali ... .......................... 2.8 20828: senttina, johon se oli kiihtynyt edellisen vuoden 20829: aikana. Kevään ja kesän aikana kuluttajahinto- Ranska................................ 0.3 20830: jen nousu hidastui alle euromaiden keskimääräi- Ruotsi.................................. 0.0 20831: sen tason. Vuoden loppupuoliskolla inflaatio Saksa................................... 0.4 20832: vaimeni edelleen sekä euromaissa että Suomessa. Suomi.................................. 0.8 20833: Tämä oli seurausta raaka-aineiden maailman- Tanska................................ 1.1 20834: markkinahintojen ja tuontihintojen laskusta. 20835: Palveluhintojen ja asumiskustannusten kallistu- Suomen koko tavarantuonnin markkamää- 20836: minen puolestaan nosti Suomen kuluttajahinto- räiset hinnat alenivat vuoden 1998 kuluessa 20837: ja. Hintatason vakautta tukivat työehtosopimus- 7.4 %. Vientihintojen vuoden 1997 puolivälissä 20838: ten mukaisena pysynyt palkkakehitys ja kilpai- alkanut nousu päättyi vuoden 1998 alussa, ja 20839: lun kiristyminen myös suljetulla sektorilla. Poh- hinnat laskivat koko vuoden ajan lievästi, kun 20840: jainflaatio-indikaattori, joka ei sisällä välillisiä erityisesti metsäteollisuuden vientihinnat aleni- 20841: veroja ja omistusasumisen pääomakuluja, nousi vat. Joulukuussa 1998 vientihinnat olivat 6.8% 20842: kuluttajahintaindeksiä hitaammin. alemmat kuin joulukuussa 1997, joten vaihto- 20843: Inflaatiopaineita vähensi erityisesti Aasian suhde parani. Teollisuuden tuottajahinnat laski- 20844: kriisin vauhdittama tuontihintojen halpenemi- vat tuntuvasti tuontihintojen alenemisen myötä. 20845: nen. Maailmantalouden kasvun hidastuminen Vuoden 1997 lopussa sovitut kaksivuotiset 20846: heikensi kysyntää, ja sen vuoksi raakaöljyn maa- maltilliset palkkasopimukset ja palkkaliukumien 20847: ilmanmarkkinahinnat laskivat huomattavasti vähäisyys pitivät työkustannusten kasvun piene- 20848: vuoden toisella neljänneksellä ja vuoden lopulla. nä. Nimellinen ansiotaso oli vuoden 1998 viimei- 20849: Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkki- sellä neljänneksellä 3.4% korkeampi kuin vuotta 20850: nahinnat laskivat selvästi. aiemmin. Ansiotason noususta neljä viidennestä 20851: Euroalueen ydinmaissa hintataso pysyi varsin johtui tammikuun 1998 yleisistä korotuksista. 20852: vakaana koko vuoden. Inflaatioerot euroalueen Loppu oli palkkaliukumaa, johon vaikuttivat 20853: maiden välillä suureuivat vuoden mittaan lieväs- myös muutokset työvoiman rakenteessa. Kun 20854: ti, kun hintojen nousu eräissä euroalueen reuna- liukumat olivat työn tuottavuuden eroista huoli- 20855: maissa kiihtyi hieman. Erityisen selvää oli palve- matta talouden eri sektoreilla huomattavan pie- 20856: luiden kallistuminen niissä maissa, joissa nousu- niä, ansiotasokehitys eri alojen välillä oli verra- 20857: 7 20858: 20859: ten tasaista. Yksikkötyökustannukset eli palkat sestä taloudellisesta kehityksestä heikentyivät 20860: ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut tuotet- selvästi vuoden loppupuolella. Vakaana pysynyt 20861: tua tuoteyksikköä kohti laskettuna kasvoivat kuluttajien luottamus, jota tukivat työllisyyden 20862: 0.5%. koheneminenja reaalitulojen kasvu, piti kulutus- 20863: Varallisuushintojen vahva nousu jatkui vuon- kysynnän kasvun vahvana. Vuonna 1998 yksityi- 20864: na 1998, joskin edellisvuotista hitaampana. nen kulutus oli selvästi suurempaa kuin lamaa 20865: Asuntojen hinnat olivat vuoden viimeisen neljän- edeltävä kulutus. Tuloja nostivat sopimuspalk- 20866: neksen aikana keskimäärin lähes kymmeneksen kojen korotukset vuoden alussa, palkkaliuku- 20867: korkeammat kuin vuotta aiemmin. Kysynnän mien lievä kasvu sekä inflaation hidastuminen. 20868: hiipumisen ja hintojen nousun hidastumisen Kotitalouksien vakaa luottamus taloudelli- 20869: myötä myös asuntojen uustuotannon kasvu hi- seen kehitykseen, velkaantuneisuudenjo pitkään 20870: dastui. jatkunut supistuminen ja alhaisina pysyneet luot- 20871: Kansainvälisen kehityksen myötä osakkeiden tokorot pitivät asuntojen hankinnan vilkkaana. 20872: hinnat nousivat vuoden alusta voimakkaasti Asuntojen kysyntää lisäsi voimakas muuttoliike 20873: myös Helsingin Pörssissä samalla kun osakkei- maan kasvukeskuksiin. Lähes puolet asuntoihin 20874: den vaihto lisääntyi tuntuvasti. Loppukesällä ja käytetystä rahoituksesta suuntautui asuinraken- 20875: alkusyksyllä kurssit alenivat huomattavasti, kun nusten peruskorjaukseen. Myös asuntoluottojen 20876: maailmantalouden kasvunäkymien ja kansain- kanta lisääntyi selvästi, mihin myötävaikutti lai- 20877: välisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus li- nojen leimaveron poistaminen keväällä. 20878: sääntyi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä osak- Uusien asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa, 20879: keiden hinnat kuitenkin nousivat merkittävästi. alhaiset ja vakaat korot sekä yritysten hyvä kan- 20880: Kantohintojen kesällä 1997 alkanut lasku kään- nattavuus pitivät yksityisten investointien kas- 20881: tyi nousuun vuoden 1998 alussa. Joulukuussa vun nopeana. Investointien kasvun painopiste oli 20882: kantohinnat olivat nousseet runsaat 5% edellisen edelleen rakennusinvestoinneissa, kun kiinteistö- 20883: vuoden joulukuusta. jen hintojen nousu oli lisännyt rakentamisen kan- 20884: Kuluttajien inflaatio-odotukset vaimenivat nattavuutta. Asuntoinvestointien kasvu hidastui 20885: vuoden mittaan, mikä heijasteli kuluttajahinto- edellisvuotisesta, kun valtion tuki asuntotuotan- 20886: jen nousun hidastumista. Joulukuussa kotitalou- nolle väheni. Teollisuuden kiinteät investoinnit 20887: det odottivat hintojen kohoavan lähimmän vuo- kotimaahan kasvoivat vain hieman. Metsäteolli- 20888: den aikana 1.2 %. Myös yritysten inflaatio-odo- suuden kapasiteetti oli lähes täyskäytössä syk- 20889: tukset olivat varsin maltillisia vuoden lopulla. syyn asti, mutta investointeja uuden kapasiteetin 20890: luomiseksi ei kuitenkaan aloitettu, vaan tyydyt- 20891: tiin parantamaan olemassa olevan kapasiteetin 20892: Talouskasvu hidastui tuottavuutta. Vuoden loppukuukausina teolli- 20893: suuden kapasiteetin käyttöaste aleni hieman 20894: Kokonaistuotannon kasvu siirtyi viennin kasvun hiivuttua. 20895: kotimaisen kysynnän varaan Teollisuustuotannon kasvun ja maltillisen 20896: kustannuskehityksen takia yritysten kannatta- 20897: Suomen vienti kasvoi tuntuvasti vielä vuoden vuus pysyi hyvänä. Suurin osa yritysten tuotan- 20898: 1998 alkupuolella vanhan tilauskannan turvin. nollisista investoinneista rahoitettiin tulorahoi- 20899: Aasian kriisin syveneminen ja laajeneminen alkoi tuksella. Samalla yritykset vähensivät edelleen 20900: kuitenkin näkyä kesäkuukausien aikana viennin velkaantuneisuuttaan. 20901: kuukausikasvun hidastumisena. Viennin mait- Finanssipolitiikka oli vuonna 1998lievästi ki- 20902: tainen jakauma muuttui huomattavasti. Vienti ristävää, kun valtion menot kasvoivat selvästi 20903: moniin Aasian maihin ja Venäjälle supistui, kun tuloja hitaammin. Julkinen kysyntä kasvoi mal- 20904: taas Eurooppaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin tillisesti, ja julkiset investoinnit supistuivat hie- 20905: suuntautunut vienti kasvoi merkittävästi. Vuon- man sekä säästämistoimien että kuntien rahoi- 20906: na 1998 tavaran- ja palvelujen viennin määrä tusaseman heikentymisen vuoksi. Julkisten me- 20907: lisääntyi 7 %. Sähkö- ja elektroniikkateollisuu- nojen osuus bruttokansantuotteesta pieneni 20908: den vienti kasvoi 24 %, kun muun teollisuuden edelleen. 20909: viennin kasvu jäi 1.5 prosenttiin. Kokonaistuotannon kasvu hidastui Suomessa 20910: Kuluttajien luottamus oman taloutensa vuoden 1998 jälkipuoliskolla viennin heikenty- 20911: myönteiseen kehitykseen pysyi vuoden 1998 ai- misen takia. Kasvu oli kuitenkin selvästi ripeäm- 20912: kana melko vakaana. Sen sijaan odotukset ylei- pää kuin euromaissa keskimäärin. Keskimäärin 20913: 8 20914: 20915: Suomen kokonaistuotanto vuonna 1998 oli 4.9% Myös Italian ja Ranskan työttömyysaste oli kor- 20916: suurempi kuin edellisenä vuonna, kun taas euro- keampi kuin Suomessa. 20917: maiden kasvujäi 2.8 prosenttiin. Suomen kasvua 20918: ylläpiti varsinkin loppuvuonna elektroniikka- ja 20919: sähköteollisuuden tuotannon voimakas lisäänty- Julkisen talouden rahoitusasema parani 20920: minen. Myös rakennustoiminta tuki kasvua. Ke- 20921: sästä alkaen kokonaistuotannon kasvu hidastui Valtiontalouden nopeana jatkuneen tasapainot- 20922: viennin ja rakennustoiminnan jyrkimmän nou- tumisen vuoksi julkisen talouden rahoitusasema 20923: suvaiheen tasoituttua. Kotimaisten palvelualo- vahvistui vuonna 1998 merkittävästi. Hyvän 20924: jen kasvu pysyi hyvänä yksityisen kulutuksen suhdannetilanteen ansiosta yritysten tuloskehi- 20925: vahvan nousun vuoksi. Tuonnin määrä lisääntyi tys, työllisyyden koheneminenja yksityisen kulu- 20926: hieman tuotannon kasvua nopeammin. tuksen voimakas kasvu lisäsivät verotuloja tun- 20927: Kapasiteetin puute ei vuoden alkupuoliskolla tuvasti. Työttömyyden väheneminen ja aikai- 20928: rajoittanut tuotannon kasvua. Vuoden loppu- sempina vuosina tehdyt säästöpäätökset rajoitti- 20929: puoliskolla kapasiteetin käyttöaste aleni vienti- vat menojen kasvua. Pitkään jatkuneen nopean 20930: kysynnän heikentymisen takia. Teollisuuden ja talouskasvun ansiosta valtiontalouden rahoitus- 20931: Työnantajain Keskusliiton barometritietojen alijäämä supistui selvästi. Vuonna 1998 julkinen 20932: mukaan kapasiteetin ja työvoiman puute olivat talous oli kokonaisuudessaan 6.7 mrd. markkaa 20933: vähäisiä, eikä niitä pidetty teollisuuden ja raken- ylijäämäinen, kun edellisenä vuonna alijäämää 20934: tamisen kasvun esteinä. Erityisesti rakennusteol- oli vielä 7.6 mrd. markkaa. Vaikka koko julkisen 20935: lisuuden kapasiteetin käyttöaste aleni ja suhdan- talouden rahoitusasema vuonna 1998 oli kan- 20936: nenäkymät heikkenivät vuoden lopulla tuntu- sainvälisesti vertailtuna hyvä, valtiontalouden 20937: vasti, mihin vaikuttivat vaisu vientikysyntä sekä alijäämä oli parantumisestaan huolimatta vielä 20938: odotukset kysynnän hiipumisesta myös koti- 2 % bruttokansantuotteesta. 20939: markkinoilla. Vuonna 1999 finanssipolitiikka on edelleen 20940: kiristävää. Julkisen talouden rahoitustilanne pa- 20941: ranee, vaikka tulojen kasvu hidastuu lähinnä ve- 20942: Työttömyys väheni edelleen rotuksen keventämisen ja talouden kasvuvauh- 20943: din hidastumisen vuoksi. Julkisen talouden brut- 20944: Työllisten määrä lisääntyi selvästi vuoden 1998 tokansantuotteeseen suhteutetun ylijäämän ar- 20945: aikana. Ripeänä jatkuneen tuotannon kasvun vioidaan kasvavan runsaaseen 2 prosenttiin 1 20946: myötä työpaikkoja tuli teollisuuden ohellaeniten prosentista vuonna 1998. 20947: liike-elämän palveluihin. Kauppa lisäsi työnteki- Hallitus päätti maaliskuussa 1998 vuosien 20948: jöitä, mutta rakentamisessa työllisten määrän 1999-2002 valtion talousarvioiden ohjeellisista 20949: kasvu pysähtyi. Myös yrittäjien määrä kasvoi menokehyksistä, joiden mukaan menot eivät 20950: pitkään jatkuneen vähenemisen jälkeen. Osa-ai- kasva määrällisesti vuosina 1999-2002. Vuoden 20951: katyötä tekevien osuus työvoimasta lisääntyi hie- 1999 osalta talousarviossa menot ovat pienem- 20952: man, mutta määräaikaisten työsuhteiden osuus mät kuin tässä kehyksessä. Kaiken kaikkiaan 20953: niin uusista työsuhteista kuin kaikista työsuh- nämä säästöt yhdessä aiemmin päätettyjen me- 20954: teista alkoi lievästi supistua. Vuonna 1998 työlli- noleikkausten kanssa kasvattavat säästöjen ko- 20955: siä oli keskimäärin 52 750 henkeä enemmän kuin konaismäärän 22 mrd. markkaan vaalikautena 20956: vuotta aiemmin. 1995-1999. Vuodesta 1991 alkaen säästöt ovat 20957: Työvoiman kysynnän kasvu ja työikäisen yhteensä 10% vuoden 1996 bruttokansantuot- 20958: väestön määrän lisääntyminen kasvattivat myös teesta. Lähivuosina julkisen talouden ylijäämä 20959: työvoiman tarjontaa ja hidastivat siten työttö- jatkaa kasvuaan. Hallituksen syyskuussa EU:n 20960: myysasteen laskua. Kausivaihtelusta puhdistettu neuvostolle jättämän ensimmäisen vakausohjel- 20961: työttömyysaste oli joulukuussa 10.6 %. Koko man mukaanjulkisen talouden ylijäämä ja velka- 20962: vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi tuli suhde kehittyvät aiempia arvioita suotuisammin 20963: 11.4 %, mikä on 1.2 prosenttiyksikköä pienempi tulevina vuosina. Julkisyhteisöjen alijäämä pois- 20964: kuin vuotta aiemmin. Nuorten ja pitkäaikais- tui jo vuonna 1998. Vakausohjelman mukaan 20965: työttömien määrä väheni huomattavasti. Suo- ylijäämä pysyy vuosina 1999-2002 runsaana 20966: men työttömyysaste vuonna 1998 oli hieman 2 prosenttina ja velkasuhde supistuu noin 40 pro- 20967: suurempi kuin euromaissa keskimäärin. Euro- senttiin. Luku on EMU-maiden toiseksi pienin 20968: maista korkein työttömyysaste oli Espanjassa. Luxemburgin jälkeen. 20969: 9 20970: 20971: Valtion velka kasvoi vuoden 1998 loppuun Aasian kriisin maailmantalouden kasvua ja 20972: mennessä 427 mrd. markkaan. Velka kasvoi inflaatiota heikentävät vaikutukset alkoivat hei- 20973: edellisen vuoden lopusta 5 mrd. markkaa, mutta jastua kansainväliseen korkotasoon jo vuoden 20974: supistui 63 prosenttiin suhteutettuna bruttokan- 1997 lopulla. Pitkien korkojen yleismaailmalli- 20975: santuotteeseen. Valtio sai ennakoitua runsaam- nen lasku jatkui vuoden 1998 alkupuoliskolla. 20976: min tuloja omaisuutensa yksityistämisestä, mikä Maaliskuussa Suomen valtion kymmenen vuo- 20977: yhdessä ripeän talouskasvun kanssa hidasti velan den (huhtikuussa 2008 erääntyvän lainan) obli- 20978: kasvua. Viime vuosien tapaan valtio rahoitti gaatiokorko laski 5 prosenttiin ja ero Saksan 20979: vuonna 1998 alijäämäänsä pääosin kotimaisista vastaavaan pitkään korkoon supistui 0.1 pro- 20980: rahoituslähteistä. Tärkeimpinä näistä ovat olleet senttiyksikköön. Myös lyhytaikaiset markkina- 20981: TEL-rahastot, jotka ovat sijoittaneet ylijää- korot laskivat hieman vuoden 1998 alussa, mutta 20982: määnsä runsaasti valtionobligaatioihin. Valtion nousivat keväällä uudelleen huutokauppakoron 20983: valuuttamääräisten luottojen kanta supistui noin nostoa seuraten. Suomen kolmen kuukauden 20984: neljännekseen bruttokansantuotteesta vuonna markkinakorko kohosi tällöin muutaman kuu- 20985: 1998. kauden ajaksi hieman Saksan vastaavaa korkoa 20986: korkeammaksi. 20987: Euroopan unionin valuuttakurssimekanismin 20988: ERMin ydinmaissa (mm. Saksa, Ranska, Belgia, 20989: Rahapolitiikka keveätä pienestä koronnostosta Hollanti) keveätä rahapolitiikkaa voitiin jatkaa 20990: huolimatta ja keskuspankkikorot pidettiin niissä ennallaan 20991: joulukuun alkuun saakka. Näissä maissa keskus- 20992: Suomen lyhyet korot EU-maiden matalimpia pankkien ohjauskorot olivat yhtenäistyneet noin 20993: 3.30 prosenttiin vuonna 1997. Eteläisissä ED- 20994: Rahapolitiikan verraten keveää linjaa jatkettiin maissa (Italia, Espanja, Portugali) keskuspank- 20995: vuonna 1998. Vaikka rahapolitiikkaa oli vuoden kikorot olivat vuoden 1998 alussa vielä selvästi 20996: 1997 syyskuussa kiristetty hieman, huutokaup- korkeammat kuin tulevan rahaliiton ydin maissa, 20997: pakorko oli vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa hie- ja tavoitteena oli näiden maiden korkojen lähen- 20998: man alhaisempi kuin Saksan keskuspankin repo- täminen kohti ydinmaiden korkoja ennen raha- 20999: korko ja yhä EU-maiden alhaisimpia. Talouden liiton alkua. Eteläisissä EU-maissa keskuspank- 21000: kasvujatkui alkuvuonna nopeana, ja kustannus- kikorkoja laskettiin edelleen vuoden 1998 alku- 21001: ja hintapaineet olivat vuoden 1997 aikana voi- puoliskolla. Päätöksiin vaikuttivat myös näiden 21002: mistuneet. Niiden arvioitiin voimistuvan edel- maiden valuuttojen kurssien vakautuminen 21003: leen siten, että pohjainflaatio vuonna 1998 ylit- ERMissä ja inflaation pysyminen hitaana. Irlan- 21004: täisi 2 % ja hintojen nousu edelleen kiihtyisi. nissa keskuspankkikorot pidettiin ydinmaiden 21005: Suomen inflaatiovauhti oli vuoden 1997 lopulla korkoihin verrattuna korkeina vuoden 1998 lop- 21006: myös nopeampi kuin niiden maiden inflaation pupuoliskolle asti nopean talouskasvun ja inflaa- 21007: keskiarvo, jotka todennäköisesti siirtyisivät ra- tiouhan vuoksi. 21008: haliittoon vuoden 1999 alusta. Näissä oloissa Yhdysvaltojen keskuspankki piti rahapolitii- 21009: rahapolitiikan lievää kiristämistä pidettiin perus- kan ohjauskoron 5.50 prosenttina vuoden alku- 21010: teltuna. puoliskolla, kun taloudellinen kasvu jatkui voi- 21011: Maaliskuun 19. päivänä Suomen Pankki nos- makkaana, mikä lisäsi inflaation voimistumisen 21012: ti huutokauppakorkoa 0.15 prosenttiyksiköllä riskejä. Japanissa puolestaan rahapolitiikka pi- 21013: 3.40 prosenttiin. Perusteluna oli, että talouden dettiin keveänä ja korot hyvin alhaisina jo pit- 21014: kasvu jatkui Suomessa vahvana eikä sen odotet- kään jatkuneiden talousvaikeuksien vuoksi. 21015: tu merkittävästi hidastuvan lähiaikoina Aasian Aasian kriisin syvenemisen vuoksi pitkät ko- 21016: kriisistä huolimatta. Varallisuushintojen nousu rot laskivat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa 21017: jatkui, ja kysyntäinflaation riski oli edelleen ole- vuoden alkupuoliskon ajan. Kansainväliset si- 21018: massa. Tulevan rahaliiton ydinmaiden inflaatio- joittajat vetivät rahojaan pois kehittyviltä mark- 21019: ta selvästi tuntuvampaa hintojen nousua Suo- kinoilta ja investoivat turvallisiin sijoituskohtei- 21020: messa pidettiin rahaliittoon siirtymisen kannalta siin, joita olivat mm. Yhdysvaltojen ja Saksan 21021: haitallisena. Koronnosto vaikutti selvästi ly- valtioiden liikkeeseen laskemat lainat. Korkojen 21022: hyimpiin markkinakorkoihin ja korko-odotuk- lasku keskeytyi vain lyhytaikaisesti keväällä, kun 21023: siin: korot nousivat ja korko-odotukset kasvoi- eräiden maiden EMO-kelpoisuudesta esitettiin 21024: vat parin seuraavan kuukauden ajan. epäilyjä ennen kuin rahaliittoon siirtyvistä mais- 21025: 21026: 2 390005F 21027: 10 21028: 21029: ta päätettiin vapun aikaan pidetyissä kokouksis- Saksan markkaan nähden asetettuja keskuskurs- 21030: sa. Tämän jälkeen pitkien korkojen lasku jatkui, sejaan. Irlannin punnan kurssi, joka vuoden 1997 21031: mihin vaikutti ennen kaikkea inflaatio-odotus- aikana oli poikennut tuntuvasti keskuskurssis- 21032: ten yleinen vaimeneminen raaka-ainehintojen taan, oli vuoden 1998 alussa vielä nelisen pro- 21033: laskun ja heikentyneiden kasvunäkymien vuoksi. senttia keskuskurssiaan vahvempi. Maaliskuun 21034: puolivälissä Irlannin punta revalvoitiin 3 prosen- 21035: Markan arvo ERMissä vakautui tilla suhteessa ERM-valuuttoihin, mikä toi pun- 21036: nan keskuskurssit lähelle niiden markkina-arvo- 21037: Vahvistumispaineet markkaa kohtaan vaimeni- ja. Samassa yhteydessä Kreikan drakma liitettiin 21038: vat vuoden 1997loppua kohden. Joitakin epäily- ERMiin kurssilla, joka oli selvästi vallinnutta 21039: jä markan ERM-järjestelmän keskuskurssien so- markkinakurssia heikompi. ERM-kytkennän 21040: pivuudesta rahaliittoon liittymisen kursseiksi jälkeen drakman kurssi asettui noin 2.5 % uutta 21041: kuitenkin esiintyi vuoden 1998 alkukuukausina keskuskurssiaan vahvemmaksi. 21042: ennen kuin kahdenvälisten kurssien kiinnittä- Huhti-toukokuun vaihteessa pidetyssä EU:n 21043: mistavasta ilmoitettiin toukokuun alun huippu- huippukokouksessa valtion- ja hallitusten pää- 21044: kokouksen yhteydessä. Maalis- ja huhtikuussa miehet päättivät rahaliittoon ensimmäisessä vai- 21045: markkaan kohdistui lyhytaikaisesti vahvistumis- heessa siirtyvistä maista. Samassa yhteydessä 21046: paineita suhteessa Saksan markkaan. Paineiden annettiin ennakkoilmoitus 1.1.1999 kiinnitettä- 21047: taustalla olivat markkinoiden arviot, joiden mu- vistä tulevan euroalueen valuuttojen kahdenväli- 21048: kaan markan ERM-keskuskurssi olisi liian heik- sistä valuuttakursseista. Päätös rahaliiton maista 21049: ko rahaliiton kiinnityskurssiksi. Vahvistumispai- ja kiinnityskurssien vahvistaminen vakauttivat 21050: neita lisäsi myös Suomen talousnäkymien para- raha- ja valuuttamarkkinoita tulevissaeuromais- 21051: neminen alkuvuodesta suhteessa muihin tuleviin sa edelleen. Italia laski ohjauskorkoa huhtikuus- 21052: euromaihin. Markan arvo kuitenkin lähestyi vä- sa ennen vapun ajan kokouksia ja Espanja ja 21053: hitellen Saksan markkaan nähden määriteltyä Portugali pian kokousten jälkeen. Euroalueen 21054: keskuskurssia. Kauppapainoisella indeksillä mi- maiden valuuttojen kurssit asettuivat hyvin lä- 21055: tattuna markka heikkeni hieman alkuvuodesta, helle ERM -järjestelmän keskuskurssejaan. 21056: kun lähinnä Yhdysvaltojen dollari ja Englannin Myös Suomen raha- ja valuuttamarkkinoilla 21057: punta vahvistuivat. oli rauhallista kevään ja kesän aikana. Kansain- 21058: ERM-maiden valuutoista Suomen markan välisten korkojen lasku ja inflaation hidastumi- 21059: ohella Italian liiraan kohdistui alkuvuodesta lie- nen alensivat pitkiä korkoja tuntuvasti, niin että 21060: viä paineita suhteessa Saksan markkaan. elokuussa ne laskivat jo 41h prosentin tuntu- 21061: Suomen Pankki piti markan kurssin vakaana maan. Lyhyet markkinakorot alkoivat touko- 21062: suhteessa Saksan markkaan valuuttaostoilla, kuussa uudestaan laskea. Myös markkinoiden 21063: jotka maalis-huhtikuussa olivat noin 5 mrd. korko-odotukset vaimenivat kesän aikana tun- 21064: markkaa kuukaudessa. Niiden likviditeettivai- tuvasti. Spekulaatiot markan kurssin muutok- 21065: kutusta vähennettiin tekemällä samalla termiini- sesta (revalvaatiosta) ennen kurssien lopullista 21066: interventioita. Toukokuussa Suomen Pankki kiinnittämistä loppuivat vapun ajan päätösten 21067: teki termiini-interventioita valtion lainannoston jälkeen. Markan markkinakurssi ja termiinikurs- 21068: yhteydessä. Kesä-heinäkuun termiinikaupat liit- si heikkenivät hyvin lähelle Saksan markkaan 21069: tyivät termiinisopimusten erääntymiseen. Lop- nähden asetettua keskuskurssia. Myös Irlannin 21070: pukesästä Suomen Pankki myi valuuttaa, kun punnan ja Italian liiran kurssi, joihin oli ennen 21071: Venäjän kriisi ja Skandinavian valuuttojen heik- vappuviikonloppua kohdistunut revalvaatiopai- 21072: keneminen aiheuttivat lieviä heikkenemispainei- neita, heikkenivät lähemmäksi keskuskursse- 21073: ta markkaa kohtaan. jaan. 21074: Interventioiden vaikutuksesta Suomen Pan- 21075: kin valuuttavaranto kasvoi keväällä hieman. 21076: Vuoden 1998 jälkipuoliskon aikana valuuttava- Venäjän kriisin puhkeaminen sai aikaan suuria 21077: ranto pysyi 50 mrd. markan tuntumassa, ja vuo- vaihteluja kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla 21078: den lopussa se oli 51.6 mrd. markkaa. Tuolloin 21079: Suomen Pankilla ei ollut voimassa olevia valuut- Kansainvälinen talous- ja rahoitusmarkkinati- 21080: tatermiinisopimuksia. lanne heikkeni tuntuvasti kesän aikana, kun Aa- 21081: ERM-järjestelmän ydinmaiden valuuttojen sian kriisi syveni ja levisi Venäjälle ja Latinalai- 21082: kurssit olivat jo vuoden 1998 alussa hyvin lähellä seen Amerikkaanja kun Venäjä ajautui rahoitus- 21083: 11 21084: 21085: kriisiin. Myös Japanin talouden ja pankkisekto- Yhdysvaltojen talouteen saivat Yhdysvaltojen 21086: rin ongelmat syvenivät. Etenkin Venäjän kriisin keskuspankin keventämään rahapolitiikkaa. 21087: kärjistyminen elokuussa sai ulkomaiset sijoitta- Keskuspankki laski tavoitekorkoa 0.25 prosent- 21088: jat arvioimaan uudestaan kehittyviin markkinoi- tiyksiköllä kerrallaan kolmessa vaiheessa syys-, 21089: hin liittyviä riskejä. Sijoittajien pako turvallisem- loka- ja marraskuussa niin, että se laski 4.75 21090: piin sijoituskohteisiinjohti ulkomaisen pääoman prosenttiin. Myös Englannin keskuspankki alen- 21091: virtaukseen pois kriisialueilta sekä siihen, että si peruskorkoa kolmesti loka-joulukuussa, 6.25 21092: varoja siirrettiin vähäriskisiin arvopapereihin, prosenttiin. Yhdysvaltojen korkojen laskuja Ja- 21093: mikä aiheutti suuria heilahteluita maailman osa- panissa tehdyt päätökset pankkisektorin tukemi- 21094: ke-, pääoma- ja valuuttamarkkinoilla. Riskien sesta ja uudistamisesta vaikuttivat osaltaan sii- 21095: karttaminen ilmeni varojen siirtymisenä teolli- hen, että osakekurssit nousivat selvästi loka- 21096: suusmaiden julkisen sektorin velkainstrument- kuussa. Myös Ruotsissa ja Tanskassa laskettiin 21097: teihinja pitkien korkojen laskuna. Samalla kehit- ohjauskorkoja loka-joulukuun aikana. Korko- 21098: tyvien maiden velkakirjojen korkojen riskilisät jen laskun perusteluna oli inflaatiopaineiden 21099: kasvoivat jyrkästi. heikkeneminen kasvun hidastuessa. 21100: Sijoittajien siirtyminen turvallisempiin sijoi- Myös joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtui 21101: tuskohteisiin sekä osakekurssien vuoden 1998 jyrkkä käänne lokakuussa, kun pitkät korot nou- 21102: alun nopean nousunjälkeen odotettu korjauslii- sivat yleisesti puolisen prosenttiyksikköä. Tähän 21103: ke johtivat myös siihen, että osakekurssit yleisesti hyppäykseen vaikutti matalakorkoisilla jenilai- 21104: kääntyivät jyrkkään laskuun heinäkuussa. Vai- noilla rahoitettujen sijoitusten nopea purkami- 21105: kutukset näkyivät myös paineina monien maiden nen Yhdysvaltojen ja Euroopan obligaatiomark- 21106: valuuttakursseja kohtaan ja huomattavina muu- kinoilla; näiden sijoitusten tuotto heikkeni, kun 21107: toksina suurten maiden välisissä valuuttakurs- jeni alkoi vahvistua Japanin päätettyä talouden 21108: seissa. Riskin karttamisen yleistyminen heikensi tervehdyttämiso hjelmista. J oukkovelkakirjalai- 21109: dollaria ja vahvisti jeniä ja Saksan markkaa. nasijoitusten nopea purku laski niiden hintoja ja 21110: Venäjän kriisin kärjistyminen elokuussa laski nosti korkoja. Myös Yhdysvaltojen ja eräiden 21111: pitkiä korkoja edelleen, ja samalla korkoerot Euroopan maiden keskuspankkikorkojen lasku 21112: maiden välillä kasvoivat. Eniten laski Saksan aiheutti jossain määrin siirtymistä obligaatio- 21113: pitkä korko. Lokakuun alussa se oli noin 3.80% markkinoilta osakemarkkinoille, mikä aiheutti 21114: ja Suomen pitkä korko noin 4.20 %. Korkojen painetta obligaatioiden tuottoihin. Pitkien kor- 21115: lasku heijasti etupäässä turvaa etsivien rahoitus- kojen nousu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Korot 21116: virtojen vaikutusta, mutta myös odotuksia talou- laskivat edelleen vuoden lopulla saavuttaen mo- 21117: dellisen toimeliaisuuden heikkenemisestä, mitä nessa maassa vuoden alimman lukeman joulu- 21118: kuvasti myös osakkeiden hintojen samanaikai- kuussa. 21119: nen jyrkkä lasku. Erot Saksan pitkään korkoon 21120: kasvoivat siten, että kun ne ennen Venäjän kriisin Euromaiden ohjauskorot yhtenäistettiin 21121: puhkeamista olivat supistuneet euroalueen mais- vuoden lopulla 21122: sa 0.1-0.3 prosenttiyksikköön, ne kasvoivat nyt 21123: tilapäisesti 0.2-0.7 prosenttiyksikköön. Euro- Kun euroalueen kasvunäkymät syksyn aikana 21124: alueen ulkopuolisissa EU-maissa Englannissa, lievästi heikkenivät ja inflaatiopaineet edelleen 21125: Ruotsissa ja Tanskassa ero Saksan pitkään kor- vaimenivat, vahvistui käsitys, että Euroopan kes- 21126: koon kasvoi tilapäisesti suurimmillaan noin yh- kuspankin vuoden 1999 alusta käyttöön ottama 21127: teen prosenttiyksikköön ja mm. Norjassa noin ohjauskorko asetetaan lähelle alhaisimpia oh- 21128: 11/z prosenttiyksikköön. Tanska joutui nosta- jauskorkoja. Siksi Espanja, Irlanti, Italia ja Por- 21129: maan keskuspankin ohjauskorkoa prosenttiyk- tugali jatkoivat loka-marraskuussa ohjauskor- 21130: siköllä syyskuussa torjuessaan kruunuun kohdis- kojensa laskua ja yhtenäistämistä kohti euro- 21131: tuneita heikkenemispaineita. Venäjän kriisi hei- alueen ydinmaiden korkoja eli alimpien korkojen 21132: jastui lievästi myös Suomen markan arvoon, ja tasoa. 21133: markka heikkeni tilapäisesti suhteessa Saksan Joulukuun alun kokouksessaan EKP:n neu- 21134: markkaan asetetun keskuskurssin hieman hei- vosto pääsi sopimukseen EKP:n rahapolitiikan 21135: kommalle puolelle. strategian viimeisistä yksityiskohdista asetta- 21136: Maailmantalouden näkymien heikkeneminen malla 4112 prosentin viitearvon lavean rahan 21137: Venäjän ja Latinalaisen Amerikan tilanteen joh- määrän M3:n kasvulle. Samassa yhteydessä so- 21138: dosta sekä sen odotettavissa oleva heijastuminen vittiin kansallisten keskuspankkien ohjauskor- 21139: 12 21140: 21141: kojen yhtenäistämisestä ja laskemisesta 3.0 pro- mentä prosenttia. Heilahtelujen jyrkkyyttä ku- 21142: senttiin. Vain Italian keskuspankki jätti vielä vaa se, että lokakuun alkupuolella dollari heikke- 21143: tuolloin ohjauskorkonsa puoli prosenttiyksik- ni kolmessa päivässä noin 15 % suhteessa jeniin. 21144: köä muiden keskuspankkien ohjauskorkoja Syksyn kuluessa dollari heikkeni selvästi myös 21145: korkeammaksi. Korkojen laskun perusteluna suhteessa Saksan markkaan. Myös suhteessa 21146: oli euroalueen hintanäkymien pysyminen suo- Suomen markkaan dollari heikkeni syksyllä. 21147: tuisina ja kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin 21148: liittyvä epävakaus. 21149: Tämän mukaisesti Suomen Pankki yhdessä Muuntokurssit vahvistettiin 21150: muiden euroalueen keskuspankkien kanssa alen- 21151: si ohjauskorkoa. Huutokauppakorko laskettiin Markan arvo suhteessa Saksan markkaan näh- 21152: 3.4 prosentista 3.0 prosenttiin joulukuun 3. päi- den asetettuun keskuskurssiin pysyi Venäjän 21153: vänä. Samassa yhteydessä Suomen Pankki teki kriisistä huolimatta loppuvuoden ajan vakaana. 21154: päätöksen peruskoron alentamisesta 4:stä 3.5 Ulkomaankauppapainoisella indeksillä mitattu- 21155: prosenttiin 15. joulukuuta 1998 alkaen. na markka vahvistui kesän jälkeen Iokakuulie 21156: Suomen lyhyet markkinakorot pysyivät lop- saakka, kun mm. Yhdysvaltojen dollari ja Nor- 21157: puvuoden muuten melko vakaina ja samalla ta- janja Ruotsin kruunu heikkenivät. Keskimäärin 21158: solla kuin Saksan vastaavat korot, mutta laskivat markan arvo kauppapainoisella indeksillä mitat- 21159: huutokauppakoron laskun jälkeen joulukuussa tuna oli vuonna 1998 0.4 % heikompi kuin edel- 21160: noin 0.2 prosenttiyksikköä. Pitkä korko jatkoi lisenä vuonna. 21161: laskuaan kohta lokakuun lyhyen nousun jälkeen, Vuoden viimeisenä päivänä EU:n neuvosto 21162: ja ero Saksan vastaavaan korkoon supistui sel- vahvisti euron ja kunkin rahaliittoon osallistu- 21163: västi. Vuoden 1998 lopussa pitkä korko oli van valuutan välisen peruuttamattoman muun- 21164: 4.01 %ja korkoero Saksan vastaavaan korkoon tokurssin. Näitä muuntokursseja käytetään 21165: 0.14 prosenttiyksikköä. Korkotason laskua vuo- 1.1.1999 alkaen ainoina kursseina euron ja kan- 21166: den lopussa voidaan pitää myös Suomen kannal- sallisen valuuttayksikön välillä kumpaankin 21167: ta perusteltuna. Venäjän kriisin heikentämien suuntaantehtävään muuntoon ja myös kansallis- 21168: vientinäkymien, laskevien ulkomaankauppahin- ten valuuttayksiköiden välisiin muuntoihin. 21169: tojen, hidastuvan inflaation ja maltillisen palk- 21170: kakehityksen vuoksi hintavakaus ei ollut uhattu- Taulukko. Euron muuntokurssit 21171: na. 21172: Valuutta Kansallinen valuuttayksikkö 21173: Päävaluuttojen väliset kurssit vaihtelivat paljon suhteessa 1 euroon 21174: Belgian frangi 40.3399 21175: Päävaluuttojen väliset kurssit muuttuivat vuo- Saksan markka 1.95583 21176: den aikana tuntuvasti. Dollari vahvistui alku- Espanjan peseta 166.386 21177: vuoden aikana Japanin jeniin nähden, kun Yh- Ranskan frangi 6.55957 21178: dysvaltain talouskasvu jatkuisuotuisanaja raha- Irlannin punta 0.787564 21179: politiikkaa odotettiin kiristettävän samalla kun Italian liira 1936.27 21180: Japanin taloudellinen tilanne heikkeni edelleen. Luxemburgin frangi 40.3399 21181: Dollari alkoi heiketä muihin päävaluuttoihin Alankomaiden guldeni 2.20371 21182: nähden Venäjän kriisin puhkeamisen ja Latina- Itävallan sillinki 13.7603 21183: laisen Amerikan maiden talousongelmien ilme- Portugalin escudo 200.482 21184: nemisen jälkeen, sillä näiden ongelmien odotet- Suomen markka 5.94573 21185: tiin heijastuvan myös Yhdysvaltojen talouteen. 21186: Sijoittajien pyrkimys karttaa riskejä heikensi dol- 21187: laria suhteessa Saksan markkaan ja jeniin. Myös 21188: korkojen lasku Yhdysvalloissa heikensi dollaria. Ulkoinen tasapaino, pankkien luotonanto ja 21189: Samanaikaisesti jeniä vahvistivat Japanissa ai- rahan määrä 21190: kaansaadut sopimukset pankkien ja talouden 21191: tervehdyttämisestä, sekä sijoitusvirtojen käänty- Vaihtotaseen ylijäämä kasvoi hieman 21192: minen niin, että se tuki jeniä. 21193: Elokuun alkupuolelta lokakuun jälkipuolis- Vaihtotaseen ylijäämä kasvoi hieman vuonna 21194: kolle dollari heikkeni suhteessa jeniin parikym- 1998 edellisvuotisesta, vaikka viennin kasvu- 21195: 13 21196: 21197: vauhti laantui. Ylijäämä oli 37.3 mrd. markkaa Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset ul- 21198: eli 5.5% kokonaistuotannosta. Vaihtotaseen komaille olivat runsaat 100 mrd. markkaa. Sijoi- 21199: suurta ylijäämää vastasivat julkisen sektorin ali- tusten poikkeukselliseen suuruuteen vaikuttivat 21200: jäämän muuttuminen ylijäämäksi ja yksityisen MeritaNordbanken- ja Stora Enso -fuusiot. Suo- 21201: sektorin ylijäämän vähentyminen. mesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten 21202: Vuonna 1998 kauppataseen ylijäämä oli 56.9 kanta nousi vuoden 1998 loppuun mennessä 167 21203: mrd. markkaa. Vaihtotaseen muista eristä pal- mrd. markkaan. Samaan aikaan Suomeen tehty- 21204: velutase parani hieman edellisvuotisesta. Pää- jen sijoitusten kanta oli 79 mrd. markkaa. 21205: omankorvausten tase heikentyi ulkomaisen ko- Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin joukko- 21206: rollisen velan pienenemisestä huolimatta, koska velkakirjalainoihin vähenivät edellisvuotisista. 21207: osinkomenot ulkomaisten pörssisijoitusten li- Sijoitukset olivat 9 mrd. markkaa, ja niiden kan- 21208: säännyttyä kasvoivat. Tulonsiirtojen tase pysyi ta oli vuoden 1998 lopussa 51 mrd. markkaa. 21209: alijäämäisenä mm. EU:lle maksettujen jäsen- Esimerkiksi vakuutusyhtiöt hajauttivat sijoitus- 21210: maksujen ylitettyä saadut tuet sekä kehitysavun salkkujaan ulkomaisiin kohteisiin. Pankkien ul- 21211: lisäännyttyä. komainen nettovelka oli vuoden 1998 lopussa 21212: Yksityisen sektorin rahoitusasema pysyi sel- 8 mrd. markkaa. Muiden rahoituslaitosten ulko- 21213: keästi ylijäämäisenä vuonna 1998. Yritysten tu- maiset nettosaamiset lisääntyivät yli kaksinker- 21214: lot kasvoivat nopeammin kuin investoinnit, jo- taisiksi ja olivat vuoden 1998 lopussa 25 mrd. 21215: ten yritykset sijoittivat rahoitusylijäämäänsä markkaa. 21216: huomattavissa määrin ulkomaille. Kuluttajien Valtion valuuttamääräisen velan kuoletukset 21217: luottamus tulevaisuuteen säilyi maailman talous- vuonna 1998 olivat 8 mrd. markkaa suuremmat 21218: kriisistä huolimatta hyvänä. Tämän vuoksi koti- kuin uusien lainojen nostot. Markan vahvistumi- 21219: talouksien kulutus ja asuntoinvestoinnit kasvoi- nen lainavaluuttoihin, lähinnä dollariin, nähden 21220: vat niin ripeästi, että kotitalouksien lamasta al- vähensi vuoden aikana hieman myös valtion 21221: kaen jatkunut rahoitusylijäämä kutistui lähes valuuttavelan markka-arvoa. Valtion valuutta- 21222: kokonaan. Valtion rahoitusalijäämän huomat- määräinen nettovelka oli kuitenkin edelleen huo- 21223: tava supistuminen muutti julkisen sektorin ali- mattavan suuri: vuoden 1998 lopussa se oli 175 21224: jäämän ylijäämäksi. mrd. markkaa, mikä on noin neljännes brutto- 21225: kansantuotteesta. Velan kuoletukset tulevat ole- 21226: maan suuria myös lähivuosina. 21227: Pörssikurssien nousu heikensi Valtion nettorahoitustarve katettiin edellis- 21228: ulkomaista nettovarallisuusasemaa vuosien tapaan pääasiassa kotimaisilta rahoi- 21229: tusmarkkinoilta, joilla riitti kysyntää ja korko- 21230: Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti taso oli alhainen. Ulkomaisten sijoittajien hal- 21231: vuoden 1998 lopussa 473 mrd. markan velka- lussa oli vuoden lopussa noin 40 mrd. markan 21232: enemmyyttä. Suhteessa bruttokansantuottee- edestä Suomen valtion markkamääräisiä obli- 21233: seen tämä oli 70%. Vaihtotaseen suuresta ylijää- gaatioita. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus 21234: mästä huolimatta ulkomainen nettovelka kasvoi valtion markkaobligaatioihin väheni tuntuvasti 21235: 202 mrd. markkaa. Tämä johtui sekä suomalais- vuonna 1998. 21236: ten osakkeiden hintojen noususta että niiden 21237: myynnistä ulkomaille. Pörssikurssien muutokset 21238: kasvattivat vuoden 1998 aikana ulkomaalaisten Pankkien luottokanta kasvoi selvästi 21239: hallussa olevien suomalaisosakkeiden markkina- 21240: arvoa 205 mrd. markkaa. Ulkomaalaisten hal- Taloudellisen tilanteen tuntuva paraneminen li- 21241: lussa olevat suomalaisosakkeet olivat siten mer- säsi kotitalouksien ja yritysten velkaantumis- 21242: kittävä erä ulkomaisessa nettovarallisuusase- halukkuutta, ja pankkiluottojen kysyntä elpyi 21243: massa. Muiden arvostuserien, kuten esimerkiksi vuonna 1998 selvästi. Markkaluottojen kanta 21244: valuuttakurssimuutosten, nettovaikutus ulko- kasvoi vuoden 1998 aikana 12 %ja oli vuoden 21245: maiseen nettovelkaan oli vähäinen. Osakkeet ja lopussa 308 mrd. markkaa. Asuntoluottoja nos- 21246: muut oman pääoman ehtoiset erät pois lukien tettiin 47% enemmän kuin vuonna 1997, ja luot- 21247: nettovarallisuusasema parani selvästi ja osoitti tokanta kasvoi 13 %. Pankkien kotitalouksille 21248: vuoden lopussa 138 mrd. markan velkaenem- myöntämien kulutusluottojen kanta kasvoi vain 21249: myyttä. Suurimmillaan tämä nettovelka oli 232 hieman, mutta rahoitusyhtiöiden myöntämien 21250: mrd. markkaa vuonna 1993. kulutusluottojen kanta kasvoi tuntuvasti. Yri- 21251: 14 21252: 21253: tys1uottoja nostettiin noin 50 % enemmän kuin Verottomat korkeakorkoiset talletustilit oli- 21254: vuonna 1997, ja luottokanta kasvoi 14 %. Va- vat vähitellen kadonneet vuoden 1997 loppuun 21255: luuttaluottoja nostettiin suunnilleen saman ver- mennessä. Lähdeverolliset määräaikaistilit vähe- 21256: ran kuin niitä kuoletettiin. Niiden kanta oli enää nivät edelleen. 21257: runsas kymmenesosa vuosikymmenen alun huip- Varat ohjautuivat pääosin sellaisille verotto- 21258: pumäärästä. Markka- ja valuuttaluottojen yh- mille määräaikaistileille, joiden korkotuotto voi 21259: teismäärä lisääntyi 12% ja oli vuoden 1998lopus- olla korkeintaan 2 %, sekä verollisille käyttelyti- 21260: sa 327 mrd. markkaa. Enimmillään näiden luot- leille. Kotitalouksien likvideillä sekki- ja käytte- 21261: tojen kanta oli vuoden 1991 lopulla yli 400 mrd. lytileillä olevat talletukset lisääntyivät vuonna 21262: markkaa. 1998 vain 2 mrd. markkaa. Pankkien koko otto- 21263: Taloudellisen tilanteen paranemisen ohella lainauksen keskikorko aleni edelleen vuoden 21264: luottojen kysyntää elvytti luottokorkojen pysy- 1997 joulukuun 1.44 prosentista 1.31 prosenttiin 21265: minen matalina. Luottojen korot seurasivat vuoden 1998 joulukuussa. 21266: keskeisten viitekorkojen kehitystä. Maaliskuisen Pankkien markkatalletusten korkosidonnai- 21267: huutokauppakoron noston jälkeen kolmen ja suus muuttui siten, että peruskorkosidonnaisten 21268: kahdentoista kuukauden heliborkorot nousivat talletusten osuus oli enää vajaat 3 %. Käyttelyti- 21269: hieman mutta kääntyivät pian hienoiseen las- lien korot olivat etupäässä kiinteitä tai pankkien 21270: kuun. Vuoden 1998lopulla sekä kolmen kuukau- omiin primekorkoihin sidottuja. Kiinteäkorkoi- 21271: den että kahdentoista kuukauden heliborkorko set ja myös muunlaiset talletukset lisääntyivät 21272: oli noin 3.3 %. Kahdentoista kuukauden korko selvästi. 21273: oli tällöin lähes prosenttiyksikön alempi kuin Alhaisen korkotason vuoksi muut sijoitus- 21274: vuoden alussa. Pankkien omat viitekorot olivat kohteet lisäsivät suosiotaan. Sijoitusrahastosijoi- 21275: vuoden alussa 3.60--4.50%. Vuoden aikana pan- tukset lisääntyivät vuoden alkupuoliskon aikana 21276: kit laskivat omia primekorkojaan niin, että vuo- merkittävästi ja olivat vuoden lopussa noin 29 21277: den lopulla ne olivat 3.60--4.0 %. mrd. markkaa, kun ne edellisen vuoden lopulla 21278: Uuden antolainauksen keskikorko oli vuoden olivat olleet noin 18 mrd. markkaa. Kasvu näkyi 21279: 1997 lopulla hieman alle 5 prosentin, ja vuonna etenkin kansainvälisissä rahastoissa sekä myös 21280: 1998 se pysytteli 41hja 5 prosentin välillä. Kotita- korko- ja sekarahastoissa. Kotitalouksien sijoi- 21281: lousluottojen keskikorko oli vuoden alussa hie- tukset vapaaehtoisiin henki- ja eläkevakuutuk- 21282: man yli 6 prosentin, mutta laski vuoden kuluessa siin lisääntyivät niin ikään. Sen sijaan valtion 21283: noin puolella prosenttiyksiköllä. Myös uusien kotitalouksille suuntaamien tuotto-obligaatioi- 21284: asuntoluottojen korko laski hieman vuoden ai- den kysyntä väheni tuntuvasti, ja niiden liikkees- 21285: kana ja oli vuoden lopulla runsaat 5 %. Lainojen sä oleva kanta supistui 21 mrd. markkaan, kun se 21286: leimaveron poistaminen keväällä pienensi osal- edellisen vuoden lopussa oli ollut 30 mrd. mark- 21287: taan lainakustannuksia ja lisäsi luottojen kysyn- kaa. 21288: tää. Yleisön hallussa olevan setelistön määrä oli 21289: Uudet luotot sidottiin edelleen pääosin lyhyi- vuoden 1998 lopussa jokseenkin sama kuin vuo- 21290: siin viitekorkoihin tai pankkien primekorkoihin. den alussa eli noin 15 mrd. markkaa. Kun sekki- 21291: Pankit tarjosivat muita vaihtoehtoja vähän. ja käyttelytileillä olevien varojen määrä kuiten- 21292: Markkaluottokannasta oli noin puolet sidottu kin lisääntyi, suppean rahan M 1:n määrä kas- 21293: heliborkorkoihin ja noin 30 % primekorkoihin. voi 5%. 21294: 21295: 21296: Rahan määrän kasvu pysyi maltillisena Euroopan keskuspankin 21297: rahapolitiikan valmistelu 21298: Pankkitalletukset lisääntyivät 5 %. Talletusten 21299: vähäinen lisääntyminen sekä edellisiin vuosiin Kesäkuun alusta toimintansa aloittanut Euroo- 21300: nähden lievä talletusten rakenteen muutos vai- pan keskuspankki (EKP) teki kesän ja syksyn 21301: kuttivat siihen, että rahan määrien kasvu vastasi aikana useita tulevan keskuspankin rahapolitii- 21302: verraten hyvin talouden kokonaiskehitystä. La- kan periaatteisiin ja toimintaan liittyviä päätök- 21303: vean rahan M2:n määrä kasvoi vuoden 1998 siä. Näitä asioita oli valmistellut jo pitkälle Eu- 21304: aikana 4 %. M3, joka sisältää myös yleisön hal- roopan rahapoliittinen instituutti EMI. 21305: lussa olevat pankkien sijoitustodistukset ja voi Syksyllä EKP:n neuvosto päätti vakauteen 21306: siten vaihdella tuntuvasti, lisääntyi 2 %. tähtäävän rahapolitiikan strategian keskeisistä 21307: 15 21308: 21309: elementeistä. Yhteisen rahapolitiikan ensisijai- keskeinen asema EKPJ:n strategiassa. Tässä 21310: nen tavoite on hintavakaus, joka on määritelty analyysissa tarkastellaan suurta joukkoa talous- 21311: Maastrichtin sopimuksessa: "EKPJ :n ensisijaise- kehitystä ja rahoitusmarkkinoiden tilaa kuvaa- 21312: na tavoitteena on pitää yllä hintatason vakaut- via muuttujia, jotka toimivat tulevan hintakehi- 21313: ta." Hintavakaustavoite menee Euroopan kes- tyksen indikaattoreina. Strategia korostaa 21314: kuspankkijärjestelmässä EKPJ:ssä edelle muuta EKP:n neuvoston vahvaa sitoutumista ensisijai- 21315: talouspolitiikkaa, jota EKPJ kuitenkin tukee, seen tavoitteeseensa, ja sillä pyritään edistämään 21316: mutta sillä ehdolla, että hintavakauden tavoite ei EKP:n ylivoimaisesti tärkeimmän päämäärän 21317: EKP:n käsityksen mukaan vaarannu. EKP:n saavuttamista. 21318: neuvosto määritteli hintavakauden "euroalueen EKP:n neuvosto päätti myös rahapolitiikan 21319: yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin alle 2 tulevasta välineistöstä. Tärkeimmät välineet 21320: prosentin vuotuiseksi nousuksi". Näin määritel- ovat avomarkkinaoperaatiot, maksuvalmiusjär- 21321: ty hintavakaus on tavoite, johon pyritään keski- jestelmä sekä vähimmäisvarantojärjestelmä. 21322: pitkällä aikavälillä. Syksyllä julkaistu asiakirja "Yhteinen rahapoli- 21323: Määrittelemällä hintavakauden euroalueen tiikka kolmannessa vaiheessa: Yleisasiakirja 21324: yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä käyt- EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyis- 21325: täen EKP:n neuvosto korostaa, että se perustaa tä" sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset näistä 21326: päätöksensä koko euroalueen kattavaan tarkas- rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä, joita 21327: teluun ja mitoittaa rahapolitiikkansa koko euro- EKPJ tulee käyttämään kolmannessa vaiheessa. 21328: alueen raha- ja reaalitalouden sekä rahoitus- EKP:n neuvosto päätti, että EKPJ ottaa kol- 21329: markkinoiden kehityksen mukaan. Toteamalla, mannen vaiheen alussa käyttöön vähimmäisva- 21330: että hintavakauteen pyritään keskipitkällä aika- rantojärjestelmän, jossa euroalueelle sijoittautu- 21331: välillä, EKP:n neuvosto viestittää, että rahapoli- neita luottolaitoksia vaaditaan pitämään vähim- 21332: tiikka tullaan virittämään eteenpäin suuntautu- mäisvarantoja kansallisissa keskuspankeissa. 21333: vasti keskipitkän aikavälin kehitystä silmällä pi- Neuvosto katsoo, että vähimmäisvarantojärjes- 21334: täen. telmällä voidaan kolmannessa vaiheessa tehok- 21335: Hintavakauden ylläpitämiseen EKP:n neu- kaasti toteuttaa kolmea päätehtävää. Ensinnä- 21336: vosto pyrkii strategialla, jossa on kaksi keskeistä kin sillä voidaan edistää rahamarkkinakorkojen 21337: osatekijää. vakauttamista. Toiseksi järjestelmällä voidaan 21338: Ensinnäkin rahan määrälle annetaan näkyvä laajentaa keskuspankkirahan kysyntää ja siten 21339: asema siten, että laajan raha-aggregaatin kasvul- luoda markkinoille rakenteellinen keskuspank- 21340: le asetetaan kvantitatiivinen viitearvo. Joulu- kirahoituksen tarve tai lisätä sitä. Tästä katso- 21341: kuussa 1998 EKP:n neuvosto ilmoitti, että viite- taan olevan hyötyä EKPJ:n toiminnallisen te- 21342: aggregaattina tullaan käyttämään laveaa rahan hokkuuden parantamisessa likviditeetin tarjoa- 21343: määrän käsitettä M3 ja että sen kasvun viitearvo jana,ja pitkällä aikavälillä se antaa mahdollisuu- 21344: vuodeksi 1999 on 4 1h %. Kun rahan määrälle on den reagoida uuteen maksutekniikkaan, esimer- 21345: annettu viitearvo, se ei merkitse sitoutumista kiksi elektronisen rahan kehitykseen. Kolman- 21346: poikkeamien korjaamiseen mekanistisesti ly- neksi EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmällä 21347: hyellä aikavälillä. voidaan myös osaltaan vaikuttaa rahan määrän 21348: M3:een kuuluvat liikkeessä oleva raha, eräät kasvun ohjaukseen lisäämällä rahan kysynnän 21349: euroalueen rahalaitosten velat sekä joidenkin korkojoustoa. 21350: valtionhallintoon kuuluvien instituutioiden (ku- Vähimmäisvarantojärjestelmän varantopoh- 21351: ten postit ja valtio konttorit) talletuksiksi luetta- jaan sisällytetään velkaluokat, joita ovat "talle- 21352: vat velat. Näitä M3:een luettavia velkoja ovat tukset", "velkapaperit" ja "rahamarkkinapape- 21353: yön yli -talletukset, enintään kahden vuo- rit" siten kuin ne on määritelty raha- ja pankkiti- 21354: den määräaikaistalletukset, irtisanomisajaltaan lastoinnin yhteydessä. Pankkien väliset velat ja 21355: enintään kolmen kuukauden talletukset, takai- EKPJ :hin kohdistuvat velat eivät ole vähimmäis- 21356: sinostosopimukset, enintään kahden vuoden varantovelvoitteen alaisia. Nollavelvoitepro- 21357: velkapaperit, rahamarkkinarahastojen rahasto- senttia sovelletaan myös arvopapereiden takai- 21358: osuudet ja rahamarkkinapaperit (netto). sinostosopimuksiin eli "repoihin", "maturiteetil- 21359: Toiseksi tämän rahan määrän kasvua suhtees- taan yli kahden vuoden talletuksiin" ja "maturi- 21360: sa viitearvoon tarkastelevan analyysin ohella tu- teetiltaan yli kahden vuoden velkapapereihin". 21361: levan hintakehityksen ja euroalueen hintavakau- EKPJ soveltaa 2.0 prosentin velvoiteprosenttia 21362: teen kohdistuvien riskien laajalla arvioinnilla on varantopohjan kulloisiinkin eriin. EKP myöntää 21363: 16 21364: 21365: kullekin luottolaitokselle 100 000 euron suurui- II:een siten, että suhteessa euroon asetetun kes- 21366: sen könttäsummavähennyksen varantovelvoit- kuskurssin ympärillä Kreikan drakmalla on ± 15 21367: teen määrästä. Siten varantopohjaltaan pienen prosentin ja Tanskan kruunulla ±2.25 prosentin 21368: luottolaitoksen ei tarvitse pitää vähimmäisva- vaihtelu väli. 21369: rantoja. EKP maksaa varantotalletuksille kor- 21370: koa, joka vastaa sen perusrahoitusoperaatioiden 21371: korkoa. Tämä piirre heikentää kolmantena mai- Rahoitusmarkkinat 21372: nitun päätehtävän saavutettavuutta. 21373: Suurin osa EKP:n käyttöön tulevista rahapo- Yksi Suomen Pankin keskeisistä lakisääteisistä 21374: litiikan välineistä kuului jo valmiiksi Suomen tehtävistä on huolehtia osaltaan maksu- ja muun 21375: Pankin välineistöön. Suomen Pankki yhdenmu- rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehok- 21376: kaisti rahapolitiikan ohjausjärjestelmänsä käy- kuudesta sekä osallistua järjestelmän ja siihen 21377: täntöjä eurooppalaiseen käytäntöön loppusyk- liittyvän lainsäädännön valmisteluun ja kehittä- 21378: systä 1997 ja vuoden 1998 aikana. Esimerkiksi miseen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän 21379: keskuspankkioperaatioissa sovellettavien kor- (EKPJ) jäsenenä Suomen Pankilla on niin ikään 21380: kojen laskentakäytäntöä muutettiin aiemmasta velvollisuus edistää maksujärjestelmien moittee- 21381: käytännöstä todelliset päivät 1 365 käytäntöön tonta toimintaa sekä myötävaikuttaa rahoitus- 21382: todelliset päivät 1 360. järjestelmän vakauteen. Tähän työhön Suomen 21383: Rahaliiton alkaessa Suomen Pankki ei enää Pankki osallistuu aktiivisesti EKPJ:n pankkival- 21384: määrää peruskorkoa eikä laske ja julkaise heli- vontakomiteassa sekä maksu- ja selvitysjärjestel- 21385: borkorkoja ja pitkäaikaisia viitekorkoja. Kan- mäkomiteassa. 21386: salliset viitekorot korvataan suurelta osin euro- Suomen Pankki vastaa rahoitusjärjestelmän 21387: alueen laajuisilla viitekoroilla. yleisvalvonnasta, joka käsittää järjestelmän ylei- 21388: Eräistä viitekoroista ja korkolain muuttami- sen vakauden ja luotettavuuden analysoinnin, 21389: sesta annetun lain (996/1998) mukaan perusko- seurannan ja valvonnan. Valvonnan kohteena 21390: ron vahvistaa valtiovarainministeriö vuosittain ovat rahoitusjärjestelmä ja rahoituksenvälitys 21391: kesäkuussa ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kokonaisuutena. Seurannan ja valvonnan avulla 21392: kalenterivuodeksi. Peruskorko on sen vahvista- pyritään ehkäisemään rahoitusjärjestelmän haa- 21393: mista edeltävien kolmen kuukauden aikana jul- voittuvuutta ja systeemiriskejä sekä paikallisesti 21394: kaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiar- että kansainvälisesti. Tavoitteena on pitää yllä 21395: vo. Peruskorko vahvistetaan aiemman käytän- luottamusta rahoitusjärjestelmään ilman, että 21396: nön mukaisesti prosenttiyksikön neljänneksen sen toimintaanjouduttaisiin puuttumaan. Osana 21397: tarkkuudella. Lakiin sisältyy myös korkolain rahoitusjärjestelmän yleisvalvontaa Suomen 21398: muuttaminen siten, että Suomen Pankille kuulu- Pankki huolehtii myös maksujärjestelmien yleis- 21399: nut toimivalta siirtyi valtiovarainministeriölle. valvonnasta (lähemmin s. 22). 21400: Käsite Suomen Pankin vahvistama peruskorko Vuoden 1999 alussa voimaan tullut EMUn 21401: muuttui käsitteeksi ministeriön vahvistama viite- kolmas vaihe merkitsee aikaa myöten huomatta- 21402: korko. via ja syvällisiä muutoksia Euroopan rahoitus- 21403: Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa markkinoille. Yhdentoista EU-maan yhteinen 21404: 1998, että Suomen Pankin laskemat ja julkaise- raha, euro,ja yhteinen rahapolitiikka loivat edel- 21405: mat heliborkorot korvautuvat erääntymisajoil- lytykset Euroopan oloissa laajojen ja syvien ra- 21406: taan vastaavilla euroalueen laajuisilla euriborko- hoitusmarkkinoiden synnylle; nämä markkinat 21407: roilla vuoden 1999 alusta. ovat kansallisia markkinoita vakaammat mutta 21408: Pankkien antolainauksessa viitekorkojärjes- samalla myös kilpailullisemmat. 21409: telmän muutokset koskevat huomattavaa osaa EMUn kolmannessa vaiheessa luotto-, talle- 21410: voimassa olevista lainasopimuksista. Sen sijaan tus- ja arvopaperimarkkinoiden kilpailu tulee 21411: pankkien ottolainausta muutokset eivät juuri huomattavasti kiristymään. Valuuttakurssiris- 21412: koske. kin poistuttua euromaiden väliltä luottoriskit ja 21413: EKP:n neuvosto hyväksyi myös uudessa va- likviditeetti ovat entistä tärkeämpiä. Maittaisia 21414: luuttakurssimekanismissa (ERM II) sovelletta- eroja on kuitenkin edelleen esimerkiksi verotuk- 21415: vat käytännötja menettelyt. Euroalueen ministe- sessa, sääntelyssä ja kauppatavoissa. Vaikka 21416: reiden, EKP:n ja Kreikan ja Tanskan viran- paikallistuntemus antaa rahoitusmarkkinoiden 21417: omaisten kesken sovittiin syksyllä, että Kreikan kansallisille toimijoille tiettyä kilpailuetua, euron 21418: drakma ja Tanskan kruunu osallistuvat ERM myötä kiristyvä kilpailu edellyttää kustannusten 21419: 17 21420: 21421: karsimista ja yleensä toiminnan tehostamista pialukuun ottamatta. Skopin toiminta päätettiin 21422: myös Suomen rahoitusmarkkinoilla. lopettaa vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä 21423: Vuonna 1998 valmistauduttiin rahoitussekto- ylimääräisessä yhtiökokouksessa 30.12.1998 teh- 21424: rin toiminnassa euroympäristöön. Toisaalta Aa- dyllä päätöksellä. Selvitystila tuli voimaan vuo- 21425: sian kriisin paheneminenja leviäminen lisäsi epä- den 1999 alusta. Pankin toiminnan purkaminen 21426: varmuutta rahoitusmarkkinoilla, mikä näkyi selvitystilamenettelyllä vie aikaa 2-3 vuotta. 21427: yleismaailmallisena markkinahintojen vaihtelun Pankkikriisin yhteydessä Suomen Pankin hal- 21428: kasvuna. Markkinat rauhoittuivat kuitenkin tuun vuonna 1991 ajautunut Skop aiheutti Suo- 21429: vuoden loppua kohti. Lisäksi vuonna 1998 alet- men Pankille yhteensä noin 5 mrd. markan tap- 21430: tiin yhä yleisemmin varautua kohtaamaan vuosi piot. Valtion haltuun vuonna 1992 tytäryhtiöi- 21431: 2000 -ongelma. neen siirtyneen Skopin on arvioitu aiheuttavan 21432: valtiolle 4-5 mrd. markan lopulliset menetykset. 21433: Useimmat pankit aktivoivat Internet-pankki- 21434: toimintaansa voimakkaasti vuonna 1998. Asiak- 21435: Rahoitussektorin rakennemuutos kaiden Internet-palveluiden kysyntä on ollut 21436: huomattavan laajaa Suomessa, joka on Internet- 21437: Pankit käytön kärkimaita. 21438: Valtion erityisrahoitus Oyj perustettiin heinä- 21439: Pankkisektorin valmistautuminen kiristyvään kuussa 1998 ja yhtiön nimi muutettiin Finnvera 21440: kilpailuun oli jo vuonna 1997 johtanut suuriin Oyj:ksi lokakuussa. Syksyn 1998 kuluessa myös 21441: rakenteellisiin järjestelyihin; vuonna 1998 ei enää Kera Oyj:nja Valtiontakuukeskuksen toiminnot 21442: ilmennyt yhtä laajoja järjestelyjä. Vuoden 1997 yhdistettiin sulauttamaila ne Finnveraan. Fide 21443: puolella päätetty Postipankin ja Suomen Vienti- Oy:stä tuli Finnveran tytäryhtiö ja Finnfund 21444: tuoton yhdistyminen PV-yhtymäksi toteutui Oy:stä osakkuusyhtiö. Varsinaisen toimintansa 21445: vuoden 1998 alussa. Huhtikuussa yhtymä muut- Finnvera aloitti vuoden 1999 alussa. Yhtiön tase 21446: tui nimeltään Leonia Oyj:ksi,ja kesäkuussa Pos- oli noin 8 mrd. markkaaja sitoutumisvastuu noin 21447: tipankin uudeksi nimeksi tuli Leonia Pankki Oyj 40 mrd. markkaa toiminnan alkaessa. Organisa- 21448: ja Suomen Vientituoton nimeksi vastaavasti Leo- torisella uudistuksella pyrittiin tehostamaan val- 21449: nia Yrityspankki Oyj. Vuoden lopulla Leonia tion erityisrahoitusta, jolla kohennetaan erityi- 21450: Yrityspankin nimi muutettiin Leonia Corporate sesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnat- 21451: Bank Oyj:ksi. tujen rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyneitä 21452: Tammikuussa 1998 investointipankki Man- puutteita. 21453: datumja liikepankki Interbank päättivät fuusioi- Liiketoiminnan kannalta tarpeettomista kiin- 21454: tumisestaan. Tämän fuusion tuloksena syntyi lii- teistöistä luopumista silmällä pitäen perustettiin 21455: kepankki Mandatum Pankki Oyj. Elokuun alus- uusia kiinteistösijoitusyhtiöitä. Niitä olivat mm. 21456: sa toimintansa aloittaneen Mandatum Pankin MeritaNordbankenin joulukuussa perustama 21457: tase on noin 3 mrd. (vajaa puoli prosenttia koti- kiinteistöyhtiö Aleksia sekä valtion kiinteistö- 21458: maisten talletuspankkien taseiden summasta), sijoitusyhtiö Kapitaali Kiinteistöt Oy. Aleksia, 21459: osakepääoma noin 80 milj. ja omat pääomat jonka kiinteistöjen markkina-arvo on arviolta 21460: lähes 250 milj. markkaa. Fuusiopankit täydentä- 8.4 mrd. markkaa, on tarkoitus viedä pörssiin 21461: vät toiminnallisesti toisiaan. Lisäksi Mandatum vuoden 1999 aikana. 21462: Pankki osti elokuussa pankkiiriliike Protoksen. 21463: Yksikään uusi ulkomainen pankki ei kerto- 21464: musvuonna aloittanut toimintaa Suomessa. Pääomamarkkinat 21465: Vaikka ulkomaisten pankkien luotonannon kas- 21466: vu jatkui nopeana, niiden markkinaosuus luo- Myös arvopaperimarkkinoilla valmistauduttiin 21467: toissa oli edelleenkin vain noin 3 %. Varsinkin EMUn kolmannen vaiheen käynnistymiseen ra- 21468: ruotsalaiset pankit olivat markkinoinnissaan ak- kennejärjestelyin. Kesäkuussa Suomen Optio- 21469: tiivisia. Ulkomaiset pankit ostivat suomalaisia pörssin (SOP) johdannaistoiminnot sulautettiin 21470: pankkiiriliikkeitä ja lisäsivät siten huomattavasti Helsingin Pörssin (HEX Oy, Helsingin Arvopa- 21471: tämän toimialan omistustaan. peri-ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö) johdan- 21472: Pankit maksoivat vuoden 1998 kuluessa takai- naistoimintoihin. 21473: sin loputkin pankkikriisin aikana saamistaan Helsingin Pörssin osallistuminen ruotsalaisen 21474: valtion pääomasijoituksista Yrityspankki Sko- OM Gruppenin kanssa suunniteltuun pohjois- 21475: 3 390005F 21476: 18 21477: 21478: maiseen pörssiyhteistyöhön kariutui marras- valmistelutyötä määrittäneet EKPJ:n luotto- 21479: kuussa. Sen sijaan pörssi solmi marraskuussa operaatioissa käytettävien selvitysjärjestelmien 21480: yhteistyösopimuksen saksalaisen Deutsche Bör- vaatimukset sekä arvioineet EU :n alueella toimi- 21481: sen ja saksalais-sveitsiläisen johdannaispörssin via arvopaperien selvitysjärjestelmiä suhteessa 21482: Eurexin kanssa. Tavoitteena on, että vuoden näihin vaatimuksiin. APK:n RM-järjestelmä 21483: 2000 puoliväliin mennessä Helsingin Pörssi on täyttää kaikki EKPJ:n kriteerit. APK:n OM-jär- 21484: integroitu osa yleiseurooppalaiseksi standardiksi jestelmässä ei käsitellä EKPJ:n vakuusmateriaa- 21485: kehittyvää kaupankäyntiverkkoa. Helsingin liksi kelpaavia instrumentteja, mutta tiettyjä eri- 21486: Pörssin kaupankäyntijärjestelmäksi tulisi Deut- tyisehtoja noudattaen sekin täyttää asetetut mi- 21487: sche Börsen Xetra-järjestelmä. Helsingin Pörssin nimivaatimukset. 21488: jäsenet tulevat sopimuksen mukaan Deutsche Euroopan keskuspankkijärjestelmässä luotto- 21489: Börsenja Eurexinjäseniksija päinvastoin. Tämä laitosten saama keskuspankkiluotto on vakuu- 21490: yhteistyö vahvistaa Helsingin Pörssin kilpailuky- dellista. Periaatteena on, että vakuudeksi kelpaa 21491: kyä ja turvannee myös osakejohdannaiskaupan hyvin laaja joukko arvopapereita ja että samat 21492: säilymisen Helsingissä. arvopaperit kelpaavat keskuspankkiluoton va- 21493: Samaan päämäärään tähtää myös joulukuus- kuudeksi koko euroalueella. EMUn kolmannen 21494: sa päätetty Suomen Arvopaperikeskuksen vaiheen alettua toisessa euromaassa sijaitsevien 21495: APK:n ja Helsingin Pörssin yhdistäminen sa- arvopapereiden käyttö vakuutena hoidetaan ns. 21496: maan konserniin. Muodostettavan konsernin- kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin mukaisesti, 21497: Helsinki Exchanges Group Ltd Oy- tytäryhtiök- mikä tarkoittaa, että EKPJ:n jäsenmaiden kes- 21498: si tulee APK:n ja Helsingin Pörssin lisäksi Hel- kuspankit hoitavat arvopapereiden säilytyksen 21499: singin Arvo-osuuskeskus Oy. sekä vakuusarvojen siirrot. 21500: Suomen Arvopaperikeskuksella on keskeinen Suomen Pankki teki alkuvuonna 1998 alusta- 21501: rooli maamme arvopaperimarkkinoiden toimin- van päätöksen EKPJ:n operaatioissa käytettä- 21502: nassa. Se toimii Suomessa liikkeeseen laskettujen västä vakuusmateriaalista. Ykköslista koostuu 21503: arvo-osuusmuotoisten arvopapereiden rekiste- velkainstrumenteista, jotka täyttävät EKP:n 21504: röintikeskuksena sekä sille raportoitujen arvopa- määrittelemät, koko euroalueen kattavat yhden- 21505: perikauppojen selvitysyhteisönä. mukaiset kelpoisuusvaatimukset. Kansalliset 21506: APK:n tukkumarkkinoita palveleva velka- keskuspankit voivat laajentaa vakuusmateriaali- 21507: instrumenttien selvitysjärjestelmä (RM-järjestel- pohjaa käyttäen ns. kakkoslistaa. Kakkoslistan 21508: mä) on toiminut teknisesti hyvin. Sen sijaan arvopapereilla on erityistä merkitystä kansallis- 21509: APK:n osakekauppojen selvitysjärjestelmässä ten rahoitusmarkkinoiden ja pankkijärjestelmän 21510: (OM-järjestelmä) on ollut ajoittain likviditeetti- kannalta. Kakkoslistan vakuuksien kelpoisuus- 21511: ja toimitusongelmia, joiden vuoksi kauppojen vaatimukset täyttävät EKP:n asettamat vähim- 21512: toteutuksia on jouduttu siirtämään sovituista mäisvaatimukset, mutta muuten kriteerit voivat 21513: päivistä. Viranomaiset, APK, Helsingin Pörssi poiketa toisistaan maittain. Suomen Pankin eh- 21514: sekä selvitysosapuolet ryhtyivät useisiin toimen- dotuksesta Suomen kakkoslistalle on hyväksytty 21515: piteisiin osakeselvityksen luotettavuuden paran- kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden euromääräi- 21516: tamiseksi. OM-järjestelmää kehitettiin tältä poh- siä, arvo-osuusmuotoisia ja jälkimarkkinakel- 21517: jalta edelleen. poisia velkapapereita. 21518: Keskeinen osakeselvityksen tehokkuutta ja Suomen kakkoslistalle sisältyvän velkapape- 21519: luotettavuutta parantava hanke keskipitkällä rin liikkeeseenlaskijalla on oltava hyväksyttävä 21520: aikavälillä on oman pääoman ehtoisten instru- luottokelpoisuusarvio. Luottokelpoisuutta ar- 21521: menttien hajautetun rekisterinpidon keskittä- vioivien yritysten täytyy täyttää EKP:n määritte- 21522: minen APK:hon. Kuudelle osapuolelle hajaute- lemät vaatimukset. Tällaisia vaatimuksia ovat 21523: tun arvo-osuusrekisterinpidon keskittämisen mm. Iuokitusten julkisuus, hyvä ennustavuus ja 21524: APK:hon kaavaillaan toteutuvan vuonna 2000. kansainvälinen vertailukelpoisuus. Luokituslai- 21525: Euroopan keskuspankkijärjestelmän luotoilta toksen tulee myös olla mahdollisimman riippu- 21526: edellytettävä täysimääräinen vakuudellisuus maton luokiteltavasta yrityksestä. Kansainvälis- 21527: kytkee arvopaperien selvitysjärjestelmät tiiviisti ten luottokelpoisuusarvioijien lisäksi Dun & 21528: yhteisen rahapolitiikan toteuttamiseen sekä Bradstreet Finland Oy hyväksyttiin sellaiseksi 21529: TARGET-maksujärjestelmään. Tämän johdos- luokittelijaksi, jonka uusia, nykyistä laajempia 21530: ta EKP ja EU:n kansalliset keskuspankit ovat luottoriskiarvioita Suomen Pankki voi mm. 21531: osana talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen käyttää arvioidessaan vakuuksien luottoriskiä. 21532: 19 21533: 21534: Lisäksi kaksi muuta yhtiötä - Finnvera Oyj ja vahvistaa suomalaisten pankkien kilpailukykyä. 21535: Vakuutusosakeyhtiö Garantia - suunnittelee Toisaalta pankeilla on vielä pankkikriisin jäljiltä 21536: vastaavan toiminnan käynnistämistä. Mikäli rasitteenaan suuret kiinteistöomistukset, joista 21537: suunniteltu luokitustoiminta täyttää Suomen on ollut ilmeisen vaikea päästä nopeasti eroon. 21538: Pankin asettamat ehdot, Suomen Pankki on val- Aasian ja Venäjän kriisien vaikutukset eivät 21539: mis käyttämään näidenkin yhtiöiden käynnistä- sanottavasti heijastuneet suomalaisiin pankkei- 21540: män toiminnan tuloksena syntyviä luokituksia hin vuonna 1998. Suomalaisten pankkien varsi- 21541: luottoriskinsä arvioinnissa. naisiin kriisialueisiin kohdistuvat suorat riskit 21542: APK sopi marraskuussa 1998 kansainvälisen olivat suhteellisen vähäisiä verrattuna monien 21543: tietoliikenneyhteyden rakentamisesta Deutsche muiden Euroopan maiden pankkisektoreihin. 21544: Börse Clearingiin maiden välisten arvo-osuus- Vuoden 1998 aikana pankkien välinen luotto- 21545: siirtojen mahdollistamiseksi. Yhteys helpottaa kilpailu voimistui ja luottokanta kasvoi noin 21546: ensi vaiheessa lähinnä EKPJ:n vakuuksien käsit- 12 %. Kilpailun lisääntyminen ei johtanut pank- 21547: telyä. kien korkokatteiden mainittavaan supistumi- 21548: Sekä APK:n että Helsingin Pörssin euro- ja seen, koska luotonanto kasvoi selvästi. Korko- 21549: vuosi 2000 -valmiudet ovat keskeisen tärkeitä marginaaleja uudessa luotonannossa kaventanut 21550: Suomen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja kil- kilpailu kohdistui etupäässä kotitalousluottoi- 21551: pailukyvyn kannalta. Myös järjestelmien kan- hin, joissa marginaalit ovat perinteisesti olleet 21552: sainväliset yhteydet vaikuttavat merkittävästi suuria ja luottotappiot pieniä. 21553: kansallisen infrastruktuurin kilpailukykyyn tule- Matalakorkoisten talletustilivarojen suuri 21554: vaisuudessa. määrä tuki kotimaan pankkisektorin hyvää kan- 21555: Helsingin Pörssin uuden elektronisen osakkei- nattavuutta. Säästövaroja on muihin Euroopan 21556: den kaupankäyntijärjestelmän käyttöönotto vii- maihin verrattuna sijoitettu Suomessa suhteelli- 21557: västyi teknisten ongelmien takia. Uusi järjestel- sen paljon matalakorkoisiin pankkitalletuksiin. 21558: mä otettiin käyttöön syyskuussa, ja se on toimi- Viime vuosien aikana rahoitussäästäminen on 21559: nut odotusten mukaan. ATK-järjestelmien häi- yhä useammin suuntautunut muihin sijoituskoh- 21560: riöttömyys ja tehokkuus ovat tärkeitä EMUn teisiin kuin pankkitalletuksiin. Kilpailun kiristy- 21561: myötä aukeavassa uudessa kilpailutilanteessa, minen näkyi siinä, että pankkien kannattavuu- 21562: joka koskee myös pörssejä sekä arvopaperikau- den paraneminen hidastui vuoden loppua kohti. 21563: pan tukipalveluja. Euron käyttöönotto merkitsee pankeille stra- 21564: Pörssin siirtyminen käyttämään euroja notee- tegista haastetta, johon liittyy luonnollisesti 21565: rauksissaan vuoden 1999 alkaessa onnistui on- myös suuria riskejä. Operatiivisesti kotimaiset 21566: gelmitta. pankit olivat valmistautuneet hyvin euron tu- 21567: loon, eikä siirtyminen EMUn kolmanteen vai- 21568: heeseen tuottanut mainittavia vaikeuksia. 21569: Pankkien kannattavuus ja tehokkuus Pankit alkoivat vuoden aikana kehittää vuosi 21570: 2000 -valmiuksiaan. Kaikki viittaa siihen, että 21571: Suomalaisten pankkien tilanne oli yleisesti ot- pankeilla on hyvät edellytykset saavuttaa riittä- 21572: taen suotuisa vuonna 1998: pankkien tulokset vät vuosi 2000 -valmiudet ennen vuosituhannen 21573: olivat hyviä, liikevoitot kasvoivat edelleen, erityi- vaihdetta. 21574: sesti rahoitustoiminnan kate parani. Pankkien 21575: järjestämättömät saamiset ja luottotappiot py- 21576: syivät jo saavutetulla alhaisella, normaalina pi- Osakemarkkinat, sijoitusrahastot ja 21577: detyllä tasolla. Tuloksena oli pankkien vakava- johdannaismarkkinat 21578: raisuuden lievä kohentuminen. 21579: Suomalaiset pankit ovat lisäksi parantaneet Osakemarkkinat kehittyivät suotuisasti alku- 21580: pankkikriisinjälkeen tehokkuuttaan muutamas- vuonna 1998. Helsingin Pörssin osakekurssien 21581: sa vuodessa pohjoismaiselle tasolle ja ovat no- nousu oli tuolloin yksi teollisuusmaiden nopeim- 21582: peasti kohentaneet tuloskuntoaan. Tehokkuu- mista. Tämä oli osittain Helsingin Pörssiä hallin- 21583: dessa lähestytään jo ruotsalaisia pankkeja. neen Nokian osakkeiden ansiota- Nokian osuus 21584: Suomen pankkisektorin kustannussäästöt ovat pörssin markkina-arvosta on noin puolet. Koti- 21585: 1990-luvulla olleet OECD- maiden huippuluok- maahan keskittyneiden yritysten kurssikehitys 21586: kaa. Mm. henkilöstömäärät ja konttoriverkko oli sen sijaan varsin vaimeata. Siten pörssin yleis- 21587: ovat supistuneet noin puoleen tänä aikana. Tämä indeksin hyvä kehitys ei ollut osoitus yleisestä 21588: 20 21589: 21590: varallisuushintojen noususta tai talouden ylikuu- tuslaitokset tekivät noin 90% kaikista sijoituksis- 21591: menemisesta vaan seuraus keskeisen suuryrityk- ta. Pankkien sijoitukset olivat noin 8 mrd. ja 21592: sen ja yhden toimialan poikkeuksellisesta menes- muiden rahoituslaitosten sijoitukset yhteensä 48 21593: tyksestä. mrd. markkaa; muista rahoituslaitoksista kan- 21594: Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalai- sainvälisiä sijoituksia tekivät lähinnä vakuutus- 21595: sia osakkeita kohtaan oli suuri, ja pörssin vaihto laitokset ja muutamat erityisrahoituslaitokset. 21596: kasvoi huomattavasti. Pörssilistalle tuli useita Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 21597: uusia yrityksiä. Vuoden lopulla hallintarekiste- kasvu jatkui alkuvuonna tasaisena. Poikkeukse- 21598: rissä oli ulkomaisia omistajia noin 53 %markki- na olivat lyhyen koron rahastot, joiden lievästi 21599: na-arvona mitattuna. negatiiviset nettomerkinnät saattoivat johtua 21600: Lokakuussa tehtiin pörssissä listauudistus. mm. kuntasektorin rahoitusaseman heikkenemi- 21601: Sen mukaan pörssilista muuttui nimeltään pää- sestä. Sijoitusrahastot eivät juuri kärsineet lop- 21602: listaksi. OTC- ja meklarilista yhdistettiin ja ni- pukesän levottomuudesta, vaan sijoitukset niihin 21603: mettiin 1-listaksi. Lisäksi tulivat uusina listoina lisääntyivät syksyn kuluessa, joskin aiempaa hi- 21604: NM-lista ja prelista. !-listalla (Investors' list) on taammin. Rahastosijoittamisessa siirryttiin kui- 21605: keskisuuria, asemansa vakiinnuttaneita yhtiöitä, tenkin Suomessakin osakerahastoista pitkiin 21606: joiden markkina-arvo on vähintään 20 milj. korkorahastoihin. Kansainväliset rahastot kas- 21607: markkaa. NM-listalla (New Market list) on kas- voivat nopeasti. 21608: vuvaiheessa olevia innovatiivisia, kansainvälises- Työeläkeyhtiöt lisäsivät edelleen sijoituksiaan 21609: ti suuntautuneita pieniä ja keskisuuria yrityksiä, valtionobligaatioihin. Myös kansainvälisiä sijoi- 21610: joiden markkina-arvo on vähintään 10 milj. tuksia lisättiin. Sen sijaan takaisinlainauksen ja 21611: markkaa. Prelistalla ovat pörssin muille listoille sijoituslainojen kysyntä oli edelleen heikkoa. 21612: menoa suunnittelevat yhtiöt. Osakesijoituksia eläkeyhtiöt lisäsivät varovasti. 21613: Kansainvälisten osake- ja joukkovelkakirja- Korkojohdannaisten kauppa supistui. Kor- 21614: markkinoiden loppukesästä ja alkusyksystä li- kojohdannaisten selvitysvolyymit Helsingin 21615: sääntynyt epävarmuus heijastui myös Suomen Pörssissä vähenivät voimakkaasti useiden mark- 21616: arvopaperimarkkinoille. Osakekurssit kääntyi- kinaosapuolten siirryttyä käyttämään ulkomai- 21617: vät voimakkaaseen laskuun, ja pitkät korot ale- sia markkinoita. Lyhyiden korkojohdannaisten 21618: nivat kuten muissakin EMU-maissa. Lokakuun kaupan supistumiseen lienee osaltaan vaikutta- 21619: jälkeen osakemarkkinat kuitenkin toipuivat sel- nut valmistautuminen heliborkorkojen poistu- 21620: västi. Sijoittajat eivät missään vaiheessa vetäyty- miseen vuoden 1999 alusta. Selvitettyjen valtion 21621: neet paniikinomaisesti Suomen markkinoilta. viitelainatermiinien lukumäärä väheni alle puo- 21622: Suunnitellut valtionyhtiöiden - Soneran ja leen vuoden 1997 vastaavasta määrästä, vaikka 21623: Fortumin - osakemyynnit toteutettiin syksyn vaihto oli alkusyksyn levottomuuden aikana sel- 21624: kuluessa. Fortumin myyntiä tosinjouduttiin lyk- västi vilkkaampaa kuin kesällä. 21625: käämään pari kuukautta epävarman markkina- Yhä useammat joukkovelkakirjaemissiot to- 21626: tilanteen vuoksi. teutettiin arvo-osuuksina 1998. Valtioneuvosto 21627: Suomen Pankki osallistui Kansainvälisen va- päätti valtion markkamääräisen arvo-osuus- 21628: luuttarahaston koordinoimaan kyselyyn arvopa- muotoisen velkakannan muuttamisesta euro- 21629: perisijoituksista vuoden 1997 lopulla. Kyselyn määräiseksi vuoden 1999 alusta. 21630: mukaan suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin ar- Valtiontalouden alijäämän pienenemisen 21631: vopapereihin olivat vuoden 1997lopussa noin 63 myötä valtion velanottotarve väheni edelleen 21632: mrd. markkaa. Vastaavat sijoitukset olivat mak- vuonna 1998. Viitelainojen hallitsemat valtion 21633: sutasetilaston mukaan noin 84 mrd. markkaa joukkovelkakirjaemissiot kasvoivat 15.7 %. 21634: vuoden 1998lopussa. Yli puolet sijoituksista oli Emissioiden rakenne muuttui hieman edellisvuo- 21635: kyselyn mukaan tehty Ison-Britannian, Ruotsin, tisista. Valtion tuotto-obligaatiot kävivät huo- 21636: Yhdysvaltojen ja Saksan markkinoille. Aasiaan nosti kaupaksi, ja niiden kanta supistui kolman- 21637: tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä oli vajaat neksen. Myös valtion velkasitoumukset väheni- 21638: 3 mrd. markkaa; tästä Japanin osuus oli kaksi vät. Viitelainat olivat ainoa valtion lainaerä,jon- 21639: kolmasosaa. Venäjälle ja Baltian maihin tehtyjen ka kanta vielä kasvoi. Valuuttalainoja makset- 21640: sijoitusten arvo oli vain runsaat 100 milj. mark- tiin nettomääräisesti takaisin vajaat 8 mrd. 21641: kaa. markkaa. 21642: Kansainväliset arvopaperisijoitukset on kyse- Yritysten emissiot lisääntyivät edellisvuotisiin 21643: lyn mukaan tehty varsin keskittyneesti. Rahoi- verrattuna. Yksityisen sektorin joukkovelkakir- 21644: 21 21645: 21646: jalainakanta pysyi ennallaan vuoden 1998 aika- nostaneille palautettiin heidän maksamaosa lei- 21647: na. mavero hakemuksesta. Sama koski myös kiinni- 21648: tyshakemusten ja saamistodisteiden veroa. 21649: Leimaveron poistamisajankohtaan vaikutti 21650: Rahoitusvalvonta ja -lainsäädäntö 21651: EMUn kolmannen vaiheen alkaminen vuoden 21652: Eduskunta hyväksyi lain Suomen Pankista maa- 1999 alussa, jolloin leimavero olisi heikentänyt 21653: liskuussa (lähemmin s. 34). suomalaisten pankkien kilpailukykyä muihin eu- 21654: Suomen Pankki lopetti 3 ja 5 vuoden viitekor- roalueen pankkeihin nähden. Uudistuksen lyk- 21655: kojen noteerauksen vuoden 1998 päättyessä. Sa- kääminen myöhäisempään ajankohtaan olisi 21656: moin peruskoron määräytymisperuste muutet- puolestaan saattanut tilapäisesti vähentää laino- 21657: tiin markkinasidonnaiseksi. Vuoden 1999 alusta jen kysyntää, kun joka tapauksessa viimeistään 21658: peruskorko määrätään kahdesti vuodessa valtio- vuodenvaihteessa tehtäväksi odotettu uudistus 21659: varainministeriössä kahdentoista kuukauden olisi tullut ajallisesti lähemmäksi. Leimaveron 21660: euriborkoron perusteella. Vuoden lopussa Suo- poistaminen aiheutti jonkin verran luottojen uu- 21661: men Pankki lakkasi noteeraamasta heliborkor- simista. 21662: koja, joiden laskeminen muuttumattomin peri- Piensijoittajia suojaavaa korvausrahastoa 21663: aattein oli jo toukokuussa siirtynyt Suomen koskeva laki tuli voimaan syyskuun alussa. Ra- 21664: Pankkiyhdistykselle. Heliborkorkojen tilalle tu- hasto takaa eräin rajoituksin piensijoittajien saa- 21665: livat vuoden 1999 alussa euriborkorot. misia rahaston jäsenyrityksiltä. Korvausrahas- 21666: Kertomusvuonna tuli voimaan monta luotto- ton varat kerätään kannatusmaksuina jäsenyri- 21667: laitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevaa tyksiltä, joita ovat sijoituspalveluyritykset ja si- 21668: lainmuutosta. Vuoden 1998 alussa tuli voimaan joituspalveluja tarjoavat luottolaitokset. Jäse- 21669: uusi talletussuojajärjestelmä. Uuden lain mu- nyys rahastossa on pakollinen. 21670: kaan talletukset ovat täysin suojattuja 150 000 Rahamarkkinoiden kaupankäyntiä koskevia 21671: markkaan asti. Suoja on tallettaja- ja pankkikoh- sopimuksia uusittiin. Suomen Pankin ja Suomen 21672: tainen siten, että yhden tallettajan talletukset yh- Pankkiyhdistyksen välisissä neuvotteluissa luo- 21673: dessä pankissa tai pankkiryhmässä on suojattu tiin uusi runkosopimus,joka koskee sopimusosa- 21674: 150 000 markkaan asti. Talletusten lukumäärää puolten välistä tukkukauppaa rahamarkkinoilla 21675: eri pankeissa ei ole rajattu. Vuoden 1997 lopun ja mahdollisesti muilla markkinoilla. Uusi sopi- 21676: talletusten perusteella arvioiden suoja kattaa mus ei sisällä markkinatakausvelvoitteita. 21677: yleisötalletuksista markkamääräisesti 68 %. Suomen Pankki osallistui valtiovarainminis- 21678: Talletussuojan rajaamista koskevaa lainmuu- teriön vetämän arvo-osuuslainsäädäntötyöryh- 21679: tosta voidaan pitää myös merkittävänä periaat- män työskentelyyn. Työryhmä valmisteli halli- 21680: teellisena uudistuksena, sillä se selkeytti osaltaan tuksen esityksen arvo-osuusjärjestelmälain 21681: pankkisektorin valvontaaja vastuunkantoa kos- muuttamisesta siten, että laissa otetaan huo- 21682: kevia kysymyksiä. Talletussuojan rajaaminen li- mioon arvopaperikeskusten kansainvälisten yh- 21683: sää osaltaan paitsi omistajien ja markkinoiden teyksien perustaminen ja näiden yhteyksien 21684: myös tallettajien vastuuta pankkien taloudellisen kautta arvo-osuusjärjestelmään liitettävien arvo- 21685: tilan seurannassa. papereiden käsittely Suomessa. Samassa yhtey- 21686: Samaan suuntaan vaikuttaa eduskunnan dessä lakiin otettiin määräykset toimenpiteistä, 21687: vuonna 1993 pankkikriisin yhteydessä antaman jotka ovat tarpeen muunnettaessa arvo-osuus- 21688: pankkitukiponnen kumoaminen vuoden lopulla. järjestelmään liitettyjä markkamääräisiä jouk- 21689: Pankkitukiponnen avulla vakuutettiin rahoitus- kovelkakirjalainoja ja niihin rinnastettavia velal- 21690: markkinoille, että valtiovalta turvaisi pankkien listen sitoumuksia euromääräisiksi. Lain muutos 21691: sitoumukset kaikissa olosuhteissa. Näiden muu- tuli voimaan vuoden 1999 alusta. 21692: tosten jälkeen suomalainen talletussuojajärjes- Rahoitusmarkkinoita koskevia, vireillä olleita 21693: telmä on myös entistä yhtenäisempi muiden EU- keskeisiä direktiiviehdotuksia olivat mm. sijoi- 21694: maiden talletussuojasäädösten kanssa. tusrahastodirektiivin muutos, jonka tavoitteena 21695: Luottojen leimavero poistettiin 29. huhtikuu- on uudistaa suurelta osin vanhentunutta sijoitus- 21696: ta, jolloin hallitus antoi eduskunnalle esityksen rahastodirektiiviä. Sijoitusrahastodirektiiviä oli 21697: laiksi leimaverolain eräiden säännösten kumoa- yritetty saada muutetuksi jo aiemmin, mutta sil- 21698: misesta. Eduskunnan hyväksyttyä lainmuutok- loin hanke kariutuijäsenvaltioiden erimielisyyk- 21699: sen tasavallan presidentti vahvisti sen 18. kesä- siin muutoksen laajuudesta. Vireillä oli myös yri- 21700: kuuta. Huhtikuun 29. päivän jälkeen lainansa tysostotarjouksista annettu direktiiviehdotus. 21701: 22 21702: 21703: Suomen Pankki osallistui korkotulojen vä- listui sääntelystä käytävään keskusteluun sekä 21704: himmäisverotusta koskevan direktiiviehdotuk- Suomessa että EU:n piirissä. Erityinen haaste 21705: sen kotimaiseen käsittelyyn. Direktiivillä pyri- myös maksujärjestelmissä on valmistautuminen 21706: tään turvaamaan säästöistä saatavien korkotulo- ja varautuminen vuosituhannen vaihteeseen ja 21707: jen tosiasiallinen vähimmäisverotus EU:n alueel- siihen liittyviin mahdollisiin ongelmiin. 21708: la määrittelemällä niille vähintään 20 prosentin 21709: lähdevero tai vaihtoehtoisesti ns. ilmoitusvelvol- 21710: lisuus. Maksu- ja selvitysjärjestelmien yleisvalvonta 21711: Uusi vakuutusvalvontavirasto aloittaa toi- 21712: mintansa kevään 1999 kuluessa. Virasto jää edel- Suomen Pankin tehtävänä on maksujärjestel- 21713: leen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- mien yleisvalvonta. Rahoitusmarkkinoiden yh- 21714: alaan. Suomen Pankille ja Rahoitustarkastuksel- den sektorin tai osapuolen ongelmat voivat mak- 21715: le on esitetty edustajaa viraston johtokuntaan. sujärjestelmien kautta levitä nopeasti koko jär- 21716: Rahoitustarkastuksen edustajaksi tulee sen joh- jestelmään ja heikentää merkittävästi rahoitus- 21717: taja. Valvontavirastojen edellytetään olevan lä- markkinoiden toimivuutta. Vaarana on myös 21718: heisessä yhteistyössä keskenään. riskien ja ongelmien siirtyminen maasta toiseen 21719: kansainvälisten maksujärjestelmien kautta. Täl- 21720: laisia mahdollisesti kokonaisia järjestelmiä la- 21721: maannuttavia riskejä kutsutaan systeemiriskeik- 21722: si. Systeemiriskien vähentämiseksi Suomen 21723: Maksujärjestelmät Pankki yhdessä Rahoitustarkastuksen kanssa 21724: pyrkii valvonnalla ja kehittämistyöllä paranta- 21725: Suomen Pankki vastaa osaltaan maksujärjestel- maan maksujärjestelmien turvallisuutta ja moit- 21726: mien vakaasta, tuotettavasta ja tehokkaasta toi- teetonta toimintaa luomalla erityisesti riskien le- 21727: minnasta. Maksujärjestelmien kehittämisen ta- viämistä rajoittavia esteitä. 21728: voitteena on näidenjärjestelmien turvallisuuden, Pankkienvälinen vastapuoliriski syntyy, mi- 21729: häiriöttömyyden ja tehokkuuden parantaminen. käli maksunsaajapankki ottaa vastuun maksusta 21730: Häiriöiden ja niiden leviämisen ennalta ehkäise- ja hyvittää maksunsaajan tiliä ennen kuin kate 21731: miseksi Suomen Pankki osallistuu rahoitussek- on lopullisesti siirretty pankkien välillä. Huo- 21732: torin maksujärjestelmäriskien hallinnan kehittä- mattavan suuri vastapuoliriski liittyy valuutta- 21733: miseen. Maksujärjestelmien yleisvalvonnan kauppojen selvitykseen. Suurista vastapuoliris- 21734: avulla Suomen Pankki pyrkii varmistamaan, että keistä aiheutuvan systeemiriskin johdosta usei- 21735: järjestelmiin liittyvät riskit pysyvät hyväksyttä- den maiden keskuspankit ovat edellyttäneet, että 21736: vänä tasolla. Keskuspankin tehtävänä on valvoa pankit pienentävät valuuttakauppojen selvityk- 21737: maksujärjestelmiä kokonaisuutena. Yksittäisten seen liittyviä riskejä. Riskejä voidaan jo tällä 21738: luottolaitosten ja niiden maksujärjestelmäriskien hetkellä merkittävästi vähentää kehittämällä 21739: valvonta kuuluu Rahoitustarkastuksen tehtävä- back office -prosesseja eli sovittujen kauppojen 21740: kenttään. toteuttamista ja seurantaa. Myös kansainväliset 21741: Suomen Pankki tarjoaa myös palveluja pank- suositukset täyttävät nettoutusjärjestelmät vä- 21742: kienja selvityskeskusten katteensiirtojenja yksit- hentävät riskejä. Suunnitelmien mukaan vuonna 21743: täisten maksujen nopeaa ja turvallista suoritta- 2000 aloittaa toimintansa CLS-pankki (Conti- 21744: mista varten keskuspankkirahalla. nuous Linked Settlement), joka tarjoaa PVP- 21745: Vuoden 1998 aikana jatkettiin työtä Suomen pohjaista (payment versus payment eli maksu 21746: Pankin sekkitilijärjestelmän saattamiseksi vas- maksua vastaan) palvelua. PVP-pohjaisessa sel- 21747: taamaan EMUn kolmannen vaiheen vaatimuk- vityksessä vastapuolten varojen siirto tapahtuu 21748: sia. Eurooppalainen yhteistyö jatkui tiiviinä en- samanaikaisesti, joten selvitysriskit voidaan hy- 21749: sin Euroopan rahapoliittisen instituutin ja kesä- vin pitkälle poistaa. 21750: kuun alusta lähtien Euroopan keskuspankkijär- Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen 21751: jestelmän työryhmissä. vuonna 1995 aloittamaa yhteistä maksujärjestel- 21752: Maksujärjestelmien tekninen kehitys ja uusien mien valvonnan kehittämisprojektia (MAJA- 21753: maksutapojen ja -välineiden kehittyminen VA) jatkettiin vuonna 1998. Valvontafilosofian 21754: muokkaavat jatkuvasti keskuspankin toimin- kehittämisen tuloksena julkaistiin keväällä teos, 21755: taympäristöä. Suomen Pankki seurasi elektroni- jonka tuloksia on käytetty hyväksi sekä tarkas- 21756: sen rahan käytön ja sääntelyn edistymistä ja osal- tuksissa että tiedottamisessa. 21757: 23 21758: 21759: Euroopan unionin keskuspankkien erityisenä edistää maksuliikenteen sujuvuutta mm. myön- 21760: yleisvalvontakohteena ovat olleet nettoperiaat- tämällä sekkitilijärjestelmän osapuolille vakuu- 21761: teella toimivat suurten maksujen järjestelmät. dellista, korotonta päivänsisäistä luottoa. 21762: Myös EKPJ kehittää yleisvalvonnan sisältöä ja Vuoden 1998 aikana sekkitilijärjestelmän 21763: täsmentää työnjakoa kansallisten viranomaisten tapahtumamäärät lisääntyivät huomattavasti. 21764: kanssa. EU:n keskuspankit arvioivat vuonna Vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana 21765: 1998, miten alueen kansalliset suurten maksujen sekkitilijärjestelmässä välitettiin keskimäärin 21766: nettoutusjärjestelmät täyttävät niille asetettavat 1 500 maksua päivässä. Yhteisarvoltaan päivit- 21767: kriteerit. Näistä keskeisimmät ovat ns. Lam- täiset maksut olivat noin 70 mrd. markkaa, mikä 21768: falussyn kriteerit, jotka koskevat järjestelmien on noin 10% Suomen vuotuisesta bruttokansan- 21769: laillista pitävyyttä, avoimuutta, riskienhallintaa, tuotteesta. Tänä aikana maksujen lukumäärä lä- 21770: toiminnan häiriöttömyyttä sekä poikkeustilan- hes nelinkertaistui ja markkamäärä kaksinker- 21771: teiden hallintaa. Suomessa arvioinnin kohteena taistui verrattuna edellisen vuoden vastaavan 21772: oli pankkienvälinen pikasiirtoja ja sekkejä käsit- ajankohdan lukuihin. Muutos johtui siitä, että 21773: televä järjestelmä eli ns. POPS-järjestelmä. Ar- Suomessa siirryttiin lokakuun alussa ns. Iom- 21774: viointien lopputulokset olivat myönteiset, eli maksujen RTGS-käsittelyyn. Lommaksut ovat 21775: POPS- ja muut suuria maksuja käsittelevät jär- markkamääräisiä ulkomaanmaksuja Suomessa 21776: jestelmät EU:n alueella täyttivät vaaditut kritee- ja ulkomailla asuvan tai kahden ulkomailla asu- 21777: rit. van välillä. Aikaisemmin Ioromaksut oli välitetty 21778: Euron käyttöönottoon vuodenvaihteessa liit- bilateraalisesti pankkien kesken ja vain nettokat- 21779: tyi monia riskejä, kun hyvin suureen määrään teet oli suoritettu R TGS-järjestelmässä päivit- 21780: järjestelmiä tehtiin muutoksia tiukkaa aikatau- täin. Vuoden alussa suurinjoukko sekkitilijärjes- 21781: lua noudattaen. Vuodenvaihteen tilanteen hallit- telmässä selvitetyistä maksuista liittyi arvopape- 21782: semiseksi pankkien ja selvitysyhtiöiden kanssa rikauppaan: kappalemäärästä lähes 30 %ja ar- 21783: perustettiin erityinen organisaatio seurantaa ja vosta lähes 40 %. Vuoden lopussa Iommaksujen 21784: poikkeustilanteita varten. Siirtyminen eumon osuus oli suurin eli kappalemäärästä 67 %ja ar- 21785: onnistui Suomessa hyvin maksujärjestelmien vosta 37%. 21786: osalta. Tilinhaltijat voivat kytkeytyä sekkitilijärjes- 21787: Vuosi 2000 aiheuttaa muutoksia moniin tie- telmään Suomen Pankin toimittamaa tilinhalti- 21788: tojärjestelmiin. Muutosten toteuttaminen mak- jasovellusta tai sen kanssa yhteensopivaa liitty- 21789: sujärjestelmiin ajoissa on tärkeää, jotta riittävän mäsovellusta käyttäen. Vuonna 1998 sekkitilijär- 21790: testauksen kautta voidaan varmistaa järjestel- jestelmään tehtiin suuria muutoksia, kun sekä 21791: mien toiminta myös vuonna 2000. Koska muutos tilinhaltija- että sekkitilisovelluksesta otettiin 21792: edellyttää eri rahoitusmarkkinaosapuolten yh- käyttöön uusi EMU-piirteillä varustettu ohjel- 21793: teistyötä, Suomen Pankkijärjesti yhdessä Rahoi- maversio. Uutena piirteenä tuli myös SWIFT- 21794: tustarkastuksen kanssa kesäkuussa laajan infor- liittymä. Se otettiin käyttöön lommaksuissa, 21795: maatioseminaarin ja lokakuussa skenaariopäi- mutta sitä voidaan käyttää myös muissa mak- 21796: vän aiheesta. Alkuvuodesta 1999 aloitetaan laa- suissa. Vuoden 1999 alusta SWIFT-liittymää 21797: jat rahoitussektorin tietojärjestelmien yhteistes- käytetään TARGET-maksujen välittämiseksi. 21798: taukset, joilla pyritään varmistamaan järjestel- Liittymän välityksellä tilinhaltijat voivat saada 21799: mien toimivuus vuonna 2000. myös SWIFTin määrittelyn mukaisen tiliotteen, 21800: mikä vähentää tilinhaltijoiden manuaalista työtä 21801: niiden täsmäyttäessä tilitapahtumia omiinjärjes- 21802: telmiinsä. 21803: Maksujärjestelmäpalveluiden tarjonta ja Tilinhaltijasovelluksen päivitetyssä versiossa 21804: sekkitilijärjestelmän kehittäminen on niin ikään uutena piirteenä Suomen Pankin 21805: liittymän lisäksi toinen sanomapohjainen liitty- 21806: Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä on reaaliai- mä, joka mahdollistaa automaattisten liittymien 21807: kainen bruttomaksujärjestelmä R TGS (Real- rakentamisen tilinhaltijasovelluksen ja tilinhalti- 21808: Time Gross Settlement -järjestelmä). Siinä mak- jan omien sisäisten järjestelmien välille. 21809: sut suoritetaan ajantasaisesti bruttoperiaatteella Uuden sekkitilisovelluksen myötä sekkitilijär- 21810: eli yksitellen. Suomen Pankki otti järjestelmän jestelmä sai ensimmäiset ns. hybridipiirteensä, 21811: käyttöön jo vuonna 1991. Se oli ensimmäisiä joiden mukaisesti katteensiirrossa hyödynnetään 21812: RTGS-järjestelmiä Euroopassa. Suomen Pankki sekä brutto- että nettoperiaatetta. Keskeisin uusi 21813: 24 21814: 21815: ominaisuus on maksujenjonotusjärjestelmä,jos- Vuoden 1998 lopussa pankkien likviditeetti- 21816: sa voidaan myös nettouttaa maksuja. Mikäli ti- tilanne oli hyvä. Pankit korottivat hieman sek- 21817: linhaltijalla ei ole riittävästi käyttövaroja tapah- kitililimiittejään vuoden 1998 aikana niin, että 21818: tuman suorittamiseksi, tapahtumaa ei palauteta niiden yhteenlaskettu arvo oli vuoden lopussa 21819: lähettäjälle, vaan se jää jonoon. Jonottavat mak- noin 20 mrd. markkaa. Limiittien keskimääräi- 21820: sut käsitellään saapumisjärjestyksessä tilinhalti- nen käyttöaste pysyi alhaisena. Pankit varasi- 21821: jan antaman tapahtumakohtaisenjärjestyksenja vat ennen vuodenvaihdetta myös varoja ja va- 21822: aikaisimman kirja usajankohdan mukaan. Jonot- kuuksia EMUn kolmannen vaiheen aloituk- 21823: tavien tapahtumien yhteiskirjaukset vähentävät seen liittyviä mahdollisia likviditeetin vaihte- 21824: järjestelmän likviditeetin tarvetta ja purkavat luja varten. 21825: mahdollisia lukitustilanteita (gridlock). Lukitus- 21826: tilanteessa maksujen välitys on pysähtynyt riittä- T ARGETin toiminta alkaa 21827: västä kokonaislikviditeetistä huolimatta, koska 21828: likviditeetti on jakautunut epätasaisesti pank- Vuoden 1999 alusta lähtien Suomen Pankin 21829: kien kesken. Jonotusmahdollisuutta on käytetty sekkitilijärjestelmä on osa Euroopan laajuista 21830: suhteellisen vähän, koska pankkien likviditeetti- TARGET-järjestelmää. TARGET-järjestelmä 21831: tilanne on ollut hyvä. (Trans-European Automated Real-time Gross 21832: Tulevaisuudessa pankkien käytössä oleva lik- Settlement Express Transfer) yhdistää Euroopan 21833: viditeetti muodostuu yhä tärkeämmäksi resurs- unionin viidentoista jäsenmaan kansalliset 21834: siksi, kun maksujärjestelmien käsittelynopeuden RTGS-maksujärjestelmät ja Euroopan keskus- 21835: vaatimus ja erittäin suurten yksittäisten maksu- pankin maksumekanismin toisiinsa koko EU:n 21836: jen osuus kasvavat. Keskeinen likviditeetin lähde kattavaksi yhtenäiseksi maksuverkoksi. Suomen 21837: on pankkien päivänsisäinen sekkitililuotto. Päi- Pankin TARGET-projekti käynnistettiin vuon- 21838: vänsisäisen luoton vakuuksien hallinta tuli jous- na 1996. Vuoden 1997 aikana aloitettiinjärjestel- 21839: tavammaksi, kun vuoden 1998 aikana otettiin män toteuttaminen ja ensimmäinen testausvaihe 21840: käyttöön yhteistyössä suunniteltu, Suomen suomalaisten pankkien kanssa. Vuoden 1998 al- 21841: Arvopaperikeskukseen rakennettu automaatti- kupuolella aloitettiin testit TARGETiin osallis- 21842: nen vakuushallintajärjestelmä. Vakuudet pide- tuvien keskuspankkien välillä, ja koko järjestel- 21843: tään arvopaperikeskuksessa vakuushallintati- män simulointi alkoi kesäkuussa ja jatkui lähes 21844: leillä,joiden sisältöä pankit voivat päivän aikana vuoden loppuun. 21845: muuttaa esimerkiksi arvopaperikauppojen kaut- TARGET-järjestelmä on auki viikonloppuja 21846: ta. Järjestelmä valvoo, että vakuushallintatilien sekä joulu- ja uudenvuodenpäivää lukuun otta- 21847: vakuusarvo jatkuvasti ylittää asetetun vakuus- matta kaikkina päivinä klo 8.00- 19.00. Suomen 21848: vaatimuksen. Vuodenvaihteeseen mennessä Pankin sekkitilijärjestelmän aukioloajat noudat- 21849: kaikki pankit ottivat käyttöön uuden vakuusjär- tavat TARGETin aukioloaikoja vuoden 1999 21850: jestelmän. alusta alkaen. Sekkitilijärjestelmässä ja T AR- 21851: Keskuspankkiluoton vakuutena käytettävien GETissa välitetään vain euromääräisiä maksuja 21852: arvopaperienjoukko laajeni talous- ja rahaliiton vuoden 1999 alusta. 21853: kolmannen vaiheen alusta käsittämään myös T ARGETin käyttöönoton myötä sekkitilijär- 21854: EKPJ:n hyväksymät ulkomaiset vakuudet. Suo- jestelmään pääsyä ja päivänsisäistä luottoa kos- 21855: men Pankki on lisäksi tehnyt periaatepäätöksen kevat ehdot uusittiin vastaamaan TARGETin 21856: hyväksyä euroalueen ulkopuolisen valuuttamää- käyttöön liittyviä EKP:n suuntaviivoja. Uudet 21857: räisen vakuusmateriaalin tietyin rajoituksin sek- säännöt ovat voimassa vuoden 1999 alusta. Kes- 21858: kitilin päivänsisäisen luoton vakuudeksi. Ulko- keisimpiä muutoksia säännöissä olivat T AR- 21859: maisten vakuuksien käytön mahdollistamiseksi GETin käyttöön ja maksujen lopullisuuteen liit- 21860: EU-alueen keskuspankit ovat sopineet ns. tyvät kohdat. Uusien luottoehtojen mukaisesti 21861: kirjeenvaihtajakeskuspankkikäytännöstä. Siinä myös sijoituspalveluyrityksille ja selvitysyhtei- 21862: keskuspankit tarjoavat toisilleen säilytyspalvelu- söille voidaan myöntää päivänsisäistä luottoa, 21863: ja, ja toisessa maassa säilytyksessä olevia arvo- jos erityisehdot täyttyvät. 21864: papereita voidaan käyttää luottoa myöntävässä 21865: keskuspankissa vakuuksina. Tulevaisuudessa Muut kotimaiset järjestelmät 21866: tämä suhteellisen hidas ja puoliksi manuaalinen 21867: käytäntö korvataan Euroopan arvopaperikes- Pankit välittävät toisilleen tilisiirtoja, toistuvais- 21868: kusten keskinäisellä verkostolla. suorituksia, suoraveloituksia, pankkikorttimak- 21869: 25 21870: 21871: suja ja pankkiautomaattitapahtumia useita ker- Lainsäädännön kehittäminen 21872: toja päivässä. Näiden tapahtumien nettokatteet 21873: siirretään maksuliikeclearingissä Suomen Pan- Maksujärjestelmiin liittyvää lainsäädäntöä on 21874: kissa. Kello 15.45 toteutettavan clearingajon rin- kehitetty voimakkaasti, kun Euroopan unionin 21875: nalle otettiin pankkienvälisten maksujärjestel- direktiivejä on pantu täytäntöön kotimaisessa 21876: märiskien vähentämiseksi marraskuussa 1998 lainsäädännössä. 21877: käyttöön toinen clearingajo, joka suoritetaan Vuonna 1998 Suomen Pankki osallistui 21878: aamuisin kello 8.30. oikeusministeriön johtaman, tilisiirtolakia val- 21879: Toukokuussa 1997 suuri osa Suomessa toimi- mistelleen työryhmän työskentelyyn. Tilisiirtola- 21880: vista pankeista otti käyttöön POPS-järjestelmän ki perustuu tilisiirtodirektiiviin,ja siinä määritel- 21881: (pankkien on Iine-pikasiirrot ja -sekit), joka kor- lään mm. maksujen maksimitoimitusajat ja osa- 21882: vasi aikaisemmin käytössä olleen pikasiirtojen puolten vastuut. 21883: välitysjärjestelmän. Kesäkuusta 1998 alkaen EU:n komissiossa hyväksyttiin kesällä direk- 21884: POPS-maksujen katteensiirtotapa riippuu mak- tiivi selvityksen lopullisuudesta maksujärjestel- 21885: sun suuruudesta. Mikäli maksu on suurempi missä ja arvopapereiden selvitysjärjestelmissä 21886: kuin pankkien kahdenvälisesti sopima ns. sekä vakuuksien pysyvyydestä. Varsinkin kan- 21887: R TGS-raja, kate suoritetaan bruttosiirtona Suo- sainvälisen maksuliikkeen kannalta on tärkeätä 21888: men Pankin sekkitilijärjestelmän kautta. R TGS- saada yhtenevät maksujen lopullisuusmääräyk- 21889: rajaa pienemmät maksut nettoutetaan kahden- set kunkin maan lainsäädäntöön. Suomen Pank- 21890: välisesti pankkien kesken siten, että kunkin pan- ki on ollut mukana oikeusministeriön asettamas- 21891: kin nettovelka tai saaminen toista osapuolta sa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella 21892: kohtaan päivittyy jatkuvasti päivän aikana väli- ehdotus direktiivin täytäntöönpanon edellyttä- 21893: tettyjen tapahtumien perusteella. Pankkien kah- mäksi Iainsäädännöksi. Ensi vaiheessa valmistel- 21894: denvälisesti sopiman maksujärjestelmäriskejä tiin ehdotus eräistä arvopaperi-ja valuuttakau- 21895: vähentävän POPS-nettovelkalimiitin täyttyessä pan ehdoista annetun lain (nettoutuslaki) muut- 21896: pankit suorittavat katteensiirron Suomen Pan- tamiseksi siten, että lain soveltamisala laajennet- 21897: kin sekkitilijärjestelmässä. Päivän päätteeksi to- tiin koskemaan myös keskuspankin tai muun 21898: teutetaan katteensiirrot, joilla kahdenväliset ve- selvitysyhteisön maksujärjestelmässä tehtäviä 21899: lat nollataan. maksusuorituksia. Samassa yhteydessä muutet- 21900: Lokakuussa 1998 lopetettiin loromaksujen tiin myös Suomen Pankista annettua lakia siten, 21901: nettoselvitys eli ns. loroclearing. Siirtymisestä että lakiin lisättiin säännös Suomen Pankille sen 21902: loromaksujen RTGS-käsittelyyn sovittiin näi- lakisääteisiä tehtäviä varten annettujen vakuuk- 21903: hin maksuihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. sien realisoinnista osapuolen maksukyvyttö- 21904: Loromaksut ovat arvoltaan suuria, joten hyvi- myysmenettelyn alkamisesta huolimatta. 21905: tys asiakkaiden tileille ennen nettokatteen saa- Komissiossa on ollut valmisteltavana elektro- 21906: pumista aiheutti pankeille huomattavia päivän- niseen rahaan liittyvä direktiivi. Suomen Pankki 21907: sisäisiä vastapuoliriskejä. Pankit välittävät pie- on osallistunut sen kansainväliseen ja kotimai- 21908: net, alle 50 000 markan arvoiset loromaksut seen valmisteluun. 21909: pankkienvälisessä maksujärjestelmässä (PMJ), Maksujärjestelmälainsäädäntöä on ryhdytty 21910: jolloin niiden kate siirtyy maksuliikeclearingis- viime aikoina kehittämään useassa maassa. Ole- 21911: sä. massa olevat käytännöt on haluttu saattaa lain- 21912: Arvopaperikauppa ja sen maksuliike muuttu- säädännön piiriin, maksujärjestelmien riskien- 21913: vat huomattavasti EMUn kolmannen vaiheen hallintaa ja valvontaa on kehitetty ja keskuspan- 21914: yhtenäistäessä markkinoita. Arvo-paperikes- kin roolia ja tehtäviä on täsmennetty. Suomessa 21915: kuksen taatusta nettoselvityksestä luovuttiin ke- tehtävän kehittämistyön tueksi Suomen Pankis- 21916: säkuussa 1998 likviditeettiresurssien säästämi- sa käynnistettiin loppuvuodesta 1998laaja selvi- 21917: seksi. Nettoutustavan vuoksi arvopaperikeskuk- tys eri maiden maksujärjestelmälainsäädännös- 21918: sen tilille sitoutui paljon pankkien likviditeettiä, tä. 21919: joka nyt vapautui kauppakohtaisiin katteensiir- 21920: toihin. Rahamarkkinainstrumenttien selvitys ta- Yhteistyö pankkien kanssa 21921: pahtuu nyt täysin bruttoperiaatteella; sen sijaan 21922: osakekaupan maksujen selvitys toimii edelleen Toimivien yhteistyömuotojen merkitys korostui 21923: nettoperiaatteella. vuonna 1998, kun EMU-valmisteluihinja muu- 21924: 21925: 21926: 4 390005F 21927: 26 21928: 21929: hun kehittämistyöhön liittyvä koordinointitarve tys maksuvälineenä hiukan väheni. Toisaalta 21930: kasvoi. liikkeessä olevan käteisen rahamäärän kasvusta 21931: Pankkien kanssa perustetut yhteistyöfooru- huolimatta setelistön kierto Suomen Pankin 21932: mit, maksujärjestelmien ohjausryhmä (MJO) ja kautta väheni pankkien rahahuoltoratkaisujen 21933: maksujärjestelmien yhteistyöryhmä (MJY), ko- vuoksi. 21934: koontuivat säännöllisesti EMUun liittyvien Aiempaan tapaan Suomen Pankki oli tiiviisti 21935: asioiden selvittämiseksi. MJY :n alaisuudessa toi- mukana eurorahojen liikkeeseenlaskua koske- 21936: mi lisäksi erilaisia asiakohtaisia erityisryhmiä. vissa EMO-valmisteluissa (lähemmin s. 34), jois- 21937: Sekkitilinhaltijoista koostuva käyttäjätoimikun- sa keskityttiin lähinnä euroseteleiden tuotanto- 21938: ta kokoontui myös säännöllisesti. Loppuvuodes- järjestelyihin ja turvatekijöihin sekä kysymyk- 21939: ta käynnistettiin keskustelut pankkien kanssa seen euroalueen keskuspankkien velvollisuudes- 21940: yhteistyöorganisaation kehittämiseksi vastaa- ta vaihtaa jäsenmaiden kansallisia seteleitä kiin- 21941: maan EMUn kolmannen vaiheen tarpeita. teään muuntokurssiin 1.1.1999 alkaen. Tämä 21942: Tietoliikennejärjestelyjen tehostamiseksi ja velvoite otettiin huomioon myös Suomen Pankin 21943: turvallisuuden parantamiseksi pankit ja Suomen maksuvälinehuollossa. 21944: Pankki selvittivät yhteisen tietoliikenneverkon Maksuvälinehuollon sisäisiä toimintoja sel- 21945: kehittämismahdollisuuksia. kiytettiin kesällä 1998 yhdenmukaistamaila 21946: Marraskuussa 1998 Suomen Pankki järjesti Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella toimivien 21947: pankeille ja viranomaisille suunnatun kansainvä- haarakonttorien asema Helsinki-Vantaan ja Tu- 21948: lisen maksujärjestelmäseminaarin, jossa pohdit- run aluetoimistojen kanssa siten, että haara- 21949: tiin maksujärjestelmien kehitysnäkymiä ja tule- konttorit siirrettiin organisatorisesti maksuväli- 21950: vaisuuden haasteita sekä keskuspankkien tehtä- neosaston alaisuuteen. 21951: viä maksujärjestelmien valvonnassa ja kehittä- Suomen Pankki myi toukokuussa 1998 omis- 21952: misessä. tamistaan Setec Oy:n osakkeista 60% suomalai- 21953: Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän tapahtu- selle sijoittajaryhmälle, koska setelien valmistuk- 21954: mamäärien kasvun vaikutuksia arvioivien likvi- sen osuus yhtiön liikevaihdosta oli tuolloin enää 21955: diteetin kokeilumallien kehittämistä jatkettiin, ja alle viidennes. Aikaisemmin yhtiö oli täysin Suo- 21956: tutkiakseen likviditeetin tarvetta ja maksujen jo- men Pankin omistuksessa. 21957: notusta eri maksujärjestelmärakenteissa Suomen 21958: Pankki kehitti ns. maksujärjestelmäsimulaatto- 21959: rin. Simulointiin tarvittavat maksutiedot kerät- Käteisrahamäärän kasvusuunta jatkui 21960: tiin yhteistyössä pankkien kanssa. Maksujärjes- 21961: telmäsimulaattorissa likviditeetin tarvetta ja Liikkeessä olevan käteisrahan määrän vuonna 21962: maksujenjonotusta voidaan tutkia eri pankkira- 1995 uudelleen käynnistynyt kasvu jatkui vuo- 21963: kenteita ja erilaisia maksujenselvitystapoja käyt- den 1998 aikana lähinnä yksityisen kulutuksen 21964: täen. Lisäksi voidaan arvioida erilaisten opti- kasvun vuoksi. Keskimäärin rahaa oli vuonna 21965: mointikeinojen vaikutuksia järjestelmään. Simu- 1998 liikkeessä 16.8 mrd. markkaa, kun sitä oli 21966: lointien tulokset osoittivat, että R TGS-järjestel- ollut edellisenä vuonna noin 16.2 mrd. markkaa. 21967: mät toimivat tehokkaammin likviditeetin ja jo- Liikkeessä olevan rahan määrä oli koko 1990- 21968: notuksen kannalta kuin nettoperiaatteella toimi- luvun alkupuolen pysytellyt talouden laman ta- 21969: vat järjestelmät. Samalla likviditeetti- ja riski- kia 14 mrd. markan tuntumassa. 21970: tasolla maksujen välitys on nopeampaa RTGS- Suhteessa bruttokansantuotteeseen liikkeessä 21971: järjestelmissä kuin nettojärjestelmissä. Simuloin- olevan käteisrahan määrä vuonna 1998 oli 2.5 %. 21972: tien tulokset koottiin vuoden lopussa valmistu- Suomessa tämä suhde on jo pitkään ollut Belgian 21973: neeseen julkaisuun. kanssa rahaliitossa olevaa Luxemburgia lukuun 21974: ottamatta EU-maiden pienin. Koko ED-alueella 21975: suhdeluku on viime vuosina ollut lähes 6 %. Suh- 21976: Maksuvälinehuolto deluvun pienuuteen vaikuttavat lähinnä Suomen 21977: maksujärjestelmän kehittyneisyys, setelistön vä- 21978: Maksuvälinehuollon ulkoinen toimintaympäris- häinen käyttö säästämismuotona sekä ulkomail- 21979: tö kehittyi vuonna 1998 pääosin edellisvuotisen la olevan setelistön pieni määrä. 21980: suuntaisesti. Yhtäältä ripeänä jatkuneen talou- Pitkällä aikavälillä liikkeessä olevan käteisra- 21981: dellisen kasvun vuoksi käteisrahan kysyntä kas- han suhde bruttokansantuotteeseen on Suomes- 21982: voi edelleen, vaikka käteisen suhteellinen merki- sa maksujärjestelmän kehityksen myötä selvästi 21983: 27 21984: 21985: pienentynyt, ja 1990-luvun kehityksen perusteel- Tilattujen setelien määrä väheni vuonna 1998 21986: la näyttää siltä, että lievää supistumista on odo- ja oli 53.7 mrd. markkaa. Seteleitä tilattiin 544 21987: tettavissa myös tulevaisuudessa. Lähivuosina milj. kappaletta, mikä oli 9.5% vähemmän kuin 21988: mahdollisesti yleistyvä elektroninen raha syrjäyt- edellisenä vuonna. Seteleitä palautettiin 53.9 21989: tänee ainakin aluksi lähinnä vain metallirahojen mrd. markkaa. Se oli 10.5 % vähemmän kuin 21990: ja pienten setelien käyttöä maksuvälineenä, joten vuonna 1997, ja palautuksia oli 546 milj. kappa- 21991: sen kokonaisvaikutus liikkeessä olevan käteisra- letta. Lakkautettuja seteleitä Suomen Pankki lu- 21992: han arvoon jäänee toistaiseksi melko vähäiseksi. nasti 6 milj. markalla. 21993: Vuoden 1998lopussa liikkeessä olevan käteis- Setelistön kiertonopeuden kasvun taittumi- 21994: rahan määrä oli 17 689 milj. markkaa eli 0.7% nen vuonna 1997 aiheutui lähinnä Suomen Pan- 21995: edellisvuotista pienempi. Vuoden lopussa liik- kin saman vuoden alussa käyttöön ottamasta 21996: keessä olevan rahan määrää lisäsi joulukuuhun setelien käsittelymaksusta. Se koski kaikkia sete- 21997: liittyvä normaali kausi vaihtelu, jonka on arvioi- lilajeja ja määriteltiin vuodeksi kerrallaan mak- 21998: tu olevan nykyisin noin 1 mrd. markkaa. Liik- superustelain mukaisesti omakustannushinnan 21999: keessä olevan setelistön määrä väheni vuoden perusteella, mutta vain siltä osin kuin keskimää- 22000: 1998 aikana 1.2 %ja oli vuoden lopussa 15 740 räinen kiertonopeus oli suurempi kuin kolme. 22001: milj. markkaa. Liikkeessä olevien metallirahojen Tuolloin tuon arvon katsottiin riittävän setelis- 22002: määrä kasvoi 2.9 %ja oli vuoden lopussa 1 949 tön laadusta ja aitoudesta huolehtimiseen Suo- 22003: milj. markkaa. Näistäkäyttörahoja oli 1634milj. men Pankin viranomaisvelvoitteen mukaisesti. 22004: markkaa (lisäys 3.1 %) ja juhla-rahoja 315 milj. Vuoden 1998 alusta Suomen Pankki kohdisti 22005: markkaa (lisäys 2.0 %). käsittelymaksun pelkästään 100 ja 50 markan 22006: Vuoden 1998 lopussa yleisön hallussa (ml. seteleihin, koska kierron nopeusongelma koski 22007: Automatia Pankkiautomaatit Oy:n käteisauto- enää vain näitä seteleitä. Samalla pankki päätti 22008: maatit) oli käteistä rahaa 14 803 milj. markkaa eli ohjausvaikutuksen tehostamiseksi tarkistaa kä- 22009: 1.9% enemmän kuin edellisen vuoden lopussa ja sittelymaksua puolivuosittain kuluneen puoli- 22010: pankkien hallussa 2 886 milj. markkaa eli peräti vuotiskauden setelikierron perusteella. Vuoden 22011: 14.3% vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 1998 jälkipuolen käsittelymaksun määrityksen 22012: 1998 aikana keskimäärin kuitenkin sekä yleisön yhteydessä pankki päätti myös sitoa maksullisen 22013: että pankkien käteisrahan kysyntä kasvoivat käsittelyn kolmen sijasta neljää suurempaan 22014: edellisvuotisesta, yleisön 3.5% ja pankkien 2.4 %. kiertonopeuteen euron käyttöönottoon asti. 22015: Koko vuonna pankkien hallussa oli keskimää- Tämä tekee pankeille jonkin verran aiempaa 22016: rin 15.2 % liikkeessä olevasta käteisrahasta. kannattavammaksi kierrättää seteleitä Suomen 22017: Osuus on pienentynyt alle puoleen vuosikymme- Pankin kautta, mikä puolestaan kansallisen sete- 22018: nen alun lukemista lähinnä pankkien erilaisten listön käytön loppuvaiheessa parantaa mahdolli- 22019: rationalisointitoimien vuoksi, mutta pitkällä ai- suuksia seurata setelistön kunnon kehitystä riit- 22020: kavälillä ja myös kansainvälisesti se on edelleen tävän tarkoin ja lisää edellytyksiä rahanvaihtoon 22021: suurehko,joten sen lievää supistumista voi odot- lyhyessä ajassa. 22022: taa myös lähivuosina. Näillä perusteilla setelien käsittelymaksu oli 22023: vuoden 1998 alkupuoliskolla yksi markka 100 22024: kappaleen setelierältä. Vuoden loppupuoliskolla 22025: Setelistön kiertonopeus hidastui maksu oli 52 penniä. Käsittelymaksun tuotto oli 22026: 6.6 milj. markkaa. Tämä oli 3.6 milj. markkaa 22027: Liikkeessä oleva setelistö kiersi Suomen Pankin vähemmän kuin vuonna 1997. Vähennys johtui 22028: kautta vuonna 1998 keskimäärin 5.4 kertaa. paitsi maksun alenemisesta myös suoritteiden 22029: Edellisenä vuonna vastaava kiertonopeus oli 6.0 määrän vähenemisestä. 22030: oltuaan usean vuoden voimakkaan kasvun jäl- Lisäksi Suomen Pankki peri vuonna 1998 ra- 22031: keen suurimmillaan 6.7 vuonna 1996. Muissa hahuollon tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttä- 22032: EU-maissa koko setelistön vuotuinen kiertono- viltä pankeilta 4.6 milj. markkaa järjestelmän 22033: peus on viime vuosina ollut suuruusluokkaa käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Tämä oli 0.7 22034: 1-3. milj. markkaa vähemmän kuin edellisenä vuon- 22035: Eri setelilajeista suurin kiertonopeus oli 100 na. Vähennys johtui rahojen tilaus- ja palautus- 22036: markan setelillä, 7.1. Muiden setelien vastaavat suoritteiden määrän pienentymisestä pankkien 22037: luvut olivat: lOOOmk 0.7, 500 mk 1.7, 50 mk 4.4ja rahahuollon keskittyessä alueellisiin laskenta- 22038: 20 mk 3.0. keskuksiin. 22039: 28 22040: 22041: Seteleiden lajittelukapasiteettia Suomen Pan- hallussaan enintään 10% liikkeessä olevasta me- 22042: kissa lisättiin hankkimalla vuoden aikana yksi tallirahasta. Suomen Pankilla oli enimmillään 22043: uuden sukupolven lajittelukone. Uudentyyppi- metallirahaa 9.2% liikkeessä olevasta määrästä 22044: sillä lajittelukoneilla on mahdollista lajitella 28.2.1998 ja vuoden lopussa 6.4 %. 22045: myös tulevia euroseteleitä. Valtiovarainministeriö lakkautti metalliraho- 22046: ja vuosien 1994 ja 1998 alussa. Suomen Pankki 22047: on velvollinen lunastamaan näitä lakkautettuja 22048: Seteleiden väärennökset pysyivät vähäisinä rahoja kymmenen vuoden ajan päätöksen voi- 22049: maantulosta eli vuosien 2003 ja 2007 loppuun 22050: Kuvankäsittelytekniikan ja kopiokoneiden kehi- asti. Valtiovarainministeriö lakkautti 1.1.1998 22051: tys on jatkuva haaste keskuspankeille ja seteli- metallirahoja 328 milj. markkaa. Tästä 123 milj. 22052: painoille. Suomalaisiin seteleihin on lisätty viime markkaa oli vuosina 1964--1993 lyötyjä yhden 22053: vuosinakin aitoustekijöitä, joilla ne on pyritty markan rahoja, 78 milj. markkaa vuosina 1972- 22054: tekemään entistä turvallisemmiksi väärennösyri- 1993 lyötyjä viiden markan rahoja ja 127 milj. 22055: tyksiä vastaan. markkaa vuosina 1967-1985lyötyjä juhlarahoja. 22056: Suomalaisten setelien väärennöksiä tavattiin Lakkautettujen metallirahojen liikkeessä oleva 22057: 323 kappaletta vuonna 1998. Tämä oli jonkin määrä oli 427 milj. markkaa 31.12.1998. Tästä 22058: verran enemmän kuin vuonna 1997. Väärennök- käyttörahoja oli 300 milj. markkaa ja juhlaraho- 22059: set olivat pääasiassa yksittäisiä, mutta myös pie- ja 127 milj. markkaa. Vuoden 1998 aikana Suo- 22060: niä väärennöseriä esiintyi. men Pankki lunasti lakkautettuja metallirahoja 22061: Suomen Pankki järjesti yhdessä keskusrikos- 9 milj. markkaa. 22062: poliisin kanssa 7 koulutusseminaaria väärennös- 22063: ten tunnistamiseksi. Lisäksi pankki toimitti ra- Euron tulo alkaa näkyä 22064: haa ammattimaisesti käsitteleville materiaalia 22065: seteleiden aitoustekijöistä. Vuoden 1999 alusta, jolloin euro otettiin käyt- 22066: töön tilivaluuttana ja euroalueen kansallisista 22067: valuutoista tuli euron ilmentymiä, Suomen 22068: Metallirahavirrat vähenivät Pankki alkoi kaikissa toimipaikoissaan vaihtaa 22069: Euroopan keskuspankin ohjeen ja suosituksen 22070: Suomen Pankki laski liikkeeseen käyttösarjan mukaisesti (lähemmin s. 34) euroalueen muiden 22071: metallirahoja 568 milj. markkaa ja otti vastaan jäsenvaltioiden käypiä seteleitä kiinteään muun- 22072: palautuksia 510 milj. markkaa. Liikkeeseen las- tokurssiin Suomen rahaksi. Pankki valmistautui 22073: kettu määrä väheni 207 milj. markkaa ja palau- myös kotiuttamaan setelit siihen keskuspank- 22074: tettujen rahojen määrä 212 milj. markkaa edellis- kiin, joka on laskenut ne liikkeeseen. Vastaavasti 22075: vuotisesta. Erityisen paljon eli noin kolmasosan Suomen Pankki valmistautui vastaanottamaan 22076: vähenivät 5 ja 1 markan rahojen virrat. Tämä euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien 22077: johtui näiden erilaisissa automaateissa käytettä- vaihtamia ja palauttamia käypiä markkasetelei- 22078: vien rahojen kierron rationalisoinnista. tä. Vaihtoa silmällä pitäen pankki lisäsi Internet- 22079: Suomen Pankki peri metallirahan käsittely- kotisivuilleen yksityiskohtaiset kuvaukset käy- 22080: maksua vuoden 1998 aikana 2.5 milj. markkaa, vistä markkaseteleistä aitoustekijöineen. 22081: mikä oli 1.1 milj. markkaa vähemmän kuin vuon- Yleisön setelit Suomen Pankki vaihtaa alle 100 22082: na 1997. Maksun tuoton pienenemiseen vaikutti- kappaleen erissä maksutta. Pankeille ja rahan- 22083: vat hinnan aleneminen ja suoritteiden määrän vaihtopisteille seteleitä vaihdetaan niin ikään 22084: väheneminen. maksutta, mutta vain 100 kappaleen erissä (ni- 22085: Vuoden aikana laskettiin liikkeeseen kaksi puissa) tai niiden kerrannaisina samaa setelilajia. 22086: juhlarahaa. Alvar Aallon syntymän 100-vuotis- Euroseteleiden ja -metallirahojen liikkeeseen- 22087: juhlan johdosta laskettiin liikkeeseen hopeinen laskuun vuoden 2002 alussa Suomen Pankki va- 22088: juhlaraha, jonka nimellisarvo on 100 markkaa. rautui mm. tekemällä rahalajikohtaisia tarvear- 22089: Rahan lyöntimäärä oli 48 000 kappaletta. Suo- vioita, joita päivitetään vuosittain. Niiden poh- 22090: menlinnan 250-vuotisjuhlan johdosta laskettiin jalta Rahapaja Oy käynnisti eurometallirahojen 22091: liikkeeseen hopeinen 100 markan juhlaraha, jon- tuotannon syyskuussa 1998. Setec Oy puolestaan 22092: ka lyöntimäärä oli 33 000 kappaletta. osallistui eurosetelien koetuotantoon syksyllä 22093: EU:n neuvoston asetuksen (EC/3603/ 93) mu- 1998, ja varsinaisen tuotannon on määrä käyn- 22094: kaan EU:n jäsenmaan keskuspankilla saa olla nistyä kevään 1999 kuluessa. 22095: 29 22096: 22097: EMU-valmistelu ja muu EU-toiminta voimassa olevien keskinäisten ERM-keskus- 22098: kurssien avulla. Tiedonanto sisälsi myös si- 22099: Valmistautuminen talous- ja rahaliiton toumuksen, että osallistuvien maiden valuutto- 22100: kolmanteen vaiheeseen jen keskuskursseja ei muuteta ennen kolmannen 22101: vaiheen alkamista. Keskuspankit sitoutuivat 22102: Toukokuun historialliset päätökset varmistamaan, että 31.12.1998 noteerattavista 22103: ecukursseista laskettavat kahdenväliset valuut- 22104: Vuoden 1998 alkupuoliskollajatkuivat talous- ja takurssit ovat samat kuin ennakkoilmoituksen 22105: rahaliiton valmistelut. Vauhtia valmisteluille an- mukaiset kahdenväliset ERM-keskuskurssit. 22106: toi päätös, jonka mukaan Euroopan keskus- Toukokuun 3. päivänä 1998 valtion- ja halli- 22107: pankki EKP pyritään perustamaan jo ennen tusten päämiehetjulkistivat EKP:njohtokunnan 22108: Maastrichtin sopimuksessa määriteltyä viimeistä jäsenehdokkaiden nimet. He vahvistivat nimi- 22109: mahdollista ajankohtaa eli ennen heinäkuun tykset 25. toukokuuta Euroopan parlamentin 22110: 1998 alkua. Rahapoliittisen välineistön, maksu- järjestämän kuulemisen jälkeen, ja ne tulivat voi- 22111: järjestelmien kuten myös lainsäädännön pääpiir- maan kesäkuun alusta. Historiansa ensimmäisen 22112: teet muokattiin Euroopan rahapoliittisen insti- kokouksen euromaiden kansallisten keskus- 22113: tuutin EMin ja kansallisten keskuspankkien pankkien pääjohtajista ja EKP:n johtokunnasta 22114: edustajien muodostamissa komiteoissa ja työ- koostuva EKP:n neuvosto piti kesäkuun 9. päi- 22115: ryhmissä lähes valmiiksi huhtikuun loppuun vänä. 22116: mennessä. 22117: EKP:n perustamisen myötä 1.6.1998 lakkau- 22118: tettiin sen edeltäjä EMI,jonka tehtävänä oli ollut EKP:n organisaatio 22119: johtaa ja koordinoida EM V-valmisteluja. 22120: Toukokuun 2.-3. päivänä 1998 EU:n neuvos- Euroopan keskuspankki on keskeinen osa Eu- 22121: to, valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpa- roopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ). 22122: nossa, päätti talous- ja valtiovarainministerien EKP:n korkeimmat päätöksentekoelimet ovat 22123: neuvoston (Ecofin) esityksestä, mitkä maat otta- EKP:n neuvosto, yleisneuvosto ja johtokunta. 22124: vat ensimmäisinä euron yhteiseksi rahakseen Kaikkien kolmen päätöksentekoelimen kokous- 22125: EMUn kolmannen vaiheen alussa. Samassa yh- ten puheenjohtajana toimii EKP:n pääjohtaja. 22126: teydessä julkistettiin ehdokkaat Euroopan kes- Neuvoston jäseninä ovat euroalueeseen osal- 22127: kuspankin johtokunnan jäseniksi. listuvien yhdentoista maan keskuspankkien pää- 22128: Maiden valinta pohjautui EMin ja EU:n ko- johtajat sekä EKP:n johtokunnan jäsenet. 22129: mission Jaatimiin lähentymisraportteihin, joissa EKP:n neuvosto on järjestelmän ylin ja tärkein 22130: analysoitiin, kuinka hyvin eri maat olivat täyttä- päätöksentekoelin. Euroopan unionin neuvos- 22131: neet lähentymiskriteerit. Lähentymisehtoja on ton puheenjohtajalla sekä komission edustajalla 22132: useita. Niistä neljä koskee inflaatiovauhtia, kor- on läsnäolo-oikeus EKP:n neuvoston ja yleisneu- 22133: kotasoa sekä julkisen velan ja budjettialijäämän voston kokouksissa. EKP:n neuvoston päätehtä- 22134: suuruutta. Lisäksi maan on täytettävä valuutta- viä ovat EKPJ:njärjestelmistäja toimintatavois- 22135: kurssiehto,jonka mukaan sen valuutan on täyty- ta päättäminen sekä yhteisen rahapolitiikan si- 22136: nyt vähintään kahden vuoden ajan noudattaa sällön määritteleminen mm. ottamalla kantaa 22137: valuuttakurssimekanismin eli ERMin tavan- välitavoitteisiin, ohjauskorkoihin sekä keskus- 22138: omaisia vaihteluvälejä. Myös keskuspankkia pankkirahan tarjontaan ja antamalla toiminta- 22139: koskevan lainsäädännön täytyy täyttää tietyt ohjeet tavoitteiden toteuttamiseksi. 22140: vaatimukset. EKP:n johtokunta on kokopäivätoiminen, ja 22141: Euroalueen maiksi valittiin odotusten mukai- sen tehtävänä on valmistella EKP:n neuvoston ja 22142: sesti 11 maataeli Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, yleisneuvoston kokoukset sekä tehdä niihin pää- 22143: Irlanti, Italia, Luxemburg, Hollanti, Itävalta, tösesitykset. Lisäksi johtokunta panee toimeen 22144: Portugali ja Suomi. EKP:n neuvoston ja yleisneuvoston tekemät 22145: Ohjatakseen markkinoita kolmatta vaihetta päätökset. Neuvosto voi erikseen delegoidajois- 22146: edeltävän kauden aikana tulevaan euroalueeseen sakin asioissa päätösvaltaa johtokunnalle. 22147: osallistuvien jäsenmaiden valtiovarainministerit EKP:n ensimmäisenä pääjohtajana toimii Wim 22148: ja keskuspankkien pääjohtajat yhdessä komis- Duisenberg Hollannista ja varapääjohtajana 22149: sion ja EMin kanssa ilmoittivat 3.5.1998, että Christian Noyer Ranskasta. Lisäksi johtokun- 22150: peruuttamattomat muuntokurssit määritetään taan kuuluu neljä muuta jäsentä: Sirkka Hämä- 22151: 30 22152: 22153: läinen Suomesta, Otmar lssing Saksasta, Tom- toimielinten ja kansallisten viranomaisten on 22154: maso Padoa-Schioppa Italiasta ja Eugenio Do- konsultoitava EKPJ:tä kaikessa keskuspankin 22155: mingo Solans Espanjasta. toimialaa koskevassa lainsäädäntötyössä. EKPJ 22156: EKP:n yleisneuvostoon kuuluvat kaikkien voi esittää kannanottoja ja lausuntoja muissakin 22157: EU-maiden keskuspankkien pääjohtajat sekä toimialaansa liittyvissä asioissa. 22158: EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Myös muut EKPJ on itsenäinenjärjestelmä siinä mielessä, 22159: EKP:n johtokunnan jäsenet voivat osallistua että mikään sen päätöksentekoelimistä ei saa 22160: yleisneuvoston kokouksiin, mutta heillä ei ole ottaa vastaan toimintaohjeita ulkopuolisilta. 22161: äänioikeutta. Samoin kokouksiin voivat osallis- Euroopan yhteisö sen paremmin kuin jäsenval- 22162: tua ilman äänioikeutta EU:n neuvoston puheen- tiotkaan eivät saa painostaa EKP:n neuvoston 22163: johtaja sekä komission edustaja. Yleisneuvostos- tai yleisneuvoston tai johtokunnan jäseniä hei- 22164: sa ovat siten mukana myös niiden EU-maiden dän tehtävissään. Maastrichtin sopimuksessa 22165: keskuspankkien pääjohtajat, jotka eivät vuoden EKPJ :n itsenäisyys on pyritty varmistamaan sää- 22166: 1999 alussa ota euroa yhteiseksi valuutakseen. tämällä EKP:n pääjohtajan, varapääjohtajan ja 22167: Nämä maat ovat Tanska, Kreikka, Ruotsi ja Iso- muiden johtokunnan jäsenten toimikausi kah- 22168: Britannia. Yleisneuvosto käsittelee mm. rahapo- deksaksi vuodeksP ilman uudelleenvalintamah- 22169: litiikan koordinaatiota euroalueen ja sen ulko- dollisuutta. Lisäksi mahdollisuutta erottaa: pää- 22170: puolisten EU-maiden kesken, tilastotietojen ke- johtaja ja johtokunnan jäsenet on rajoitettu. Sa- 22171: ruuta, EKP:n vuosikertomuksia, kirjanpito- ja mantyyppiset säännökset koskevat myös EKP:n 22172: raportointiohjeita kansallisille keskuspankeille, neuvoston muita jäseniä eli kansallisten keskus- 22173: EKP:n henkilökunnan työehtoja sekä uusien pankkien pääjohtajia. 22174: maiden liittymistä yhteiseen valuutta-alueeseen. 22175: EKP:n organisaatio on linjaorganisaatio, jos- 22176: sa jokaiselle johtokunnan jäsenelle on nimetty Komiteoilla tärkeä rooli valmistelussa 22177: hänen alaisuudessaan toimivat pääosastot ja 22178: osastot. Sekä pääosastoja että osastoja on kah- EKP:n oman organisaation lisäksi suunnittelua 22179: deksan kumpiakin. ja päätösten valmistelua tukevat EKPJ:n komi- 22180: EKP:n neuvosto päätti omasta työjärjestyk- teat. Komiteat koostuvat kansallisten keskus- 22181: sestään heinäkuussa 1998, ja yleisneuvosto vah- pankkien ja EKP:n asiantuntijoista. Komitean 22182: visti oman työjärjestyksensä syyskuussa. Työjär- puheenjohtajana on yleensä EKP:n edustaja. 22183: jestyksissä määritellään vuodessa pidettävien Komiteoita on alkuvaiheessa 13, ja niiden toimi- 22184: kokousten vähimmäismäärä, osallistujat, äänes- alueet kattavat kaikki keskuspankkitoiminnot 22185: tysmenettely, kokousjärjestelyt, komiteoiden (taulukko). Suomen Pankilla on edustus kaikissa 22186: osallistujat ja rooli, EKP:n henkilöstön rekry- komiteoissa. Komiteoiden toimikausi on aluksi 22187: tointiperiaatteet jne. kolme vuotta, minkä jälkeen komiteoiden tar- 22188: peellisuus arvioidaan uudelleen. Komiteatyös- 22189: kentelyyn voivat osallistua myös muut kuin eu- 22190: Euroalueen yhteinen rahapolitiikka roalueen maat silloin, kun käsitellään yleisneu- 22191: EKPJ:n vastuulla vostolle kuuluvia asioita. 22192: 22193: EKPJ toimii hajautetusti siten, että huomattava Taulukko. EKPJ:n komiteat 22194: osa toiminnoista toteutetaan kansallisissa kes- 22195: kuspankeissa. EKPJ:n perustehtävät EMUn kol- Budjetti 22196: mannessa vaiheessa ovat Kansainväliset suhteet 22197: - yhteisestä rahapolitiikasta päättäminen ja Lakiasiat 22198: sen toteuttaminen Laskenta- ja rahoitustulo 22199: - valuuttaoperaatioiden toteuttaminen Maksu- ja selvitysjärjestelmät 22200: - jäsenmaiden virallisen valuuttavarannon Markkinaoperaatiot 22201: hallinnointi Pankkivalvonta 22202: - maksujärjestelmien sujuvan toiminnan tu- 22203: keminen 22204: - maksuvälinehuolto. 1 22205: Ensimmäisen toimikausi on poikkeuksellinen, koska 22206: Lisäksi EKPJ tukee rahamarkkinoita valvo- johtokunnan jäsenten vaihtuminen toimikauden päätyt- 22207: vien kansallisten laitosten toimintaa. Yhteisön tyä haluttiin Maastrichtin sopimuksessa porrastaa. 22208: 31 22209: 22210: Rahapolitiikka laatii vakaus- ja kasvuohjelman,jonka mukaises- 22211: Setelit ti se pyrkii parantamaan julkisen talouden tasa- 22212: Sisäinen tarkastus painoa: keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on 22213: Tietotekniikka joko budjettitalouden tasapaino tai ylijäämä. 22214: Tilastot Toukokuussa annetussa julkilausumassa todet- 22215: Viestintä tiin lisäksi, että jäsenvaltiot nopeuttavat keski- 22216: pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista, mikäli 22217: taloudellinen tilanne osoittautuu ennakoitua 22218: Rahakomitea EM V-valmistelujen osapuoli suotuisammaksi. 22219: Suomen vakausohjelma hyväksyttiin ensim- 22220: Suomen Pankin edustaja osallistui yhdessä val- mäisenä 12.10.1998. 22221: tiovarainministeriön edustajan kanssa Ecofin- 22222: ministerineuvoston alaisen rahakomitean työs- 22223: kentelyyn. Rahakomitean kesäkuun kokous pi- Euroalueen ulkoinen edustautuminen 22224: dettiin Helsingissä. 22225: Tärkeimpinä teemoina rahakomitean työs- EKP:n syntyminen ja EMUn kolmannen vai- 22226: kentelyssä vuonna 1998 olivat euroalueen syn- heen alkaminen toivat luonnollisesti muutoksia 22227: tyyn liittyvät asiat. Niitä olivat ennen muuta kol- siihen, miten euroalueeseen kuuluvat jäsenmaat 22228: mannen vaiheen käynnistymiseen liittyneet val- voivat ottaa kantaa euroaluetta koskevaan raha- 22229: mistelut kuten Euro 11 -ryhmän perustaminen politiikkaan. Yhteinen rahapolitiikka merkitsee 22230: Ecofinin yhteyteen ja toukokuun ja vuodenvaih- pitäytymistä yhteisiin rahapoliittisiin kannanot- 22231: teen päätösten valmistelut. Euroalueen ulkoiseen toihin kaikilla kansainvälisillä areenoilla. Vuo- 22232: edustautumiseen liittyviä kysymyksiä tarkastel- den aikana keskustelu laajeni koskemaan edus- 22233: tiin paljon varsinkin loppuvuodesta. Komitea tautumista paitsi Kansainvälisessä valuuttara- 22234: valmisteli myös vakausohjelmien muotoa ja si- hastossa myös muissa kansainvälisissä yhteyksis- 22235: sältöä koskevan neuvoston päätöksen. sä, kuten suhteessa kolmansiin maihin sekä eri- 22236: Rahakomiteaan kuuluu kaksi jäsentä kusta- laisissa epävirallisissa yhteyksissä, kuten G7- ja 22237: kin jäsenmaasta, EKP:stä ja komissiosta. Jäsen- G 10-ryhmissä. 22238: maan kaksijäsentä ovat valtiovarainministeriös- Joulukuussa Wienin Eurooppa-neuvoston 22239: tä ja kansallisesta keskuspankista. Suomen Pan- kokouksessa päätettiin yhteisön ulkoisesta edus- 22240: kin edustajana oli kesäkuun alkuun saakka Mat- tautumisesta talous- ja rahaliittoa koskevissa 22241: ti Vanhala. Hänen tultua nimitetyksi Suomen asioissa. 22242: Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi rahako- G7-maiden valtiovarainministereiden ja kes- 22243: mitean jäseneksi nimitettiin johtokunnan vara- kuspankkien pääjohtajien ryhmässä EKP:n pää- 22244: puheenjohtaja Esko Ollila. johtaja on läsnä niissä ryhmän kokouksissa, jois- 22245: Rahakomitean toiminta päättyi talous- ja ra- sa käsitellään EMUun liittyviä kysymyksiä. Mi- 22246: haliiton toisen vaiheen loputtua. Sen toimintaa nisteritasolla EMO-asioissa yhteisöä edustaa 22247: jatkaa talous- ja rahoituskomitea (Economic and Ecofin-neuvoston puheenjohtaja tai, jos puheen- 22248: Financial Committee). johtaja edustaa euro-alueeseen kuulumatonta jä- 22249: senvaltiota, Euro 11 -ryhmän puheenjohtaja. Jos 22250: Euro 11 -ryhmän puheenjohtaja edustaa G7-ryh- 22251: Jäsenmaiden talouspoliittinen yhteistyö mään kuulumatonta, mutta euroalueeseen kuu- 22252: luvaa valtiota, hän osallistuu jo läsnä olevien 22253: Toukokuun kokousten yhteydessä Ecofin antoi Ecofin-jäsenten lisäksi. Siten esimerkiksi Suo- 22254: julkilausuman, jossa jäsenvaltiot vahvistivat si- men edustaja osallistuu puheenjohtajakaudel- 22255: toutumisensa Amsterdamissa kesäkuussa 1997 laan G7-ryhmän kokouksiin silloin, kun niissä 22256: sovittuun vakaus- ja kasvusopimukseen. Yhtei- käsitellään EMUun liittyviä asioita. 22257: sen rahapolitiikan onnistumisen edellytys on ta- Kansainvälisessä valuuttarahastossa EKP:lla 22258: louspoliittisen yhteistyön koordinointi, jossa on tarkkailijan asemajohtokunnan kokouksissa. 22259: vakaus- ja kasvusopimuksella on keskeinen ase- Euroopan yhteisön näkökantoja IMF:n johto- 22260: ma. kunnassa edustaisi Euro 11 -ryhmän puheenjoh- 22261: Vakaus- ja kasvusopimuksen toteuttamisessa tajana toimivanjäsenvaltion edustaja asianomai- 22262: tärkeänä osana on kansallisten budjettien ja sesta IMF:n johtokunnan jäsenen toimistosta. 22263: talouspoliittisen yhteistyön seuranta. Kukin maa Häntä avustaisi komission edustaja. 22264: 32 22265: 22266: Rahapolitiikalle tavoite ja välineistä taa sekä toimintaperiaatteita. Lisäksi siinä esitet- 22267: tiin RTGS:ään osallistumisen ehdot ja yksityis- 22268: EKP:n neuvosto pääsi lokakuun alun kokouk- kohtaisia ohjeita eri käyttäjäryhmille. 22269: sessaan yksimielisyyteen siitä, miten rahapolitii- EKP ja kaikki euroalueen kansalliset keskus- 22270: kan tavoitteet EMUn kolmannen vaiheen alussa pankit testasivat vuoden mittaan useaan ottee- 22271: määritellään ja mitkä ovat tärkeimpiä seuratta- seen TARGET-järjestelmän toimivuutta. Vuo- 22272: via muuttujia. Hintavakautta mitataan euro- den lopulla tehtiin simulointitestauksia, joihin 22273: alueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindek- kaikki järjestelmään kuuluvat luottolaitokset 22274: sin avulla, ja rahan määrällä on rahapolitiikan osallistuivat. Viimeisessä testivaiheessa marras- 22275: suunnittelussa tärkeä asema. Sille annetaan vii- joulukuussa siirryttiin tuotantotesteihin. 22276: tearvo, joka on sopusoinnussa hintavakauden Valmistautuminen elektronisen rahan yleisty- 22277: kanssa (lähemmin s. 15). miseen oli yksi keskeinen maksujärjestelmiin 22278: EMin aikana lukuisten komiteoiden ja työ- liittyvä aihe, jota EMija myöhemmin EKPkäsit- 22279: ryhmien työn tuloksena syntynyt rahapoliittinen telivät vuoden 1998 aikana. EMI antoi maalis- 22280: välineistö viimeisteltiin syyskuuhun 1998 men- kuussa komissiolle lausunnon, jossa esitettiin, 22281: nessä,jolloinjulkaistiin teos "Yhteinen rahapoli- että elektronisen rahan liikkeeseenlaskijan toi- 22282: tiikka kolmannessa vaiheessa: Yleisasiakirja minnan vakautta tulee valvoa. Tämän lausunnon 22283: EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyis- taustalla oli EMin aikaisempi kannanotto, jonka 22284: .. " 22285: t a. mukaan vain luottolaitosten sallittaisiin laskea 22286: Rahapoliittista välineistöä ja siihen liittyviä liikkeeseen elektronista rahaa. Kun tästä ei kui- 22287: tieto- ja tiedonsiirtojärjestelmiä testattiin huolel- tenkaan päästy yksimielisyyteen, päädyttiin eh- 22288: lisesti vuoden 1998loppupuoliskolla. Kokonais- dottamaan tehokasta valvontaa. 22289: testauksessa ei kokeiltu ainoastaan uusia tieto- EKPJ:ssä luottolaitosten saama keskuspank- 22290: teknisiä sovelluksia, vaan painopiste oli eri toi- kiluotto vaatii aina täydet vakuudet. Periaattee- 22291: mintojen ja niihin liittyvien työnkulkujen ja na on, että vakuudeksi kelpaa hyvin laaja joukko 22292: menettelytapojen toimivuuden varmistamisessa. arvopapereita ja että näitä arvopapereita voi- 22293: Varajärjestelmät testattiin myös. daan käyttää myös yli EU:njäsenmaiden rajojen. 22294: Kolmannen vaiheen alkaessa arvopapereiden 22295: käyttö vakuutena toisessa jäsenmaassa hoide- 22296: Maksu- ja selvitysjärjestelmät toimintavalmiit taan ns. kirjeenvaihtajapankkimallin mukaisesti. 22297: Jäsenmaiden keskuspankit hoitavat tässä mallis- 22298: TARGET-järjestelmällä, joka on euroalueen sa arvopapereiden säilytyksen sekä vakuusarvo- 22299: reaaliaikaisten bruttomaksujärjestelmien jen siirrot. 22300: R TGS-verkko, on merkittävä asema euromää- Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että va- 22301: räisen päivänsisäisen likviditeetin hallinnassa. Se kuusmateriaalina olevien arvopapereiden selvi- 22302: mahdollistaa maksujen nopean siirtämisen kaik- tys hoidettaisiin jäsenmaissa sijaitsevien arvo- 22303: kien EU-maiden välillä. TARGET-järjestelmän paperien selvityslaitosten kesken. Tästä syystä 22304: tuotantoon ottaminen ja testausjatkuivat tiiviisti EKP:njohtokunta hyväksyi syyskuussa 1998 vä- 22305: vuoden loppuun saakka. himmäisvaatimukset sellaisille arvopapereiden 22306: EKP päätti heinäkuussa 1998, että euroalueen selvitysjärjestelmille, joita voidaan käyttää kes- 22307: ulkopuolisten ED-jäsenmaiden keskuspankit kuspankkiluoton vakuuksien säilyttämiseen ja 22308: saavat tarjota rajoitetusti euromääräistä päivän- selvittämiseen. 22309: sisäistä luottoa vastapuolilleen. Kyse on täysin 22310: uudenlaisesta järjestelystä, jolla helpotetaan näi- 22311: den jäsenmaiden myöhempää siirtymistä talous- Pääoman ja valuuttavarannon siirrot EKP:lle 22312: ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tämä jär- 22313: jestely on poikkeus sääntöön,jonka mukaan kes- Maastrichtin sopimuksen mukaan EKP:n pää- 22314: kuspankki ei myönnä kuin oman maansa rahan oma on sen toiminnan alkaessa 5 mrd. ecua. 22315: määräistä luottoa. Luottojen ehdot on tarkoin Kunkin EU-maan keskuspankin osuus EKP:n 22316: määritelty näiden EU-keskuspankkien kanssa pääomasta lasketaan bruttokansantuotteen ja 22317: tehdyin sopimuksin. väkiluvun suhteellisten osuuksien perusteella. 22318: Marraskuun puolivälissä EKP julkaisi T AR- Pääoman tarkistukset tehdään joka viides vuosi 22319: GET-projektin kolmannen seurantaraportin, laskettavan ns. avaimen mukaisina osuuksina 22320: jossa selvitettiin T ARGETin oikeudellista perus- EKP:n neuvoston päättämässä muodossa. Siir- 22321: 33 22322: 22323: rettävä pääoma voi ollajoko rahaa (eri valuuttoi- kelmiin vasta sitten, kun euroseteleitä aletaan 22324: na) tai arvopapereita. Suosituksena oli, että pää- laskea liikkeeseen. 22325: oma olisi alusta alkaen niin suuri, että EKP:n Nämä päätökset rahoitustulon jakamisesta 22326: toiminnan käynnistymisestä aiheutuvat kustan- ovat määräaikaisia, ja siksi rahoitustulokysy- 22327: nukset voidaan kattaa pääoman tuotolla. mystä käsitellään uudelleen vuoden 2002 alussa 22328: Ensimmäinen pääomansiirto tehtiin kesä- ennen kuin euroseteleitä aletaan laskea liikkee- 22329: kuussa. Suomen osuus 5 mrd. ecusta oli seen. 22330: 1.3999 %, ja Suomen Pankki maksoi tämän 22331: osuuden eli 69 955 000 ecua 1.7.1998. 22332: Joulukuussa EKP:n neuvosto tarkisti pää- Keskuspankkien kirjanpito yhtenäiseksi 22333: omaosuuksia uusien tilastotietojen perusteella. 22334: Suomen avain pieneni 1.3970 prosenttiin. Vuonna 1998 EU:n keskuspankit täsmensivät 22335: Myös ne EU-maat,jotka eivät ensimmäisessä EKPJ:n yhteiset kirjanpitoperiaatteet ja -teknii- 22336: vaiheessa ota euroa yhteiseksi valuutakseen, kat, joita kaikki rahaliittoon osallistuvien mai- 22337: maksoivat pienen osan eli 5 % lasketosta pää- den keskuspankit sitoutuivat noudattamaan 22338: omaosuudestaan jo EMUn kolmannen vaiheen EKPJ:lle suunnatussa raportoinnissaan. Keskei- 22339: alussa. simmät yhdenmukaistetut alueet ovat tulojen 22340: Kattaakseen EKP:lle mahdollisesti koituvat kirjauskypsyyteen, arvostuksiin, jaksotoksiin ja 22341: valuuttakurssiriskit EKP:n neuvosto hyväksyi raportointiin liittyvät kirjanpitoperiaatteet 22342: EKPJ:n perussäännön mukaisesti suosituksen Kirjanpidon yhdenmukaistaruiselia pyritään 22343: neuvoston (EY) asetukseksi, joka antaa sille oi- yhtenäiseen raportointiin, joka puolestaan tekee 22344: keuden korottaa pääomaansa aikaisemmasta EKPJ:n alueella yhteisen likviditeetin ennusta- 22345: 5 mrd. eurosta enintään kaksinkertaiseksi. misenja seurannan mahdolliseksi. Keskeisimpä- 22346: Tammikuun 1999 alussa kaikkien 11 jäsen- nä yleisölle suunnattavana raportointivälineenä 22347: maan kansalliset keskuspankit siirsivät EKP:lle EKP julkaisee viikoittain yksittäisten keskus- 22348: valuottavarantoja suunnilleen 40 mrd. euron ar- pankkien taseista konsolidoidun yhteisen taseen. 22349: vosta. Suomen Pankin osuus tästä oli noin 700 22350: milj. euroa, josta 15 %on kultaa ja 85% valuut- 22351: tasaamisia. Suomen Pankilla on valuottavaran- EKPJ:n asema rahoitusvalvonnassa 22352: tojen siirron vuoksi Euroopan keskuspankilta 22353: euromääräinen saaminen. Kansalliset keskus- Maastrichtin sopimuksen mukaan luottolaitos- 22354: pankit sijoittavat asiamiehenä EKP:n valuutta- ten valvontajää suurimmaksi osaksi kansallisten 22355: varannon EKP:n asettamien rajoitteiden mukai- viranomaisten tehtäväksi. 22356: sesti. EKPJ:n piirissä on pidetty tärkeänä, että luot- 22357: tolaitosten valvonta kattaa koko EU-alueen. 22358: Tästä syystä EKPJ:n pankkivalvontakomitean 22359: työskentelyyn osallistuvat paitsi euroalueen jä- 22360: Rahoitustulonjako aluksi siirtymäsäännöksin senmaiden keskuspankkien edustajat myös mui- 22361: den EU-maiden edustajat sekä lisäksi valvonta- 22362: Maastrichtin sopimuksen mukaan EKP:n ja eu- viranomaiset niistä EU-maista, joissa rahoitus- 22363: roalueen kansallisille keskuspankeille yhteisestä valvontaa harjoittaajokin muukin viranomainen 22364: rahapolitiikasta koituvat tulot lasketaan yhteen kuin keskuspankki. Pankkivalvontakomitean 22365: ja näin saatu rahoitustulo jaetaan uudelleen kan- tehtäviä ovat makrotason valvonta-asioiden tut- 22366: sallisille keskuspankeille niiden pääomaosuuk- kiminen, pankki- ja rahoitussektorin kehityksen 22367: sien mukaisesti. seuraaminen sekä joustavan tietojenvaihdon 22368: Siirtymäaikana 1999-2001 rahoitustulo laske- edistäminen eri valvontaviranomaisten välillä. 22369: taan käyttäen niin sanottua epäsuoraa laskuta- Pankkivalvontakomitean yhtenä tärkeim- 22370: paa. Tässä menetelmässä EKP:n neuvoston erik- mistä teemoista vuonna 1998 oli määritellä, mi- 22371: seen sopima velkapohja kerrotaan erikseen sovit- ten rahoitusvalvontaviranomaisten, kansallisten 22372: tavalla viitekorolla. Rahoitustuloa syntyy eniten keskuspankkien sekä EKP:n välinen työnjako 22373: setelien liikkeeseenlaskusta. Koska setelitulon tulisi järjestää, että se parhaiten palvelisi pankki- 22374: kertyminen on nykyisellään kovin erilaista eri järjestelmän vakautta. 22375: maissa, EKP:n neuvosto päätti marraskuussa, Muita rahoitusvalvontaan liittyviä EKP:ssä 22376: että setelitulo otetaan mukaan rahoitustulolas- käsiteltyjä tärkeitä teemoja olivat Aasian kriisin 22377: 22378: 5 390005F 22379: 34 22380: 22381: vaikutukset Euroopan luottolaitossektoriin, eu- Eurosetelien ja -metallirahojen tuotanto 22382: ron käyttöönoton vaikutukset Euroopan pank- 22383: kisektoriin sekä teknisen kehityksen vaikutukset EKP:n neuvosto hyväksyi heinäkuussa 1998 22384: pankkien kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. EMin valmistelutyön pohjalta kaikkien seitse- 22385: Lisäksi pohdittiin, miten tuottorakenteiden män eurosetelin niroellisarvot (5, 10, 20, 50, 100, 22386: muutokset vaikuttavat eurooppalaisiin pankkei- 200 ja 500 euroa) ja ulkoasut aitoustekijöineen. 22387: hin. Näiden kehityssuuntien seuraamiseksi pää- Setelit ovat samanlaisia koko euroalueella. Nii- 22388: tettiin perustaa koko Euroopan pankkisektorin den koetuotanto alkoi syyskuussa 1998 ja jatkui 22389: kattava säännöllinen seurantajärjestelmä. joulukuulle saakka. Useat setelipainot euro- 22390: alueen maista osallistuivat koetuotantoon. Jo- 22391: kaista setelilajia painettiin vähintään kahdessa 22392: eri setelipainossa setelien samankaltaisuuden 22393: EM V-lainsäädäntö valmis ennen varmistamiseksi. Eurosetelien varsinaisen tuo- 22394: vuodenvaihdetta tannon on määrä käynnistyä keväällä 1999. 22395: Kaikkiaan seteleitä tarvitaan euroalueen 11 jä- 22396: Valmistautuminen EMUn kolmanteen vaihee- senmaassa EKPJ:n setelikomitean kokoaman tä- 22397: seen edellytti Suomen Pankkia koskevan lainsää- mänhetkisen arvion mukaan yhteensä noin 13 22398: dännön muuttamista kahteen otteeseen lyhyen mrd. kappaletta. 22399: ajan kuluessa. Vuoden 1998 alussa voimaan tul- Euromääräisten metallirahojen tuotanto aloi- 22400: lut laki Suomen Pankista (719/1997) muutettiin tettiin syyskuussa 1998. Metallirahojen valmiste- 22401: 20.3.1998 eduskunnassa hyväksytyllä uudella lu on EU:n neuvoston ja asianomaisten kansal- 22402: lailla Suomen Pankista (214/1998). Samassa yh- listen ministeriöiden vastuulla. Nimellisarvot- 22403: teydessä hyväksyttiin laki rahalain kumoamises- taan kahdeksan erikokoisen metallirahan (1, 2, 5, 22404: ta (215/1998) ja metallirahalaki (216/1998). Suo- 10, 20 ja 50 senttiä sekä l ja 2 euroa) arvopuolet 22405: men Pankin riippumattomuutta koskevat uuden ovat yhteisiä koko euroalueella, mutta tunnus- 22406: lain mukaiset säännökset tulivat voimaan puolet ovat kansallisia, mikä osoittaa, missä 22407: 1.5.1998, kun taas muut säännökset tulivat voi- maassa rahat on alkuaan laskettu liikkeeseen. 22408: maan Suomen liittyessä euroalueeseen 1.1.1999. Tällä hetkellä eurometallirahojen tarpeeksi ar- 22409: Lakien hyväksymisen jälkeen Suomen lainsää- vioidaan yhteensä noin 70 mrd. kappaletta. 22410: däntö oli sopusoinnussa Euroopan yhteisön pe- Kansallisista rahayksiköistä tuli euron ilmen- 22411: rustamissopimuksenja Euroopan keskuspankki- tymiä ja alayksiköitä 1.1.1999 alkaen. Eurosetelit 22412: järjestelmän perussäännön määräysten kanssa. ja-metallirahat otetaan käyttöön kuitenkin vasta 22413: Suomen Pankkia koskevan uuden lainsää- vuoden 2002 alusta. Kansalliset setelit ja metalli- 22414: dännön yhteensopivuus perustamissopimuksen rahat ovat siten edelleen kunkin maan laillisia 22415: kanssa arvioitiin perustamissopimuksen artiklan maksuvälineitä. Maastrichtin sopimuksen edel- 22416: 109 j mukaisesti EMin ja komission maaliskuun lyttämällä tavalla EKP:n neuvosto antoi marras- 22417: lopulla laatimissa lähentymisraporteissa. Kum- kuun 3. päivänä ohjeen, että euroalueen jokai- 22418: massakin raportissa katsottiin, että Suomen sen kansallisen keskuspankin on järjestettävä 22419: lainsäädäntö on sopusoinnussa perustamissopi- 1.1.1999 alkaen kolmeksi vuodeksi vähintään 22420: muksenja EKPJ:n perussäännön kanssa. yhteen toimipaikkaan mahdollisuus vaihtaa 22421: Euron käyttöön ottamisen yhteydessä kiinteään muuntokurssiin muiden jäsenvaltioi- 22422: 1.1.1999 rahaa koskeva toimivalta siirtyi yhteisö- den käypiä seteleitä kansalliseen rahaan. Kes- 22423: tasolle, ja yhteistä rahaa koskevat säännökset kuspankit voivat kuitenkin rajoittaa yhdellä ker- 22424: sisältyvät 1.1.1999 voimaan tulleeseen euroase- taa tai yhden päivän aikana vaihdettavien setelei- 22425: tukseen. Tämän vuoksi entinen rahalaki kumot- den lukumäärää ja/tai kokonaisarvoa. 22426: tiin, mutta euroasetuksen sallimissa puitteissa Lisäksi neuvosto suositteli kansallisia keskus- 22427: sovelletaan siirtymäsäännöksessä mainittuja ra- pankkeja kotiuttamaan vastaanottamaosa mui- 22428: halain säännöksiä vielä niin kauan kuin markka- den jäsenvaltioiden setelit omalla kustannuksel- 22429: määräiset setelit ja metallirahat säilyvät laillisina laan keskuspankkiin, joka on laskenut ne liikkee- 22430: maksuvälineinä. Valtiolla on edelleen yksinoi- seen. Suosituksessa keskuspankkeja kehotettiin 22431: keus lyöttää Suomessa metallirahaa. Uuteen me- myös vaihtamaan setelit veloituksetta. Varauk- 22432: tallirahalakiin sisältyvät Euroopan yhteisön lain- sena oli kuitenkin, että jos liikepankeilta ja 22433: säädäntöä täydentävät kansalliset säännökset valuutanvaihtopisteittä peritään käsittelymaksu 22434: metallirahasta. kansallisista seteleistä, voidaan vastaavansuu- 22435: 35 22436: 22437: ruinen maksu periä myös kotiutettavista seteleis- pankkitilastojen laadintaopas,joka keskittyy eri- 22438: tä. tyisesti ongelmallisiksi katsottuihin asiakohtiin. 22439: EKPJ:ssäja EU:n neuvostossa sovittiin euro- Rahalaitosluettelo on ollut lokakuusta lähtien 22440: rahojen väärennösten torjumiseen tähtäävistä käytettävissä myös EKP:n Internet-kotisivun 22441: toimenpiteistä. Frankfurtiin EKP:n yhteyteen kautta. 22442: päätettiin perustaa euroväärennöksiä koskeva Vuoden 1998 syksyllä EKP:n neuvosto hyväk- 22443: tieto kanta, joka on kansallisten keskuspankkien syi rahamarkkinarahastojen määritelmän, jota 22444: ja väärennöksiä tutkivien viranomaisten käytet- jatkossa sovelletaan kaikissa EU-maissa. Määri- 22445: tävissä. Samoin päätettiin perustaa eurorahojen telmän vaatimukset täyttävät rahastot kuuluvat 22446: väärennösten analysointia varten tutkimuskes- rahalaitoksiin. Suomessa rahamarkkinarahasto- 22447: kus, jonka sijaintipaikasta päätetään keväällä ja ovat ne sijoitusrahastot, jotka ovat saaneet 22448: 1999. valtioneuvostotta erityisluvan toimia rahamark- 22449: kinarahastona. 22450: Tilastointi EMU-aikaan Rahaliiton jäsenmaiden tultua keväällä vali- 22451: tuiksi EKP aloitti kuukausittainjäsenmailta saa- 22452: EMinja sen seuraajan EKP:njohdollajatkettiin miensa kansallisten maksutasetilastojen yhdistä- 22453: tilastojen yhtenäistämistä täsmentämällä käsite- misen euroalueen maksutaseeksi. Näiden yh- 22454: määrittelyjä ja ohjeistamalla laadintamenettely- teenvetojen julkaiseminen aloitetaan vuoden 22455: jä. Tilastojen tuotannon käynnistyttyä yhtenäis- 1999 aikana. 22456: tettiin myös raportoinnin teknisiä perusteita, ku- EMI ja sen jälkeen EKP laativat puolivuosit- 22457: ten koodistoja, tiedonsiirron muotoa ja tarkis- tain raportin siitä, miten EU-maat toteuttivat 22458: tuskäytäntöjä. tilastojen kehittämis- ja laadintavelvoitteensa. 22459: EMin johdolla tehdyn raha- ja pankkitilasto- EKP piti erityisen tärkeänä, että tilastot toimite- 22460: jen pitkän kehittelytyön tuloksena päästiin tuot- taan sille tavoiteaikataulujen mukaisesti. Myös 22461: tamaan yhtenäistettyjä rahalaitosten kuukausi- tilastojen laatu oli huomion kohteena. Maksuta- 22462: tasetilastoja rahaliittoa varten kesäkuun 1998lo- seen laatuongelmat aiheutuvat lähinnä alueelli- 22463: pun tilanteesta lähtien. EKP edellytti kansallis- sen jaottelun tekemisen vaikeudesta. 22464: ten keskuspankkien toimittavan uusien tilasto- EU:n raha-, rahoitus- ja maksutasetilastoko- 22465: vaatimusten mukaisiksi muokattuja kuukausita- mitean alaisessa maksutasetyöryhmässä saatiin 22466: setietoja myös takautuvasti. Historiatietoja käy- valmiiksi Eurostatin ja jäsenmaiden kesken laa- 22467: tettiin EKP:ssä uusien rahaliiton raha-aggre- ditut sopimukset lähinnä vaihtotasetta ja suoria 22468: gaattien määrittämiseksi. Myös vähimmäisva- sijoituksia koskevien tilastojen kehittämisestä ja 22469: rantojärjestelmä perustuu kuukausitaseista saa- tilastojen toimittamisesta Eurostatille. Eurosta- 22470: taviin tietoihin. tin alaisena aloitti toimintansa myös maksutase- 22471: Rahaliiton alkaessa tarvitaan koko rahaliiton tilastojen virheitä ja erityisesti tilastotietojen 22472: alueen kattavia korkotilastoja rahapolitiikan vä- maantieteelliseen jakaumaan liittyviä ongelmia 22473: littymisen seuraamiseksi. Koskajäsenmaiden ra- selvittävä asiantuntijaryhmä. Virheet johtavat 22474: hoitusmarkkinat ovat vielä erilaiset, ei ole mah- Euroopan ja euroalueen vaihtotaseen ylijäämän 22475: dollista yhtenäistää korkotilastoja välittömästi. yliarviointiin. 22476: Väliaikaisena ratkaisuna päätettiin muodostaa 22477: nykyisistä kansallisista korkotilastoista keskei- Tietojärjestelmien muutokset mittavia 22478: set, mahdollisimman yhtenäiset luotto- ja talle- 22479: tuskorot. Korkoja koskeva tiedonkeruu alkoi EMUn kolmannen vaiheen valmistelut ovat 22480: vuoden 1998 syksyllä. Samankaltaista ratkaisua edellyttäneet laajaa tietoteknistä kehittämistä. 22481: sovelletaan myös arvopaperitilastoissa; tilasto Euroalueen keskuspankkienjärjestelmiä on ollut 22482: laaditaan saatavissa olevien kansallisten tilasto- tarpeen muuttaa yhdenmukaisten periaatteiden 22483: tietojen perusteella. mukaan toimiviksi. Raha- ja valuuttapolitiikan 22484: EMin neuvosto hyväksyi vuoden 1998 kevääl- toteutuksen, tilastotiedon keruun ja valuuttava- 22485: lä kolme raha- ja pankkitilastoihin liittyvää jul- rannon sijoittamisen tueksi on tarvittu uudet 22486: kaisua, ja EKP:n neuvosto vahvisti päätöksen järjestelmät. Yhteisten tietoliikennejärjestelmien 22487: myöhemmin syksyllä. Nämäjulkaisut ovat EU:n avulla huolehditaan tiedon välittymisestä EKP:n 22488: kattava maittainen luettelo rahalaitoksista, Sek- ja EU-maiden keskuspankkien välillä. 22489: toriluokitusta selventävä opas ja kansallisten Vuoden 1998 aikana otettiin tuotantoon 22490: keskuspankkien käyttöön tarkoitettu raha- ja EMUn kolmannen vaiheen käynnistämisen edel- 22491: 36 22492: 22493: lyttämät sovellusmuutokset, uudet sovelluksetja set, pörssit ja arvopaperikeskukset kattavan or- 22494: tietoverkko. Häiriöttömän käynnistyksen var- ganisaation voimin. 22495: mistamiseksi toteutettiin laaja testaus. Samoin 22496: sovittiin euroajan yhteistoimintatavoista keskus- 22497: pankkien ja EKP:n välillä. Tietoturvallisuusperi- ERM II -valuuttakurssijärjestelyt 22498: aatteet kirkastettiin sekä luotiin järjestelmien tu- 22499: kiorganisaatiot. Vuosi 2000 -projekti käynnistyi Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1997 Amster- 22500: varmistamaan, ettei vuosisadanvaihde tuo ongel- damissa tekemän päätöksen mukaisesti Euroo- 22501: mia EKPJ :n tietojärjestelmien toimintaan. pan valuuttajärjestelmä (EMS) korvataan 22502: EMUn kolmannen vaiheen alkaessa uudella va- 22503: luuttakurssimekanismilla (ERM II). Uudessa 22504: Vuodenvaihteen tapahtumat valuuttakurssimekanismissa sovellettavista ope- 22505: rationaalisista menettelyistä sovittiin lähemmin 22506: Vuodenvaihteen muutoksiin valmistauduttiin 1.9.1998 EKP:n ja järjestelmään osallistuvien 22507: huolellisesti sekä rahakomiteassa että EKP:ssä. jäsenvaltioiden keskuspankkien kesken solmi- 22508: Toukokuun kokousten jälkeen rahakomiteassa tussa sopimuksessa. Euroalueen valtiovarainmi- 22509: alettiin valmistella yksityiskohtaista aikataulua nisterit, EKP sekä Tanskan ja Kreikan ministerit 22510: peruuttamattomien valuuttakurssien kiinnittä- ja keskuspankkien pääjohtajat ilmoittivat 22511: miselle vuodenvaihteessa 1998-1999. 26.9.1998, että Kreikka ja Tanska osallistuvat 22512: Valuuttakurssien kiinnittäminen aloitettiin ERM II:een 1.1.1999 alkaen. Samalla ilmoitet- 22513: 31.12.1998 keskuspankkien välisellä puhelinko- tiin, että Tanskan kruunun vaihteluväli ERM 22514: kouksella klo 11.00 (kaikki kellonajat tarkoitta- Il:ssa on tavanomaista (± 15 %) kapeampi 22515: vat Keski-Euroopan aikaa, josta Suomen kellon- ± 2.25 %. Lisäksi EKP antoi loppuvuodesta so- 22516: aika on tunnin edellä). pimuksen soveltamisesta sitovia ohjeita, joista se 22517: EU:n keskuspankit tarkistivat ja laskivat ja euroalueen ulkopuolelle jääneiden maiden kes- 22518: asiaankuuluvat valuuttakurssit varmistaen, että kuspankit olivat sopineet. Vuoden viimeisenä 22519: euroalueeseen osallistuvien maiden valuuttojen päivänä vahvistettiin myös Tanskan kruunun ja 22520: väliset kurssit vastasivat ennalta ilmoitettuja Kreikan drakman ERM II:n mukaiset keskus- ja 22521: kahdenvälisiä ERM-keskuskursseja. Puhelin- interventiokurssit euroon nähden. 22522: neuvottelun päätteeksi komissio laski EU:n kes- 22523: kuspankkien laskemien kurssien perusteella lo- 22524: pulliset virallisen ecun valuuttakurssit ja välitti Pohjoismaiden keskuspankkien välinen 22525: ne EKP:lle lisätarkistusta varten. EKP:n neuvos- valuuttatukisopimus purettiin 22526: to piti pääjohtaja W. F. Duisenbergin johdolla 22527: puhelinneuvottelun, jossa hyväksyttiin EKP:n Suomen Pankin liittyminen Euroopan keskus- 22528: lausunto muuntokursseista. pankkijärjestelmään merkitsi sitä, että vuodesta 22529: EKPJ:n vahvistuksen jälkeen komissio esitti 1984 voimassa ollut valuuttatukijärjestely Poh- 22530: klo 12.30 alkaneessa televisioidussa EU:n neu- joismaiden keskuspankkien välillä lopetettiin. 22531: voston istunnossa vahvistettaviksi nämä kurssit Tällaiset yksittäisten keskuspankkien väliset va- 22532: euron peruuttamattomiksi muuntokursseiksi luuttakurssien tukemiseen tähtäävät sopimukset 22533: (taulukko s. 12). Komissio julkisti kurssit mark- eivät enää ole mahdollisia EMUn kolmannessa 22534: kinainformaatiojärjestelmien välityksellä sekä vaiheessa. 22535: Internetissä. 22536: Koko prosessi saatiin päätökseen klo 15.00, 22537: kun muuntokertoimet julkaistiin Euroopan yh- Kotimainen ED-yhteistyö 22538: teisöjen virallisessa lehdessä. Virallisestieuro tuli 22539: voimaan klo 24.00 kunkin maan paikallista ai- Suomen Pankki osallistui aktiivisesti EMU-val- 22540: kaa. Koska Suomi on euroalueen itäisin maa, misteluihin kotimaassa. Suomen Pankin edusta- 22541: euro syntyi ensimmäiseksi Suomessa. jat olivat mukana useissa valtakunnallisen 22542: Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön myös EMO-projektin työryhmissä. Konkreettisia neu- 22543: useita uusia tietoteknisiä järjestelmiä sekä muu- votteluja käytiin valtiovarainministeriön kanssa 22544: tettiin entisiä työnkulkuja ja toimintoja. Näiden yhteisiä päätöksiä vaativista asioista, kuten esi- 22545: muutosten toteuttamista seurattiin tiiviisti koko merkiksi kansallisten ja euroseteleiden rinnak- 22546: euroalueella EKP:n, keskuspankit, luottolaitok- kaiskäytön pituudesta. 22547: 37 22548: 22549: Pankkien kanssa tehtiin yhteistyötä monella Sopimusartiklojensa mukaan valuuttarahas- 22550: eri tasolla mm. sektoreittaisissa työryhmissä to voi tarvittaessa ottaa lainaa jäsenmailtaan 22551: pankkien EMU-koordinaattoreiden kanssa. GAB-järjestelyn (General Arrangements to Bor- 22552: Niissä käytiin läpi EMin/ EKP:n tuoreimmat row) ja NAB-järjestelyn (New Arrangements to 22553: rahapoliittiseen välineistöön, tilastointiin sekä Borrow) avulla. Vuoden 1997 tammikuussa va- 22554: maksujärjestelmiin liittyvät suunnitelmat ja pää- luuttarahaston johtokunnan hyväksymässä ja 22555: tökset. vuoden 1998 marraskuussa voimaan tulleessa 22556: NAB-järjestelyssä on mukana 25 osanottaja- 22557: maata tai instituutiota. Valuuttarahasto voi lai- 22558: Muu kansainvälinen yhteistyö nata järjestelyn mukaan 34 mrd. SDR:ää. Suo- 22559: men osuus on 340 milj. SDR:ää (2.4 mrd. mark- 22560: Kansainvälinen järjestelypankki kaa). 22561: Valuuttarahaston talousseurantaan liittyvä 22562: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) totmn Suomen vuosittainen, IMF:n neljännen sopi- 22563: keskuspankkien yhteisenä pankkina ja yhteistyö- musartiklan mukainen konsultaatio pidettiin 22564: järjestönä. Kuukausittain Baselissa pidettävissä touko-kesäkuun vaihteessa. Sen aikana rahaston 22565: kokouksissa keskuspankkien pääjohtajat ja ekonomistit perehtyivät maamme talouden ti- 22566: asiantuntijat keskustelevat raha- ja talouspolitii- laan. Konsultaatiokierros päättyi elokuussa va- 22567: kan sekä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ky- luuttarahastonjohtokunnassa pidettyyn maa tut- 22568: symyksistä. Myös rahoitusmarkkinoiden tila ja kintaan, josta IMF julkaisi lyhyen lehdistötie- 22569: muut ajankohtaiset, keskuspankkeja koskevat dotteen. Valuuttarahaston johtokunta antoi 22570: aiheet kuuluvat kokousten asialistalle. Suomen viranomaisille tunnustusta onnistunees- 22571: Kansainvälinenjärjestelypankki myöntää tar- ta talouspolitiikasta, joka näkyi vahvana talou- 22572: vittaessa, lähinnä likviditeettisyistä, luottoa kes- den kasvuna, maltillisena inflaationaja julkisen 22573: kuspankeille. Marraskuussa 1998 BIS myönsi rahoitusaseman kohenemisena. Ongelmaksi to- 22574: Brasilialle teollisuusmaiden puolesta 14.5 mrd. dettiin edelleen tuntuva työttömyys. Sen lieven- 22575: Yhdysvaltain dollarin suuruisen lainan osana tämiseksi johtokunta suositteli mm. työmarkki- 22576: laajaa kansainvälistä rahoitusjärjestelyä. Suo- noidenjoustavuuden lisäämistä ja työn verotuk- 22577: men osallistuminen järjestelyyn merkitsi valtion sen alentamista. 22578: omavelkaisen takauksen antamista Suomen Pan- Vuosi 1998 oli yksi valuuttarahaston historian 22579: kille. Takauksen turvin Suomen Pankki saattoi haasteellisimmista. Ponnistelut taloudellisen va- 22580: sitoutua pääomaltaan 50 milj. dollarin suuruista kauden ja luottamuksen palauttamiseksi jatkui- 22581: osuuttaan vastaavaan vakuusjärjestelyyn Kan- vat tiiviinä Thaimaassa, Etelä-Koreassa ja Indo- 22582: sainvälisen järjestelypankin Brasilian keskus- nesiassa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus 22583: pankilta olevan saamisen vakuudeksi. heijastui myös muihin maanosiin aiheuttaen de- 22584: valvaatiospekulointia ja varallisuushintojen las- 22585: kua. Venäjän talouden vaikeudet lisääntyivät 22586: Kansainvälinen valuuttarahasto entisestään mm. raaka-aineiden hintojen laskun 22587: johdosta. Venäjä kääntyikin uudelleen valuutta- 22588: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) hallin- rahaston puoleen vuoden 1998 kesällä täyden- 22589: toneuvosto hyväksyi tammikuussa valuuttara- tääkseen voimassa olevia rahoitusjärjestelyjä ra- 22590: haston johtokunnan päätösesityksen korottaa haston kanssa. 22591: jäsenosuuksia 45 prosentilla 145 mrd. SDR:stä Heinäkuussa valuuttarahasto myönsi osana 22592: 212 mrd. SDR:ään. Kiintiökorotus toteutuu, laajempaa rahoitusjärjestelyä Venäjälle 11.2 22593: kun äänivallalla mitattuna 85 %jäsenmaista on mrd. dollarin suuruisen luoton. Uudet rahoitus- 22594: hyväksynyt korotuksen. Korotuksen takaraja on järjestelyt ja siihen liittyvä vakauttamisohjelma 22595: 29. tammikuuta 1999. Suomen jäsenosuus kas- eivät kuitenkaan pystyneet palauttamaan mark- 22596: vaa korotuksen jälkeen 861.8 milj. SDR:stä kinoiden luottamusta. Vakauttamisohjelman to- 22597: 1263.8 milj. SDR:ään (Suomen markkoina 6.1 teutus ja myönnetyn lainan maksatus keskeytyi- 22598: mrd. markasta 9.0 mrd. markkaan vuoden 1998 vätelokuussa, kun Venäjäjoutui maksukriisiin ja 22599: lopun SDR-kurssin mukaan). Suomen jäsen- hallitus hajosi. 22600: osuus IMF:n yhteenlasketuista jäsenosuuksista Venäjän tapahtumat lisäsivät markkinoiden 22601: pysyy edelleen kutakuinkin muuttumattomana levottomuutta mm. Latinalaisessa Amerikassa, 22602: eli noin 0.6 prosenttina. jossa sen kohteeksi joutui elo-syyskuussa erityi- 22603: 38 22604: 22605: sesti Brasilia. Joulukuun alussa valuuttarahasto, Valuuttarahasto on ottanut tavoitteekseen 22606: Maailmanpankki, Latinalaisen Amerikan kehi- pääomanliikkeiden vapauttamisen ja tämän ta- 22607: tyspankki ja joukko teollisuusmaita sopivat 41.5 voitteen sisällyttämisen järjestön sopimusartik- 22608: mrd. dollarin suuruisesta rahoitusjärjestelystä loihin. Pääomanliikkeiden rajoituksia ei ole tar- 22609: Brasilialle. Valuuttarahaston osuus lainasta oli koitus poistaa kerralla, vaan tarkoin harkitussa 22610: 18 mrd. dollaria. Tästä 12.7 mrd. dollaria myön- järjestyksessä ottaen huomioon paikallisten ra- 22611: nettiin täydentävän luottojärjestelyn puitteissa hoitusmarkkinoiden tila, kehitysaste ja muut 22612: (Supplemental Reserve Facility), ja se rahoitet- markkinoiden toimintaa rajoittavat tekijät. 22613: tiin aktivoimalla uusi NAB-luottojärjestely. Bra- Valuuttarahasto jatkoi vuonna 1996 peruste- 22614: silia pyrkii kolmivuotisen valmiusluotonjajulki- tun yhtenäistetyn tilastojen julkaisukäytännön 22615: sen sektorin rahoitusaseman vahvistamisen tur- toteuttamista (SDDS eli Special Data Dissemi- 22616: vin vähentämään talouteensa kohdistuvaa epä- nation Standard). Tavoitteena on tarjota stan- 22617: varmuutta ja näin estämään rahoituskriisin syve- dardoituja avaintietoja valuuttarahaston Inter- 22618: nemisen. net-sivuilla mahdollisimman monesta jäsen- 22619: Aasian rahoituskriisi toi korostetusti esiin glo- maasta. Suomi liittyi järjestelyyn jo vuonna 1996. 22620: baalistuneiden rahoitusmarkkinoiden asettamat Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe vaikuttaa 22621: haasteet. Valuuttarahaston johtokunta hyväksyi tuntuvasti IMF:n toimintaympäristöön. Valuut- 22622: keväällä 1998 toimintakehikon kansainvälisen tarahasto jatkoi EMUun liittyvien kysymysten 22623: finanssiarkkitehtuurin vahvistamiseksi. Sen mu- käsittelyä ja kiirehti erityisesti toimia, joilla euro- 22624: kaisesti pyritään lujittamaan kansainvälisiä ja alueen syntymisen aiheuttamat tekniset ongel- 22625: paikallisia rahoitusjärjestelmiä, tehostamaan jä- mat saataisiin ratkaistuiksi. IMF:n seurantateh- 22626: senvaltioiden talouksien seurantaa edistämällä tävään EMUn kolmas vaihe vaikuttaa siten, että 22627: sekä suoraan että välillisesti mm. jäsenmaiden vuosittaisten bilateraalisten konsultaatioiden 22628: taloutta koskevan informaation saatavuutta ja rinnalla on tarkoitus toteuttaa myös koko euro- 22629: laatua. Tarkoituksena on myös lisätä yksityisen aluetta koskeva ns. alueellinen konsultaatio kak- 22630: sektorin vastuuta sekä kriisien hallinnassa että si kertaa vuodessa. 22631: niiden ennaltaehkäisyssä. Suomen Pankinjohtokunnan puheenjohtajan 22632: Avoimuuden lisääminen koskee myös valuut- Sirkka Hämäläisen siirryttyä Euroopan keskus- 22633: tarahaston omaa toimintaa. IMF:n tiedotuspoli- pankin johtokuntaan Suomen edustajana va- 22634: tiikka muuttuikin vuoden 1998 kuluessa merkit- luuttarahaston hallintoneuvostossa on kesäkuun 22635: tävästi aiempaa avoimemmaksi. Rahaston Inter- alusta toiminut johtokunnan puheenjohtaja 22636: net-kotisivuiita voi seurata päivittäin, mitä asioi- Matti Vanhala. Varajäsenenä oli johtokunnan 22637: tajohtokunnassa käsitellään ja minkälaisia pää- varapuheenjohtaja Esko Ollila. 22638: töksiä on tehty. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisenä 22639: Kansainvälistä rahoituskriisiä ja rahoitusjär- edustajana rahaston johtokunnassa oli tanska- 22640: jestelmän vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä lainen Kai Aaen Hansen. Tanskan keskuspankki 22641: käsiteltiin myös muilla foorumeilla. G22-maiden koordinoi vaalipiirin kannanottojen valmistelua. 22642: valtiovarainministeriöiden ja keskuspankkien 22643: edustajista koostuneiden työryhmien laatimissa 22644: selvityksissä suositellaan rahoitustoimintaan liit- 22645: tyvän avoimuuden lisäämistä, rahoitusrakentei- Tekninen apu 22646: den vahvistamista ja rahoituskriisien hallinnan ja 22647: ennaltaehkäisyn tehostamista. G7-maat julkisti- Suomen Pankin asiantuntijoita osallistui vuoden 22648: vat lokakuussa oman toimenpideohjelmansa 1998 aikana IMF:n johdolla toteutettuihin työ- 22649: kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta- tehtäviin siirtymätalouksissa. Pankin asiantunti- 22650: miseksi. Se sisältää G22-työryhmien suositusten joita oli myös tekniseen apuun liittyvissä työteh- 22651: lisäksi ehdotuksen pääomavirtojen seurannan tävissä EU:n TACIS-ohjelman kautta. Pankki 22652: tehostamisesta ja institutionaalisten sijoittajien osallistui Venäjän ja Ukrainan keskuspankkien 22653: riskipositioiden kartoittamisesta. Ohjelmassa henkilökunnan T ACIS-koulutukseen. Suomen 22654: ehdotettiin IMF:n yhteyteen perustettavaksi ra- Pankki koulutti edelleen EU:n PHARE-ohjel- 22655: hastoa, josta annettaisiin lyhytaikaista luottoa man turvin eräiden itäeurooppalaisten keskus- 22656: niille vaikeuksiin joutuneille maille, jotka nou- pankkien henkilökuntaa. Suomen Pankki antoi 22657: dattavat valuuttarahaston ehtojen mukaista po- myös kahdenvälistä koulutusapua siirtymäta- 22658: litiikkaa. louksien keskuspankeille. 22659: 39 22660: 22661: Muu kansainvälinen toiminta Tärkeimmät sijoitusvaluutat vuonna 1998 olivat 22662: Pohjoismainen finanssivaliokunta (NFU), joka Yhdysvaltain dollari, Saksan markka, Ison-Bri- 22663: on keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden tannian punta, Japanin jeni, Tanskan kruunu ja 22664: välinen yhteistyöelin, kokoontui kahdesti vuo- Ruotsin kruunu. 22665: den aikana. Pääpaino kokouksissa on Kansain- Korkoriskiä hallitaan mm. hajauttamaila si- 22666: välisen valuuttarahaston johtokunnassa käsitel- joituskohteet sekä asettamalla sijoitustoiminnal- 22667: tävissä asioissa. Pohjoismaiden ja Baltian mai- le konservatiiviset korkoriskirajat Varannon 22668: den vaalipiirikomitea kokoontui niin ikään kaksi likvidiys turvataan käyttämällä laajaa likvidien 22669: kertaa valmistelemaan vaalipiirin yhteisiä kan- sijoituskohteiden valikoimaa. Luottoriskiä rajoi- 22670: nanottoja valuuttarahaston väliaikaiskomitean tetaan sijoittamalla valtaosa varannosta edellä 22671: kokouksiin ja vuosikokoukseen. mainittujen valtioiden liikkeeseen Iaskemiin ar- 22672: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes- vopapereihinja näiden arvopapereiden takaisin- 22673: tössä (OECD) Suomen Pankin edustajat olivat myyntisopimuksiin. 22674: mukana talouspoliittisen komitean, rahoitus- Suomen Pankin Vaihdettavan valuuttavaran- 22675: markkinakomitean, pääomanliikekomitean sekä non määrä vuoden 1998 lopussa oli 51 564 milj. 22676: näiden alaisten työryhmien työskentelyssä. Pan- markkaa. Vuositasolla varannon määrä pysyisi- 22677: kin asiantuntijat osallistuivat myös siirtymäta- ten suurin piirtein samana kuin edellisenä vuon- 22678: louksien tilaa seuraaviin kokouksiin. na. Vuoden aikana varannon suuruus vaihteli 22679: OECD:n asiantuntijat tekivät maaliskuussa valtion ulkomaisen velan hoitomaksujen ja Suo- 22680: säännönmukaisen maatutkintavierailun Suo- men Pankin avista- ja termiinimarkkinaoperaa- 22681: meen. Tutkintakokousjärjestettiin kesäkuussa ja tioiden vuoksi. Varannon suurin kasvu ajoittui 22682: raportti julkaistiin elokuussa. maalis-, huhti- ja toukokuulle, jolloin Suomen 22683: Pankki osti valuuttoja avistamarkkinoilta yli 10 22684: mrd. markalla. Taustalla olivat Suomen mark- 22685: Valuuttavaranto kaan ja muutamiin muihin ERM-valuuttoihin 22686: kohdistuneet revalvaatiospekulaatiot, jotka 22687: Suomen Pankin tärkeimmät tavoitteet valuutta- kiihtyivät Irlannin punnan kolmen prosentin re- 22688: varannon sijoittamisessa ovat sijoitusten turval- valvaation (14.3.1998)jälkeen. Valtion ulkomai- 22689: lisuus ja niiden likvidiyden varmistaminen. Näis- sen velan hoitomaksujen varantoa pienentävä 22690: sä rajoissa varannalle pyritään saamaan mahdol- vaikutus jäi vuonna 1998 huomattavasti edellis- 22691: lisimman hyvä tuotto. vuotista vähäisemmäksi. Uusia termiinisopi- 22692: Valuuttavaranto on sijoitettuna kansainväli- muksia Suomen Pankki solmi 13.3 mrd. markal- 22693: sillä rahoitusmarkkinoilla ulkomaisten valuutto- la. Termiiniposition annettiin erääntyä kokonai- 22694: jen määräisiin korkoinstrumentteihinja kultaan. suudessaan vuoden loppuun mennessä. 22695: Lisäksi varantoa on Kansainvälisen valuuttara- 22696: haston varanto-osuutena ja erityisinä nosto-oi- 22697: keuksina. Vuoden l998loppuun asti varantoa oli 22698: myös ecusaamisena Euroopan keskuspankilta Vaihdettavan varannon pääerät ja niiden 22699: (EKP:n kanssa tehdyistä valuuttaliiketoimista muutos vuoden 1998 aikana olivat seuraavat: 22700: lähemmin s. 32). 22701: Keskeisimmät varannon sijoittamisen riskit Varanto Varanto Muutos 22702: ovat valuutta- ja korkoriski, luottoriski sekä lik- 31.12.1998 31.12.1997 22703: vidiysriski. Riskejä hallitaan kokonaisuutena; milj. mk 22704: käytännössä tärkeimpiä riskienhallintamenetel- 22705: miä ovat sijoitusten hajauttaminen sekä tarkka Kulta .............. 2 180 l 742 438 22706: hyväksyttyjen sijoituskohteiden ja kaupankäyn- Erityiset nosto- 22707: nin vastapuolten valinta. Toimintavaltuuksia ra- oikeudet ...... 1 770 l 772 -1 22708: joitetaan limiiteillä, joita valvotaan jatkuvasti. Varanto-osuus 22709: Varantoon liittyvistä epävarmuustekijöistä IMF:ssä ...... 4 255 3 036 l 220 22710: vaikutuksiltaan merkittävin on valuuttariski. Ecusaaminen 22711: Valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia varan- EKP:ltä ....... 4078 -4 078 22712: non arvonheilahteluja pyritään rajoittamaan ha- Valuutta- 22713: jauttamalla varanto eri valuuttoihin. Valuuttaja- saamiset ...... 43 358 40 827 2 531 22714: kauman ajantasaisuus arvioidaan säännöllisesti. Yhteensä ........ 51 564 51 455 109 22715: 40 22716: 22717: 22718: 22719: 22720: Tilinpäätös 22721: 22722: Tuloslaskelma, milj. mk 22723: 1.1.-31.12.1998 1.1.-31.12.1997 22724: Korkotuotot 22725: Kotimaiset (1) 22726: Maksuvalmiusluotoista ................................... . 0.0 0.0 22727: Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista . 38.3 342.5 22728: Nettokorot kotimaisista termiinikaupoista ..... . 50.2 141.8 22729: Jou~kovelka~i.rjoista ....................................... . 89.6 118.8 22730: Mutsta saamtststa ............................................ . 7.0 185.1 13.4 616.6 22731: 22732: Ulkomaiset (2) 22733: Kansainväliseltä valuuttarahastolta ................ . 188.3 126.4 22734: Arvopapereista ................................................ . 1 535.2 1 983.3 22735: Muista valuuttasaamisista ............................... . 806.1 2 529.5 799.0 2 908.8 22736: Korkotuotot yhteensä ..................................... . 2 714.6 3 525.4 22737: 22738: Korkokulut 22739: Kotimaiset (3) 22740: Sijoitustodistuksista ........................................ . -340.9 -1 059.5 22741: Varantotalletuksista ........................................ . -7.7 -8.0 22742: Investointitalletuksista .................................... . -2.9 22743: Muista veloista ............................................... . -348.6 -0.0 -1 070.4 22744: Ulkomaiset 22745: Kansainväliselle valuuttarahastolle ................. . -42.6 -42.3 22746: Muista veloista ................................................ . -80.1 -122.7 -54.4 -96.6 22747: Korkokulut yhteensä ....................................... . -471.4 -1 167.0 22748: Korkokate ( 4) ................................................. . 2 243.3 2 358.4 22749: 22750: Keskuspankkitoiminnan muut tuotot ( 5) 22751: Toimitusmaksut ja palkkiot ............................ . 15.0 25.4 22752: Muut ............................................................... . 201.1 216.0 122.7 148.1 22753: 22754: Keskuspankkitoiminnan muut kulut (6) 22755: Palkat .............................................................. . -163.2 -154.6 22756: Sosiaalikulut .................................................... . -81.3 -84.2 22757: Setelien hankintakulut ..................................... . -39.8 -32.4 22758: Poistot ............................................................. . -137.4 -129.7 22759: Muut ............................................................... . -97.5 -519.1 -89.9 -490.7 22760: 41 22761: 22762: 1.1.-31.12.1998 1.1.-31.12.1997 22763: Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot ( 7) 22764: Palkat .............................................................. . -31.5 -29.4 22765: Poistot ............................................................. . -0.1 -0.4 22766: Muut ............................................................... . -27.9 -25.7 22767: Rahoitustarkastuksen valvontamaksut ........... . 59.9 0.0 55.4 0.0 22768: Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen 22769: kulut ja tuotot (8) 22770: 22771: Palkat .............................................................. . -3.4 22772: Sosiaalikulut .................................................... . -1.1 22773: Poistot ............................................................. . -0.1 22774: Muut ............................................................... . -2.2 -6.8 22775: 22776: Tulos ennen kurssieroja ja varauksia ................. . 1 933.8 2 015.7 22777: Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (9) ..... . 256.8 -131.2 22778: Valuuttakurssierot (10) .................................... . -1 575.7 4 977.5 22779: Eläkevarauksen lisäys (11) ............................... . -79.9 -76.0 22780: Varauksen (laki Suomen Pankista 30 §) 22781: lisäys(-) 1 purkaminen(+) (II) .................... . -535.0 -6 786.0 22782: Tilikauden tulos (1 2) ....................................... . 0.0 0.0 22783: 22784: 22785: 22786: 22787: 6 390005F 22788: 42 22789: 22790: Tase, milj. mk 22791: 22792: Vastaavaa 31.12.1998 31.12.1997 22793: Valuuttavaranto ( 1) 22794: 22795: Kulta.................................................................. 2 180.0 1 742.1 22796: Erityiset nosto-oikeudet ........ ...................... .... ... 1 770.3 1 771.6 22797: Muut saamiset Kansainväliseltä 22798: valuuttarahastolta .......................................... 4 255.3 3 035.5 22799: Ec_usa~min~n Euroopan rahapoliittiselta 22800: tnstttuuttlta .................................................... . 4 078.3 22801: Valuuttasaamiset ................................................ 43 358.0 51 563.7 40 827.2 51 454.7 22802: 22803: Muut ulkomaiset saamiset ( 1) 22804: 22805: Markkaosuus Kansainvälisessä 22806: valuuttarahastossa ......................................... . 2 132.5 3 281.0 22807: Osuus Euroopan keskuspankin pääomasta ....... . 415.9 2 548.4 60.8 3 341.8 22808: 22809: Saamiset rahoituslaitoksilta ( 2) 22810: 22811: Joukkovelkakirjat ............................................. . 62.6 114.3 22812: Muut ................................................................. . 19.0 81.6 2 836.5 2 950.8 22813: 22814: Saamiset julkiselta sektorilta ( 3) 22815: 22816: Valtion metallirahavastuu ................................. . 2 073.8 2 073.8 2 015.1 2 015.1 22817: 22818: Saamiset yrityksiltä ( 4) 22819: 22820: Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) .......... . 6.0 26.2 22821: Muut ................................................................. . 1 472.8 1 478.8 1 736.0 1 762.2 22822: 22823: Muut saamiset ( 5) 22824: 22825: Siirtosaamiset .................................................... . 439.9 528.1 22826: Muut ................................................................. . 99.7 539.6 106.6 634.7 22827: Yhteensä ........................................................... . 58 285.8 62 159.4 22828: 43 22829: 22830: 22831: 22832: Vastattavaa 31.12.1998 31.12.1997 22833: Ulkomaiset velat ( 1) 22834: 22835: Osoitetut erityiset nosto-oikeudet ................... . I 020.5 1 045.8 22836: Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit .. 2 132.6 3 281.1 22837: Muut ulkomaiset velat .................................... . 733.2 3 886.3 584.3 4 9Il.2 22838: 22839: Liikkeessä oleva raha ( 6) 22840: 22841: Setelit .............................................................. . I5 740.0 15 922.8 22842: Metalliraha ...................................................... . 1 949.1 17 689.1 1 894.1 17 816.9 22843: 22844: Sijoitustodistukset (7) ..................................... . 4 950.0 10 500.0 22845: 22846: Velat rahoituslaitoksille ( 8) 22847: 22848: Varantotalletukset ........................................... . I2 937.7 7 911.5 22849: Muut ............................................................... . 0.0 12 937.7 2 770.0 10 681.5 22850: 22851: Velat yrityksille (9) 22852: 22853: Investointi- ja alushankintatalletukset ............. . 5.5 5.5 32.3 32.3 22854: 22855: Muut velat (JO) 22856: 22857: Siirtovelat ........................................................ . 251.2 23.2 22858: Muut ............................................................... . 37.0 288.1 32.3 55.5 22859: 22860: Arvonjärjestelytili ( 11) .................................... . 257.5 22861: 22862: Varaukset ( 12) 22863: 22864: Eläkevaraus ..................................................... . I 690.3 1 600.9 22865: Muut varaukset ............................................... . II 074.6 I2 764.9 10 539.6 12 140.5 22866: 22867: Oma pääoma ( 13) 22868: 22869: Kantarahasto .................................................. . 5 000.0 5 000.0 22870: Vararahasto .................................................... . 764.1 764.1 22871: Tilikauden tulos .............................................. . 0.0 5 764.1 0.0 5 764.1 22872: Yhteensä ......................................................... . 58 285.8 62 159.4 22873: 44 22874: 22875: Tilinpäätöksen liitteet 22876: 22877: 31.12.1998 31.12.1997 22878: Va/uuttamääräiset futuurisopimukset, milj. mk 22879: 22880: Ostosopimukset 1> ...••••.....••••.....•......••.....•••....••... 2 566 22 22881: Myyntisopimukset 1> ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 632 1 581 22882: 22883: Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, milj. mk 22884: (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) 22885: Scopulus Oy ..................................................... . 2 (100 %) 2 (100%) 22886: SetecOy ........................................................... . 16 (40%) 40 (100 %) 22887: Rahakantti Oy ................................................. . 35 (52 %) 2> 35 (52%) 22888: HEX Oy, HelsinginArvopaperi-ja 22889: johdannaispörssi, selvitysyhtiö ..................... . 9 (7%) 22890: Suomen Arvopaperikeskus Oy ......................... . 11 (24.44 %) 22891: Bank for International Settlements .................. . 58 (1.67 %) 60 (1.67 %) 22892: Asunto-osakkeet .............................................. . 54 2 22893: Kiinteistöosakkeet ............................................ . 1 0 22894: Muut osakkeet ja osuudet ................................ . 4 22895: Yhteensä .......................................................... . 181 150 22896: 22897: Laskennallinen vastuuosuus 22898: Arvopaperikeskuksen rahastosta, milj. mk ........ . 22899: 22900: Eläkesitoumuksistajohtuva vastuu, milj. mk 22901: 22902: Suomen Pankin eläkevastuu ............................. . 2060 1 979 22903: - tästä varauksilla katettu .............................. . 1 690 1 601 22904: 22905: Suomen Pankin huoltokonttori, milj. mk 22906: 22907: - talletukset ................................................... . 102 94 22908: -luotot .......................................................... . 43 43 22909: 22910: 1 22911: > Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankkipäivän keskikurssiin. 22912: 2 22913: > Jäljellä oleva jako-osuus 2.5 milj. mk. 22914: 45 22915: 22916: Suomen Pankin kiinteistöt 22917: 22918: Kiinteistö Osoite Valmistumis- Tilavuus 22919: vuosi noinrm 3 22920: Helsinki Rauhankatu 16 1883/1961 49 500 22921: Unioninkatu 33/Rauhankatu 19 1848/1954 50 500 22922: Snellmaninkatu 4--6 1857/1892 16170 22923: Ramsinniementie 34 1920/1983/1998 4600 22924: Kuopio Puutarhakatu 4 1993 11900 22925: Mikkeli Päiviönkatu 15 1965 7 500 22926: Oulu Kajaaninkatu 8 1973 17 000 22927: Tampere Hämeenkatu 13 1942 36000 22928: Turku Linnankatu 20 1914 10 500 22929: Vantaa Suometsäntie 1 1979 311 500 22930: Inari Saariselkä 1968/1976/1998 6100 22931: 46 22932: 22933: Tilinpäätöksen kommentit kuluja oli 721 milj. markkaa vähemmän kuin 22934: edellisenä vuotena. 22935: Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö 22936: 22937: Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, 4. Korkokate 22938: mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden Korkokate oli 2 243 milj. markkaa. 22939: sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuh- 22940: teista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet 22941: on selostettu kommentoitavien tase-erien yhtey- 5. Keskuspankkitoiminnan muut tuotot 22942: dessä. Käyttöomaisuus, osakeomistukset ja pit- Muut tuotot olivat 216 milj. markkaa. Tähän 22943: kävaikutteiset menot kirjataan kokonaan ku- sisältyi Setec Oy:n osakkeiden myyntituottoja 78 22944: luiksi hankintavuonna Suomen Pankista anne- milj. markkaa, toimitusmaksuja ja palkkioita 15 22945: tun lain edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin milj. markkaa, osinkotuottoja 36 milj. markkaa, 22946: ollen sisälly taseeseen. Tilinpäätöksen liitetie- josta Setec Oy:ltä 25 milj. markkaa, vuokratuot- 22947: doissa on luettelo Suomen Pankin omistamista toja 26 milj. markkaa sekä Helsingin Rahamark- 22948: osakkeista, osuuksista ja kiinteistöistä. kinakeskus Oy:n purkamisesta syntynyttä jako- 22949: Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat osuutta 35 milj. markkaa. Erään sisältyi haara- 22950: on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voi- konttoreiden kiinteistöjen myynnistä saatuja 22951: massa olleiden keskikurssien mukaisesti. Kaikki tuottoja 10 milj. markkaa. 22952: taseen ulkomaan rahan määräisten saamis- ja 22953: velkaerien sekä taseen ulkopuolisten erien kurssi- 22954: erot on kirjattu tulosvaikutteisesti. 6. Keskuspankkitoiminnan muut kulut 22955: Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista Palkkakulut olivat 163 milj. markkaa. Sosiaali- 22956: annetun lain mukaisesti tilinpäätöksen laatimi- kulut sisälsivät 66 milj. markkaa maksettuja 22957: sessa noudatettavat periaatteet. eläkkeitä. 22958: Suomen Pankin kirjanpito- ja tilinpäätöskäy- Setelien hankintakulut olivat 40 milj. mark- 22959: täntö on 1.1.1999 alkaen yhdenmukaistettu euro- kaa. 22960: järjestelmän kirjanpitoperiaatteiden kanssa. Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset 22961: Tämä aiheuttaa muutoksia mm. tase-erien arvos- menot kirjataan poistoina kuluksi hankinta- 22962: tukseen sekä tase- ja tuloslaskelmakaavoihin. vuonna Suomen Pankista annetun lain mukai- 22963: sesti. Poistot, 137 milj. markkaa, sisältävät siten 22964: tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden ja 22965: Tuloslaskelman kommentit muut pitkävaikutteiset menot kokonaisuudes- 22966: saan. Poistoihin sisältyy rakennusten muutos- 22967: l. Kotimaiset korkotuotot töistä ja korjauksista johtuvia poistoja 36 milj. 22968: markkaa ja koneista ja laitteista johtuvia poisto- 22969: Kotimaiset korkotuotot olivat yhteensä 185 milj. ja 29 milj. markkaa ja kiinteistöjen hankinnasta 22970: markkaa. Ne sisältävät korkotuottoja joukko- aiheutuneita poistoja 72 milj. markkaa. 22971: velkakirjalainoista 90 milj. markkaa, kotimaisis- 22972: ta termiinikaupoista 50 milj. markkaa ja arvopa- 22973: pereiden takaisinmyyntisitoumuksista 38 milj. 7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot 22974: markkaa. 22975: Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään pan- 22976: kin yhteydessä toimivan Rahoitustarkastuksen 22977: 2. Ulkomaiset korkotuotot toimintakulut (palkat, poistot, muut) erikseen 22978: Ulkomaiset korkotuotot olivat 2 529 milj. mark- omina erinään. Rahoitustarkastuksen toiminta- 22979: kaa, mikä on 380 milj. markkaa vähemmän kuin kulut, 60 milj. markkaa, katetaan valvottavilta 22980: vuonna 1997. jälkikäteen perittävillä valvontamaksuilla. 22981: 22982: 3. Kotimaiset korkokulut 8. Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen kulut 22983: ja tuotot 22984: Kotimaiset korkokulut, 349 milj. markkaa, 22985: koostuvat pääosin Suomen Pankin liikkeeseen Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään siir- 22986: laskemien sijoitustodistusten korkokuluista, jot- tymätalouksien tutkimuslaitoksen toimintaku- 22987: ka olivat 341 milj. markkaa. Kotimaisia korko- lut erikseen omina erinään. 22988: 47 22989: 22990: 9. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot erityiset nosto-oikeudet (SDR). Molemmat erät 22991: ovat korollisia, ja korkona on SDR:n korko. 22992: Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältä- SDR-määräinen varanto-osuus sekä markka- 22993: vät arvopapereiden myynnistä syntyneet voitot 22994: osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muo- 22995: ja tappiot, salkussa olevien arvopapereiden han- 22996: dostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuut- 22997: kintahinnan ja nimellisarvon välisen preemion 22998: tarahas~o.ssa. Ma~kkaosuuden vastaerä sisältyy 22999: tai diskonton jaksotuksen sekä jaksotuksella ulkomatstssa velmssa erään Kansainvälisen va- 23000: korjatun hankintahinnan ja sitä alemman mark- 23001: luuttarahaston markkatilit Markkaosuus ja sitä 23002: kinahinnan erotuksen. Ulkomaisten arvopape- 23003: v~staav~t markkatilit on sidottu erityisten nosto- 23004: reiden kurssieroista syntyi tilivuonna tuottoa 257 otkeuksten kurssiin Kansainvälisen valuuttara- 23005: milj. markkaa. haston soveltaman käytännön mukaisesti. Mui- 23006: ~~~ ulkomaisiin saamisiin sisältyy myös ecumää- 23007: 10. Valuuttakurssierot ramen osuus Euroopan keskuspankin pääomas- 23008: ta. 23009: Valuuttakurssieroihin sisältyvät valuuttakurs- 23010: Valuuttasaamiset koostuvat pääosin valtioi- 23011: ~ien m~_utoksista aiheutut;leet saamisten ja velko- 23012: den liikkeeseen laskemista tai takaamista ulko- 23013: Jen seka taseen ulkopuolisten erien arvon muu- 23014: ~aisista ar_vopapereista sekä ulkomaisista pank- 23015: tokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisi- kttalletukststa. Erään sisältyvät myös ulkomaiset 23016: nä. Vuo!l!la 1998 valuuttakurssitappioita kertyi avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset 23017: 1 576 mtlJ. markkaa, mikä pääasiassa johtui va- maksuvälineet 23018: rantoon sisältyvien valuuttasaamisten arvon 23019: Arvopaperit kirjataan ostohetkellä hankinta- 23020: muutoksesta. 23021: ~intaan ja sen jälke~n. hankintahinnan ja nimet- 23022: hsarvon erotus kirJataan tulosvaikutteisesti 23023: 11. Varausten muutos juo~su~jan kuluessa. Tilinpäätöksessä arvopa- 23024: perm Jaksotuksella korjattua hankintahintaa 23025: Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1998 aikana 23026: verrataan vuoden lopun markkinahintaan. Tase- 23027: palkoista peritty työntekijän työeläkemaksu, 10 23028: ~rvona käy~etään markkinahintaa,jos se on kor- 23029: milj. markkaa. Lisäksi eläkevaraosta kartutettiin 23030: Jattua hankmtahintaa alhaisempi. 23031: laskemalla työntekijäin eläkevakuutusmaksuille 23032: ja edellisinä vuosina tehdyille eläkevarauksille . ':.~lu~tta velat s~sältä vät kansainvälisten jär- 23033: JestoJen Ja ulkomatsten pankkien markkasaami- 23034: laskennallista korkoa. Laskentakorko oli 14.12. 23035: s~t Suomen Pankilta sekä mm. Euroopan unio- 23036: asti 5 %ja 15.12. alkaen 4.5 %. Yhteensä eläkeva- 23037: nm ecumääräisen saamisen. 23038: raosta kartutettiin 80 milj. markkaa. 23039: Su<?men Pankista annetun lain 30. pykälän 23040: mukatsta varausta kartutettiin 535 milj. mark- 23041: kaa. 2. Saamiset rahoituslaitoksilta 23042: 23043: Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia eli 23044: 12. Tilikauden tulos r~~okauppoja käytetään rahamarkkinaoperaa- 23045: Tilikauden tuloksena esitettiin nolla markkaa. ttotssa. Repokaupat arvostetaan taseessa nimel- 23046: lismääräisinä. Repokauppoina tehtävien inter- 23047: ventioiden kohteeksi hyväksyttiin tilikautena 23048: 1998 markkamääräiset valtion liikkeeseen laske- 23049: Taseen kommentit mat velkasitoumukset ja viitelainat Suomen 23050: Pankin sijoitustodistukset, Arsenalin ~elkasitou 23051: mukse~ sek~ i~terve~tiomateriaaliksi hyväksytyt 23052: 1. Valuuttavaranto ja muut ulkomaiset erät pankkten SlJOitustodtstukset. 23053: Kulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan arvoon Rahoituslaitosten joukkovelkakirjat ovat 23054: 35 mk/g. Vuoden 1998 viimeisen päivän markki- luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne 23055: nahinta oli 47.10 mk/g. Kultaa oli vuoden 1998 on arvostettu nimellisarvoon. 23056: lopussa 62 284 kg. Muut saamiset ja velat rahoituslaitoksilta si- 23057: Valuuttasaamisiin sisältyy erityisiä nosto- sälsiv~t !ili~~~della 19?7 pääasiassa tilapäisiä 23058: oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa. luottoJa Ja nuta vastaavia talletuksia, joihin Suo- 23059: Niiden vastaeränä velkapuolella ovat osoitetut men Pankilla oli kuittausoikeus. 23060: 48 23061: 23062: 3. Saamiset julkiselta sektorilta kitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvo 23063: oli vähintään vähimmäisvarantovelvoitteen suu- 23064: Valtion metallirahavastuu osoittaa metallirahan 23065: lunastusvelvollisuudesta johtuvan velan määrän ruinen. Toinen vaihtoehto oli erillisen vähim- 23066: mäisvarantotilin käyttäminen. 23067: Suomen Pankille. 23068: 9. Velat yrityksille 23069: 4. Saamiset yrityksiltä 23070: Investointi- ja alushankintatalletukset ovat in- 23071: Kotimaisia toimitusluottoja on myönnetty sekä 23072: vestointi- ja alushankintavarauksen tehneiden 23073: yksittäisvelkakirjoina että joukkovelkakirjoina. yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pan- 23074: Joukkovelkakirjat on arvostettu nimellisarvoon. 23075: kissa. 23076: Muut-erä sisältää lähinnä sijoitusomaisuu- 23077: deksi luokiteltavia arvopapereita, jotka on ar- 23078: vostettu nimellisarvoon. 10. Muut velat 23079: Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuk- 23080: 5. Muut saamiset sesta aiheutuneita eriä. 23081: Muut velat sisältävät 9 milj. markkaa liikkees- 23082: Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaami- 23083: sä olevan vanhan rahayksikön määräisiä setelei- 23084: sia. Muihin saamisiin sisältyy myös 87 milj. tä. 23085: markkaa henkilökunnan asuntolainoja. Vuoden 23086: 1998 lopussa vanhojen asuntolainojen korko oli 11. Arvonjärjestelytili 23087: 3.5% ja 16.2.1993 jälkeen myönnettyjen lainojen 23088: korko 5.00 %. Arvonjärjestelytili 31.12.1997 sisälsi Euroopan 23089: rahapoliittisen instituutin kanssa tehdyn ecuswa- 23090: 6. Liikkeessä oleva raha pin taustalla olevan kullan kirjanpitoarvon ja 23091: sopimuskurssin erotuksen. Viimeinen ecuswap 23092: Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten erääntyi 31.12.1998. 23093: hallussa oleva setelistö ja metalliraha. 23094: 12. Varaukset 23095: 7. Sijoitustodistukset 23096: Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 23097: Suomen Pankin sijoitustodistuksia käytettiin ra- 2 060 milj. markkaa, ja tästä on varauksilla katet- 23098: hamarkkinaoperaatioissa,ja ne on arvostettu ni- tu 82 % eli 1 690 milj. markkaa. 23099: mellisarvoon. Nimellisarvon ja emissiohinnan Muissa varauksissa on Suomen Pankista an- 23100: erotus on kirjattu siirtosaamisiin ja jaksotettu netun lain 30. pykälän mukainen varaus, 11 075 23101: korkomenoihin juoksuajan kuluessa. milj. markkaa. 23102: 23103: 8. Velat rahoituslaitoksille 13. Oma pääoma 23104: Pankit, joilla on sekkitili Suomen Pankissa, täyt- Suomen Pankin kantarahasto ja vararahasto säi- 23105: tivät varantovelvoitteensa siten, että niiden sek- lytettiin muuttumattomina. 23106: 49 23107: 23108: 23109: 23110: 23111: SUOMEN PANKIN HALLINTO JA 23112: PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA 23113: 23114: SUOMEN PANKKI 23115: 23116: Laki Suomen Pankista sen pankin toiminnasta ja hallinnosta sekä käsit- 23117: telemistään tärkeimmistä asioista. Lisäksi pank- 23118: Tasavallan presidentti vahvisti 27.3.1998 uuden kivaltuusto voi tarvittaessa antaa kertomuksia 23119: lain Suomen Pankista (214/1998). Laki kumosi rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta Suo- 23120: Suomen Pankista 24.7.1997 annetun lain (719/ men Pankin toiminnasta. Pankkivaltuusto ei 23121: 1997). Uudella lailla tehtiin muutokset, jotka oli- enää myönnä vastuuvapautta johtokunnalle. 23122: vat tarpeen Suomen Pankin liittämiseksi osaksi Markan ulkoista arvoa koskeva päätöksen- 23123: Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Samana tekomenettely säilyi ennallaan 1998. Suomen 23124: päivänä vahvistettiin myös lait rahalain kumoa- Pankin esityksen valtioneuvostolle markan 23125: misesta ja metallirahasta (215-216/1998). Lait ulkoista arvoa koskeviksi päätöksiksi tekee 23126: tulivat pääosin voimaan, kun Suomi tuli osaksi pankkivaltuusto johtokunnan ehdotuksesta. Ra- 23127: euroaluetta Euroopan yhteisön perustamissopi- halain kumoaminen tuli voimaan, kun Suomi 23128: muksen artiklan 1091 mukaisesti 1.1.1999. Vuon- liittyi euroalueeseen. 23129: na 1998 uudesta laista tulivat 1.5.lukien voimaan Laki Suomen Pankin virkamiehistä (1166/ 23130: säännökset, jotka koskevat Suomen Pankin riip- 1998) vahvistettiin 30.12.1998. Laki korvasi Suo- 23131: pumattomuutta, pääjohtajan riippumattomuut- men Pankista annetun vanhan lain (719/1997) 23132: ta ja toimivaltaa hänen toimiessaan Euroopan sisältämät Suomen Pankin virkamiehiä koskevat 23133: keskuspankin neuvostossa sekä Suomen Pankin virkamiesoikeudelliset säännökset. Uudella lail- 23134: johtokunnan jäsenten virkasuhteen päättämistä la selkeytettiinja koottiin yhteen Suomen Pankin 23135: ja sivutoimilupaa. Euroopan keskuspankin pe- virkamiehiä, virkasuhdetta ja virkoja sekä virka- 23136: russäännön mukaisesti Suomen Pankin ensisijai- ehtosopimuksia, työrauhaa ja työriitoja koske- 23137: sena tavoitteena on osana keskuspankkijärjestel- vat säännökset. Samalla muutettiin rahoitustar- 23138: mää perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä kastuslakia, työaikalakiaja työtuomioistuimesta 23139: hintavakautta ja tehtävänä toteuttaa osaltaan annettua lakia (1167-1169/1998). Suomen Pan- 23140: Euroopan keskuspankin neuvoston määrittele- kille annettavista vakuuksista säädettiin muutta- 23141: mää rahapolitiikkaa. Tehtävänä on myös huo- malla Suomen Pankista annetun lain 7 §:ää 18. 23142: lehtia osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkee- joulukuuta annetulla lailla (1004/1998). 23143: seen laskemisesta, valuuttavarannon hallussa- Pankkivaltuusto antoi 10. helmikuuta lausun- 23144: pidosta ja hoidosta sekä maksu- ja muun rahoi- non valtiovarainministeriölle Suomen Pankkia 23145: tusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuu- koskevan lain eräistä muutosesityksistä. 23146: desta samoin kuin osallistua sen kehittämiseen. 23147: Lisäksi Suomen Pankin tehtävänä on huolehtia 23148: toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laa- Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) ja 23149: timisesta ja julkaisemisesta. Lakiin ei enää sisäl- eduskunta 23150: lytetty vuonna 1998 voimassa olleen vanhan lain 23151: säännöstä peruskoron ja muiden Suomen Pankin Pankkivaltuusto teki 8. syyskuuta eduskunnan 23152: soveltamien korkojen määräämisestä. puhemiesneuvostolle esityksen, että selvitettäi- 23153: Pankkivaltuuston tehtävät jakautuvat kol- siin ne säännösmuutokset ja muut toimenpiteet, 23154: meen ryhmään: valvontatehtäviin, keskeisiin jotka tarvitaan parlamentaarisen näkökulman 23155: hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Pankkival- varmistamiseksi Suomen siirtyessä euroalueen 23156: tuusto antaa eduskunnalle vuosittain kertomuk- jäseneksi 1.1.1999 alkaen. Puhemiesneuvosto 23157: 23158: 7 390005F 23159: 50 23160: 23161: asetti asiaa selvittämään työryhmän, jonka pu- vänä komission ehdotuksesta ja Euroopan kes- 23162: heenjohtajana toimi eduskunnan pääsihteeri kuspankkia (EKP) kuultuaan ne lopulliset 23163: Seppo Tiitinen. Työryhmä antoi 25. marraskuu- muuntokurssit, joihin euroalueen jäsenvaltioi- 23164: ta muistionsa, joka sisälsi ehdotukset pankkival- den valuutat vahvistettiin, sekä lopullisen kurs- 23165: tuuston kertomusten käsittelystä ja pankkival- sin,jolla ecu korvaa nämä valuutatja ecusta tulee 23166: tuuston puheenjohtajan puheoikeudesta ja Suo- itsenäinen valuutta, jonka nimeksi tulee euro. 23167: men Pankin pääjohtajan kuulemisesta eduskun- Kansallisten valuuttojen keskinäisiä vaihtokurs- 23168: nan täysistunnossa sekä EKP:n edustajan kuule- seja ei vahvistettu. 23169: misesta eduskunnan valiokunnissa. Lisäksi työ- Vahvistamisen aikana voimassa olleen raha- 23170: ryhmä esitti näkökohtia pankkivaltuuston selvi- lain (358/1993) 4 §:n johdosta pankkivaltuusto 23171: tysresursseista. teki kokouksessaan 18. joulukuuta johtokunnan 23172: ehdotuksesta valtioneuvostolle esityksen, että 23173: valtioneuvosto hyväksyisi, että Euroopan unio- 23174: Kreikan drakman liittäminen Euroopan valuutta- nin neuvoston antaessa 31.12.1998 Euroopan 23175: järjestelmän valuuttakurssimekanismiin ja yhteisöjen perustamissopimuksen artiklan 109 1 23176: Irlannin punnan keskuskurssin uudelleen- kohdan 4 mukaisesti asetuksen euron ja euron 23177: määrittely ecuun nähden käyttöön ottavien jäsenvaltioiden valuuttojen 23178: välisistä muuntokursseista, Suomen markan ja 23179: Kreikan esitettyä valuuttansa liittämistä Euroo- muiden valuuttojen muuntokursseista päätetään 23180: pan valuuttajärjestelmään (EMS) kuuluvaan neuvostossa komission ehdotuksen ja EKP:n 23181: valuuttakurssimekanismiin (ERM) ja Irlannin lausunnon perusteella. 23182: esitettyä valuuttansa uudelleenmäärittelyä 23183: ecuun nähden pankkivaltuusto teki kokoukses- 23184: saan 13. maaliskuuta johtokunnan ehdotuksesta Tilintarkastus 23185: valtioneuvostolle esityksen, että valtioneuvosto 23186: valtuuttaisi valtiovarainministeriön käymään Vuoden 1997 valtiopäivillä valitut tilintarkasta- 23187: Suomen valtion puolesta neuvotteluja sekä teke- jat, agrologi Johannes Leppänen, hallintatietei- 23188: mään päätökset Suomen markan keskuskurssik- den maisteri Iivo Polvi, agronomi Aulis Ranta- 23189: si Euroopan yhteisöjen valuuttayksikköön ecuun Muotio, sosionomi Matti Saarinen ja professori 23190: nähden. Rahalain 5 §:n mukaan neuvotteluihin Martti Tiuri suorittivat 2.-5. maaliskuuta Suo- 23191: liittyvät asiat on pidettävä salassa, kunnes valtio- men Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä 23192: neuvosto on tehnyt päätöksensä. Johtokunta hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1997. 23193: katsoi, että salassapitovelvollisuus on yleisten Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pank- 23194: asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/1951) kivaltuusto myönsi kokouksessaan 12. maalis- 23195: 9 §:n 2 momentin nojalla annetun asetuksen kuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin 23196: (1558/1994) 1 §:n 2 a momentin perusteella voi- hoidosta vuodelta 1997. 23197: massa päätöksenteon jälkeenkin pysyvästi sel- 23198: laisten tietojen osalta, joista saattaisi ilmetä val- 23199: tiovarainministeriölle annettavan neuvotteluval- Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus 23200: tuuden sisällöstä Suomen neuvottelutavoite ja 23201: neuvotteluvaltuuksien rajat. Pysyvä salassapito- Pankkivaltuusto on kertomusvuoden aikana toi- 23202: velvollisuus koskee myös Suomen Pankin esityk- mittanut johtosääntönsä 5 §:n määräämän pan- 23203: sen liitteenä olevia perusteluja. kin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä pan- 23204: Kreikan drakman tultua liitetyksi valuutta- kin varojen muiden sijoitusten tarkastuksen seu- 23205: kurssimekanismiin markan keskuskurssiksi raavina päivinä: 19. helmikuuta, 12. maaliskuu- 23206: ecuun nähden tuli 6.01125. ta, 23. huhtikuuta, 17. kesäkuuta, 25. elokuuta, 23207: 17. syyskuuta, 15.lokakuuta, 19. marraskuuta ja 23208: 10. joulukuuta. 23209: Suomen markan ja euron välinen muuntokurssi 23210: 23211: Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ar- Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset 23212: tiklan 1091 kohdan 4 mukaan Euroopan unionin 23213: neuvosto antoi talous- ja rahaliiton (EMU) kol- Johtosääntönsä 6 §:n mukaisesti pankkivaltuute- 23214: mannen vaiheen alkamispäivää edeltävänä päi- tut ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kas- 23215: 51 23216: 23217: saholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) 1 §:n 23218: talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta 5 momenttia muutettiin 6.3.1998 annetulla lailla, 23219: muistutuksiin. joka tuli voimaan 1.4.1998. Valtion eläkelain 23220: Suomen Pankista annettu, 1.1.1998 voimaan 9 d §muutettiin 27.3.1998 annetulla lailla (226/ 23221: tullut laki (719/1997) ei sisältänyt säännöksiä 1998),joka tuli voimaan 1.4.1998. Lisäksi säädet- 23222: haarakonttoreiden valvojista. Johtokunta kui- tiin erillinen laki ikääntyvien työntekijöiden osa- 23223: tenkin asetti valvojat vuodeksi 1998, jonka aika- aikatyö-ja osa-aikaeläkejärjestelystä (227/1998); 23224: na suoritettiin haarakonttoreiden valvonnan ja laki annettiin 27.3.1998 ja tuli voimaan 23225: tarkastuksen uudelleenjärjestely. 1. 7.1998. Yli 55-vuotiaiden työttömien työllisty- 23226: Vuoden 1998 alusta voimaan tullut laki Suo- misedellytysten parantamisesta annettiin 23227: men Pankista myös kumosi Suomen Pankin joh- 18.6.1998 laki (455/1998), joka tuli voimaan 23228: tosäännön (48/1926), minkä johdosta haara- 1.7.1998 ja on voimassa 31.12.2000 saakka. Laki 23229: konttoreissa ei toimitettu johtosäännön 2 §:ssä vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvois- 23230: säädettyjä johtokunnan tarkastuksia. tamisesta tuli voimaan 1.12.1997 (1 038/1997). 23231: Eläkelakien muutokset koskivat lyhytkestoi- 23232: sen palveluksen eläketurvaa, ikääntyvien työnte- 23233: kijöiden aseman parantamista, julkisen alan 23234: Setec Oy eläkkeiden !aukeamista varhennetun eläkkeen 23235: tapauksessa, osa-aikaeläkejärjestelyjen eläke- 23236: Pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi kokoukses- ikää ja eläkeikien tasa-arvoistamista. Johtokun- 23237: saan 19. toukokuuta Setec Oy:n toimintakerto- nan esityksessä eläkeikien tasa-arvoistamisesta 23238: muksen vuodelta 1997. Kokouksessaan 25. elo- oli liitteenä mm. tasa-arvovaltuutetun puoltava 23239: kuuta pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi johto- lausunto. 23240: kunnan selonteon Setec Oy:n osakekannan osit- Suomen Pankista annetun lain (719/1997) 23241: taisesta myynnistä 29.5.1998 tehdyllä kaupalla 13 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla pankkival- 23242: Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran joh- tuusto hyväksyi kokouksessaan 17. kesäkuuta ja 23243: tamalle kotimaiselle sijoittajaryhmälle. Suomen 25. elokuuta johtokunnan esitykset vastaavista 23244: Pankin omistusosuus on 40 %. muutoksista Suomen Pankin 13.12.1966 vahvis- 23245: tettuun eläkesääntöön ja 3.6.1969 vahvistettuun 23246: perhe-eläkesääntöön. 23247: 23248: Kertomus E. J. Längmanin rahastojen 23249: toiminnasta Eläkevarauksen korko 1999 23250: 23251: Kokouksessaan 19. helmikuuta pankkivaltuusto Suomen Pankin eläkesääntöjen mukainen henki- 23252: merkitsi tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston se- löstön eläkevastuu on vakuutusmatemaattisesti 23253: lostuksen E. J. Längmanin rahastojen toiminnas- arvioitu noudattaen soveltuvin osin sosiaali- ja 23254: ta 1.10.1996--30.9.1997. terveysministeriön eläkesäätiöille antamia las- 23255: kentaohjeita. Vastuun katteeksi pankin tasee- 23256: seen on tehty eläkevaraus. Eläkevaraukseen lisä- 23257: tään myös henkilöstöitä peritty lakisääteinen 23258: Suomen Pankin eläkesäännön muutoksia työntekijäin eläkemaksu. Peruskorkosidonnai- 23259: suuden asemesta johtokunta esitti siirryttäväksi 23260: Kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhtei- samaan rahastokorkoon kuin eläkevastuun las- 23261: den eläketurvan järjestämisestä (VEL-lyhytpal- kennassa oli käytetty. Viitaten Suomen Pankista 23262: velulaki) säädettiin 11.12.1997 laki (1152/1997), annetun lain (719/1997) 13 §:n 1 momentin 6 koh- 23263: joka tuli voimaan 1.1.1998. Valtion eläkelakia taan sekä poiketen pankkivaltuuston 17.12.1992 23264: (280/1966, VEL) muutettiin 11.12.1997 annetulla hyväksymästä Suomen Pankin henkilöstön elä- 23265: lailla (1153/1997), joka tuli voimaan 1.1.1998. kevastuun kattamista koskevan säännöstön 23266: Työntekijäin eläkelain (396/1961) 6 b §:ää ja eräi- edellyttämästä peruskorkosidonnaisuudesta 23267: den työsuhteissa olevien taiteilijoiden ja toimitta- pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokouksessaan 23268: jien eläkelakia (662/1985) muutettiin 28.11.1997 10. joulukuuta johtokunnan esityksen, että elä- 23269: annetulla lailla; uudet lait tulivat voimaan kevaraukselle suoritetaan 1999 kolmen (3) pro- 23270: 1.1.1998. Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin sentin määräinen korko. 23271: 52 23272: 23273: Johtokunta 19. helmikuuta pidetyssä kokouksessa Suomen 23274: Pankista annetun lain (719/1997) 19 §:n nojalla 23275: Kokouksessaan 3. kesäkuuta pankkivaltuusto hyväksyttyjä muita sivutoimia. 23276: totesi, että johtokunnan puheenjohtaja Sirkka 23277: Hämäläinen oli pyytänyt tasavallan presidentiltä 23278: eroa Suomen Pankin johtokunnan puheenjohta- Pankkivaltuusto 23279: jan virasta 1.6.1998 alkaen sen johdosta, että 23280: hänet oli nimitetty Euroopan keskuspankin joh- PankkivaltuutettuiDa toimivat vuonna 1998 seu- 23281: tokunnan jäseneksi. Pankkivaltuusto käsitteli raavat eduskunnan valitsijamiesten valitsemat 23282: johtokunnan puheenjohtajan avoimen viran henkilöt: 23283: täyttämistä ja päätti tehdä valtioneuvostolle esi- 23284: tyksen johtokunnan jäsenen, valtiotieteiden Kanerva, Ilkka, valtiotieteiden maisteri 23285: maisteri Matti Vanhalan nimittämisestä tähän Koskinen, Johannes, varatuomari 23286: virkaan 5. kesäkuuta alkaen. Tasavallan presi- Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri 23287: dentti nimitti Matti Vanhalan tehtävään 5. kesä- Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi 23288: kuuta 1998. Vanhalan toimikausi on seitsemän Jäätteenmäki, Anneli, varatuomari 23289: vuotta. Pekkarinen, Mauri, yhteiskuntatieteiden mais- 23290: Elokuun 25. päivänä pitämässään kokoukses- teri 23291: sa pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi johtokun- Sasi, Kimmo, varatuomari 23292: nanjäsenten työnjaon. Kokouksessaan 19. mar- Puisto, Virpa, erikoissairaanhoitaja 23293: raskuuta pankkivaltuusto vahvisti Suomen Pan- Korhonen, Martti, pääluottamusmies. 23294: kista annetun lain (21411998) 11 §:n 3 momentin 23295: 4 kohdan ja 31 §:n 3 momentin nojalla lain 15 §:n Näistä kolme ensin mainittua muodostivat 23296: 3 momentin tarkoittaman johtokunnan päätök- suppean pankkivaltuuston. 23297: senteko- ja esittelymenettelyä koskevan Suomen Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Ilk- 23298: Pankin johtosäännön. Johtosäännön voimaan- ka Kanerva ja varapuheenjohtajana pankkival- 23299: tulopäiväksi päätettiin 1.1.1999. tuutettu Johannes Koskinen. 23300: Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jä- 23301: senillä oli mm. seuraavat luottamustoimet: 23302: 23303: Johtokunnan puheenjohtaja Matti Vanhala Tilintarkastajat 23304: - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto- 23305: neuvostonjäsen, Suomen edustaja' Eduskunta toimitti 3. maaliskuuta Suomen Pan- 23306: kin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä 23307: Johtokunnan jäsen Esko Ollila vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1998 23308: -Suomen Arvopaperikeskus Oy, hallituksen tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt: 23309: jäsen 23310: - Baltic Investment Fund, Advisory Board, Leppänen, Johannes, agrologi 23311: puheenjohtaja Majala, Reino, professori 23312: - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, SIT- Tiuri, Martti, professori 23313: RA, hallituksen jäsen· Saarinen, Matti, sosionomi 23314: - Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja* Polvi, livo, hallintotieteiden maisteri. 23315: - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto- 23316: neuvosto, Suomen edustajan varamies* Tilintarkastajien varajäsenet 23317: Johtokunnanjäsen Matti Louekoski Koski, Markku, maanviljelijä 23318: - Rahoitustarkastus, johtokunnan puheen- Manner, Kari, ekonomi 23319: johtaja* Itälä, Ville, varatuomari 23320: Kuusiola, Arto, kauppatieteiden maisteri 23321: Lisäksi johtokunnan jäsenistä Matti Korho- Luhtanen, Leena, tiedesihteeri. 23322: sella ja Matti Louekoskella oli pankkivaltuuston 23323: Tilintarkastajat valitsivat 26.toukokuuta pu- 23324: heenjohtajakseen agrologi Johannes Leppäsen ja 23325: • Suomen Pankin edustajana. ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virtasen. 23326: 53 23327: 23328: RAHOITUSTARKASTUS 23329: 23330: Lokakuun 1. päivänä 1993 voimaan tulleen Rahoitustarkastuksen johtajan Kaarlo Jännä- 23331: rahoitustarkastuslain (503/1993) mukaan pank- rin lisäksi johtokunnassa toimivat kertomus- 23332: kivaltuustolla on Suomen Pankin yhteydessä toi- vuonna seuraavat henkilöt: puheenjohtajana 23333: mivassa Rahoitustarkastuksessa hallintoon kuu- Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Loue- 23334: luvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan koski, henkilökohtaisena varamiehenään osasto- 23335: päätösvalta rajoittuu - Rahoitustarkastuksen päällikkö Heikki Koskenkylä, ja varapuheen- 23336: johtokunnassa olevaa johtokunnan jäsentä lu- johtajana valtiovarainministeriön ehdotuksesta 23337: kuun ottamatta- pelkästään resurssihallintoon. jäseneksi nimitetty lainsäädäntöjohtaja Pekka 23338: Pankkivaltuusto kokoontui 30. syyskuuta Laajanen, henkilökohtaisena varamiehenään 23339: keskustelemaan Rahoitustarkastuksen organi- lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju, sekä sosiaali- ja 23340: saatiostaja toiminnasta sekä Euroopan rahoitus- terveysministeriön ehdotuksesta lisäjäseneksi ni- 23341: markkinoiden nopean kehityksen vaivonnalle ja mitetty ylijohtaja Tarmo Pukkila, henkilökohtai- 23342: sääntelylle asettamista vaatimuksista. sena varajäsenenään hallitusneuvos Jorma Heik- 23343: kilä. Johtokunnan sihteerinä toimi Rahoitustar- 23344: kastuksen päälakimies Markku Lounatvuori. 23345: 23346: 23347: Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 1999 23348: 23349: 23350: ILKKAKANERVA 23351: 23352: JOHANNES KOSKINEN OLA VI ALA-NISSILÄ 23353: KIMMOSASI VIRPA PUISTO 23354: TUULIKKI HÄMÄLÄINEN MARTTI KORHONEN 23355: MAURI PEKKARINEN ANNELI JÄÄTTEENMÄKI 23356: 23357: Anton Mäkelä 23358: K 5/1999 vp 23359: 23360: 23361: 23362: 23363: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETIUJEN 23364: TOIMINTAKERTOMUS 23365: VUODELTA 1998 23366: 23367: 23368: 23369: 23370: HELSINKI 1999 23371: ISSN 0355-4996 23372: Oy Edita Ab, Helsinki 1999 23373: EDUSKUNNALLE 23374: 23375: 23376: 23377: 23378: Viitaten 8. kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelain 54 §:n 23379: 2 momenttiin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut lähettävät oheisena 23380: kunnioittaen Eduskunnalle toimintakertomuksensa vuodelta 1998. 23381: 23382: Helsingissä 29. maaliskuuta 1999 23383: 23384: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puolesta: 23385: 23386: 23387: Jorma Huuhtanen 23388: Puheenjohtaja 23389: 23390: 23391: 23392: 23393: Juhani Rantamäki 23394: Sihteeri 23395: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETIUJEN 23396: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 23397: 23398: 23399: SISÄLLYS 23400: 23401: 23402: 1. Kertomusvuoden toiminta ................................................................................. 9 23403: 2. Valtuutetut ....................................................................................................... 10 23404: 3. Tilintarkastajat ................................................................................................ 10 23405: 4. Kertomusvuonna annetut kannanotot ja pöytäkirjamerkinnät ....................... 10 23406: 5. Katsaus valtuutettujen toimintaan vuosina 1995-98 ...................................... 13 23407: 6. Kelan palvelutoiminnan kehittäminen ............................................................ 14 23408: 7. Liitteet ............................................................................................................. 14 23409: 23410: 23411: Liitteet 23412: Liite 1 Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista .......................................... 15 23413: Liite 2 Kansaneläkelaitoksen vuosikertomus 1998 ........................................... 17 23414: Liite 3 Tilintarkastuskertomus ........................................................................... 49 23415: Liite 4 Lisätyn hallituksen lausunto valtuutetuille ............................................ 50 23416: Liite 5 Kansaneläkelaitoksen hallituksen vastaus sosiaali- ja terveys- 23417: valiokunnan mietintöön n:o 12/1998 vp Kansaneläkelaitoksen 23418: valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodelta 1997 ............................ 51 23419: Liite 6 Katsaus väestön sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kehitykseen 23420: - Kelan tutkimustyön tuloksia vuodelta 1998 ....................................... 54 23421: j 23422: j 23423: j 23424: j 23425: j 23426: j 23427: j 23428: j 23429: j 23430: j 23431: j 23432: j 23433: j 23434: j 23435: j 23436: j 23437: j 23438: j 23439: j 23440: j 23441: j 23442: j 23443: j 23444: j 23445: j 23446: j 23447: Kela 23448: keskellä 23449: elämää 23450: 23451: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Jorma 23452: Huuhtanen luovuttamassa yhdessä muiden 23453: valtuutettujen kanssa puhemies Riitta 23454: Uosukaiselle vuoden 1997 valtuutettujen 23455: toimintakertomusta. 23456: 23457: 23458: 23459: 23460: Kelan 260. toimisto avattiin 1.10.1998 Töölön yhteiskoululaisia tutustumassa "Kela 23461: Vuosaareen. Ensimmäiselle asiakkaalle kautta aikojen" -näyttelyyn. Kansaneläkelaitok- 23462: luovutettiin "Kela elämän kiitoradalla" sen pääkonttori oli kiinnostuksen kohteena myös 23463: -kirja. Alvar Aallon JOO-vuotisjuhlan merkeissä. 23464: 1. Kertomusvuoden toiminta Valtuutetut tekivät kertomusvuonna tar- 23465: kastusmatkan Lounais-Suomen vakuutus- 23466: Valtuutetut vahvistivat 24.3.1998 Kansan- alueelle, jolloin tarkastettiin myös Ahvenan- 23467: eläkelaitoksen vuoden 1997 tilinpäätöksen maan vakuutuspiirin toiminta. 23468: sekä myönsivät laitoksen hallitukselle ja lisä- Tarkastusmatkallaan Lounais-Suomen 23469: tylle hallitukselle vastuuvapauden vuodelta vakuutusalueella valtuutetut tarkastivat Tu- 23470: 1997. Kertomusvuoden 1998 osalta valtuu- russa toimivien Kuntoutuksen palveluyksi- 23471: tetut ovat kokouksessaan 29.3.1999 myön- kön ja Tutkimus- ja kehitysyksikön toimin- 23472: täneet laitoksen hallitukselle ja lisätylle hal- taa. 23473: litukselle vastuuvapauden vuodelta 1998. Tällöin käytiin läpi työkyvyttömyyseläk- 23474: Valtuutettujen yleiskokousten pöytäkirjat keidenja yksilöllisten varhaiseläkkeiden rat- 23475: on saatettu tilintarkastajien, laitoksen halli- kaisutoimintaa, ennakkoilmoitus-ja neuvot- 23476: tuksen ja lisätyn hallituksen tietoon. telumenettelyä sekä eläkeratkaisujen hylkää- 23477: Valtuutetut ovat käsitelleet mm. seuraavia miseen johtavia syitä. Ratkaisuihin kohdis- 23478: Kelan toimintaan liittyviä asioita: tuvaa selvitystyötä on tehty ja sitä jatketaan 23479: Kelan tulojen ja menojen kehitystä; Kelan edelleen. Tällä hetkellä kokonaiskuvan hah- 23480: palveluverkkoa; Kelan laatuohjelmaa, palk- mottamista vaikeuttaa toteutettu kansan- 23481: 1 23482: 23483: 23484: 23485: 23486: kausjärjestelmän uudistamista ja euron käyt- eläkkeiden pohjaosien leikkaus. Keskustelus- 23487: 1 23488: 23489: 23490: 23491: 23492: töönottoa sekä vuoden 2000 vaikutuksia Ke- sa tuotiin esille työkyvyttömyyteen liittyviä 23493: lan atk-suunnitteluun; Kelan ja työeläkelaitos- ongelmia ja valotettiin Kansaneläkelaitoksen 23494: ten välistä palvelutoimintaa; aluekeskusten toi- palveluyksikössä tehtävien työkyvynarvioin- 23495: minnanja organisaation kehittämistä; Kelassa tien tuloksellisuutta. 23496: valmistunutta väestöennustetta 1998-2050; Johtaja Veikko Saarron jäätyä eläkkeelle 23497: sekä seuraavia etuustoimintaan liittyviä 1.5.1998 lukien, ilmoittautui valtuutettujen 23498: asioita: esityksen tekemistä varten Kansaneläkelai- 23499: Kelan lääkekorvausohjeita; kuntoutuksen toksen hallituksen jäsenen virkaan kolme ha- 23500: sisältöä ja ajankohtaisia kysymyksiä; koulu- kijaa. Valtuutetut päättivät yksimielisesti teh- 23501: matkatukijätjestelmän toimeenpanoa; avo- ja dä Tasavallan Presidentille esityksen kansan- 23502: laitoshoidon välisten etuuksien saamiseen edustaja Asko Apukan nimittämiseksi Kan- 23503: liittyviä rajauksia ja ongelmia; kuntoutuksen saneläkelaitoksen hallituksen jäsenen vir- 23504: kilpailuttamista vuonna 1999; etuuksien ta- kaan. 23505: kaisinperintöj ä; sairausvakuutuspäivärahan Tasavallan Presidentti nimitti 15.5.1998 te- 23506: atk-järjestelmän uudistamista; opintotuki- kemällään päätöksellä Kansaneläkelaitok- 23507: asioiden delegointia toimistoille; etuusratkai- sen hallituksenjäsenen virkaan kansanedus- 23508: sujen yhdenmukaisuutta; apteekkimaksuja; , tajaAskoApukan 1.6.1998lukien. 23509: hammashoidon sairausvakuutuskorvauksia; 1 23510: 23511: 23512: 23513: 23514: sosiaaliturvan väärinkäytöksiä; pitkäaikaisen 23515: psykoterapian korvaamista sairausvakuutuk- 23516: sesta; vakuutetun määräämistä tutkimuksiin 1 23517: 23518: 23519: 23520: 23521: sairauspäiväraha-asiassa; laboratorio- ja rönt- ' 23522: genkorvauskäytäntöä. 23523: 23524: 23525: 9 23526: 2. Valtuutetut kö Seppo Berg varalla opettaja Pentti Lah- 23527: densivu, kansanedustaja Hannu Kemppainen 23528: Vuonna 1998 varsinaisina valtuutettuina varalla sairaalanjohtaja Markku Auvinen, 23529: ovat toimineet seuraavat henkilöt: kansan- kansanedustaja Eero Lämsä 1.1.-24.3., kan- 23530: edustaja Jorma Huuhtanen, kansanedustaja sanedustaja Juha Rehula 24.3.lukien varalla 23531: Marjatta Vehkaoja, kansanedustaja Kerttu kunnansihteeri Terttu Heimala, kansanedus- 23532: Törnqvist, kansanedustaja Kari Rajamäki, taja Kimmo Sasivaralla kansanedustaja Ka- 23533: kansanedustaja Pirkko Peltomo, kansanedus- levi Lamminen, kansanedustaja Sirpa Pieti- 23534: taja Anne Huotari, kansanedustaja Hannu käinen varalla valtiotieteen lisensiaatti Max 23535: Takkula, terveydenhuollon tarkastaja Tuula Arhippainen, kauppatieteiden maisteri KHT 23536: Ikonen, kansanedustaja Hanna Markkula- Yrjö Tuokko ja varalla kauppatieteiden mais- 23537: 1 23538: 23539: 23540: 23541: 23542: Kivisilta, kansanedustaja Timo Ihamäki, kan- teri KHT Hannu T. Koskinen. 23543: sanedustaja Marjut Kaarilahti ja kansan- Tilintarkastajien puheenjohtajana toimi 23544: edustaja Pehr Löv. Liitteenä on luettelo val- . Tapio Leskinen ja varapuheenjohtajana Sep- 23545: 1 23546: 23547: 23548: 23549: 23550: tuutetuista ja varavaltuutetuista (liite 1). po Berg. 23551: 1 23552: 23553: 23554: 23555: 23556: Valtuutettujen puheenjohtajana on toimi- 23557: nut Jorma Huuhtanen ja varapuheenjohtajana 4. Kertomusvuonna annetut 23558: Marjatta Vehkaoja. Työvaliokuntaan ovat kannanotot ja pöytäkirjamerkinnät 23559: kuuluneet puheenjohtajan ja varapuheen- 23560: johtajan lisäksi valtuutetut Timo Ihamäki, Valtuutetut antoivat 12. helmikuuta 1998 23561: Pehr Löv ja Anne Huotari. Valtuutettujen sih- pitämässään kokouksessa valtiovarainminis- 23562: teerinä on toiminut varatuomari Juhani Ran- teriölle seuraavan sisältöisen lausunnon 23563: tamäki. sosiaaliturvan hallintoryhmän muistiosta: 23564: 23565: 3. Tilintarkastajat On tyydytyksellä todettava, että työryhmä 23566: samoin kuin työryhmässä kuullut ministeriöt, 23567: Tilintarkastajat toimivat valtuutettujen apu- etujärjestöt ja muut tahot ovat esittäneet, että 23568: na valvonta- ja tarkastustoiminnassa. Tilin- Kela on hoitanut tehtävänsä hyvin. 23569: tarkastajat pitivät tarkastusvuoden aikana 23570: vuositilintarkastuksen lisäksi 5 tarkastusko- Kelan asema 23571: kousta, ja KHT-tilintarkastaja ja hänen tilin- Eduskunta on täysistunnossaan 4.6.1997 23572: tarkastustoimistonsa muut tilintarkastajat yksimielisesti hyväksynyt sosiaalivaliokun- 23573: suorittivatjatkuvaa valvontatilintarkastusta. nan mietinnön nro 10/1997 vp. Tähän yhtyen 23574: KHT-tilintarkastaja antoi neljännesvuosittain Kelan valtuutetut ovat useasti yksimielisesti 23575: valvontatilintarkastuskertomuksen valtuute- lausuneet, että Kela tulee jatkossakin säilyt- 23576: tuille ja tilintarkastajille. tää eduskunnan valvonnan alaisena laitokse- 23577: Valtuutettujen valitsemina kertomusvuo- na. Valtuutetut ovat Perustuslaki 2000 -ko- 23578: den tilintarkastajina toimivat pääjohtaja Ta- mitean mietintöön antamassaan lausunnossa 23579: pio Leskinen varalla tarkastusneuvos Hannu ilmaisseet tyytyväisyytensä, että komitean 23580: Nieminen, kansanedustaja Virpa Puisto va- esityksen mukaan Kelan valtiosääntöoikeu- 23581: ralla kansanedustaja Iivo Polvi, talouspäällik- dellinen asema säilyy ennallaan. 23582: 23583: 23584: 10 23585: Valtuutettujen mielestä Kelan valtiosääntö- lanjohtajistaja Tasavallan Presidentti nimit- 23586: oikeudellinen asema on kokonaisuus. Se tar- tää johtajat. Tämä käytäntö on tarpeen säi- 23587: koittaa, että Kela on Eduskunnan valvonnan lyttää myös tulevaisuudessa. 23588: alainen laitos ja Eduskunnan puolesta Kelan 23589: toimintaa valvoo Eduskunnan asettamat val- Muutosvaihtoehdot 23590: tuutetut. Sellainen vaihtoehto, joka merkit- Valtuutettujen mielestä Kelan hallinnon ke- 23591: see laitoksen saattamista valtioneuvoston oh- hittämisessä tulee erikseen selvittää lisätyn 23592: jaukseen on ristiriidassa laitoksen valtiosään- hallituksen asema ja tehtävät. 23593: töoikeudellisen aseman kanssa, eikä se myös- 23594: kään ole tarkoituksenmukaista. Erityiskysymyksiä 23595: Eduskunta on monta kertaa esittänyt Edus- Henkilöstön asemaa arvioitaessa laitoksen 23596: kunnan ja sen valitsemien valtuutettujen vai- sisäisessä päätöksenteossa on syytä erikseen 23597: kutusmahdollisuuksien vahvistamista. Näin selvittää, miten henkilöstön edustusta laitok- 23598: ollen, mikäli Kelan hallintoa lähdetään uudis- sen sisäisissä valmistelu- ja hallintoelimissä 23599: tamaan, se ei saa merkitä Eduskunnan ja sen on lisättävä. 23600: valitsemien valtuutettujen aseman, vallan ja Kelan hallintosäännösten tekninen kodi- 23601: vastuun vähenemistä. fiointi erilliseen lakiin on tarkoituksenmu- 23602: kaista, mikäli samalla lainsäädännöstä karsi- 23603: Valtioneuvoston ohjaus taan turhia säännöksiä, jotka sääntelevät lai- 23604: Valtioneuvostolla on jo nykyisellään var- toksen omaa toimintaa. 23605: sin voimakkaat keinot ohjata sosiaaliturvan Hallintokustannusten sitova kohdentami- 23606: sisältökysymyksiä ja rahoitusta sekä Kelan nen eri etuuksille saattaa käytännössä vaikeut- 23607: hallintoa. Hallinnosta on valtiopäiväjärjestyk- taa laitoksen toimintaa siten, että kaikki toi- 23608: sen lisäksi säädetty kansaneläkelaissa ja -ase- mintamenot eivät tule kokoon. 23609: tuksessa ja osin myös sairausvakuutuslainsää- 23610: dännössä. Eräissä etuuslaeissa säädetään vielä Valtuutetut antoivat 17. kesäkuuta 1998 23611: Kelan ja asianomaisen ministeriön välisestä pitämässään kokouksessa seuraavan sisäl- 23612: tehtäväjaosta. Sosiaali- ja terveysministeriö töisen kannanoton koulumatkatuesta ja sen 23613: valmistelee Kelan hallintoa koskevat lait ja täytäntöönpanosta: 23614: alemman asteiset säädökset. 23615: Koulumatkatukijärjestelmä tuli voimaan 23616: Kelan hallitus 1. 7.1997. Koulumatkatuki tuli Kansaneläke- 23617: Kelan hoidettavana on paljon sosiaalitur- laitoksen hoidettavaksi, vaikka laitos eri yh- 23618: vaetuuksia. Laitoksella on laaja ja koko maan teyksissä toi esiin, että se soveltuisi parem- 23619: kattava palveluverkko, jonka kautta kulkee min kuntien hoidettavaksi. 23620: vuosittain rahaa noin 54 miljardia markkaa. Koulumatkatuen toimeenpanoon on liitty- 23621: Näin ollen ei ole myöskään toiminnallisesti nyt monista tekijöistä aiheutuvia ongelmia, 23622: ja hallinnollisesti millään tavoin perustelta- joista on heijastunut eri tahoille huomattavia 23623: vissa, että sivutoiminen hallitus tulisi johta- ja odottamattomia lisätehtäviä. Osa hanka- 23624: maan Kelan toimintaa. Kelan valtuutetut te- luuksista on liittynyt uuden etuuden toimeen- 23625: kevät Tasavallan Presidentille esityksen Ke- panoon kuuluvaan luonnolliseen tulkintojen 23626: 23627: 23628: 11 23629: ja menettelyjen selvittämiseen sekä tuen toi- Valtuutetut päättivät tehdä 13. elokuuta 23630: meenpanoon liittymättömiin tehtäviin kuten 1998 pitämässään kokouksessa seuraavan 23631: lipputuotteiden valvontatehtäviin ja oppilai- sisältöisen merkinnän pöytäkirjaan väärin- 23632: tosten toiminnan valvontaan liittyviin tehtä- käytöksistä. 23633: vnn. 23634: On ehdotettu, että lainsäädäntöä uudistet- Sosiaaliturvan väärinkäytökset ovatjälleen 23635: taisiin siten, että käytännön soveltamison- nousseet julkiseen keskusteluun. 23636: gelmat vähenisivät nykyisestä oleellisesti. Valtuutetut korostavat, että sosiaaliturvan 23637: Lainsäädäntöä muuttamalla voidaan selkeyt- toimeenpano perustuu olemassa olevaan lain- 23638: tää joitakin yksittäisiä ongelmia. Koulumat- säädäntöönja asiakkaiden kanssa toimivaan 23639: katuen työllistävimmät ongelmat liittyvät luottamukseen. Kelan kehittyneet atk-järjes- 23640: kuitenkin koko järjestelmän rakenteeseen. telmät antavat myös mahdollisuudet väärin- 23641: Vain yksinkertaistamaila järjestelmää kaava- käytösten tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja 23642: maiseksi tueksi päästään vähemmän työtä valvontaan. Kelan toiminta on riippuvainen 23643: aiheuttavaan järjestelmään. Tällaisen tuen ei muilta tahoilta, kuten vero- ja työvoimaviran- 23644: kuitenkaan nykyistä järjestelmää suunnitel- omaisilta, saatavista tiedoista. 23645: taessa katsottu palvelevan tarkoitustaan par- Kaikkien tahojen tulee edelleen jatkossa- 23646: haalla tavalla. 1 kin kehittää uusia keinoja harmaan talouden 23647: ' 23648: Valtuutettujen mielestä on viivytyksettä ja epärehellisen toiminnan ehkäisemiseksi. 23649: selvitettävä, miten koulumatkatukijärjestel- Yhteistyössä eri tahojen kanssa Kela on edel- 23650: mää ja sen toimeenpanoa voidaan yksinker- leen valmis jatkamaan selvitystyötä, mikä luo 23651: taistaa poissulkematta sitäkään mahdollisuut- pohjaa myös tarvittaville lainsäädännön muu- 23652: ta, että se siirretään pois Kelalta. Lisäksi on toksille. 23653: selvitettävä, miten järjestelmää on mahdol- 23654: lista kehittää käynnissä olevien älykorttiko- Kelan toimenpiteitä 23655: keilujen pohjalta. Kelan hallitus lähetti 28.8.1998 valtioneu- 23656: vostolle kirjeen ja ehdotti eri tahojen yhteis- 23657: Kelan toimenpiteitä tä projektia uusien keinojen löytämiseksi har- 23658: Kelasta on toimitettu koulumatkatuesta maan talouden ja sosiaaliturvan väärinkäy- 23659: laadittu selvittelymuistio (14.5 .1998) ope- tösten ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja terveys- 23660: tusministeriöön. Koulumatkatukeen liittyvät 1 ministeriö asetti 16.12.1998 työryhmän sel- 23661: ongelmat ovat olleet esillä ministeriön ja Ke- vittämään sosiaaliturvan väärinkäytösten laa- 23662: lan välisissä työkokouksissa. Koulumatka- juutta, syitä ja ehkäisymahdollisuuksia. Aset- 23663: tukeen liittyviä ongelmia on viimeksi käsi- tamiskirjeessä viitataan Kelan valtioneuvos- 23664: telty helmikuussa 1999 kokouksessa, jossa tolle lähettämään kirjeeseen. Työryhmän 23665: Kelan ja opetusministeriön edustajien lisäk- määräaika päättyy 31.12.1999. 23666: si oli edustus liikenneministeriöstä, Linja-au- 23667: toliitosta ja Oy Matkahuolto Ab:stä. Tässä 23668: vaiheessa järjestelmään ei kuitenkaan näyt- 23669: täisi olevan tulossa muutoksia. 23670: 23671: 23672: 23673: 12 23674: Valtuutetut totesivat 19. marraskuuta 1998 vonta- ja tarkastustoimintaa on tehostettu 23675: pitämässään kokouksessa seuraavan sisäl- käyttämällä valvontatoiminnassa entistä sys- 23676: töisesti opintotuista. temaattisemmin avuksi tilintarkastajia, erityi- 23677: Todettiin opintotuk:ien takaisinperinnät on- sesti KHT-valvontatilintarkastajia ja heidän 23678: gelmallisiksi ja kokonaismarkkamäärät suu- valvontaraporttejaan. 23679: riksi. Valtuutetut ovat myös liikkuneet organisaa- 23680: Valtuutetut eivät pidä tilannetta hyvänä ja tion eri tasoilla, erityisesti toimistoissa. 23681: edellyttävät, että Kelan hallitus selvittää ope- 1 23682: Eduskunnalle annettavaa toimintakerto- 23683: tusministeriön kanssa opintotukien liikamak- musta on kehitetty, ja siitä on tullut hyödylli- 23684: sujen, sekäopintorahojen, asumislisienja val- nen palautejärjestelmä Eduskunnan, valtuu- 23685: tion takausvastuusaatavien osalta, kasvuun tettujen ja Kelan välille. Valtuutetut ovat ot- 23686: liittyvät syyt ja keinot takaisinperintöjen vä- ' taneet toiminnassaan huomioon kertomus- 23687: hentämiseksi ja lainsäädäntöön mahdollisesti ta käsiteltäessä Eduskunnassa esiin nousseet 23688: tarvittavat muutokset. asiat. Erityisen ilahduttavaa on ollut, että 23689: Valtuutetut toteavat lisäksi, että takaisin- Eduskunta on viime vuosina keskustellut val- 23690: perintöihin mahdollisesti liittyvät henkilöstö- tuutettujen kertomuksen yhteydessä aiempaa 23691: kysymykset on ratkaistava,jotta perinnät saa- enemmän Kelasta ja Kelaan liittyvistä asiois- 23692: daan hoidettua mahdollisimman hyvin. ta. 23693: 12.2.1999 Eduskunta hyväksyi valtiosään- 23694: Kelan toimenpiteitä töuudistuksen jätettäväksi lepäämään vaa- 23695: Kela on lähettänyt opetusministeriölle kir- lien jäljestä pidettäviin seuraaviin valtio- 23696: jelmän 28.1.1999, jossa esitetään asian sel- päiviin. Uuden hallitusmuodon 36 §:n 1 mo- 23697: vittämistä. Kelan tutkimus- ja kehitysyksikkö mentin mukaan "eduskunta valitsee valtuu- 23698: ryhtyi keväällä 1998 tekemään tutkimusta tetut valvomaan Kansaneläkelaitoksen hallin- 23699: takausvastuuseen joutuneista opinto lainoista. toa ja toimintaa sen mukaan kuin lailla tar- 23700: Kelan tietokannoista on tehty tilastoselvi- kemmin säädetään." Näin valtuutettujen yk- 23701: tyksiä keväällä 1998 ja kyselyyn perustuvaa simielisesti ja johdonmukaisesti ajama linja, 23702: tutkimusta tehdään parhaillaan Kuluttajatut- että Kansaneläkelaitos säilyy vastaisuudessa- 23703: kimuskeskuksessa Kelan tilaamana. Tulok- kin Eduskunnan valitsemien valtuutettujen 23704: sia saadaan kevään 1999 aikana. valvonnassa, on saanut vahvistuksensa uu- 23705: dessa hallitusmuodossa. 23706: 5. Katsaus valtuutettujen Yleisesti ottaen vuosien 1995-98 ajalta voi- 23707: toimintaan vuosina 1995-98 daan sanoa, että Kela on hoitanut sille anne- 23708: tut tehtävät hyvin. Palvelutoiminnassa on ol- 23709: Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa lut joskus puutteita, kuten opintotukiasiois- 23710: 1995 valittujen valtuutettujen toimikausi päät- sa. Valtuutetut ovat tällöin puuttuneet asiaan, 23711: tyy keväällä 1999 Eduskunnan valitessa uu- ja asiat ovat tulleet korjatuiksi. 23712: det valtuutetut. 23713: Valtuutettujen toimikautensa alussa aset- 23714: tamat erityistavoitteet ovat täyttyneet. Vai- 23715: 23716: 23717: 23718: 13 23719: 6. Kelan palvelutoiminnan Lisäksi liitteenä on Tutkimus- ja kehitys- 23720: kehittäminen yksikön laatima katsaus Kelan tutkimustyön 23721: keskeisistä tuloksista ja havainnoista vuon- 23722: Kela on asettanut tavoitteekseen olla pa- na 1998 (liite 6). 23723: ras maanlaajuinen organisaatio. Tähän sillä 23724: on hyvät edellytykset, koska laitoksella on 23725: koko maan kattava palveluverkko, kehitty- Helsingissä 29. maaliskuuta 1999 23726: neet atk-järjestelmät sekä hyvin koulutettu 23727: henkilöstö. Laitokselle itselleen on annet- 23728: tava nykyistä paremmat mahdollisuudet ke- Jorma Huuhtanen 23729: hittää toimintaansa ja organisaatiotaan, pois- 23730: tamalla lainsäädännöstä laitoksen sisäistä 23731: toimintaa ohjaavia säännöksiä. Kehitettäes- Marjatta Vehkaoja Kerttu Törnqvist 23732: sä julkisia palveluja 2000-luvulla on otetta- 23733: va huomioon jo olemassa olevien organisaa- 23734: tioiden, kuten Kelan, mahdollisuudet hoitaa Kari Rajamäki Pirkko Peltomo 23735: uusia palvelutehtäviä. 23736: 23737: Anne Huotari Hannu Takkula 23738: 7. Liitteet 23739: 23740: Liitteenä on luettelo valtuutetuista ja vara- Tuula Ikonen Hanna Markkula- 23741: valtuutetuista (liite 1), Kansaneläkelaitoksen Kivisilta 23742: vuosikertomus toimintavuodelta 1998 ja sii- 23743: hen liittyvä tuloslaskelma ja tase sekä tilin- Timo Ihamäki Marjut Kaarilahti 23744: tarkastuskertomus ja lisätyn hallituksen lau- 23745: sunto (liitteet 2--4) sekä Kansaneläkelaitok- 23746: sen hallituksen vastaus sosiaali- ja terveys- PehrLöv 23747: valiokunnan mietintöön n:o 12/1998 vp Kan- 23748: saneläkelaitoksen valtuutettujen toiminta- 23749: kertomuksesta vuodelta 1997 (liite 5). 23750: 23751: 23752: 23753: 23754: 14 23755: Liite 1 23756: 23757: 23758: Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista ' Ihamäki, Timo, kansanedustaja 23759: Tulonen, Irja, kansanedustaja 23760: Nurmi, Tuija, kansanedustaja 23761: Vuoden 1995 maaliskuussa toimitettujen Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja 23762: edustajanvaalien jälkeen pidetyillä ensim- Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri 23763: Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri 23764: mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta 23765: Löv, Pehr, kansanedustaja 23766: toimitti valtuutettujen ja heidän varamiesten- Wideroos, Ulla-Maj, kansanedustaja 23767: sä vaalin. Hiltunen, Leea, johtava hoitaja 23768: Valtuutettuina ja varavaltuutettuina vuon- 23769: na 1998 ovat toimineet seuraavat henkilöt: 23770: 23771: Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja 23772: Hyssälä, Liisa, kansanedustaja 23773: Komi, Armas, kansanedustaja 23774: Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja 23775: Rask, Maija, kansanedustaja 23776: Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja 23777: Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja 23778: Koski, Valto, kansanedustaja 23779: Koskinen, Matjaana, kansanedustaja 23780: Rajamäki, Kari, kansanedustaja 23781: Mähönen, Raimo, kansanedustaja 23782: Ojala, Reino, kansanedustaja 23783: Peltomo, Pirkko, kansanedustaja 23784: Lapiolahti, Arto, kansanedustaja 23785: Rantanen, Jorma, kansanedustaja 23786: Huotari, Anne, kansanedustaja 23787: Tiusanen, Pentti, kansanedustaja 23788: Puhjo, Veijo, kansanedustaja 23789: Takkula Hannu, kansanedustaja 23790: Vihriälä, Jukka, kansanedustaja 23791: Rehula, Juha, kansanedustaja, 23792: 1.1.-23.9. 23793: Rehn, Vuokko, kansanedustaja, 23794: 25.9. lukien 23795: Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja 23796: Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja 23797: Karjula, Kyösti, kansanedustaja 23798: Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja 23799: Knaapi, Anne, kansanedustaja 23800: Kokkonen, Paula, kansanedustaja 23801: 23802: 23803: 23804: 23805: 15 23806: Liite 2 23807: 23808: 23809: KANSANELÄKELAITOKSEN VUOSIKERTOMUS 1998 23810: 61. TOIMINTAVUOSI 23811: 23812: KELA- JOKAISTA markkaa. Tuotot olivat 54,5 mrd. markkaa, 23813: SUOMALAISTA VARTEN mistä vakuutusmaksujen osuus oli 19,7 mrd. 23814: markkaa. Valtion takuusuoritusta tarvittiin 23815: Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suo- maksuvalmiuden turvaamiseksi 1,4 mrd. 23816: messa asuvien perusturvasta eri elämänti- markkaa. Etuusmenot kasvoivat 0,5 mrd. 23817: lanteissa. Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuk- markkaaedelliseen vuoteen verrattunaja tuo- 23818: sia ovat vähimmäiseläkkeet, sairausvakuutus- tot 0,2 mrd. markkaa. 23819: etuudet, kuntoutusetuudet, työttömän perus- Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia. 23820: turvaetuudet, äitiysavustus, pienten lasten Sairausvakuutusetuuksia maksettiin 3, 7 mil- 23821: hoidon tuki, lapsilisät, yleinen asumistuki, joonalle ja työttömyysturvaetuuksia 0,4 mil- 23822: sotilasavustus, opintotuki ja vammaisetuu- . joonalle henkilölle. Eläkkeensaajia oli vuo- 23823: det. i denlopussa 1,1 miljoonaajalapsilisääsaavia 23824: 23825: lapsia runsas miljoona. 23826: Eduskunnan valvonnassa Vuosituhannen vaihtumiseen ja euron käyt- 23827: töönottoon liittyvät, ensisijaisesti atk-valmis- 23828: Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Lai- telutyöt jatkuivat tiiviinä. Vuoden 2000 muu- 23829: toksen toimintaa johtaa sen hallitus. Periaat- tosten vaatima kokonaistyömäärä on runsas 23830: teellisesti tärkeät asiat ja eräät nimitykset 40 henkilötyövuotta. Euroon siirtymisen muu- 23831: päättää lisätty hallitus. Laitoksen hallintoa ja tostöihin tarvitaan noin 200 henkilötyövuotta. 23832: toimintaa valvovat Eduskunnan valitsemat Vuoden alussa Kelan vakuutuspiirien mää- 23833: 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa kah- rä väheni vakuutuspiiriuudistuksen yhteydes- 23834: deksan tilintarkastajaa. sä 188:sta 86:ksi. Palvelupaikkoja oli vuo- 23835: den lopussa 350. Loppuvuonna valmistui sel- 23836: Lähellä asiakasta vitys aluekeskusten toiminnan ja organisaa- 23837: tion kehittämiseksi. 23838: Sosiaaliturvaetuuksia koskeva päätöksen- ' Tulosohjauksen kokeilua jatkettiin siten, 23839: teko on hajautettu paikallistoimistoihin. Ne että mukana olivat myös kaikki vakuutus- 23840: tekevät ratkaisupäätökset lähes kaikista etuuk- piirit. Tulosohjaukseen päätettiin siirtyä pysy- 23841: sista. Vain työkyvyttömyyseläkkeet sekä osa väisluonteisesti vuodesta 1999 alkaen. 23842: opintomista ja työterveyshuollon korvauk- Laatuprojektia toteutettiin järjestämällä 23843: sista ratkaistaan keskitetysti pääkonttorissa. laajasti siihen liittyvää koulutusta. Kelan laa- 23844: dun itsearviointi tehtiin syksyllä Suomen 23845: laatupalkintokriteeristön mukaisesti. 23846: KELA VUONNA 1998 Valmistelut uuteen toimihenkilöiden palk- 23847: kausjärjestelmään siirtymiseksi jatkuivat. 23848: Kelan kokonaismenot olivat 55,5 mrd. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yh- 23849: markkaa. Tästä maksettiin etuuksina 53,0 mrd. teensä 5 718 eli sama kuin vuotta aikaisem- 23850: markkaa. Toimintamenot olivat 2,4 mrd. min. Heistä kokopäivätoimisia oli 4 953. Hen- 23851: 23852: 17 23853: kilöstöstä koituva eläkevastuu oli vuoden lo- ke- ja vammaisetuudet Merkittävimmin tä- 23854: pussa 5,8 mrd. markkaa. Eläkevastuun kat- hän vaikuttivat säästöpäätökset,joilla etuuk- 23855: tamisen tavoitetaso korotettiin 41 %:ksi ja sia on leikattu vuosittain vuodesta 1996 läh- 23856: rahastoon siirrettiin 0,6 mrd. markkaa kerta- tien. 23857: suorituksena, mikä nosti vastaavalla määräl- Nopeimmin kasvoivat yleisen asumistuen me- 23858: lä toimintamenoja. Vuoden lopussa eläke- not (20,6 %) lähinnä saajien piirin lisääntymi- 23859: vastuusta oli katettu 1,8 mrd. markkaa. Ke- sen vuoksi. 23860: lan toimihenkilöiden palkkoja on tarkistettu 23861: 1998 1997 Muutos 23862: voimassa olevan tulopoliittisen kokonaisrat- 23863: milj. mk milj. mk % 23864: kaisun mukaisesti. Eläkkeet ja 23865: Kelan hallituksen jäsen Veikko Saarto jäi vammaisetuudet 17 758 18 468 -3,8 23866: Sairausvakuutusetuudet 10919 10579 3,2 23867: eläkkeelle huhtikuun lopussa. Tasavallan pre- Kuntoutusetuudet 1 140 1062 7,3 23868: Työttömyysturvaetuudet 6242 6140 1,7 23869: sidentti nimitti hänen tilalleen hallituksenjä- Lapsiperheiden etuudet 10748 10 501 2,4 23870: seneksi kansanedustaja, yht.maist. Asko Opintoetuudet 3611 3464 4,2 23871: Yleinen asumistuki 2559 2122 20,6 23872: Apukan 1.6. alkaen. Muut etuudet 75 133 -44,0 23873: Etuudet yhteensä 53 049 52470 1,1 23874: TOIMINTATIETOJA KELA=S,__..T=l\.___ _ 23875: 1994 1995 1996 1997 1998 Eläketurva ja vammaisetuudet 23876: Kokonaismenot, 23877: mrd.mk 55,4 57,2 55,1 54,1 55,5 23878: Vuoden alussa eläkkeisiin tehtiin 1,5 pro- 23879: Toimintamenot/ 23880: kokonaismenot,% 2,9 2,8 4,0(3,0) 2,9 4,3(3,0) sentin suuruinen indeksikorotus. Pelkkää van- 23881: Etuusmenot/ 23882: haa pohjaosaa saavien kansaneläkettä leikat- 23883: BKT,% 10,5 10,1 9,2* 8,4* 7,9* tiin 79 markalla kuukaudessa helmikuussa. 23884: Etuusmenot/ Kaikkiaan eläkkeitä ja vammaisetuuksia 23885: sosiaalimenot,% 30,4 30,9 28,5 28,1 28,2* maksettiin 17 758 miljoonaa markkaa eli 710 23886: Etuusmenot/ miljoonaa markkaa (3,8 %) vähemmän kuin 23887: asukas, mk/v 10 600 10 900 10 300 10 200 10 300 vuonna 1997. 23888: Henkilöstö 31.12. 5 964 5 798 5 765 5 718 5 718 Kansaneläkettä saavien eläkkeensaajien 23889: • Arvio lukumäärän pieneneminenjatkui. Eläkkeen- 23890: Suluissa on esitetty edelliseen vuoteen nähden vertailukelpoinen luku. 23891: Korotuksetjohtuvat toimihenkilöiden eläkevastuurahaston kattarni'!!~ saajia oli vuoden päättyessä 1 098 000 hen- 23892: kilöä (vähennystä 1,3 %). Vain pelkkää 23893: KELAN MAKSAMAT ETUUDET asumistukea, hoitotukea tai rintamalisää saa- 23894: vien lukumäärät kasvoivat. Eniten väheni alle 23895: Kaikki etuudet 65-vuotiaille maksettavien varhennettujen 23896: vanhuuseläkkeiden (24,6 %) ja yksilöllisten 23897: Kelan maksamat etuudet kasvoivat edelli- varhaiseläkkeiden ( 17,5 %) lukumäärä. Lap- 23898: seen vuoteen verrattuna 1, 1 %. Kun hinnat sen hoitotukea ja vammaistukea sai 57 000 23899: vastaavana aikana nousivat 1,4 %, etuusme- henkilöä eli 1,4 % vähemmän kuin vuonna 23900: not pienentyivät reaalisesti 0,3 %. Etuuksien 1997. 23901: yhteismäärä oli 53 049 milj. markkaa Kelaan tuli 343 000 hakemusta, jotka kos- 23902: Markkamääräisesti eniten pienentyivät elä- kivat eläkettä, eläkkeenosaa, vammaisetuutta 23903: 23904: 23905: 18 23906: tai niiden tarkistusta (vähennystä 3,5 %). oli 44 päivää. Se lyheni edellisestä vuodesta 23907: Näistä 9 000 tuli ETA-alueelta. Noin 129 000 yhdellä päivällä. 23908: hakemusta eli 38% koski uutta eläkettä tai Keskimääräinen kansaneläke oli vuoden 23909: vammaisetuutta Lisäksi Kelaan saapui.Ere -® lopussa rintamalisät mukaan luettuna 1 291 23910: hakemusta, jotka koskivat pohjoismaisen markkaa kuukaudessa. Pelkän kansaneläk- 23911: sosiaaliturvasopimuksen perusteella makset- keen varassa elävän yksin-@sen henkilön kan- 23912: tavan eläkkeen uudelleen laskemista. Työ- saneläke oli ensimmäisessä kuntaryhmässä 23913: eläkehakemuksia vastaanotettiin 72 000 eli 2 591 markkaa kuukaudessa. Keskimääräinen 23914: 6,8 % enemmän kuin edellisvuonna. eläkkeensaajien asumistuki oli vuoden lopus- 23915: Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika sa 635 markkaa kuukaudessa. 23916: 23917: 23918: _ELÄKKEIIT___ ~~------ 23919: 23920: 23921: 23922: 23923: 1998 1997 Muutos 23924: milj.mk milj.mk % 23925: Eläkkeet 17 189,4 17 889,0 - 3,9 23926: Kansaneläkkeet 16 118,7 16 764,5 - 3,9 23927: Vanhuuseläkkeet 11658,4 11 806,3 - 1,3 23928: Niistä alle 65-vuotiaiden 68,4 87,8 - 22,1 23929: 'I}tökyvyttömyyseläkkeet 4111,5 23930: 246,3 23931: 4 563,6 - 9,9 23932: Niistä yksilölliset varhaise1äkkeet 363,9 - 32,3 23933: "JYöttömyyseläkkeet 314,1 380,9 - 17,5 23934: Muut 34,7 13,8 151,4 23935: Perhe-eläkkeet 245,1 244,9 0,1 23936: Rintamasotilasetuudet 825,5 23937: 13,1 23938: 879,6 - 6,1 23939: Muut etuudet 12,3 5,8 23940: 23941: Eläkkeensaajien lukumäärä 31.12.1998 31.12.1997 Muutos% 23942: Eläkkeensaajia yhteensä 1 097 500 1 111800 - 1,3 23943: Kansaneläkkeen saajia 1058 600 1072 200 - 1,3 23944: Vanhuuseläkkeen saajia 774 900 773 600 0,2 23945: Niistä alle 65-vuotiaiden 9 500 12 600 - 24,6 23946: lYökyvyttömyyseläkkeen saajia 249 300 263 300 - 5,3 23947: Niistä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä 36 700 44500 - 17,5 23948: "JYöttömyyseläk.k:een saajia 30 000 32 500 - 7,7 23949: Muita 4400 2 800 59,1 23950: Perhe-eläkkeensaajia 38 900 39600 - 1,8 23951: 23952: Kansaneläkkeiden rakenne 31.12.1998 31.12.1997 Muutos% 23953: Kansaneläkkeen saajista sai 23954: täyttä eläkevähenteistä 23955: kansaneläkettä 126 700 131 200 -3,4 23956: vähennettyä eläkevähenteistä 23957: kansaneläkettä 535 700 534 800 0,2 23958: leikattua kansaneläkettä 391 700 403 300 - 2,9 23959: pelkkää asumistukea, eläkkeen- 23960: saajien hoitotukea tai rintamalisää 4 500 2 900 55,6 23961: Kansaneläkkeensaajista sai 23962: asumistukea 158 800 156 900 1,2 23963: eläkkeensaajien hoitotukea 145 500 144 000 1,0 23964: rintamalisää 172 500 185 100 - 6,8 23965: ylimääräistä rintamalisää 96 700 105 400 - 8,3 23966: puolisolisää 200 200 - 13,0 23967: lapsikorotusta 12 600 15 100 - 16,4 23968: ~--- 23969: -------- 23970: 23971: 23972: 23973: 23974: 19 23975: VAMMAISETUUDET 23976: 1998 1997 Muutos 23977: milj. mk milj. mk % 23978: Lapsen hoitotuet 411,4 423,6 - 2,9 23979: Vannnaistuet 157,0 155,5 1,0 23980: Vammaisetuuksia 23981: saavien lukumäärä 31.12.1998 31.12.1997 Muutos% 23982: Lapsen hoitotuet 45 200 46 000 - 1,8 23983: Vannnaistuet ll 600 11600 - 0,0 23984: ~~----------- 23985: 23986: 23987: 23988: 23989: SAIRAUSVAKUUTUS 23990: 23991: Sairausvakuutuksen etuusmenot kasvoivat Sairaanhoitokorvauksista eniten kasvoivat 23992: edellisvuodesta 339 milj. mk (3,2 %). Etuuk- hammaslääkäripalkkiokorvaukset (30,7 %), 23993: sia maksettiin 10 919 milj. markkaa. Sairaan- mikä osittain johtuu korvattavan hammashuol- 23994: hoito korvaukset kasvoivat 4,0% ja päivära- lon lisäämisestä. Lääkekorvausten kasvua on- 23995: hat 1,9 %. nistuttiin hillitsemään. Ne kasvoivat nyt vain 23996: Keskimääräinen sairauspäiväraha oli 218 2,1 %. 23997: markkaaja vanhempainpäiväraha 176 mark- Työterveyshuollon menot olivat 673 milj. 23998: kaa. Tarveharkintaisia sairauspäivärahoja markkaa (lisäystä 4,9 %). Työnantajille kor- 23999: maksettiin 1 400 henkilölle. Vuosilomakus- vauksia maksettiin 588 milj. markkaa, Yli- 24000: tannusten korvausta maksettiin 21 000 hen- oppilaiden terveydenhoitosäätiölle 82 milj. 24001: kilön työnantajalle. markkaa, yrittäjien ja muiden omaa työtään 24002: Sairauspäiväraharatkaisuja tehtiin kaikkiaan tekevien työterveyshuoltokorvauksia 0,2 milj. 24003: 528 000 (lisäystä 3,7 %). Ratkaisujen keski- markkaaja korvauksia terveyskeskuksille 1,5 24004: määräinen käsittelyaika oli 12 päivää eli sama milj. markkaa. Maatalousyrittäjien työolosuh- 24005: kuin edellisenä vuonna. deselvitysten kulut olivat 0,9 milj. markkaa. 24006: 24007: SAIRAUSVAKUUTUSETUUDET 24008: ---- - - - - - 24009: 24010: 1998 1997 Muutos 24011: milj.mk milj.mk %) 24012: 24013: Kaikki etuudet 10 918,5 10 579,5 3,2 24014: 'I)rötulokorvaukset 5 314,8 5 213,5 1,9 24015: Sairauspäivärahat' 2 510,2 2 385,0 5,2 24016: Vanhempainpäivärahat2 2 804,6 2 828,5 - 0,8 24017: Sairaanhoitokorvaukset 4 870,3 4 680,9 4,0 24018: Muut etuudet 733,4 685,1 7,1 24019: 24020: Kaikki sairaanhoitokorvaukset 4 870,3 4 680,9 4,0 24021: Lääkkeet' 3 358,6 3 288,1 2,1 24022: Peruskorvatut (50%) 1 247,3 1 174,0 6,2 24023: Erityiskorvatut (75 %) 1 002,1 1023,0 -2,0 24024: Erityiskorvatut ( 100 %) 933,0 945,7 - 1,3 24025: Lääkkeiden lisäkorvaukset3 176,2 145,6 21,0 24026: Lääkärinpalkkiot 347,5 338,2 2,8 24027: Hannnaslääkärinpalkkiot 247,9 189,7 30,7 24028: Tutkimus ja hoito 342,0 315,8 8,3 24029: Matkakustannukset 574,3 549,1 4,6 24030: Matkojen lisäkorvaukset3 90,6 84,3 7,5 24031: 24032: Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansiomnenetyskorvaukset 24033: sekä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat. 24034: Sisältää myös erityishoitorahat ja vuosilomakustannusten korvaukset työnantajille. 24035: Lääkkeiden omavastuun kattosumma oli 3 283 mk ja matkojen 900 mk v. 1998. 24036: 24037: 20 24038: Sairausvakuutusetuuksien 24039: saajat 1998 1997 Muutos% 24040: 24041: Kaikki etuudet 3 725 600 3 698 200 0,7 24042: Sairauspäivärahat 278 100 271 800 2,3 24043: Vanhempainpäivärahat 139 400 141 800 - 1,7 24044: Sairaanhoitokorvaukset 3 669 200 3 641 400 0,8 24045: Lääkkeet 3 246 200 3 281 900 - 1,1 24046: Peruskorvatut (50%) 3 097 900 3 132 800 - 1,1 24047: Erityiskorvatut (75 %) 730 100 720 200 1,4 24048: Erityiskorvatut (100 %) 353 100 344 700 2,4 24049: Lääkkeiden lisäkorvaukset 82 900 69 900 18,6 24050: Lääkärinpalkkiot 1 359 500 1 332 700 2,0 24051: Hammaslääkärinpalkkiot 666 400 382 300 74,3 24052: Tutkimus ja hoito 715 300 674 600 6,0 24053: Matkat 560 800 557 500 0,6 24054: Matkojen lisäkorvaukset 27 800 26 900 3,7 24055: ~---~- 24056: ~----- 24057: ----- ~----~ 24058: 24059: 24060: 24061: 24062: KUNTOUTUS JA SAIRAUKSIEN Kuntoutuksen palveluyksikkö 24063: EHKÄISY 24064: Kuntoutuksen palveluyksikkö tuotti kun- 24065: Kuntoutusmenot kasvoivat 7,3 %. Ne oli- toutuspalveluja niin Kelan oman organisaa- 24066: vat yhteensä 1 140 milj. markkaa. Yksilökoh- tion kuin ulkopuolisten tilaajien tarpeisiin. 24067: taiseen kuntoutukseen käytettiin 917 milj. Kuntoutuspalveluasiakkaiden määrä oli 4 000. 24068: mk. Kuntoutusrahaa maksettiin 208 milj. Asiakasvuorokausia kertyi 38 000, mikä oli 24069: markkaa (vähennystä 9,4 %). 2,0% enemmän kuin edellisenä vuonna. 24070: Kuntoutustoimenpiteitä kustannettiin 24071: 73 700 henkilölle. Heistä 15 800:lle järjestet- MUU SOSIAALITURVA 24072: tiin vajaakuntoisten ammatillista kuntoutus- 24073: ta, 15 900:lle vaikeavammaisten lääkinnäl- Työttömyysturva 24074: listä kuntoutusta ja 43 700:lle muuta amma- 24075: tillistaja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntou- 24076: Työllisyystilanteen paranemisesta huolimat- 24077: tusasiakkaiden lukumäärä lisääntyi edellises- 24078: ta Kelan työttömyysturvamenot kasvoivat 24079: tä vuodesta 9,0 %. 24080: Kuntoutusrahaa maksettiin 49 800 henki- 1,7 %. Tämäjohtui siitä, että ansioturvan puo- 24081: lölle (lisäystä 9,8 %). Heistä 39 000 henki- lelta siirtyi etuuden saajia työmarkkinatuelle. 24082: löä oli saanut kuntoutuspäätöksen Kelasta. Työttömyysturvamenot olivat yhteensä 6 242 24083: Kuntoutusraha oli keskimäärin 166 markkaa milj. markkaa. Peruspäivärahat vähenivät 24084: päivässä.Kuntoutusrahaa saaneiden henkilöi- 25,6 %ja työmarkkinatuet kasvoivat 6,5 %. 24085: 1 24086: 24087: 24088: 24089: 24090: den lukumäärä on viime vuosina kasvanut, Työmarkkinatuki sisältää yhdistelmätuen, 24091: vaikka kuntoutusrahamenot ovat pienenty- jota on vuoden alusta lähtien maksettu työn- 24092: neet. Tähän on vaikuttanut se, että pitkä- antajille, jotka työllistävät pitkään työttömä- 24093: kestoista, lähinnä ammatillista koulutusta nä olleen henkilön. Yhdistelmätukea makset- 24094: saaneiden kuntoutujien lukumäärä on pienen- tiin työmarkkinatukena 86 milj. markkaa. 24095: tynyt. Lyhytkestoisemman kuntoutuksen Työttömyysturvaetuuksia maksettiin vuo- 24096: (esim. TYK-toiminta) ajalta kuntoutusrahaa den aikana 364 000 henkilölle keskimäärin 24097: saaneiden määrä on sen sijaan tuntuvasti li- 146 päivää etuuden saajaa kohti. Peruspäivä- 24098: sääntynyt. rahaa sai 51 000 henkilöä (vähennystä 13,7 %) 24099: 24100: 21 24101: ja työmarkkinatukea 323 000 (lisäystä 4,5 %). saavia perheitä oli joulukuussa kaikkiaan 24102: Työmarkkinatukea maksettiin 8 000 pitkä- 601 000 eli 0,9% vähemmän kuin vuotta ai- 24103: aikaistyöttömän työnantajalle. kaisemmin. Korotettua lapsilisää maksettiin 24104: Työmarkkinatuen saajista 90 000 oli vuo- 101 000 yksinhuoltajaperheelle. Lapsia, joista 24105: den aikana ollut työhatjoittelussa tai työvoima- maksettiin lapsilisää, oli vuoden lopussa 24106: koulutuksessa. Työmarkkinatukea saaneista 1 083 000. 24107: 95 000 on saanut ansioturvan päivärahaa ja Äitiysavustuksia maksettiin 56 000 äidille 24108: 103 000 peruspäivärahaa enimmäisajan. yhteensä 53 milj. markkaa (edellisvuonna 56 24109: Työttömyysturvan keskimääräinen perus- milj. markkaa). Äitiyspakkauksen valitsi 24110: päiväraha oli 118 markkaa ja työmarkkina- 76% avustuksen saajista,ja loput ottivat 760 24111: tuki 114 markkaa. Täyttä päivärahaa makset- markan raha-avustuksen. 24112: tiin vuoden aikana ainakin jonkin aikaa 24113: 85 %:lle peruspäivärahan saajistaja 84 %:lle Opintotuki 24114: työmarkkinatuen saajista. 24115: Peruspäiväraha- ja työmarkkinatukiratkai- Opintojen tukemiseen tarkoitetut etuudet 24116: suja tehtiin kaikkiaan 781 000 (lisäystä 5,3 kasvoivat 4,2 %. Tukia maksettiin 3 611 milj. 24117: %). Varsinaisten ratkaisujen keskimääräinen markkaa, josta opintorahoja oli 3 256 milj. 24118: käsittelyaika oli 13 päivää eli päivän lyhy- markkaa eli 90 %. Vuoden lopussa opinto- 24119: empi kuin edellisenä vuonna. tukea sai 260 000 opiskelijaa (lisäystä 2,0 %). 24120: Työvoimapoliittisia koulutusetuuksia mak- Heistä yliopisto-opiskelijoita oli 67 000, am- 24121: settiin 174 milj. markkaa eli 11 ,8 % vähem- mattikorkeakoululaisia 60 000, ammatillisis- 24122: män kuin edellisenä vuonna. Etuuksia sai sa oppilaitoksissa opiskelevia 97 000, lukio- 24123: 57 000 henkilöä kuten edellisenäkin vuonna. laisia 32 000 ja ulkomaisissa oppilaitoksissa 24124: Työttömien, mukaan luettuna myös pitkäai- opiskelevia 5 000. Keskimääräinen opinto- 24125: kaistyöttömät, omaehtoisen opiskelun tukea raha oli vuoden lopussa 1 140 markkaa ja 24126: maksettiin runsaalle 400 henkilölle. aikuisopintoraha 2 100 markkaa kuukaudes- 24127: sa. Noin kolmasosalle opintorahan saajista 24128: Lapsiperheiden etuudet myönnettiin asumislisä. Se oli keskimäärin 24129: ' 710 markkaa kuukaudessa. 24130: Pienten lasten hoidon tukimenot kasvoivat Opintolainan korkoavustusta maksettiin 24131: 13,6 %. Tukea maksettiin 131 200 henkilölle 27 000 henkilölle yhteensä 22 milj. markkaa. 24132: yhteensä 2 347 milj. markkaa. Tähän sisältyy Korkotukimenot olivat 33 milj. markkaa. 24133: 2 177 milj. markkaa kotihoidon tukea, 164 Opintolainakanta oli vuoden lopussa 9, 7 mrd. 24134: milj. markkaa yksityisen hoidon tukea ja osit- markkaa. Valtiontakauksen perusteella opin- 24135: taista hoitorahaa 5 milj. markkaa. Markka- tolainoja ja lainan korkoja maksettiin 114 24136: määriin sisältyy 248 milj. markkaa kuntakoh- milj. markkaa, mikä oli 14 %vähemmän kuin 24137: taisia lisiä. Yksityisen hoidon tuen saajia oli vuotta aikaisemmin. 24138: 14 300. Koulumatkatukea sai kaikkiaan 51 000 24139: Lokakuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta lap- opiskelijaa yhteensä 123 milj. markkaa. 24140: silisälain voimaantulosta. Lapsilisämenojen Opintotuen käsittelyn delegointia jatkettiin 24141: vähentyminen on jatkunut edellisvuosien ta- vakuutuspiirien toimistoihin. Keväästä alka- 24142: paan (kertomusvuonna 0,4 % ). Lapsilisiä en toimistot ovat ratkaisseet myös osan am- 24143: maksettiin 8 353 milj. markkaa. Lapsilisää matillisten oppilaitosten hakemuksista. 24144: 24145: 22 24146: Opintotukihakemusten keskimääräinen kä- osuus oli 45 %. Työttömiä ruokakuntia oli 24147: sittelyaika oli opintotukikeskuksessa 19 päi- asumistuen saajista 54% ja opiskelijaruoka- 24148: vää, korkeakoulujen opintotukilautakunnissa kuntia 23 %. Keskimääräinen asumistuki oli 24149: 8 päivää ja toimistoissa 12 päivää. Käsittely- vuoden lopussa 1 096 markkaa kuukaudessa. 24150: ajat nopeutuivat opintotukikeskuksessa ja opin- Vuoden aikana tehtiin 488 000 yleistä asu- 24151: totukilautakunnissa edellisestä vuodesta noin mistukea koskevaa päätöstä (lisäystä 8,2 %). 24152: kolmannekseen ja toimistoissa keskimäärin Hakemukseen perustuvien ratkaisujen keski- 24153: kolmella päivällä. määräinen käsittelyaika oli 22 päivää, joka 24154: on päivän enemmän kuin edellisenä vuonna. 24155: Yleinen asumistuki 24156: Muut etuudet 24157: Yleisen asumistuen menot kasvoivat yli 24158: viidenneksen (20,6 %). Kasvun syitä olivat Sotilasavustusmenojen 1990-luvulla j atku- 24159: asumistukeen vuoden alussa tehdyt parannuk- nut kasvu taittui. Sotilasavustuksia makset- 24160: set, joilla täysimääräisen tuen tuloraja yksin tiin 57 milj. markkaa, mikä oli sama määrä 24161: asuvilla nostettiin työmarkkinatuen tasolle ja kuin edellisvuonna. Sotilasavustuksen saajia 24162: muilla vastaavasti suhteessa tähän. Tukia oli 11 000. Heistä varusmiehiä oli 9 100, ja 24163: maksettiin 2 559 milj. markkaa. Asumistukea loput siviilipalvelusmiehiä ja omaisia. 24164: saavia ruokakuntia oli vuoden lopussa 206 000 Rintamaveteraanien kuntoutusmatkakus- 24165: (lisäystä 11,4 %). Loppuvuodesta tukea saa- tannusten korvauksia maksettiin 3,5 milj. 24166: vien työttömien ja opiskelijaruokakuntien mää- markkaa ja maatalousyrittäjien työolosuhde- 24167: rä kasvoi. Lapsiperheiden osuus tuen saajista selvityskorvauksia 1,0 milj. markkaa. Ne ei- 24168: on vähenemässä. Se oli 40 %ja yksin asuvien vät sisällä sairausvakuutuslain mukaan mak- 24169: settuja korvauksia. 24170: MUUT ETUUDET 24171: 1998 1997 Muutos 24172: milj. mk milj.mk % 24173: 24174: Kuntoutusetuudet 1 139,6 1 062,0 7,3 24175: Yksilökohtainen kuntoutus 916,5 806,3 13,7 24176: Kuntoutusraha 208,0 229,6 -9,4 24177: Muut kulut 15,1 26,1 -42,2 24178: Työttömyysturvaetuudet 1 6 241,6 6 139,5 1,7 24179: Peruspäivärahat2 612,2 823,4 -25,6 24180: Työmarkkinatuki 5 447,6 5 117,0 6,5 24181: Työvoimapoliittiset koulutusetuudet 173,7 197,0 -11,8 24182: Koulutustuki 65,7 87,3 -24,8 24183: JYömarkkinatuella opiskelevan 24184: ylläpito- ja majoituskorvaukset 108,0 109,7 -1,6 24185: Työttömien (ml.pitkäaikaistyöttömien) 24186: omaehtoisen opiskelun tuki 6,4 1,0 539,5 24187: Äitiysavustukset 52,8 55,8 -5,4 24188: Lapsilisät 8 353,0 8 384,4 -0,4 24189: Pienten lasten hoidon tuki 2 342,2 2 061,0 13,6 24190: Lakisääteinen tuki 2 094,6 1 899,6 10,3 24191: Kuntakohtaiset lisät 247,6 161,3 53,5 24192: Yleinen asumistuki 2 558,5 2 122,3 20,6 24193: Opintoetuudet 3 610,5 3 464,4 4,2 24194: Muut 60,7 120,2 -49,5 24195: 24196: Sisältäämyös vuorottelukorvaukset (1,2 milj. ruk 1997 ja 1,8 milj. mk 1998). 24197: Sisältää myös ulkomaille työnhakuun lähteneille suomalaisille Kelan kautta maksetut ansiopäivärahat 24198: KELAN MUU TOIMINTA kuvien henkilöiden sosiaaliturvaa käsittele- 24199: vä kommentaariteos julkaistiin yhdessä Hel- 24200: TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA singin yliopiston sosiaalioikeuden instituutin 24201: SEKÄ TIETOPALVELU kanssa. Kelan 60-vuotishistoriateos julkais- 24202: tiin ruotsinkielisenä painoksena. Kansanter- 24203: Kelan toimintojen kehittämiseksi tuotettiin veyslaitoksen kanssa jatkettiin tutkimusyh- 24204: tietoa useilla tutkimusalueilla. Tutkimus ja teistyötä. 24205: asiantuntijatyö kohdistui väestön toimeentu- Omissajulkaisusarjoissa julkaistiin 19 ra- 24206: loon, terveyteen ja hyvinvointiin, niitä turvaa- porttia tutkimushankkeiden tuloksista. 24207: viin etuusjärjestelmiin sekä Kelan omaan toi- Tietopalvelu vastasi hallintoelinten ja toi- 24208: mintaan. mihenkilöiden tietohuollosta ja palveli myös 24209: Oman tutkimustyön lisäksi hmjoitettiin tut- ulkopuolisia käyttäjiä. Terveys-, sosiaali- ja 24210: kimusyhteistyötä yliopistojen ja tutkimus- työympäristöalan tietopankin tuottamiseen 24211: laitosten kanssa. Sosiaali- ja terveysministe- osallistuttiin edelleen. Suorat tilausväylät In- 24212: riön hallinnonalan tutkimuspoliittisen tavoi- temetin kautta kirjakauppoihin ja -välittäjiin 24213: teohjelman mukaisesti tehtiin yhteistyötä val- otettiin käyttöön. 24214: tion ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. 24215: Tutkimusyhteistyötä lisättiin EU :n komis- 24216: sion tutkimuslaitosten sekä muissa ED-mais- KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 24217: sa toimivien sosiaaliturva-alan tutkimuslai- 24218: tosten kanssa. Kela jatkoi yhteistyötä eri maiden sekä alan 24219: Useita Kelan kehitystoimintoihin liitty- järjestöjen kanssa. Kela osallistui edelleen 24220: viä tutkimushankkeita ·saatettiin päätökseen aktiivisesti Kansainvälisen sosiaaliturvajär- 24221: toimeentuloturvan, sosiaaliturvan rahoituk- jestön ISSA:n (The Intemational Social 24222: sen, sosiaaliturvan kansainvälisen kehityk- Security Association) sekä ESIP:n (European 24223: sen, väestön terveyden ja työkyvyn sekä Social Insurance Partners) työhön. 24224: terveyspalvelujen ja kuntoutuksen tutkimuk- ED-lainsäädännön täytäntöönpanoon liit- 24225: sen alueilla. Palvelujen ja organisaation toi- tyvät tehtävät muodostavat huomattavan osan 24226: minnan tutkimusta kehitettiin edelleen tulos- kansainvälisestä toiminnasta. Täytäntöön- 24227: ohjaukseen perustuvan ohjaus- ja johtamis- panoon liittyviä neuvotteluja käytiin muun 24228: mallin toimivuuden ja vaikutusten arvioi- muassa Pohjoismaiden, Saksan ja Ranskan 24229: miseksi hallinnon eri tasoilla. Laatutyöryh- sosiaalivakuutuslaitosten kanssa. 24230: mien käyttöön tuotettiin raportti toiminnan Saksan kanssa solmittu uusi sosiaaliturva- 24231: laatuarviointia varten. sopimus tuli voimaan elokuussa ja Quebecin 24232: Kela osallistui sosiaali- ja terveysministe- sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutos syys- 24233: riön julkaiseman Toimeentuloturvakatsauk- kuussa. Chilen kanssaallekirjoitettu eläkkeitä 24234: sen 1998 laadintaan. Terveydenhuollon väes- koskeva sosiaaliturvasopimus eteni eduskun- 24235: tötutkimuksen 1995/96 päätulokset ja muu- taan. 24236: tokset vuodesta 1987 valmistuivat ja julkais- Sosiaaliturvasopimusneuvotteluja j atket- 24237: tiin yhdessä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- tiin Latvian ja Australian kanssa. 24238: ja kehittämiskeskuksen kanssa. EU:ssa liik- 24239: 24240: 24241: 24 24242: TIEDOTUS Toukokuussa otettiin käyttöön uusi 1 2 bil- 24243: . ' 24244: JOonan tavun talletustilan tarjoava levylait- 24245: Kelan 60-vuotisjuhlavuoden merkeissä j är- teisto. Toimintavuoden päättyessä käytössä 24246: jestetyn avoimen kirjoituskilpailun parhaista oli 5 592 mikrotyöasemaa. Päätetapahturnia 24247: kirjoituksista koottu erillinen kirja "Kela elä- oli 703 miljoonaa. Lisäystä edelliseen vuo- 24248: män kiitoradalla" julkaistiin. teen oli noin 100 miljoona tapahtumaa. 24249: Kelan Internet-sivuilla oli vuonna 1998 yh- Vuoden aikana laadittiin Kelan tietojenkä- 24250: teensä noin 1,5 miljoonaa käyntiä. sittelyn kehittärnissuunnitelma vuosille 1999 24251: Tiedotuksen kouluprojektin yhteydessä toi- -2003. 24252: mitettiin opettajille Kelaa koskevaa opetus- 24253: materiaalia ja oppilaille jaettiin 300 000 kap- 24254: VUOSI 2000 JA EURON 24255: paletta Kelan esitettä. 24256: KÄYTTÖÖNOTTO 24257: Kelan sanomat ilmestyi kertomusvuotena 24258: 9 kertaa (numerokohtainen painosmäärä 24259: Vuosi 2000 aiheuttaa Kelan tietojärjes- 24260: 900 000 kappaletta), FPA-bladet 7 kertaa 24261: telmien tarkistamisen. Lisäksi varmistetaan 24262: ( 64 000 kappaletta), Yhteispeli 10 kertaa 24263: laitteiden ja varusohjelmistojen sekä valmis- 24264: (10 000 kappaletta) ja Sosiaalivakuutus 6 24265: o~jelmistojen ja ulkopuolisten yhteyksien vuo- 24266: kertaa (18 000 kappaletta). 24267: SI 2000-kelpoisuus. Muutosten toteuttaminen 24268: Suomenkieliset ja ruotsinkieliset Perustur- 24269: on edennyt aikataulun mukaisesti ja seuratta- 24270: va-esitteet (7 kpl) uusittiin, samoin englan- 24271: vista noin 160 tietojärjestelmästä oli vuoden 24272: ninkielinen A Guide to Benefits. Sosiaali- ja 24273: lopussa lähes puolet korjattu ja testattu. Lop- 24274: terveysministeriön kanssa uusittiin esite "Jos 24275: ?uvuonna 1999 testataan vielä kaikkien jär- 24276: sairastut ulkomailla" ja Eläketurvakeskuksen 24277: Jestelmien toiminta. Muutosten vaatima koko- 24278: (ETK) kanssa esite "Työkomennus ulkomail- 24279: naistyömäärä on runsas 40 henkilötyövuotta. 24280: le". Kela oli myös mukana tekemässä uutta 24281: Kela toimii koko euron siirtymiskauden 24282: esitettä "Yrittäjän sosiaaliturvaopas 98". 24283: ajan (1.1.1999- 31.12.2001) markoissa. Tuo- 24284: Kela osallistui Järvi-Suomen maaseutunäyt- 24285: na aikana tehdään euron käyttöönoton vaati- 24286: telyyn Mikkelissä, Lapin suurmessuille Ro- 24287: mat muutokset. Muutettavia tietojärjestelmiä 24288: vaniemellä, opintomessuille Studia 98 ja Tie- 24289: on runsas 120, joista noin puolet on maksu- 24290: to 98 -tapahtumaan Helsingissä. 24291: järjestelmiä. Kokonaistyömäärä on arviolta 24292: noin 200 henkilötyövuotta. 24293: TIETOJENKÄSITTELY 24294: TILASTOINTI JA LASKELMAT 24295: Merkittävimmät toteutetut atk-kehittämis- 24296: tehtävät olivat yhtenäiskäsittelyrnallin mu- 24297: Tilastotietokantojen tietosisältöä laajennet- 24298: kaan rakennettu sairauspäivärahajärjestelmä, 24299: tiin j~ lähinnä vakuutuspiirien toimistojen 24300: Kelan ja Eläketurvakeskuksen välisen tieto- 24301: tarpeita varten laadittua mikroja hyödyntävää 24302: jenvälitysjärjestelmän ja Kelan työeläkekan- 24303: järjestelmää kehitettiin. Varhaisesta eläkkeel- 24304: nan uudistaminen, työkyvyttömyyseläkkei- 24305: le siirtymisestä valmistui laaja-alainen tilasto- 24306: den ennakkoilmoitusmenettelyn käsittelyjär- 24307: tutkimus. Toimistojen toimintaa käsittelevää 24308: jestelmän uudistaminen, opintotukeen ja työn- 24309: tunnuslukujen kehittämistä ja tilastoaineis- 24310: antajien työterveyshuoltoon liittyvien atk-jär- 24311: tojen analysointia lisättiin. 24312: jestelmien parantaminen. 24313: 25 24314: Kelan tilastollisen vuosikirjan, neljännes- 24315: vuosittaisen tilastokatsauksen ja taskutilas- Vakuutusalue Täyden 24316: tojen lisäksi kertomusvuonna ilmestyi kuusi palvelun Sivu- Toimistot 24317: toimistot vastaanotat yhteensä 24318: tilastollista vuosikatsausta sekä erillinen nide 24319: Suomen terveydenhuollon kustannuksista. Ti- Pohjois-Suomi ........ 42 22 64 24320: lastajulkaisuja ilmestyi kaikkiaan 17 kpl. Länsi-Suomi ........... 42 24 66 24321: Tilastotiedotteita ilmestyi 45 kpl. Yhteistyös- Itä-Suomi ................ 56 20 76 24322: Lounais-Suomi ....... 51 18 69 24323: sä Eläketurvakeskuksen kanssa julkaistiin li- 24324: Etelä-Suomi ............ 69 6 75 24325: säksi kaksi nidettä maamme kokonaiseläke- 24326: turvasta ja Lääkelaitoksen kanssa Suomen lää- Yhteensä ................. 260 90 350 24327: ketilasto. 24328: Valtion taloussuunnittelua palvelevien en- Toimistoissa asioitiin noin 18 miljoonaa ker- 24329: nusteiden aikataulua nopeutettiin. Laskenta- taa. Se on hieman enemmän kuin edellisvuon- 24330: malleja kehitettiin vastaamaan etuuksien mää- na. Lukuun sisältyvät asiakaskäyntien lisäk- 24331: räytymisperusteissa ja rahoituksessa tapahtu- si myös postitse ja puhelimitse tapahtuneet 24332: neita muutoksia. Ennusteiden pohjaksi laa- asioinnit. Asiakaskäyntien osuus kaikista 24333: dittiin väestöennuste, joka julkaistiin uudes- asioinneista oli noin kolmannes. 24334: sa aktuaarijulkaisuja-sarjassa. 24335: 24336: HENKILÖSTÖ 24337: ASIAKASPALVELU JA 24338: PALVELUVERKKO Koko henkilöstön määrä oli vuoden lopus- 24339: sa 5 718 eli sama kuin vuotta aikaisemmin. 24340: Kelan viidessä vakuutusalueessa oli vuo- Toimistojen henkilömäärä kasvoi 10 henki- 24341: den päättyessä 86 vakuutuspiiriä. Kussakin löllä, aluekeskusten väheni 12 ja keskushal- 24342: linnon kasvoi 2 henkilöllä. 24343: piirissä oli yksi tai useampi täyden palvelun 24344: Kokopäiväisiä toimihenkilöitä oli vuoden 24345: toimisto. Vuoden päättyessä Kelalla oli yh- 24346: lopussa 4 953 (vähennystä 68 henkilöä ja 24347: teensä 350 omaa palvelupaikkaa. Näistä 260 24348: 1,4%). Heistä oli vakinaisia 4 538 (väh. 51) 24349: oli päivittäin avoinna olevia toimistoja ja 90 24350: ja määräaikaisia 415 (väh. 17). Lisäksi va- 24351: sivuvastaanottoja, jotka ovat avoinna rajoi- kinaisia osapäivätoimisia oli 686 (lisäystä 55) 24352: tetusti. Lisäksi oltiin mukana eri viranomais- ja määräaikaisia osapäiväisiä 79 (lis. 13). 24353: tahojenja Kelan yhteispalveluhankkeissa 111 24354: paikkakunnalla ympäri maata. Yhteispalvelun Kelan kokopäiväinen (vakinaiset 24355: sisältö vaihteli paikkakunnittain. ja määräaikaiset) henkilöstö 24356: Vakuutuspiirien määrä pieneni 188 vakuu- 31.12.1998 31.12.1997 24357: tuspiiristä 86:een vuoden alussa toteutetussa Keskushallinto ........ . 1 225 1224 24358: vakuutuspiiriuudistuksessa. Täyden palvelun Alue keskukset. ....... . 208 221 24359: toimistojen määrä lisääntyi kahdella. Kelan toimistot.. ..... . 3 520 3 576 24360: 24361: Yhteensä.................. 4 953 5 021 24362: 24363: 24364: 24365: 26 24366: Uudistettavaan palkkausjärjestelmään liit- tekniikkakoulutustajärjestettiin runsaasti. 24367: tyvä koulutus toteutettiin yhteisesti toimihen- Kertomusvuoden keväällä käynnistettiin 24368: kilöyhdistyksen edustajien kanssa. Siihen Kelan toimistojen ja aluekeskusten toimihen- 24369: osallistui noin 600 esimiestä, yt-henkilöä ja kilöille suunnattu koulutus, jolla pyritään työ- 24370: toimihenkilöyhdistyksen valtuuston jäsentä. kyvyn arvioinnin ja työkyvyn edistämisen 24371: Koulutuksen jälkeen kaikille toimihenkilöille kehittämiseen Kelan palvelutoiminnassa. 24372: oli uudistuksesta toimipaikkakoulutusta. Etuuskoulutuksen tueksi tarkoitettujen tie- 24373: Henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimin- tokoneavusteisten opiskeluohjelmien valmis- 24374: taan panostettiin edellisvuoden tapaan mer- tamista jatkettiin. Tähän mennessä on tehty 24375: kittävästi. Kelan hallitus hyväksyi Kelassa 10 opiskeluohjelmaa. 24376: noudatettava! työkykyä ylläpitävän toiminnan Eri oppilaitosten edustajille järjestettiin 24377: periaatteet. Vuoden aikana sekä varhaiskun- opintotukiasioiden koulutusta. Tähän koulu- 24378: toutustyöryhmä että työpaikkakohtaiset tyky- tukseen osallistui yli 700 henkilöä. 24379: ryhmät käynnistivät uusia tyky-hankkeita. 24380: Yksilökohtaisina toimenpiteinä toteutettiin KELAN TALOUS 24381: erilaisia kuntoutustutkimuksia, selvityksiä, oh- 24382: jausta, neuvontaa, ryhmäkuntoutusta laitok- Kelan tuotot olivat 54 511 milj. markkaa 24383: sessaja avohuollossa, terapioita ja TYK-kun- ja kulut 55 452 milj. markkaa. Tuottoihin on 24384: toutusta sekä hankittiin erilaisia apuvälinei- tässä laskettu mukaan valtion takuusuoritukset 24385: tä. kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoon, yh- 24386: Ryhmäkohtaisina toimenpiteinä oli suun- teensä 1 443 milj. markkaa. Tuotot lisääntyi- 24387: nattua ryhmäliikuntaa, työyhteisöryhmiä, eri- vät edellisestä vuodesta 1 599 milj. markkaa 24388: koiskursseja, kuntoremonttikursseja, niska- (3,0 %) ja kulut 1 396 milj. markkaa (2,6 %). 24389: kurssejaja ammatillisesti syvennettyä lääkin- Vakuutusmaksut muodostivat tuotoista 36 24390: nällisen kuntoutuksen (ASLAK) kursseja. %. Valtion suoritusten osuus oli 54% ja kun- 24391: Varhaiskuntoutustyöryhmän päätöksillä to- tien 4 %. Loput 6 % koostuivat kansaneläke- 24392: teutettujen varhaiskuntoutustoimenpiteiden rahastoon ohjatuista arvonlisäveron tuotosta 24393: piirissä oli yhteensä 493 henkilöä. ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten 24394: Työnohjaustoimintaa jatkettiin työkykyä maksusta sekä rahastojen omaisuuden tuo- 24395: ylläpitävällä toimintana. toista ja takautumissuorituksista. 24396: Kelalaisistajäi vanhuuseläkkeille 50, yksi- Vuonna 1998 annetulla lailla säädettiin, 24397: lölliselle varhaiseläkkeelle tai työkyvyttö- että valtion Kansaneläkelaitokselle maksa- 24398: myyseläkkeelle 63 ja 133 siirtyi osa-aika- tai maa takuusuoritusta vähennetään 500 miljoo- 24399: osatyökyvyttömyyseläkkeelle. nalla markalla vuonna 1999 puuttumatta 24400: eläkelaitoksen maksamien etuuksien mää- 24401: KOULUTUS rään. Valtio kuitenkin vastaa eläkelaitoksen 24402: kunkin hetkisestä maksuvalmiudesta. Kan- 24403: Kurssimuotoisia koulutustilaisuuksia järjes- saneläkelaitoksen tulee rahoittaa valtiolle 24404: tettiin 499. Näihin osallistui yhteensä 11 767 syntyvä 500 miljoonan markan säästö vuo- 24405: henkilöäjakurssihenkilöpäiviäkertyi 16 899. den 2001 loppuun mennessä omilla varoil- 24406: Henkilöstökoulutuksen painopiste oli etuus- laan, tarvittaessa realisoimalla sijoitusomai- 24407: asioissa ja Kelan laatuohjelman toteuttamis- suuttaan. 24408: ta tukevassa laatukoulutuksessa. Myös tieto- 24409: 24410: 27 24411: Kelan tilinpäätöksessä esitetään ensim- vakuutusmaksuista. Loput 2 % kertyi omai- 24412: mäistä kertaa kansaneläkevakuutus, sairaus- suuden tuotoista ja takautumissuorituksista. 24413: vakuutus ja muu sosiaaliturva yhdistettynä. Sairausvakuutusrahastosta rahoitetaan myös 24414: kuntoutus. 24415: Eläkevakuutuksen rahoitus Sairausvakuutusrahastolta edellytettävän 24416: vähimmäistason määrittely muuttui vuodes- 24417: Eläkevakuutuksen tuotot olivat 18 267 ta 1998 alkaen. Sairausvakuutusrahaston vä- 24418: milj. markkaa. Tuotot kertyivät työnantajien himmäismäärän sijasta määritellään nyt ra- 24419: kansaneläkemaksuista (46 % ), valtion suo- hoitusomaisuuden vähimmäismäärä. Vieraal- 24420: rituksista (3 8 % ), arvonlisäveron tuotosta ( 13 la pääomalla ja varauksilla vähennetyn rahoi- 24421: % ), liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten tusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päät- 24422: maksusta (1 %) sekä sijoitusten tuotoista ja tyessä vähintään 8 % sairausvakuutuksen 24423: rahoitustuotoista (2 % ). vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. 24424: Valtio rahoitti kansaneläkkeistä 29 % ja Sairausvakuutuksen omat tuotot eivät riittä- 24425: kokonaan lapsen hoitotuet, vammaistuet, per- neet sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden 24426: he-eläkkeet, rintamasotilasetuudet ja eläk- vähimmäistason saavuttamiseen. Valtion ta- 24427: keensaajien asumistuet. kuusuoritusta tarvittiin sairausvakuutusrahas- 24428: Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen toon 1 022 milj. markkaa. 24429: edellyttää kansaneläkerahastolta määrättyä Tuottojen ja takuusuorituksen yhteismää- 24430: vähimmäistasoa. Vuodesta 1998 alkaen tämä rä lisääntyi edellisvuodesta 428 milj. mark- 24431: määritellään rahaston vähimmäismäärän si- kaa (3,5 %). 24432: jasta rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä- 24433: nä. Vieraalla pääomalla vähennetyn rahoi- Muun sosiaaliturvan rahoitus 24434: tusomaisuuden on oltava kalenterivuoden 24435: päättyessä vähintään 4 % kansaneläkevakuu- Muun sosiaaliturvan etuuksista valtio ra- 24436: tuksen vuotuisista maksetuista kokonaisme- hoitti 20 878 milj. markkaa. Valtion rahoi- 24437: noista. Vuonna 1998 eläkevakuutuksen omat tusosuus lisääntyi edellisvuodesta 651 milj. 24438: tuotot eivät riittäneet eläkevakuutuksen rahoi- markkaa (3,2 %). Kunnat rahoittivat lasten- 24439: tusomaisuuden vähimmäistason saavuttami- hoidon tuen kustannukset, joita oli 2 342 milj. 24440: seen. Valtion suoritettavaksi tuli takuusuori- markkaa. Kuntien osuus lisääntyi 221 milj. 24441: tusta 421 milj. markkaa. markkaa (10,4 %). 24442: Tuottojen ja takuusuorituksen yhteismää- 24443: rä väheni edellisvuodesta 345 milj. markkaa Toimintakulut 24444: (1,8 %). 24445: Toimintakulujen yhteismäärä oli 2 402 24446: Sairausvakuutuksen ja milj. markkaa. Niistä palkkoja ja palkkioita 24447: kuntoutuksen rahoitus oli 874 milj. markkaa. Palkkakulut lisääntyi- 24448: vät edellisvuodesta 1,2 prosenttia. 24449: Sairausvakuutuksen tuottojen määrä oli Henkilösivukulujen määrä oli 932 milj. 24450: 11 580 milj. markkaa. Tuotoista kertyi 60% markkaa. Tähän sisältyy 778 milj. markkaa 24451: vakuutettujenja 38% työnantajien sairaus- kannatusmaksua toimieläkevastuun kattamis- 24452: ta ja toimihenkilöiden eläkkeiden maksamista 24453: 24454: 28 24455: varten. Tästä määrästä 623 milj. markkaa on TYÖNANTAJIEN 24456: vuoden 1998 lopussa voimaan tulleen uuden VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET 24457: lainsäädännön perusteella maksettua kanna- % ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä 24458: tusmaksua. Henkilöstökuluihin sisältyy myös 24459: lomapalkkavelkaa ja siihen liittyvää sosiaa- Kansaneläkevakuutus 1998 1997 24460: liturvamaksua 143 milj. markkaa. 24461: Yksityinen sektori 1 24462: Lisäksi toimintakuluihin sisältyy muita toi- I maksuluokka 2,40 2,40 24463: mintakuluja 383 milj. markkaaja ostopalve- II maksuluokka 4,00 4,00 24464: luja 213 milj. markkaa. III maksuluokka 4,90 4,90 24465: Vertailukelpoisesti käsiteltyinä toimintaku- 24466: Julkinen sektori 24467: lujen muutos edellisvuodesta oli 3,5 %. 24468: Valtio ja Ahvenanmaa 3,95 3,95 24469: Kunnat ja kuntayhtymät 3,15 3,15 24470: Eläkevastuurahasto Kirkko ja seurakunnat 3,95 3,95 24471: 24472: Kelan toimihenkilöiden vakuutustekninen Sairausvakuutus 1998 1997 24473: eläkevastuu oli vuoden lopussa 5 751 milj. 24474: Yksityinen sektori 1,60 1,60 24475: markkaa. Tästä oli alkaneiden eläkkeiden Julkinen sektori 24476: osuus 1 796 milj. markkaa. Eläkevastuu li- Valtio ja Ahvenanmaa 2,85 2,85 24477: sääntyi kertomusvuonna 426 milj. markkaa. Kunnat ja kuntayhtymät 1,60 1,60 24478: Tämä johtui palkkojen noususta, eläkekerty- Kirkko ja seurakunnat 6,85 6,85 24479: män kasvusta ja eläkevastuun laskuperustei- 1 24480: Maksuluokka määräytyy yrityksen teken~ien poistojen 24481: den muutoksesta. sekä poistojen ja palkkojen suhteen perusteella. 24482: Vuoden 1998 lopussa toimieläkevastuun 24483: kattamissäännökset muuttuivat. Kokonaiselä- 24484: kevastuusta tulee kattaa aikaisemman 19 %:n VAKUUTETTUJEN SAIRAUS- 24485: enimmäiskatteen asemesta vähintään 19 %ja VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET 24486: enintään 41 %. Vuonna 1998 toteutettiin huo- penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä 24487: 24488: mattava osa uuden lainsäädännön tarkoitta- 1998 1997 24489: masta kattamisvelvollisuudesta. Vähimmäis- 24490: tason ylittävä kattaminen toteutettiin Kelan 80 000 veroäyriin saakka 1,50 1,90 24491: sijoitus- ja käyttöomaisuudella sekä niihin 80 000 veroäyriä ylittävästä 24492: tehdyillä arvonkorotuksilla. osasta 1,95 2,35 24493: Eläkevastuurahastoon suoritettiin työnan- 24494: Eläketuloa saaneelta 24495: tajan kannatusmaksuna yhteensä 778 milj. 24496: peritty korotus 2,70 3,00 24497: markkaa. Lisäksi rahastoon suoritettiin työn- 24498: tekijän eläkemaksua 36 milj. markkaa, josta 24499: osa käytettiin eläkevastuun katteeksi. Rahas- 24500: tosta maksettiin eläkkeitä 164 milj. markkaa. 24501: Kannatusmaksuina katetuo vastuun osuus 24502: täydestä eläkevastuusta oli vuoden lopussa 24503: 30,9 %. Rahaston varat ovat toimihenkilöis- 24504: tä aiheutuvan eläkevastuun katteena. 24505: 24506: ')Q 24507: - - · · · - - --·--- 24508: TULOSLASKELMA 24509: - - - - - · · - - - - · - - - - - - - 24510: 24511: 24512: 1 OOOmk 24513: TUOTOT YHTEENSÅ 24514: 1998 1997 24515: ------------------ 24516: 24517: Vakuutusmaksut. .............................. . 19689836 19 880 657 24518: Vakuutettujen maksut .................... .. 6940 981 7 993 775 24519: lYönantajien maksut....................... . 12 748 855 11 886 882 24520: Valtion suoritukset etuuksiin.......... .. 27739141 27184 832 24521: Kuntien suoritukset etuuksiin........ .. 2342203 2 199 957 24522: Takautumissuoritukset. .................... . 60376 41573 24523: Erityistuotot...................................... . 2707 000 2 707 000 24524: Sijoitusten tuotot ja kulut................ . 332035 64416 24525: Rahoitustuotot ja kulut.................... . 86 841 100 792 24526: Muut tuotot ja kulut........................ .. 110429 2480 24527: 24528: 53 067 861 52 181 707 24529: 24530: KULUTYHTEENSÅ 24531: 24532: Eläke- ja vammaisetuudet.. .............. . 17757 845 18 468 117 24533: Sairausvakuutussuoritukset 24534: vakuutetullle...................................... . 10107015 9 810 976 24535: Työterveyshuolto .............................. . 672 846 641 250 24536: Kuntoutus.......................................... . 1139624 1 061 989 24537: Työttömyysturvaetuudet. ................. . 6241577 6 139 533 24538: Lapsiperheiden etuudet.. ................. .. 10 748002 10 501 162 24539: Opintoetuudet. .................................. . 3 61()540 3 464 391 24540: Asumistuki......................................... . 2 558 535 2 122 292 24541: Muut etuudet. .................................... . 213 446 260 723 24542: 24543: -53049430 -52 470 433 24544: 24545: Etuuskate........................................... . + 18 431 -288 726 24546: 24547: Toimintakulut 24548: Henkilöstökulut. ................................ . 1805 725 1 004 555 24549: Palkat ja palkkiot. ............................ . 873 585 730 806 24550: Henkilösivukulut ............................ . 9:J2140 273 749 24551: Muut toimintakulut.......................... . 383 543 358 848 24552: Ostopalvelut...................................... . 213 049 222 258 24553: -2402317 - 1 585 661 24554: Valtion osuus 24555: kokonaismenoista................................... . + 1443255 +730000 24556: Kuntootuslain 4 §:n 24557: varauksen muutos.................................. . -18 863 -41 211 24558: 24559: Alijäämä.................................................. . -959494 - 1185 598 24560: 1000 mk 24561: 24562: ELÄKEVASTUURAHASTO 24563: 1998 1997 24564: TUOTOT 24565: 24566: Kannatusmaksu ............................... . 778 345 131 161 24567: Omaisuuden tuotot.. ........................ . - 18 363 53 845 24568: Työntekijöiden 24569: eläkemaksut ..................................... . 35 809 33 863 24570: 795 791 218 869 24571: KULUT 24572: 24573: Toimihenkilöeläkkeet ..................... . 164 481 153 549 24574: Muut kulut....................................... . 103 15 24575: Eläkevastuurahaston 24576: katteen lisäys .................................... . 631207 65 305 24577: -795 791 - 218 869 24578: 24579: Ylijäämä/alijäämä ................................. . 0 0 24580: ========== 24581: 24582: 24583: 24584: 24585: 31 24586: -~---~------~-- 24587: TASE 24588: --~~--~~-----~---------------- 24589: 24590: 24591: 24592: 24593: VASTAAVAA 1 000 mk 24594: 1998 1997 24595: Käyttöomaisuus ja muut 24596: pitkäaikaiset sijoitukset 24597: Aineelliset hyödykkeet 24598: Rakennukset. ..................................... . 447 319 3 800 24599: Koneet ja kalusto .............................. . 1 2 24600: 24601: Sijoitukset 24602: Käyttöomaisuussijoitukset ................. . 355 687 5 713 24603: Osakkeet ja osuudet... ....................... . 355 687 1 24604: Ennakkomaksut ................................ . 0 5 712 24605: Muut sijoitukset .................................. . l 017 917 839 676 24606: Lainat. ............................................... . 5 530 8 310 24607: Osakkeet. .......................................... . 1 012 387 831 366 24608: 1 820 924 849 191 24609: Rahoitusomaisuus 24610: Lyhytaikaiset saamiset 24611: Rahastojen väliset saamiset... ............ . 2027 2 392 24612: Myyntisaamiset. ................................ . 15 650 5 516 24613: Siirtosaamiset. ................................... . 3 136 17 303 24614: Muut saamiset.. ................................. . 257 384 24615: Ennakkomaksut. ................................ . 1 360 060 1 023 095 24616: 24617: Rahoitusarvopaperit ........................... . 1079 041 897 639 24618: 24619: Rahat ja pankkisaamiset... ................. . 663 230 1 448 117 24620: 3 123 401 3 394 446 24621: Yhteensä .................................................... . 4 944 325 4 243 637 24622: 24623: ELÄKEVASTUURAHASTO 24624: 24625: Käyttöomaisuus ja muut 24626: pitkäaikaiset sijoitukset 24627: Sijoitukset 24628: Lainat. ............................................... . 293163 241 203 24629: Osakkeet ja osuudet... ....................... . 1 292 356 695 926 24630: Muut sijoitukset. ............................... . 110 500 0 24631: 1696 019 937 129 24632: 24633: Eläkevastuurahaston vajaus ................... . 719 921 0 24634: 24635: Rahoitusomaisuus 24636: Lyhytaikaiset saamiset 24637: Rahastojen väliset saamiset... ............ . 567 0 24638: Siirtosaamiset. ................................... . 16 041 12 893 24639: 24640: Rahoitusarvopaperit .......................... . 120 000 55 000 24641: 24642: Rahat ja pankkisaamiset... ................. . 3 960 64 909 24643: 140 568 132 802 24644: Yhteensä .................................................... . 2 556 508 1 069 931 24645: 24646: Vastaavaa yhteensä .................................. . 7 500 833 5 313 568 24647: ======== 24648: 24649: 32 24650: TASE 24651: 24652: VASTATTAVAA 1 OOOmk 24653: 1998 1997 24654: Omapääoma 24655: Kansaneläkerahasto ................................ . 1 218 401 1 529 177 24656: Rahasto vuoden alussa........................... . 1 529 177 1 610 543 24657: Rahaston vähennys ................................. . - 310 776 - 81 366 24658: Sairausvakuutusrahasto .......................... . 965 297 1 614 014 24659: Rahasto vuoden alussa........................... . 1 614 014 2 718 246 24660: Rahaston vähennys ................................. . -648 717 -1104232 24661: Arvonkorotusrahasto .............................. . 1 240 288 0 24662: Rahasto vuoden alussa........................... . 0 0 24663: Rahaston lisäys ...................................... . + 1240 288 0 24664: 3 423 986 3 143 191 24665: Varaukset 24666: Kuntoutuslain 4 § 24667: Varaus vuoden alussa............................. . 101 141 59 930 24668: Varauksen lisäys ..................................... . 461 000 426 000 24669: Varojen käyttö ........................................ . -442 137 -384 789 24670: 120 004 101 141 24671: 24672: Vieras pääoma 24673: Lyhytaikainen vieras pääoma 24674: Saadut ennakot. ...................................... . 630 925 564 391 24675: Rahastojen väliset velat... ....................... . 567 0 24676: Ostovelat. ............................................... . 12 081 9 955 24677: Siirtovelat. .............................................. . 182 444 6 968 24678: Muut lyhytaikaiset velat... ...................... . 574 318 417 991 24679: 1 400 335 999 305 24680: Yhteensä 4 944 325 4 243 637 24681: 24682: 24683: ELÄJCEVASTUUEUUIASTO 24684: 24685: Omapääoma 24686: Eläkevastuurahasto 2 418 668 1 067 539 24687: Katettava vastuu vuoden alussa............. . 1 067 539 1 002 234 24688: Katettavan vastuun lisäys ....................... . + 1 351129 + 65 305 24689: Arvonkorotusrahasto .............................. . 137 831 0 24690: Rahasto vuoden alussa........................... . 0 0 24691: Rahaston lisäys ....................................... . + 137 831 0 24692: 2 556 499 1 067 539 24693: 24694: Vieras pääoma 24695: Lyhytaikainen vieras pääoma ..................... . 24696: Rahastojen väliset velat... ....................... . 0 2 392 24697: Siirtovelat. .............................................. . 9 0 24698: 9 2 392 24699: Yhteensä......................................................... . 2 556 508 1 069 931 24700: 24701: Vastattavaa yhteensä .................................... . 7 500 833 5 313 568 24702: ======= 24703: 24704: 24705: 33 24706: TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 24707: 24708: 1. Tuloslaskelmat ja taseet eriteltyinä rahastoittain 24709: 24710: Tuloslaskelmat vuosilta 1998 ja 1997, 1 000 mk 24711: 24712: 24713: KANSANELÄKEVAKUUTUS 24714: 24715: TUOTOT 24716: 1998 1997 24717: 24718: Vakuutusmaksut ................................................ . 8 313 019 7 848 222 24719: Vakuutettujen maksut ................................... . 7 868 144 204 24720: Työnantajien maksut ..................................... . 8 305 151 7 704 018 24721: Valtion osuudet etuuksista ................................ . 6 860 952 6 957 468 24722: Kuntien osuudet etuuksista .............................. . 0 78 828 24723: Erityistuotot ....................................................... . 2 707 000 2 707 000 24724: Sijoitusten tuotot ja kulut ................................. . 329 695 59097 24725: Rahoitustuotot ja kulut ..................................... . 12 348 7 608 24726: Muut tuotot ja kulut .......................................... . 44171 992 24727: 18267185 17 659 215 24728: 24729: KULUT 24730: 24731: Eläke- ja vammaisetuudet ................................ . 17 757 845 18468117 24732: Muut etuudet ..................................................... . 13 052 12 337 24733: - 17 770 897 - 18 480 454 24734: 24735: Etuuskate ................................................................. . +496288 -821 239 24736: 24737: Toimintakulut 24738: Henkilöstökulut .................................................. 989 855 401 822 24739: Palkat ja palkkiot .......................................... . 349434 292 323 24740: Henkilösivukulut .......................................... . 640421 109 499 24741: Muut toimintakulut .......................................... .. 153 417 143 539 24742: Ostopalvelut ....................................................... . 85 220 88 903 24743: - 1 228 492 -634 264 24744: Valtion osuus kansaneläkevakuutuksen 24745: kokonaismenoista .................................................... . +421428 + 730000 24746: 24747: Suoritukset Savan ja Kevan välillä ....................... .. +0 + 644137 24748: 24749: Alijäämä ................................................................... . -310776 -81 366 24750: 24751: 24752: SAIRAUSVAKUUTUS 24753: 24754: TUOTOT 24755: 1998 1997 24756: 24757: Vakuutusmaksut ................................................ . 11 376 817 12 032 435 24758: Vakuutettujen maksut .................................. .. 6933113 7 849 572 24759: Työnantajien maksut .................................... .. 4443 704 4 182 863 24760: Takautumissuoritukset ..................................... . 60376 41 573 24761: Sijoitusten tuotot ja kulut ................................. . 2340 5 320 24762: Rahoitustuotot ja kulut .................................... .. 74494 93 183 24763: Muut tuotot ja kulut.. ....................................... .. 66257 1488 24764: 11 580 284 12173999 24765: 24766: 24767: 24768: 24769: 34 24770: KULUT 24771: 1998 1997 24772: 24773: Suoritukset vakuutetuille ....................... . 10 107 015 9 810975 24774: Työterveyshuolto ..................................... . 672 846 641250 24775: Kuntootus ................................................ . 1 139 624 1 061 989 24776: Muut etuudet .......................................... .. 138 656 127 272 24777: - 12 058 141 - 11 641 486 24778: 24779: Etuuskate ..................................................... . -477 857 + 532 513 24780: 24781: Toimintakulut 24782: Henkilöstökulut ....................................... . 815 870 602 732 24783: Palkat ja palkkiot .................................. . 524 151 438 483 24784: Henkilösivukulut .................................. . 291 719 164 249 24785: Muut toimintakulut ................................ . 230 126 215 309 24786: Ostopalvelut ............................................ . 127 829 133 355 24787: - 1 173 825 -951396 24788: Valtion osuus sairausvakuutuksen 24789: kokonaismenoista ........... ...... ........ ... .. .......... + 1 021 827 +0 24790: 24791: Suoritukset Savan ja Kevan välillä............. +0 -644137 24792: 24793: Kuntootuslain 4 §:n varauksen muutos..... - 18 863 -41 211 24794: 24795: Alijäämä........................................................ ===,;li1U18 24796: 24797: 24798: 24799: 24800: TUOTOT 24801: 1998 1997 24802: 24803: Valtion suoritus etuoksiin ...................... . 20 878 188 20 227 363 24804: Kuntien suoritukset etuoksiin ............... . 2 342 204 2 121 129 24805: 23 220 392 22 348492 24806: 24807: KULUT 24808: 24809: Työttömyysturvaetuudet ........................ . 6 241 577 6 139 533 24810: Lapsiperheiden etuudet .......................... . 10 748 002 10 501 162 24811: Opintoetuudet ......................................... . 3 610 540 3 464 391 24812: Asumistuki ............................................... . 2 558 535 2 122 292 24813: Muut etuudet ........................................... . 61 738 121 114 24814: -23 220 392 -22 348 492 24815: Ylijäämä/alijäämä ....................................... . 0 0 24816: =====--=== 24817: 24818: 24819: 24820: 24821: TUOTOT 24822: 24823: Kannatusmaksut ..................................... . 778 345 131 161 24824: Omaisuuden tuotot ................................. . - 18 363 53 845 24825: Työntekijöiden eläkemaksut .................. . 35 809 33 863 24826: 795 791 218 869 24827: 24828: KULUT 24829: 24830: Toimihenkilöeläkkeet ............................. . 164 481 153 549 24831: Muutkulut .............................................. . 103 15 24832: Eläkevastuurahaston katteen lisäys ...... . 631 207 65 305 24833: -795 791 -218 869 24834: Ylijäämä/alijäämä ....................................... . 0 0 24835: ========== ===--==== 24836: Taseet 31. päivänä joulukuuta 1998 ja 1997, 1 000 mk 24837: 24838: 24839: 24840: 24841: 1998 1997 24842: Käyttöomaisuus ja muut 24843: pitkäaikaiset sijoitukset 24844: Aineelliset hyödykkeet 24845: Rakennukset ................................................. . 248 628 1 820 24846: Koneet ja kalusto .......................................... . 1 2 24847: 24848: Sijoitukset 24849: Käyttöomaisuussijoitukset ................................ . 142 276 2286 24850: Osakkeet ja osuudet ...................................... . 142 276 1 24851: Ennakkomaksut ............................................ . 0 2285 24852: Muut sijoitukset ................................................. . 941407 760428 24853: Osakkeet ....................................................... . 941407 760428 24854: 1 332 312 764 536 24855: Rahoitusomaisuus 24856: Lyhytaikaiset saamiset 24857: Rahastojen väliset saamiset .......................... . 811 957 24858: Myyntisaamiset ............................................ . 6 252 2206 24859: Siirtosaamiset ............................................... . 780 6080 24860: Muut saamiset .............................................. . 125 43 24861: Ennakkomaksut ............................................ . 552 329 576 537 24862: 24863: Rahoitusarvopaperit ......................................... . 180 000 0 24864: 24865: Rahat ja pankkisaamiset .................................. . 151 288 257 802 24866: 891 585 843 625 24867: 24868: Vastaavaa yhteensä .................................................. . 2 223 897 1 608 161 24869: 24870: 24871: 24872: 24873: 1998 1997 24874: Käyttöomaisuus ja muut 24875: pitkäaikaiset sijoitukset 24876: Aineelliset hyödykkeet 24877: Rakennukset ................................................. . 198 691 1 980 24878: 24879: Sijoitukset 24880: Käyttöomaisuussijoitukset ................................ . 213 412 3427 24881: Osakkeet ja osuudet ...................................... . 213 412 0 24882: Ennakkomaksut ............................................ . 0 3427 24883: Muut sijoitukset ................................................. . 76 510 79247 24884: Lainat ............................................................ . 5 530 8 310 24885: Osakkeet ....................................................... . 70980 70 937 24886: 488 613 84654 24887: Rahoitusomaisuus 24888: Lyhytaikaiset saamiset 24889: Rahastojen väliset saamiset .......................... . 1 993 9 119 24890: Myyntisaamiset ............................................ . 9 399 3310 24891: Siirtosaamiset ............................................... . 2 356 11223 24892: Muut saamiset .............................................. . 131 341 24893: Ennakkomaksut ............................................ . 230 379 231 546 24894: 24895: Rahoitusarvopaperit ......................................... . 899 041 897 639 24896: 24897: Rahat ja pankkisaamiset .................................. . 511 942 1 190 315 24898: 1655241 2 343 493 24899: 24900: Vastaavaa yhteensä .................................................. . 2 143 854 2 428 147 24901: 24902: 24903: 36 24904: 1\ll U SOSlt\ALITlJRV\ 24905: 1998 1997 24906: Rahoitusomaisuus 24907: Lyhytaikaiset saamiset 24908: Rahastojen väliset saamiset .......................... . 154 270 433 330 24909: Ennakkomaksut ............................................ . 577 352 215 012 24910: 24911: Vastaavaa yhteensä .................................................. . 731 622 648 342 24912: 24913: 24914: 24915: 24916: 1998 1997 24917: Käyttöomaisuus ja muut 24918: pitkäaikaiset sijoitukset 24919: Sijoitukset 24920: Lainat ............................................................ . 293 163 241203 24921: Osakkeet ja osuudet ...................................... . 1292 356 695 926 24922: Muut sijoitukset ............................................ . 110 500 0 24923: 1 696 019 937 129 24924: 24925: Eläkevastuurahaston vajaus ................................... . 719 921 0 24926: 24927: Rahoitusomaisuus 24928: Lyhytaikaiset saamiset 24929: Rahastojen väliset saamiset .......................... . 567 0 24930: Siirtosaamiset ............................................... . 16 041 12 893 24931: 24932: Rahoitusarvopaperit ......................................... . 120 000 55 000 24933: 24934: Rahat ja pankkisaamiset ................................. .. 3 960 64909 24935: 140 568 132 802 24936: 24937: Vastaavaa yhteensä .................................................. . 2 556 508 1 069 931 24938: 24939: 24940: 24941: 24942: 1998 1997 24943: Omapääoma 24944: Kansaneläkerahasto .......................................... . 1 218 401 1 529 177 24945: Rahasto vuoden alussa ................................. . 1 529177 1 610 543 24946: Rahaston vähennys ....................................... . -310 776 - 81 366 24947: Arvonkorotusrahasto ........................................ . 789 391 0 24948: Rahasto vuoden alussa ................................. . 0 0 24949: Rahaston lisäys ............................................. . + 789 391 0 24950: 2 007 792 1 529 177 24951: Vieras pääoma 24952: Lyhytaikainen vieras pääoma 24953: Rahastojen väliset velat ................................ . 1004 7684 24954: Ostovelat ....................................................... . 4834 3 971 24955: Siirtovelat ..................................................... . 63 457 2 789 24956: Muut lyhytaikaiset velat ............................... . 146 810 64540 24957: 216 105 78 984 24958: 24959: Vastattavaa yhteensä ... ............. ..... ........................... == 2 223 j!97 ==-1 608 16_!_ 24960: 24961: 24962: 24963: 24964: 37 24965: YASTATTAVAA 24966: 24967: 24968: ~AIRAUS\ c\KLIITLS 24969: 24970: 1998 1997 24971: Omapääoma 24972: Sairausvakuutusrahasto ................................... . 965 297 1 614 014 24973: Rahasto vuoden alussa ................................. . 1 614 014 2 718 246 24974: Rahaston vähennys ....................................... . -648 717 -1104232 24975: Arvonkorotusrahasto ........................................ . 450 897 0 24976: Rahasto vuoden alussa ................................. . 0 0 24977: Rahaston lisäys ............................................. . +450 897 0 24978: 1 416 194 1 614 014 24979: 24980: Varaukset 24981: Kuntoutuslain 4 § 24982: Varaus vuoden alussa ................................... . 101 141 59 930 24983: Varauksen lisäys ........................................... . 461 000 426000 24984: Varojen käyttö .............................................. . -442 137 - 384 789 24985: 120 004 101 141 24986: Vieras pääoma 24987: Lyhytaikainen vieras pääoma 24988: Saadut ennakot ............................................. . 2 756 2 214 24989: Rahastojen väliset velat ................................ . 154 610 430 632 24990: Ostovelat ....................................................... . 7 247 5 984 24991: Siirtovelat ..................................................... . 118 987 4 180 24992: Muut lyhytaikaiset velat ............................... . 324 056 269 982 24993: 607 656 712 992 24994: 24995: Vastattavaa yhteensä ............................................... . 2 143 854 2 428 147 24996: 24997: 24998: 24999: 25000: 1998 1997 25001: Vieras pääoma 25002: Lyhytaikainen vieras pääoma 25003: Saadut ennakot ............................................. . 628 169 562 176 25004: Rahastojen väliset velat ................................ . 0 2 698 25005: Muut lyhytaikaiset velat ............................... . 103 453 83 468 25006: 25007: Vastattavaa yhteensä ............................................... . 731 622 25008: 25009: 25010: 25011: 25012: Omapääoma 25013: Eläkevastuurahasto ........................................... . 2 418 668 1 067 539 25014: Katettava vastuu vuoden alussa .................... . 1 067 539 1 002 234 25015: Katettavan vastuun lisäys ............................. . + 1 351 129 + 65 305 25016: Arvonkorotusrahasto ........................................ . 137 831 0 25017: Rahasto vuoden alussa ................................. . 0 0 25018: Rahaston lisäys ............................................. . + 137 831 0 25019: 2 556 499 1 067 539 25020: 25021: Vieras pääoma 25022: Lyhytaikainen vieras pääoma 25023: Rahastojen väliset velat ................................ . 0 2 392 25024: Siirtovelat ..................................................... . 9 0 25025: 9 2 392 25026: 25027: Vastattavaa yhteensä .. ................ ..... .... ..... ................ ==- 2 5~6 50~ 1 069 931 25028: 25029: 25030: 25031: 25032: 38 25033: 2. Tilinpäätöksen perusteet 25034: Tilinpäätöksen perusteet noudattavat lisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti pääosin maksuperustetta. Poikkeuksena ovat ra- 25035: hastojen väliset tilitykset, ennakonpidätyksetja sosiaaliturvamaksut, sairauksien ehkäisemis- ja kuntoutusvaraus sekä arvonlisävero- 25036: tilitykset. Vuonna 1997 siirryttiin suoriteperusteisuuteen korkojen, käyttö- ja sijoitusomaisuuden ostojen ja myynti en, kurssierojen 25037: ja vastaavien erien osalta sekä toimintakuluissa lukuun ottamatta lomapalkkoja ja lomarahoja. Vuoden 1998 tilinpäätöksessä 25038: tilinpäätösperusteita on muutettu siten, että myös lomapalkka-ja lomarahavelat kiijataan suoriteperusteisesti, käyttö- ja sijoitus- 25039: omaisuuteen tehdään arvonkorotuksia ja kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei tehdä poistoja. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen 25040: jäijestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n mukaisen varauksen käyttö kiijataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti kuluksi. 25041: Myös varauksen muutos merkitään tuloslaskelmaan. 25042: 25043: 25044: 3. Esittämistavan muutos 25045: Tilinpäätöksessä 1998 tuloslaskelma ja tase esitetään yhdistettyinä. Rahastokohtaiset tilinpäätöstiedot esitetään liitetietona 1. 25046: Lisäksi tuloslaskelma- ja tasekaavaan ja tililuetteloon on tehty muutoksia. Vuoden 1997 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi. 25047: 25048: 25049: 4. Henkilöstökulut, 1 000 mk 25050: 1998 1997 muutos 25051: 25052: Palkat ja palkkiot ........................................... . 739 418 730 806 +8 612 25053: Lomapalkkavelka .......................................... . 134 167 + 134167 25054: Yhteensä .................................................. . 873 585 730 806 + 142 779 25055: Kannatusmaksut ............................................ . 778 345 131161 + 647 184 25056: Muut henkilösivukulut ................................. .. 153 795 142 588 + 11 207 25057: 25058: Henkilöstökulut yhteensä .............................. . 1 805 725 1 004 555 +801170 25059: 25060: Palkkoihin liittyvien 25061: luontoisetujen verotusarvo ........................... .. 23 961 23 999 -38 25062: 25063: Hallitukselle ja lisätylle hallitukselle on maksettu palkkoja ja palkkioita 3,1 milj. markkaa. 25064: 25065: 25066: 5. Eläkevastuurahasto, 1 000 mk 25067: Vuoden 1998 tilinpäätöksessä korotettiin lainmuutoksen perusteella eläkevastuurahaston tavoitetasoa aikaisemmasta 19 prosen- 25068: tin tasosta 41 prosenttiin. Eläkevastuunkattamissäännökset muuttuivat niin, että kattamisen minimitaso on 19 prosenttia ja tavoite- 25069: taso 41 prosenttia. 25070: 1998 1997 muutos 25071: 25072: Henkilöstön eläkevastuu .............................. . 5 751 065 5 324 583 +426482 25073: 25074: Kannatusmaksulla katettava 25075: tavoitetaso (41 %) + työntekijäin eläke- 25076: maksulla katettu osuus eläkevastuusta 25077: Eläkevastuurahasto ................................. . 2 418 668 1 067 539 + 1 351 129 25078: 25079: Katettu kannatusmaksulla ja tuotoilla ...... . 1 638 015 1018 049 + 619 966 25080: Katettu työntekijäin eläkemaksulla ........ . 60 732 49490 + 11242 25081: Katettu yhteensä .................................... .. 1 698 747 1 067 539 + 631 208 25082: 25083: Eläkevastuurahaston arvonkorotukset .......... . 137 831 0 +137831 25084: Tavoitetasosta kattamatta ............................ .. 582 090 0 + 582090 25085: 25086: Rahaston ulkopuolella oleva 25087: osa kokonaisetåkevastuusta .......................... . 3 332 397 4257 044 -924 647 25088: 25089: Eläkevastuusta hallituksenjäsenten täysi eläkevastuu on 6,5 milj. markkaa. 25090: 25091: 25092: 25093: 25094: 39 25095: 6. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, 1 000 mk 25096: Tilivuonna hankittu käyttöomaisuus on aikaisempina vuosina tilinpäätöksessä poistettu kansaneläkeasetuksen 19 §:ään perus- 25097: tuen kertapoistona. Poistot ovat sisältyneet kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston muihin toimintakuluihin. Vuoden 1998 25098: tilinpäätöksessä ei kulumattomasta käyttöomaisuudesta tehdä enää kertapoistoja. 25099: 25100: Kiinteistöt 25101: Hankintameno 1.1.1998 ............................................................ . 406 800 25102: Kertyneet poistot tilikauden alussa........................................... . -403 000 25103: Siirrot eläkevastuurahastoon.................................................... . - 100 000 25104: Siirtoon kohdistuvat kertyneet poistot...................................... . +99 600 25105: Arvonkorotukset..................................................................... .. + 443 919 25106: Tasearvo 31.12.1998............................................................... . 447 319 25107: 25108: Eläkevastuurahaston muut sijoitukset 25109: Kiinteistöt 25110: Hankintameno 1.1.1998 ........................................................... . 0 25111: Siirrot.. ..................................................................................... . +IlO 500 25112: Thsearvo 31.12.1998 ............................................................... .. IlO 500 25113: 25114: Koneet ja kalusto 25115: Hankintameno 1.1.1998 ........................................................... . 273 239 25116: Lisäykset. ................................................................................ .. + 21 001 25117: Vähennykset............................................................................ . -3 610 25118: Hankintameno 31.12.1998 ....................................................... . 290 630 25119: Kertyneet poistot tilikauden alussa ......................................... . -273 238 25120: Vähennysten kertyneet poistot.. ............................................... . +2 791 25121: Tilikauden poistot. .................................................................. .. :...2.0..m 25122: Thsearvo 31.12.1998 ................................................................ . 1 25123: 25124: Käyttöomaisuusosakkeet 25125: sisältävät toimisto-osakkeet ja puhelinosakkeet ja -osuudet 25126: Hankintameno 1.1.1998 ........................................................... . 623 989 25127: Kertyneet poistot tilikauden alussa.......................................... . -623 987 25128: Lisäykset.. ............................................................................... .. +9972 25129: Vähennykset. .......................................................................... .. -418 25130: Vähennyksiin kohdistuvat kertyneet poistot ........................... . +418 25131: Siirrot sijoitusomaisuuteen...................................................... . -321 25132: Siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot.. ................................ . + 320 25133: Arvonkorotukset.. .................................................................... . + 345 714 25134: Thsearvo 31.12.1998............................................................... . 355 687 25135: 25136: 25137: 7. Muut sijoitukset, 1000 mk 25138: Osakkeet 25139: 25140: Tasearvo 1.1.1998 .... ,............................................................. .. 831 366 25141: Lisäykset .................................................................................. . 0 25142: Vähennykset. ........................................................................... . - 16 25143: Siirrot eläkevastuurahastoon.................................................... . - 161 939 25144: Arvonkorotukset.. ................................................................... .. +450 654 25145: Arvonalennukset...................................................................... . - 107 678 25146: Tasearvo 31.12.1998............................................................... .. 1 012 387 25147: 25148: Eläkevastuurahaston osakkeet 25149: 25150: Tasearvo 1.1.1998 .................................................................... . 695 926 25151: Lisäykset.. ............................................................................... .. + 23 786 25152: Siirrot........................................................................................ + 512 974 25153: Arvonkorotukset..................................................................... .. + 137 831 25154: Arvonalennukset ..................................................................... .. ~ 25155: Thsearvo 31.12.1998 ............................................................... . 1 292 356 25156: 25157: 25158: 40 25159: Lainat 25160: 25161: Tasearvo 1.1.1998 ...................................................................... . 8 310 25162: Lyhennykset.............................................................................. . -2 780 25163: Tasearvo 31.12.1998 ................................................................. . 5 530 25164: 25165: Lainoihin ei sisälly joukkovelkakirjalainoja. 25166: 25167: Eläkevastuurahaston lainat 25168: 25169: Tasearvo 1.1.1998 ..................................................................... . 241 203 25170: Lisäykset. .................................................................................. . +57 543 25171: Arvonmuutos ............................................................................. . -5 583 25172: Tasearvo 31.12.1998 .................................................................. . 293 163 25173: 25174: Kaikki eläkevastuurahaston lainat ovat joukkovelkakirjalainoja. 25175: 25176: 25177: 8. Arvostusperiaatteet 25178: Lisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti omaisuuden arvostusperiaatteena käytetään varovaisia käypiä arvoja, jotka kiinteistö- 25179: jen ja toimisto-osakkeiden osalta ovat enintään 85% käyvästä arvosta ja muiden osakkeiden osalta enintään 70% tilinpäätöshetken 25180: arvosta. 25181: Arvonkorotuksia ja arvonalennuksia tehtäessä on arvostusperiaatteena noudatettu lisätyn hallituksen hyväksymiä enimmäis- 25182: prosentteja. Käyvän arvon määrittelyssä on osakkeissa käytetty tilinpäätöshetken pörssikursseja. Kiinteistöjen ja asunto-osake- 25183: yhtiöiden osakkeiden arvot perustuvat kiinteistölinjan arvioihin ja osittain ulkopuolisiin arvioihin. 25184: 25185: 25186: 9. Sijoitusten tuotot ja kulut, 1 000 mk 25187: Korkotuotot. ................................................................................... . 518 25188: Osinkotuotot................................................................................... . 87 737 25189: Omaisuuden myyntituotot. ............................................................. . 341 25190: Vuokratuotot ................................................................................. . 82 25191: Tuotot omaisuuden siirroista 25192: eläkevastuurahastoon...................................................................... . 358 559 25193: Arvonalennukset. ............................................................................ . -115 202 25194: Yhteensä ......................................................................................... . 332 035 25195: 25196: 25197: 10. Rahoitustuotot 25198: Rahoitustuotot 86,8 milj. markkaa muodostuvat korkotuotoista. 25199: 25200: 25201: 11. Muut tuotot ja kulut, 1 000 mk 25202: Käyttöomaisuuden myyntituotot. ................................................... . 329 25203: Tuotot omaisuuden siirroista 25204: eläkevastuurahastoon..................................................................... . 110 100 25205: Yhteensä ........................................................................................ . 110 429 25206: 25207: 25208: 12. Eläkevastuurahaston omaisuuden tuotot, 1 000 mk 25209: Rahoitusomaisuuden korkotuotot. .................................................. . 3 621 25210: Sijoitusten korkotuotot.. ................................................................ . 25 012 25211: Osinkotuotot................... .... .... .. .. ...... ... . ... . .... .. .. .. . .. . ...................... . 36 712 25212: Muut tuotot. ................................................................................... . 37 25213: Arvonalennukset... .... .. .. ... ....... ... .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ................ . - 83 745 25214: Yhteensä ........................................................................................ . - 18 363 25215: 13. Muut saamiset ja muut lyhytaikaiset velat 25216: Siirtovelkoihin sisältyylomapalkka-ja lomarahavelkaa sosiaaliturvamaksuineen 143,3 milj. markkaa sekä Kelan kuntoutuksesta 25217: annetun lain 4 §:n mukaisia menoja 23,8 milj. markkaa. Eläkevastuurahaston siirtosaamisina on korkoja 16,0 milj. markkaa. 25218: 25219: 25220: 25221: 14. Rahastojen väliset tility~saamiset ja tilitysvelat 25222: Tilityssaamiset ja tilitysvelat ovat toiminnallisista syistä johtuvia ja ne maksetaan kuukausittain. 25223: 25224: 25225: 25226: 15. Ennakkomaksut 25227: Ennakkomaksut ja saadut ennakot aiheutuvat pääosin tammikuussa maksettavista etuuskuluista. 25228: 25229: 25230: 25231: 16. Osakkeet ja osuudet 25232: Yli 20 prosentin omistusosuus on sadassa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiössä, joita käytetään toimitiloina. Tarkempi erittely 25233: sisältyy tilinpäätösaineistoon. 25234: 25235: 25236: 25237: 17. Henkilöstön määrä 25238: Kokopäiväisen henkilöstön keskimääräinen luku vuoden 1998 aikana hallintotasoittain 25239: 25240: keskushallinto. .. .... .. .. .. .... .. .. ....... .... .. .. .. .... .... .. .. .... ..... .... .... .. .. ... .. ... 1241 25241: aluehallinto. .... ... .... .. .... .. .. .. .. .... ... .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. ..... .... .. .... ... .... .. 208 25242: paikallishallinto........................................................... ................. 3582 25243: Kela yhteensä........................................................... ..................... 5031 25244: 25245: 25246: 25247: 18. Sairausvakuutuksen varaukset, 1 000 mk 25248: Kansaneläkelaitoksen jätjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 § mukaiset menot 25249: 25250: Varaus 25251: 31.12.1998 25252: 25253: Yksilökohtainen kuntoutus 25254: Varaus 1.1.1998 ...................................................................... . 46 725 25255: Varauksen lisäys tilivuonna ..................................................... . 436 000 25256: Varauksen käyttö tilivuonna .................................................... . -427 025 55 700 25257: 25258: Kuntoutuslaitosten perusparannukset ja käyttöavustukset 25259: Varaus 1.1.1998 ..................................................................... . 38 296 25260: Varauksen lisäys tilivuonna ..................................................... . 10 000 25261: Varauksen käyttö tilivuonna.................................................... . -4 758 43 538 25262: 25263: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 25264: Varaus 1.1.1998 ..................................................................... . 16 120 25265: Varauksen lisäys tilivuonna ..................................................... . 15 000 25266: Varauksen käyttö tilivuonna .................................................... . - 10 354 25267: 25268: Varaus yhteensä 31.12.1998 .................................................... . 120 004 25269: 25270: 25271: 25272: 25273: 42 25274: 19. Kansaneläkerahaston takuusuorituslaskelma, 1 000 mk 25275: Rahoitusomaisuus 1.1. .......................................... . 835 338 25276: - Vieras pääoma 1.1.. ............................................. . -72 224 25277: - Velka valtiolle 1.1.. .............................................. . -0 25278: Nettorahoitusomaisuus 1.1 .................................... . 763 114 25279: + Ennakkomaksujen lisäys.................................... . -24 207 25280: + Tulot yhteensä.................................................... . + 17 973 818 25281: - Menot yhteensä ................................................... . - 18 398 240 25282: - Pääomien lisäys ................................................... . + 16 25283: Nettorahoitusomaisuus 25284: ennen takuusuoritusta 31.12 .................................. . 314 501 25285: 25286: Nettorahoitusomaisuuden 25287: vähimmäismäärä (4% menoista) ........................... . 735 929 25288: 25289: Valtion takuusuoritus ............................................. . 421 428 25290: 25291: Maksetut ennakot.................................................. . 505 000 25292: 25293: Vieras pääoma 31.12 ............................................. . 64 242 25294: Velka valtiolle 31.12 .............................................. . 83 572 25295: Rahoitusomaisuus 31.12 ........................................ . 883 743 25296: 25297: Markkamäärät ovat kassavirtalaskelman mukaisia. 25298: 25299: 25300: 20. Sairausvakuutusrahaston takuusuorituslaskelma, 1 000 mk 25301: Rahoitusomaisuus 1.1 ............................................. . 2 328 960 25302: - Vieras pääoma 1.1.. .............................................. . - 702 829 25303: - Velka valtiolle 1.1.. ............................................... . -0 25304: - Varaukset 1.1 ........................................................ . - 101 141 25305: Nettorahoitusomaisuus 1.1 ...................................... . 1 524 990 25306: + Ennakkomaksujen lisäys ...................................... . - l 167 25307: + Tulot yhteensä ...................................................... . + ll 521 828 25308: - Menot yhteensä..................................................... . - 13 OlO 552 25309: - Pääomien lisäys ..................................................... . +2 780 25310: -Varausten lisäys ..................................................... . - 18 862 25311: Nettorahoitusomaisuus 25312: ennen takuusuoritusta 31.12 .................................... . 19 017 25313: 25314: Nettorahoitusomaisuuden 25315: vähimmäismäärä (8 % menoista) ............................. . 1 040 844 25316: 25317: Valtion takuusuoritus ................................................ . 1 021 827 25318: 25319: Maksetut ennakot. ..................................................... . 1 074 000 25320: 25321: Vieras pääoma 31.12 ................................................. . 429 249 25322: Varaukset 31.12 ......................................................... . 120 004 25323: Velka valtiolle 31.12 .................................................. . 52 173 25324: Rahoitusomaisuus 31.12 ............................................ . 1 642 270 25325: 25326: Markkamäärät ovat kassavirtalaskelman mukaisia. 25327: 25328: 25329: 21. Leasingvastuut, 1 000 mk 25330: 1998 1997 muutos 25331: 25332: Atk-laitteiden leasingvastuu....................................... . 247 198 342 584 - 95 386 25333: 22. Takaisinperinnässä olevien etuoksien määrä, 1 000 mk 25334: 25335: 1998 1997 muutos 25336: 25337: Etuus 25338: 25339: Työttömyysturvaetuudet. ............................................ . 112 317 93 364 + 18 953 25340: Yleinen asumistuki .................................................... . 96 276 83 978 + 12 298 25341: Opintoraha ja asumislisä ............................................ . 117 096 77 269 + 39 827 25342: Eläke-etuudet ............................................................. . 34 161 32 029 +2 132 25343: Muut etuudet.............................................................. . 30 218 28 084 +2 134 25344: 25345: Yhteensä 390 068 314 724 + 75 344 25346: 25347: 25348: 25349: 23. Opintolainojen valtiontakaukset ja takaussaatavat, 1 000 mk 25350: 25351: 1998 1997 muutos 25352: 25353: Valtion takausvastuu opintolainoista.......................... . 9 700 000 9 999 800 -299 800 25354: Valtion takaussaatavat. ............................................... . 767 000 703 000 + 64 000 25355: 25356: 25357: 24. Vakuutusmaksujäämät, 1 000 mk 25358: 25359: 1998 1997 muutos 25360: 25361: Verovirastojen jäämäperinnässä 25362: olevat vakuutusmaksusaatavat.................................... . 1 159 598 1 320 966 - 161 368 25363: 25364: 25365: 25366: 25367: Pekka Tuomisto 25368: 25369: 25370: Matti Puhakka PekkaMorri 25371: 25372: 25373: Helena Pesola Henry Olander AskoApukka 25374: T 0 1 M 1 E L 1 M E T 1998 Kurola, Osmo, kansanedustaja 25375: Räsänen, Päivi, kansanedustaja 25376: HALLITUS Veteläinen, Maija-Liisa, kansanedustaja 25377: Karjula, Kyösti, kansanedustaja 25378: Tuomista, Pekka, pääjohtaja Pietikäinen, Margareta, kansanedustaja 25379: Puhakka, Matti, johtaja, Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja 25380: pääjohtajan sijainen 25381: Morri, Pekka, johtaja VALTUUTETUT 25382: Saarto, Veikko, johtaja, 1.1.-30.4. 25383: Pesola, Helena, johtaja Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja, 25384: Olander, Henry, johtaja puheenjohtaja 25385: Apukka Asko, johtaja, 1. 6. lukien Varajäsenet 25386: Hyssälä, Liisa, kansanedustaja 25387: Komi, Armas, kansanedustaja 25388: LISÄTTY HALLITUS Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja, 25389: varapuheenjohtaja 25390: Rask, Maija, kansanedustaja 25391: Hallituksen jäsenten lisäksi lisättyyn 25392: Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja 25393: hallitukseen kuuluivat: 25394: Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja 25395: Koski, Valto, kansanedustaja 25396: Virtanen, Erkki, budjettipäällikkö, 1.1.-3.9. 25397: Koskinen, Marjaana, kansanedustaja 25398: Mäkinen, Hannu, apulaisbudjettipäällikkö, Rajamäki, Kari, kansanedustaja 25399: 3.9. lukien Mähönen, Raimo, kansanedustaja 25400: Varajäsen: Tuhkanen, Pertti, Ojala, Reino, kansanedustaja 25401: budjettineuvos Peltomo, Pirkko, kansanedustaja 25402: Pukkila, Tarmo, ylijohtaja Lapiolahti, Arto, kansanedustaja 25403: Leppo Kimmo, ylijohtaja Rantanen, Jorma, kansanedustaja 25404: Koivikko, Pentti, johtaja Huotari, Anne, kansanedustaja 25405: Hämäläinen Heikki T., varatuomari Tiusanen, Pentti, kansanedustaja 25406: Konttinen, Mauno, ylijohtaja Puhjo, Veijo, kansanedustaja 25407: Paavolainen, Pekka, ylilääkäri Takkula, Hannu, kansanedustaja 25408: Parmanne, Pertti, osastopäällikkö Vihriälä, Jukka, kansanedustaja 25409: Kallinen, Kaija, sosiaalipoliittinen sihteeri Rehula, Juha, kansanedustaja, 1.1.-23.9. 25410: Laatunen, Lasse, johtaja Rehn, Vuokko, kansanedustaja, 25411: Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti 25412: 25.9. lukien 25413: Hyvönen, Keijo, maa- ja metsätaloustiet. 25414: Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja 25415: lisensiaatti, 1.1.-29.4. Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja 25416: Knuuti, Kaarina, johtaja, 29.4. lukien Karjula, Kyösti, kansanedustaja 25417: Ranta-Muotio, Aulis, kansanedustaja Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja 25418: Roos, Jukka, kansanedustaja Knaapi, Anne, kansanedustaja 25419: Pohjola, Tuija, kansanedustaja Kokkonen, Paula, kansanedustaja 25420: Savolainen, Lea, yhteiskuntatietiet. kandidaatti Ihamäki, Timo, kansanedustaja 25421: Ikonen, Teuvo, toiminnanjohtaja Tulonen Irja, kansanedustaja 25422: Leppänen, Pekka, kan~an~dust~ja . . . Nurmi, Tuija, kansanedustaja 25423: Muttilainen, Kylhkki, proJektlSlhteen 25424: Ala-Harja, Kirsti, kansanedustaja 25425: Tulonen, Irja, kansanedustaja 25426: Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja Muut johtavat toimihenkilöt 25427: Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri 25428: Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri 25429: Löv, Pehr, kansanedustaja Alho, Markku, sisäisen tarkastuksen päällikkö 25430: Wideroos, Ulla-Maj, kansanedustaja Helin, Tero, henkilöstöpäällikkö 25431: Hiltunen, Leea, johtava hoitaja Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön 25432: johtaja 25433: TILINTARKASTAJAT Haapa-aho, Jussi, päämatemaatikko 25434: Naumanen, Seppo, opintotukikeskuksen 25435: Leskinen, Tapio, pääjohtaja, tilintarkastajien johtaja 25436: puheenjohtaja Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö 25437: Varajäsen: Nieminen, Hannu, Pietilä, Juhani, kuntoutuksen palveluyksikön 25438: tarkastusneuvos johtaja 25439: Berg, Seppo, talouspäällikkö, tilintarkastajien Hytönen, Veikko, atk-päällikkö 25440: varapuheenjohtaja 25441: Lahdensivu, Pentti, opettaja Aluejohtajat 25442: Puisto, Virpa, kansanedustaja 25443: Polvi, Iivo, kansanedustaja Helevä, Pekka (Pohjois-Suomen aluekeskus) 25444: Kemppainen, Hannu, kansanedustaja Heinonen, Ritva (Länsi-Suomen aluekeskus) 25445: Auvinen, Markku, sairaalanjohtaja Östberg, Harry (Itä-Suomen aluekeskus) 25446: Lämsä, Eero, kansanedustaja, 1.1.-24.3. Kuusiaho, Heikki (Lounais-Suomen 25447: Rehula, Juha, kansanedustaja, 24.3. lukien aluekeskus) 25448: Heimala, Terttu, kunnansihteeri Ruoppila, Ilkka (Etelä-Suomen aluekeskus) 25449: Sasi, Kimmo, kansanedustaja 25450: Lamminen, Kalevi, kansanedustaja 25451: Pietikäinen, Sirpa, kansanedustaja NEUVOTTELUKUNNAT 25452: Arhippainen, Max, valtiotieteen 25453: lisensiaatti Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta 25454: Tuokko, Yrjö, kauppatieteiden maisteri, KHT 25455: Koskinen, Hannu T., kauppatieteiden Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan 25456: maisteri, KHT puheenjohtaja 25457: Varajäsen: Olander, Henry, johtaja 25458: Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan 25459: JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT varapuheenjohtaja 25460: Saarto, Veikko, johtaja, 1.1.-2.6. 25461: Osastopäälliköt Apukka, Asko, johtaja, 2.6. lukien 25462: Leppo, Kimmo, osastopäällikkö 25463: Halminen, Kauko, ma Partanen, Marja-Liisa, neuvotteleva 25464: (hallinto-osasto), 1.1.-1 0.9. virkamies 25465: Rantamäki, Juhani Pukkila, Tarmo, ylijohtaja 25466: (hallinto-osasto), 11.9.lukien Lindqvist-Virtanen, Carin, erikoistutkija 25467: Arola, Antti (talousosasto) Pylkkänen, Kari, lääketieteen lisensiaatti 25468: Aho kas, Eeva (eläke- ja toimeen- Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja 25469: tuloturvaosasto) Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri 25470: Ronkainen, Kaarina (terveys- ja toimeen- Karhu, Jukka, oikeustieteen kandidaatti 25471: tuloturvaosasto) Lehkonen, Aarne, sosiaalipoliittinen sihteeri 25472: Lumento, Risto (tietohallinto-osasto) Näätsaari, Sinikka, sosiaalipoliittinen 25473: Meriläinen, Erkki (palveluosasto) sihteeri 25474: Työläjärvi, Riitta, asiamies Aström, Johan, oikeustieteen kandidaatti 25475: Kojo, Markku, lakimies Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti 25476: Prusti, Riitta, kansanedustaja Kallinen, Kaija, sosiaalipoliittinen sihteeri 25477: Sarkomaa, Sari, sosiaalipoliittinen sihteeri Lehkonen, Aarne, tutkimussihteeri 25478: Knuuti, Kaarina, johtaja 25479: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta Hyvönen, Keijo, maa- ja metsätaloustiet 25480: lisensiaatti 25481: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri, Lundqvist, Bo, osastopäällikkö 25482: neuvottelukunnan puheenjohtaja Lindell, Christina, matemaatikko 25483: Huttunen, Jussi, pääjohtaja, neuvottelukunnan Hietala, Pertti, puheenjohtaja 25484: varapuheenjohtaja Punkari, Pentti, toiminnanjohtaja 25485: Tiivis, Reijo, professori Paananen, Mauri, puheenjohtaja 25486: Huupponen, Risto, dosentti Stenroos, Elsa, puheenjohtaja 25487: Isohanni, Matti, professori Simpanen, Veikko, sosiaalisihteeri 25488: Karvonen, Juha, ylilääkäri Työläjärvi, Riitta, lääket.lisensiaatti 25489: Kujala, Santero, apulaistoiminnanjohtaja Karhu, Jukka, oikeustieteen kandidaatti 25490: Pylkkänen, Kari, johtajapsykiatri Suutarinen, Juhapekka, kauppatieteiden 25491: Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja maisteri 25492: Kivelä, Sirkka-Liisa, professori 25493: Horsmanheimo, Maija, professori Työterveyshuoltoneuvottelukunta 25494: Myllynen, Pertti, dosentti 25495: Antti-Poika, Mari, dosentti, 1.1.-28.2. Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan 25496: Taskinen, Helena, professori, 1.3. lukien puheenjohtaja 25497: Pentikäinen, Pertti, apulaisprofessori Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö, 25498: Koivikko, Matti, dosentti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 25499: Neuvonen, Pertti, professori Husman, Kaj, professori 25500: Leirisalo-Repo, Marjatta, dosentti Varajäsen: Martimo, Kari-Pekka, 25501: erikoislääkäri, 1.1.-31.3. 25502: Eläkeasiain neuvottelukunta Räsänen, Kimmo, erikoislääkäri, 25503: 1.4. lukien 25504: Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan Lamberg, Matti E., ylilääkäri 25505: puheenjohtaja Humalto, Pekka, 25506: Saarto, Veikko, johtaja, neuvottelukunnan nuorempi hallitussihteeri, 1.1.-31.3. 25507: varapuheenjohtaja, 1.1.-20.11. Kairisalo, Anja, vanhempi hallitus- 25508: Olander, Henry, johtaja, neuvottelukunnan sihteeri, 1.4. lukien 25509: varapuheenjohtaja, 20.11. lukien Roto, Pekka, ylilääkäri, 1.1.-31.3. 25510: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri Yrjänheikki, Erkki, neuvotteleva virkamies, 25511: Varajäsen: Pirttimäki, Raili, 1.4.lukien 25512: asiantuntijalääkäri Stålhammar, Hannu, ylitarkastaja, 1.1.-31.3. 25513: Ahokas, Eeva, osastopäällikkö Roto, Pekka, ylilääkäri, 1.4. lukien 25514: Virtanen, Seppo, etuuspäällikkö Teirilä, Juha, johtava työterveyslääkäri, 1.1.-6.2. 25515: Haikarainen, Tuulikki, apulaisosastopäällikkö, Nykänen Pekka, työterveyslääkäri, 6.2. lukien 25516: hallitusneuvos Rinta-Mänty, Risto, johtava lääkäri, 25517: Rossi, Juha, vanhempi hallitussihteeri 25518: 1.1.-6.2. 25519: Liuksia, Veikko, hallitusneuvos 25520: Teirilä, Juha, johtava työterveyslääkäri, 25521: Tuhkanen, Pertti, budjettineuvos 25522: 6.2.lukien 25523: 25524: 25525: 47 25526: Tarvainen, Birgitta, puheenjohtaja Forss, Jari, varatuomari 25527: Tuhkanen, Taina, johtava työterveyshoitaja Wäm, Riitta, varatuomari 25528: Toropainen, Markku, asiantuntijalääkäri, 1.1.-6.2. Mykrä, Pekka, ylitarkastaja 25529: Perimäki-Dietrich, Raili, työympäristösihteeri, Hämäläinen, Anita, ylitarkastaja 25530: 6.2.lukien Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja 25531: Sairanen, Helinä, työterveyshoitaja Mikkola, Elisa, toiminnanjohtaja 25532: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri Pelkonen, Elisa, toimistonjohtaja 25533: Kaihilahti, Riitta, 25534: hallinnollinen työterveyshoitaja Työttömyysturva-asiain neuvottelukunta 25535: Knuuti, Kaarina, johtaja 25536: Mattila, Ilpo, agronomi Morri, Pekka, johtaja, 25537: 1j;öläjärvi, Riitta, asiamies neuvottelukunnan puheenjohtaja 25538: Mäntymaa, Leena, toimituspäällikkö Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö, 25539: Forss, Jari, asiamies neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 25540: Wäm, Riitta, asiamies Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö 25541: Kerminen, Päivi, vanhempi hallitussihteeri 25542: Kuntootusasiain neuvottelukunta Winberg, Heli, varatuomari 25543: Talanen, Juhani, toiminnanjohtaja 25544: Puhakka, Matti, johtaja, neuvottelukunnan Rautiainen, Hannu, varatuomari 25545: puheenjohtaja Wärn, Riitta, varatuomari 25546: Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö, neuvottelu- Knuuti, Kaarina, johtaja 25547: kunnan varapuheenjohtaja ja jäsen Metsämäki, Janne, lakimies 25548: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri Leppälä, Matti, lakimies 25549: Varajäsen: Koivisto Pekka, asiantuntija- Lundström, Stina, työttömyyskassan johtaja 25550: lääkäri 25551: Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö Tutkimusasioiden neuvottelukunta 25552: Kalimo, Esko, tutkimus- ja 25553: kehitysyksikön johtaja Tuomista, Pekka, pääjohtaja, neuvottelukunnan 25554: Haikarainen, Tuulikki, apulaisosastopäällikkö, puheenjohtaja 25555: hallitusneuvos Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön 25556: Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö johtaja, neuvottelukunnan varapuheen- 25557: Korpinen, Vuokko, apulaisosastopäällikkö johtaja, 1.1.-30.6. 25558: Lehmijoki, Pentti, ylitarkastaja Puhakka, Matti, johtaja, neuvottelukunnan 25559: Lehkonen, Aarne, sosiaalipoliittinen sihteeri varapuheenjohtaja, 1.7. lukien 25560: Perimäki-Dietrich, Raili, Hiden, Mikael, professori 25561: työympäristösihteeri Hjerppe, Reino T., ylijohtaja 25562: 1j;öläjärvi, Riitta, lääketieteen lisensiaatti Huttunen, Jussi, pääjohtaja 25563: Simpanen, Veikko, asiamies Jallinoja, Riitta, dosentti, 1.1.-30.6. 25564: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri Julkunen, Raija, professori 25565: Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön 25566: työterveyshoitaja johtaja, 1.7.lukien 25567: Knuuti, Kaarina, johtaja Lehto, Markku, kansliapäällikkö 25568: Mattila, Ilpo, jaostopäällikkö Nissinen, Aulikki, professori, 1. 7. lukien 25569: Taskula, Tuula, sosiaali- ja terveystoimen Purola, Tapani, emeritusprofessori 25570: päällikkö Riihinen, Olavi, emeritusprofessori 25571: Liukko, Matti, hallintoylilääkäri Salavuo, Kari, professori 25572: Urponen, Kyösti, professori 25573: 25574: 25575: 48 25576: Liite 3 25577: 25578: 25579: Tl LI NTARKASTUSKE RTOM US 25580: 25581: Olemme tarkastaneet Kansaneläkelaitok- Tarkastuksen perusteella esitämme lausun- 25582: sen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tonamme seuraavaa: 25583: tilivuodelta 1998 hyvän tilintarkastustavan - Hallitus ja lisätty hallitus ovat toimin- 25584: mukaisesti. Hallituksen laatima tilinpäätös si- nassaan noudattaneet voimassa olevia 25585: sältää toimintakertomuksen sekä Kansanelä- säännöksiä ja määräyksiä. 25586: kelaitoksen ja eläkevastuurahaston tuloslas- - Valvontatilintarkastuksessa on todettu 25587: kelman ja taseen sekä tilinpäätöksen liite- tilivuoden kirjanpito hyvän kirjanpitota- 25588: tiedot. van mukaiseksi ja rahavarojen hoito huo- 25589: Tilivuoden valvontatilintarkastuksesta on lelliseksi. 25590: huolehtinut allekirjoittanut KHT Yrjö Tuok- - Kansaneläkelaitoksen tilinpäätös on laadit- 25591: ko. tu kansaneläkelain sekä soveltuvin osin kir- 25592: Tilinpäätös osoittaa alijäämaä yhteensä janpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista 25593: 959.493.698,96 markkaa sen jälkeen, kun koskevien muiden säännösten ja määräys- 25594: rahastojen lakisääteisen vähimmäismäärän ten mukaisesti, kun otetaan huomioon, että 25595: katteeksi on saatu valtion takuusuorituksia tilinpäätös on laadittu lisätyn hallituksen 25596: yhteensä 1.443.255.053,40 markkaa. Muun päätöksen mukaisesti ja liitetiedoissa selos- 25597: sosiaaliturvan ja eläkevastuurahaston tuotot tetuin tavoin pääosin maksuperusteisesti. 25598: kattavat tilivuodelle kohdistetut kulut. Rahas- - Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoite- 25599: tojen ja muun sosiaaliturvan tuloslaskelmat tulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot toimin- 25600: ja taseet sekä tilinpäätösperusteissa tapahtu- nan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, 25601: neet muutokset, omaisuuden arvotusperiaat- kun otetaan huomioon, että kuluvan käyt- 25602: teet ja eläkevastuun kattamista koskevat tie- töomaisuuden hankintamenot on poistettu 25603: dot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. kertapoistoina ja että maksuperusteisuu- 25604: Takaisinperinnässä olevien etuuksien ja desta ja tilinpäätösperiaatteista johtuen ti- 25605: opintolainojen valtion takaussaatavien mää- linpäätökseen ei sisälly täysimääräisesti 25606: rät ovat edelleen kasvaneet. Takaisinperin- saamisia ja velkoja eikä vastuita. 25607: nässä olevat etuudet olivat tilivuoden päätty- - Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuu- 25608: essä 390 miljoonaa markkaaja opintolainojen vapaus myöntää hallituksen ja lisätyn halli- 25609: valtion takaussaatavat 767 miljoonaa mark- tuksenjäsenille tarkastamaltamme tilivuo- 25610: kaa. delta. 25611: 25612: Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 1999 25613: 25614: Tapio Leskinen 25615: JHTT 25616: Seppo Berg Hannu Kemppainen 25617: Sirpa Pietikäinen Virpa Puisto 25618: Juha Rehula Irja Tulonen 25619: Yrjö Tuokko 25620: KHT 25621: 25622: 4Q 25623: Liite 4 25624: 25625: 25626: LISÄTYN HALLITUKSEN LAUSUNTO VALTUUTETUILLE 25627: 25628: Tutustuttuamme Kansaneläkelaitoksen hallituksen laatimaan Kansaneläkelaitoksen vuosi- 25629: kertomukseen ja tilinpäätökseen vuodelta 1998 sekä tilintarkastajien samalta vuodelta 25630: antamaan tilintarkastuskertomukseen ehdotamme, että tilinpäätös niiden mukaisesti vahvis- 25631: tettaisiin. 25632: 25633: 25634: 25635: Helsingissä 12. maaliskuuta 1999 25636: 25637: 25638: Pekka Tuomisto Matti Puhakka 25639: 25640: Pekka Morri Helena Pesola 25641: 25642: Henry Olander AskoApukka 25643: 25644: Pekka Piispanen Pekka Leppänen 25645: 25646: Heikki T. Hämäläinen Margareta Pietikäinen 25647: 25648: Tarmo Pukkila Mauno Konttinen 25649: 25650: Kaija Kallinen Kaarina Knuuti 25651: 25652: Pertti Tuhkanen Tuija Pohjola 25653: 25654: Pirjo Antvuori 25655: 25656: 25657: 25658: 25659: 50 25660: Liite 5 25661: 25662: Kansaneläkelaitoksen hallituksen vastaus sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie- 25663: tintöön n:o 12/1998 vp Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuk- 25664: sesta vuodelta 1997 25665: 25666: 25667: 1. Lainsäädännön yhtenäistäminen Lausunnon mukaan Kela on valmis osal- 25668: listumaan lainsäädännön jatkokehittelyyn 25669: Kelan toimeenpaneman etuuslainsäädän- sekä antamaan hankkeelle tarvittavaa muuta- 25670: nön selkeyttämiseen tähtäävää työtä on jat- kin apua. Lausunnossaan Kela kuitenkin ko- 25671: kettu osana selvitysmies Pentti Arajärven toi- rostaa sitä, että muutokset ovat toimeenpa- 25672: meentuloturvaa koskevan lainsäädännön sel- non kannalta suuritöisiä. Tämän vuoksi aika- 25673: keyttämishanketta. Selvitysmies Arajärven taulukysymykset tulee yhteensovittaa Kelan 25674: heinäkuussa 1998 jättämässä muistiossa (So- välttämättömiin suunnittelutöihin ja atk-jär- 25675: siaali-ja terveysministeriön monisteita 1998: 17) jestelmien muutostehtäviin, joita lainmuu- 25676: on tehty ehdotuksia muun muassa lainsää- tosten lisäksi lähivuosina leimaavat vuositu- 25677: dännön uudeksi jäsentämiseksi. Ehdotus- hannen muutoksen sekä euron käyttöönoton 25678: kokonaisuuteen sisältyy luonnos laiksi Kan- edellyttämät varsin mittavat hankkeet. Lau- 25679: saneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan sunnossaan Kela ei tässä vaiheessa ottanut 25680: toimeenpanosta (ns. toimeenpanolaki). Tällä kantaa selvitysmiehen muistion moniin sosiaa- 25681: lailla yhtenäistettäisiin ja modemisoitaisiin liturvaa, sen tasoajajärjestelmien välisiä suh- 25682: Kelan toimeenpanemien etuuslakien erilaisia teita koskeviin, pitkälle tulevaisuuteen tähtää- 25683: hallinnollisia menettelytapoja koskevat sään- viin sisällöllisiin linjauksiin. Lausunnossa kä- 25684: nökset, kuten säännökset etuuksien hakemi- siteltiin konkreettisia, lähinnä lainsäädännön 25685: sesta, päätöksen antamisesta, maksamisesta, rakenteita koskevia ehdotuksia. 25686: tarkistamisesta, oikaisemisesta, takaisinperin- 25687: nästä sekä muutoksenhausta. Näin voitaisiin 2. Viranomaisten tiedonkulun 25688: nykyisestä etuuslainsäädännöstä kumota lä- parantaminen 25689: hes puolet säännöksistä ja siten huomattavasti 25690: keventää ja selkeyttää lainsäädäntöä. Edellä mainittuun lakiehdotukseen Kelan 25691: Edellä tarkoitetun toimeenpanolain samoin hoitaman sosiaaliturvan toimeenpanosta sisäl- 25692: kuin muidenkin selvitysmiehen muistioon si- tyy yhtenä lukuna tietojen saamista, luovut- 25693: sältyvien lakiehdotusten jatkokäsittelystä vas- tamista ja salassapitoa koskevien säännösten 25694: taavat asianomaiset ministeriöt. Kelan selvi- yhtenäistäminen. Tämän ohella on valmistel- 25695: tysmiehen muistiosta 20.11.1998 antamassa tu erillisenä hankkeena vastaavansisältöistä 25696: lausunnossa esitetäänkin, että sosiaali- ja ter- Kelan toimeenpanemien etuuksien tietosuoja- 25697: veysministeriö, joka selvitysmiehen asetti lakia, jolla yhtenäistettäisiin eri etuuslaeissa 25698: ja jolle kyseinen lainsäädäntö pääosin kuu- olevat tietosuojasäännökset Lakiehdotuksen 25699: luu, mahdollisimman pikaisesti käynnistäisi valmistelu on aloitettu sosiaali- ja terveysmi- 25700: asioiden jatkovalmistelun yhdessä asian- nisteriön johdolla lokakuun 1998 alussa. Laki- 25701: omaisten muiden ministeriöiden kanssa. ehdotuksessa otetaan huomioon vireillä ole- 25702: 25703: 25704: 25705: 51 25706: vat henkilötietolain ja julkisuuslain kokonais- mässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie- 25707: uudistukset. Niitä koskevat hallituksen esi- tinnössä myös valiokunta korostaa, että so- 25708: tykset henkilötietolaiksi (HE 96/1998 vp) ja siaaliturvan rahoituksen tulee perustua ny- 25709: laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta kyistä pysyvämmälle ja laajemmalle pohjal- 25710: (HE 30/1998 vp) ovat parhaillaan eduskun- le. Vuoden 1998 rahoituksesta on kuitenkin 25711: nan käsiteltävinä. edelleen säädetty yksivuotisilla erityislaeilla. 25712: Hallituksen esitykseen laiksi viranomais- Lisäksi toimintaa on rahoitettu erityistuo- 25713: ten toiminnan julkisuudesta sisältyy viran- toilla, esimerkiksi osalla arvonlisäveron tuo- 25714: omaisten välistä salassa pidettävien tietojen tosta. Myös näistä on säädetty yhtä vuotta 25715: antamista koskeva säännös (lakiehdotuksen koskevilla erityislaeilla. 25716: 29 §).Sen mukaan tietoja voidaan luovuttaa Kelan vuoden 1999 rahoituksesta sääde- 25717: toiselle viranomaiselle, jos siitä on laissa erik- tään myös yksivuotisella lainsäädännöllä. Ai- 25718: seen säädetty, myös teknisen käyttöyhteyden kaisemman lisäksi parhaillaan eduskunnan 25719: avulla. Säännös antaa mahdollisuuden viran- käsiteltävänä olevassa hallituksen esitykses- 25720: omaisten välisen tiedonkulun parantamiseen. sä (HE 179/1998 vp) ehdotetaan, että valtion 25721: Edellytyksenä on, että tietosuoja voidaan tek- Kelalle maksaman takuusuorituksen määrää 25722: nisin ratkaisuin luotettavasti turvata. Ehdo- vähennettäisiin vuonna 1999 yhteensä 500 25723: tettu laki tullee voimaan vuoden 1999 syys- miljoonalla markalla puuttumatta kuitenkaan 25724: kuussa. laitoksen maksamien etuuksien määrään. 25725: Eduskunnassa on myös käsiteltävänä halli- Esityksen mukaan Kelan tulisi rahoittaa val- 25726: tuksen esitys laiksi sosiaalihuollon asiakkaan tiolle syntyvä 500 miljoonan markan säästö 25727: asemasta ja oikeuksista (HE 228/1998 vp). vuoden 2001 loppuun mennessä omilla va- 25728: Siihen sisältyvän ehdotuksen sosiaalihuolto- roillaan, tarvittaessa realisoimalla sijoitus- 25729: lain uudeksi 56 a §:ksi mukaan sosiaalihuol- omaisuuttaan. Kelan sijoitusomaisuutta käy- 25730: lon viranomaisilla on oikeus saada Kelalta sa- tettäisiin näin muiden kuin laitoksen rahoi- 25731: lassa pidettäviä tietoja teknisen käyttöyhtey- tettavaksi säädettyjen perusturvaetuuksien 25732: den avulla maksun määräämistä ja tietojen tar- maksamiseksi. 25733: kistamista varten. Myös tämä lainsäädäntö tul- Edellä mainitussa hallituksen esityksessä 25734: lee voimaan vuoden 1999 syyskuussa. Sään- ehdotetaan myös merkittävää muutosta Ke- 25735: nöksen perusteella voidaan toteuttaa Kelan ja lan toimihenkilöistä aiheutuvan eläkevastuun 25736: kuntien atk-pohjainen tiedonvälitys. kattamistasoon. Nykyisen 19 prosentin enim- 25737: mäiskatteen asemesta kokonaiseläkevastuus- 25738: ta tulisi kattaa vähintään 19 prosenttia ja enin- 25739: 3. Rahoituksen turvaaminen tään 41 prosenttia. Kelalla tuleekin olla riit- 25740: tävästi varallisuutta velvoitteidensa katteeksi. 25741: Kelan valtuutetut katsoivat vuodelta 1997 Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahoituksen 25742: antamassaan toimintakertomuksessa, että so- ei voida katsoa valtuutettujen kertomusvuo- 25743: siaaliturvan rahoituksen tulisi perustua ny- denjälkeiseltä ajaltakaan perustuvan sosiaa- 25744: kyistä pysyvämmälle ja laajemmalle pohjal- li- ja terveysvaliokunnan edellyttämälle, ai- 25745: le. Rahoituksen vakuutusmaksuperiaate tuli- kaisempaa pysyvämmälle ja laajemmalle 25746: si samalla säilyttää. Eduskunnan hyväksy- pohjalle. Jatkossa rahoituksen pysyvyyteen ja 25747: 25748: 25749: 52 25750: riittävyyteen tulisi siksi kiinnittää erityistä 25751: huomiota. Rahoituksen vakuutusmaksupe- 25752: riaate tulisi edelleen säilyttää. Sosiaaliturvan 25753: rahoitusta ei saisi käyttää suhdannepoliittisiin 25754: tarkoituksiin eikä Kelan varallisuutta muiden 25755: kuin eläkelaitoksen maksettavaksi säädetty- 25756: jen etuuksien rahoittamiseen. 25757: Liite 6 25758: Tutkimus- ja kehitysyksikkö 25759: 25760: 25761: KATSAUSVÄESTÖN SOSIAALITURVAN JA HYVINVOINNIN KEHITYKSEEN 25762: Kelan tutkimustyön tuloksia vuodelta 1998 25763: 25764: Väestön hyvinvointi ja toimeentulo sin myös eläkkeelle siirtymisen toiveet oli- 25765: vat yleisiä, sillä 33 % ilmoitti toiveekseen 25766: Kelan ja Turun yliopiston sosiaalipolitii- eläkkeelle pääsyn. Koska suurin osa palvelu- 25767: kan laitoksen kesällä 1998 tekemän hyvin- tarveselvityksen haastatelluista ei kuitenkaan 25768: voinnin muutossuuntia koskevan väestöky- uskonut ansiotyöhön paluun toteutumiseen, 25769: selyn mukaan suomalaisten koettu taloudel- he olivat pyrkimyksissään enemmän eläke- 25770: linen tilanne on kehittynyt myönteiseen suun- hakuisia sekä tarjottuihin palveluvaihtoeh- 25771: taan viime vuosien aikana. Heikoimmassa toihin suuntautuneita kuin työmarkkinatoi- 25772: asemassa olevat- erityisesti työttömät- ei- veista olisi yksin voinut päätellä. 2 Huomat- 25773: vät ole tosin päässeet samassa määrin osalli- tava osa palvelutarveselvityksen haastattelui- 25774: seksi taloudellisen tilanteen paranemisesta. 1 hin osallistuneista yli 50-vuotiaista pitkäai- 25775: Hyvinvointivaltio sai vuonna 1998 hieman kaistyöttömistä arvioi terveytensä ja työky- 25776: parempia arvosanoja kansalaisilta vuosikym- kynsä huonommaksi kuin vastaavanikäinen 25777: menen puolivälin tilanteeseen verrattuna. väestö yleensä. Kuitenkin miehistä lähes kol- 25778: Kansalaisten halukkuus alentaa veroja sosiaa- mannes ja naisista noinjoka neljäs katsoi ter- 25779: liturvan kustannuksella on jonkin verran vä- veydentilansa ikäänsä nähden hyväksi. Huo- 25780: hentynyt. Myös sosiaaliturvan byrokratiakri- mattava osa työttömyyden pitkittymisestä 25781: tiikki on hieman vähentynyt. Julkista sekto- johtunee siten muista kuin työvoimalle ase- 25782: ria kannatetaan edelleen laajasti terveys- ja tetuista työkykyvaatimuksista, lähinnä puut- 25783: koulutuspalveluiden tuottajana. Enemmistö teellisesta ammattitaidosta ja työantajien en- 25784: suomalaisista luottaa edelleen julkisen tervey- nakkoluuloista. 3 25785: denhoitojärjestelmän kykyyn turvata asian- Työttömien ohella myös lapsiperheiden hy- 25786: mukainen hoito sairauden sattuessa. Kolmas- vinvoinnista on kannettu huolta. Kuitenkin 25787: osa kansalaisista ilmaisee kuitenkin huoles- useimmilla suomalaisilla lapsiperheillä on ol- 25788: tuneisuutta asiasta. Kansalaiset arvostavat lut vain lieviä vaikeuksia tyydyttää elämisen 25789: myös valinnanvapautta: 85 % kansalaisista perustarpeita, vaikka rahatilanne on huonon- 25790: katsoi, että heidän on voitava valita, järjes- tunut valtion ja kunnan vähennettyä tukeaan 25791: tävätkö he esimerkiksi lastensa päivähoidon säästösyistä. Vuonna 1996 toteutetun kyse- 25792: hoitorahaa vai kunnallisia päivähoitopalve- lyn mukaan noin joka kymmenes lapsiperhe 25793: luita käyttämällä. Samoin kansalaiset katso- oli kokenut suuria vaikeuksia. Eniten niillä 25794: vat, että kaikille pitäisi taata asuinpaikasta oli ollut vaikeuksia rahoittaa tyydyttävästi 25795: riippumatta samat peruspalvelut. 1 perheen yhteisiä lomia ja muuta vapaa-ajan 25796: Ik:ääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- virkistystoimintaa. Myös vaatemenoista ja 25797: lutarveselvityksessä haastatelluilla oli vielä lasten harrastuksista oli jouduttu tinkimään. 25798: runsaasti ansiotyöhön palaamisen toiveita. Jo- Sen sijaan lasten sairaanhoito, päivähoito, 25799: pa 47% haastatelluista toivoi sijoittuvansa terveellisen ja monipuolisen ravinnon hankin- 25800: ansiotyöhön lähimmän vuoden kuluttua. To- ta, perheen yhdessäolo ja aikuisten sairaan- 25801: 25802: 25803: 54 25804: hoito olivat asioita, joihin rahat olivat useim- ta lyhytaikaisasiakkaiden osuus kaikista 25805: missa perheissä riittäneet ilman suuria vai- tukikuukausistajää verraten vähäiseksi. Ris- 25806: keuksia. Erityyppiset perheet tosin erosivat ki pitkäaikaiseen riippuvuuteen tuista näyt- 25807: huomattavasti toisistaan. Vähiten vaikeuksia tää olevan suurin suurissa kaupungeissa asu- 25808: olivat kokeneet ylempien toimihenkilöiden villa, alle 20- ja 35-54-vuotiailla, vähän kou- 25809: perheet ja eniten työntekijöiden ja varsinkin lutetuilla sekä niillä, joilla on epävakaa työ- 25810: pitkäaikaistyöttömien perheet. Sosiaaliturvan ura. Myös riittämättömän työttömyysturvan 25811: leikkausten vaikutus hyvinvointiin vaihteli vuoksi toimeentulotukea hakevat pysyvät pi- 25812: myös perherakenteen mukaan. Mitä enem- tempään tuen piirissä. Tutkimuksen tulokset 25813: män perheessä oli lapsia, sitä ankarampina eivät tue vähimmäisturvan käyttäytymisvai- 25814: leikkaukset koettiin. Yksinhuoltajaperheillä kutuksia korostaneita näkemyksiä. 6 25815: oli enemmän vaikeuksia perustarpeiden tyy- Opiskelijat näyttävät saavan toimeentulo- 25816: dyttämisessä kuin kahden vanhemman per- tukea yllättävän pitkään, joskin kyse voi olla 25817: heillä. Lasten päivähoidonjärjestämisessä ei toistuvasta tukitarpeesta. Toimeentulotuen 25818: kuitenkaan juuri ollut väestöryhmittäisiä eroja saannin kesto opiskelijoilla saattaa liittyä 25819: eivätkä lasten sairaanhoidon tasoerotkaan heikentyneisiin työnsaantimahdollisuuksiin. 6 25820: olleet suuria. 4 Valtion takaamien opintolainojen takaus- 25821: vastuut kasvoivat 1990-luvulla voimakkaas- 25822: Toimeentuloturva ti. Vuonna 1995 valtion suoritukset pankeil- 25823: le olivatjopa 157 milj. markkaa. Tämänjäl- 25824: Asumisen kustannusten korvaamiseen liit- keen takausvastuiden määrä pieneni. Alusta- 25825: tyvät etuudet- yleinen asumistuki, opiskeli- vien selvitysten mukaan takausvastuiden kas- 25826: jan asumislisä sekä eläkkeensaajan asumis- vun taustalta ei löydy mitään yksiselitteistä 25827: lisä- ovat kohdentuneet eniten pienituloisia tekijää. Todennäköisesti talouden heikko tila 25828: kotitalouksia suosivasti 1990-luvulla. Myös 1990-luvun alussa ja vastavalmistuneiden 25829: työttömyyden perusturva ja toimeentulotuki työllistymisvaikeudet selittävät ainakin osaksi 25830: suuntautuvat selvästi pienituloisille kotitalo- opintolainojen hoidossa ilmenneitä ongel- 25831: uksille. Vähemmän pienituloisia suosivia mia.7 25832: sosiaaliturvaetuuksia ovat vakuutusperus- Kelan maksama työttömyysturvan perus- 25833: teiset etuudet, kuten sairauspäiväraha ja päiväraha näyttää olevan yhteydessä pitkään 25834: ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Nii- toimeentulotuen kestoon. Peruspäivärahan 25835: den ensisijainen tehtävä ei liitykään tulojen saajilla tuentarve liittyy ilmeisesti tulolähteen 25836: tasaukseen vaan enemmän riskien aiheutta- riittämättömyyteen eli peruspäivärahan ma- 25837: mien tulomenetysten korvaamiseen. 5 talaan tasoon. Eläkeläiset saavat toimeentulo- 25838: Viime vuosina on puhuttu paljon toimeen- tukea muita ryhmiä lyhyemmän ajan. Kyse 25839: tulotukiasiakkuuden pitkäaikaistumisesta. lienee useimmin poikkeuksellisista menois- 25840: Toimeentulotuen asiakkuutta 1990-luvun ta, jotka pakottavat turvaamaan toimeentu- 25841: alussa koskeneen tutkimuksen mukaan enem- lotukeen. Ensisijaisen sosiaalietuuden vii- 25842: mistö kaikista toimeentulotukeen turvautu- västymisen vuoksi tukeen turvautuneilla - 25843: vista poistuu tuen piiristä hyvin nopeasti. kitkaluonteisesta tulovajeesta kärsivillä- tuen 25844: Kuitenkin suuresta lukumäärästään huolimat- kesto ei yllättäen ollut sen lyhyempi kuin 25845: 25846: 25847: 55 25848: muillakaan tulonsaajilla. Tulos selittynee sii- soi, että "viranomaisyhteistyötä tulisi lisätä 25849: tä, että kysymys oli pohjimmiltaan tasoltaan sosiaaliturvan väärinkäytösten estämiseksi". 25850: riittämättömistä ensisijaisista etuuksista. Toi- Suuri osa on tätä mieltä, vaikka se lisäisikin 25851: meentulotuen tarve ei tällöin välttämättä kat- kansalaisten valvontaa ja vähentäisi yksityi- 25852: 1 25853: 25854: 25855: 25856: 25857: kennut varsinaisen etuuden saamiseen, vaan syyden suojaa. 10 25858: tukea tarvittiin edelleenkin täydentävänä tu- 25859: kena.6 1 Terveys ja työkyky 25860: 25861: Vuoden 1996 sairauspäivärahauudistukses- 25862: sa poistettiin vähimmäispäiväraha, jota aikai- Väestön ikääntymisen vuoksi osteoporoo- 25863: semmin oli maksettu ilman työtuloja olevil- sista (luukadosta) on tullut huomattava kan- 25864: le. Uudistuksella saavutettiin hieman enna- , santerveydellinen vaaratekijä. Luun hajoa- 25865: koitua suuremmat säästöt. Suurimmalle osal- mista estävän kotimaisen lääkevalmisteen, 25866: 1 25867: 25868: 25869: 25870: 25871: le ilmantyötuloja oleville uudistus ei merkin- · klodronaatin, todettiin kontrolloidussa tutki- 25872: nyt toimeentulon huomattavaa heikkenemis- muksessa estävän luukatoa ja parantavan 25873: tä, koska heidän toimeentulonsajärjestyi ko- luuntiheyttä pitkäaikaista kortisonihoitoa saa- 25874: titalouden muiden jäsenten tuloilla. Kuiten- villa astmapotilailla. 11 25875: kin oli pienehkö ryhmä niitä, joiden koti- Elinikäistä liikuntaharrastusta pidetään tär- 25876: talouksien tulot olivat pieniä ja jotka olivat ·~, keänä pyrittäessä osteoporoosin ja luunmurtu- 25877: tehneet sellaista työtä, jolla oli merkitystä mien ehkäisyyn. Erityyppisiä elinikäisiä lii- 25878: heidän toimeentulonsa kannalta. Heille päi- kuntakuormituksia vertailtaessa luustovaiku- 25879: värahauudistus merkitsi perusturvan olen- tuksiltaan edullisimmaksi osoittautui ns. isku- 25880: naista heikkenemistä. 8 kuormitus, nopeita liikkeitä, äkillisiä pysäh- 25881: dyksiä ja kiihdytyksiä käsittävä kuormitus- 25882: Etuoksien väärinkäyttö tyyppi, joka on tyypillistä mm. pallopeleille 25883: ja aerobic-harjoittelulle. 12 25884: Kelan etuuksien väärinkäytösten määrää Liikunnan ohella ruokatottumuksilla on 25885: on tutkimuksin seurattu vuodesta 1992. Tuo- keskeinen merkitys eri väestöryhmien tervey- 25886: reimman selvityksen mukaan väärinkäytös- delle. Imeväisikäisistä noin 3 %:lla on maito- 25887: epäilyjen määrä kasvoi vuoteen 1996, mutta allergiaa, jonka on arveltu yleensä paranevan 25888: pieneni tämänjälkeen siten, että vuoden 1998 2-3 vuoden ikään mennessä. Kuitenkin 25889: taso vastasi vuoden 1995 tasoa. Vuosien 1996 laboratoriomittausten perusteella maitoyli- 25890: ja 1997 poikkeuksellisen suuri väärinkäytös- herkkyys näyttää olevan aikuisiässä suunnil- 25891: epäilyjen määrä johtui pääasiassa Kelalle leen yhtä yleistä kuin varhaislapsuudessa. 13 25892: vuosina 1993-1995 siirretyissä kotihoidon Runsas suolan saanti, huono fyysinen kun- 25893: tuessa ja asumistuessa ilmitulleista väärin- to ja aleksitymia (vaikeus kokea ja ilmaista 25894: käytösepäilyistä. Vuosina 1997 ja 1998 ovat tunteita) olivat tärkeimmät keski-ikäisten 25895: selvästi vähentyneet nimenomaisesti näiden miesten ja naisten kohonnutta verenpainetta 25896: etuuksien väärinkäytösepäilyt. 9 selittävät elintapa- ja psykologiset tekijät. 25897: Kansalaiset näyttävät kaipaavan sosiaali- Masentuneisuudella, tuskaisuudella ja tukah- 25898: '1 25899: 25900: 25901: 25902: 25903: turvaan lisää valvontaa väärinkäytösten eh- dutetulla vihalla ei näyttäisi olevan pitkäai- 25904: käisemiseksi. Peräti 85% suomalaisista kat- kaista verenpainetta kohottavaa vaikutusta. 14 25905: 1 25906: Terveyspalvelut Vuonna 1998 sairausvakuutuksen lääke- 25907: korvaukset olivat 3,36 miljardia markkaa, eli 25908: Avohoidon lääkäripalvelujen käyttö on noin 70 miljoonaa markkaa ja 2,1 % enem- 25909: vuodesta 1987 vuoteen 1996lisääntynyt. Eri- män kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu oli pie- 25910: tyisesti kunnallisella sektorilla lääkärissä- nempi kuin aikaisempina vuosina. Tämä joh- 25911: käynnit henkeä kohti lisääntyivät. Yksityisellä tui pääasiassa vuonna 1998 tehdyistä hinnan- 25912: sektorilla ja työterveyshuollossa kokonais- alennuksista.16 Suomalainen lääkäri kirjoitti 25913: käyttö pysyi ennallaan, mutta käytön väestö- vuonna 1997 keskimäärin 1 300 reseptiä,joi- 25914: ryhmittäinen jakautuminen muuttui. Yksityis- den rahallinen arvo oli 288 000 markkaa. 17 25915: palvelujen käyttö väheni pääkaupunkiseudul- Summa nousi vuodesta 1996 vähän alle 25916: la, mutta muualla maassa joko hieman lisään- 20 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärit kir- 25917: tyi tai pysyi ennallaan. Työterveyslääkärissä- joittivat puolet avohoidon resepteistä, ja nii- 25918: käyntien määrä työikäistä kohti oli selvästi den keskimääräinen arvo oli 197 markkaa. 25919: vähentynyt nuorten aikuisten (15-24-vuotiai- Esimerkiksi psykiatreilla vastaava summa oli 25920: den) keskuudessa. 248 markkaaja sisätautien erikoislääkäreillä 25921: Myös aikuisten (yli 15-vuotiaiden) ham- oli 350 markkaa. 25922: mashuoltopalvelujen käyttö lisääntyi tarkas- Avohoidossa määrätään eniten antibioot- 25923: telujaksolla. Käyttäjien määrä kasvoi, vaik- teja, joita sai vuoden 1997 aikana noin joka 25924: ka käyntikerrat asiakasta kohti säilyivät en- kolmas suomalainen. Muita yleisimmin mää- 25925: nallaan. Asiakkaat saivat lähes yhtä paljon rättyjä lääkeryhmiä ovat tulehduskipulääk- 25926: hoitoa kuin aikaisemminkin, mutta hoitoa keet sekä verenkiertoelinsairauksien lääkkeet, 25927: saaneita oli enemmän. Sekä julkisten että joihin sairausvakuutukselta kuluu selvästi 25928: yksityisten palvelujen käyttö lisääntyi 45-74- eniten rahaa. Käyttäjämääriltään nopeimmin 25929: vuotiailla. Sitä vastoin nuoremmissa (25--44) kasvavia lääkeryhmiä ovat viime vuosina ol- 25930: ikäryhmissä käyttö väheni yksityisellä mutta leet kolesterolilääkkeet ja depressiolääk- 25931: kasvoi julkisella sektorilla. keet.18 25932: Fysikaalisessa hoidossa kävijöitä oli vuon- Lääkehoidon laadun parantamiseksi vuon- 25933: na 1996 vähemmän kuin vuonna 1987. Sen na 1998 käynnistyneen rationaalista lääke- 25934: sijaan kansanparantajalla, kiropraktikolla tai hoitoa edistävän Rohto-ohjelman alkajaisik- 25935: naprapaatilla kävijöitä oli enemmän. Muutok- si tehdyssä kyselyssä lääkärit nimesivät eni- 25936: set ovat olleet lähes samankaltaisia kaikissa ten askarruttaviksi ongelmiksi lääkkeiden 25937: väestöryhmissä. yhteis- ja haittavaikutukset, vanhusten moni- 25938: Yksityiset vapaaehtoiset eläke- ja sairausva- lääkityksen, lääkehoidon suuret kustannuk- 25939: kuutukset eivät ole vielä kovin yleisiä Suomes- set sekä muut hoitomyöntyvyyttä vaaranta- 25940: sa. Eläkevakuutuksia oli 7 o/o:lla täysi-ikäisistä vat seikat. 19 25941: 1990-luvulla työssä olleista suomalaisista ja 25942: sairausvakuutuksia 12 o/o:lla väestöstä. Eläke- 25943: vakuutus oli harvinaisempi nuorten alle 30- 25944: vuotiaiden kuin vanhemman väestön keskuu- 25945: dessa. Yksityinen sairausvakuutus kattoi ensi- 25946: sijaisesti lapset (n. 32% 0-14-vuotiaista) ja 25947: nuoret aikuiset (15% 15-24-vuotiaista). 15 25948: 25949: 57 25950: 8 25951: Kelan palvelut ja toiminta 1 Maljanen T, Niemelä H. Väliraportti vuoden 1996 25952: sairauspäivärahauudistuksesta. Helsinki: Kansaneläke- 25953: laitos, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 711999. 25954: Kela-barometrin vuoden 1998 asiakasky- 9 25955: Tuomikoski H. Väärinkäytökset Kelan etuuksissa. 1998. 25956: selyn tulosten mukaan Kelan toimistoissa 25957: 10 25958: Marski J. Sosiaaliturvan väärinkäyttö ja kansalaismielipide. 25959: asioivista vastaajista 77 % koki tulleensa Helsinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan 25960: kohdelluksi viimeisirnrnällä asiointikerralla selosteita 6/1998. 25961: erittäin ystävällisesti ja viidennes (20%) mel- 11 25962: Herrala J, Puolijoki H, Liippo K, Raitio M, Impivaara 0, 25963: ko ystävällisesti. Kyselyyn vastanneista yli Tala E. Clodronate is effective in preventing corticosteroid- 25964: induced bone loss among astbmatic patients. Bone 1998; 22: 25965: puolet (56%) arvioi Kelan henkilökunnan 577-582. 25966: hoitavan tehtävänsä paremmin verrattuna 25967: 12 25968: Impivaara 0, Räty H, Kujala U, Alanen E, Videman T, Sama 25969: kunnan tai valtion virastojen henkilökuntaan. S. Bone mineral density in former elite male athletes with 25970: Oman paikkakunnan palveluista Kelan toi- different lifetime pattems of physicalloading. 25971: Käsikiljoitus 1998. 25972: misto sai keskimäärin parhaan kouluarvosa- 25973: nan (8,4). Useimmin Kelan asiakaspalvelun 13 25974: Pelto L, Impivaara 0, Salminen S, Poussa T, Seppänen R, 25975: Lilius E-M. Milk hypersensitivity in young adults. 25976: puutteena pidettiin etuuksien ja korvausten Käsikiljoitus 1998. 25977: riittämättömyyttä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä 25978: 14 25979: Jula A, Salminen JK, Saarijärvi S. Alexithymia, a facet of 25980: palvelujen saatavuuteen. Peräti 81 %vastaa- essential hypertension. Hypertension 1999. (painossa.) 25981: jista katsoi, ettei asiointi toimistoon ollut vai- 15 25982: Arinen S, Häkkinen U, Klaukka T, Klavus J, Lehtonen R, 25983: keaa matkojen, kulkuyhteyksien tai aukiolo- Aro S. Suomalaisten terveys ja terveyspalvelujen käyttö. 25984: aikojen perusteella. Suhteellisen tyytyväisiä Terveydenhuollon väestötutkimuksen 1995/96 päätulokset ja 25985: muutokset vuodesta 1987. Helsinki: Stakesja 25986: oltiin myös tiedonsaantiin toimistoista, sillä Kansaneläkelaitos, SVT Terveys 1998:5. 25987: 65 %vastanneista ei ollut kokenut siinä puut- 16 25988: Klaukka T, Rajaniemi S. Hintojen alennukset hidastivat 25989: teita. lääkekorvausten kasvua. TABU 111999. 25990: 25991: 17 25992: Klaukka T, Martikainen J, Koivisto P, Rajaniemi S. Lääkärien 25993: 1 25994: Marski J, Mäensivu V. Hyvinvoinnin muutossuuntia 1998. lääkemääräykset vuonna 1997. Suom Lääkäri! 1998; 25995: Helsinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan kat- 53: 2063-2065. 25996: sauksia 30, 1998. 25997: 18 25998: 2 25999: Martikainen J, Nenonen E. Lääkevuosi 1997. Julkaisussa: 26000: Rajavaara M. Yhteenveto ja johtopäätökset. Julkaisussa: 26001: Suomen Lääketilasto 1997. Helsinki: Lääkelaitos ja Kansan- 26002: Rajavaara M, toim. Työtä, eläkettä vai työttömyyttä? Hel- 26003: eläkelaitos, 1998: 14-17. 26004: sinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutki- 26005: muksia 37, 1998: 261-272. 19 26006: Helin A, Hoppu K, Klaukka T. Lääkehoidon ongelmia lääkärin 26007: 3 26008: Lind J. Ik:ääntyneiden pitkäaikaistyöttömien terveys, työkyky näkökulmasta. Suom Lääkäri! 1998; 53: 4235-4240. 26009: ja palvelutarpeet Julkaisussa: Rajavaara M, toim. Työtä, 26010: eläkettä vai työttömyyttä? Helsinki: Kansaneläkelaitos, So- 26011: siaali- ja terveysturvan tutkimuksia 3, 1998: 155-190. 26012: 4 26013: Takala P, Klaukka T. "Elämä pyörii tilistä tiliin". Sosiaali- 26014: turvan leikkausten vaikutus lapsiperheiden hyvinvointiin. 26015: Sosiaalivakuutus 1998: 36 (6): 31-33. 26016: 5 26017: Ruotsalainen P. Sosiaaliturvaetuudet toimeentuloerojen 26018: tasaajina 1990-luvun Iama-Suomessa. Käsikirjoitus 1998. 26019: 6 Haapola 1. Toimeentuloasiakkuuden kesto 1990-luvun 26020: alkupuolella. Käsikirjoitus 1999. 26021: 7 26022: Ruotsalainen P. Ongelmana opintolaina. Rekisteriselvitys. 26023: Käsikirjoitus 1998. 26024: 26025: 26026: 26027: 26028: 58 26029: K 6/1999vp 26030: 26031: 26032: 26033: 26034: TILINTARKASTUSKERTOMUS 26035: 26036: 26037: 26038: 26039: Eduskunnalle 26040: 26041: Eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla olemme tarkastaneet Eduskun- 26042: nan tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.1998. Tilinpäätös sisältää 26043: tilinpäätöslaskelmat, toimintakertomuksen sekä tiliohjesäännön 48 §:ssä määritellyt liitteet. Suoritta- 26044: mamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 26045: Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen 26046: laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea- 26047: miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty 26048: kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. 26049: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista 26050: koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa tiliohjesäännön määrittelemällä 26051: tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole 26052: huomauttamista eduskunnan vuoden 1998 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. 26053: 26054: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1999 26055: 26056: pj. Matti Saarinen /sd Kalevi Lamminen /kok 26057: Aulis Ranta-Muotio /kesk Eero Suomela, KHT 26058: 26059: 26060: 26061: 26062: 290175 26063: ISSN 0782-9248 26064: 26065: OY EDITA AB, HELSINKI1999 26066: K7/1999vp 26067: 26068: 26069: 26070: 26071: Eduskunnan 26072: kirjaston kertomus 26073: vuodelta 1998 26074: 26075: 26076: 26077: 26078: ! 26079: Helsinki 1999 26080: ISSN 0437-2328 26081: OY EDITA AB, HELSINKI1999 26082: Eduskunnalle 26083: Eduskunnan kirjastosta joulukuun 28 tomuksen Eduskunnan kirjaston hoidosta ja 26084: päivänä 1984 annetun lain 5 §:n mukaisesti toiminnasta vuonna 1998. Kertomuksen on 26085: Eduskunnan kirjaston hallitus kun- laatinut ylikirjastonhoitaja Tuula H. Laak- 26086: nioittavasti antaa eduskunnalle oheisen ker- sovirta. 26087: 26088: Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1999 26089: 26090: 26091: Eduskunnan kirjaston hallituksen puolesta: 26092: 26093: 26094: Kaarina Dromberg 26095: kirjaston hallituksen puheenjohtaja 26096: 26097: 26098: 26099: 26100: Tuula H. Laaksovirta 26101: ylikirjastonhoitaja 26102: 26103: 26104: 26105: 26106: 290181 26107: 1 26108: 1 26109: 1 26110: 1 26111: 1 26112: 1 26113: 1 26114: 1 26115: 1 26116: 1 26117: 1 26118: 1 26119: 1 26120: 1 26121: 1 26122: 1 26123: 1 26124: 1 26125: 1 26126: 1 26127: 1 26128: 1 26129: 1 26130: 1 26131: 1 26132: 1 26133: Sisältö 26134: 1 Kirjaston hallitus ......................... . 7 5 Eduskunnan arkisto ... .. .. . ... ... .. ... . . . 15 26135: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus 6 Näyttelyt....................................... 17 26136: toimintaan ................................... . 8 7 Henkilöstö .. ... .. .... . ... .. ... .. .... .. ... .. . .. 17 26137: 3 Palvelut ........................................ . 10 Liite 1. Julkaisut................................ 19 26138: 4 Kokoelmatyö ............................... . 13 Liite 2. Henkilökunta 31.12.1998 ....... 20 26139: 7 26140: 26141: 26142: 26143: 26144: 1 Kirjaston hallitus 26145: Kirjaston hallituksen kokoonpano vuonna 1998 26146: 26147: Jäsenet: Varajäsenet: 26148: 26149: Dromberg, Kaarina, markkinointisihtee- Rauramo, Anssi, liikunnanopettaja, kan- 26150: ri, kansanedustaja, hallituksen puheenjoh- sanedustaja, 1.1.-9.9.1998 26151: taja Tulonen, Irja, sairaanhoitaja, kansan- 26152: edustaja, 9.9.-31.12.1998 26153: Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kan- Vartiainen, Helena, pääluottamusmies, 26154: sanedustaja, hallituksen varapuheenjohtaja kansanedustaja 26155: Hyssälä, Liisa, HLT, VTM, kansanedus- Löv, Pehr, LL, kansanedustaja 26156: taja 26157: Veteläinen, Maija-Liisa, lehtori, kansan- Takkula, Hannu, KM, kansanedustaja 26158: .edustaja 26159: Prusti, Riitta, kansanedustaja Puhjo, Veijo, erikoislääkäri, kansanedus- 26160: taja 26161: Tyynilä, Markku, OTT, lainsäädäntöneu- Niskanen, Asta, OTK, vanhempi hallitus- 26162: vos, valtionhallinto sihteeri 26163: Hannikainen, Lauri, OTT, dosentti, oi- Saarenpää, Ahti, OTT, professori 26164: keustiede 26165: Eskelinen, Anne, YTT, professori, Käkönen, Jyrki, VTT, dosentti 26166: valtiotieteet 26167: Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM, vanhempi Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, informaa- 26168: kirjastonhoitaja, kirjaston henkilökunnan tikko, toimistosihteeri, 1.1.-16.1.1998 26169: edustaja, 1.1.-16.1.1998 Latvus, Marjatta, FM, vanhempi kirjas- 26170: Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, informaa- tonhoitaja, 16.1.-31.12.1998 26171: tikko, toimistosihteeri, kirjaston henkilö- 26172: kunnan edustaja, 16.1.-31.12.1998 26173: Hallitus on kokoontunut vuoden aikana 26174: seitsemän kertaa: 18.2.1998, 25.3.1998, 26175: 13.5.1998, 10.6.1998, 14.10.1998, 18.11.1998 26176: ja 16.12.1998. 26177: 8 26178: 26179: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toimintaan 26180: Yhteiskunnassa menossa oleva nopea tie- rittamisen. Henkilökunnasta 87 %on muka- 26181: donhallinnan muutos heijastuu hyvin sel- na urakassa. Atk-ajokorttiin tarvitaan seit- 26182: keästi Eduskunnan kirjaston palvelujen ky- semän osakokeen hyväksytty suoritus, joten 26183: syntään. Perinteisen paperimuotoisen tie- työmäärä on suuri. Kirjastossa on koulutet- 26184: dontarjonnan rinnalle noussut elektroninen tu omat atk-tukihenkilöt, jotka antavat jat- 26185: tiedonvälitys edellyttää erilaisia työtapoja ja kuvasti myös henkilökohtaista opastusta 26186: uusia tiedonhaun taitoja. Viimeisten kolmen henkilökunnalle. Atk -ajokorttikoulutuk- 26187: vuoden ajan on tiedonhallinnan koulutuk- seen käytettiin puolet kirjaston vuoden 1998 26188: sen kysyntäjatkuvasti kasvanut ja ollut suu- koulutusrahasta. Sen lisäksi henkilökunta 26189: rempi kuin mihin kirjasto on pystynyt vas- on tehnyt välttämättömän "ajoharjoittelun" 26190: taamaan. Kirjaston antamaan tiedonhallin- vapaa-aikanaan. 26191: nan koulutukseen osallistui 1 696 henkeä ja Kehysorganisaation palvelutarve ja anne- 26192: koulutustunteja tehtiin n. 150. Määrät ku- tut palvelut ovat kasvaneet viimeisten viiden 26193: vastavat kuitenkin vain osaa muuttuneesta vuoden ajan joka suhteessa. Aineiston li- 26194: tilanteesta. Annettavan koulutuksen sisältö sääntyvä tarve on ilmeinen. Tämä koskee 26195: ja taso on myös muuttunut. Tarvitaan yhä sekä paperimuotoista että elektronista ai- 26196: enemmän atk-pohjaista, sisältöihin kohdis- neistoa. Kehysorganisaation lainaus kasvoi 26197: tuvaa tiedonhallinnan koulutusta ja kurs- vuonna 1998 kaikkien asiakasryhmien osal- 26198: seja. Myös päivittäisessä tietopalvelutyössä ta huomattavasti. Kansanedustajat lainasi- 26199: annetaan asiakkaille yhä enenevästi puheli- vat aineistoa puolet enemmän kuin edellis- 26200: mitse tai henkilökohtaisesti koneen ääressä vuonna. Virkamiehet ja kansanedustajien 26201: neuvoen opastusta mm. valtiopäiväasiakir- avustajat lainasivat kaksi kertaa enemmän 26202: jojen verkkokäytöstä. kuin vuonna 1997. Samaan aikaan kehysor- 26203: Eduskunnan kirjastolle tämä on ollut ganisaatiolle ostettavan aineiston määrä 26204: haaste, johon on pyritty vastaamaan monin kasvoi 51%. 26205: tavoin. On kehitetty ja kehitteillä uusia tie- Myös kaukopalvelussa näkyy sama ke- 26206: donhallinnan koulutustapoja. Yhdessä Vai- hysorganisaation voimakkaasti lisäänty- 26207: tipan (valtioneuvoston tietopalvelujen) nyt aineistotarve. Lähes kahdeksan kirjas- 26208: kanssa on aloitettu kouluttajakoulutus, ton hankkimaa kaukolainaa kymmenestä 26209: jotta henkilökunnan ammattitaidossa saa- tarvitaan eduskuntatyöhön. 26210: daan vahvistettua tätä uutta vaativaa osiota. Myös elektronisessa muodossa olevan ai- 26211: Asiakkaille on suunnitteilla ja työn alla verk- neiston tarjontaa on jatkuvasti lisätty. Ver- 26212: kokoulutuksen aloittaminen, joka mahdol- kon välityksellä on saatavanajo monipuoli- 26213: listaisi itseopiskelun verkon välityksellä. sesti aineistoa, mutta lisätarve on ilmeinen. 26214: Koska kysyntä ylittää nykyisellään selkeästi Tämä kaikki viitannee eduskunnan työn yhä 26215: tarjonnan, kirjasto käynnisti kokonaisval- selkeämpään tietointensiivisyyteen. 26216: taisen koulutusstrategian luonnin. Sen on Kirjasto on osaamisessaan ja kehitystoi- 26217: määrä olla valmis vuonna 1999. minnassaan panostanut paljon elektronisten 26218: Koko henkilökunnan osalta on vahvistet- aineistojen hallintaan ja verkkotyöskente- 26219: tu atk-taitoja. Kirjaston henkilökunta lähti lyyn. Näin siitäkin huolimatta, että puutteel- 26220: vastaamaan ammattitaitojen uudistamis- linen atk-teknologia jarruttaa tai estää to- 26221: vaateeseen aloittamalla atk-ajokortin suo- teutukset. 26222: 9 26223: 26224: Hyväkokoelmaeiolevälttämättäkasvava kana monissa valtakunnallisissa kehittämis- 26225: kokoelma. Hyvän kokoelman laatu on moni- hankkeissa. Juuri nyt eletään arkistoalalla 26226: syinen kysymys ja vaatii pitkäjänteisyyttä voimakasta elektronisten aineistojen tulon 26227: nitteisyyttä. Kuluneen vuoden aikana hyvää aikaa. Yhä selvemmin voidaan erottaa käyt- 26228: kokoelmaa tarkasteltiin kolmesta lähtökoh- tö ja säilytys toisistaan ja tehdä ne jopa aivan 26229: dasta. eri metodeilla. Paperi on edelleen varma ja 26230: Ensinnäkin kehysorganisaation tarpeista hyvä arkistoaineiston säilytystapa, mutta 26231: lähtien tarkasteltuna akuutti, ohimenevä, elektroninen muoto on erinomainen arkisto- 26232: mutta käyttöhetkellä ensiarvoisen tärkeä ai- jen käyttömuoto. Arkistojen käyttöaineis- 26233: neistoon hankittava viivytyksettä "on de- ton tulo verkkoihin on johtanut arkistojen 26234: mand" -periaatteella eduskuntatyöhön. Tä- renessanssiin koko maassa. Eduskunnan ar- 26235: män toiminnan kehittämisen onnistumisesta kiston kehittämistyö on vahvasti mukana 26236: kertovat kasvaneet toimintaluvut ja asiak- valtakunnallisissa hankkeissa ja se on omal- 26237: kaiden ilmeinen tyytyväisyys. ta osaltaan tuomassa kansakunnan poliitti- 26238: Toiseksi kehitettiin itsepalvelukokoelman sen muistin kaikkien ulottuville. Julkisuusla- 26239: perusteita luomalla konkreettinen itsepalve- kiin ollaan itse asiassa hyvin valmistautunei- 26240: lukokoelma ja rakentamalla verkkopalvelu- ta. Tekstin lisäksi poliittinen historia tallen- 26241: ja kuten Elki-linkkitiedosto. tuu käyttöön myös äänenäja kuvana. Tällä- 26242: Kolmanneksi tarkasteltiin kokoelmien kin alueella voidaan säilytykseen ja käyt- 26243: laatua poistettavan aineiston osalta. Karsin- töön soveltaa eri tapoja, jolloin saadaan ar- 26244: taa harjoitetaan jo otetun aineiston poista- kistoaineiston käyttö helpoksi ja mukavaksi 26245: misena, mutta ennen kaikkea otettavan uu- asiakkaalle. 26246: den aineiston huolellisena puntarointina. Kirjaston toimintaa on kehitetty monin 26247: Jos kokoelmaan otetaan ei-relevanttia ai- tavoin. Periaatteena on ollut "keskitetty tuo- 26248: neistoa, vaikka vain "varmuuden varalta", tanto ja hajautettu palvelu". Kaikki palvelu- 26249: tehdään asiakkaille karhunpalvelus. Otetta- kokonaisuudet ovat käyneet läpi oman 26250: va aineisto on käsiteltävä ja saatettava käyt- työnsä eri vaiheita karsien ja muuttaen työ- 26251: tökuntoon. Se on varastaitava vuodesta toi- tapoja. Kun kaikki työ tehdään atk-laitteita 26252: seen ja tiedot on konvertoitava aina uudel- käyttäen, on vuonna 1998 erityisesti tehty 26253: leen ja uudelleen. Voikin sanoa, että virhe itsearviointeja työssä tavoitteena mahdolli- 26254: valinnassa kymmenkertaistuu virheenä toi- simman yksinkertainen, selkeä ja atk-laittei- 26255: minnassa. Tämä pätee niin maksullisen kuin ta hyödyntävä toiminta. Tämä on tuonut 26256: maksutta saatavaankin aineistoon. Maksut- mukanaan työn uudelleenjäsennykset ja sa- 26257: ta saatavaa aineistoa otetaan helposti, koska malla henkilökunnan itsenäisyyden ja itse- 26258: näennäisesti se ei maksa mitään. Todellisuu- ohjautuvuuden lisääntymisen. Kaikessa pal- 26259: dessa käsittelyn ja toiminnan kulut ovat kai- velussa on jouduttu palvelun käsite jäsentä- 26260: kessa aineistotyössä moninkertaiset hankin- mään uudelleen. Palvelu tapahtuu hajaute- 26261: takuluihin verraten. Maksuttarnasta aineis- tusti kaikista työhuoneista. Vaikka kirjas- 26262: tosta tulee kirjaston käsittelyprosesseissa tolla on edelleen yleisöpalvelupisteet ja auki- 26263: loppujen lopuksi hyvin kallista aineistoa. oloajat, on kirjasto samalla monin tavoin 26264: Juuri tähän seikkaan vuonna 1998 kiinnitet- avoinna 24 tuntia vuorokaudessa ja jokai- 26265: tiin erityishuomioita ns. vapaakappaleai- sessa palvelukokonaisuudessa tehdään asia- 26266: neistojen tiukennetun valinnan osalta. kaspalvelua. Omakirjastonhoitajatoiminta 26267: Eduskunnan arkistopalvelu on ollut mu- tapahtuu mistä tahansa joko työhuoneisiin 26268: 26269: 2 290181 26270: 10 26271: 26272: palvellen tai puhelimessa tietopalvelua an- monivuotisen hallinnollisen uudistamisen 26273: taen. Palvelujen hajauttaminen on selvästi viimeisenä vaiheena nimikkeet, jotka muu- 26274: lisännyt tyytyväisyyttä kirjaston toimin- tettiin vastaamaan nykyistä työtä. 26275: taan. Tähän kokonaisuuteen liittyi kirjaston 26276: 26277: 26278: 26279: 3 Palvelut 26280: Lainaus ...................................................... . 65 620 kpl, joista 26281: kopioina ................................................. . 4 755 kpl 26282: Tiedonhaut ................................................ . 6 043 kpl, joista 26283: eduskunnalle ......................................... . 1 668 kpl, joista 26284: EU-tiedonhakuja .................................. . 651 kpl 26285: Tiedonhallinnan koulutus ......................... . 1 696 henkilölle, josta 26286: ED-koulutusta ...................................... . 545 henkilölle 26287: Aukiolotunteja ......................................... . 2 618 tuntia 26288: 26289: 26290: Viiden viimeisen vuoden ajan lainaus on käyttö kasvoi hieman. Trendi oli sama kuin 26291: ollut yli 60 000 kappaletta vuodessa, vaih- edellisenä vuonna. 26292: dellen 5-7 %ylös ja alas. Kansanedustajien Tiedonhakujen määrä laski 20 %. Lasku 26293: lainaus lisääntyi puolella ja virkamiesten ja selittyy osittain siitä, että atk-pohjaisten toi- 26294: kansanedustajien avustajien lainaus kaksin- meksiantojen määrä laskee maksuUoman 26295: kertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Internet-tarjonnan lisääntyessä. Laskuun 26296: Myös tutkijoiden ja opiskelijoiden kirjaston- saattaa vaikuttaa myös se, että kirjasto oli 26297: 26298: 26299: Lainat 1994-1998 26300: 26301: 26302: 26303: 26304: ' 26305: 1998 65620 26306: 1 1 26307: 26308: 26309: 1997 60420 26310: 1 1 26311: ·;;; 26312: 26313: 26314: 26315: 26316: ' 26317: g 1996 67976 26318: > 26319: 1 1 26320: 26321: 26322: 1995 60570 26323: 1 1 26324: 26325: 26326: 1994 62748 26327: 1 1 26328: 56000 58000 60000 62000 64000 66000 68000 26329: lainoja 26330: 11 26331: 26332: Tiedonhaut 1994-1998 26333: 26334: 8000 26335: 26336: 7000 26337: 26338: 6000 26339: 26340: 0c 5000 26341: c 26342: «<I 26343: ~Cl) 4000 26344: E 26345: g 3000 26346: 26347: 2000 26348: 26349: 1000 26350: 26351: 0 26352: 1994 1995 1996 1997 1998 26353: vuosi 26354: luvut pylväiden sisällä =tiedonhaut edustajille ja virkamiehille 26355: 26356: 26357: 26358: 26359: Tiedonhallinnan koulutus 1994-1998 26360: 26361: 1800 26362: 1600 26363: 26364: 1400 26365: 1200 26366: :CII 26367: :2 1000 26368: :i 26369: cCl) 800 26370: J:. 26371: 26372: 600 26373: 400 26374: 26375: 200 26376: 0 26377: 1994 1995 1996 1997 1998 26378: vuosi 26379: 12 26380: 26381: korjausten vuoksi kesällä suljettuna kuusi Eduskunnan kirjasto osallistui Tieto'98 - 26382: viikkoa. messuille Helsingin Wanhassa Satamassa. 26383: Kirjaston itsepalvelukokoelman luomi- Neuvonta- ja arkistopalvelu järjesti yhdessä 26384: nen käynnistyi. Itsepalvelukerrokseen tulee tietopalvelun kanssa messuosaston. Osasto 26385: kirjakokoelma, josta asiakkaat voivat itse ja järjestetyt tietoiskut herättivät kävijöiden 26386: poimia tarvitsemansa kirjallisuuden ja/tai keskuudessa suurta kiinnostusta ja innostus- 26387: tutustua siihen ennen lainaamista. Kokoel- ta sekä kirjaston palveluja kohtaan että In- 26388: ma järjestetään aihealueittain, jotta sitä olisi ternetin kautta saatavaan tietoon eduskun- 26389: helppo lähestyä. Se koostuu uusimmasta ja tatyöstä ja valtiopäiväasiakirjoista. 26390: kysytyimmästä kirjallisuudesta. Järjestelyllä Vuoden 1997 puolella aloitettua neuvon- 26391: rationalisoidaan myös kirjaston työkäytän- ta- ja arkistopalvelun strategiatyötä jatket- 26392: töjä. tiin ryhmätöinä ja yhteisenä seminaarityös- 26393: Asiakkaille annettava tiedonhallinnan kentelynä. Strategiaa laaditaan henkilökun- 26394: koulutus on kasvanut kolme viimeistä vuot- nan voimin oppivan organisaation ajatusta 26395: ta. Eduskunnan ulkopuolisille asiakkaille noudattaen. 26396: annettavaan koulutukseen sisältyi ED-kou- Kirjaston hallituksen esityksestä käynnis- 26397: lutuksen lisäksi myös eduskuntatiedon ja tettiin Eduskunnan kirjaston koulutusstra- 26398: valtiopäiväasiakirjojen käytön koulutusta tegian suunnittelu, jonka tavoitteeksi asetet- 26399: sekä oikeudellisten tiedonlähteiden koulu- tiin suuntaviivojen luominen kirjaston anta- 26400: tusta. Koulutuksen kohderyhminä ovat ol- malle tiedonhallintakoulutukselle samoin 26401: leet valtionhallinnon virkamiehet, kirjasto- kuin kirjaston henkilökunnan koulutuksel- 26402: ja tietopalvelualan ammattilaiset, oikeus- ja le. Tämän nopeasti laajenevan alueen todet- 26403: valtiotieteiden tutkijat, opiskelijat ja erilaiset tiin tarvitsevan toiminnan kehittämisen eri- 26404: kansalaisryhmät. Pääkaupunkiseudun ja tyishuomion. 26405: Uudenmaan yleisten kirjastojen kirjaston- Henkilökunnan tietoteknistä osaamista 26406: hoitajia koulutettiin hyödyntämään erityi- vahvistettiin atk-koulutuksella. Henkilö- 26407: sesti Internetin välityksellä käytettävissä kunnalla oli mahdollisuus suorittaa työnan- 26408: olevaa virallistietoa ja tietoa eduskunnasta. tajan tukemana atk-ajokorttikoe. Vuoden 26409: Koulutustilaisuudet toimivat samalla myös loppuun mennessä 87 %henkilökunnasta oli 26410: henkilökunnan sisäisenä koulutuksena. ryhtynyt urakkaan ja vuoden 1998 lopussa 26411: Internetissä olevaa Elki-linkkitietokan- jo 23 virkailijalla oli valmis atk-ajokortti. 26412: nan kehitystyötä jatkettiin Eduskunnan kir- Tietopalvelun henkilökunta osallistui EU- 26413: jaston ja Vaitipan (valtioneuvoston tietopal- puheenjohtajuusvalmennuskoulutukseen, 26414: velujen) yhteisenä projektina. Kirjaston jokajärjestettiin yhteistyössä Vaitipan kans- 26415: kannalta pääpaino on tietokannan hyödyn- sa. Kirjaston ED-asiantuntemusta hyödyn- 26416: täminen lainsäädäntötyössä. nettiin koulutuksen suunnittelussa ja anta- 26417: Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa mtsessa. 26418: varten nimettiin omakirjastonhoitaja, joka Kirjasto oli avoinna kertomusvuoden ai- 26419: toimii yhteyshenkilönä oikeusasiamiehen kana 2 618 tuntia. Lattiaremontin ja tilojen 26420: kanslian ja Eduskunnan kirjaston välillä kir- kaapeloinnin vuoksi kirjasto suljettiin ylei- 26421: jasto- ja tietopalveluasioissa. Hän neuvoi ja söltä 29.6.-8.8. väliseksi ajaksi. Eduskun- 26422: ohjasi kanslian kirjaston uudelleenjärjestä- taa kirjasto palveli myös näinä viikkoina. 26423: mtsaswtssa. 26424: 13 26425: 26426: 4 Kokoelmatyö 26427: Kokoelmien kartunta ............................... . 8 944 nid., joista 26428: maksuttomasti saatuja kirjoja .............. .. 3 785 nid. 26429: maksuttomasti saatuja kausijulkaisuja .. . 2 284 nid./vsk 26430: ostettuja kirjoja .................................... .. 1 678 nid. 26431: ostettuja kausijulkaisuja ........................ . 1 197 nid./vsk 26432: Kokoelmat 31.12.1998 .............................. . 613 575 nid. 26433: 16 047 hm 26434: Kirjallisuuden hankintamääräraha .......... .. 2 700 000 mk 26435: 26436: 26437: 26438: 26439: Edellisten vuosien painopisteitä jatkettiin muissa työvaiheissa, kuten luetteloinnissaja 26440: kirjallisuuden valinnassa ja hankinnassa. indeksoinnissa. Säästynyttä työaikaa voitiin 26441: Eurooppa ja Euroopan unioni olivat keskei- käyttää tehokkaammin eduskunnan virka- 26442: set kokoelmatyön aihealueet Samoin kan- miestenja valiokuntien käsikirjastoihin han- 26443: sanedustajien ja valiokuntien työssään tar- kittuun kirjallisuuteen, jonka määrä nousi 26444: vitsema aineisto on ollut etusijalla. 51 %edelliseen vuoteen verrattuna. Käsikir- 26445: Kirjaston kokoelmien kartunta laski n. jastoihin hankitaan aineistoa, joka on jo kir- 26446: 9,6 %. Tämäjohtui ennen kaikkea kotimai- jaston kokoelmissa mutta jota aineiston 26447: sen kirjallisuuden valinnan terävöittämises- luonteen vuoksi tarvitaan myös lähellä käyt- 26448: tä siten, että erityisesti vapaakappaleista ei täjäänsä. 26449: valittu kokoelmiin kirjallisuutta, jonka käy- Maksuttomasti saatujenjulkaisujen mää- 26450: tön arvioitiin olevan vähäistä. Valinnan te- rä oli kuluneena vuonna n. 68 %. Sen rahal- 26451: rävöittäminen kumuloituu työajan ja työ- liseksi arvoksi voidaan arvioida runsaat 26452: prosessien säästönä kirjallisuuden käsittelyn 3 000 000 mk. Kirjasto saa maksuttomasti 26453: 26454: 26455: 26456: Kokoelmien kartunta 1994-1998 26457: 26458: 26459: 26460: ---- 26461: 1050 0 26462: 26463: 900 0 26464: ~ 26465: ~ 26466: 750 0 26467: ~~ ~ -+-ilmaiset 26468: :CII 600 26469: ~ -11-- ostetut 26470: 26471: 26472: 26473: -- 26474: 'C 26475: ·;: 450 0 26476: _._yhteensä 26477: 300 o'l------ 26478: 26479: 150 0 26480: 26481: 0 26482: 1994 1995 1996 1997 1998 26483: vuosi 26484: 14 26485: 26486: Julkaisujen hankinta 1998 26487: (yhteensä 8 944 nid.) 26488: Kausijulkaisut Kirjat (5463 nid.) 26489: (3481 nid./vsk) 61% 26490: 39% 26491: 26492: 26493: 26494: 26495: julkaisuja kotimaisen kirjallisuuden vapaa- la tulevat julkaisut. Ne vapaakappalejulkai- 26496: kappalelain perusteella, kirjaston ulkomai- sut,jotka kirjastoonjoko ostanut tai saanut 26497: silta vaihtokumppaneilta, kansainvälisten muuten kokoelmiinsa ennen vapaakappale- 26498: järjestöjen tallekirjastosopimusten perus- lähetysten saapumista, on toimitettu Joen- 26499: teella sekä lahjoituksina. Ulkomaisia vaihto- suun yliopiston kirjastoon. 26500: suhteita kirjasto on solminut noin 70 kirjas- Kirjaston kokoelmiin valittu ja hankittu 26501: ton ja laitoksen kanssa. Näistä saatava ai- kirjallisuus luetteloitiin ja asiasanoitettiin 26502: neisto käsittää pääasiassa valtiopäiväasia- kirjaston Selma-tietokantaan. Tietokantaan 26503: kirjoja ja säädöskokoelmia sekä muita viral- luetteloitiin lisäksi 739 aikakauslehtiartikke- 26504: lisjulkaisuja. Tallekirjastosopimukset on lia ja noin 1 000 vain bibliografioihin tulevaa 26505: solmittu EU:n, OECD:n, Asian Develop- julkaisua. Kirjaston luettelot ovat kaikkien 26506: ment Bankin ja YK:n sekä sen erityisjärjes- käytettävissä Internetin kautta. Tiedot sisäl- 26507: töjen kanssa. Vuoden 1998 aikana solmittiin tyvät myös tieteellisten kirjastojen Linda- 26508: tallekirjastosopimus ETYJ:n (OSCE) kans- yhteisluettelotietokantaan. Selma-tietokan- 26509: sa. Kansainvälisistä järjestöistä saatava kir- nan laajuus oli vuoden lopussa 312 700 bib- 26510: jallisuus käsittää ensi sijassa järjestöjen vi- liografista tietuetta. 26511: rallista aineistoa. Vanhojen korttiluetteloiden siirtämistä 26512: Suhteet sekä ulkomaisiin vaihtokumppa- tietokantamuotoon jatkettiin. Työn arvioi- 26513: neihin että kansainvälisiin järjestöihin ovat daan valmistuvan kokonaisuudessaan vuo- 26514: toimineet moitteettomasti. Helsingin yli- den 1999 aikana. Kotimaisten virallisjul- 26515: opiston kirjaston vapaakappalepalvelu on kaisujen tietokantaa, Villeä, kartutettiin ja 26516: valinnut kirjaston esittämien toiveiden mu- siitä tuotettiin Valtion virallisjulkaisut 1996 26517: kaan kirjastolle vapaakappalelain perusteel- -luettelo. Virallisjulkaisujen luettelointiyh- 26518: 15 26519: 26520: teistyötä jatkettiin Helsingin yliopiston kir- Edellisvuonna aloitettua kausijulkaisujen 26521: jaston kanssa vuodeksi eteenpäin. Kotimai- arviointia jatkettiin. Kokoelmista poistettiin 26522: sen oikeudellisen kirjallisuuden tietokantaa, noin 300 kotimaista aikakauslehtinimeket- 26523: Jussia, kartutettiin, mutta painettua biblio- tä, yhteensä lähes 6 000 nidosta ja 156 hylly- 26524: grafiaa ei enää tuotettu. Tietokannasta päi- metriä. Poistetut aikakauslehdet olivat van- 26525: vitetään Finlex-tietopankin juridisen kirjal- haa tiedotuslehtityyppistä aineistoa, jonka 26526: lisuuden tietokantaa FBIF. Kirjaston halli- käyttöarvo eduskuntatyön kannalta on vä- 26527: tus päätti, että painettuja bibliografioita ei häistä. Ennen hävittämistä lehtiä tarjottiin 26528: enää tuoteta. Samoin Ville-virallisjulkaisu- vapaakappalekirjastoille, yliopistojen kir- 26529: tietokannan päivittäminen lopetettiin vuo- jastoille, maakuntakirjastoille ja Varastokir- 26530: den 1998lopussa. jastolle, jotka saattoivat täydentää kokoel- 26531: Sidottamisen asemesta aikakauslehtiä ko- miensa puutteita poistettavalla aineistolla. 26532: teloitiin edellisvuosien tapaan. Huonokun- Sidottujen valtiopäiväasiakirjojen varas- 26533: toisia niteitä korvattiin mm. niilläjulkaisuil- tosta jaettiin asiakirjoja kansanedustajille, 26534: la, joita kansanedustajat ja virkamiehet toi- valiokunnille ja eduskunnan virkamiehille 26535: mittivat kirjastoon siivotessaan työhuonei- sekä kirjaston kanssa vaihtosuhteessa olevil- 26536: taan. Ylimääräiset julkaisut lähetettiin Va- le ulkomaisille kirjastoille ja laitoksille. 26537: rastokirjastoon Kuopioon tai Lapin yliopis- Myös tuomioistuimille toimitettiin pyynnös- 26538: ton kirjastoon. tä sidottuja valtiopäiväasiakirjoja. 26539: 26540: 26541: 26542: 5 Eduskunnan arkisto 26543: Arkistolainat ............................................ . 176 käyttökertaa 26544: Kopiotoimitukset yhteensä ....................... . 3 873 kpl, joista 26545: eduskunnalle ......................................... . 3 588 kpl 26546: eduskunnan ulkopuolisille .................... . 285 kpl 26547: Arkistosiirrot ............................................ . 421 yksikköä 26548: Mikrokuvautettu aineisto 26549: tallefilmit ............................................... . 903 korttia 26550: käyttöfilmit ........................................... . 833 II 26551: 26552: 26553: kopiot vaihtokirjastoille ........................ . 3 075 II 26554: 26555: 26556: Arkiston tiedonhaut ................................. . 116 toimeksiantaa 26557: Arkistoon liittyvä neuvonta ja ohjaus ....... . 147 toimenpidettä 26558: 26559: 26560: Arkiston käyttöluvut pysyivät suunnil- jokseenkin ennallaan. Arkistolainoista poi- 26561: leen edellisvuoden tasolla. Suurin osa käyt- keten tietopalvelutoimeksiannot kohdistui- 26562: täjistä tuli eduskunnan ulkopuolelta, ja ky- vat useammin muuhun kuin valiokuntien 26563: sytyintä aineistoa olivat edelleenkin valio- pöytäkirja-aineistoon. Hieman yli puolet tie- 26564: kuntien pöytäkirjat topalvelutoimeksiannoista tuli eduskunnan 26565: Myös tietopalvelutoimeksiantojen ja neu- sisältä. 26566: vontatoimenpiteiden kokonaismäärä pysyi 26567: 16 26568: 26569: Vuonna 1998 eduskunnan keskusarkis- kesken. Yhteistyön avulla pyritään kehittä- 26570: toon luovutettiin poikkeuksellisen paljon mään, koordinoimaan ja yhdenmukaista- 26571: asiakirjoja. Suurin yksittäinen siirto saatiin maan eri osapuolten yhteisiin/samankaltai- 26572: kiinteistötoimistosta, joka luovutti 224 yk- siin tehtäviin liittyvien asiakirjojen ja tietoai- 26573: sikköä eduskunnan kanslian hallinnassa ole- neistojen käsittelyä ja säilyttämistä. 26574: via valtion rakennuksia koskevia asiakirjoja. Eduskunnan arkisto osallistui Kansallis- 26575: Vanhan arkiston järjestämistyötä jatket- arkiston projektiin, jonka tarkoituksena on 26576: tiin. Vuoden aikana saatiinjärjestetyksi vuo- määritellä, automatisoida ja integroida ar- 26577: sien 1913 ja 1914 valtiopäivien asiakirjat, kistonmuodostamissuunnitelma muihin ar- 26578: joten valtiopäiväasiakirjojenjärjestämispro- kistotiedon hallintajärjestelmiin. 26579: jektin ensivaihe (vuosien 1907-1919 valtio- Eduskunnan sisällä on osallistuttu kan- 26580: päivien asiakirjat) on saatu valmiiksi. Lisäk- sainvälisten asiain yksikön asiakirjahallin- 26581: si järjestettiin vuosien 1904-1905 valtiopäi- non kehittämishankkeeseen ja eduskunnan 26582: vien asiakirjat kokonaisuudessaan ja vuo- tiedotustyöryhmän toimeksiannosta asete- 26583: den 1900 valtiopäivien asiakirjat valiokuntia tun valokuvatyöryhmän toimintaan. Vii- 26584: lukuun ottamatta. meksi mainitun työryhmän tavoitteena on 26585: Vuoden lopulla aloitettiin myös kirjaston saada aikaan eduskunnassa tarvittavien ku- 26586: oman arkiston kunnostaminen. Työn yhtey- vien hankintaa, säilyttämistä ja käyttöön- 26587: dessä koottiin yhdeksi arkistosarjaksi ko- asettamista koskeva toimintasuunnitelma- 26588: piot kaikista saatavilla olevista Eduskunnan ehdotus. 26589: kirjaston toimintakertomuksista vuodesta Tukholmassajärjestettiin syyskuun alussa 26590: 1908 lähtien. Sarjasta tuli lähes aukoton, ai- Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA:n) 26591: noastaan vuosien 1919 ja 1926 kertomukset parlamentti- ja puoluearkistonhoitajien ja- 26592: puuttuvat. Kopioidut alkuperäiskertomuk- oston kokous, jonne saapui 44 edustajaa 21 26593: set ovat hajallaan eduskunnan, Eduskunnan maasta. Kokouksen teemana oli parlament- 26594: kirjaston ja valtioneuvoston kanslian asia- tiasiakirjojen ja audiovisuaalisten aineisto- 26595: kirjasarjoissa. jen käytettävyys parlamentti-ja puoluearkis- 26596: Yhteistyö ulkopuolisten sidosryhmien toissa. 26597: kanssa on ollut vilkasta. Valtioneuvoston Kokouksen aihe liittyi läheisesti eduskun- 26598: kanslian, ministeriöiden ja eduskunnan ar- nan arkistossa vireillä olevaan äänitallen- 26599: kistojen yhteistyöelimenä toimiva Vaitipan neprojektiin. Eduskunnan keskusarkistoon 26600: arkistonhoitajien yhteistyöryhmä kokoon- vuonna 1993 luovutettujen täysistuntojen 26601: tui säännöllisesti kerran kuussa käsittele- äänitallenteiden sisällöntarkastus saatiin 26602: mään ajankohtaisia aiheita. Lokakuun ko- kuluneen syksyn aikana suoritetuksi. Kaikki 26603: kouksen yhteydessä työryhmän jäsenet tu- säilyneet täysistuntoihin liittyvät ääninau- 26604: tustuivat eduskunnan arkiston toimintaan ja hat (1950- ja 1970-luvuilta) kuunneltiin ja 26605: kokoelmiin. valittiin niistä painettuja pöytäkirjoja apuna 26606: Arkistonhoitajien yhteistyöryhmän aloit- käyttäen ennalta sovittujen kriteerien mu- 26607: teesta valtiovarainministeriö asetti marras- kaiset otannat. Otannaksi valituista nau- 26608: kuussa valtioneuvoston asiakirjojen säily- hoista tullaan teettämään uudet arkistotal- 26609: tyssuunnitelmahankkeen, jonka tavoitteena lenteet ja käyttö kopiot. 26610: on parantaa valtioneuvoston arkistonmuo- Veteraanikansanedustajien mmstltleto- 26611: dostussuunnitelmien laatimista ja ylläpitoa työtä on tehty edellisvuosien tapaan myön- 26612: yhteistyössä ministeriöiden ja eduskunnan nettyjen kehittämismäärärahojen puitteissa. 26613: 17 26614: 26615: Uutta ääni- ja tekstiarkistoa muodostava Monivaiheisesta työstä on syntynyt huo- 26616: perustyö haastatteluiden tuottamiseksi on mattavasti erillisalan asiantuntemusta, jota 26617: tehty kuten aikaisemminkin hyvässä yhteis- on jaettu asiasta kiinnostuneille. Esim. Hel- 26618: työssä sekä haastateltujen, haastattelijoiden singin kaupunginarkisto on aloittanut kau- 26619: ja litteroijien kesken. punginhallituksen jäsenten järjestelmälliset 26620: Kertyneen aineiston digitoimista varten haastattelut ja hakenut näkemyksiä työs- 26621: on pitkään etsitty teknisesti kestävää säily- tämme omaan työhönsä. Samoin tietoa 26622: tys- ja käyttömuotoa, jotta tämä laaja mate- haastattelujen tekemisen teoriasta ja käytän- 26623: riaali saadaan sekä tutkimus- että eduskun- nöstä sekä tulosten analysoiunista on ker- 26624: takäyttöön. Tavoitteena on lähiaikoina saa- rottu suullisen historian metodiseminaarin 26625: da käyttöön taloudellisesti optimaalinen ja osanottajille Tampereella. 26626: helposti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Kirjaston neuvonta- Ja arkisto- 26627: palvelustrategiahankkeen osana laadittu 26628: Tähän mennessä haastateltu eduskunnan arkiston palvelustrategia val- 26629: 209 veteraaniedustajaa mistui kertomusvuoden alussa. Ensimmäi- 26630: N auhoituksia tähän mennessä nen arkistoa koskeva tietotekniikkaselvitys 26631: 1142 tuntia sisällytettiin Eduskunnan kirjaston tietotek- 26632: LiUeroituja sivuja yhteensä niikkaselvitykseen "Eduskunnan kirjaston 26633: 29 387 sivua tietotekniikka 1970-luvulta vuoteen 2000". 26634: 26635: 26636: 26637: 6 Näyttelyt 26638: Vuoden 1997 syksyllä itsenäisyydenjuhla- tiin 3.4.1998. Näyttelyyn oli kerätty edus- 26639: vuoden kunniaksi avattu näyttely "Valtais- kunnan piirissä työskentelevien kirjanomis- 26640: tuin vapaana" jatkui maaliskuun loppuun tajien merkkejä, joita oli saatu kansanedus- 26641: saakka. Näyttelyssä asiakirjojen, pilapiir- tajilta, virkamiehiltä ja eduskunnan piirissä 26642: rosten, sanomalehti- ja aikakauslehtiartik- toimiviita tiedotusvälineiden edustajilta. 26643: kelien ja valokuvien avulla käsiteltiin kysy- Näyttelyyn oli kerätty myös kirjaston ko- 26644: mystä korkeimman vallan käytöstä Suomes- koelmiin lahjoituksina saatuja omistajan- 26645: sa vuosina 1917-1919. merkillä varustettuja kirjoja. Näyttely kiin- 26646: "Eduskunnan Ex1ibriksiä" -näyttely avat- nosti erityisesti tiedotusvälineitä. 26647: 26648: 26649: 26650: 7 Henkilöstö 26651: Kaikessa päätöksenteossa, mm. virantäy- minen saatiin päätökseen. Kirjastonjohto ja 26652: töissä, on otettu huomioon eduskunnan henkilökunta työstivät hallituksen toivo- 26653: henkilöstöpoliittinen tasa -arvo suunnitelma muksesta runsaan joukon vaihtoehtoisia ni- 26654: (Eduskunnan kanslian julkaisu 211997). mikkeitä. Valitut viisitoista nimikettä ku- 26655: Vuoden 1997 syksyllä käynnistynyt virka- vaavat hyvin nykyistä tietotyötä ja lopputu- 26656: nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen uudista- lokseen ovat kaikki tyytyväisiä. Uudet ni- 26657: 26658: 3 290181 26659: 18 26660: 26661: mikkeet ovat: ylikirjastonhoitaja, johtava Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjas- 26662: tietoasiantuntija, palvelujohtaja, arkisto- tossa työskenteli eripituisina jaksoina 16 26663: päällikkö, tietohallintoasiantuntija, tieto- henkilöä. He hoitivat vakinaisten virkojen 26664: asiantuntija, tutkija, informaatikko, ama- sijaisuuksiaja toimivat määräaikaisissa teh- 26665: nuenssi, osastosihteeri, toimistosihteeri, tie- tävissä yhteensä 10 vuotta 7 kuukautta. Kol- 26666: topalvelusihteeri, tietoverkkoneuvoja, pal- me henkilöä työskenteli tuntipalkkaisesti 26667: veluneuvoja ja palveluavustaja. Kelpoisuus- tiedostonhuoltotehtävissä, kirjastoaineiston 26668: ehtojen tarkistamisen yhteydessä vaatimus- siirroissa ja avustavissa arkistotehtävissä. 26669: taso nousi kautta linjan. Eduskunta hyväk- Puolalainen väitöskirjantekijä Jaroslaw 26670: syi asiaa koskevan ohjesäännön muutoksen Suchoples työskenteli projektisihteerinä 26671: joulukuussa. Esitys uudistamiseen liittyvistä kaksi kuukautta kooten tiedostaa Suomen 26672: virkajärjestelyistä lähetettiin vuoden 1999 ja ulkovaltain suhteista 1 maailmansodan 26673: alussa pidettävään kansliatoimikunnan ko- aikana. 26674: koukseen. Vuosilomia, säästövapaita ja lomaraha- 26675: Kertomusvuoden lopussa kirjastossa oli vapaita pidettiin yhteensä 7 vuotta 10 kuu- 26676: 58 vakinaista virkaa. kautta, mikä on työajasta 13,6 %. Keski- 26677: Vanhemman kirjastonhoitajan virkaan, määrin lomia pidettiin 41 päivää/henkilö. 26678: aihealueena oikeudellinen tietopalvelu, ni- Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1 vuosi 8 26679: mitettiin YTM Heli Koskinen 1.4.1998 lu- kuukautta eli 2,9 % työajasta. 26680: kien. FM, informaatikko Virpi Johansson Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh- 26681: nimitettiin 1. 7.1998 lukien vanhemmaksi teistoimintaan käytettiin 2,8 % työajasta. 26682: kirjastonhoitajaksi, aihealueena ED-tieto- Henkilökunnan täydennyskoulutuk&en pai- 26683: palvelu. Apulaisvirastoavustajaksi nimitet- nopiste oli atk-koulutuksessa. Koulutuskus- 26684: tiin ylioppilas Antti Määttänen 19.3.1998 tannukset olivat 3,2 % kirjaston kokonais- 26685: lukien. budjetista. Atk-ajokorttikoulutuksen osuus 26686: Kirjaston palveluksesta erosivat 1.4.1998 koulutuskustannuksista oli 41 %. Eräänä 26687: lukien toimistosihteeri Riitta Ratilainen, koulutusmuotona on ollut virkailijavaihto 26688: joka nimitettiin tietopalvelusihteeriksi kes- sekä muu työnteko toisessa organisaatiossa. 26689: kuskanslian tietopalveluun, ja vanhempi Yksi virkailija työskenteli Euroopan 26690: kirjastonhoitaja Martti Tanskanen, joka ni- parlamentin kirjastossa Brysselissä koko 26691: mitettiin keskuskanslian tietopalvelun tutki- vuoden. 26692: jaksi. Maija Jussilainen erosi vanhemman Henkilökunta osallistui aktiivisesti alan 26693: kirjastonhoitajan virasta 1.11.1998 lukien kansainvälisiin, pohjoismaisiin ja kotimai- 26694: tultuaan nimitetyksi valtioneuvoston kans- siin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin. 26695: lian projektipäälliköksi. Jari Karosto erosi Luottamustehtäviä oli eduskunnan piirissä 26696: apulaisvirastoavustajan virastaan 26.1.1998 ja kirjastoalan järjestöissä. Useissa alan 26697: lukien opintojen vuoksi. kehittämishankkeissa oli edustus myös 26698: Virkavapaana omasta virasta työskennel- Eduskunnan kirjastosta. Kirjastoalan kou- 26699: tiin tietopalvelutehtävissä mm. eduskunnan lutustilaisuuksissa annettiin opetusta ja 26700: kansliassa, valtioneuvoston kansliassa ja osanistuttiin tilaisuuksien suunnitteluun. 26701: Euroopan parlamentissa Brysselissä. Kirjas- Henkilökunnan yhteisiä kokouksia eri ai- 26702: ton ensimmäinen vuorotteluvapaasopimus hepiireistä oli 10 ja henkilöstölehti Tiimalasi 26703: solmittiin. ilmestyi viisi kertaa. 26704: 19 26705: 26706: Liite 1 26707: 26708: 26709: 26710: 26711: Julkaisut 26712: Eduskunnan kirjasto 1997: Eduskunnan över bibliotekets tidskrifter och tidningar för 26713: kirjasto 125 vuotta. Helsinki, 1998. 17 s. år 1998 1 Eduskunnan kirjasto. Helsinki, 26714: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1998. 53 s. 26715: 1997. Helsinki, 1998. 21 s. Oksa-Pallasvuo, Marja, Eduskunnan kir- 26716: Eduskunnan kirjaston sukututkimusjul- jaston henkilökunta atk-ajo korttia ajamassa 26717: kaisuja 1 toimittajat: Hilppa Haukka ja Pet- II Signum (1998):6, s. 131. 26718: teri Kangas. Helsinki, 1998. 52 s. Presidentillistä kirjallisuutta 1 Eduskun- 26719: EU-tietolähteitä 1 [toim.] Virpi Johans- nan kirjasto. Helsinki, 1998. 51 s. 26720: son. Helsinki, 1998. 43 s. Riksdagsbibliotekets berättelse för 1997. 26721: EU-uutuusluettelo = EU-nyförvärv 1 Helsingfors, 1998. 21 s. 26722: Eduskunnan kirjasto= Riksdagsbiblioteket. Siunala, Riitta, Progress reports: Finland: 26723: Helsinki, 1998. 1-15. the Library ofParliament II Document pub- 26724: Heinimaa, Tapio, Rapport från ett besök i lishing and delivery: proceedings ofthe 21st 26725: Folketingets bibliotek i Köpenhamn II Library Systems Seminar held in Gda~sk on 26726: Nordinfo-nytt 21, 1-2 (1998) s. 24--27. 18-20 June 1997 1 ed. by Jurand B. 26727: Laaksovirta, Tuula H., Bibliotek, arkiv Czermi~ski. Gda~sk, 1998. S. 39--43. 26728: och informationstjänst vid de nordiska par- Tiimalasi : Eduskunnan kirjaston henki- 26729: lamenten. [Käsikirjoitus]. Helsinki, 1998. löstölehti. Helsinki, 1998. 11m. n:ot 1-5. 26730: Laaksovirta, Tuula H., Linjapuhe = Lin- Uusia kirjoja= Nya böcker 1Eduskunnan 26731: jetal1998. Helsinki, 1998. 11 s. kirjasto = Riksdagsbiblioteket. Helsinki, 26732: Laaksovirta, Tuula H., Publie administra- 1998. 1-16. 26733: tion - public knowledge II INSPEL 32, 2 Valtion virallisjulkaisut 1996 1 Eduskun- 26734: (1998). nan kirjasto = Statens officiella publikatio- 26735: Luettelo kirjastoon vuonna 1998 tulevista ner 1996 1 Riksdagsbiblioteket. Helsinki, 26736: aikakaus- ja sanomalehdistä= Förteckning 1998. 285 s. 26737: 20 26738: 26739: Liite 2 26740: 26741: 26742: 26743: 26744: Kirjaston henkilöstö 31.12.1998 26745: 26746: Virka Nimi ja oppiarvo 26747: 26748: Ylikirjastonhoitaja Laaksovirta, Tuula H., YTT, dosentti 26749: Johtava kirjastonhoitaja Nieminen, Inkeri, VTM 26750: " " Puttonen, Kaarina, FM 26751: Kinnunen, Marjaana, VT, YTM 26752: 26753: Kokoelmapalvelu 26754: 26755: V~?hempi kirj,~stonhoitaja Hirsivuori, Jorma, VTM 26756: Hakala, Aune, FM 26757: Latvus, Marjatta, FM 26758: ,ma. Mäkelä, Kaarlo, VTM 26759: , vv. Siunala, Riitta, FM 26760: Toimistosihteeri Auvinen, Saija, merkonomi 26761: ,ma. Clavert, Violette, FM 26762: 'vv. Hartikainen, Jouni 26763: Heinimaa, Tapio, merkonomi 26764: Häkkinen, Merja, merkonomi 26765: 'vv. Kuusniemi, Hannele, merkonomi 26766: Luotonen, Maria-Leena 26767: Palmunen, Airi, HuK 26768: ,ma. Räsänen, Desiree, FM 26769: Salakari, Sirkku-Marja 26770: Tiainen, Aini, merkonomi 26771: Åhlberg, Anneli 26772: 26773: Neuvonta- ja arkistopalvelu 26774: 26775: Vanhempi kirjastonhoitaja Heikkilä, Marjatta, FM 26776: Arkistonhoitaja Sihvonen, Riitta, FM 26777: V~?hempi kirj,~stonhoitaja Lehto-Toivakka, Marketta, YTM 26778: Rantala, Eila, FM 26779: Osastosihteeri Haukka, Hilppa 26780: Kaitaharju, Pirkko, FM 26781: Voutilainen, Heikki 26782: Toimistosihteeri Kajava, Eija 26783: Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, merkonomi 26784: Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi 26785: Kämäri, Lassi, merkonomi 26786: ,ma. Pakarinen, Mirja, OTK 26787: Rajala, Heikki, merkonomi 26788: Salasmaa, Hilkka 26789: 26790: Tietopalvelu 26791: 26792: V~?hempi kirj,~stonhoitaja Turpeinen, Marita, FM 26793: ,ma. Hakala, Kristiina, YTM 26794: Johansson, Virpi, FM 26795: ,ma. Karhula, Päivikki, YTM 26796: Koskinen, Heli, YTM 26797: 21 26798: 26799: 26800: Virka Nimi ja oppiarvo 26801: 26802: Mälkki, Helka, FM 26803: 'vv. Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM 26804: Rönkkö, Maija-Leena, FM 26805: ,ma. Törnwall, Annamari, YTM, sosionomi 26806: 'vv. Vainio, Heli, VTM 26807: Avoin 26808: Osastosihteeri Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK 26809: , vv. Peuhkurinen, Tommi, FM 26810: Toimistosihteeri Erkkilä, Päivi, HuK 26811: Karjalainen, Leena, merkonomi 26812: Vaakanainen, Heikki 26813: 26814: Sisäinen palvelu 26815: 26816: Vanhempi kirjastonhoitaja, ma. Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM 26817: " " Avoin 26818: Kangas, Sinikka, FM 26819: Tutkija Graae, Kristiina, VTM 26820: Osastosihteeri Kytölä, Marjatta, merkonomi 26821: Mattila, Anja 26822: Toimistosihteeri Kauhanen, Anita, merkonomi 26823: Tuhkasaari, Anneli 26824: Virastomestari Syväluoma, Mirja 26825: Virastoavustaja Pöysti, Rauno 26826: A~,ulaisvirastoavustaja Määttänen, Antti 26827: Rinne, Timo 26828: 26829: Sijoittamatta palvelukokonaisuuksiin: 26830: Vanhempi kirjastonhoitaja Avoin 26831: Toimistosihteeri, vv. Huttunen, Marja, HuK 26832: K 8/1999 vp 26833: 26834: 26835: 26836: 26837: HALLITUKSEN KERTOMUS 26838: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 26839: VUONNA1998 26840: 26841: 26842: * 26843: ANNETTU 26844: EDUSKUNNALLE VUODEN 1999 26845: VALTIOPÄIVILLÄ 26846: 26847: 26848: 26849: 26850: HELSINKI 1999 26851: ISSN 0356-3804 26852: OY EDITA AB, HELSINKI1999 26853: EDUSKUNNALLE 26854: Valtiopäiväjärjestyksen 30 § mukaisesti Edus- Eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain hoi- 26855: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtiovarain dosta ja tilinpidosta ovat antaneet aihetta. 26856: hoidosta ja tilasta vuonna 1998. Valtiokonttorinjulkaisema valtion tilinpäätös liit- 26857: Kertomus sisältää myös aiemmin erillisenä jul- teineen vuodelta 1998 on erikseenjaettu Eduskun- 26858: kaistun kertomuksen niistä toimenpiteistä, joihin nan jäsenille. 26859: 26860: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1999 26861: 26862: 26863: Tasavallan Presidentti 26864: 26865: 26866: 26867: MARTTI AHTISAARI 26868: 26869: 26870: 26871: 26872: Ministeri Erkki Tuomioja 26873: 1 26874: 1 26875: 1 26876: 1 26877: 1 26878: 1 26879: 1 26880: 1 26881: 1 26882: 1 26883: 1 26884: 1 26885: 26886: 1 26887: 1 26888: 1 26889: 1 26890: 1 26891: SISÄLLYSLUETTELO 26892: 26893: Sivu Sivu 26894: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka ...... .. 7 3.11. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 26895: 2. Valtiontalous ................................................ .. 11 nonala .................................................... 97 26896: 2.1. Valtion tulot ......................................... .. 11 3 .12. Työministeriön hallinnonala .. .. .. .. .... .... .. 106 26897: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteella 3.13. Ympäristöministeriön hallinnonala ....... 114 26898: kannettavat verot ........................ .. 13 3.14. Valtiontalouden tuloksellisuus ja 26899: 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannetta- tuottavuus.............................................. 121 26900: vat verot ja maksut.. .................... .. 14 4. Tilimuistutuskertomus ...... ............................... 123 26901: 2.1.3. Valmisteverot .............................. .. 14 26902: 2.1.4. Muut verot .................................. .. 15 26903: 2.1.5. Muut tulot .................................... . 16 LIITTEET 26904: 2.2. Valtion menot ........................................ .. 17 26905: 2.2.1. Menot menolajeittain .................. .. 18 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilin- 26906: Kulutusmenot .............................. . 18 päätöksistä vuosilta 1997 ja 1998 .. .. .. .. .. .. .... .. . 133 26907: Siirtomenot .................................. . 18 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1998 .... .. .. 134 26908: Sijoitusmenot .............................. .. 19 3. Veroperusteiden muutokset vuonna 1998 ....... 135 26909: Muut menot ................................ .. 19 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ......... 141 26910: 2.2.2. Menot tehtävien mukaan .............. . 19 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ......... 142 26911: 2.3. Valtiontalouden tasapaino ...................... . 20 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .... 144 26912: 2.4. Valtionvelka ............................................ . 23 7. Valtion talousarviotalouden henkilöstön määrä 145 26913: 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka .. . 24 8. Valtion talousarviotalouden palkkausmenot .... 145 26914: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka .. .. 26 9. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 26915: 3. Hallinnon tuloksellisuus ................................ .. 27 eläkemenot ............................. ...................... 146 26916: 3 .1. Valtioneuvoston kanslia ........................ .. 27 10. Valtion talousarviotalouden virkasuhteinen 26917: 3.2. Ulkoasianministeriön hallinnonala ........ . 30 henkilöstö sijoituspalkkausluokan ja suku- 26918: 3.3. Oikeusministeriön hallinnonala ............ .. 36 puolen mukaan marraskuussa 1998 ........... 146 26919: 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnonala ........ . 44 11. Valtion lainananto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . 14 7 26920: 3.5. Puolustusministeriön hallinnonala ........ .. 53 12. Valtion korkotukilainat .................................. 151 26921: 3.6. Valtiovarainministeriön hallinnonala .... .. 59 13. Valtion takaukset .......................................... 155 26922: 3.7. Opetusministeriön hallinnonala ............ .. 65 14. Valtionvelka ................................................. 157 26923: 3.8. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 15. Valtion käyttöomaisuusarvopaperit .............. 159 26924: nonala ..................................................... . 72 16. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoitus- 26925: 3.9. Liikenneministeriön hallinnonala .......... . 80 laitoksissa ..................................................... 161 26926: 3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 17. Valtion kirjanpidon uudistus 1998 .. .. .. .. .. .. .. .. 162 26927: nonala .................................................. . 89 18. Valtion liiketoiminta 1998 ............................. 164 26928: 26929: 26930: 26931: 26932: Asetebnissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 26933: 26934: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ .. Kukin asetelmien ja taulukeiden luvuista on pyöristetty 26935: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää. 26936: Tietoa ei ole saatu ............................................ .. 26937: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ................... . 26938: Ennakkoarvio .................................................. . * 26939: 7 26940: 26941: 26942: 26943: 26944: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA 26945: 26946: 26947: Vuonna 1998 Suomen kansantalous oli useim- Suunniteltaessa kertomusvuoden talouspolitiik- 26948: missa suhteissa toipunut lamasta ja BKT sekä kaa loppukesällä 1997, valtion talousarvioesityk- 26949: yksityinen kulutus henkeä kohden saavuttivat la- sen yhteydessä, kansainväliset näkymät arvioitiin 26950: maa edeltävän ajan tason. Talouden rakenteet oli- varsin hyviksi, vaikka eräissä keskeisissä Euroo- 26951: vat samalla olennaisesti vahvistuneet. Julkisen pan maissa kasvu vielä kangerteli. Tältä pohjalta, 26952: talouden ylijäämän ohella merkittäviä rakenteel- ja kun suomalaisen teollisuuden kilpailukyky oli 26953: lisia parannuksia olivat mm. vaihtotaseen suuri erittäin hyvä, viennin kasvun odotettiin jatkuvan 26954: ylijäämä ja viennin sekä teollisuustuotannon BKT- vahvana, joskin hieman hidastuvan edellisvuodes- 26955: osuuksien liki kaksinkertaistuminen lamaa välit- ta. Kansainväliset suhdanteet alkoivat Kaakkois- 26956: tömästi edeltäneeseen aikaan verrattuna. Raken- Aasian kriisin mukana kuitenkin heiketä jo lop- 26957: teelliseen vahvistumiseen liittyivät lisäksi kotita- puvuonna 1997, mutta tästä aiheutuva hintojen ja 26958: louksien ja yritysten alentunut velkaantuneisuus korkojen lasku vahvisti sekä Euroopan että USA:n 26959: sekä huomattavasti alentunut korkotaso ja madal- taloustilannetta siinä määrin, että Suomen vien- 26960: tunut inflaatio. Keskeisiä ongelmia myös kerto- nin määrällinen kasvu muodostui jopa suurem- 26961: musvuoden jälkeen ovat suurena jatkuva työttö- maksi kuin, mitä alunperin ennakoitiin. Viennin 26962: myys sekä valtiontalouden sinänsä pieneksi supis- kasvu hidastui kuitenkin merkittävästi vuoden 26963: tunut alijäämäisyys ja suuri velka. 1998loppua kohden, mm. Venäjän talouden krii- 26964: 1. Kansantalouden kehitys 26965: 1997 (TAE98 26966: ennuste) 26967: Miljardia markkaa Määrän muutos, % 26968: BKT ..................................................................... . 686 5,6 5,6 (3,5) 26969: Tuonti .................................................................. . 209 11,4 9,4 (6,3) 26970: Vienti .................................................................. .. 270 14,2 9,6 (5, 1) 26971: Yksityinen kulutus .................................................. . 345 2,9 5,5 (3,3) 26972: Julkinen kulutus .................................................... .. 147 2,9 1,4 (1 ,3) 26973: Yksityiset investoinnit ............................................. .. 107 11,5 11,0 (10,6) 26974: Julkiset investoinnit ............................................... .. 20 12,6 -0,2 (-6,3) 26975: Kotimainen kysyntä ................................................ . 625 5,3 6,0 (3,8) 26976: •l Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 1999. 26977: 26978: 1996 1997 1998b) (TAE98 26979: ennuste 26980: Vaihtotase, miljardia markkaa .................................. .. 23,9 35,6 40,3 (24,1) 26981: Ansiotasoindeksin muutos,% .................................. .. 3,9 2,0 3,7 (3) 26982: Kuluttajahintaindeksin muutos, % .............................. . 0,6 1,2 1,4 (2) 26983: Työttömyysaste, % ................................................ .. 14,6 12,7 11,4 (13,5) 26984: Lyhyet korot (3 kk Helibor), % .................................. .. 3,6 3,2 3,6 (.. ) 26985: Pitkät korot (valtion obligaatiot 5 v), % ........................ . 7,1 6,0 4,8 (.. ) 26986: 26987: Suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 26988: Veroaste .............................................................. . 47,1 46,3 46,2 (47,7) 26989: Julkisyhteisöjen EMU -velka .................................... .. 57,8 54,6 48,9 (57,5) 26990: Valtiontalouden velka .............................................. . 67,3 66,1 61,3 (68,9) 26991: "l Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 1999. 26992: 8 26993: 26994: siytymisen takia, ja vientihintakehitys jäi selvästi sa on edistytty, ja pienetkin lisäansiot ovat työt- 26995: odotettua heikommaksi. tömille entistä kannattavampia; aiemmin työmark- 26996: Myös tuontihinnat alenivat Kaakkois-Aasian kinatukea tai peruspäivärahaa saava työtön ei hyö- 26997: kriisin takia, mikä alensi kotimaisia hintapainei- tynyt lisäansioista ollenkaan. Pienituloisilla yksi- 26998: ta. Työllisyyden paraneminen ja tuloverokeven- näisillä henkilöillä työnteko on nyt sosiaaliturvaa 26999: nykset yhdessä sovittujen palkankorotusten kanssa kannattavampaa jo 2 800 markan kuukausituloil- 27000: johtivat käytettävissä olevien tulojen 4 prosentin la, aiemmin raja oli 4 300 mk. 27001: reaaliseen nousuun. Kun lisäksi korot alenivat, ja Hintakehitys kertomusvuonna jäi alunperin 27002: kotitalouksien luottamusindeksit pysyivät korkei- ennakoitua hitaammaksi. Syksyllä 1997 neuvotel- 27003: na, niin luottojen lisääntynyt käyttö kasvatti sekä tu 2-vuotinen tulosopimus ulottuu vuoden 2000 27004: kulutusta että asuntoinvestointeja. Yksityinen ku- alkuun, ja kustannustasoa nostava vaikutus lähes 27005: lutus kasvoi määrällisesti 5Y2 %, yli 2 prosenttiyk- pysyi kansantalouden tuottavuuskehityksen puit- 27006: sikköä alunperin ennustettua enemmän. Yritysten teissa. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen 27007: investoinneissa painopiste siirtyi kotimarkkinoil- takia tuontihinnat laskivat ja myös asuntojen hin- 27008: le, erityisesti kauppaan teollisuuden investointi- takehitys pysyi suhteellisen maltillisena, vaikka 27009: en kasvun lähes pysähtyessä. Kaikkiaan yksityi- erityisesti alkuvuonna pääkaupunkiseudun asun- 27010: set investoinnit kasvoivat runsaat 10% eli alun- tohinnat kohosivat tuntuvasti. Valtion tuloperus- 27011: perin ennustetulla määrällä. temuutoksista hintatasoa nosti polttoaineverotuk- 27012: Kokonaistuotannon kasvuksi kertomusvuonna sen korotus, toisaalta luottojen leimaveron pois- 27013: muodostui uudistetun kansantalouden tilinpidon tuminen toukokuussa alensi hintatasoa. Ansiota- 27014: ennakkolaskelman mukaan 5,6 %, kun syksyllä soindeksi kohosi kertomusvuonna vuosikeskiar- 27015: 1997 kasvuksi ennustettiin 3,5 %. Ennustevirhe vona 3,7 %ja kuluttajahintaindeksi 1,4 %. 27016: johtui pitkälti kansainvälisten suhdanteiden rajusta Vahvan talouskasvun ja työllisyyden parantu- 27017: muutoksesta, jonka tuloksena vienti kasvoi enna- misen myötä julkiset menot suhteessa kansantuot- 27018: koitua enemmän ja kotimainen ostovoima ja ku- teeseen ovat supistuneet korkeimmalta tasoltaan 27019: lutus odotettua nopeammin. Valtiovarainministe- liki 10 prosenttiyksikköä. Veroasteen muutokset 27020: riön ennustetta tarkistettiin ylöspäin kertomusvuo- ovat sitä vastoin olleet vähäisiä, vaikka yhteisöve- 27021: den alkupuolella, ja kesällä 1998 kasvuksi enna- ron tuotto on kasvanut nopeasti. 27022: koitiin 51;2 %, mikä sittemmin toteutuikin. Verrattu- 27023: na muihin ennustelaitoksiin valtiovarainministe- 27024: riön kertomusvuotta koskevat ennusteet olivat 27025: melko tarkkoja, kuten edellisenäkin vuonna. Kuvio 1. 27026: Työllisyys kehittyi kertomusvuonna ennustetun 27027: suuntaisesti, mutta tarkkaa ennustevertailua vai- 27028: keuttavat tilastomuutokset Tilastokeskus uudisti JULKINEN SEKTORI 27029: toukokuussa 1998 työvoimatutkimustaan, toisen Mrd. mk KANSANTALOUDESSA11 27030: kerran runsaan vuoden aikana, ja uudistetussa ti- 700 27031: lastossa työttömyysaste jäi vanhaa tilastoa alem- ~ 27032: / 27033: ,.. 27034: - 27035: maksi; v. 1997 uuden tilaston mukainen 12,7 pro- 600 27036: B~ ~ 27037: sentin työttömyysaste oli 1,8 prosenttiyksikköä 27038: ~ 27039: alempi kuin vanha työttömyysaste. 27040: Työllisyys kasvoi kertomusvuonna 2,4 %, kun 27041: 500 27042: - 27043: syksyllä 1997 ennustettiin 1Yz prosentin kasvua. 400 27044: ... 27045: Tältä osin ennustevirhe johtuu kokonaistuotannos- 27046: ta. Työttömyysaste-ennustetta korjattiin kertomus- 27047: vuoden hyvän kehityksen nojalla huomattavasti 27048: alaspäin, mutta vuoden loppupuolella työvoiman 27049: 300 27050: 27051: 200 .... 27052: ,.,.,.... 27053: ui~ iset me 27054: 27055: f.-- - ~ ,....- 27056: 27057: v~ ltio r1m eno 27058: 27059: -- 27060: lisääntynyt tarjonta ja hidastunut tuotannon kas- 27061: vu hidastivat työttömyyden alenemista. Keskimää- 100 27062: rin v. 1998 työttömyysaste jäi 11,4 prosenttiin, 27063: 0 27064: joulukuussa se oli 10,2 %. 27065: Talouskasvun ohella työllisyyden parantumi- 89 90 91 92 93 94 95 96 97* 98* 27066: seen on vaikuttanut mm. työttömyys- ja kannus- 27067: ' 1 Kansantalouden tilinpidon mukaan, käyvin hinnoin; 27068: tinloukkujen lieventärninen, jota on tehty hallituk- 27069: ei sisällä rahoitustaloustoimia, mm. pankkitukea, . 27070: sen kannustinloukkutyöryhmän ehdotusten mukai- aravalainoja eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja. 27071: sesti. Erityisesti työttömyysloukkujen purkarnises- 27072: 9 27073: 27074: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 27075: Valtio Kunnat Sosiaalitur- Yhteensä Suhteessa 27076: varahastot kansantuot- 27077: Miljardia markkaa teeseen,% 27078: 27079: 1993 ··················································· -51,6 2,7 13,8 -35,1 - 7,1 27080: 1994 ··················································· -57,1 7,1 19,5 -30,5 -5,8 27081: 1995 ··················································· -52,9 6,9 21,5 -24,6 -4,4 27082: 1996 ··················································· -41,5 4,6 19,2 - 17,7 -3,0 27083: 1997 ··················································· -26,1 - 1,9 17,9 - 10,1 - 1,6 27084: 1998a) ................................................ . - 11,6 -0,2 21,3 9,5 1,4 27085: •l Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 1999. 27086: 27087: 27088: 27089: 27090: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä muuttui kerto- Julkisen sektorin vuoden 1997 alijäämän muut- 27091: musvuonna positiiviseksi, parantuminen laman tuminen v. 1998 yhden prosentin ylijäämäksi suh- 27092: pohjalta vastaa yli 8 prosenttiyksikköä suhteessa teessa kansantuotteeseen osoitti finanssipolitiikan 27093: kansantuotteeseen. Parantuminen näkyy erityisesti jatkuneen tiukkana. Tällä vaikutettiin osaltaan 27094: valtion alijäämän pienenemisenä, kuntien ja sosi- korkotason pysymiseen matalanaja pidettiin yllä 27095: aaliturvarahastojen rahoitusjäämäkehitys on ollut rahoitusmarkkinoiden keveyttä, mikä mahdollisti 27096: valtioon verrattuna tasaista. Julkinen velka (EMU yksityisen kysynnän ja yksityisen tuotantotoimin- 27097: määritelmä) suhteessa kansantuotteeseen laski nan nopean kasvun. Työllisyyden kestävä kasvu 27098: edelleen ja oli kertomusvuoden lopussa 49 %. talouspolitiikan strategiassa nojautuu yksityiseen 27099: Talouspolitiikan tavoitteen mukaista kestävää sektoriin. 27100: ja työllisyyttä edistävää talouskasvua tuettiin ma- Pyrkimys poistaa kasvun ja työllistymisen es- 27101: talalla inflaatiolla ja korkotasolla sekä kääntämällä teitä oli erittäin tärkeä osa talouspolitiikan koko- 27102: julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ale- naisuutta myös kertomusvuonna. Tulopoliittisen 27103: nevaan suuntaan. 2-vuotisen sopimuksen saavuttamiseksi käytettiin 27104: 27105: 27106: Kuvio 2. Kuvio 3. 27107: 27108: JULKISET MENOT 27109: ERÄISSÄ MAISSA 1998 FINANSSIPOUlilKAN 27110: Kysyntä- 27111: % suhteessa bruttokansantuotteeseen KYSYNTÄSYSÄYS 27112: sysäys Korot 27113: 70 JA KORKOKEHITYS 27114: %/BKT % 27115: 8 15 27116: 60 27117: 6 13 27118: 50 27119: 4 11 27120: 40 27121: 2 9 27122: 30 27123: 0 7 27124: 20 -2 5 27125: 27126: 10 -4 3 27127: 90 91 92 93 94 95 96 97 98 27128: 0 li:l"EJllilllll Kysyntäsysäys, veronpalautusoikaistu 27129: Suomi Ruotsi EU-maat OECD- - 3 k k Helibor 27130: Lähde: OECD Economic outlook maat - s v. obligaatiokorko 27131: 10 27132: 27133: 3. EU-maiden julkisen sektorin tasapaino ja velka hyväksi veropolitiikkaa; ansiotuloverotusta keven- 27134: 1998 (Euroopan komissio, maaliskuu 1999) nettiin v. 1998 kaikkiaan 2,3 mrd. mk ja vuotta 27135: Rahoitusjäämä Bruttovelka 1999 koskeva kevennyspäätös oli 3,8 mrd. mk. 27136: Suhteessa BKT:hen Tämän vastapainoksi erityisesti polttoaineverotus- 27137: EMU-kriteeri ... ... ... ... ... ... ... ... .. -3,0 60,0 27138: ta kiristettiin ja menopuolella valtion säästöpää- 27139: Saksa ... ... . .. ... ... .. . ... .. . ...... ... . .. -2,1 61 ,0 tökset v. 1998 vastasivat 2 mrd. markkaa. 27140: Ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2,9 58,5 Suomen talouspolitiikka onnistui kaikkien 27141: Italia ... ... ... ......... ... ... ... ... ... ... .. -2,7 118,7 EMU -kriteerien suhteen erittäin hyvin. Tässä suh- 27142: Iso-Britannia ... ... .. . ... ... ... ... ... . .. 0,6 49,4 teessa eräiden muiden EMU -maiden politiikka 27143: Espanja ......... ...... ... ... ... ... ... ... -1,8 65,6 ja tavoiteasettelu on osoittautunut löysemmäksi 27144: Alankomaat ... ...... ... ... ... ... ... ... . -0,9 67,7 kuin Suomessa. Vakaus- ja kasvusopimuksen mu- 27145: Belgia ... ... ......... ... ... ... ... ...... ... -1,3 117,3 kainenjulkisen talouden tasapaino tai ylijäämä on 27146: Itävalta . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2,1 63,1 useissa maissa vielä saavuttamatta ja julkinen vel- 27147: Ruotsi ... ... ... ... ... ... ... ... ... . .. ... ... 2,0 75,2 ka suhteessa kansantuotteeseen ylittää monessa 27148: Tanska . .. ... ... ... ... ... ... ... ... . .. ... . 0,8 58,1 maassa edelleen 60 prosentin kriteerin, vaikka 27149: Suomi11 ••• •••••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••• ••••• 1,4 48,9 velkaantuneisuus onkin lähes kaikissa maissa ale- 27150: Portugali ... ... ... .. . ... ... ... ... . .. . .. .. -2,3 57,8 nemassa. Inflaatio- ja korkoerot olivat kertomus- 27151: Kreikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2,4 106,5 vuonna kuitenkin enää suhteellisen pienet ja 27152: Irlanti ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... . .. . .. 2,3 52,1 EMU:n kolmas vaihe voitiin aloittaa tavoitellusti 27153: Luxemburg ...... ...... ... ... ... ... ... .. 2,1 6,7 1.1.1999. 27154: 11 Tilastokeskus heinäkuu 1999. 27155: 11 27156: 27157: 27158: 27159: 27160: 2. VALTIONTALOUS 27161: 27162: 2.1. VALTION TULOT 27163: 27164: Hallituksen esitys vuoden 1998 talousarvion Kertomusvuoden aikana tehtiin kaksi lisäbud- 27165: tulojen määräksi ilman nettolainanottoa oli 171 jettia, joissa korotettiin budjetoituja tuloja netto- 27166: mrd. mk. Nettolainanotto mukaan lukien tulojen määräisesti yhteensä 8 418 milj. mk. Ensimmäi- 27167: määrä hallituksen esityksessä oli 186 885 milj. mk. sessä lisäbudjetissa korotettiin tuloarvion sekalais- 27168: Eduskuntakäsittelyssä tuloarvio kasvoi nettomää- ten tulojen määrää 1 090 milj. markalla sekä kor- 27169: räisesti 1 736 milj. mk. Verotulojen ennustetta kotulojenja voiton tuloutusten tuloarviota 20 milj. 27170: korotettiin energiaverotukseen tehdyn muutoksen markalla. Toisessa lisäbudjetissa korotettiin ve- 27171: vuoksi 30 milj. mk ja sekalaisten tulojen arviota rotulojen ennustetta 7 090 milj. mk (lähinnä tulo- 27172: korotettiin 1 706 milj. mk, johtuen lähinnä pää- ja varallisuusveron ja arvonlisäveron tuoton kas- 27173: omasijoitusten takaisinmaksujen tuottoarvioon vun vuoksi), sekalaisten tulojen tuloennustetta 27174: tehdystä korotuksesta. 8 938 milj. mk ja osinkotulojen budjetoitua mää- 27175: 27176: 4. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan 1998 27177: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 27178: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 27179: arvioksi vähennykset 27180: Miljoonaa markkaa 27181: Os. 11 Verot ja veronluontaiset tulot .. . 139 434 139 464 7 090 146 554 148 000 148 000 27182: Os. 12 Sekalaiset tulot .................... . 28 366 30 072 10 028 40 100 39 250 38 648 27183: Os. 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 071 3 071 1 640 4711 5315 4 905 27184: Os. 15 Lainat ................................ . 16 014 16 014 -10 340 5 674 7 110 7 110 27185: Yhteensä ...................................... 186 885 188 621 8 418 197 039 199 675 198 663 27186: 27187: 27188: 5. Valtiontalouden kassatulot 27189: 1996 1997 1998 Muutos 27190: 1998/97 27191: Miljoonaa markkaa % 27192: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........ . 48 359 52 546 59 008 12 27193: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ....... . 44075 47 661 51 852 9 27194: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ............. . 67 4 27195: Valmisteverot .......................................................... . 23 210 24 640 26233 6 27196: Muut verot ja veronluontaiset tulot ................................ . 8 534 9656 11 235 16 27197: Verot ja veronluonteiset tulot .................................. .. 124 246 134 507 148 328 10 27198: 1 27199: Sekalaiset tulot > ...................................................... .. 31 228 31 684 37 203 17 27200: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................................... . 8551 7034 7 960 13 27201: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .............................. . 9894 8 412 10 752 29 27202: Tulot ilman lainanottoa ........................................... .. 173 918 181 637 204 244 12 27203: 27204: Nettolainanotto (+) ................................................... .. 33 845 10 371 5 547 -47 27205: Kassatulot yhteensä ............................................... . 207 763 192 008 209 791 9 27206: 1 27207: > Sisältää valtionyhtiöiden osakkeiden myynnit. 27208: 12 27209: 27210: rää 1 620 milj. mk, minkä lisäksi vähennettiin ar- Kuvio 4. 27211: viota valtion nettolainanotosta 10 340 milj. mk. 27212: Kertomusvuoden budjetoidut tulot yhteensä oli- VALTIONTALOUDEN TULOT 27213: vat siten 197 039 milj. mk. Mrd.mk 12 kuukauden liukuva summa 27214: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tulot 27215: olivat 199 675 milj. mk, joten tilinpäätös poikke- 220 27216: si budjetoiduista tuloista 2 636 milj. mk. Osa bud- 200 27217: jettiarvion ja tilinpäätöksen erosta selittyy joulu- Tule t pl nett o- ~""' 27218: 180 27219: kuussa voimakkaasti kasvaneella yhteisöveroker- 27220: tymällä. Budjettitalouden kassatulot olivat kerto- 160 27221: 1~ inanptto 27222: V .r- 27223: musvuonna 198 663 milj. mk. 27224: 140 b...... ~ Mu ttul ot.-:- 27225: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 10,3 %. 27226: r--' v 27227: Verokertymää lisäsivät erityisesti yhteisöveron ja 27228: arvonlisäveron voimakas kasvu. Yhteisöveron 42 27229: 120 27230: 100 27231: ~ 27232: """" 27233: ~ lr... ./ 27234: ~ L 27235: prosentin vuosikasvu johtui lähinnä yritysten 27236: myönteisestä tuloskehityksestä. Arvonlisäveroker- Vef' :>tule: t 27237: 80 27238: tymä kasvoi mm. yksityisen kulutuksen sekä ra- 27239: kennusinvestointien vauhdittamana. Valtiontalo- 60 27240: uden sekalaiset tulot kasvoivat kertomusvuonna 40 27241: yli 17 %lähinnä yksityistämistulojen lisääntymi- 27242: sen vuoksi. Myös korkotulot ja voiton tuloutuk- 20 27243: set kasvoivat yli 13 %. Valtiolle takaisin makse- 0 27244: tut lainat kasvoivat 28 % rahastojen kohonneen 91 92 93 94 95 96 97 98 27245: lainojen takaisinmaksun vuoksi. 27246: Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen tu- 27247: lot ilman lainanottoa olivat 22 847 milj. mk, jo- 27248: ten rahastojen tulot kasvoivat 3 %vuodesta 1997. nettolainanotto oli siten 5 547 milj. mk. Veroaste 27249: Takaisin maksettuja lainoja kertyi rahastoille pe- kertomusvuonna oli 46,2 %, joten veroaste pysyi 27250: räti 9 97 6 milj. mk. lähes ennallaan. 27251: Valtiontalouden kassatulot 1 yhteensä olivat Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä 27252: 209 791 milj. mk ja kassatulot ilman nettolainan- määrin edellisiltä verovuosilta määrätyt verot saa- 27253: ottoa olivat 204 244 milj. mk. Valtiontalouden daan kannettua. Erääntyneitä veroja oli maksamat- 27254: ta kertomusvuoden lopussa 23 977 milj. mk, mikä 27255: 1 Valtiontalouden kassatulot saadaan, kun budjettitalouden kas- merkitsee verojäämien vähenemistä 7 prosentilla 27256: satuloihin lisätään rahastojen tulot ilman suorituksia budjetista ja vuodesta 1997. Työnantajasuoritusten, arvonlisä- 27257: vähennetään saadusta summasta rahastojen suoritukset budjet- veron ja liikevaihtoveron verojäämät jatkoivat 27258: tiin. supistumistaan. 27259: 27260: 6. Verojäämät 27261: 1996 1997 1998 Muutos 27262: 1998/97 27263: Miljoonaa markkaa % 27264: Ennakkovero .............................................. 1 179 1 471 1 646 12 27265: Kannossa maksettavat verotusmenettelylain 27266: mukaiset verot ........................................... 10 910 11 733 10 880 -7 27267: Perintö- ja lahjavero .................................... 86 84 89 6 27268: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ............ 5 005 4 400 3 992 -9 27269: Muut maksuun~annut välittömät verot ............ 149 163 144 -12 27270: Välittömät verot yhteensä .......................... 17 329 17 851 16 751 -6 27271: 27272: Maksuunpantu liikevaihtovero/arvonlisävero ... 8 635 7 924 7 151 -10 27273: Muut maksuun~annut välilliset verot ............... 91 85 75 -12 27274: Välilliset verot yhteensä ....•..•..•..•..•..•..•..... 8 726 8 009 7 226 -10 27275: Verojäämät yhteensä ................................. 26 055 25 860 23 977 -7 27276: 13 27277: 27278: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteella taan 3 kuukautta. Itä-Suomen ja Länsi-Suomen 27279: kannettavat verot lääneissä tuki myönnettiin työn suorittaneelle yri- 27280: tykselle palveluiden hinnan alentamiseksi. Mai- 27281: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia nituissa lääneissä yrityksille suunnattiin varoja 27282: veroja kertyi yhteensä 59 008 milj. mk. Kertymä vuoden 1997 lopullisessa verotuksessa 12 milj. 27283: kasvoi 12 %. Kertymän nopeaa kasvua edisti eri- mk. 27284: tyisesti yhteisöveron voimakas kasvu, mutta myös Kertomusvuoden alusta lähtien yhteisöveron 27285: ansiotuloista perittävien verojen kasvu kiihtyi mm. tuotto jaettiin uudella tavalla eri veronsaajien kes- 27286: palkkasumman edellisiä vuosia nopearuman kas- ken. Kuntien ja seurakuntien osuus yhteisöveron 27287: vun vuoksi. tuotosta palautettiin uudistuksessa tasolle, joka 27288: Tuloverotuksessa kertomusvuonna toteutetut vastasi niiden osuutta veron tuottoon ennen 27289: veroperustemuutokset eivät vaikuttaneet netto- v. 1996 toteutettua yhteisöveron korotusta 28 pro- 27290: määräisestijuurikaan valtiolle tulon ja varallisuu- senttiin. Muutoksen jälkeen valtio sai yhteisöve- 27291: den perusteella kertyneiden verojen määrään. Val- ron tuotosta 57 %, kunnat 40 % ja seurakunnat 27292: tion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin 2 %, 3 %. Kertomusvuonna yhteisöveroa kertyi valtiol- 27293: jolloin verotettavan tulon alaraja nousi 45 000 le 16,2 mrd. mk, kunnille 12,4 mrd. mk ja seura- 27294: markasta 46 000 markkaan. Inflaatiotarkistuksen kunnille 0,9 mrd. mk. Verotulosta poikkeukselli- 27295: ohella valtion tuloveroasteikkoon ei tehty muita sen suuri osa, 8,6 mrd. mk, maksettiin yhteisöve- 27296: muutoksia. Luonnollisten henkilöiden tulovero- ron täydennysmaksun muodossa. Täydennysmak- 27297: tuksessa toteutettiin kuitenkin muutamia valtion- su kohdistui lähinnä verovuoden 1997 tuloihin. 27298: taloudellisesti vähemmän merkityksellisiä muu- Yhteisöveron koko vuoden jatkuneeseen kasvuun 27299: toksia, joista voidaan mainita mm. työmatkaku- vaikutti selvästi myös vuoden alussa toimintansa 27300: luvähennyksen omavastuun korotus 3 000 mark- aloittanut Konserniverokeskus, joka vastaa suu- 27301: kaan ja vähennyskelpoisten matkakulujen enim- rimpien konsernien ja kansainvälistä toimintaa 27302: mäismäärän korotus 20 000 markkaan. Lisäksi harjoittavien yritysten verotuksesta Suomessa. 27303: ulkomaantyöskentelystä saadun palkan verova- Tuloverotuksessa vähennyskelpoista työnteki- 27304: pautta koskevaa ns. kuuden kuukauden sääntöä jän työeläkemaksua korotettiin 4,5 prosentista 4, 7 27305: muutettiin siten, että kyseisen säännön alainen tulo prosenttiin ja palkansaajan työttömyysvakuutus- 27306: muuttui kokonaan verovapaaksi tuloksi. Ennen maksua alennettiin 1,5 prosentista 1,4 prosenttiin. 27307: lakimuutoksen voimaantuloa ulkomaantyöskente- Pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosentti 27308: lystä saadusta palkasta 60 % oli veronalaista tu- säilyi ennallaan 28 prosentissa, minkä lisäksi myös 27309: loa. varallisuusveroasteikko pidettiin ennallaan. 27310: Vuoden 1997 lokakuussa aloitettiin kotitalous- Vuoden 1997 tuloihin kohdistunut lopullinen 27311: työn verovähennyskokeilu. Kotitalouksien työllis- verotus valmistui ajallaan lokakuun lopussa 1998. 27312: tämisen edellytyksiä parantava tuki myönnettiin Henkilöasiakkaille ja yhteisöille palautettiin ve- 27313: kotitaloudessa tavanomaisesti tehtävien hoito- ja roja 6,4 mrd. mk, ja maksuunpantujenjäännösve- 27314: kunnossapitotöiden perusteella. Etelä-Suomen, rojen summa kohosi 7,6 mrd. markkaan. 27315: Oulun ja Lapin lääneissä tuki myönnettiin vero- Korkotulojen lähdeveroon ei tehty veroperus- 27316: velvollisille, joiden lopullista verotusta kotitalous- temuutoksia, mutta matalan korkotason ja talle- 27317: vähennys alensi vajaalla 4 milj. markalla. Vähen- tuskannan vähenemisen vuoksi verokertymä pie- 27318: nyksen saajia oli yli 4 600 henkilöä. On huomat- neni 31 %vuodesta 1997. Perintö- ja lahjaveroa 27319: tava, että kotitalousvähennys oli vuoden 1997 lo- kertyi 1 689 milj. mk, mikä on 16% enemmän 27320: pullista verotusta toimitettaessa voimassa ainoas- kuin v. 1997. 27321: 27322: 27323: 27324: 27325: 7. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 27326: 1996 1997 1998 Muutos 27327: 1998/97 27328: Miljoonaa markkaa % 27329: Tulo- ja varallisuusvero ............................................... . 45 778 50086 56632 13 27330: Korkotulojen lähdevero ............................................... . 1 280 1 001 687 -31 27331: Perintö- ja lahjavero .................................................... 1 301 1 459 1689 16 27332: Yhteensä ................................................................ .. 48 359 52546 59008 12 27333: 14 27334: 27335: 8. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 27336: 1996 1997 1998 Muutos 27337: 1998/97 27338: Miljoonaa markkaa % 27339: Arvonlisävero ......................................................... . 42103 45 599 49 660 9 27340: Vakuutusmaksuvero ................................................ . 1 581 1 637 1 742 6 27341: Apteekkimaksut ...................................................... . 391 426 449 6 27342: Yhteensä .............................................................. . 44075 47 661 51 852 20 27343: 27344: 27345: 27346: 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannetta- tuista määristä (4 461 milj. mk) perittiin takaisin 27347: vat verot ja maksut 98,8 %. Valtion tilinpäätöksen sekalaisiin tuloi- 27348: hin kirjattiin takaisin perittäviä arvonlisäveropa- 27349: Arvonlisäveroa kertyi 49 660 milj. mk, mikä lautuksia 4 406 milj. mk. 27350: merkitsi kertymän 9 prosentin kasvua vuoteen Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava veroker- 27351: 1997 verrattuna. Korkeaan kasvuprosenttiin vai- tymä kasvoi kertomusvuoden aikana 6 %. Apteek- 27352: kutti lähinnä yksityisen kulutuksen ja rakennus- kien liikevaihdon perusteella määräytyvät apteek- 27353: toiminnan myönteinen kehitys. Kannetusta arvon- kimaksut kasvoivat puolestaan 5 %. Kummankaan 27354: lisäverosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kan- veromuodon veroperusteita ei muutettu. 27355: saneläkelaitokselle, mikä vähensi arvonlisävero- 27356: momentin tuottoa 5 %. 2 .1. 3. Valmisteverot 27357: Kertomusvuoden alussa elintarvikkeiden ja re- 27358: huaineiden verokanta säädettiin pysyvästi 17 pro- Tupakkaveroonja makeisveroon ei tehty vero- 27359: senttiin. Lisäksi arvonlisäverolain rakennetta muu- perustemuutoksia. Kertomusvuonna tupakkaveron 27360: tettiin siten, että aikaisemmat 6 ja 12 prosentin tuotto kasvoi 4% ja makeisveron 18 %. Virvoi- 27361: alennetut arvonlisäverokannat korvattiin yhdellä tusjuomaveron veroperusteisiin tehtiin pieniä 27362: 8 prosentin verokannalla. Yhtenäistä alennettua muutoksia, jolloin verokertymä kasvoi 3 % vuo- 27363: verokantaa sovelletaan lääkkeisiin, kirjoihin, elo- desta 1997. 27364: kuvanäytöksiin, liikunta- ja majoituspalveluihin, Viinien ja välituotteiden valmisteveroa alennet- 27365: televisiolupatuloihin, henkilökuljetuksiin sekä tiin keskimäärin 17 prosentilla. Samalla myös vii- 27366: kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin. Muutoksen arvi- nien määritelmää laajennettiin. Lisäksi toisesta 27367: oitiin vähentävän valtion tuloja noin 100 milj. Euroopan unionin jäsenmaasta Suomeen saapu- 27368: markalla. Verokantojen muutosten vaikutukset vien matkustajien verottomasti tuomien alkoho- 27369: huomioitiinjoukkoliikenteelle myönnettävien tu- lijuomien määrällisiä rajoituksia väljennettiin. 27370: kien määrässä ja sairausvakuutuslaista johtuvien Kolmansista maista saapuvien matkustajien tuo- 27371: menojen mitoituksessa. Oma-aloitteisesti makset- misia koskevat säännökset säilyivät kuitenkin en- 27372: tua alkutuottajien arvonlisäveroa kertyi 1 605 milj. nallaan. Alkoholijuomaveroa kertyi kertomus- 27373: mk. Alkutuottajille palautettiin veroa 372 milj. mk. vuonna 7 187 milj. mk, mikä merkitsi veron tuo- 27374: Kunnille palautettiin veroUoman toiminnan ton kasvun pysähtymistä. Alkoholijuomaveroker- 27375: hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa 4 684 milj. tymän kasvun tasaantumiseen vaikutti muun mu- 27376: mk, joka peritään valtiolle kokonaisuudessaan assa kesän 1998 sateinen sää, joka vähensi alko- 27377: takaisin v. 1999. Vuonna 1997 kunnille palaute- holijuomien kysyntää. 27378: 27379: 27380: 9. Valmisteverot 27381: 1996 1997 1998 Muutos 27382: 1998/97 27383: Miljoonaa markkaa % 27384: Tupakkavero ........................................................... . 3166 3252 3376 4 27385: Alkoholijuomavero .................................................. .. 7008 7160 7187 0 27386: Polttoainevero ......................................................... . 12 714 13 896 15 306 10 27387: Muut valmisteverot ................................................... . 322 331 364 10 27388: Yhteensä .............................................................. .. 23 210 24640 26 233 6 27389: 15 27390: 27391: Polttoaineveroa kertyi valtiolle kaikkiaan korotus huomioitiin liikennepolttoaineiden perus- 27392: 15 306 milj. mk. Kertymästä 12 873 milj. mk ker- verossa vastaavasuuruisena pennimääräisenä vä- 27393: tyi nestemäisten polttoaineiden valmisteveroista hennyksenä. Lisäksi mm. tuulivoimalaitoksien 27394: ja 2 433 milj. mk kertyi energiaveroina. Energia- tuottamalle sähkölle ja metallurgisten prosessien 27395: verojen kertymä kasvoi vuodesta 1997 yli 19 %. jätekaasuilla tuotetulle sähkölle ryhdyttiin mak- 27396: Kertomusvuoden alussa toteutetun energiave- samaan valtion varoista tukea. Energiaintensiivi- 27397: rolainmuutoksen tavoitteena oli suunnata energia- sille yrityksille myönnettiin oikeus hakea veron- 27398: tuotannon rakennetta uusiutuvien energialähteiden palautusta 85 % tuotteista maksettujen tai niiden 27399: ja vähemmän hiili-intensiivisten fossiilisten ener- hankintahintaan sisältyneiden valmisteverojen 27400: gialähteiden suuntaan. Suomen hiilidioksidipääs- määrästä. Veronpalautuksesta maksetaan 300 000 27401: töjen pienentämiseksi lainmuutoksella tuettiin mk ylittävä osuus. 27402: puun ja puupohjaisten polttoaineiden sekä maa- 27403: kaasun käytön lisäämistä säilyttäen energiavero- 2.1.4. Muut verot 27404: tuksen perusrakenne ennallaan. Siten maakaasul- 27405: le myönnetty veronalennus sekä puulla ja puupoh- Suomi kerää tullit ja maatalousmaksut suoraan 27406: jaisilla polttoaineilla tuotetulle sähkölle myönnet- EU:lle. Suomi saa kuitenkin vähentää 10 % EU:lle 27407: ty verotuki korvattiin nostamalla polttoaineiden kertyneistä tuloista Suomelle unionin puolesta 27408: hiilipitoisuuteen perustuvaa lisäveroa sekä sähkö- aiheutuvien keruukustannusten kattamiseen. Tämä 27409: veroa. Sähköinen raideliikenne vapautettiin säh- Euroopan unionin traditionaalisten tulojen kanto- 27410: köverosta. palkkio ohjautuu budjetin sekalaisiin tuloihin. 27411: Valtiontaloudellisten syiden vuoksi moottori- EU:lle tilitettiin kertomusvuonna 793 milj. mk 27412: bensiinin valmisteveroa korotettiin 20 penniä lit- tulleja ja maatalousmaksuja. 27413: raHaja dieselöljyn 15 penniä litralta. Veronkoro- Kertomusvuoden huhtikuun 29. päivästä lähti- 27414: tuksen arvioitiin nostavan moottoribensiinin hin- en luotonannon leimaverosta, kiinnitysleimaveros- 27415: taa 25 pennillä ja dieselöljyn 18 pennillä litralta. ta ja muusta saamistodisteiden leimaverotuksesta 27416: Veronkorotusten arvioitiin lisäävän polttoaineve- luovuttiin. Luotonannon leimaverotuksen poista- 27417: ron tuottoa yhteensä 670 milj. markalla ja arvon- misella tasavertaistettiin kotimaisten rahoituslai- 27418: lisäveron tuottoa noin 150 milj. markalla kerto- tosten kilpailukykyä ulkomaisten rahoituslaitos- 27419: musvuoden aikana. ten kanssa, sillä ulkomaisen luotonannon rajoitus- 27420: Kertomusvuoden syyskuun alussa voimaantul- ten poistaminen ja uusien rahoitusinstrumenttien 27421: leella lakimuutoksella polttoaineista ja sähköstä kehittyminen korostivat luotonannon leimavero- 27422: kannettavaa lisäveroa korotettiin 24 %. Uudistuk- tuksen rakenteellisia ongelmia. Erityisesti siirty- 27423: sen tavoitteena oli muuttaa verotuksen rakennet- minen yhteisvaluuttaan sekä siirtymisen aiheutta- 27424: ta työn tekemistä ja työn teettämistä suosivammak- ma valuuttakurssiriskin poistuminen ja korkota- 27425: sija kompensoida tuloveronkevennyksistä aiheu- son yhdentyminen olisivat antaneet vanhassa ve- 27426: tuvia tulomenetyksiä ympäristöverojen kiristyk- rojärjestelmässä ulkomaisille rahoituksen tarjo- 27427: sellä. Muutokset liittyivät marraskuussa 1997 sol- ajille merkittävän kustannusedun. 27428: mittuun tulopoliittiseen sopimukseen. Lisäveron Leimaverolaista kumottiin vekseleistä ja eräistä 27429: korotus ei muuttanut kuitenkaan liikennepoltto- muista saamistodisteista suoritettavaa leimaveroa 27430: aineiden kokonaisverorasitusta, koska lisäveron koskevat säännökset, luku 3, kiinteistökiinnityk- 27431: 27432: 27433: 27434: 10. Muut verot ja veronluonteiset tulot 27435: 1996 1997 1998 Muutos 27436: 1998/97 27437: Miljoonaa markkaa % 27438: Tuontitulli ............................................................... . 67 4 27439: Leimavero .............................................................. . 2 047 781 255 -67 27440: Autovero ................................................................ . 3 611 4 210 5 259 25 27441: Moottoriajoneuvovero ............................................... . 929 979 1 042 6 27442: Varainsiirtovero ....................................................... . 1 727 2 535 47 27443: Ajoneuvovero .......................................................... . 1 129 1 198 6 27444: Muut ...................................................................... . 1 947 830 946 14 27445: Yhteensä ............................................................... . 8 601 9 660 11 235 16 27446: 16 27447: 27448: 11. Muut tulot 27449: 1996 1997 1998 Muutos 27450: 1998/97 27451: Miljoonaa markkaa % 27452: Sekalaiset tulot ......................................................... . 31 228 31 684 37 203 17 27453: -osuus veikkausvoittovaroista1l ............................... . 3 333 3 657 3 862 6 27454: - valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot .......... . 406 333 331 -0 27455: -muut .................................................................. . 27 488 28 027 33 010 18 27456: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 8 551 7 034 7 960 13 27457: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 9 894 8 412 10 752 28 27458: Yhteensä.•.....•...........•..•..•.....•..•.••..•..•..................... 49 672 47 130 55 916 19 27459: 1 27460: l Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta 27461: tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 27462: 27463: 27464: sestä suoritettavaa leimaveroa käsittelevä luku 4 Verotulojen lisäksi valtiontalouteen (talousar- 27465: ja luotonannon leimaveroa, velkakiinnitystä ja viotalous ja rahastot) kertyi lähes 56 mrd. mk 27466: maksua haettaessa suoritettavaa leimaveroa kos- muita tuloja. Muut tulot lisääntyivät kertomus- 27467: keva luku 7. Voimaanjäivät leimaverolain menet- vuonna noin 19 %. Muiden tulojen huomattava 27468: telysäännökset sekä aineellisista säännöksistä 2 lisääntyminenjohtui lähinnä valtionyhtiöiden osa- 27469: luvun toimituskirjaleimaveroa koskevat säännök- kemyyntitulojen kasvusta. Osakemyyntituloja ker- 27470: set. Voimaanjääneillä säännöksillä ei ole käytän- tyi 11, 1 mrd. mk, ja niitä kertyi Kemijoesta, So- 27471: nössä merkitystä veron tuoton kannalta. Leima- nerasta, Fortumista, Spondasta ja Sisu Autosta. 27472: veroa kertyi kertomusvuonna 255 milj. mk. Kertomusvuotta edeltäneenä vuonna yksityistä- 27473: Muita veroja ja veronluonteisia tuloja kertyi ruistuloja kertyi 1,6 mrd. mk. Valtiontalouden 27474: valtiolle yhteensä 10 907 milj. mk. Kyseisestä muita tuloja ovat sekalaiset tulot (esimerkiksijul- 27475: summasta huomattavan osan muodosti autovero, kisista palveluista perittävät maksut ja EU:lta saa- 27476: jonka kertymä oli 5 259 milj. mk. Autoveron ve- dut tulot), korko- ja osinkotulot sekä valtiolle ta- 27477: roperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muu- kaisin maksetut lainat. 27478: toksia, mutta verokertymä kasvoi autokaupan voi- Julkisista palveluista perittäviä maksuja ovat 27479: makkaan kasvun vuoksi noin 25 %. Varainsiirto- muun muassa tulot poliisin myöntämistä luvista, 27480: veroa kertyi 2 535 milj. mk. Veron tuottoa kas- terveydenhuollon maksutulot ja erilaiset liikentee- 27481: vattivat asunto- ja kiinteistökaupan elpyminen seen liittyvät maksut. Myös kuntien, seurakuntien 27482: sekä eräät suuret fuusio- ja tasejärjestelyt (mm. ja Kansaneläkelaitoksen maksamat osuudet val- 27483: Postipankki-Vientiluotto, IVO-Neste). Myös jä- tion verotuskustannuksista sisältyvät sekalaisiin 27484: teveroa kertyi valtiolle noin 44 % enemmän kuin tuloihin. Sekalaisiin tuloihin sisältyi yksityistäruis- 27485: v. 1997. Kertomusvuonna huoltovarmuusrahas- tulojen lisäksi esimerkiksi tuloja rahoitusmarkki- 27486: toon tuloutettavaa huoltovarmuusmaksua kertyi noiden vakauttamisesta (pankkien pääomatuen 27487: 295 milj. mk ja öljynsuojarahastoon tuloutettavaa takaisinmaksut) 2, 7 mrd. mk ja kunnilta takaisin 27488: öljynsuojamaksua 33 milj. mk. perittäviä arvonlisäveropalautuksia 4,4 mrd. mk. 27489: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton tuloutus oli 1, 7 27490: mrd. mk ja valtion osuus veikkauksen ja raha-ar- 27491: 2.1.5. Muut tulot pajaisten voittovaroista oli 2,1 mrd. mk. Muita pie- 27492: nempinä erinä olivat mm. tuomioistuintulot 178 27493: Vuonna 1998 verot muodostivat 73 %valtion- milj. mk, ulosottomaksut 254 milj. mk ja sakot 27494: talouden tuloista (pl. nettolainanotto). Kertomus- 244 milj. mk. 27495: vuotta edeltäneenä vuonna osuus oli 74 %, joten Euroopan unionilta valtiontalouteen ohjautui 27496: verojen suhteellinen osuus kaikista valtiontalou- tulonsiirtoja yhteensä 4 800 milj. mk. Muun mu- 27497: den tuloista pysyi lähes ennallaan. Valtiontalou- assa Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tu- 27498: den tuloilla rahoitettiin valtiontalouden menoista lot olivat 661 milj. mk, EU:n maatalouden ohja- 27499: 99,8 %, eli valtiontalous oli lähes tasapainossa. us- ja tukirahaston tulot olivat 2 797 milj. mk ja 27500: Tulojen ja menojen välinen suhdeluku on kohon- Euroopan sosiaalirahaston tulot olivat 142 milj. 27501: nut nopeasti 1990-luvun matalan tason jälkeen. mk. Maatalouden interventiorahasto sai EU:lta 27502: Esimerkiksi v. 1994 tuloilla rahoitettiin menoista tuloja yhteensä 795 milj. mk. Euroopan unionin 27503: vain 68 %. Valtiontalouden nettolainanotto oli traditionaalisten varojen kantopalkkio oli 93 milj. 27504: kertomusvuonna 5,5 mrd. mk. mk. 27505: 17 27506: 27507: Talousarviotalouteen kertyi korkotuloja ja voi- milj. mk. Osinkotuloja kertyi valtiolle 3 029 milj. 27508: ton tuloutuksia 4 905 milj. mk ja rahastotalouteen mk, mikä merkitsi osinkotulojen kasvua noin 60 27509: 3 604 milj. mk. Sulauttamalla edellä mainituista prosentilla vuodesta 1997. 27510: eristä keskinäiset siirrot pois saadaan valtionta- Valtiontalouden takaisin maksetut lainat nou- 27511: louden korkotulot ja voiton tuloutukset, joiden sivat 10 752 milj. markkaan. Summasta 776 milj. 27512: määrä nousi kassalaskelman mukaan 7 960 milj. mk ohjautui talousarviotalouteen ja 9 976 milj. mk 27513: markkaan. Korkotulot ja voiton tuloutukset lisään- rahastoille. Rahastoille takaisin maksettavat lai- 27514: tyivät siten 13 % lähinnä valtiolle maksettujen nat nousivat kertomusvuonna 34 %. Ydinjätehuol- 27515: runsaiden osinkojen ja suurehkon kassan seurauk- torahaston antamien lainojen takaisinmaksuja oli 27516: sena. Valtion keskimääräinen kassa oli kertomus- 3 506 milj. mk, asuntorahaston 5 623 milj. mk ja 27517: vuonna 32,5 mrd. mk. Korkotuottoa kertyi yli maatilatalouden kehittämisrahaston 846 milj. mk. 27518: päivittäisen tarpeen olleille kassareserveille 1 94 7 27519: 27520: 27521: 27522: 27523: 2.2. VALTION MENOT 27524: 27525: Valtiontalouden kassamenot olivat kertomus- alusta lukien. Nettouttaminen merkitsi sitä, että 27526: vuonna 204,6 mrd. mk. Menot kasvoivat nimelli- aiemmin talousarvion tulopuolelle merkityt obli- 27527: sesti 5 % edellisestä vuodesta. Menojen verrat- gaatiolainojen korot ja uusien lainojen liikkee- 27528: tain suuri kasvu aiheutui suurimmaksi osaksi ve- seenlaskun yhteydessä mahdollisesti syntyvät 27529: lanhoitomenojen, lähinnä korkojen suuresta lisä- emissiovoitot siirrettiin menopuolelle korkome- 27530: yksestä. Velanhoitokustannusten kasvu aiheutui nojen vähennyksiksi. Emissiovoitot vähenivät 27531: siirtymisestä korkomenojen, korkotulojen ja emis- kertomusvuonna, ja nettokorkomenot kasvoivat 27532: siovoittojen nettoutusmenettelyyn vuoden 1997 pääosin tästä syystä 28 %. Bruttokorkomenojen 27533: 27534: 12. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan 1998 27535: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 27536: 1 27537: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma l 27538: arvioksi vähennykset 27539: Miljoonaa markkaa 27540: 21 Pl. Tasavallan presidentti .................... 47 47 4 51 49 45 27541: 22 Pl. Eduskunta ................................... 300 305 4 309 304 301 27542: 23 Pl. Valtioneuvosto ............................. 196 196 1 197 196 195 27543: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala .... 3304 3 304 142 3446 3347 3 383 27544: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala ........ 2828 2 828 63 2 891 2 894 2 832 27545: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6 310 6 402 124 6526 6 518 6 500 27546: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 10 101 10 111 362 10 473 10 473 10 337 27547: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 28054 27 945 425 28370 28468 28 368 27548: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ........ 25 966 25 968 689 26 657 26 581 26148 27549: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön 27550: hallinnonala ................................. 12 374 12 373 309 12 682 12 657 12 083 27551: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 224 7 349 375 7724 7723 8 006 27552: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön 27553: hallinnonala ................................. 4438 4 565 1 180 5 745 5036 4 832 27554: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön 27555: hallinnonala ................................. 43 458 44 919 -1 137 43 782 42 998 42 830 27556: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala ............. 13223 13 324 520 13 844 13 557 13 410 27557: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala .... 3 470 3 471 284 3755 3 753 3 753 27558: 36 Pl. Valtionvelka ................................. 25 591 25 513 5 068 30 581 29738 29 738 27559: Yhteensä ............................................ 186 883 188 618 8 415 197 033 194 292 192 761 27560: 1 27561: l liman varastojen muutoksia, -18 milj. mk. 27562: 18 27563: 27564: kasvu jäi vajaaseen 5 prosenttiin (ks. luku 2.4.). te 9). Puolustusvoimien materiaalihankintojen me- 27565: Valtion menot ilman korkomenoja kasvoivat ni- not lisääntyivät v. 1998 vajaa 8 %. Kasvu voi vaih- 27566: mellisesti 1Y2 %. Vuoteen 1998 kohdistuneista della vuosittain suuresti ajoitustekijöiden vuoksi. 27567: aiemmin päätetyistä säästöistä merkittävin oli Viime vuosina etenkin torjuntahävittäjähankinto- 27568: kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 1,3 mrd. jen maksatukset ovat vaikuttaneet tähän. Kerto- 27569: markalla. Näiden lisäksi voimakkaana jatkunut musvuonna hävittäjähankintojen maksut olivat 2,6 27570: talouskasvu supisti edelleen menoja työttömyy- mrd. mk, yli puolet kaikista materiaalihankinnois- 27571: den alenemisen kautta. ta. 27572: 27573: Siirtomenot 27574: 2.2.1. Menot menolajeittain 27575: Kertomusvuonna valtion menoista melko tar- 27576: Kulutusmenot koin puolet käytettiin erilaisiin siirtomenoihin: 27577: valtion suoraan maksamiin tulonsiirtoihinja elin- 27578: Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti keinotukeen sekä kuntien menojen ja sosiaalitur- 27579: runsaan prosentin, mutta vähenivät reaalisesti varahastojen maksamien tulonsiirtojen rahoituk- 27580: suunnilleen saman verran. Lähes puolet valtion seen. 27581: kulutusmenoista on palkkoja, sosiaalivakuutus- Valtionavut kunnille vähenivät lähinnä säästö- 27582: maksuja ja muita henkilöstömenoja. Kertomus- jen vuoksi pari prosenttia. Aiemmin päätetyn sääs- 27583: vuonna oli voimassa vuoden 1997 joulukuussa töohjelman mukaan kuntien valtionosuuksia lei- 27584: tehty tulopoliittinen sopimus sopimuskaudeksi kattiin 1,3 mrd. markalla. Valtionapuja vähensi 27585: 1.1.1998-15.1.2000. Virka- ja työehtosopimuksiin lisäksi jonkin verran asumistuen ja toimeentulo- 27586: sisältyvät 1,8 prosentin yleiskorotukset vuosille tulotuen yhteensovittaminen, mikä toisaalta lisä- 27587: 1998 ja 1999. Lisäksi palkkoja korotettiin v. 1998 si valtion suoria asumistukimenoja. Kustannusta- 27588: alakohtaisella 0,5 prosentinjärjestelyvaralla sekä son nousun vuoksi kuntien valtionosuudet lisään- 27589: nais- ja matalapalkkaerällä. Sopimukset korotti- tyivät arviolta 0,7 mrd. mk. Elinkeinotukijäi liki 27590: vat valtion henkilöstömenoja 2,7% v. 1998, ja edellisvuoden tasolle. Viljelijöille maksettava 27591: niiden markkamääräinen vaikutus oli noin 550 maatalouden kansallinen tulotuki väheni 8 %. Kun 27592: milj. mk. Valtion henkilöstön ansiotasoindeksin EU:n rahoittama osuus hieman kasvoi, koko tulo- 27593: arvioidaan nousseen v. 1998 keskimäärin 3,5 %, tuki pieneni 4Y2% noin 8,5 mrd. markkaan. Val- 27594: josta kolme neljäsosaa aiheutui sopimuskorotuk- tiontakuu-ja vientitakuukorvaukset jäivät vähäi- 27595: sista ja yksi neljäsosa rakennemuutoksista yms. siksi. Valtionavut kotitalouksille supistuivat 3 % 27596: Valtion työvoimakustannukset yhteensä, mm. pal- mm. työttömyysturvamenojen alentumisen ansi- 27597: kat ja sosiaalivakuutusmaksut, olivat kertomus- osta. Valtion maksamat peruspäivärahat, työmark- 27598: vuonna ennakkotietojen mukaan 24, 1 mrd. mk, ja kinatuki ja ansioturvan rahoitusosuus yhteensä 27599: niiden kasvu 4,2 %. Palkkasumma eli varsinaiset vähenivät 15 %. Näiden osuus kotitalouksien val- 27600: palkkamenot ilman sosiaalivakuutusmaksuja oli tionavuista aleni neljännekseen, 9,2 mrd. mark- 27601: 18,7 mrd. mk, kasvu oli 4,5 %. Valtion talousar- kaan. 27602: viotalouden henkilöstön määrä kasvoi runsaalla Valtionosuudet kansaneläke- ja sairausvakuu- 27603: tuhannelle hengelläja oli 124 400. tusmenoista kasvoivat yli kymmenyksen sen vuok- 27604: Valtion eläkemenot ovat jatkuvasti kasvaneet, si, että kunnallistalouden kansaneläkemaksua 27605: ja kertomusvuonna niiden nimellinen kasvu oli alennettiin ja eläkeläisten asumistuen rahoitusta 27606: 3,5 %. Eläkkeiden lukumäärä nousi 2,3 % (ks. lii- muutettiin edellä mainitulla tavalla. 27607: 27608: 13. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain 27609: 1996 1997 1998 Muutos,% Jakauma 27610: Miljoonaa markkaa 1998/97 1998,% 27611: Kulutusmenot ............................... . 53 695 54 596 55227 1,2 27,0 27612: Siirtomenot .................................. . 110040 101947 102 878 0,9 50,3 27613: Reaalisijoitukset ........................... .. 3 326 3 316 3 451 4,1 1,7 27614: Muut menot yhteensä ................... .. 29 929 24 636 31 525 28,0 15,4 27615: Menot pl. finanssisijoitukset ............ .. 196 990 184 496 193 081 4,7 94,4 27616: 27617: Finanssisijoitukset ......................... . 13 756 10 542 11 543 9,5 5,6 27618: Yhteensä ..................................... 210 746 195 038 204 624 4,9 100,0 27619: 19 27620: 27621: Kuvio 5. mrd. markkaan. Sen sijaan kertomusvuonna myön- 27622: netyt uudet lainat vähenivät kolmanneksen. Muut 27623: BRUTTOKANSANTUOTTEEN JA finanssisijoitukset supistuivat, sillä niiden maksa- 27624: VAL110N MENOJEN MUUTOKSET tuksia siirtyi seuraavaan vuoteen. 27625: % kiintein hinnoin 27626: 20 27627: Muutmenot 27628: 15 Valtion korkomenot kasvoivat erittäin voimak- 27629: kaasti, kun emissiovoitot supistuivat. Korkome- 27630: not on merkitty budjettiin vuodesta 1997 alkaen 27631: 10 27632: nettomääräisinä. Maksettuja korkomenoja vähen- 27633: täviä nettoutuseriä ovat emissiovoitot (lainan ni- 27634: 5 melliskoron ja markkinakoron erotus) sekä saa- 27635: dut korkotulot. Korkomenoihin sisällytetään myös 27636: niitä lisäävät pääomatappiot, joita voi syntyä kon- 27637: 0 versioiden tai lainan ennenaikaisen takaisinmak- 27638: sun yhteydessä. Bruttomääräisinä korkomenot 27639: kasvoivat vain 4~ %. (ks. luku 2.4.). 27640: -5 27641: 27642: 27643: -10 2.2.2.Menot tehtävien mukaan 27644: 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 27645: Kertomusvuonna tehtävärakenne muuttui lähin- 27646: nä "muihin menoihin" sisältyvien korkomenojen 27647: nettoutuksen vuoksi. Korkomenot kasvoivat sel- 27648: västi,ja niiden osuus kokonaismenoista nousijon- 27649: kin verran. Valtionhallinnon tehostamista on to- 27650: teutettu erityisesti 1990-luvulla mm. liikelaitos- 27651: Muut siirrot kotimaahan kasvoivat selvästi. tarualla ja yhtiöittämällä aiemmin talousarviota- 27652: Tulonsiirrot ulkomaille kasvoivat Euroopan unio- louden piirissä olleita toimintoja. Kertomusvuon- 27653: nille maksettavien maksujen lisääntymisen vuok- na tällaisia uusia yhtiöitä tai liikelaitoksia ei pe- 27654: si. Kun toisaalta EU:lta saadut tulot vähenivät, rustettu. 27655: nettomaksut EU:lle kasvoivat selvästi. Varsinai- Valtion menot voidaan koota talousarvion teh- 27656: set kehitysyhteistyömenot kasvoivat lähes kym- täväluokituksen perusteella neljään suurempaan 27657: menyksen. tehtäväkokonaisuuteen: valtion yleisiin tehtäviin, 27658: kotitalouksia palveleviin tehtäviin (tai hyvinvoin- 27659: titehtäviin), elinkeinoja edistäviin tehtäviin ja mui- 27660: Sijoitusmenot hin menoihin. Lähes 40 %valtion menoista suun- 27661: tautui kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomil- 27662: Reaali-investoinnit kasvoivat talousarvioluoki- le yhteisöille suoraan tulonsiirtoina tai palvelui- 27663: tuksen mukaan nimellisesti muutaman prosentin na. Nämä menot yhteensä kasvoivat vain hieman 27664: lähinnä maa- ja vesirakentamisen lisääntymisen edellisestä vuodesta. Asumisen ja ympäristön me- 27665: vuoksi. Suurin yksittäinen rakennuskohde, Järven- nojen kasvu jäi myös vähäiseksi (ks. luku 3.13.). 27666: pää-Lahti -moottoritie, rakennetaanjälkirahoitus- Menot elinkeinoja edistäviin tehtäviin olivat 20 % 27667: menettelyllä, eikä siitä aiheutunut vielä talousar- kokonaismenoista, osuus aleni jonkin verran. 27668: vioon vaikuttavia mainittavia kustannuksia. Ta- Teollisuutta ja muita elinkeinoja tukevat valtion 27669: lousarvion taloustoimiluokituksessa valtaosa kone- menot supistuivat edellisvuotisista mm. valtion- 27670: ja laiteinvestoinneista sisältyy toimintamenoihin takuukorvausten pienenemisen vuoksi. Kollektii- 27671: (kulutusmenoihin). Kansantalouden tilinpidon visten tehtävien menot olivat runsas 15 %valtion 27672: mukaan, jossa kaikki investoinnit ovat mukana, menoista, ja niiden osuus supistui hieman. Mui- 27673: valtion investoinnit yhteensä kasvoivat kiintein den menojen osuus kasvoi neljännekseen; tähän 27674: hinnoin prosentin verran. Valtion finanssisijoituk- ryhmään kuuluvat lähinnä valtion velan korkome- 27675: set lisääntyivät lähes kymmenyksen. Aravalaino- not ja valtion eläkkeet. Korkomenot kasvoivat em. 27676: jen maksatukset lisääntyivät vielä 9 prosentilla 5,8 syistä voimakkaasti ja eläkemenojen kasvu jatkui. 27677: 20 27678: 27679: 14. Valtiontalouden kassamenot tehtäväalueittain 27680: 1996 1997 1998 Muutos,% Jakauma 27681: Miljoonaa markkaa 1998/97 1998,% 27682: Yleinen hallinto .............................................. . 15 669 16 740 14 085 -15,9 6,9 27683: Yleinen järjestys ja turvallisuus .......................... . 5 974 5 731 6830 19,2 3,3 27684: Maanpuolustus .............................................. . 8 891 9979 10 293 3,1 5,0 27685: Yleiset tehtävät ............................................. . 30 534 32 450 31209 -3,8 15,3 27686: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................. .. 25 526 24 482 26107 6,6 12,8 27687: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ........................ . 48133 44 813 43178 -3,6 21 '1 27688: Asuminen ja ympäristö .................................... . 10 052 11 603 11 769 1,4 5,8 27689: Hyvinvointitehtävät ....................................... . 83 711 80 898 81054 0,2 39,6 27690: Työvoima ....................................................... 13 422 13 287 13 181 -0,8 6,4 27691: Maa- ja metsätalous ......................................... 13 576 13 257 12 564 -5,2 6,1 27692: Liikenne ...................................................... .. 7 230 7642 7 838 2,6 3,8 27693: Teollisuus ja muut elinkeinot ............................ .. 18 953 9 829 7 051 -28,3 3,4 27694: Elinkeinojen edistäminen .............................. . 53 181 44015 40 635 -7,7 19,9 27695: Muut ........................................................... . 43 320 37 675 51727 37,3 25,3 27696: Yhteensä ..................................................... . 210 746 195 038 204 624 4,9 100,0 27697: 27698: 27699: 27700: 27701: 2.3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 27702: 27703: Vuoden 1998 talousarvioesityksen nettorahoi- Tilinpäätöksen mukaan tulot ilman lainanottoa 27704: tustarve (tulot ilman nettolainanottoa miinus me- olivat 1,4 mrd. mk suuremmat kuin budjetoidut, 27705: not) oli 15,4 mrd. mk. Eduskuntakäsittelyssä esi- mutta menot 2,7 mrd. mk pienemmät. Tilinpää- 27706: tyksen menojen loppusumma nousi 1,7 mrd. mk. töksen mukainen nettorahoitustarve oli siten 4 27707: Kun tulot (ilman lainanottoa) nousivat saman ver- mrd. mk pienempi kuin budjetoitu eli 1 mrd. mk. 27708: ran, alijäämä pysyi esityksen suuruisena. Hyväk- Nettolainanotto oli 6,3 mrd. mk. 27709: sytyn talousarvion tulot, pl. lainanotto, olivat 7 % Talousarviotalouden kassatulot ilman nettolai- 27710: suuremmat kuin edellisen vuoden varsinaisessa nanottoa olivat 1,0 mrd. mk pienemmät kuin ti- 27711: talousarviossa. Talousarvion menot sen sijaan oli- linpäätöksen mukaiset tulot, mikä aiheutui lähin- 27712: vat 1 % pienemmät kuin vastaavasti edellisenä nä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien pe- 27713: vuonna. ruutuksista, joita ei lueta kassatuloiksi. Kassame- 27714: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisätalousar- notjäivät 1,5 mrd. mk budjetoituja pienemmiksi. 27715: viota, jotka lisäsivät menoja yhteensä 8, 4 mrd. mk. Tästä kolmannes aiheutui menorästienja siirretty- 27716: Menojen lisäyksestä lähes kaksi kolmasosaa ai- jen määrärahojen kannan muutoksesta (ks. liite 2.). 27717: heutui valtionvelan korkomenojen kasvusta. Kor- Talousarviotalouden kassatulot, pl. lainanotto, 27718: kokustannuksia kasvattivat emissiovoittojenjää- kasvoivat 12 %, ja kassamenot 3 Y2 %. Ilman kor- 27719: minen oletettua pienemmiksi ja v. 1999 eräänty- komenoja kassamenot eivät kasvaneet lainkaan. 27720: vän sarjaobligaatiolainan konvertointi. Lisäksi Valtiontalouden kassatuloihin ja -menoihin si- 27721: mm. osakehankintoihin merkittiin 1,2 mrd. mar- sällytetään talousarviotalouden lisäksi talousarvi- 27722: kan lisämäärärahat. Lisätalousarvioissa tuloihin on ulkopuoliset valtion rahastot. Rahastojen tulot 27723: budjetoitiin yhteensä ennätysmäiset 18,8 mrd. lisääntyivät 9% lähinnä lainojen takaisinmaksu- 27724: markan lisätulot Tästä 8,4 mrd. mk aiheutui val- jen kasvun vuoksi. Rahastojen menot kasvoivat 27725: tionyhtiöiden osakemyynneistä, joista kaksi suur- runsaan kymmenyksen, ja rahastojen talous oli 27726: antia ajoittui kertomusvuoden jälkipuoliskolle. hyvin lähellä tasapainoa (taulukko 15). Koko val- 27727: Lisäksi verotuloja kirjattiin lisäbudjetteihin suo- tiontalouden kassatulot ilman lainanottoa olivat 27728: tuisan talouskasvun ansiosta yli 7 mrd. mk (ks. 204,2 mrd. mk, ja ne kasvoivat 12Y2% vuodesta 27729: luku 2.1.). Lisätulojen ansiosta nettolainanottoa 1997. Menot olivat yhteensä 204,6 mrd. mk. Ne 27730: voitiin vähentää lisäbudjeteissa yhteensä 10,3 lisääntyivät nimellisesti 5 %ja reaalisesti vajaa 27731: mrd. markalla 5, 1 mrd. markkaan. 4 %. Valtiontalouden nettorahoitustarve oli ker- 27732: 21 27733: 27734: tomusvuonna vain 0,4 mrd. mk, 13 mrd. mk vä- musvuonna alijäämä käytännöllisesti katsoen pois- 27735: hemmän kuin v. 1997. Valtiontalouden tasolla, tui kokonaan. Menojen säästöjen vaikutus tähän 27736: rahastot mukaan luettuina, nettolainanotto oli 5,5 kehitykseen on ollut ratkaisevan tärkeä. Vuonna 27737: mrd.mk. 1994 käynnistynyt vahva talouskasvu on lisäksi 27738: Valtiontalouden rahoitusaseman kehitys kerto- suhdanneautomatiikan kautta vaikuttanut suotui- 27739: musvuonna osoittautui selvästi paremmaksi kuin sasti kehitykseen. Vaikka otetaan huomioon, että 27740: talousarviota laadittaessa ennakoitiin, kuten edel- osa valtion rahoitusaseman vahvistumisesta on 27741: lisenäkin vuonna. Keskeisinä syinä tähän olivat saatu aikaan omaisuutta myymällä, finanssipoli- 27742: ennakoitua selvästi nopeampi talouskasvu, sekä tiikan tärkeimmät tavoitteet, alijäämän pienentä- 27743: lisäksi verrattain suuret yksityistämistulot, joita minen ja velkaantuneisuuden kääntäminen las- 27744: ei alunperin otettu talousarvioon. Menojen kas- kuun, on saavutettu hyvin. 27745: vusta huolimatta lainanotto jäi 9 mrd. mk pienem- 27746: mäksi kuin alunperin budjetoitiin. Valtionvelka oli 16. Valtiontalouden tasapaino 27747: vuoden 1998 lopussa 420,3 mrd. mk, mikä oli 1996 1997 1998 27748: 61 % kokonaistuotantoon suhteutettuna. Valtion Miljoonaa markkaa 27749: velkaantuneisuus eli velan suhde kansantuoteeseen 27750: kääntyi laskusuuntaan jo v. 1997. Valtion lyhyt- Talousarviotalous 27751: aikaiset sijoitukset kasvoivat 5 mrd. mk ja olivat Tulot ilman rahoitus- 27752: kertomusvuoden lopussa 39 mrd. mk. taloustoimia .................. .. 161 975 170 522 191 553 27753: Valtiontalouden vahvistuminen jatkui kerto- Menot ilman rahoitus- 27754: musvuonna hallitusohjelman tavoitteiden mukai- taloustoimia .................. .. 196 261 184 768 191 370 27755: sesti. Valtiontalous on tervehtynyt viime vuosien Tuloylijäämä (+) ............ . -34 286 -14 246 183 27756: aikana erittäin merkittävästi. Kun valtiontalouden 27757: nettorahoitustarve v. 1992 oli suurimmillaan noin Takaisin maksettavat lainat 1 125 976 776 27758: 72 mrd. mk eli 15 % kokonaistuotannosta, kerto- Lainananto ja muut 27759: finanssisijoitukset .......... .. -6 585 -1 430 -1 373 27760: Finanssisijoitukset, netto .. . -5 460 -454 -596 27761: Nettorahoitustarve (-) ... .. -39 747 -14 700 -414 27762: 15. Talousarvion ulkopuoliset valtion rahastot 27763: Rahastotalous 27764: 1996 1997 1998 27765: Milj01Jnaa markkaa Tulot ilman rahoitus- 27766: taloustoimia .................. .. 14 827 14 726 12 872 27767: Verotulot'> .......................... 239 287 328 27768: Menot ilman rahoitus- 27769: Sekalaiset tulot .................... 3 401 3678 2 851 27770: taloustoimia .................. .. 13 507 11 751 12 643 27771: Eläkemaksut ....................... 5 321 5 447 5 269 27772: Korkotulot ........................... 3 747 3877 3 604 Tuloylijäämä (+) ............. . 1 320 2 975 228 27773: Siirrot talousarviosta ............. 2 119 1 438 820 27774: Takaisin maksettavat lainat 8 769 7 436 9 976 27775: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14 827 14 726 12 872 27776: Lainananto ja muut 27777: Lainojen takaisinmaksut ........ 8769 7 436 9 976 finanssisijoitukset .......... .. -7 171 -9 112 -10 171 27778: Tulot yhteensä .................. 23 596 22162 22 847 Finanssisijoitukset, netto .. . 1 598 -1 676 -195 27779: Nettorahoitustarve (-) .... . 2918 1299 33 27780: Kulutusmenot ...................... 820 760 570 27781: Siirtomenot ......................... 3846 2 210 2 880 Valtiontalous'> 27782: Reaalisijoitukset .................. 2 3 21 27783: Tulot ilman rahoitus- 27784: Korkomenot ........................ 2779 2 546 2672 27785: taloustoimia .................. .. 164 024 173 225 193 492 27786: Siirrot talousarvioon ............. 6 103 6 117 6 500 27787: Menot ilman rahoitus- 27788: Muut menot ........................ -43 115 27789: taloustoimia .................. .. 196 990 184 496 193 081 27790: Menot pl. rahoitustaloustoimet 13 507 11 751 12 643 Tuloylijäämä (+) ............ .. -32 966 -11 271 411 27791: Lainananto ......................... 7139 9 090 10160 27792: Muut finanssisijoitukset ......... 32 22 11 Takaisin maksettavat lainat 9894 8 412 10 752 27793: Finanssisijoitukset yhteensä 7 171 9 112 10 171 Lainananto ja muut 27794: Menot yhteensä ................. 20 678 20 863 22 814 finanssisijoitukset ........... . -13 756 -10 542 -11 543 27795: Finanssisijoitukset, netto .. . -3 862 -2130 -791 27796: Tuloylijäämä (+) ................. 1320 2 975 228 Nettorahoitustarve (-) ... .. -36 829 -13 401 -380 27797: Nettorahoitustarve (-) ......... 2 918 1 299 33 1 27798: l Talousarviotalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sel- 27799: 1 27800: l Huoltovarmuusmaksu ja öljynsuojamaksut v. 1998. laisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 27801: 22 27802: 27803: Kuvio 6. Kuvio 7. 27804: 27805: 27806: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN 27807: NETTORAHOITUSTARVE (-) 27808: Mrd. 12 kuukauden liukuva summa Mrd. 27809: 220 .-----.---,--,--,------.---,----;:--,----,-----r-----, mk 12 kuukauden liukuva summa 27810: 20 27811: 200 27812: 27813: 0 \ tJ 27814: 160 27815: :: +---+---'+~-\· -+- - - - - - + ---+--+1-lfv - 27816: 140 ~0 t A 27817: 27818: 27819: 120 -80 f---t--,'---+ ---+-~+-+1 -----+\_ 27820: V-jf----1------,1----l 27821: 27822: 27823: 100 -1 00 '----'------'--'------'---'-----'-----'---'-----'-___J 27824: 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 27825: 27826: 27827: 27828: Kertomusvuonna Suomen valtion maksamat Nettoaseman heikentymiseen kertomusvuonna 27829: maksut EU: lle ylittivät EU: lta saadut tulot eli Suo- vaikutti suuresti ns. rakennerahastoista saatavien 27830: mi oli selvästi nettomaksaja. Jos myös tullitulot tulojenjääminen budjetoituja pienemmiksi ja sel- 27831: sekä vähäisemmät maatalous- ja sokerimaksut tul- västi pienemmiksi kuin esim. edellisenä vuonna. 27832: kitaan menoiksi, nettomeno EU:lle oli yli 2 mrd. Tämä aiheutui sekä ajoitustekijöistä että rahoitet- 27833: mk. Tulleja ja muita mainittuja eriä nimitetään tavien hankkeiden viivästymisestä. Myös siirty- 27834: EU:n perinteisiksi omiksi varoiksi, eikä niitä mer- mäkauden tuen asteittainen supistuminen on hei- 27835: kitä valtion talousarvioon. Valtio kerää maksut 10 kentänyt tulovirtaa selvästi. Edellä mainittujen 27836: prosentin kantopalkkiota vastaan ja tulouttaa ne tulojen lisäksi Suomeen tulee rahoitusta EU:lta 27837: suoraan EU:n budjettiin. Varsinaiset maksut EU:n pääosin T&K-tarkoituksiin suuruusluokaltaan 500 27838: budjettiin ovat arvonlisäveropohjaan perustuva milj. mk vuosittain, joten koko kansatalouden 27839: maksu sekä bruttokansantuloon perustuva maksu. näkökulmasta nettomaksaja-asema on taulukossa 27840: Maksut ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on suo- kuvattua parempi. 27841: raa seurausta Suomen suotuisasta talouskasvusta. 27842: 27843: 17. EU:n ja Suomen väliset rahavirrat 27844: 1995 1996 1997 1998 27845: Miljoonaa markkaa 27846: Maksut EU:n talousarvioon ....................................................... . 4299 4 739 5377 5 986 27847: Pääomasijoitukset (Euroopan investointipankki, Euroopan kehitysra- 27848: hasto ja EHTY) ........................................................................ 518 540 249 70 27849: Maksut Suomen valtion talousarviosta yhteensä ............................ . 4 816 5279 5 626 6056 27850: Tulot EU:n talousarviosta 27851: Suomen valtion talousarvioon ................................................ . 5 500 4443 5308 4005 27852: Talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ........................... .. 407 728 877 795 27853: Tulot yhteensä ......................................................................... 5 907 5 171 6 185 4 800 27854: Nettomaksut (-) ...................................................................... 1 091 -108 559 -1 256 27855: EU:n puolesta kerättävät tullit, maatalous- ja sokerimaksut (-) .......... . -953 -976 -951 -910 27856: Nettomaksut ml. tullit ym . ...................................................... . 138 -1 084 -392 -2 166 27857: 23 27858: 27859: 27860: 2.4. VALTIONVELKA 27861: 27862: 27863: 27864: Valtionvelka oli vuoden 1998 päättyessä nojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja 27865: 420 337 milj. mk, kun sulautetaan valtion sisäiset kulut 390 milj. mk. 27866: velat. Sulauttamaton velka, josta valtio on vas- Kertomusvuoden päättyessä velkakannan kes- 27867: tuussa veronmaksajille, oli 432 754 milj. mk (il- kimääräinen nimelliskorko oli 6,8 %ja keskimää- 27868: man alla olevissa taulukoissa olevaa oikaisuerää). räinen takaisinmaksuaika 5 v 0 kk. Mikäli kaikki 27869: Vuotta aiemmin sulauttamaton velka oli 430 601 toteutuneet ja ennakoidut lainakustannukset muu- 27870: milj. mk. Lisäys oli 2 153 milj. mk eli 0,5 %. tetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keskikor- 27871: Vuonna 1997 velka lisääntyi 5,6 %. Valuuttamää- ko oli 6,6 %. 27872: räisen velan osuus oli kertomusvuoden päättyes- Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- 27873: sä 36 % eli kolme prosenttiyksikköä pienempi la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset 27874: kuin vuotta aiemmin. (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhet- 27875: Talousarviotalouden bruttolainanotto v. 1998 ken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. Va- 27876: oli 194 335 milj. mk ja nettolainanotto 6 334 milj. luuttakursseina on käytetty tarkasteluajankohdan 27877: mk. Talousarviotalouden velan hoitomenot ilman kursseja, minkä vuoksi kustannukset eivät sisällä 27878: kuoletuksia olivat yhteensä 29 738 milj. mk. Ko- tulevien valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. 27879: rot olivat kertomusvuonna 29 348 milj. mk ja lai- 27880: 27881: 27882: 27883: 27884: 1 27885: 18. Valtionvelka > 27886: 1994 1995 1996 1997 1998 Muutos 27887: 1998/97 27888: Miljoonaa markkaa % 27889: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA ..... 143 261 199 304 232 779 262 045 275 404 5 27890: Pitkäaikainen velka ...................... 110 108 161 440 194 887 231 421 259 847 12 27891: Talousarviotalouden velka ........ 93 250 145 183 179 559 208 003 233 204 12 27892: Rahastotalouden velka ............ 16 858 16 257 15 328 23 418 26 643 14 27893: Lyhytaikainen velka ..................... 33153 37 864 37 892 30624 15 557 -49 27894: Talousarviotalouden velka ........ 33153 37 864 37 620 27 258 15 339 -44 27895: Rahastotalouden velka ............ 272 3366 218 -94 27896: 27897: VALUUTTAMÄÄRÄINEN VELKA 176 562 172 301 175 008 168 556 157 350 -7 27898: 27899: Pitkäaikainen velka ...................... 176 562 172 301 175 008 168 556 157 350 -7 27900: Talousarviotalouden velka ........ 161 644 157 932 160 353 166 121 155 834 -6 27901: Rahastotalouden velka ............ 14 918 14 369 14 655 2435 1 516 -38 27902: YHTEENSÄ ............................... 319 823 371 605 407 787 430 601 432 754 27903: Oikaisuerä2> ................................ -12 300 -12 300 -12 300 -12 417 -12 417 27904: 27905: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 307 523 359 305 395 487 418184 420 337 1 27906: 'l Vuoden lopussa. 27907: 2 27908: > Vuosina 1994-1996 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka. 27909: Vuosina 1997-1998 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka. 27910: 24 27911: 27912: 19. Valtionvelka lainatyypeittäin 27913: 27914: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Netto- 27915: 31.12. tukset vaihdot kurssien 31.12. korot 27916: 1997 ym. muutokset 1998 27917: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA 262045 178 768 165 409 275 404 19 879 27918: Pitkäaikainen velka .................. 231 421 66134 37708 259 847 18 613 27919: - yleisöobligaatiolainat .............. 214 876 66134 36 685 244325 17 875 27920: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 1 339 240 1 099 88 27921: - velkakirjalainat ...................... 15 206 783 14 423 650 27922: Lyhytaikainen velka .................. 30 624 112 634 127 701 15 557 1 266 27923: - velkasitoumukset ................... 30 388 35 553 50 602 15 339 1 245 27924: - rahoitustodistukset ja velkakirjat 236 495 513 218 7 27925: - lyhytaikaiset luotot .................. 76 586 76 586 14 27926: 27927: V ALUUTTAMÄÄRÄINEN 168 556 20857 28672 -1 826 -1 565 157 350 11 976 27928: VELKA 27929: Pitkäaikainen velka ................... 168 556 20 857 28 672 -1 826 -1 565 157 350 11 976 27930: - obligaatiolainat ...................... 142 717 17 982 26 766 -1 707 -1 466 130 760 10 419 27931: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 14 558 1 369 1 887 -282 13 758 843 27932: - velkakirjalainat ....................... 11 281 1 506 19 -119 183 12 832 714 27933: YHTEENSÄ ............................ 430 601 199 625 194 081 -1 826 -1 565 432 754 31 855 27934: Oikaisuerä1>............................. -12 417 -12417 27935: VALTIONTALOUDEN VELKA ... 418184 420 337 27936: 27937: '>Vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka. 27938: 27939: 27940: 27941: 27942: 20. Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kustannukset ja nimelliskorot, % 27943: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka 27944: Efektiiviset Nimellis- Efektiiviset Nimellis- Efektiiviset Nimellis- 27945: kustannukset korko kustannukset korko kustannukset korko 27946: 1993 ................... 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7 27947: 1994 ................... 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2 27948: 1995 ................... 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3 27949: 1996 ................... 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2 27950: 1997 ................... 7,2 7,5 7,3 6,8 7,2 7,2 27951: 1998 ................... 6,6 7,1 6,7 6,2 6,6 6,8 27952: 27953: 27954: 27955: 27956: 21. Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka 27957: vuoden lopun kannan mukaan 27958: Valuuttamääräinen valtionvelka väheni kerto- 27959: Vuosi Markka- Valuutta- Koko 27960: musvuonna 168 556 milj. markasta 157 350 milj. 27961: määräinen määräinen velka 27962: markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja nos- 27963: velka velka 27964: tettiin 20 857 milj. mk ja kuoletuksia maksettiin 27965: 1993 ·········· 3 V 11 kk 5 V 10 kk 5v 0 kk 28 672 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten net- 27966: 1994 .......... 3v 6 kk 5 V 10 kk 4 V 9 kk tovaikutus kertomusvuoden aikana pienensi va- 27967: 1995 .......... 3v 7 kk 5v 3 kk 4 V 4 kk luuttamääräistä velkaa 1 565 milj. markalla ja 27968: 1996 .......... 4v 0 kk 4 V 11 kk 4v 5 kk vuoden aikana tehdyt ja puretut valuutanvaihto- 27969: 1997 .......... 4v 5 kk 5v 1 kk 4v 8 kk sopimukset ym. 1 826 milj. markalla. Valuutan- 27970: 1998 ·········· 4 V 10 kk 5v 4 kk 5 V 0 kk vaihtosopimukset ovat kuitenkin ennen kaikkea 27971: 25 27972: 27973: 27974: pienentäneet valtion ulkomaisen velan markkavas- Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan 27975: ta-arvovaihteluja ja niiden avulla on saavutettu keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1998 27976: tasapainoinen ja mahdollisimman riskitön velka- lopussa oli 5 v 4 kk eli 3 kk pidempi kuin vuotta 27977: salkku. Valuuttarnääräisen velan nettovähennys oli aikaisemmin. Velasta 56% eli 88 918 milj. mk 27978: 11 206 milj. mk eli 6,6 %. Korkoja maksettiin maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti 27979: nettomääräisesti 11 976 milj. mk eli 8,9 % vähem- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 27980: män kuin v. 1997. erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 27981: Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa nostet- 45 203 milj. mk ja senjälkeen 23 229 milj. mk. 27982: tiin talousarviotalouteen eri valuutoissa 20 857 Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä 27983: milj. mk. Lainojen noston yhteydessä tehtiin yksi velkakannasta kertomusvuoden päättyessä olivat 27984: koronvaihtosopimus. Näiden lisäksi tehtiin van- seuraavat: 27985: hoihin lainoihin kolme valuutanvaihtosopimusta. 27986: Ennenaikaisesti kuoletettiin kaksi dollarilainaa, 27987: markkavasta-arvoltaan 9 037 milj. mk. Vuonna DEM 27% USD 10% 27988: 1982 nostettuun ECU-lainaan tehtyjä valuutan- FRF 16% CHF 5% 27989: vaihtosopimuksia purettiin 11 kpl. 27990: Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan- ECU 13% NLG 3% 27991: otosta oli 29% lainoja, joiden laina-aika on kor- GBP 12% muut valuutat 3% 27992: keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1997 oli JPY 11% 27993: 20 %. Uusista lainoista 71 %oli laina-ajaltaan 10 27994: vuotta ja sitä pidempiä. Nostettujen lainojen pää- 27995: oman markkavasta-arvona painotettu keskimää- 27996: räinen takaisinmaksuaika oli 9 v 5 kk, eli 7 kk Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen va- 27997: pidempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1998 luuttamääräisen valtionvelan pääoman markkavas- 27998: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keskimää- ta-arvona painotettu nimellinen keskikorko, 27999: räinen nimelliskorko oli 4,60% ja keskimääräi- 6,25 %, oli 0,53 prosenttiyksikköä edellisvuotis- 28000: nen efektiivinen kustannus 4,80 %. Vuonna 1997 ta alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuuttakurssi- 28001: nostettujen valuuttamääräisten lainojen vastaavat en muutokset ja lainakustannukset muutetaan vuo- 28002: luvut olivat 5, 73 %ja 5,83 %. tuiseksi koroksi, oli todellinen keskikorko 6, 73 %; 28003: Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräises- se on laskettu vuodenlopun valuuttakurssien mu- 28004: tä velkakannasta oli 83 % obligaatiolainoja, 9 % kaan ja on siis tulevien lainakustannusten osalta 28005: muitajoukkovelkakirjalainoja ja 8% velkakirja- ennuste, joka muuttuu valuuttakurssikehityksen 28006: lainoja. mukaisesti. 28007: 28008: 28009: 28010: 22. Vuonna 1998 otettujen valuuttamääräisten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot (vaihdettujen 28011: lainojen markkamäärät ja efektiiviset kustannukset laskettu todellisen nostovaluutan mukaan) 28012: Lainan valuutta· Vasta-arvo, Korko Laina-aika, Emissio-kurssi Efektiiv. kus- 28013: määrä, miljoonaa miljoonaa markkaa % vuotta % tannukset, % 28014: Obligaatiolainat 28015: ECU 2 000 .......... 11 952 5,00 11 98,20 5,25 28016: DEM 1 000 .......... 3 041 3,75 5 99,392 3,85 28017: ECU 500 ............. 2 990 3,75 5 99,191 3,99 28018: Muut lainat: 28019: DEM 115 ............ 350 5,26 20 100,00 5,33 28020: DEM 18 .............. 55 5,26 20 100,00 5,33 28021: DEM 115 ............. 350 5,13 20 100,00 5,20 28022: DEM 99 .............. 300 5,03 20 100,00 5,09 28023: DEM 49 .............. 150 4,69 20 100,00 4,74 28024: DEM 450 ............. 1 368 2,78-4,86 10 100,00 4,37 28025: ECU 50 .............. 300 4,59 20 100,00 4,64 28026: 28027: Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankohtana. 28028: 26 28029: 28030: 28031: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka velkasitoumuksia 991 milj. mk. Vuoden lopussa 28032: velkasitoumuskanta oli 15 339 milj. mk eli 50% 28033: edellisvuotista pienempi. Valtion kassavaihtelui- 28034: Vuonna 1998 markkamääräinen valtionvelka den tasaamiseksi valtio otti 1-4 päivän lyhytaikais- 28035: kasvoi 262 045 milj. markasta275 404 milj. mark- ta luottoa 76 585 milj. mk. Maatalouden Interven- 28036: kaan. Valtion osuus kaikista markkamääräisistä tiorahaston rahoitustodistuksia otettiin 395 milj. 28037: joukkolainaemissioista oli 84 %, oltuaan edellis- mk sekä velkakirjoja 100 milj. mk. Niiden kanta 28038: vuonna 86 %ja v. 1996 84 %. Uusia lainoja otet- oli vuoden lopussa 218 milj. mk. 28039: tiin 178 768 milj. mk ja kuoletuksia maksettiin Lainanotosta 78 %oli lainoja, joiden laina-aika 28040: 165 409 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostettiin on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku v. 1997 28041: 66 134 milj. mk ja kuoletettiin 37 708 milj. mk. oli 71 %. Uusista lainoista 22 %oli sellaisia, joi- 28042: Pitkäaikaisten lainojen alin nimelliskorko oli den laina-aika on 6-10 vuotta. 28043: 3,10 %ja ylin 10 %, laina-ajat vaihtelivat 2 vuo- Vuonna 1998 otettujen lainojen (pois lukien 28044: desta 15 vuoteen. lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimelliskor- 28045: Talousarviotalouteen nostettiin 3-15 vuoden ko oli 3,39 %ja keskimääräinen efektiivinen kus- 28046: sarjaobligaatiolainoja yhteismääräitään 58 646 tannus 4,44 %. Uusista lainoista 20% oli nolla- 28047: milj. mk. Lisäksi valtion vakuusrahastoa varten korkoisia valtion velkasitoumuksia. 28048: laskettiin liikkeeseen sarjaobligaatiolainoja 3 803 Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka- 28049: milj. mk. kannasta 94 %oli pitkäaikaisia ja 6 % lyhytaikai- 28050: Valtio tarjosi sijoittajille mahdollisuuden vaih- sia lainoja. 28051: taa 15.1.1999 erääntyvä sarjaobligaatiolaina val- Markkamääräisen valtionvelan keskimääräinen 28052: tion velkasitoumuksiksija v. 2000 tai 2008 erään- takaisinmaksuaika vuoden 1998lopussa oli 4 v 9 28053: tyviksi sarjaobligaatioiksi. Lainaa konvertoitiin kk 24 pv. Edellisenä vuonna se oli 4 v 4 kk 19 pv. 28054: yhteensä 19 402 milj. mk. Noin 49 %, 133 720 milj. mk, maksetaan kuole- 28055: Suuren kuoletushuipun pienentämiseksi valtio tusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan viiden 28056: osti lisäksi ennenaikaisesti takaisin tammikuussa vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy maksetta- 28057: erääntyvää sarjaobligaatiolainaa 4 340 milj. mar- vaksi 6-30 vuoden kuluttua 141 684 milj. mk. 28058: kan arvosta. Tammikuussa 1999 erääntyviä vel- Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin 28059: kasitoumuksia ostettiin takaisin 5 527 milj. mk korkoja nettomääräisesti 19 879 milj. mk eli 70% 28060: Yleisölle tarkoitettuja 2-4 vuoden tuotto-obli- enemmän kuin edellisenä vuonna. 28061: gaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 3 685 milj. Kertomusvuoden päättyessä markkamääräisen 28062: markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko vaih- valtionvelan nimellinen keskikorko oli 7, 11 %, 28063: teli 3, 10 prosentista 4, 00 prosenttiin. oltuaan viime vuonna 7,54 %. Jos lainakustan- 28064: Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia nostet- nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi- 28065: tiin talousarviotalouteen 34 562 milj. mk., minkä nen keskikorko oli 6,56 %, oltuaan edellisenä 28066: lisäksi valtion asuntorahastoa varten emittoitiin vuonna 7,15 %. 28067: 27 28068: 28069: 28070: 28071: 28072: 3. HALLINNON TULOKSELLISUUS 28073: 28074: 3.1. VALTIONEUVOSTON KANSLIA 28075: 28076: Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatus on misessa sekä yhteensovittamisesta ministeriöiden 28077: varmistaa tasavallan presidentin ja valtioneuvos- tiedottamisessa sekä Suomen ED-puheenjohta- 28078: ton päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin juuskauden kansallisessa ja kansainvälisessä val- 28079: toimintaedellytykset tuottamalla poliittisia, toi- mistelussa ja täytäntöönpanossa, agenda-valmis- 28080: minnaliisiaja hallinnollisia palveluja. telussa ja tiedotusohjauksessa. 28081: Kanslian henkilöstömäärä on pysynyt lähes Valtioneuvoston kanslia vastaa valtioneuvoston 28082: samana kuin v. 1997. Vuoden alussa virkamiehiä toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä 28083: oli 173 ja vuoden lopussa 184. Määräaikaisten valtioneuvoston ja kanslian oman organisaation 28084: virkasuhteiden määrä on jonkin verran kasvanut kehittämisestä samoin kuin toiminnoista valtio- 28085: edellisestä vuodesta. Henkilöstön sukupuolija- neuvostonja eduskunnan välillä. Kanslia huoleh- 28086: kauma ja keski-ikä ovat pysyneet lähestulkoon ti myös valtioneuvoston poikkeusoloihin varau- 28087: muuttumattomina. tumisesta yhteistyössä muiden ministeriöiden 28088: Yhteiset tavoitteet olivat seuraavat: Valtioneu- kanssa. Tavoitteena oli myös uudistaa valtioneu- 28089: voston kanslia vastaa pääministerin avustamises- voston tietoliikenneverkon tekniikka ja samassa 28090: ta valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtami- yhteydessä tarkistaa tarpeet ja mahdollisuudet 28091: sessa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovitta- muuttaa nykyistä verkon käyttöoikeuspolitiikkaa 28092: tietoturvallisuutta vaarantamatta. Valtioneuvoston 28093: kanslian tavoitteena oli vastata hallitusohjelman 28094: toteutumisen seurannasta ja seurannan kehittämi- 28095: sestä sekä hallituksen tulevaisuusselonteonjatko- 28096: 23. Valtioneuvoston kanslian määrärahat toimista ja yhteyksien ylläpitämisestä kansalliseen 28097: PL23 TP 1997 TA 1998 TP 1998 ja kansainväliseen strategiatyöhön. 28098: Miljoonaa markkaa Kanslian toiminta painottui erityisesti ED-asi- 28099: Valtioneuvosto .............. 20,490 21,606 20,723 oihin, yhteiskunnallista keskustelua edistäviin 28100: Valtioneuvoston kanslia 81,848 89,938 89,938 hankkeisiin sekä hallinnon kehittämiseen. 28101: Oikeuskanslerin virasto 13,615 11,558 11,558 Valtioneuvoston kanslia valmisteli Suomen ED- 28102: Valtioneuvoston edustus- puheenjohtajuutta yhteistyössä ministeriöiden, 28103: ja virkahuoneistot .......... 3,371 3,000 3,000 ED-sihteeristön, ED-edustuston ja ED-puheenjoh- 28104: Poliittisen toiminnan tajuussihteeristön kanssa ED-ministerivaliokun- 28105: avustaminen ................ 66,200 66,200 66,200 nan päätösten mukaisesti. Kertomusvuonna ED- 28106: Valtioneuvoston muut ministerivaliokunnassa käsiteltiin puheenjohtaja- 28107: menot ......................... 6,415 5,189 4,670 kauden asialista-arvion päivitys ja alustavat nä- 28108: Yhteensä .................... 191,939 197,491 196,090 kemykset sektorikohtaisista painopisteistä sekä 28109: hyväksyttiin neuvoston alustava kokouskalenteri 28110: Yksittäisiä merkittäviä määrärahoja Suomen puheenjohtajakaudelle. Kanslia vastasi 28111: Puoluetuki . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 64,200 64,200 64,200 puheenjohtajuuskauden tiedotusohjeen valmiste- 28112: EU-avustukset . . . . . . . . . . . ... 2,000 2,000 2,000 lusta. 28113: Kunniamerkit . . . . . . . . . . . . . . . . 2, 765 2,800 2,281 Suomen aloite Euroopan unionin pohjoisen 28114: J. V. Snellmanin kootut ulottuvuuden kehittämiseksi edistyi merkittäväs- 28115: teokset ....................... . 1,400 1,939 1,939 ti. Eurooppa-neuvosto hyväksyijoulukuussa Wie- 28116: UKK:n muistomerkki ..... . 0,750 0,450 0,450 nissä ED:n komission raportin pohjoisesta ulot- 28117: 28 28118: 28119: tuvuudesta. Pohjoinen ulottuvuus ei ole enää vain Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut valtio- 28120: Suomen aloite, vaan se on osa unionin yhteistä neuvostolle ja ministeriöille sekä tiedotusvälineil- 28121: politiikkaa. Pohjoisen ulottuvuuden edistäminen le ja yleisölle ovat maksuttomia. Maksullisia jul- 28122: on vuoden 1998 aikana ollut säännöllisesti esillä kisoikeudellisia suoritteita ovat käytännössä vain 28123: pääministeri Lipposen keskusteluissa eurooppa- todistusmaksut Valtioneuvoston hallinnonalaan 28124: laisten kollegoidensa kanssa. kuuluvien tasavallan presidentin arvonimipäätök- 28125: siin sovelletaan leimaverolain 10 §:ääja valtio- 28126: Eräitä tunnuslukuja neuvoston päätöstä leimaverolain soveltamisesta. 28127: Kielipalvelu tuotti yhteistyössä eri asiantunti- 28128: Valtioneuvoston kirjaamon kautta toimitettiin jatahojen kanssa viisi julkaisua: valtioneuvosto- 28129: leimaverollisia päätöksiä 8,795 milj. markan sekä sanasto, yliopistosanasto, valtionhallinnon sanas- 28130: maksullisia päätöksiä 0,088 milj. markan arvosta toa saksaksi, valtionhallinnon sanastoa englannik- 28131: ja kanslian lausuntoja yhteensä 38. Arvonimiä si sekä taide- ja kulttuurihallinnon sanasto. 28132: myönnettiin 211 kappaletta. Vuonna 1998 EU-tiedotusavustuksia sai 29 28133: hakeneesta järjestöstä 12. 28134: 28135: 24. Eräitä valtioneuvoston kanslian tunnuslukuja 25. Puoluetuki 1998 28136: 28137: 1997 1998 Miljoonaa markkaa 28138: 28139: Tasavallan presidentin esittelyt ........... . 48 47 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 20,229 28140: Valtioneuvoston yleisistunnot ............. . 61 65 Suomen Keskusta r.p .............................. . 14,128 28141: Raha-asiainvaliokunnan istunnot ........ . 59 61 Kansallinen Kokoomus r.p ........................ . 12,523 28142: Iltakoulut ja muut hallituksen neuvottelut 31 29 Vasemmistoliitto r.p ................................ .. 7,064 28143: EU-ministerivaliokunta ...................... . 34 28 Ruotsalainen kansanpuolue r.p .................. . 3,532 28144: Talouspoliittinen ministerivaliokunta ..... . 28 27 Vihreä liitto r.p ........................................ . 2,890 28145: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta 15 15 Suomen Kristillinen Liitto r.p ...................... . 2,248 28146: Lähialueministerivaliokunta ................ . 11 5 Nuorsuomalaiset r.p ................................ . 0,642 28147: TP:n päätöksinä kirjatut asiat .............. . 1 468 1 364 Kirjava "Puolue"- Elonkehän Puolesta- KIPU 28148: Yleisistunnon käsittelemät asiat .......... . 2155 1 980 r.p. ······················································· 0,321 28149: Salaisten asioiden pöytäkirjaan merkityt Perussuomalaiset r.p ............................... . 0,321 28150: asiat ............................................. . 33 40 Ahvenanmaa ......................................... . 0,302 28151: Suulliset kyselytunnit ........................ . 20 21 Yhteensä ............................................... 64,200 28152: Valtioneuvoston kyselytunnit .............. . 7 3 28153: Hallituksen esitykset ........................ .. 250 282 Oikeuskanslerinvirasto 28154: Valtioneuvoston kirjelmät ................... . 65 89 28155: VNK:n kirjaamoon saapuneet asiakirjat 7 800 8 100 Oikeuskanslerinvirasto on valtioneuvoston oi- 28156: VNK:n kirjaamoon saapuneet keuskanslerinjohdolla toimiva itsenäinen, minis- 28157: EU-asiakirjat ................................... . 55 640 58 400 teriöön rinnastettava toimintayksikkö, joka on osa 28158: VNK:n kirjaamoon saapuneet sähkö- valtioneuvoston kanslian tilivirastoa. Oikeuskans- 28159: postiasiakirjat ................................. . 2720 4994 lerin päätehtävät ovat valtioneuvoston toiminnan 28160: laillisuuden valvonta ja yleinen laillisuusvalvon- 28161: ta. Lisäksi oikeuskansleri antaa oikeudellisia tie- 28162: Kanslian toimesta käyttöön otettua valtioneu- toja ja lausuntoja tasavallan presidentille, valtio- 28163: voston ja eduskunnan henkilöstöä palvelevaa säh- neuvostolle ja ministeriöille. Oikeuskansleri val- 28164: köistä tietohakemistoa Senaattoria käytti päivit- voo myös, että asianajajat noudattavat hyvää asi- 28165: täin 1 100 henkilöä. Valtioneuvoston käännöstoi- anajajatapaa. Nämä asiat ratkaisee oikeuskansle- 28166: miston kotimaisten kielten virallisten käännetty- rin vahvistaman työnjaon mukaan joko oikeus- 28167: jen sivujen kokonaismäärä oli 13 000. Kanslian kansleri itse tai apulaisoikeuskansleri taikka, tä- 28168: termipankki käsitti yhteensä noin 70 000 ruotsin, män ollessa estyneenä, apulaisoikeuskanslerin 28169: saksan, ja englannin kielen termiä. varamies. Oikeuskansleri antaa toiminnastaan 28170: Valtioneuvoston edustustiloissa järjestettiin vuosittain kertomuksen eduskunnalle ja tasaval- 28171: yhteensä 1 178 tilaisuutta. Vuoden 1998 alussa lan presidentille. 28172: teetetyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Painopistealat ovat valtioneuvoston valvonta ja 28173: edustustilat ovat erittäin kilpailukykyinen vaihto- kantelujen ratkaiseminen. Oikeuskansleri on lail- 28174: ehto erilaisten tilaisuuksien järjestämispaikkana lisuusvalvojana läsnä valtioneuvoston esittelyis- 28175: myös hintatasoltaan. sä ja esiteltäessä asioita valtioneuvostossa tasa- 28176: 29 28177: 28178: vallan presidentille. Laillisuusvalvonnassa kiin- lut 1 329 (1 061), ratkaistut kantelut 1 180 28179: nitetään erityistä huomiota perus- ja ihmisoike- (1 297), omat aloitteet 32 (29), kirjalliset lausun- 28180: uksien toteutumiseen sekä Suomen jäsenyyteen not 17 (24) 28181: Euroopan unionissa liittyvien asioiden kansalli- Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkaisuja 28182: sessa valmistelussa esiin tuleviin oikeudellisiin 133 (152). Toimenpideratkaisujen prosentuaali- 28183: kysymyksiin. nen osuus tutkittaviksi otetuista kanteluista oli 28184: Eräitä tunnuslukuja vuodelta 1998 (suluissa 15% (14 %). 28185: vastaavat luvut vuodelta 1997): saapuneet kante- 28186: 30 28187: 28188: 28189: 3.2. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28190: 28191: Euroopan unionin jäsenyys on laajentanut ul- Yli puolet pääluokan määrärahasta käytetään 28192: kopolitiikan kenttää ja tuonut siihen uusia paino- kehitysyhteistyöhön. Ministeriön ja noin 90 ulko- 28193: tuksia. Muutokset vaativat ulkoasiainhallinnolta mailla toimivan edustuston toimintamenot muo- 28194: entistä suurempaa valmiutta Suomen etujen aja- dostavat noin 30 % hallinnonalan määrärahoista. 28195: misessa kansainvälisessä politiikassa ja yhteis- Hallinnonalan muista menoista pääosa on osoi- 28196: työssä. tettu ministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen 28197: jäsenmaksujen ja avustusten maksamiseen. Sivii- 28198: Ulkoasiainhallinnon tehtävät ja määrärahat lihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan 28199: käytettiin 31 milj. mk. 28200: Ulkoasiainhallinnon perustehtäviä ovat Euroo- Hallinnonalan hallinnassa olevan omaisuuden 28201: pan unioniin, ihmisoikeuksiin ja humanitaarisiin arvo oli vuoden 1998 taseessa 2,6 mrd. mk, mistä 28202: kysymyksiin, turvallisuuspolitiikkaan sekä kan- käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoi- 28203: sainväliseen talouteen, kauppaan ja oikeuteen liit- tusten osuus oli 1,8 mrd. mk. Teollisen yhteistyön 28204: tyvät tehtävät, toiminta YK:ssa ja kansainvälisis- rahasto Oy:n (Finnfund) taseen loppusumma oli 28205: sä rahoituslaitoksissa (kuvassa globaalit tehtävät) v. 1998 793 milj. mk. Finnfund rahoittaa kannat- 28206: sekä Suomen ja muiden valtioiden kahdenvälis- tavia liikeyrityksiä kehitysmaissa ja Keski- ja Itä- 28207: ten suhteiden hoito. Hallinnonalan perustehtäviin Euroopassa. 28208: kuuluvat myös konsuli-, passi- ja viisumiasiat 28209: 28210: 28211: Kuvio 8. 26. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan 28212: määrärahat 28213: ULKOASIAINMINISTERIÖN TP 1997 TA 1998 TP 1998 28214: HALLINNONALAN MENOT Miljoonaa markkaa 28215: TEHTÄVITTÄIN 1998 28216: Ulkoasiainhallinnon 28217: Tukitehtävät 28218: Muut tehtävät 28219: toimintamenot ja 28220: ja rakennetta investoinnit ............... 846,0 871,0 895,8 28221: 18,9 milj. mk 28222: ylläpitävät 28223: 1% Kansainvälinen kehi- 28224: tehtävät 28225: 169,0 milj. mk tysyhteistyö .............. 1 484,7 1 619,4 1 619,4 28226: 6% Kaupallis-teollinen 28227: yhteistyö .................. 15,9 18,0 16,8 28228: Globaalit Yhteistyö Keski- ja 28229: tehtävät Itä-Euroopan, Venä- 28230: 1 425,6 milj. jän ja muiden IVY- 28231: Kahdenväli· mk 28232: set suhteet 47% 28233: maiden kanssa ......... 155,0 181,0 181,0 28234: 1 316,3milj. Ulkoasiainministe- 28235: mk riön hallinnonalan 28236: 44% 28237: muut menot .............. 540,7 614,8 634,0 28238: Yhteensä .............•.. 3 042,3 3 304,2 3 347,0 28239: Muut 28240: perustehtävä! 28241: 57,4 milj. mk Yleiset kansainvälispoliittiset tehtävät 28242: 2% 28243: Toiminta EU:ssa 28244: Toiminta EU: ssa kuului v. 1998 keskeisimpiin 28245: ja samalla työllistävimpiin tehtäviin. Ulkoasiain- 28246: Menojenjakaumaa osoittavasta kuviosta ilme- ministeriön tavoitteet EU:n toiminnassa toteutui- 28247: nee, että hallinnonalan nettomenoista yli 90 % vat olennaisilta osin kertomusvuoden aikana. Vuo- 28248: käytetään perustehtäviin. Tukitehtäviin sisältyvät den 1998 aikana saatettiin loppuun kaikki EU-pu- 28249: lähinnä hallinnosta ja toimintapuitteiden ylläpi- heenjohtajakauden onnistumisen kannalta välttä- 28250: dosta aiheutuvat menot. mättömät toimenpiteet. 28251: 31 28252: 28253: Wienin Eurooppa-neuvosto otti joulukuussa ruisoikeuksien edistämiseksi ja sen tekemät tai 28254: 1998 vastaan komission toimittaman pohjoista ajamat aloitteet Euroopan neuvostossa, YK:n ih- 28255: ulottuvuutta koskevan tiedoksiannon. Wienin pää- misoikeuskomiteassa ja muilla toimintasektoreil- 28256: telmät vastaavat kaikessa oleellisessa Suomen la etenivät yleisesti ottaen myönteisesti. Valtio- 28257: asettamia tavoitteita. Tämä merkitsee, että Suo- neuvosto hyväksyi v. 1998 kehitysmaapolitiikan 28258: men aloitteesta on tullut unionin politiikkaa. EU:n linjauksen. Sen mukaisesti ihmisoikeuksien kun- 28259: laajentumisen osalta Suomen tavoitteena oli vuo- nioitus ja kansanvallan edistäminen ovat Suomen 28260: den 1998 aikana edistää laajentumisprosessin ri- kehitysmaapolitiikan ja kehitysyhteistyön ensisi- 28261: peää käynnistymistä Luxemburgin Eurooppa-neu- jaisia tavoitteita. Humanitaarisena apuna annet- 28262: voston päätösten pohjalta sekä varmistaa Suomen tava ennaltaehkäisevä tuki on kasvanut täydentä- 28263: etujen huomioon ottaminen EU:n kannoissa. väksi osaksi Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa. 28264: Unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen YK:n ihmisoikeuskomiteassa Suomea vastaan 28265: sekä sen edellytysten ja näkyvyyden parantami- oli v. 1998 vireillä yksi valitustapaus, josta oli 28266: nen oli keskeisesti esillä unionin sisäisessä kes- pyydetty Suomen hallituksen vastine. Euroopan 28267: kustelussa. Amsterdamin sopimuksen on heti voi- neuvostoon perustettiin 1.11.1998 lukien pysyvä 28268: maan tullessaan toimittava täysimääräisesti yhtei- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Koko vuon- 28269: sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla. na Suomea vastaan tehtiin 205 valitusta, joista re- 28270: Suomi tuki YUTP:n kehittämistä, jotta unioni voi kisteröitiin 126. Suomen hallitukselta pyydettiin 28271: tehokkaasti edistää tavoitteitaan ja vastata vakaut- vastine 14 valitukseen. Valitusten määrä on väes- 28272: ta ja turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin. tön kokoon nähden Euroopan suurimpia. 28273: EU:n ministerineuvosto hyväksyi keväällä 1998 28274: suuntaviivat yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitys- Turvallisuuspolitiikka 28275: yhteistyön kenttätason toiminnan yhteensovittami- 28276: sesta. Suomi osallistui aktiivisesti EU:n kehitys- Suomi osallistui myös kertomusvuonna Euroo- 28277: yhteistyötä koskevaan päätöksentekoon. Neuvosto pan turvallisuusjärjestelmien edelleen kehittämi- 28278: hyväksyi kesäkuussa 1998 EU:n neuvotteluman- seen, mikä oli kertomusvuoden ja on myös tule- 28279: daatin EU:nja AKT-maiden välisen Lomen sopi- vien lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä. Käytännös- 28280: muksen uusimiseksi. EU:n mandaattiin saatiin si- sä se toteutuu toisiaan täydentävienjärjestelmien 28281: sällytetyksi Suomen keskeiset neuvottelutavoit- kautta, joista keskeisimmät ovat EU, NATO, 28282: teet WEU, ETYJ ja EN. Vakauden vahvistaminen ja 28283: Oikeudellisen yhteistyön alalla terrorismin vas- siihen liittyen yhteiskunnallisen ja taloudellisen 28284: tainen toiminta vahvistui EU:ssaja vaati osallis- kehityksen tukeminen pohjoisen Euroopan alueel- 28285: tumistaja kannanottoja myös EU:n terrorismityö- la kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta- 28286: ryhmän ulkopuolella, mm. transatlanttisissa suh- voitteisiin. 28287: teissa. Suomi tiivisti osallistumistaan kansainväliseen 28288: Suomi osallistui kertomusvuonna Euroopan yh- yhteistyöhön sotilaallisen kriisinhallinnan alueella 28289: teisöjen tuomioistuimissa aikaisemmin vireille tul- ja toteutti käytännössä yhteistyötä NATO:n kans- 28290: leiden 12 tuomioistuinasian lisäksi 21 uuden asi- sa osallistumalla SFOR-operaatioon Bosniassa. 28291: an käsittelyyn. Euroopan yhteisöjen komissio nosti Operaatio on ollut välttämätön edellytys Dayto- 28292: Suomea vastaan ensimmäisen jäsenyysvelvoittei- nin rauhansopimuksen ylläpitämiseksi. Lisäksi 28293: den rikkamusta koskevan kanteen. Lisäksi komis- Suomi osallistui perinteisemmän mallin mukaisiin 28294: sio käynnisti Suomea kohtaan 29 uutta EY:n pe- YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin Makedo- 28295: rustamissopimuksen 169 artiklaan perustuvaa val- niassaja Etelä-Libanonissa sekä kriisinhallinnan 28296: vontamenettelyä virallisilla huomautuksilla ja jat- siviilivalmiuksien kehittämiseen. 28297: koi valvontamenettelyä 13 asiassa perustelluilla 28298: lausunnoilla. Tapausten määrä vastaa pohjoismais- Kansainvälinen talous ja kauppa 28299: ta tasoa. 28300: Kauppapolitiikkamme ensisijaisia tavoitteita, 28301: Ihmisoikeudet ja humanitaariset tehtävät joita ovat yritystemme tasavertaisen kilpailuase- 28302: man turvaaminen sekä ulkomaankaupan vapauden 28303: Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta ja kansainvälisen kaupan sääntöjen kehittäminen, 28304: YK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksienjulistuk- olemme voineet toteuttaa tehokkaasti osallistu- 28305: sen hyväksymisestä. Tänäjuhlavuonna eduskun- malla EY:n yhteisen kauppapolitiikan päätöksen- 28306: nan ulkoasiainvaliokunnalle annettiin ensimmäi- tekoon ja toimeenpanoon sekä ajamalla aktiivi- 28307: nen selonteko hallituksen ihmisoikeuspolitiikas- sesti etujamme EY:n kauppapoliittisessa toimin- 28308: ta. Suomi toimi aktiivisesti kaikilla forumeilla ih- taympäristössä. 28309: 32 28310: 28311: 28312: Polkumyyntikysymyksisssä Suomi on punnin- minnassa. Suomen näkökulmasta vuoden 1998 28313: nut tapauskohtaisesti kotimaisen teollisuuden, keskeisiä teemoja olivat ponnistelut YK:n uudis- 28314: kaupan ja kuluttajan etuja. Suomen kiirehtimä tamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi, rauhantur- 28315: muutos Venäjän ja Kiinanei-markkinatalousmaa vaamiskeskustelut, huumeiden vastustamiseen liit- 28316: -statukseen toteutui yhteisön polkumyyntiasetuk- tyvät toimenpiteet, Kairon väestökonferenssin ja 28317: sen muutoksella. Sosiaali- ja ympäristölainsäädän- naisten asemaa käsitelleen Pekingin konferenssin 28318: töä koskevien kannustimien liittäminen GSP-jär- seurantakokousten valmistelu, ympäristösopimuk- 28319: jestelmään saatiin päätökseen ja tätä koskeva ase- sia koskevat neuvottelut ja toimeenpano, kansain- 28320: tus tuli voimaan v. 1998. Tekstiilineuvottelut Ve- välisen rikostuomioistuimen perustaminen sekä 28321: näjän kanssa saatettiin päätökseen ja kahdenvä- ydinterrorismin totjumista koskevat sopimusneu- 28322: listä investointisopimusverkostoa kehitettiin. vottelut. 28323: OECD:nvuotuisen ministerikokouksen teemo- YK:nkehitysjärjestöistä Suomi on tukenut nii- 28324: ja olivat mm. Aasian rahoituskriisin vaikutukset tä, joiden toiminta toteuttaa parhaiten hallituksen 28325: taloudelliseen kasvuun, monenväliset investoin- kehitysyhteistyötä koskevan periaatepäätöksen, 28326: tisopimusneuvottelut (MAI) sekä kaupan ja inves- hallituksen kehitysmaapoliittisen linjauksenja ul- 28327: tointien liberalisointi. Sähköisen kaupan ministe- koasiainvaliokunnalle annetun ihmisoikeuksia 28328: rikonferenssi hyväksyi alaa koskevan toiminta- koskevan selonteon mukaisia tavoitteita. 28329: suunnitelman. OECD:ssäaloitettiin kolmen vuo- Kertomusvuonna Suomi toimi YK:nlastenavun 28330: den työohjelma kestävän kehityksen politiikan rahaston (UNICEF) ja Maailman elintarvikeoh- 28331: edistämiseksi. jelman (WFP) johtokunnan jäsenenä. Vuoden 28332: Maailman kauppajärjestö (WTO) piti kerto- 1999 alusta lukien Suomi valittiin YK:n AIDS- 28333: musvuonna toisen ministerikokouksensa. Kokous ohjelman (UNAIDS) johtokunnan jäseneksi. Suo- 28334: velvoittijärjestön yleisneuvoston valmistelemaan mi (UM) jatkoi YK:ntalous-ja sosiaalineuvos- 28335: v. 1999 pidettävää kolmatta ministerikokousta, ton jäsenenä kertomusvuoden loppuun sekä oli 28336: jossa on tarkoitus päättää WTO:njatkoneuvotte- (UM/STM) kertomusvuonna myös YK:n sosiaa- 28337: lujenja mahdollisen uuden neuvottelukierroksen lisen kehityksen toimikunnan jäsen. 28338: asialistasta ja muodoista. Riitojenratkaisujärjes- YK:n operatiivisille kehitysjätjestöille suunnat- 28339: telmässä Suomen ja EY:n kannalta merkittävim- tu apu ohjattiin pääsääntöisestijärjestöjen perus- 28340: piä tapahtumia olivat WTO:n valituselimen teke- rahoitukseen. Yleisavustusten lisäksi rahoitettiin 28341: mä, hormoneilla kasvatetun lihan tuontikiellon sellaisia temaattisia toimintoja, jotka tukevat Suo- 28342: tuomitseva päätös sekä EY:n ja USA:n välinen men kehitysyhteistyöstrategian erityispainopiste- 28343: kiista EY:n banaaniregiimiä koskevien WTO:n alueita, sekä erityisjätjestöjäja tutkimuslaitoksia. 28344: suositusten toimeenpanosta. WTO:n kauppa ja Kehitysyhteistyömäärärahoja ohjattiin YK-järjes- 28345: ympäristö -komitea jatkoi kaupan ja ympäristön telmään v. 1998 noin 317 milj. mk. 28346: yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien analy- Suomi osallistui rahoittavana jäsenmaana kaik- 28347: sointia ja raportoi työstään yleisneuvostolle. kien keskeisten kehitysrahoituslaitosten ja ympä- 28348: Euroopan yhteisön ensimmäiset sopimukset ristörahastojen toimintaan. Kehitysrahoituslaitok- 28349: vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnus- sille annetun tuen määrä oli 194 milj. mk. Tästä 28350: tamisesta astuivat voimaan Kanadan ja Yhdysval- summasta Maailmanpankkiryhmän (ffiRD, IDA 28351: tain kanssa. Sopimukset kattavat useita Suomen IFCjaMIGA) osuus oli 53 milj. mk, Pohjoismai- 28352: viennin kannalta tärkeitä aloja. Euroopan energia- sen kehitysrahaston (NDF) 77 milj. mk, Aasian 28353: peruskitjasopimus tuli voimaan, mutta alkuperäis- kehityspankin ja -rahaston 20 milj. mk, Latinalai- 28354: tä tarkoitusta ei kuitenkaan ole saavutettu, koska sen Amerikan kehityspankin 11 milj. mk sekä Af- 28355: Venäjä ei ole ratifioinut sopimusta. rikan kehityspankin ja -rahaston osuus 29 milj. 28356: Ulkoasiainministeriö ja Ulkomaankauppaliitto mk. Loput tuista kohdennettiin mm. Kansainväli- 28357: allekirjoittivat kesäkuussa asiakitjan yhteistyöstä seen maatalouden kehittämisrahastoon (IFAD) ja 28358: ulkomaanedustuksessa, ennakoiden näin edustus- teemakohtaisiin hankkeisiin. Suomella oli johto- 28359: tojen kasvavaa merkitystä vienninedistämisessä. kuntaedustajan paikka ja oman äänestysryhmän- 28360: sä koordinointivastuu sekä Maailmanpankkiryh- 28361: Toiminta YK:ssa ja kansainvälisissä kehitysra- mässä että Afrikan kehityspankissa. Ympäristöra- 28362: hoituslaitoksissa hastolle annettiin avustusta 59 milj. mk ja otsoui- 28363: rahastolle 4, 7 milj. mk. Suomella oli GEF:ssä toi- 28364: YK on keskeinen kansainvälinen toimija ja sillä mintavuonna 1998 johtokuntajäsenyys, joka jat- 28365: on merkittävä rooli myös ulkoasiainhallinnon toi- kuu vuoteen 1999. 28366: 33 28367: 28368: Toiminta alueittain assosiaatiomaiden ja EU:n väliset yhteydet ovat 28369: tiivistyneet kaikilla aloilla. 28370: Eurooppa Viron kanssa aloitettiin viralliset neuvottelut 28371: suomalaisen laittomasti otetun omaisuuden palaut- 28372: Uudistettu ja laajennettu pohjoismainen yhteis- tamisesta. Suomi on seurannut Venäjän ja Baltian 28373: työ on kertomuskaudella suhteutettu kolmeen stra- välisten suhteiden kehittymistä ja pyrkinyt tuke- 28374: tegiseen yhteistyöpilariin: Pohjoismaiden sisällä maan venäjänkielisen väestön integroitumista an- 28375: tapahtuva yhteistyö, Pohjoismaat/ED/ETA -yhteis- tamalla mm. apua viron-ja latviankielen opetusta 28376: työ sekä lähialueyhteistyö. Yhteistyön kehitys EU/ varten. 28377: ETA -kysymyksissä on ollut dynaamista kaikilla Suomen suhtautuminenLänsi-Balkanin alueen 28378: pohjoismaisen yhteistyön eri osa-alueilla ja Poh- maihin perustuu EU:n yhteiseen alueelliseen lä- 28379: joismaiden ministerineuvoston profiili on tänään hestymistapaanja ehdollisuusstrategiaan. Euroo- 28380: kansainvälisempi kuin koskaan aikaisemmin. pan unionin jäsenmaana Suomi on osallistunut 28381: Lähialueyhteistyötä toteutettiin hallituksen hy- EU:n valvontaoperaation ECMM:n (European 28382: väksymän lähialuestrategian pohjalta Luoteis-Ve- Community Monitoring Mission) toimintaan lä- 28383: näjällä ja Baltian maissa. Lähialueyhteistyöhön hinnä Kroatiassa ja Bosniassa. Suomi antoi hu- 28384: osoitettiin kaikkiaan noin 220 milj. mk, josta noin manitaarista apua Kosovoon ja suomalainen oi- 28385: 102 milj. mk käytettiin yhteistyöhön kansainvä- keuslääketieteen asiantuntijaryhmä teki ensimmäi- 28386: listen rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa yh- setjoukkosurmien tutkimukset Kosovossajoulu- 28387: teensä yli 20 erilaiseen ohjelmaan, rahastoon tai kuussa 1998. Albaniaa pyrittiin tukemaan demo- 28388: hankkeeseen, joissa kansainvälisen rahoituksen kraattisen yhteiskuntajärjestyksen rakentamises- 28389: osuus on yli 16 mrd. mk. Vuonna l998julkaistiin sa Euroopan neuvoston kautta. 28390: kahdeksan erilaista evaluointiraporttia, joissa kä- Itämeri-yhteistyön keskeisiä tavoitteita Suomen 28391: siteltiinjoko yksittäisten hankkeiden tai kokonai- kannalta ovat Baltian maiden ja Puolan EU-jäse- 28392: sen sektorin hankkeiden onnistuneisuutta. Näistä nyyspyrkimysten tukeminen sekä Venäjän integ- 28393: merkittävimmät olivat ydinturva-ja maataloussek- roiminen eurooppalaisiin rakenteisiin. Venäjän 28394: torin sekä inkeriläisten vanhustenhuoltohankkeen osallistuminen alueelliseen yhteistyöhön on ollut 28395: ja Luoteis-Venäjän metsähankkeen arvioinnit. vaatimatonta. Vuonna 1998 hyväksyttiin alueen 28396: Arvioinnit osoittivat, että yhteistyö on ollut vai- kestävää kehitystä koskeva yhteistyöohjelma ja 28397: keista olosuhteista huolimatta pääosin tuloksellis- pysyvä sihteeristö aloitti toimintansa Tukholmas- 28398: ta. sa. 28399: Suomen ja Euroopan unioninjäsenmaiden kah- Suomi ja Ruotsi tekivät yhteisaloitteen Itäme- 28400: denväliset suhteet ovat olleet erittäin tiiviit, mi- ren alueen turvallisuudesta ja Itämeren alueen 28401: hin ovat vaikuttaneet myös lähestyvä EU-puheen- puolustustukiryhmän alaisuuteen perustettiin syys- 28402: johtajuuskausi ja Suomen mukaantulo EMU :n kol- kuussa työryhmä tehostamaan ja koordinoimaan 28403: manteen vaiheeseen. Suhteet eteläisiin unionimai- Baltian maille annettavaa sotilaallista tukea. Suo- 28404: hin ovat saaneet kasvavaa huomiota osakseen. mi toimi ryhmän ensimmäisenä puheenjohtajana. 28405: Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelut vietiin myön- 28406: teiseen lopputulokseen keväällä 1998. Venäjä ja muut IVY-maat 28407: Wienin Eurooppa-neuvosto on poliittisesti vah- 28408: vistanut ETA:n ulkopuolelle jättäytyneen Sveit- Suomen ja Venäjän väliset kahdenväliset suh- 28409: sin kanssa yli neljä vuotta neuvotelluu sopimus- teet ovat säilyttäneet tärkeän merkityksensä. ED- 28410: pakettiratkaisun. Norjan kanssa aloitettiin valta- jäsenyys on tuonut maittemme välisiin suhteisiin 28411: kunnanrajankäynnin valmistelut sekä neuvottelut uuden ulottuvuuden. Suomen kanssakäyminen 28412: Teno- ja Näätämöjokien sopimusten ja niihin liit- Venäjän kanssa tähtää mm. Venäjän muutoksen 28413: tyvien kalastussäännösten uudistamiseksi. edistämiseen, so. demokratiaan ja markkinatalou- 28414: Suomen ja Euroopan unioniin pyrkivien mai- teen perustuvan vakaan yhteiskuntajärjestelmän 28415: den kahden- ja monenvälisissä suhteissa on kes- muotoutumisen tukemiseen. Tavoitteena on ym- 28416: keistä ollut eurooppalaisen integraation edistämi- päristön saastumisen, ydinvoimariskien ja järjes- 28417: nen. Suomi on tukenut myös rahallista apua anta- täytyneen rikollisuuden torjuminen. 28418: en erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan ED-jäse- Venäjän hallituksen vaihdokset heijastuivat 28419: nyyden pikaista toteutumista. Puola, Unkari, Tsek- v. 1998 jonkin verran kanssakäymisen intensiteet- 28420: ki ja Slovenia sekä Kypros ovat aloittaneet EU- tiin ja aiheuttivat muutoksia suunniteltuihin vie- 28421: jäsenyysneuvottelut maaliskuussa 1998. Suomen railuihin. Lisäksi kaupallis-taloudellisia suhteita 28422: ja Baltian maiden väliset kauppa- ja taloussuh- hoitavan ministeriön uudelleenorganisointi vaikut- 28423: teet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös muiden tivat siihen, ettei Suomen ja Venäjän välisen ta- 28424: 34 28425: 28426: 28427: louskomission kokousta kyetty järjestämään vuo- Suomen vienti on yli nelinkertaistunut tällä vuo- 28428: den 1998 aikana. Kaupan käytännön ongelmia, sikymmenellä. Myös poliittinen vierailuvaihto 28429: kuten sertifiointia, investointien edistämistä, tul- itäisen Aasian maiden ja Suomen välillä on ollut 28430: liyhteistyötä ja puukauppaa käsiteltiin kuitenkin aikaisempaa vilkkaampaa. ED-jäsenyyden myötä 28431: talouskomission alaisten työryhmien kokouksis- Suomi on päässyt mukaan EU:n laajaan Aasian 28432: sa. Taloudelliseen yhteistyöhön liittyvät kysymyk- maiden sopimusverkostoon ja poliittiseen dialo- 28433: set olivat painotetusti esillä pääministereiden ta- giin alueen maiden kanssa. 28434: paamisessaja lisäksi mm. liikenne- ja verominis- Kehitysyhteistyössä Vietnam oli edelleen Suo- 28435: terien tapaamisissa. Kaupallis-taloudellisten ky- men pääkumppani alueella. Yhteistyöohjelman 28436: symysten painopiste on kuitenkin kertomuskau- päätavoitteena oli köyhyyden lievittäminen ja 28437: della siirtynyt kahdenvälisestä yhteistyöstä käsi- markkinatalouteen sopeuttaminen. Nepalin kans- 28438: teltäväksi EU:nja Venäjän välisessä yhteistyöra- sa jatkettiin kehitysyhteistyöhankkeita perinteisil- 28439: kenteessa. lä metsä- ja energiasektoreilla. 28440: Venäjän kanssa jatkettiin sopimusneuvotteluja 28441: lähes 30 kysymyksestä. Keskeisenä tavoitteena oli Lähi-Itä ja Afrikka 28442: mm. uudistaa useitaSNTL:nkanssa tehtyjä sopi- 28443: muksia. Muiden IVY-maiden kanssa kehitettiin so- Lähi-idän rauhanprosessissa Suomen ja EU:n 28444: pimusverkostoa ajankohtaisten tarpeiden mukaan. rooli painottui taloudelliseen yhteistyöhön ja ke- 28445: Suomi on pyrkinyt EU:n sisällä edistämään Uk- hitysyhteistyöhön palestiinalaisten kanssa. 28446: rainan WTO-liittymisprosessia. EU:nja Ukrainan Kertomusvuonna järjestetty EU :n ja Välimeren 28447: sekä Moldovan väliset kumppanuus- ja yhteistyö- maiden ulkoministerikokous onnistui Lähi-Idän 28448: sopimukset tulivat voimaan v. 1998. EU:nja Val- ongelmista huolimatta edistämään alueellisen yh- 28449: ko-Venäjän välisiä suhteita rasitti ns. residenssi- teistyön tavoitteita. EU:nja Iranin välinen vuoro- 28450: kiista, mikä kuitenkin saatiin ratkaistua vuoden puhelu käynnistyi uudelleen Iranissa tapahtuneen 28451: lopulla. Suomi on pyrkinyt EU:n sisällä myötä- maltillisemman kehityksen myötä. 28452: vaikuttamaan Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian Persianlahden alueella Suomen kaupallisia ta- 28453: maiden WTO -liittymisprosessien nopeuttami- voitteita edistettiin mm. ministerivierailuin. EU:n 28454: seen. Kirgizstanista tuli WTO:njäsen v. 1998. ja Persianlahden maiden yhteistyöneuvoston 28455: GCC:n välilläjatkettiin neuvotteluja vapaakaup- 28456: Pohjois- ja Etelä-Amerikka pasopimuksen aikaansaamiseksi lähivuosina. 28457: Taloudellisen tuen edellytyksenä Afrikan maille 28458: Toiminta Pohjois-Amerikan valtioiden kanssa vaadittiin aikaisempaa ankarammin kriteerein de- 28459: oli voimakkaasti ED-painotteista. Suomi osallis- mokratiakehityksen edistymistä ja demokraattis- 28460: tui EU:nja Yhdysvaltain välisen v. 1995 sovitun ten toimielimien toimintamahdollisuuksien para- 28461: Uuden Transatlanttisen Agendan täytäntöönpa- nemista. 28462: noon. Kertomusvuonna saatiin aikaan yhteisym- Kertomusvuoden aikana Afrikassa oli käynnis- 28463: märrys Transatlanttisesta talouskumppanuudesta sä tai puhkesi uusia kriisejä. Niidenjohdosta Suo- 28464: (Transatlantic Economic Partnership, TEP) ja mi keskeytti uusien kehitysyhteistyöhankkeiden 28465: alustava sopu Yhdysvaltain kolmansia maita kos- suunnittelun Etiopiaan. 28466: kevan sanktiolainsäädännön sisältämien talouspa- Suomi käytti kahdenväliseen kehitysyhteistyö- 28467: kotteiden käytöstä. hön Afrikan maiden kanssa noin 300 milj. mk 28468: Latinalaisessa Amerikassa pääpaino oli kaupal- v. 1998. Yhteistyön tärkeimpinä kumppaneina oli- 28469: lis-taloudellisten suhteiden kehittämisessä. Alu- vat Etelä-Afrikka, Etiopia, Kenia, Mosambik, 28470: eelle tehtiin kertomusvuonna kolme ministerita- Namibia, Sambia ja Tansania. Lisäksi Suomi an- 28471: son vierailua. EU:n puitteissa osallistuttiin kau- toi projektiapua, lähinnä demokratiatukea, Bur- 28472: pan vapauttamiseen tähtäävien sopimusten valmis- kina Fasolie ja Malawille. Sansibarin (Tansania) 28473: teluun Meksikon, Chilen ja eteläisen vapaakaup- tuki oli edelleen keskeytyksissä poliittisen tilan- 28474: pa-alueen MERCOSUR:in kanssa. Etelä- ja Väli- teen johdosta ja Keniassa keskeytettiin metsäpro- 28475: Amerikassa oli edelleen myös kahdenvälisen ke- jekti ilmenneiden epäselvyyksien johdosta. 28476: hitysyhteistyön kohdemaita. 28477: Konsuli- passi- ja viisumitehtävät 28478: Aasia ja Oseania 28479: Ulkoasiainministeriö saattoi päätökseen kon- 28480: Aasian merkitys Suomen ulkosuhteiden hoidos- sulipalveluja koskevan lainsäädäntöuudistuksen ja 28481: sa on kasvanut huomattavasti 1990-luvun aikana. uusi konsulipalvelulaki on tarkoitus saattaa voi- 28482: Erityisesti tämä on koskenut Itä-Aasiaa, jonne maan v. 1999. Kaiken kaikkiaan konsulitehtävät 28483: 35 28484: 28485: monimutkaistuivat ja vaikeutuivat viime vuosien Vuonna 1996 aloitettu tietotekniikan uudista- 28486: kehityssuunnan mukaisesti. Vaikeimpiin kuului- minenjatkui kertomusvuonna. Järjestelmien käy- 28487: vat lapsikaappaukset, joita kertomusvuonna oli tön kattavuutta lisättiin ja järjestelmiin kehitettiin 28488: vireillä 11. Uusia ulkoasiainministeriön hoidetta- lisäpiirteitä turvallisuuden ja käyttövarmuuden ta- 28489: viksi tulleita tapauksia oli neljä. Ulkoasiainminis- kaamiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi. Minis- 28490: teriönja oikeusministeriön yhteisen kansainväli- teriö suunnitteli ja toteutti myös EU-puheenjoh- 28491: siä lapsikaappauksia selvittävän työryhmän muis- tajuuskauden edellyttämät tiedotustekniset ratkai- 28492: tio valmistui kertomusvuonna. Ulkoministeriölie sut 28493: luotiin valmiudet avustaa Maastrichtin sopimuk- 28494: sen mukaisesti EU-maiden kansalaisia kolmansis- Maksoiliset palvelut 28495: sa maissa. 28496: Kertomusvuoden alkupuolella voimaan tullut Tuotot kasvoivat kertomusvuonna edelliseen 28497: passilain muutos merkitsi muutoksia passihake- vuoteen verrattuna 28,6 milj. markalla. Kasvujoh- 28498: musten käsittelyssä. Samaan aikaan passihakemus- tuu pääosin ns. Schengenin sopimuksen mukais- 28499: ten määrä lisääntyi runsaalla 3 000 hakemuksella ten viisumimaksujen käyttöönotosta ja muiden 28500: (yht 18 000). Viisumihakemusten määrä laski en- maahantulolupamaksujen tarkistamisesta alkuvuo- 28501: nakoitua vähemmän eli 30 OOO:lla (yht. noin desta 1998. Liiketaloudellisten suoritteiden ryh- 28502: 450 000). Schengenin viisumimääräykset on si- mässä eniten nousivat vuokratuotot Viisumien 28503: sällytetty Suomen viisumikäytäntöön siinä mää- sekä oleskelu- ja työlupien käsittelystä saadut tuo- 28504: rin kuin se ilman lainmuutoksia on ollut mahdol- tot muodostavat lähes 95 % julkisoikeudellisista 28505: lista. suoritteista kertyneistä tuotoista. Vastaavasti mui- 28506: den suoritteiden ryhmässä 95 % tuotoista kertyy 28507: vuokratuloina sekä käyttökorvauksina. 28508: Tiedotus Maksullisen palvelutoiminnan kustannustiedot 28509: perustuvat julkisoikeudellisten suoritteiden osal- 28510: Ulkoasianhallinnon tiedotuksen keskeiset teh- ta suoritettuun selvitykseen. Muista suoritteista 28511: tävät v. 1998 olivat ministeriön uutishankinnan, kertyneet tulot vastaavat aiheutuneita kustannuk- 28512: mediaseurannan ja ajankohtaistiedotuksen tehos- sia, koska ne hinnoitellaan omakustannushintaan 28513: taminen, mitä tuki tiedotusyksikön perustaminen sen johdosta, että maksajina ovat pääosin valtion 28514: lehdistö- ja kulttuuriosastolle organisaatiouudis- viranomaiset sekä muut yhteistyötahot 28515: tuksen yhteydessä. Näkyvimmät kulttuurivienti- 28516: tapahtumat liittyivät Alvar Aallon juhlavuoteen. 27. Ulkoasiainhallinnon maksulliset palvelut 1998 28517: Tulot Kustan- Yli-/ali- 28518: nukset 1aama 28519: Organisaatio ja tukitoiminnot Miljoonaa markkaa 28520: Julkisoikeudelliset suo- 28521: Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ritteet yhteensä ............ 83,398 45,600 37,798 28522: ja Suomen ED-jäsenyys loivat tarpeen muuttaa ul- Passit ...................... 4,290 6,300 -2,010 28523: koasiainministeriön organisaatiota. Ulkomaan Viisumit, oleskelu- ja 28524: edustustoverkostoa täydennettiin perustamalla työluvat .................... 78,074 38,000 40,074 28525: uudelleen suurlähetystö Limaan (Peru) ja valmis- Muut julkisoikeudelliset 28526: teltiin Suomen yhteystoimiston toiminnan käyn- suoritteet .................. 1,034 1,300 -0,266 28527: nistyminen Ramallahissa (palestiinalaisalueet) Muut suoritteet ............. 15,522 15,522 28528: 1.1.1999 lukien. Yhteensä .................... 98,920 61,122 37,798 28529: 36 28530: 28531: 28532: 3.3. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 28533: 28534: Toimintaympäristö dynnettävissä olevissa muodoissa. Tietotekniik- 28535: ka on samalla keskeinen väline eri oikeusviran- 28536: Oikeusministeriön tehtäväalueeseen selvimmin omaisten työmenetelmien kehittämisessä. 28537: vaikuttavia yleisiä muutostekijöitä ovat viime Kansalaisten kokeman turvallisuuden ja demo- 28538: vuosina olleet globaalinen kehitys ja ED-integraa- kratian toimivuuden keskeisiä edellytyksiä ovat 28539: tio, yhteiskunnan toiminnoissa yhä kasvavan mer- julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuus ja 28540: kityksen saava tietotekniikka sekä kansalaisten ja luotettavuus. Avoimuuden periaatteiden toteutta- 28541: yhteiskunnan muuttuvat ja kasvavat lainsäädän- minen ja kansalaisissa luottamusta herättävien 28542: töön sekä eri oikeusviranomaisten toimintaan ja toimintatapojen noudattaminen asettavat kasvavia 28543: palveluihin kohdistuvat odotukset. Oikeusjärjes- vaatimuksia kaikkien hallinnonalan viranomais- 28544: tyksen kansainvälistyminen ilmenee kaikilla oi- ten toiminnalle. Yhteiskunnassa on viime vuosi- 28545: keusministeriön hallinnonalan tehtäväalueilla: na käyty aika ajoin varsin vilkasta ja kriittistäkin 28546: lainsäädännön kehittämistä koskevat impulssit ja keskustelua oikeuslaitoksen toiminnasta. Tämä 28547: lainsäädännön sisältökin ovat usein EU: sta tai keskustelu on nostanut esiin monia uusia näkö- 28548: kansainvälisistä sopimuksista lähtöisin, tuomio- kulmia ja kysymyksenasetteluja, joita on otettu 28549: istuimet ja viranomaiset soveltavatyhä useammin huomioon hallinnonalan kehittämistyössä. 28550: välittömästi EY-oikeutta ja kansainvälisiä sopi- Lainsäädännön määrän kasvuun, hajanaisuu- 28551: muksia, oikeuslaitoksen käsittelemissä asioissa on teen ja vaikeaselkoisuuteen liittyvät ongelmat ovat 28552: yhä useammin kansainvälinen ulottuvuus. Niin kansainvälisestikin olleet lisääntyvän huomion 28553: ikään taloudellinen rikollisuus ja huumerikollisuus kohteena. Suomessa toimenpiteet pohjautuvat 28554: toimivat kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. valtioneuvoston v. 1996 hyväksymään kehittämis- 28555: Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeudelli- ohjelmaan. Jotta säädösten käyttö olisi johdonmu- 28556: nen integraatio ovat kehittyneet rinnan taloudel- kaista ja hallittua, on kasvavaa huomiota kiinni- 28557: lisen ja poliittisen integraation sekä ihmisten li- tetty yhtenäisen säädöspolitiikan tehostamiseen 28558: sääntyneen liikkuvuuden kanssa. Kansainväliset koko valtioneuvoston piirissä. 28559: ihmisoikeussopimukset ovat merkittävällä taval- 28560: la vaikuttaneet suomalaisen perusoikeusjärjestel- Määrärahojen jakautuma eri tehtäväalueilla 28561: män uudistamiseen, samoin ne vaikuttavat tuo- ja hallinnonalan tavoitteet ja tulokset 28562: mioistuimienja muiden oikeusviranomaisten sekä 28563: koko julkisen hallinnon toimintaan. Eri oikeuden- Oikeusministeriön hallinnonalan menot (pää- 28564: aloja koskevat kansainväliset sopimukset muovaa- luokka 25) v. 1998 olivat 2 832,4 milj. mk, mikä 28565: vat kansallista oikeusjärjestystä ja tuovat eri oi- on 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Menot 28566: keusviranomaisille uudentyyppisiä kansainvälisiä jakautuivat toimintamenoihin (87 %), siirtomenoi- 28567: vuorovaikutussuhteita. Kansainvälistyminen aset- hin (9 %), sijoitusmenoihin (2,5 %) ja muihin 28568: taa uusia vaatimuksia hallinnonalan viranomais- 28569: ten ja niiden henkilöstön osaamiselle. 28570: Euroopan unionissa oikeus- ja sisäasiain yhteis- 28. Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat 28571: työn painoarvo on koko Suomen EU -jäsenyyden TP 1997 TA 1998 TP 1998 28572: ajan voimakkaasti kasvanut. Erityisen paljon kan- Miljoonaa markkaa 28573: sallisiin lainsäädäntöohjelmiin ja niiden aikatau- Oikeusministeriö ......... 127,020 130,800 130,800 28574: luihin vaikuttavat EU:n sisämarkkinoiden toimin- Tuomioistuinlaitos ....... 959,664 1 25,554 1 25,554 28575: tapuitteita luova sääntely sekä rikosoikeudellinen Oikeusaputoimistot ..... 95,400 95,400 28576: sääntely ja muut rikollisuuden vastustamiseen liit- 28577: Maksuton oikeuden- 28578: tyvät toimenpiteet. Oikeudellisen yhteistyön mer- käynti ....................... 166,736 146,000 145,811 28579: kitys tulee edelleen kasvamaan, kun Amsterdamin Syyttäjä- ja ulosotto- 28580: sopimus tulee voimaan v. 1999, ja yksityisoikeu- laitos ........................ 513,600 552,700 552,700 28581: dellinen yhteistyö siirtyy EU:n 1-pilariin. Eräät oikeudenhoito- 28582: Tietoverkkojen ja informaatioteknologian ke- menot ja avustukset .... 67,654 73,500 75,535 28583: hitys ja laajamittainen käyttöönotto synnyttävät Vankeinhoitolaitos ...... 825,300 827,650 827,650 28584: uuden tyyppistä oikeudellista problematiikkaa eri Eräät virastot ............. 41,998 35,700 36,695 28585: elämänalueilla. Yhteiskunta myös odottaa julki- Vaalit ....................... 2,991 4,000 3,989 28586: selta hallinnoita ja oikeuslaitokselta palveluja 28587: kehittyneen informaatioteknologian avulla hyö- Yhteensä ................. 2 704,963 2 891,304 2 894,134 28588: 37 28589: 28590: kulutusmenoihin (1,5 %). Toimintamenot kasvoi- Oikeusturvan saatavuus ja laatu 28591: vat edelliseen vuoteen verrattuna 8 %. Muut me- 28592: not vähenivät yhteensä 9 %. Tuomioistuinten asiamäärät ovat vähentyneet, 28593: jutturuuhkat pääosin purettu ja käsittelyajat on 28594: Valtiosääntö, perusoikeudet ja hallinto saatu kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta koh- 28595: tuulliselle tasolle. Kun saapuvien asioiden määrä 28596: Perustuslakiuudistuksen valmistelu on edennyt edelleen v. 1998 lähes kaikissa tuomioistuimissa 28597: suunnitellulla tavalla. Hallituksen esitys uudeksi, väheni, voitiin entistä enemmän kiinnittää huomio- 28598: yhtenäiseksi perustuslaiksi annettiin eduskunnal- ta ratkaisujen laatuun ja päätösten perustelujen 28599: le 6.2.1998 ja eduskunta on hyväksynyt Suomen kehittämiseen. 28600: uuden perustuslain 4.6.1999. Uusi perustuslaki on Tuomioistuinlaitoksessa on jatkettu oikeuden- 28601: tarkoitus saattaa voimaan 1.3.2000. Oikeusmi- käyntimenettelyä ja tuomioistuinorganisaatiota 28602: nisteriössä on myös valmistunut kokonaisselvitys koskevien laajojen uudistusten valmisteluaja to- 28603: uuden perustuslain voimaantulosta aiheutuvista teuttamista tavoitteena kansalaisten oikeusturvan 28604: muun lainsäädännön muutostarpeista. laadun ja tuomioistuinten toiminnan tehokkuuden 28605: Perusoikeuksien täsmentämistä lainsäädännös- parantaminen. Uudistusten toteuttamisessa tuoma- 28606: sä on jatkettu pääpiirteissään tavoitteiden mukai- reiden ja muun henkilöstön koulutus sekä tieto- 28607: sessa aikataulussa. Eduskunnalle annettiin v. 1998 tekniikan soveltaminen ovat keskeisellä sijalla. 28608: hallituksen esitykset julkisuus- ja salassapitolain- Vuonna 1998 valmistui kaksi tuomioistuinten 28609: säädännön uudistamiseksi, henkilötietolaiksi ja yleiseen kehittämiseen liittyvää perusselvitystä. 28610: kokoontumislaiksi, mitkä esitykset eduskunta on Tuomioistuimet 2000-selvityksen tarkoituksena 28611: myös hyväksynyt. Sananvapauden käyttämistä on ollut luoda pohjaa tuomioistuinlaitoksen ylei- 28612: koskevan lainsäädännön ja hallintolain valmiste- sistä kehityslinjoista käydylle keskustelulle. So- 28613: lua on jatkettu. siaalietuuksien muutoksenhakujärjestelmää kos- 28614: Valtioneuvosto hyväksyi v. 1996 vuosia 1997- kevassa perusselvityksessä on luotu perusteita 28615: 1999 koskevan valtioneuvoston lainvalmistelun sosiaalietuuksien muutoksenhakujärjestelmän ke- 28616: kehittämisohjelman. Ohjelman toimeenpanoa on hittämiselle. 28617: jatkettu aikataulun mukaisesti mm. toteuttamalla Tuomioistuinten tulosohjauksen kehittämistä 28618: uusimuotoista lainvalmistelun ja säädösvalmiste- varten asetettiin työryhmä v. 1998. Tavoitteena on 28619: lun johtamiseen sekä lainsäädännön vaikutusten 28620: arviointiin liittyvää koulutusta. Valtioneuvosto 28621: hyväksyi v. 1998 säädösehdotusten taloudellisten Kuvio 9. 28622: vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointia 28623: koskevat ohjeet. 28624: Oikeusministeriö asetti keväällä 1998 työryh- YLEISIIN TUOMIOISTUIMIIN 28625: män hallituksen säädöspoliittisten Iinjansten val- SAAPUNEET ASIAT 28626: mistelua varten. Työryhmäjätti mietintönsä tam- 1 000 kpl 1 000 kpl 28627: mikuussa 1999. Mietinnössä ehdotetaan lainsää- 25 r - - - - - - - - - - - - - - - . . , - 700 28628: dännön suunnittelua tehostettavaksi ottamalla 28629: käyttöön vaalikauden mittainen valtioneuvoston 28630: lainsäädäntösuunnitelma ja vuotuinen valtioneu- 28631: voston lainsäädäntöohjelma. 28632: Hallitusmuodossa edellytetyn hyvän hallinnon 28633: periaatteiden toteuttamiseksi oikeusministeriössä 28634: on jatkettu hallintolain valmistelua. Valtioneuvos- 28635: ton v. 1998 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti 28636: oikeusministeriö on yhteistyössä muiden minis- 28637: teriöiden kanssa valmistellut sähköisen asioinnin, 200 28638: sähköisen asiakirjan, sähköisen allekirjoituksen 28639: sekä henkilökortin ja varmennepalveluiden edel- 100 28640: lyttämää lainsäädäntöä. Hallituksen esitys sähköi- 28641: sestä asioinnista hallinnossa on tarkoitus antaa 0 0 28642: v. 1999. Samoin on valmisteltu toimikunnassa 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 28643: ehdotusta henkilöstöturvallisuutta koskevaksi -KKO 28644: lainsäädännöksi. - Hovioikeudet 28645: -Käräjäoikeudet (rikos- ja siviiliasiat) 28646: 38 28647: 28648: Kuvio 10. kehittää tuomioistuinten tulosohjauksen sisältöä, 28649: menetelmiä ja ohjausorganisaatiota tuomioistuin- 28650: HALLINTOTUOMIOISTUIMIIN laitoksen erityispiirteet huomioon ottaen. Samoin 28651: SAAPUNEET ASIAT on oikeusministeriön työryhmä maaliskuussa 1998 28652: 1 000 kpl 28653: saanut ehdotuksen turvatarkastusten järjestämises- 28654: 1 000 kpl 28655: tä tuomioistuimissa koskevaksi laiksi. 28656: 8 35 Vuoden 1993 riita-asiain oikeudenkäyntimenet- 28657: telyuudistuksesta saatujen kokemusten pohjalta on 28658: 7 30 v. 1998 asetetussa työryhmässä aloitettu valmis- 28659: gj 6 28660: ~ 28661: "9 5 28662: .9 28663: ~ 4 28664: c 28665: "-..._/ 28666: ' \ 28667: 25 28668: 28669: 20 1E 28670: 1ii 28671: "0 28672: 28673: _,., 28674: telu eräiden uudistuksessa ilmenneiden epäkoh- 28675: tien korjaamiseksi. Tavoitteena on keventää oi- 28676: keudenkäyntimenettelyäja siirtää käsittelyn pai- 28677: nopistettä enemmän pääkäsittelyyn sekä alentaa 28678: oikeudenkäyntiin liittyviä kuluriskejä. Oikeuden- 28679: ..c "ö 28680: c 15 -~ käyntikulujen kasvun hillitsemiseksi annettiin 28681: ~ 3 •al 28682: •al 28683: eduskunnalle syksyllä 1998 hallituksen esitys oi- 28684: keudenkäyntikuluja koskevien säännösten tarkis- 28685: ~ 2 10 ....1 28686: tamiseksi. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen 28687: esityksen helmikuussa 1999. Tarkoituksena on 28688: 5 28689: tasata oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista ris- 28690: kiä asianosaisten kesken sekä lisätä tuomioistui- 28691: 0 0 men harkintavaltaa kohtuullistaa tai muuten alen- 28692: 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 taa vaadittuja oikeudenkäyntikuluja. 28693: - Lääninoikeudet Oikeusapujärjestelmä uudistettiin v. 1998. Uu- 28694: distamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 28695: 28696: 28697: 29. Oikeuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen 28698: Tavoite 1998 Toteutuma 1998 Vertailu tavoitteeseen 28699: Markkaa/ Ratkaistu Käsille- Markkaa/ Ratkaistu Käsittely- Markkaa/ Ratkaistu Käsitte- 28700: ratkaistu asia/ lyaika, ratkaistu asia/ aika, kk ratkaistu asia/htv, lyaika, 28701: asia htv kk asia htv asia,% % kk 28702: Tuomioistuinlaitos 28703: Korkein oikeus ........................... 7 356 51 7963 45 8 -11 28704: - käsittelyaika (valituslupa-asiat) 3,5 4 0,5 28705: - käsittelyaika (asiaratkaisut) ...... 14 17 3,0 28706: Korkein hallinto-oikeus ................ 8762 40 7 10 519 34 10 20 -15 3,0 28707: Hovioikeudet ............................. 11 615 26 5,8 12 292 24 5,8 6 -6 0 28708: Lääninoikeudet .......................... 4 986 54 5457 50 9 -7 28709: - käsittelyaika (vero-asiat) .......... 7 8 1 28710: - käsittelyaika (muut asiat) ......... 5 5 0 28711: Käräjäoikeudet .......................... 3 063 82 2 986 85 -3 4 28712: - käsittelyaika (rikosasiat) .......... 2,5 2,1 -0,4 28713: - käsittelyaika {laajat riita-asiat) ... 6 6,6 0,6 28714: - käsittelyaika (summaariset asiat) 2 1,8 -0,2 28715: - käsittelyaika (velkajärjestelyasiat) 6 6,4 0,4 28716: Vesiylioikeus ............................. 69 250 5 5 74 814 4 5 8 -8 0 28717: Vesioikeudet ............................. 28439 11 30 092 10 6 -4 28718: - käsittelyaika (muut asiat) ......... 6 7,6 2 28719: - käsittelyaika (katselmusasiat) ... 62 76 14 28720: Maaoikeudet ............................. 13 529 28 6,5 15 161 25 6,6 12 -11 0,1 28721: Vakuutusoikeus ......................... 1 800 139 9 1 800 138 8,9 0 -1 -0,1 28722: Työtuomioistuin ......................... 35 455 10 5 47135 7 5 33 -26 0,0 28723: Markkinatuomioistuin .................. 40000 12 7 44587 11 8 11 -9 1 28724: Vankilaoikeus ............................ 646 480 0,5ja 9 832 348 0,5ja 9 29 -28 Oja 0 28725: 39 28726: 28727: 1. kesäkuuta 1998. Siihen kuuluivat muun muas- denkäynnin menot olivat 134 milj. mk, lisäystä 28728: sa laki yleisestä oikeusavusta (104/1998), laki edelliseen vuoteen verrattuna 6 %. Menoista 83 % 28729: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain aiheutui käräjäoikeuksissa, 14% hovioikeuksis- 28730: muuttamisesta (105/1998) ja laki valtion oikeus- sa ja 3 % muissa tuomioistuimissa myönnetyistä 28731: aputoimistoista (1 06/ 1998). Yleisen oikeusavun maksuttomista oikeudenkäynneistä. Kustannuksis- 28732: jäijestämisvastuu siirrettiin uudistuksessa kunnilta ta kolme neljäsosaa muodostui rikosasioista ja 28733: valtion tehtäväksi. Vuonna 1998 tuli lisäksi voi- viidennes riita-asioista. 28734: maan säännös julkisesta puolustuksesta. Yksityishenkilön velkajäijestelylain perusteella 28735: Vuonna 1998 alkuvuodesta kunnan ja loppu- maksettavat korvaukset selvittäjille v. 1998 oli- 28736: vuodesta valtion yleisiin oikeusaputoimistoihin vat 13 milj. mk. Velkajärjestelyasioiden vähene- 28737: saapui yhteensä noin 56 000 asiaa, kun vuotta ai- misen ja lainmuutoksen myötä menot laskivat 13 28738: kaisemmin vastaava luku oli noin 71 000. Saapu- milj. mk (50%) vuoteen 1997 verrattuna. 28739: neiden asioiden määrä väheni siis merkittävästi 28740: eli noin 15 000 asiaa. Oikeusaputoimistojen asi- 28741: oista muodostavat siviili- ja hallinto-oikeudelli- Kriminaalipolitiikkaja rikosoikeudellinen sään- 28742: set asiat 90 %, josta suurin osa on perhe- ja pe- tely 28743: rintöoikeudellisia asioita. Rikosasioiden osuus on 28744: runsas 10 %. Saapuvien asioiden vähentymisen Vaikka tämän vuosikymmenen kuluessa rikol- 28745: syitä ovat muun muassa organisaatiouudistuksen lisuudessa- huumausainerikoksia lukuun ottamat- 28746: myötä tapahtuneet toimistojen fyysiset muutot, ta - ei olekaan tapahtunut kovin suuria muutoksia 28747: oikeusapumaksun käyttöönotto sekä rajoitettu eikä rikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys 28748: mahdollisuus täysin maksavien asiakkaiden pal- ole lisääntynyt, kokevat kansalaiset rikollisuuden 28749: velemiseen. entistä suuremmaksi uhkaksi ja ongelmaksi. Sa- 28750: Maksutlomasta oikeudenkäynnistä annetun lain manlainen ilmiö on kuluvan vuosikymmenenjäl- 28751: mukaan oikeudenkäyntiavustajille maksettavat kipuoliskolla ollut havaittavissa monissa muissa- 28752: palkkiot ja kulukorvaukset ovat mm. oikeuden- kin Euroopan maissa. Rikollisuutta koskeviin kä- 28753: käyntimenettelyuudistusten vuoksi jatkuvasti sityksiin ovat epäilemättä vaikuttaneet yksittäis- 28754: nousseet. Julkista puolustajaa koskevat säännök- ten rikosten entistä näyttävämpi käsitteleminen 28755: set tulivat voimaan 1.6.1998, mistä aiheutuvat tiedotusvälineissä ja muut median synnyttämät 28756: menot maksetaan maksuttoman oikeudenkäynnin mielikuvat. Toisaalta rikollisuutta koskevaan pel- 28757: määrärahoista. Vuonna 1998 maksutloman oikeu- koon ja huolestumiseen ovat vaikuttaneet monet 28758: Kuvio 11. Kuvio 12. 28759: 28760: MAKSUTTOMAS TA OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA 28761: POLIISIN TIETOON TULLEET RIKOSLAKI- 28762: YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSTÄ 28763: RIKOKSET, SYYTTÄJÄLLE SAAPUNEET ASIAT 28764: AIHEUTUNEET MENOT 28765: JA RANGAISTUSLAITOKSIIN TULLEET 28766: Milj. mk 28767: 200 1 000 28768: 1 000 kpl 28769: henkeä 28770: 180 450 .-----------------------~12 28771: 28772: 28773: 160 >:<r- 400 28774: åi 10 28775: .!l1 350 28776: 140 r- r- 28777: 2 28778: 120 r- r- c- .!l1 300 28779: ;(ij 28780: :::_ ;ro 28781: 100 r- r- r- r- r- ~ 250 28782: 80 - r- - t- r- - r- r- r- "' 200 28783: .!l!. 28784: c 28785: r- r- r- 0 28786: 60 ,- ,--- t- - r- ;- 150 28787: 28788: 40 r- r- f-- - r- - r- r- r- ~c 100 28789: ;~ 28790: 20 - r- - - r- - r- r- - 0 50 28791: 0.. 28792: 0 - '-- - L- '-- - '-- '-- - 0 0 28793: ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ 91 9293~95969798 28794: c:::::::;::] Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset 28795: ~!! Yksityishenkilön velkajärjestely 28796: - Syyttäjälie saapuneet asiat 28797: El Maksuton oikeudenkäynti - Rangaistuslaitoksiin tulleet 28798: 40 28799: 28800: 28801: rikollisuuden luonteessa tapahtuneet muutokset edelleen suunnattu lisävoimavaroja talousrikostut- 28802: uudentyyppisine rikoksineen ja rikosten tekota- kintaan (syyttäjät), rikoshyödyn jäljittämisorga- 28803: poineen. nisaatioon (ulosotto) ja konkurssipesien valvon- 28804: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoittee- taan (konkurssiasiamies) sekä valmisteltu ohjel- 28805: na oli v. 1998 pyrkiä muodostamaan entistä tar- maan liittyvää lainsäädäntöä. 28806: kempija oikeasuhtaisempi kokonaiskuva rikolli- Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varois- 28807: suustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestel- ta annetun lain ja syyttömästi vangitulle tai tuo- 28808: män toiminnasta mm. rikollisuuden osoittimia mitulle valtion varoista maksettavasta korvaukses- 28809: kehittämällä, kriminaalipoliittisia uudistuksia seu- ta annetun lain mukaisia korvauksia maksettiin 28810: raamaliaja tutkimalla kontrolliviranomaisten toi- v. 1998 yhteensä 38 milj. mk. Lisäystä oli edelli- 28811: mintaa. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa seen vuoteen verrattuna 13 %, mikä johtui sekä 28812: päähuomio on kansalaisten oikeusaseman kannalta keskimääräisen korvauksen että syyttömästi van- 28813: keskeisissä kysymyksissä. Rikollisuustilanteen ja gittujen tai tuomittujen korvaushakemusten mää- 28814: kontrollitoimien peruskartoitus sisältyy Rikolli- rän kasvusta. 28815: suustilanne 1997 -vuosikirjaan. Syyttäjälle saapuneiden asioiden määrä kasvoi 28816: Rikoslain kokonaisuudistuksen valmistelua on 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pääosin lisäys 28817: jatkettu. Hallitusohjelman mukaan rikoslain ko- johtuu diarioinnissa tapahtuneista muutoksista. 28818: konaisuudistus saatetaan loppuun vaalikauden ai- Oikeudenkäyntimenettelyn muuttuminenjohti sii- 28819: kana. Tässä aikataulussa ei kuitenkaan täysin ole hen, että ratkaistujen asioiden määrälle asetetuis- 28820: pysytty, mikä on johtunut erityisesti siitä, että ta tavoitteistajäätiin ja asioita ratkaistiin vähem- 28821: EU:n puolelta tulleet pakottavat aikataulut samoin män kuin niitä saapui. Varsinkin pääkaupunkiseu- 28822: kuin eräät kansalliset kiireellisenä pidetyt lainsää- dulla istuntojen lukuisat peruutukset hidastivat 28823: däntöhankkeet ovat pakottaneet lykkäämään rikos- asioiden käsittelyä. Vuoden lopussa vireillä ole- 28824: lain kokonaisuudistukseen kuuluvien hallituksen vien asioiden määrä kasvoi yli kolmanneksen. 28825: esitysten antamista. Myös eduskunnan työskente- Vuoden 1997lokakuussa toteutettu rikosasioi- 28826: lyaikataulu on asettanut rajoituksia hallituksen den oikeudenkäyntimenettelyuudistus ja touko- 28827: esitysten antamiselle. kuussa 1998 uudistettu hovioikeusmenettely lisä- 28828: Osana rikoslain kokonaisuudistusta eduskunta sivät työmäärää ja asettivat syyttäjän toiminnalle 28829: hyväksyi v. 1998 seksuaalirikoksia sekä yleistä uusia vaatimuksia. Uudessa rikosprosessissa syyt- 28830: järjestystä ja turvallisuutta vastaan tehtyjä rikok- täjä vastaa keskeisesti rikosvastuun toteutumises- 28831: sia koskevat hallituksen esitykset. Lait tulivat ta. 28832: voimaan vuoden 1999 alusta lukien. Eduskunta Vankien määrän väheneminen jatkui v. 1998. 28833: on myös helmikuussa 1999 hyväksynyt hallituk- Tähän on viime vuosina vaikuttanut lähinnä yh- 28834: sen esityksen sakkorangaistusta koskevien rikos- dyskuntapalvelun lisääntynyt käyttö ehdottomien 28835: lain säännösten uudistamisesta. Uudistus sisältää vankeusrangaistusten vaihtoehtona. Vankeja oli 28836: muun muassa säännökset sakon määräämisestä vuoden lopussa 2 772. Vankiloihin tuli vapaudes- 28837: nettotulojen perusteella ja rikesakon käytön laa- ta (tutkintavangit mukaan lukien) kertomusvuon- 28838: jentamisen ylinopeusrikkomuksissa. Eduskunta na noin 5 800 vankia. Vastaava luku tämän vuosi- 28839: hyväksyi myös esityksen arvopaperimarkkinari- kymmenen alussa oli yli 9 000. Vankien kokonais- 28840: koksia koskevien säännösten uudistamiseksi. määrä Suomessa on tällä vuosikymmenellä aset- 28841: Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikok- tunut muiden Pohjoismaiden tasolle. 28842: sentorjunnan neuvottelukunta laati syksyllä 1998 Vankien vähenemiseen ovat vaikuttaneet lain- 28843: ehdotuksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjel- säädännön ja tuomitsemiskäytännön muutokset, 28844: maksi. Valtioneuvosto on maaliskuussa 1999 teh- joiden seurauksena ehdottomien vankeusrangais- 28845: nyt asiasta periaatepäätöksen. Ohjelmassa kiinni- tusten käyttö on huomattavasti vähentynyt. Tämä 28846: tetään erityistä huomiota rikollisuuden vastaiseen koskee erityisesti omaisuusrikoksia ja rattijuopu- 28847: työhön osallistuvien valtion viranomaisten, kun- musta. Erityisesti nuorille tuomitut ehdotlomat 28848: tien, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen vä- vankeusrangaistukset ovat vähentyneet. Tällä vuo- 28849: lisen yhteistoiminnan parantamiseen. Paikallisel- sikymmenellä vankien määrään on vaikuttanut 28850: la toiminnalla ja eri tahojen yhteistyöllä on kes- myös yhdyskuntapalvelun käyttöönotto alle 8 kuu- 28851: keinen merkitys. Rikoksentorjuntaohjelman toi- kauden pituisten ehdottomien vankeusrangaistus- 28852: meenpanossa ja tavoitteiden toteutuksessa oikeus- ten vaihtoehtona. Nykyisin noin 30% ehdotto- 28853: ministeriöllä on keskeinen koordinaatiovastuu. maan vankeusrangaistukseen tuomituista määrä- 28854: Talousrikollisuuden torjuntaa varten on kerto- tään yhdyskuntapalveluun. 28855: musvuonna hallituksen talousrikollisuuden ja har- Suomessa viime vuosina lisääntyneen huumaus- 28856: maan talouden vastustaruisohjelman mukaisesti ainerikollisuuden ja huumeiden käytön myötä ovat 28857: 41 28858: 28859: vankiloiden päihdeongelmat pahentuneet. Van- Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtäväkenttään 28860: keinhoitolaitoksen toiminta on painottunut entis- kuuluvien yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano 28861: tä enemmän päihteiden torjuntaan ja päihdeongel- on kertomusvuonna edelleen laajentunut. Aloitet- 28862: maisten vankien kuntoutukseen. tujen yhdyskuntapalvelutuomioiden määrä lisään- 28863: Rangaistuslaitoksissa oli vuoden lopussa ma- tyi kertomusvuonna 17 %. Yhdyskuntapalvelun 28864: joitustiloja yhteensä 3 508 vangille. Oikeusminis- toimeenpanossa on oikeusministeriön asettamana 28865: teriössä on tavoitteeksi asetettu vähintään 85 pro- tavoitteena, että 85 %palvelun aloittaneista suo- 28866: sentin keskimääräinen käyttöaste. Vuonna 1998 rittaa rangaistuksensa loppuun. Kertomusvuonna 28867: majoituspaikkojen keskimääräinen käyttöaste oli loppuun suorittaneiden osuus oli 86,4% (86, 7 %). 28868: vankimäärän edelleen vähentyessä 80 %. On kui- Oikeusministeriön asettamana tavoitteena on 28869: tenkin huomattava, että osa majoituspaikoista on myös ollut toimeenpanon viivytyksetön aloittami- 28870: huonokuntoisia ja tulee poistumaan käytöstä van- nen. Kertomusvuonna yhdyskuntapalvelun toi- 28871: hojen laitosten perusparannusten yhteydessä. Li- meenpanoista 75,1 % (75,5 %) alkoi viimeistään 28872: säksi avolaitoksissa on työpaikkojen puutteen 30 päivän kuluessa alitäytäntöönpanijan määrää- 28873: vuoksi tyhjillään olevia majoitustiloja. mästä ilmoittautumispäivästä. 28874: 28875: 28876: 28877: 28878: 30. Vankilukuarvio, vankien toimintaan osallistuminen ja avolaitostäytäntöönpanon osuus 28879: Tavoite Toteutuma Poikkeama Muutos ed. 28880: 1998 1998 tavoitteesta vuodesta 28881: Vankeja keskimäärin ................................................ 3 000 2 809 -6,4% -5,5% 28882: Kaikista vangeista toimintaan osallistuneita keskimäärin 70% 69,4% -0,6 %-yks. -0,1 %-yks. 28883: Rangaistusta suorittavista vangeista keskimäärin avo- 28884: laitoksessa ............................................................. 33,3% 27,5% -5,8 %-yks. -4,9 %-yks. 28885: ToimintamenoV vanki, mk .......................................... 222 000 244 999 10,4% 10,3% 28886: 28887: 28888: 28889: 28890: 31. Yhdyskuntaseuraamuslen toimeenpano 28891: Toteutunut TA 1998 Toteutunut Poikkeama 28892: 1997 1998 tavoitteesta, 28893: % 28894: Yhdyskuntapalvel u: 28895: Aloitettuja toimeenpanoja ........................................... 3 206 3500 3 762 7 28896: Suoritettuja tunteja .................................................... 251 862 260 000 275 780 6 28897: Markkaa/tunti ............................................................ 139 127 137 8 28898: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta: 28899: Vaivottavia keskimäärin ............................................. 1 153 1 260 1 201 -5 28900: Valvontapäiviä .......................................................... 421 028 460 000 438 548 -5 28901: Markkaa/valvontapäivä ............................................... 19 22 20 -9 28902: Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta: 28903: Vaivottavia keskimäärin ............................................. 1 826 1 950 1 709 -12 28904: Valvontapäiviä .......................................................... 666 673 730 000 623 785 -15 28905: Markkaa/valvontapäivä ............................................... 13 17 16 0 28906: Nuorisorangaistus: 28907: Tuomioita ................................................................ 43 150 42 -72 28908: Markkaa/tuomio ........................................................ 70 270 16 000 47 898 199 28909: 42 28910: 28911: Oikeussuhteiden toimivuus dessä. Varojen puutteessa raukeavien konkurssi- 28912: en selvittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi 28913: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1998 uuden kohteeksi ja työ on aloitettu syksyllä 1998. 28914: takauslain. Lailla korvataan vanhentunut takaus- 28915: lainsäädäntö ja selkeytetään takaussuhteeseen liit- 28916: tyvää sääntelyä. Lailla myös parannetaan takaa- 28917: jana olevan yksityishenkilön asemaa sekä täsmen- 32. Ulosottolaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen 28918: netäänja lisätään luotonantajan tiedonantovelvol- Tavoite Toteu- Vertailu Vertailu 28919: lisuutta. 1998 tuma tavoitt., edell. v. 28920: Oikeusministeriössä käynnistettiin vuoden 1998 % % 28921: 1998 lopulla laaja hanke osakeyhtiölainsäädän- Markkaa/käsitelty asia 28922: nön uudistamiseksi. Hankkeessa arvioidaan mm. Erillisvirastot .............. 163 157 -4 11 28923: mahdollisuuksia osakeyhtiölainsäädännön kehit- Ulosotto-osastot ......... 139 139 0 9 28924: tämiseen elinkeinopolitiikan välineenä. Ulosotto-osastot 28925: Ylivelkaantumisesta on tullut pysyvä ilmiö, (nimismiespiirit) .......... 87 14 28926: josta kertovat muun muassa viime aikoina esite- 28927: tyt tiedot nuorten ihmisten velkaantumisesta. Vel- Ratkaistu asia/htv ...... 1 667 1 559 -6 -5 28928: kaneuvontaa ei ole tällä hetkellä organisoitu yh- Keskimääräinen käsit- 6,9 7,2 0,3 -0,3 28929: tenäisesti. Oikeusministeriö sekä sosiaali- ja ter- telyaika, kk ................ 28930: veysministeriö asettivat v. 1998 selvitysmiehet 28931: laatimaan ehdotuksia velkaneuvonnan kehittämi- Onnistunut perintä, -4%- 0%- 28932: sen vaihtoehdoista. % asiamääristä .......... 45% 41% yks. yks. 28933: Vuonna 1998 ulosottoon saapui 2,2 miljoonaa Onnistunut perintä, -3%- -2%- 28934: asiaa, ulosotossa käsiteltiin 2,4 miljoonaa asiaa % markkamääristä ...... 22% 19% yks. yks. 28935: ja vuoden lopussa oli vireillä 1,4 miljoonaa asi- 28936: aa. Ulosottoon saapuneiden asioiden kokonais- 28937: määrä väheni edellisestä vuodesta 9 %. Asioiden 28938: arvioitua suurempi väheneminenjohtui verojen ja Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteistyö 28939: julkisoikeudellisten maksujen huomattavasta vä- 28940: henemisestä. Perittävien verojen lukumäärä oli- Euroopan unionissa oikeus- ja sisäasiain yhteis- 28941: kin edellisenä vuonna uudistusperinnän vuoksi työn painoarvo on koko Suomen ED -jäsenyyden 28942: poikkeuksellisen suuri. Kertomusvuonna tilanne ajan voimakkaasti kasvanut. Tämä kehitys on edel- 28943: normalisoitui. Myös yksityisoikeudelliset asiat, lyttänyt oikeusministeriön resurssien suuntaamista 28944: sakot ja korvaukset vähenivät. Asioiden vähene- yhä kasvavassa määrin ED-tehtäviin. Ministeriön 28945: minen oli seurausta vakuutussopimuslain muutok- lainvalmisteluosaston Eurooppa-oikeuden yksikön 28946: sesta, velkajärjestelylakien vaikutuksesta ja edel- roolia on vahvistettu valtioneuvoston neuvonan- 28947: leen laajenevasta ulosoton ulkopuolisesta perin- tajana yleisissä ED-oikeudellisissa kysymyksissä. 28948: nästä. Erityisen paljon kansallisiin lainsäädäntöohjel- 28949: Vuonna 1998 ulosottoon saapui perittäväksi miin ja niiden aikatauluihin ovat vaikuttaneet 28950: 18,4 mrd. mk, ulosotossa käsiteltiin viivästysseu- ED:n sisämarkkinoiden toimintapuitteita luova 28951: raamuksineen 20,3 mrd. mk ja vuoden 1998 lo- sääntely, esimerkiksi yhtiöoikeuden, sopimusoi- 28952: pussa oli perittävänä 19,3 mrd. mk. Edelliseen keuden, kuluttajansuojan ja tietosuojan aloilla, 28953: vuoteen verrattuna perittäväksi saapuneet mark- sekä järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden 28954: kamäärät vähenivät 14% (3 mrd. mk). Vuonna torjumiseen tähtäävä rikosoikeudellinen sääntely 28955: 1998 ulosottoon lähetettiin perittäväksi 6,1 mrd. ja muut rikollisuuden vastustamiseen liittyvät toi- 28956: mk veroja, mikä oli 1,3 mrd. mk vähemmän kuin menpiteet. 28957: edellisenä vuonna. Amsterdamin sopimuksessa hyväksyttiin Suo- 28958: Ulosotto 2000-toimikunta jätti mietintönsä men keskeiset tavoitteet avoimuuden ottamisesta 28959: helmikuussa 1998. Toimikunta ehdotti muun mu- ED:n toiminnan periaatteeksija yksityisoikeudel- 28960: assa riidattomien saatavien perinnän yksinkertais- lisen yhteistyön siirtämisestä yhteisöpilariin. Yk- 28961: tamista, tehokkaampien menetelmien käyttöönot- sityisoikeuden alan yhteistyön merkitys tulee näin 28962: toa vastuutaan pakoilevien velallisten suhteen sekä edelleen kasvamaan. Sopimuksen toimeenpanos- 28963: velkajärjestelyvelallisten ja muiden velallisten ta aiheutuu oikeusministeriölle myös eräitä ylei- 28964: aseman lähentämistä. Toimikunnan konkurssia siä valmisteluvastuita. Tällainen on esimerkiksi 28965: koskevan ehdotuksen valmistelua jatketaan kon- osallistuminen EU:n avoimuussäännöstön kehit- 28966: kurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhtey- tämiseen. 28967: 43 28968: 28969: Joulukuussa 1998 pidetyssä Wienin Eurooppa- moin kuin tietotekniikan soveltaminen oikeuslai- 28970: neuvostossa hyväksyttiin toimintasuunnitelma toksessa. Marraskuussa 1998 allekirjoitettiin Suo- 28971: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen to- men ja Venäjän oikeusministeriöiden välinen yh- 28972: teuttamiseksi. Kansalaisen oikeusasemaa EU:n teistyösopimus. Oikeusvaltiokehityksen edistämi- 28973: puitteissa voidaan parantaa turvaamalla tiedon- seksi tehdään yhteistyötä myös Kiinan kanssa. 28974: saanti-, aloite- ja vireillepano- sekä muutoksen- 28975: hakuoikeus. Euroopan oikeusalueen luominen ja Maksoilinen palvelutoiminta 28976: kansalaisten oikeudellisen aseman parantaminen 28977: edellyttävät viranomaisten välisen yhteistyön ja Oikeusministeriön hallinnonalan tulot olivat 28978: luottamuksen lisäämistä, byrokratian vähentämistä 547 milj. mkv. 1998, mikäon4% vähemmänkuin 28979: ja menettelyjen yksinkertaistamista. edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan osuus 28980: EU:n laajenemiskehitykseen ja EU:n Venäjän oli 96% (527 milj. mk) ja loput 4% kertyi omai- 28981: suhteiden aktivoitumiseen liittyen on kehitetty suuden myynnistä saaduista tuloista ja muista sa- 28982: kahdenkeskisin yhteistyöohjelmin oikeudellista tunnaisista tuloista. Erillislain mukaisia maksul- 28983: yhteistyötä erityisesti Viron, Latvian, Liettuan, lisen toiminnan tulojakertyi 437 milj. mk. ja mak- 28984: Puolan, Unkarin sekä Venäjän kanssa. Yhteistyön superustelain mukaisia maksullisen toiminnan tu- 28985: keskeisiä teemoja ovat lainvalmistelun sekä oike- loja 90 milj. mk. Maksullisen toiminnan tulot vä- 28986: ushallinnon ja vankeinhoidon kehittäminen sa- henivät 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. 28987: 28988: 28989: 33. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 1998 28990: Ulosotto- Tuomiois- Vankeinhoi- Vankeinhoi- Kaupan- Oikeusministeriön hal- 28991: maksutulot luintulot tolaitoksen tolaitoksen vahvis- linnanalan muut tulot 28992: (Käräjäoi- työtoiminta palvelussuh- tusmaksut Liiketalou- Julkisoi- 28993: kaudet) deasunnot delliset keudelliset 28994: Miljoonaa markkaa 28995: Tuotot ............................. 255,187 166,815 52,466 10,079 0,872 33,048 0,747 28996: Erilliskustannukset ............ 261,456 260,750 89,649 23,272 1,712 17,720 0,384 28997: Käyttöjäämä ................... -6,269 -93,935 -37,184 -13,193 -0,840 15,328 0,363 28998: Osuus yhteiskustannuksista 57,611 43,053 2,504 0,584 0,043 1' 032 0,285 28999: Kustannukset yhteensä ..... 319,067 303,803 92,153 23,856 1,754 18,753 0,669 29000: Ylijäämä (+), alijäämä (-) -63,880 -136,988 -39,688 -13,777 -0,882 14,296 0,078 29001: Tulot o/o kustannuksista ...... 80 55 57 42 50 176 112 29002: Käyttöjäämä o/o tuloista ...... -2 -56 -71 -131 -96 46 49 29003: Yli-/alijäämä o/o tuloista ...... -25 -82 -76 -137 -101 43 10 29004: 44 29005: 29006: 3 .4. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29007: 29008: Sisäasiainministeriön keskeiset tehtävät ja hal- heikkous johtui kuntien tulopohjaan kohdistuneis- 29009: linnonalan määrärahat ta vähennyksistä sekä kuntien menojen kasvusta. 29010: Kuntien väliset erot rahoitustilanteessa pysyivät 29011: Sisäasiainministeriö on alue- ja paikallishallin- suurina. Negatiivisen vuosikatteen kuntien luku- 29012: non, aluekehityksen sekä sisäisen turvallisuuden määrä oli sisäministeriön trendilaskelman mukaan 29013: ministeriö. 58. Vuoden 1998 ennakollisten tilinpäätöstieto- 29014: jen perusteella negatiivisen vuosikatteen kuntien 29015: 34. Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot ja lukumäärä olisi 60. 29016: tulot Vuonna 1998 kuntien valtionosuuksia vähen- 29017: PL 26. Menot TP 1997 TA 1998 TP 1998 nettiin yhteensä 1,3 mrd. mk eli asukasta kohden 29018: Miljoonaa markkaa vähennettiin 291 mk. Tämän lisäksi sosiaali- ja 29019: Sisäasiainministeriö ... . 104,1 108,9 109,0 terveydenhuollon valtionosuuksia vähennettiin 0,3 29020: Ulkomaalaisvirasto ..... . 27,1 27,9 27,9 mrd. mk asumistuen ja toimeentulon yhteensovit- 29021: Lääninhallitukset ....... . 321,6 279,4 279,4 tamisen vuoksi, minkä on arvioitu pienentäneen 29022: Rekisterihallinto ........ . 108,3 114,4 114,4 kuntien toimeentulotukimenoja vastaavasti. Kun- 29023: Kihlakunnat .............. . 197,8 209,3 209,3 tien valtionosuuksia korotettiin arvioidun kustan- 29024: Poliisitoimi ............... . 2 447,2 2 703,5 2 703,5 nustason muutoksen perusteella 0, 7 mrd. mk. Vuo- 29025: Pelastushallinto ........ . 126,2 108,5 110,0 29026: desta 1998 lähtien indeksikorotusten toteutusta- 29027: Rajavartiolaitos ......... . 939,1 939,0 939,0 29028: Avustukset kunnille .... . 1 341,7 1 299,8 1 290,4 paa muutettiin, minkä arvioitiin vähentäneen val- 29029: Alueiden kehittäminen 602,7 735,0 735,0 tionosuuksia 0,1 mrd. mk. 29030: Pääluokka 26 yht. ..... 6 215,8 6 525,9 6 518,0 Vuonna 1998 kuntien osuutta yhteisöveron tuo- 29031: tosta alennettiin 40,0 prosenttiin aiemmasta 44,8 29032: 12.26. Tulot TP 1997 TA 1998 TP 1998 prosentista. Tämän on arvioitu vähentäneen yh- 29033: Miljoonaa markkaa teisöveron tilityksiä kunnille noin miljardi mark- 29034: Lääninhallitusten julkis- 29035: kaa v. 1998. Tästä huolimatta kuntien yhteisöve- 29036: oikeudelliset suoritteet 32,3 33,0 29,6 rot lisääntyivät 1,4 mrd. mk edellisvuodesta ja 29037: Poliisin lupapalvelu ..... 156,6 185,0 177,9 nousivat 12,4 mrd. markkaan. Valtionosuusjärjes- 29038: Rajavartiolaitos .......... 16,2 13,0 16,4 telmän siirtymäkausijatkui v. 1998. 29039: Euroopan aluekehitys- Viime vuosina on alueelliseen väestönkehityk- 29040: rahasto ..................... 450,2 718,9 661,3 seen vaikuttanut eniten muuttoliike, joka on suun- 29041: Muut tulot .................. 2,2 2,0 5,7 tautunut lamasta hitaammin elpyviltä alueilta vah- 29042: Hallinnonala yht. ...... 657,5 951,9 890,9 voille keskusalueille. Maassamuutto voimistui 29043: entisestään v. 1998,jolloin kuntien välisen muut- 29044: Toimintaympäristön muutokset toliikkeen määrä oli ennakkoarvion mukaan 29045: 256 000 henkeä. 29046: Hallinto, kunnat ja aluekehitys Vuoden 1998 aikana aloitettiin valmistautumi- 29047: nen EU:n rakennerahastojen nykyisen ohjelma- 29048: Julkisen hallinnon toimintaympäristö on kehit- kauden sulkemiseen ja käynnistettiin valmistelut 29049: tynyt tulossuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. uutta ohjelmakautta 2000-2006 varten. Ohjelmissa 29050: Euroopan Neuvostossajatkettiin Euroopan alueel- keskeisiä toimenpiteitä ovat varojen käytön edis- 29051: lisen itsehallinnon peruskirjan valmistelua. Viran- täminen rahoitus- ja ohjelmamuutoksilla ja han- 29052: omaisten palveluverkkoja harvennettiinjoiltakin ketyön aktivoinoilla sekä ohjelmien sulkemiseen 29053: osin, joskin samanaikaisesti palvelutarjontaa ke- liittyvien käytännön toimenpiteiden riittävän var- 29054: hitettiin. Ongelmana oli erityisesti, että palvelu- hainen ohjeistus. Maakuntien liitot käynnistivät 29055: jen heikkeneminen keskittyi tietyille alueille, jot- uusien tavoiteohjelmien laatimisen EU:n raken- 29056: ka olivat muutoinkin eri syistä vaikeuksissa. Vi- nerahastojen uutta ohjelmakautta varten yhteistoi- 29057: ranomaisten yhteistoiminta paikallis- ja aluehal- minta-alueittain Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Etelä- 29058: linnossa lisääntyi. Suomea varten. 29059: Huolimatta yhteisöveron kasvusta kuntien ra- Määrärahaa oli momentilla 26.98.61 (EU:n 29060: hoitusasema pysyi edelleen kireänä. Kuntien ja osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin 29061: kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli ennak- sekä yhteisöaloitteisiin) vuoden 1998 talousarvi- 29062: kotietojen mukaan 8,5 mrd. mk, mikä ei riittänyt ossa varattuyhteensä 593,6 milj. mk, josta 32 milj. 29063: kattamaan nettoinvestointeja. Rahoitusaseman mk varattiin yhteisöaloitteiden (lNTERREG II A, 29064: 45 29065: 29066: LEADER II, SME ja Pesca) rahoittamiseen. Li- maahanmuuHaja joutui v. 1997 väkivaltarikoksen 29067: sätalousarviomenettelyllä momentille myönnettiin kohteeksi yhtä suurella todennäköisyydellä kuin 29068: lisäystä 27,4 milj. mk. valtaväestöön kuuluvakin. 29069: Maakunnan kehittämisrahan suuruus oli vuo- Palovahingoissa ei tapahtunut oleellisia muu- 29070: den 1998 talousarviossa 114 milj. mk. Tästä 69,8 toksia. Poikkeuksellisen sateisen kesän vuoksi 29071: milj. mk sidottiin käytettäväksi EU:n tavoiteoh- metsäpalojen aiheuttamat vahingot jäivät vähäi- 29072: jelmien 6, 2 ja 5b sekä Interreg -yhteisöaloiteoh- siksi. Rautateillä sattui tavanomaista enemmän 29073: jelmien kansallisena rahoitusosuutena. Summas- vakavia onnettomuuksia. 29074: ta aluekehitysrahaston osuus oli 59 milj. mk ja Palo- ja pelastustointa koskenut marraskuussa 29075: sosiaalirahaston osuus 10,8 milj. mk. Maakuntien 1997 alkanut työtaistelu jatkui lähes kaksi kuu- 29076: liitoille jaettiin kaikkiaan 86 milj. mk ja osaamis- kautta kertomusvuoden puolella. Lakko heikensi 29077: keskuksille 14 milj. mk. Kaupunkipoliittiseen pelastustoimen valmiutta yli 90 kunnassa, mutta 29078: ohjelmatyöhön osoitettiin 5,4 milj. mk. Määrära- erityisjärjestelyin kyettiin ylläpitämään tavan- 29079: hasta 8,6 milj. mk varattiin sisäasiainministeriöl- omaisten pelastustehtävien varalta vahvuus, joka 29080: le käytettäväksi aluekehitysrahastosta osarahoitet- tosin oli huomattavasti tavanomaista heikompi ja 29081: tavien hankkeiden kansallisena rahoitusosuutena perustui lakon ulkopuolisen henkilökunnan lähes 29082: sekä osoitettavaksi valtakunnallisesti merkittäviin jatkuviin ylitöihin. Tulenkäsittelykieltojen ja li- 29083: hankkeisiin sääntyneen varovaisuuden ansiosta onnettomuuk- 29084: sien määrä laski lakon aikana tavanomaisesta mää- 29085: Sisäinen turvallisuus rästä. 29086: Hallituksen esityksessä pelastustoimilaiksi, 29087: Rikosten määrä kääntyi nousuun v. 1998 ja oli joka annettiin eduskunnalle keväällä, yhdistetään 29088: määrällisesti lähes vuoden 1996 tasolla. Rikosten normaali- ja poikkeusolojen erillinen lainsäädän- 29089: määrää suhteessa 16-64 vuotiaan väestön määrään tö ja määritellään pelastustoimen peruspalvelut. 29090: mittaava indeksi on noussut myös väestön vanhe- Lisäksi eduskunnan käsittelyyn saatettiin esitys 29091: nemisen vuoksi. laiksi pelastustoimen laitteiden teknisistä vaati- 29092: Viime vuosien uusia ilmiöitä on ollut ekologis- muksistaja tuotteiden paloturvallisuudesta. Sää- 29093: ten ääriliikkeiden toimintaan liittyvä rikollisuus. dösesitys sisältää muun ohella säännökset pelas- 29094: Erityisesti turkistarhauselinkeinoonja koe-eläin- tustoimen laitteiden ja tuotteiden valvonnasta. 29095: ten käyttöön kohdistetaan systemaattisesti vahin- Vuonna 1996 alkaneen ja 31.3.2001 päättyvän 29096: gontekotyyppisiä rikoksia, joiden tarkoituksena on hätäkeskuskokeilun taloudellisuudesta ja toimin- 29097: saada nämä toiminnat lakkaamaan. Poliisin mah- nallisuudesta sekä vaikuttavuudesta valmistui kak- 29098: dollisuudet estää tällainen rikollisuus ennalta on si tutkimusta. Myönteisten arvioiden nojalla sisä- 29099: osoittautunut vaikeaksi. Potentiaalisten rikosten asiainministeriö päätti esittää (vuosia 2000-2003 29100: kohteiden kanssa tehdään kuitenkin yhteistyötä koskevassa resurssisuunnitelmassa) hätäkeskus- 29101: omaisuuden suojaamiseksi. toiminnan kehittämistä niin, että pelastustoimen, 29102: Julkisuudessa on ollut esillä näkyvästi ns. saa- poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkes- 29103: tananpalvonta ja siihen liittyvä rikollisuus. Ko- kuspalvelut hoidettaisiin valtion ylläpitämi:;sä 29104: konaisuutena nämä ilmiöt ovat olleet lähinnä yk- hätäkeskuksissa. 29105: sittäistapauksina ilmeneviä vahingontekoja. Il- EU:njäsenmaiden välinen yhteistyö pelastus- 29106: meistä kuitenkin on, että siihen liittyy huumaus- palvelun alallajatkui vilkkaana. Kertomusvuoden 29107: ainerikollisuutta sekä myös vakavampaa väkival- joulukuussa komissio antoi ehdotuksensa neuvos- 29108: tarikollisuutta. ton päätökseksi yhteisön toimintaohjelmaksi pe- 29109: Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on lastuspalvelun alalla. Nykyisen sopimuksen voi- 29110: kasvanut kaikissa rikoslajeissa lukuun ottamatta massaolo päättyy Suomen puheenjohtajakauden 29111: henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, joi- lopussa. 29112: den määrä laski. 29113: Poliisi teetti v. 1998 kaksi tutkimusta, joilla Thlostavoitteiden toteutuminen 29114: saatiin tarkempaa tietoa ulkomaalaisiin ja maa- 29115: hanmuuttajiin kohdistuneista rikoksista Suomes- Alue- ja paikallishallinto 29116: sa. Tutkimuksilla tuotetaan tietoa poikkihallinnol- 29117: lisen rasismin ja syrjinnän seurantajärjestelmän Lääninhallitukset 29118: kehittämiseen. Aiempien tutkimusten mukaan ylei- 29119: simmin kysymyksessä oli pahoinpitely tai laiton Lääninhallitusten toiminta on vakiintunut. 29120: uhkaus. Syrjintä ja solvaus esiintyivät myös var- Vuonna 1997 toteutetun lääniuudistuksen vaiku- 29121: sin usein rikosnimikkeissä. Ulkomaalainen tai tuksia seurataan jatkuvasti. Alustavien tulosten 29122: 46 29123: 29124: mukaan aluehallintouudistus on vahvistanut lää- sen toteutumista koskevan selonteon linjauksia. 29125: ninhallituksia. Suurissa lääneissä yhteen kokoa- Kihlakunnanvirastojen toimitilojen muutostar- 29126: minen on tiivistänyt aiemmin eri alueilla toimi- peista on saatu suunnitelmat valmiiksi vuoteen 29127: neiden virkamiesten yhteistoimintaa ja tehnyt 2005 asti. 29128: mahdolliseksi työnjaollisen erikoistumisen. Lää- 29129: ninhallitusten palvelujen taso ja laatu ovat uudis- Palvelut 29130: tuksen yhteydessä säilyneet ja osin parantuneet- 29131: kin. Verkkopalveluiden tukiprojekti käynnistyi. Pro- 29132: Lääniuudistuksen säästöiksi arvioitiin 65 milj. jektin tavoitteena on toteuttaa valtioneuvoston 29133: mk vuoteen 2001 mennessä. Vuoden 1998 lop- periaatepäätöstä 5.2.1998 sähköisestä asioinnista 29134: puun mennessä on lääninhallituksien menokehyk- niin, että keskeiset palvelut ja niihin liittyvät lo- 29135: sissä toteutunut 36 milj. markan säästöt. Ne on makkeet ovat saatavina molemmilla kotimaisilla 29136: saavutettu johto-organisaatiota keventämällä sekä kielillä verkoissaja merkittävä osa hakemuksista 29137: hallinto- ja tukipalveluja kehittämällä. Lääninhal- ja anomuksista voidaan saattaa verkkojen kautta 29138: litusten johdosta on vähennetty 17 virkaa, mikä vireille vuoteen 2001 mennessä. Vuoden 1998 29139: sisältää kuuden maaherran viran vähenemisen. loppuun mennessä verkkolomakepalveluun saatiin 29140: Hallinto- ja tukipalveluista on vähennetty 41 vir- useita kymmeniä lomakkeita. 29141: kaa, jotka on joko lakkautettu, siirretty muihin Hallituksen esitys väestötietolain ja rekisteri- 29142: virastoihin tai kohdennettu uudelleen lääninhalli- hallintolain 2 §:n muuttamisesta annettiin edus- 29143: tuksen sisällä. Virkasiirrot muihin virastoihin ovat kunnalle syksyllä 1998. Eduskunta hyväksyi esi- 29144: olennainen osa lääninhallitusten säästötoimia. Nii- tyksen helmikuussa 1999. Rekisterihallintolakiin 29145: den osuus edellä mainituista säästöistä on noin 12 lisättiin maininta Väestörekisterikeskukselle an- 29146: milj. mk. nettavasta uudesta tehtävästä valtionhallinnon säh- 29147: Lääniuudistukseen liittyvät tehtävien muutok- köisen henkilökortin ja sähköisen asioinnin var- 29148: sia koskevat ehdotukset ovat monin osin toteutu- mennepalveluita hoitavana viranomaisena. Väes- 29149: neet. Tehtävien siirrot alaiseen hallintoon ovat tötietolakiin otettiin säännökset valtionhallinnon 29150: edenneet kohtuullisen hyvin. Maistraatteihin ja sähköisen asioinnin varmennepalveluista ja val- 29151: muualle kihlakunnanvirastoihin on siirretty nimi- tionhallinnon varmennetussa sähköisessä asioin- 29152: asioiden käsittely, venerekisteriasiat ja henkilö- nissa tarvittavan sähköisen asiointitunnuksen tal- 29153: auto- ja moottoripyöräkilpailuja koskevat asiat. lettamisesta väestötietojärjestelmään. 29154: Sen sijaan tehtävien siirrot keskushallinnosta lää- Sisäasiainministeriö asetti kertomusvuoden 29155: ninhallituksiin eivät ole toteutuneet yhtä hyvin. syksyllä työryhmän, jonka tehtävänä oli helmikuu- 29156: Lääninhallitusten tehtävät ovat kuitenkin lisään- hun 1999 mennessä laatia henkilökorttia koskeva 29157: tyneet sekä lainsäädännön että tulossopimusten lakiehdotus, joka mahdollistaa henkilön sähköi- 29158: kautta. sen tunnuksen sisällyttämisen henkilökorttiin. 29159: Tällaisella tunnuksella varustetulla henkilökortilla 29160: Aluejaot voisi jokainen luotettavasti asioida sähköisesti 29161: ainakin valtionhallinnossa. 29162: Keskeisimmät aluejaot noudattavat maakunta- Yhteispalvelua on markkinoitu tehokkaasti tie- 29163: jakoa. Lähes kaikkien aluehallintoviranomaisten dotuslehtien, WWW-sivujenja messuosallistumi- 29164: toimialuejaot on uusittu ja poikkeamat maakun- sen avulla. Kihlakunnittaisten yhteispalvelusuun- 29165: tajaosta johtuvat tärkeistä toiminnallisista syistä. nitelmien laadinta on saatu käyntiin. Yhteispal- 29166: Paikallishallintoviranomaisten aluejaon yhtenäis- velupisteiden lukumäärä oli vuoden lopussa n. 29167: tämistä on valmisteltu. 150. Yhteispalvelua koskeva arviointitutkimus 29168: saatiin lähes valmiiksi. 29169: Kihlakuntajärjestelmä 29170: Väestötietojärjestelmä 29171: Kihlakuntauudistusta koskeva arviointitutki- 29172: mus on saatu valmiiksi. Tutkimuksen mukaan pal- Väestötietojärjestelmä toimi hyvin ja tehok- 29173: velujen saatavuus on jossakin määrin heikenty- kaasti. Tietojen konekielinen ilmoittaminen lisään- 29174: nyt, mutta lähinnä yhteispalvelun avulla on kyet- tyi edelleen. Asiakkaiden palveluajat pysyivät ta- 29175: ty kuitenkin laajentamaan palveluverkkoa. Palve- voitteiden mukaisesti lyhyinä. Väestötietojärjes- 29176: lujen laatu on parantunut uudistuksen johdosta. telmän kokonaisuudistuksen toimeenpano jatkui 29177: Kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seuranta- siten, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön syk- 29178: ryhmä on tehnyt esitykset kihlakuntajärjestelmän syllä 1999. Uusi järjestelmä tehostaa toimintaa ja 29179: kehittämiseksi ja valmistellut kihlakuntauudistuk- vähentää käyttökustannuksia. 29180: 47 29181: 29182: Hallituksen esitykset väestökirjanpitoa koske- aloitettiin Hallinnon kehittämiskeskuksen toimesta 29183: viksi järjestelyiksi valtion sekä evankelis-luteri- samaan aikaan kuntaprojektien kanssa. Hankkeen 29184: laisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan välil- käynnistysvaiheesta laadittiin ja julkaistiin ensim- 29185: lä annettiin eduskunnalle keväällä 1998. Uudis- mäinen väliarviointi. 29186: tus lähtee siitä, että maassa on vain yksi väestö- Osana osallisuushanketta on käynnistetty myös 29187: tietojärjestelmä, jota myös kirkot käyttävät ja jon- valtion osallisuushanke, johon on hyväksytty 8 29188: ka hoitamiseen ne osallistuvat valtion ja kuntien organisaatiota. Kokeilussa painottuvat palvelusi- 29189: viranomaisten ohella. Uudistus tulee voimaan toumukset ja asiakaspalautejärjestelmät 29190: 1.10.1999. 29191: Aluekehitys 29192: 29193: Kunnat Alueiden toimintaedellytysten turvaaminen 29194: 29195: Kunnat ja kuntarakenne Maakuntien liitot käynnistivät uusien tavoite- 29196: ohjelmien laatimisen EU:n rakennerahastojen uut- 29197: Kuntalain toimivuudesta toteutettiin tutkimus- ta ohjelmakautta varten yhteistoiminta-alueittain 29198: ohjelmaa. Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen Po~ois-, Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomea varten. Si- 29199: uuden kuntajakolain mukaiset eheyttämismenet- säasiainministeriö antoi valmisteluja koskevat 29200: telyt aloitettiin neljällä kuntajaotukseltaan huo- ohjeet maakuntien liitoille lokakuussa ja asetti 29201: mattavan rikkonaisella alueella. Kuntajakolain tavoiteohjelmien koordinointia varten työryhmän, 29202: tavoitteena ovat alueellisesti ehyet ja yhdyskun- jossa on keskeisten ministeriöiden sekä yhteistoi- 29203: tarakenteeltaan toimivat kunnat. Kuntien yhdis- minta-alueiden edustus. 29204: tymisavustuksia myönnettiin kolmelle kunnalle. Uuden ohjelmakauden valmistelun tärkeän ko- 29205: konaisuuden muodostaa rakennerahasto-ohjeimi- 29206: Kuntien taloudellinen tilanne en kansallinen hallintomalli, jonka valmistelut 29207: käynnistettiin. 29208: Valtion ja kuntien yhteistyönä arvioitiin kunti- Uusien kansallisten aluejakojen valmistelut 29209: en selviytymistä Velvoitteistaanja rahoituksen riit- käynnistettiin syksyllä 1998. Maakuntien liitoilta 29210: tävyyttä. Kuntatalouden rahoitusvajeeksi arvioi- saatiin kommentit käytettävistä indikaattoreista 29211: tiin 2-3 mrd. mk. Se katsottiin voitavan kuroa sekä valmistelun menettelytavoista. Kansalliset 29212: umpeen kuntien ja valtion toimenpitein. Keski- jaot yhteen sovitetaan EU:n alue- ja rakennepo- 29213: määräinen kunnallisveroprosentti nousi edellisestä liittisten aluejakojen kanssa 29214: vuodesta 0,12 prosenttiyksikköä ja oli 17,55 %. Maakunnankehittämisrahan suuntaamista, seu- 29215: Yksittäisten kuntien talouden tilaa arvioitiin rantaa ja vaikuttavuuden arviointia tehostettiin. 29216: erityisesti harkinnanvaraista rahoitusavustusta Sisäasiainministeriö antoi keväällä 1998 alueke- 29217: hakeneiden kuntien osalta kuntien tilinpäätöstie- hitysviranomaisilla toimiville maakuntien liitoil- 29218: tojen, talousluvun ja ns. trendilaskelman avulla. le uudistetut maakunnan kehittämisrahan käyttöä 29219: Valtionosuusjärjestelmän muutoksen aiheuttamia koskevat ohjeet. 29220: menetyksiä kompensoitiin harkinnanvaraisesta 29221: rahoitusavustuksesta, mikäli kunnan talous oli jär- Kaupunki- ja maaseutupolitiikka 29222: jestelmän muutoksen takia olennaisesti heikenty- 29223: nyt. Avustusta myönnettiin myös muille poikke- Valtioneuvoston asettama kaupunkipolitiikan 29224: uksellisissa tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksis- yhteistyöryhmä valitsi 12 uutta kaupunkio~elmaa. 29225: sa oleville kunnille. Harkinnanvaraista rahoitus- Vuonna 1997 käynnistynyt kaupunki-indikaatto- 29226: avustusta myönnettiin 67 kunnalle yhteensä 200 reiden kehittäminen saatiin päätökseen syksyllä 29227: milj. mk. 1998. Vuoden 1998 maakunnan kehittämisrahas- 29228: ta varattiin kaupunkipoliittisiin toimiin 5,4 milj. 29229: Kansalaisvaikuttaminen mk. 29230: Vuoden 1998 maakunnan kehittämisrahasta 29231: Sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton varattiin osaamiskeskusohjelmatyöhön 14 milj. 29232: käynnistämässä osallisuushankkeessa käynnistyi mk. Valtioneuvosto nimesi loppuvuodesta 1998 29233: 53 kunnassa lähes 70 osallisuusprojektin toteutus osaamiskeskusohjelmaa vuosiksi 1999-2006 to- 29234: tavoitteena edistää kansalaisten osallisuutta ja teuttamaan 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi 29235: vaikuttamista asioiden hoitoon kunnissa. Projek- valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta. 29236: tien toteutukseen kunnille myönnettiin valtion tu- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä myönsi tu- 29237: kea 3,5 milj. mk. Osallisuushankkeen arviointi kea valtakunnallisiin maaseudun kehittämis- ja 29238: 48 29239: 29240: tutkimushankkeisiin. Vuoden 1998 talousarvios- Sisäinen turvallisuus 29241: sa määräraha olin. 35 milj. mk. Syrjäisen maa- 29242: seudun kehittämistä pohtineen asiantuntijaryhmän Poliisipalvelujen saatavuus ja toimintavalmius- 29243: mietintö valmistui syyskuussa 1998. aika 29244: 29245: Ohjelmien sulkemiseen valmistautuminen ja seu- Poliisin ylijohto on vahvistanut yksiköiden kes- 29246: rannan tehostaminen keiseksi tavoitteeksi poliisin peruspalveluiden 29247: saatavuuden ja laadun turvaamisen. Keskeisten 29248: Valmistautuminen ED:n rakennerahastojen ny- tulostavoitteiden toteutumista on kuvattu seuraa- 29249: kyisen ohjelmakauden ohjelmien sulkemiseen van lisäksi myös liitteessä (s. 52). Toimintavalmi- 29250: aloitettiin. Ohjelmissa keskeisiä sulkemiseen liit- usajan kehitystä maan eri osissa on seurattu, ja 29251: tyviä toimenpiteitä ovat varojen käytön edistämi- vuoden 1998 aikana asetettiin työryhmä selvittä- 29252: nen tarvittavilla rahoitus- ja ohjelmamuutoksilla mään harvaanasuttujen seutujen poliisipalvelujen 29253: ja hanketyön aktivoinnilla sekä ohjelmien sulke- saatavuutta ja tekemään ehdotuksen, miten näi- 29254: miseen liittyvien käytännön toimenpiteiden riit- den alueiden palvelut voidaan turvata. 29255: tävän varhainen ohjeistus. Kiireellisesti hoidettavien A-tehtävien toimin- 29256: ED:n rakennerahastojen tavoiteohjelmia 6, 2 ja tavalmiusajan valtakunnallinen keskiarvo v. 1998 29257: 5b sekä yhteisöaloiteohjelmia Drban ja Interreg on 14,5 minuuttia 1 Suurimmissa kaupungeissa 29258: koskevaa seurantajärjestelmää kehitettiin voimak- (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) aikajäi alle 10 29259: kaasti. Vanhasta REUHA-järjestelmästä luovuttiin minuutin. Verrattaessa läänien toimintavalmiusai- 29260: ja rakennettiin uusi internet-teknologiaa sovelta- koja alhaisin aika on Oulun läänissä (13,4 minuut- 29261: va tietojärjestelmä FIMOS. tia) ja korkein Lapin läänissä (17 minuuttia). 29262: Lähipoliisitoiminnan vakiinnuttamista pemspo- 29263: liisitoiminnan osaksi on jatkettu hyvin tuloksin. 29264: EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysoh- Eri viranomaisten yhteistyön kehittämistä jatke- 29265: jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin taan erityisesti sellaisten ilmiöiden torjunnassa, 29266: joihin yhden viranomaisen mahdollisuudet vaikut- 29267: Vuosi 1998 oli ED:n nykyisten rakennerahas- taa ovat pienet. 29268: to-ohjelmien toiseksi viimeinen toteutusvuosi. 29269: Ohjelmakaudella 1995-1999 tavoite 6-, 2- ja 5b- Rikostorjunta 29270: ohjelmiin käytettävissä oleva ED-rahoitus on noin 29271: 5,0 mrd. mk. Lisäksi ohjelmiin on suunniteltu oh- Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kas- 29272: jattavan kansallista julkista rahoitusta noin 6,5 voi kertomusvuonna. Poliisin tietoon tulleille ri- 29273: mrd. mk. ED-rahoituksesta oli vuoden 1998lop- koslakirikoksille asetetusta tavoitteistajäätiin hie- 29274: puun mennessä vastuuviranomaisten päätöksin man ja indeksi arvo on 100,4 tavoitteen ollessa 29275: sidottu yli 70 %. 97-99. Indeksi mittaa rikosten määrää suhteessa 29276: INTERREG II A -yhteisöaloiteohjelmien ED- väestömäärään ja sen nousu kuvaa turvallisuuden 29277: rahoituskehyksestä, joka on n. 250 milj. mk, on vähenemistä. 29278: sidottu vastuuviranomaisten päätöksin keskimää- Kaikille rikoslakirikoksille asetettu selvitysta- 29279: rin noin 70 %. voite saavutettiin. Poliisin tietoon tulleista rikos- 29280: Itämeren INTERREG II C-ohjelman toteutta- lakirikoksista selvitettiin 45,8 %tavoitteen olles- 29281: minen käynnistyi. Hyväksyttyjen hankkeiden myö- sa 45 %. Törkeille yksilöön kohdistuville rikok- 29282: tä oli vuoden 1998 loppuun mennessä sidottu jo sille asetetusta selvitystavoitteestajäätiin 1,5 pro- 29283: 86 % käytettävissä olevasta rahoituksesta. Suo- senttiyksikköä selvitysprosentin ollessa 78,5 %. 29284: men, Ruotsin, Norjan ja Skotlannin yhteisesti laa- Takaisin saadulle rikoshyödylle talousrikoksis- 29285: tima Pohjoisen Periferian Artikla 10 -ohjelma sa asetettu tavoite saavutettiin. Takaisin saadun 29286: hyväksyttiin komissiossa keväällä 1998. rikoshyödyn määrä nousee 165 milj. markkaan. 29287: Joensuun URBAN-ohjelman rahoituskehys on Poliisi päätti vuoden 1998 aikana tutkinnan yli 29288: yhteensä n. 31 milj. mk, josta ED:n osuus on n. 3 000 talousrikosjutussa ja avoinna on vielä 1 500 29289: 23 milj. mk. Ohjelman ED-rahoituksesta oli juttua. 29290: 31.10.1998 mennessä sidottu 80% ja maksettu Vuoden aikana tuli voimaan tai valmisteltiin 29291: 56%. Helsinki-Vantaan URBAN-ohjelman rahoi- useita merkittäviä talousrikollisuuden torjuntaa 29292: tuskehys on n. 59 milj. mk, josta ED:n osuus n. 29293: 23 milj. mk. Ohjelman rahoituksesta oli 29294: 1 29295: 31.10.1998 mennessä sidottu 56 % ja maksettu Järjestelmän muutoksen vuoksi luku ei ole vertailu- 29296: 23%. kelpoinen aiempien vuosien kanssa. 29297: 49 29298: 29299: tehostavia lakeja (esim. rahanpesulaki, käännetyn Liikenneturvallisuus 29300: todistustaakan säännökset, verottajan tietojenau- 29301: to-oikeus poliisille, ulosottolain muutos). Keskus- Vakaville tieliikenneonnettomuuksille asetettu 29302: rikospoliisin yhteyteen perustettiin rahanpesunsel- enimmäislukumäärätavoite (7 000) alitettiin mää- 29303: vittelykeskus. rän ollessa ennakkotietojen mukaan 6 871. Onnet- 29304: Vuoden 1998 aikana saavutettiin myös huomat- tomuuksien lukumäärä laski, mutta onnettomuuk- 29305: tavaa edistymistä yhteistyössä veroparatiiseina sissa loukkaantuneiden määrä nousi hieman edel- 29306: tunnettujen valtioiden viranomaisten kanssa kät- lisestä vuodesta. Onnettomuuksissa kuolleiden 29307: ketyn omaisuuden takaisin palauttamisessa. määrä laski yli 8 %edelliseen vuoteen verrattuna 29308: Huumausainerikosten määrä kasvoi Tilastokes- (ks. luku 3.9.). Rattijuoppojen määrä kasvoi hie- 29309: kuksen tilastojen 1 mukaan 13,6 %vuodesta 1997 man. Turvavöiden käyttöaste oli taajamissa 84 % 29310: vuoteen 1998. Määrän kasvuun vaikuttaa huu- ja taajamien ulkopuolella 93 %. 29311: mausaineiden tarjonnan ja kysynnän kasvun lisäk- 29312: si myös poliisin lisääntynyt panostus huumansai- 29313: nerikosten esille saamiseen ja selvittämiseen. Kansainvälinen poliisiyhteistyö 29314: Huumausainerikoksia tulee ilmi myös muiden ri- 29315: kosten yhteydessä. Suomi osallistui Yhdistyneiden kansakuntien 29316: Huumausainerikollisuutta ilmenee valtakunnal- järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen sopimuk- 29317: lisesti, niin suurissa taajamissa kuin harvaanasu- sen valmisteluun. Sopimuksen on määrä tulla voi- 29318: tuilla alueilla. Vertailtaessa huumausainerikoksia maan vuoden 2000 lopulla. 29319: suhteessa asukaslukuun suurimmissa kaupungeis- Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät jou- 29320: sa korkeimmat luvut ovat Turussa ja Helsingissä lukuussa 1998 ns. Wienin toimintasuunnitelman, 29321: (4,3 ja 4/1 000 asukasta). Alhaisimmat luvut ovat jossa vahvistetaan keinot toteuttaa Amsterdamin 29322: Espoossa ja Tampereella, 1,6 ja 1,711 000 asukas- sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuu- 29323: ta. teen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttami- 29324: Omaisuusrikosten määrä kasvoi 3,2% kerto- sesta. Asiakirjassa määritellään poliisin ED-yh- 29325: musvuonna verrattuna edelliseen vuoteen. teistyön painopistealueet tulevaksi viideksi vuo- 29326: Sekä ryöstöjen että törkeiden ryöstöjen määrät deksi. 29327: kasvoivat, jälkimmäisten yli 18 %. Euroopan unionin yhteistyöhankkeissa Suomi 29328: Moottoriajoneuvojen anastukset vähentyivät on osallistunut vuosien 2000-2004 huumeohjel- 29329: 19,5 %vuodesta 1997vuoteen 1998. Vertailtaes- man valmisteluun sekä kaupunkiväkivallan torjun- 29330: sa vastaavaa lukua v. 1993 määrä on vähentynyt nan vaihto-ohjelmaan. Unionin jäsenmaat ovat 29331: lähes puoleen. Sen sijaan varkaudet moottoriajo- laatineet käsikirjat parhaista käytänteistä rikostor- 29332: neuvoista lisääntyivät lähes 9% vuodesta 1997 junnassa. Tietoja ja osaamista vaihdetaan unioni- 29333: vuoteen 1998. Myös luvattomien käyttöönottojen maiden välillä myös EU:n laajuisessa yhteistyö- 29334: määrä kasvoi. virkamiesverkostossa sekä rikostorjunnan, yleisen 29335: Asuntomurtojen määrä laski hieman edellises- järjestyksen ja turvallisuuden ettäjalkapallohuli- 29336: tä vuodesta, samoin liikemurtojen määrä. Tähän ganismin osalta. Jalkapallohuliganismin kehitty- 29337: vaikuttanee kansalaisten lisääntynyt tietoisuus mistä seurataan Euroopan unionissa tiiviisti ja jä- 29338: omaisuuden turvaamisessa. senmaat raportoivat tilanteesta vuosittain. 29339: Varkausrikosten määrä nousi vuodesta 1997 Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toimin- 29340: vuoteen 1998 3,5 %. Eniten nousi näpistysten tasuunnitelman täytäntöönpanolle asetettu määrä- 29341: määrä. Myös törkeiden varkauksien määrä nousi. aika umpeutui vuoden 1998lopussa. Osana suun- 29342: Kuitenkin varkausrikosten määrä laski lähes 10 % nitelmaa hyväksyttiin seuraavat toimenpiteet: 29343: verrattaessa vuotta 1998 vuoteen 1993. -yhteinen toiminta, joka tekee henkilön osal- 29344: Omaisuusrikoksia suhteessa asukaslukuun ta- listumisen rikollisjärjestön toimintaan rangaista- 29345: pahtui ylivoimaisesti eniten Helsingissä ja Turus- vaksi teoksi kaikkien jäsenmaiden alueella, 29346: sa. Myös huumausainerikosten määrä oli korkea - yhteinen toiminta rahanpesusta, rikoksente- 29347: näissä kaupungeissa. kovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tun- 29348: nistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä, ta- 29349: kavarikosta ja menetetyksi tuomitsemisesta, 29350: - yhteinen toiminta lahjonnan kriminalisoimi- 29351: sesta yksityisellä sektorilla, 29352: - päätöslauselma järjestäytyneen rikollisuuden 29353: 1 29354: Keskusrikospoliisin tilastot eroavat Tilastokeskuksen ja sen torjuntaa koskevan kokonaisvaltaisen stra- 29355: tilastoista tilastoinnissa olevien erojen vuoksi. tegian laatimiseksi. 29356: 50 29357: 29358: Vuonna 1998 hyväksyttiin myös järjestäyty- nystä, koska harjoittelijoiden työpanos ei vastaa 29359: neen rikollisuuden tilanneselvitys, jonka pohjalta kokopäiväisen poliisimiehen työpanosta. Poliisin 29360: jäsenmaat suunnittelevat toimenpiteitäjärjestäy- lääninjohtojen virat siirrettiin poliisin momentil- 29361: tyneen rikollisuuden torjumiseksi. le vuoden 1998 aikana. Tämä nostaa henkilöstön 29362: Europol-yleissopimus astui voimaan syksyllä lukumäärää 86 henkilötyövuodella. 29363: 1998. Euroopan oikeudellinen verkosto aloitti Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on ED- 29364: toimintansa. maista vähiten poliiseja suhteessa asukaslukuun. 29365: Suomi oli merkittävällä panoksella mukana Yksi suomalainen poliisi vastaa noin 650 kansa- 29366: Keski- ja Itä-Euroopan maille suunnatun koulu- laisen turvallisuudesta, kun vastaava luku EU 29367: tusohjelman valmistelussa. Ohjelma käynnistyy maissa on 1/300 ja muissa Pohjoismaissa 11550. 29368: keväällä 1999. (Lähteet: Pohjoismaat: poliisin ylijohdon ilmoi- 29369: Poliisi valmistautui Schengenin sopimuksen tukset; EU-maat: Benyon, Morris, Toye, Willis, 29370: voimaantuloon vahvistamalla toimintasuuuni tel- Beck: Police Forces in the New European Uni- 29371: man sopimuksen kansallisen soveltamisen aloit- on: A Conspectus, 1995.) 29372: tamiseksi. 29373: Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Pelastustoimi 29374: Schengenin sopimukseksi kesäkuussa 1998 ja sa- 29375: malla hyväksyttiin myös esitykseen sisältyvät po- Onnettomuuksien ehkäisyä tehostettiin niin, 29376: liisilain muutokset. Schengenin tietojärjestelmis- että kuntien pelastuslaitokset ovat olleet aikaisem- 29377: tä aiheutuvat muutokset sisällytettiin poliisin hen- paa aktiivisemmin mukana valistus- ja neuvonta- 29378: kilörekisterilain käsittelyyn. toiminnassa. Palokunnissa on saatu käyntiin pai- 29379: Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan nopisteen siirtäminen operatiivisesta toiminnasta 29380: valmistelu aloitettiin. Järjestelmää koskeva tarjo- ennaltaehkäisyyn, mm. neuvontaan ja valistuk- 29381: uskilpailu järjestettiin yhteistyössä muiden Poh- seen. Toimintaa tuettiin useilla valtakunnallisilla 29382: joismaiden kanssa. valistuskampanjoilla, joiden painopiste on ollut 29383: Amsterdamin sopimuksen tultua allekirjoitet- kunnissa. Palotarkastusten yhteydessä on pyritty 29384: tua aloitettiin myös poliisin osalta valmistelu lisäämään kohteen omistajan tai haltijan turvalli- 29385: Schengenin integroimiseksi Euroopan Unioniin. suustietoutta. Varsinkin loppuvuonna, Ruotsissa 29386: Sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia III pila- sattuneen vakavan diskoteekkipalon jälkeen, te- 29387: rin yhteistyöhön ja Suomen puheenjohtajuusval- hostettiin usealla paikkakunnalla huvihuoneisto- 29388: misteluihin. jen palotarkastuksia. Erityiskohteiden palotarkas- 29389: Operatiivisella tasolla merkittävin Schengenin tuksissa on edelleen huomattavia puutteita. Syitä 29390: piirissä toteutettu yhteistyöhanke oli yhteinen huu- laiminlyönteihin olivat kertomusvuonna mm. tar- 29391: meprojekti, jossa tiettynä ajanjaksona jäsenmai- kastushenkilöstön vähäisyys, henkilöstön lomau- 29392: den poliisivoimat kiinnittivät erityistä huomiota tukset sekä palomieslakko. 29393: huumeiden salakuljetusreittien paljastamiseen. Pelastustoimintaan varautumiseksi on jatkettu 29394: riskien arviointiin perustuvaa pelastustoimen voi- 29395: Poliisin voimavarojen kehittäminen mavarojen kohdentamista ja tämän toimintamal- 29396: lin kehittämistä onnettomuuksien aiheuttamien 29397: Vakinaisen poliisihenkilöstön määrä väheni lä- vahinkojen määrän alentamiseksi. Palokuntien 29398: hes 150:llä vuodesta 1997. Suhteellinen henkilös- toimintavalmius oli keskimäärin 11-12 minuuttia, 29399: tömäärän lasku miehistötasolla on noin 2,5 %. kun tavoite oli enintään 11 minuuttia. Ylityksen 29400: Henkilöstön määrän kehitystä kuvaavissa tilastois- syynä oli lähinnä palomieslakko. Sisäasiainminis- 29401: sa tämä kehitys ei käy ilmi useasta syystä. teriö on kunnille annetuilla ohjeilla pyrkinyt li- 29402: Muun henkilöstön määrä on kasvanut tukityöl- säämään palovaroittimien ja alkusammutuskalus- 29403: listettävien tehtävien vakinaistamisen seuraukse- ton määrää asuinrakennuksissa. PalovaroiUimis- 29404: na. ta tulee uuden lainsäädännön myötä pakollisia 29405: Koulutusuudistuksen seurauksena poliisikoke- asuinhuoneistoissa siten, että niiden on oltava pai- 29406: lailla on pakollinen harjoittelujakso, jolta ajalta koilleen asennettuina viimeistään 31.8. 2000. Val- 29407: harjoittelijat tilastoidaan poliisin henkilökuntaan tion kokeiluhätäkeskuksissa on pystytty paranta- 29408: kuuluviksi. Nuoremman konstaapelin vakanssilla maan asiakkaille tarjottavia palveluja. Hätäpuhe- 29409: toimivien poliisiharjoittelijoiden määrän kasvu on luihin vastattiin keskimäärin selvästi alle 10 se- 29410: lisännyt määräaikaisen miehistön määrää hieman kunnissa ja aika, joka käytettiin hätäilmoitukses- 29411: yli sadalla henkilötyövuodella edellisvuoteen ver- ta toiminnan käynnistämiseen, oli tavoitteeksi ase- 29412: rattuna. Harjoittelijamäärän kasvu ei kuitenkaan tetun minuutin suuruusluokkaa. Väestönsuojelun 29413: kompensoi vakinaisen poliisihenkilöstön vähen- järjestelyjä selvitettiin valtioneuvoston turvalli- 29414: 51 29415: 29416: suus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan selonteon Ulkomaalaisviraston päätöksenteko nopeutui 29417: perusteella. Erityisesti arvioitiin johtamisjärjes- useimmissa asiaryhmissä. Tämä johtui vuoden 29418: telmän toimivuutta sekä evakuointienja suojara- 1997 lopussa palkatusta lisähenkilöstöstä ja elo- 29419: kentamisen perusteita. Säteilyvalvontajärjestel- kuussa voimaan tulleesta kansalaisuuslain muu- 29420: mää on ylläpidetty siten, että keskimäärin 250 sä- toksesta, jolla päätösvalta siirrettiin tasavallan 29421: teilyvalvonta-asemaa on ollut päivittäin toimin- presidentiltä ulkomaalaisvirastolle. Vireille tullei- 29422: takunnossa. Kuntien paloautohankintoja tuettiin den asioiden määrä lisääntyi vuoden aikana 8 %. 29423: myöntämällä talousarviossa valtionosuutta 46 Asiamäärien lisäyksen johdosta tavoitekäsitte- 29424: kunnalle. Myönnettyjen määrärahojen ja kuntien lyaikoihin ei useimmissa asiaryhmissä päästy. 29425: niitä koskevien hakemusten markkamäärän epä- Merkittävää lisäystä tapahtui erityisesti turvapaik- 29426: suhteen vuoksi yli puolet valtionosuuden hakijois- kahakemusten määrässä, jossa lisäys oli 33 %. 29427: tajäi ilman tukea. Lisäksi talousarvion ulkopuo- Kansalaisuushakemusten käsittelyajat lyhenivät 29428: lisesta palosuojelurahastosta avustettiin kuntien ja loppuvuodesta merkittävästi. 29429: vapaaehtoisten palokuntienpaloasema-ja kalus- Ulkomaalaisvirasto teki sopimuksen tietojätjes- 29430: tohankkeita sekä paloalanjärjestöjen koulutus- ja telmän uudistamisesta. Toteuttamisessa on ollut 29431: valistustoimintaa. ongelmia, jotka johtivat siihen, että suunnittelu 29432: Pelastusopisto saavutti sille asetetut tulostavoit- jouduttiin aloittamaan uudestaan. Tietojärjestel- 29433: teet tuottamalla ammattitutkintoja kentän tarvet- mä valmistunee vuoden 1999 loppuun mennessä. 29434: ta vastaavan määrän. Lyhytkursseja järjestettiin Ulkomaalaisviraston toimintaedellytyksiä pa- 29435: 250 ja niille osallistui 7 400 oppilasta. Opiston rannettiin myös uusimalla viraston maksupäätös 29436: koulutettavapäivien kokonaismäärä oli 66 600. siten, että maksut vastaavat paremmin päätösten 29437: Pelastushallinnon yleisessä kehittämisessä ja omakustannushintoja ja tulot saadaan ulkomaa- 29438: toimintaedellytysten turvaamisessa on keskitytty laisviraston käyttöön entistä aikaisemmin. 29439: luomaan toimivaa ja eri hallinnonalojen kanssa 29440: yhteensopivaa pelastustoimen palveluja tuottavaa Rajava/vonta- ja rajatarkastukset 29441: järjestelmää. Yhteistyössä eri hallinnonalojen 29442: kanssa on selvitetty helikopterien tarvetta ja käyt- Rajavalvonnassa valvonnan kattavuus lisään- 29443: töä pelastus- ja ensihoitotehtävissä. Pelastustoi- tyi 19% vuoteen 1995 verrattuna. Työvoimaa 29444: men lainsäädäntöuudistus viimeisteltiin. Uudis- säästävää kiinteää valvontaa lisättiin 26 % samalla 29445: tuksen tavoitteena on tehostaa pelastustoimenjär- kun partiointiavähennettiin 31 %. 29446: jestelmää siten, että onnettomuuden sattuessa pe- Rajavartiolaitoksen tehtävät henkilöliikenteen 29447: lastusorganisaatiot kykenevät tehokkaasti anta- maahantulon ja maastalähdön valvonnassa ovat 29448: maan apua koko valtakunnan alueella ja sodan lisääntyneet koko 1990-luvun. Rajanylitysliiken- 29449: aikana suojaamaan väestöä ja omaisuutta. Uudis- ne on vilkastunut ja rajavartiolaitoksen vastuulla 29450: tuksella selkeytetään myös eri viranomaisten vas- olevat passintarkastuspaikat ovat lisääntyneet. 29451: tuita pelastustoimeen osallistumisessa. Rajatarkastussuoritteet lisääntyivät 60 %vuoteen 29452: 1995 verrattuna. 29453: Toiminnan vaikuttavuus pysyi edelleen hyvä- 29454: Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka nä. 29455: Helsinki-Vantaa lentoaseman passintarkastus- 29456: Hallituksenmaahanmuutto-ja pakolaispoliit- vastuu siirtyi v. 1998 rajavartiolaitoksen vastuul- 29457: tisen ohjelman mukaiset ensimmäiset ulkomaalais- le puoli vuotta suunniteltua aikaisemmin, jolloin 29458: lain muutokset tulivat voimaan 1.1.1998 (L 1269/ passintarkastusten määrä kasvoi jo v. 1998. Sa- 29459: 1997). Lopuista muutoksista annettiin hallituksen maan aikaan rajavartiolaitoksen henkilötyövuosi- 29460: esitys 8.5.1998 (HE 50/1998). Lain hyväksymi- kertymä kokonaisuutena väheni huolimatta lisään- 29461: nen siirtyi vuoden 1999 puolelle. tyvistä suoritteista. 29462: 52 29463: 29464: LIITE 29465: POLIISITOIMEN TULOKSELLISUUSKUVAUS, KESKEISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1998 29466: 29467: Tausta-asiakirja sisäasiainministeriön vuoden 1998 tulosbudjetille. 29468: 29469: Tavoite Toteutuma Tavoitteen 29470: saavuttaminen 29471: Katuturvallisuusindeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 86,4 - ei saavutettu 29472: 1 29473: Toimintavalmiusaika kiireellisesti hoidettavatA-tehtävät ............ 10 min 14,5 min > - ei saavutettu 29474: Poliisin tietoon tulleet rikoslaki rikokset, indeksi .............. ....... ... 97-99 100,4 - ei saavutettu 29475: Takaisin saatu talousrikoshyöty ............................................ 10% 165 milj. mk ilm. -saavutettu 29476: rikosvahinko 29477: Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset, selvitysprosentti ............. . 80% 78,5% - ei saavutettu 29478: Kaikki rikoslakirikokset, selvitysprosentti ................................ . 45% 45,8 - saavutettu 29479: Vakavat tieliikenneonnettomuudet 29480: - lukumäärä ..................................................................... . 7 000-6 000 6 871 - saavutettu 29481: - loukkaantuneet ............................................................... . 8 800-7 800 9 055 - ei saavutettu 29482: -kuolleet ......................................................................... . 390-350 396 - ei saavutettu 29483: Suhteellinen liikenneturvallisuusindeksi ................................. . 101-106 105 - saavutettu 29484: Rattijuoppojen määrä/10 000 kuljettajaa ................................ . 17 21 - ei saavutettu 29485: Turvavyön käyttö 29486: -taajamien ulkopuolella . . . . . . . . . ... . ... . . . ..... .............................. 93-94 % 93% - saavutettu 29487: -taajamissa . . . . . . .. . . . . . . . . .. .. . ....... ..... .. . . . . . . . . .. ..... .. .. . . . . . . . . . . . . . . .. 83-86 % 84% - saavutettu 29488: 1 29489: > Järjestelmien muutoksesta johtuen luvut eivät ole vertailukelpoisia. 29490: 53 29491: 29492: 3 .5. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 29493: 29494: Thrvallisuuspoliittinen ympäristö kehittämiseen, suunnitteluun ja myös niiden toi- 29495: meenpanoon. Mandaatin rauhanturvaoperaatioihin 29496: Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu soti- myöntää YK tai ETYJ. WEU:n piirissäjärjestet- 29497: laalliseen liittoutumattomuuteen ja kansalliseen tiin kertomusvuonna kriisinhallintaoperaatioiden 29498: puolustukseen. Puolustusjärjestelmän perusta on päätöksentekoa koskeva harjoitus, CRISEX 1998, 29499: yleinen asevelvollisuus, joka mahdollistaa koko jolla samalla luotiin valmiuksia v. 2000 järjestet- 29500: maan kattavan puolustuksen ylläpitämisen. U skot- tävää NATOnja WEU:n yhteisharjoitusta varten. 29501: tava puolustuskyky tukee turvallisuuspolitiikkam- NATOn rauhankumppanuusohjelmaa (PfP) ke- 29502: me toimintavapautta. hitetään entistä toiminnallisemmaksi. Kriisinhal- 29503: Suomen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti linnassa tavoitteena on monikansallisten kriisin- 29504: kehitys Euroopan unionissa, NATOssa ja Venä- hallintajoukkojen luominen ja niiden toimintaky- 29505: jällä. Tässä turvallisuuspoliittisessa ympäristös- vyn kehittäminen. Monikansallisten kriisinhallin- 29506: sä ei tapahtunut kertomusvuonna merkittäviä tur- tajoukkojen toiminnasta on kokemuksia Bosnias- 29507: vallisuuteemme vaikuttavia muutoksia. Suomi sa, jossa Suomi on osallistunut osana pohjoismais- 29508: pyrkii YK:nja EU:njäsenenä sekä osallistumalla puolalaista prikaatia Daytonin rauhansopimuksen 29509: puolustuspoliittiseen yhteistyöhön NATOn raken- ylläpitämiseksi perustettuun NATOn SFOR-ope- 29510: teissa vaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisen tur- raatioon. Rauhankumppanuusohjelman puitteissa 29511: vallisuusjärjestelmän kehittämiseen. Osallistumi- puolustusvoimat lisäsi valmiuksia osallistua krii- 29512: nen kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteis- sinhallintaan, kehittämällä PARP:iin ("Planning 29513: työhön ja rauhanturvaamistoimintaan tukee myös and Review Process", v. 1995 luotu ohjelma mo- 29514: kansallisen puolustuksemme kehittämistä. nikansallisten kriisinhallinta- ja rauhanturvajouk- 29515: Kansainvälisessä puolustuspoliittisessa yhteis- kojen yhteistoimintakyvyn parantamiseksi) ilmoi- 29516: työssä yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista on tettujenjoukkojen yhteistoimintakykyä monikan- 29517: noussut kriisinhallinnan kehittäminen. Länsi-Eu- sallisissa joukoissa ja esikuntaupseerien valmiuk- 29518: roopan Unionissa (WEU:ssa) on pyrkimyksenä sia toimia monikansallisissa esikunnissa, sekä 29519: NATOn voimavaroihin tukeutuvan kriisihallinta- kehittämällä em. joukkojen teknistä yhteensovel- 29520: kyvyn kehittäminen. Suomi, jolla on WEU:ssa tuvuutta. PfP-toimintaan osallistui noin tuhat hen- 29521: tarkkailija-asema, voi Erfurtissa 1997 tehdyn kilöä, joista noin 600 osallistui erityyppisiin yh- 29522: päätöksen mukaisesti osallistuajäsenvaltioiden ta- teistoiminnallisiin harjoituksiin. 29523: voin rauhanturva-ja kriisinhallintaoperaatioiden 29524: 29525: 29526: 29527: 29528: 35. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen käyttö 29529: Käytetty 1997 Myönnetty Siirretty Käytettävissä Käytetty Siirretty vuo- 29530: ml. siirtyneet 1998 vuodelle 1998 1998 delle 1999 29531: erät 1998 tai säästö 29532: Miljoonaa markkaa 29533: PLM:n ja hallinnonalan muut me- 29534: 1 29535: not yhteensä ) ....................... .. 64,6 56,0 4,5 60,5 55,2 5,2 29536: 1 29537: Sotilaallinen maanpuolustus ) .. .. 10498,7 10301,1 1 744,8 12045,9 10 165,8 1 880,1 29538: Puolustusmateriaalihankinnat 4 467,8 4 920,0 1 300,4 6 220,4 4 809,2 1 411 ,2 29539: Toimintamenot 1) ................... . 5 768,7 5 184,6 298,1 5 482,5 5 117,6 365,1 29540: 1 29541: Muut sijoitusmenot ) ............ .. 262,2 196,5 146,3 342,8 239,0 103,8 29542: 2 29543: Kv. rauhanturvaamistoiminta ) .. . 105,7 115,4 115,4 115,7 29544: Hallinnonala yhteensä ........... . 10 669,0 10 472,5 1 749,3 12 221,8 10 336,7 1 885,2 29545: 'l Puolustusministeriön luvussa budjetoidut määrärahat kiinteistönhoidon omistajuudesta, hallinnonalan uudisrakentamisesta ja 29546: peruskorjauksesta sekä kiinteistöjen ostosta ja pakkolunastuksesta aiheutuvia menoja varten (momentit 27.01.22, 74, 87) on 29547: esitetty taulukossa sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenojen ja muiden sijoitusmenojen kohdalla. 29548: 2 l Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (TA:n luku 27.30). Taulukko ei sisällä ulkoasiainministeriön pääluokan momentin 29549: 24.99.22 määrärahojen käyttötietoja. 29550: 54 29551: 29552: Suomi toimi aktiivisesti ETYJ:nja sen Wienin masta maakunnasta. Valmiusyhtymien muodosta- 29553: asiakirjassa sovittujen valtioiden välistä luotta- miseksi Säkylässä, Valkealan Vekaranjärvellä ja 29554: musta ja turvallisuutta lisäävien toimien toimeen- Kajaanissa lisättiin näiden varuskuntien henkilös- 29555: panossa. Suomalaiset osallistuivat Open Skies-so- töä ja varusmiesmäärää. Pohjan Prikaati (Oulus- 29556: pimuksen mukaisiin lentoihin Venäjällä ja Iso-Bri- sa) ja Vaasan RannikkopaHeristo lakkautettiin. 29557: tanniassa. Vastaavat lennotjärjestettiin myös Suo- Viestikoulutus siirrettiin Oulusta Kajaaniin Kai- 29558: meen. nuun Prikaatiin. Pioneerikoulu siirrettiin Kouvo- 29559: Osallistuminen YK:n rauhanturvaamistoimin- lasta Keuruulle. Rannikkotykistö ja merivoimat 29560: taan oli edelleen merkittävä osa kansainvälistä yh- yhdistettiin. 29561: teistoimintaa. Tämän ja perinteisen pohjoismai- Keskushallinnon tehtäväjaon kehittämistä sel- 29562: sen yhteistyön ohella kv. yhteistoiminta on viime vitettiin eri työryhmissä. Selvityksen kohteina ovat 29563: vuosina laajentunut ja syventynyt myös materiaa- olleet mm. kansainväliset tehtävät ml. rauhantur- 29564: lihallinnon sekä kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vatoiminta, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hen- 29565: tehtävissä. kilöstöasiat, materiaaliasiat sekä kiinteistötoimi. 29566: Kehittämistyötä jatketaan kertomusvuoden jäl- 29567: keen. 29568: Hallinnonalan keskeisten tavoitteiden toteutu- 29569: minen Henkilöstöhallinto 29570: Puolustushallinnon keskeisiä tulostavoitteita Puolustusvoimissa uudistettiin v. 1998 henki- 29571: olivat puolustusvoimienjohtamis- ja hallintojär- löstöstrategian mukaisesti kehittämiskeskustelu- 29572: jestelmän uudistamista ja rauhanajan organisaa- ja henkilöarviointijärjestelmät Siirtojärjestelmän 29573: tion rakennemuutosta koskevien päätösten teke- perusteet ja kehittämistarpeet selvitettiin. Selvi- 29574: minen, puolustusvoimien palkkausmenojen rajoit- tysten perusteella sovittiin uusi hallinnonalakoh- 29575: taminen enintään edellisvuoden tasolle, varus- tainen siirto- ja muuttokustannusten korvaussopi- 29576: miesten koulutusjärjestelmän ja sosiaalis-taloudel- mus ja saatettiin siirtojärjestelmän perusteet lain 29577: listen etuuksien uudistaminen, edellisvuoden ta- tasolle muutoksenhakujärjestelmineen. Uusien 29578: son mukaisen tunnistus- ja torjuntavalmiuden sekä palkkausjärjestelmien tekninen valmistelu jatkui 29579: ilmatilan valvontakyvyn säilyttäminen painopis- kertomusvuonna ja sen käyttöönottoa koskevat 29580: tealueilla, valtion poliittisen ja sotilaallisen joh- neuvottelut aloitettiin järjestöjen kanssa. Henki- 29581: don käytettävissä on päätöksentekoa ja valmiu- löstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto siir- 29582: den kohottamista palveleva, jatkuvasti ajantasai- tyi kertomusvuoden jälkeen. 29583: nen tilannekuva, kansainvälisiin valmiustehtäviin Selonteossa esitetyn puolustushallinnon rauhan 29584: tarkoitetun pataljoonan vahvuisenjoukon koulut- ajan organisaation rakenneuudistuksen edellyttä- 29585: taminen, torjuntahävittäjähankinnan suunnitelman mät henkilöstövoimavarojen uudelleenkohden- 29586: mukainen toteutus ja valmiusyhtymien varustamis- nukset toteutettiin pääosin kertomusvuonna. Noin 29587: ta koskevan tilausvaltuuden käynnistäminen, sekä 1 600 henkilöä sai uuden tehtävämääräyksen ja 29588: vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutusj ärjestel- noin 700 henkilön palveluspaikka samalla muut- 29589: män vakiinnuttaminen palvelemaan puolustusval- tui. Henkilöstöä koskevat muutokset pyrittiin to- 29590: miutta. teuttamaan irtisanomisia välttäen ja luonnollista 29591: poistumaa hyväksikäyttäen. 29592: Ilmavoimien ohjaajatilanne vaikeutui edelleen 29593: Puolustushallinnon organisaatio sekä johtamis- kertomusvuonna. Siviilisektorin palvelukseen siir- 29594: ja hallintojärjestelmä tyi 34 ilmavoimien ohjaajaa. Vuonna 1999 aika- 29595: ville siviili-ilmailun kursseille hyväksyttiin 33 il- 29596: Kertomusvuonna käynnistettiin hallituksen tur- mavoimien ohjaajaa ja 7 kadettia. Ilmavoimien 29597: vallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa toimintaaja valmiutta vaarantaneen ohjaajapois- 29598: ( 17.3 .1997) esitetyn puolustusvoimien rakenne- tuman pysäyttämiseksi päätettiin kaikille ohjaa- 29599: muutoksen toimeenpano. Maanpuolustusalueiden jille maksaa 1 000 markan lisäpalkkio kuukaudes- 29600: esikuntien asemaa vahvennettiin samalla kun so- sa. Seuraavina toimenpiteinä kehitettiin upseeri- 29601: tilasläänien operatiivisia tehtäviä karsittiin ja nii- en virkarakennetta, parannettiin nuorten ohjaaji- 29602: den esikuntien henkilöstömäärää pienennettiin. en palkkausta ja päätettiin ohjaajien jatkositou- 29603: Valmiusyhtymien kehittämisestä tehtiin suunnitel- musmallin käyttöönotosta, jolla sitoumuksen teh- 29604: mat ja toimenpiteitä koskeneet päätökset. Sotilas- neille maksetaan 10,5 vuoden sitoumusajan jäl- 29605: läänien aluejako sovitettiin maakuntajakoon, jol- keen 120 000 mk kutakin kolmen vuoden sitou- 29606: loin sotilasläänit muodostuvat yhdestä tai useam- musjaksoa kohden. 29607: 55 29608: 29609: YK:n rauhanturvaamistehtäviin palkattujen Kertausharjoitusten määrä on laskenut merkit- 29610: kohdalla otettiin käyttöön tehtävän vaativuuteen tävästi viime vuosikymmenen lopulla saavutetus- 29611: perustuva palkkausjärjestelmä UNIFIL-operaati- ta yli 350 000 kertausharjoitusvuorokauden tasos- 29612: ossa ja käynnistettiin valmistelut käytön laajenta- ta. Reservin säilyttäminen taidoiltaan sodan ajan 29613: miseksi muissa rauhanturvaoperaatioissa. Rauhan- tehtävävaateiden tasolla edellyttäisi vähintään 29614: turvahenkilöstön työsuhdeturvaa parannettiin. 220 000 kertausharjoitusvuorokauden ja 40 000 29615: Hallinnonalan henkilöstömäärä pysyi lähes en- miehen määrää vuodessa. 29616: nallaanja oli vuoden lopussa 18 500. Puolustus- Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettujen 29617: voimien henkilöstövahvuus oli 16 312. Puolustus- määrä oli 16 102. Tämä koulutus ei kuitenkaan 29618: voimien palkkausmenot, pl. tukityöllistettyjen va- keston lyhyyden (keskimäärin runsas 1 vrk/hen- 29619: kiinnuttaminen, olivat 3 251,2 milj. mk, mikä oli kilö) ja sisällön vuoksi korvaa puolustusvoimien 29620: alle tavoitteen mukaisen edellisvuoden tason. kertausharjoitusvajetta. 29621: Puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, puo- 29622: Koulutus lustusvoimat ja maanpuolustusjärjestöt allekirjoit- 29623: tivat kertomusvuoden joulukuussa yhteistoimin- 29624: Varusmiespalveluksen suorittaneena kotiutet- tapöytäkirjan, jonka perusteella Maanpuolustus- 29625: tiin kertomusvuonna 26 286 varusmiestä (25 383 koulutus ry. ottaa viranomaisohjauksessajohtoon- 29626: v. 1997 ja 26 458 v. 1996). Vastaavat luvutvapaa- sa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vuo- 29627: ehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten den 1999 alusta lukien. Vapaaehtoisen maanpuo- 29628: kohdalla olivat 476 (497 v. 1997 ja 288 v. 1996). lustuskoulutuksen ohjauksen ja toiminnan tehos- 29629: Varusmieskoulutusuudistuksen keskeisenä ta- tamiseksi nimitettiin pääesikuntaan puolustusvoi- 29630: voitteena oli sodanajanjoukkotuotannon tehosta- mien vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarkasta- 29631: minen sekäjohtajakoulutuksen ja taistelutaitojen ja ja sotilasläänien esikuntiin alueupseerin pää- 29632: parantaminen. Kertomusvuoden toisesta saapumi- toimiset tehtävät ja perustettiin aluetoimistot 29633: serästä lukien siirryttiin uuteen koulutusjärjestel- Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseille osallistui 29634: mään, jossa palvelusajan pituudet ovat 180, 270 kertomusvuonna 9 923 henkilöä. 29635: ja 362 päivää. Samalla myös kaikissa puolustus- 29636: haaroissa siirryttiin kahden saapumiserän järjes- Aluevalvonta 29637: telmään. Reserviupseerikoulun ja aliupseerikou- 29638: lun koulutuksen rakennetta ja sisältöä muutettiin. Asetetut suoritetavoitteet aluevalvonnan kyvyl- 29639: Johtamis-, ase- ja ampumakoulutuksen sekä lii- le tuottaa ajantasainen tilannekuva ja perusteet 29640: kunnan osuutta lisättiin aikaisemmasta. Koulutus- päätöksentekoa ja puolustusvalmiuden kohotta- 29641: tason mittaamiseksi oli luotu arviointijärjestelmä, mista varten saavutettiin. 29642: joka otettiin kertomusvuonna vakiintuneeseen Ilmatilavalvonnassa tulostavoitteeksi oli asetet- 29643: käyttöön. Uuden koulutusjärjestelmän käyttöön- tu tunnistus- ja torjuntalentovalmiuden sekä ilma- 29644: otto sujui ongelmitta ja saadut kokemukset jär- tilan valvontakyvyn säilyttäminen painopistealu- 29645: jestelmän toimivuudesta olivat hyvät. Koulutus- eilla edellisvuoden tasolla. Tämä tulostavoite saa- 29646: järjestelmän käyttöönoton yhteydessä tarkistettiin vutettiin. Valvontakyvyn säilyttäminen tavoitteen 29647: myös varusmiesten päivärahoja ja ilmaismatko- tasolla myös virka-ajan ulkopuolella edellyttää 29648: jen määriä. kuitenkin riittävän rahoituksen kohdentamista teh- 29649: Suomen valmiudet kansainvälisiin kriisinhal- tävään. 29650: lintatehtäviin paranivat, kun kertomusvuonna saa- Merialueen pintavalvonta tehostui Pohjois-Itä- 29651: tiin koulutetuksi tulostavoitteeksi asetettu jääkä- meren suunnalla. Vedenalaisen valvonnan tasoa 29652: ripataljoona. Pataljoona osallistui myös Säkyläs- ei kaluston ja välineistön ikääntyneisyyden vuok- 29653: sä järjestettyyn kv. kriisinhallintaharjoitukseen. si voida pitää riittävänä. 29654: 29655: 29656: 29657: 29658: 36. Kertausharjoituskoulutuksen määrän kehitys 29659: Kertausharjoitussuorita 1995 1996 1997 1998 29660: Koulutettujen määrä .......................................... .. 36 330 33 998 27 429 13 415 29661: Kertausharjoitusvuorokaudet ............................... . 190 500 177 277 176 396 69 675 29662: 56 29663: 29664: Materiaalihallinto tiin edelleen turvautumaan sodan ajan valmius- 29665: varastoihin. 29666: Puolustushallinto osallistui kertomusvuonna Lentäminen MiG -torjuntahävittäjillä päättyi 29667: materiaalialan kv. yhteistyöhön NATO PfP:n, kertomusvuoden maaliskuussa. 29668: WEAG:n, EU:n, sekä pohjoismaisen ja kahden- 29669: välisen yhteistyön puitteissa. Suomi osallistui, Kiinteistöhallinto 29670: saatuaan tarkkailija-aseman Länsi-Euroopan puo- 29671: lustusmateriaaliryhmässä (WEAG) edellisvuoden Kertomusvuonna valmistui majoitus-, huolto-, 29672: lopulla, organisaationjäsenmaiden puolustusma- varasto-, ynnä muita uudisrakennuksia, joiden 29673: teriaalijohtajien (NAD) ja työryhmien kokouksiin hyötyala oli 28 200m2, bruttoala 36 700m2 ja ti- 29674: ja työskentelyyn. EU:njäsenenä Suomi osallistui lavuus 185 000 rm 3• Valmistuneiden uudisraken- 29675: POLARM -työryhmän työhön, jossa pyritään sel- nusten kokonaiskustannukset olivat 159 milj. mk. 29676: vittämään edellytykset nykyistä tiiviimmälle puo- Valmistuneiden rakennusten peruskorjaushankkei- 29677: lustusmateriaalipolitiikalle ja yhteistyölle unionin den kokonaiskustannukset olivat 179 milj. mk. 29678: piirissä. Yhdessä ulkoasianministeriön kanssa on Puolustushallinnon kiinteistökanta oli vuoden 29679: myös selvitetty mahdollisuuksia yhdenvertaistaa alussa 4,0 milj. htm\ vastaten 18,7 milj. rm3 , jos- 29680: asevientipolitiikkaa muiden ED-maiden kanssa. ta lämmitettävää tilaa 3,0 milj. htm2 , vastaten 12,3 29681: Yhteistyömuoto, joka on perustunut puolustusmi- milj. rm 3 • 29682: nisteriön sopimiin kahdenvälisiin tai monenkes- Puolustusministeriö hankki kertomusvuoden 29683: kisiin yhteisymmärrysmuistioihin (MoU), syven- aikana yhteensä noin 200 hehtaarin suuruiset alu- 29684: tyi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sovittua eet. Vaasan Rannikkopatteristonja Pohjan Prikaa- 29685: yhteistoiminnasta kuljetushelikopterien hankkimi- tin lakkauttamisen johdosta puolustusministeriö 29686: sessa. luopui Vaasan ja Oulun varuskunnissa yhteensä 29687: Materiaalialan keskeisiä hankkeita ja kehittä- noin 250 hehtaarin alueista ja 200 000 htm2 :n suu- 29688: miskohteita olivat kertomusvuonna torjuntahävit- ruisista tiloista. Puolustusministeriön hallinnassa 29689: täjähankinnan toteutus ja koneiden käyttöönotto on yhteensä noin 69 700 hehtaarin suuruiset maa- 29690: sekä valmiusprikaatien ("Prikaati 2005") varus- alueet, josta metsätalousmaata on noin 46 000 ha. 29691: tamisohjelman ml. kuljetushelikopterit valmiste- Lisäksi puolustusvoimilla on käyttöoikeus noin 29692: lu. Hornet -hankkeen toimitukset etenivät suun- 218 350 hehtaarin suuruisiin, pääosaltaan Metsä- 29693: nitelmien mukaan. Ilmavoimille oli toimitettu ker- hallituksen hallinnassa oleviin valtion alueisiin. 29694: tomusvuoden loppuun mennessä yhteensä 37 Hor- 29695: net -hävittäjää. Koneiden toimitukset ja vastaos- 29696: tot ovat edistyneet sopimuksen mukaisesti. Vas- Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 29697: takauppojen määrä oli kertomusvuoden lopussa 29698: runsaat 14 mrd. mk. Vuoden 1998 loppuun men- Suomen osallistumista NATOn johtamaan 29699: nessä torjuntahävittäjien hankintaan ja niiden va- SFOR -operaatioon Bosniassa lisättiin, nostamalla 29700: rustuksenja huoltojärjestelmän tilausvaltuuksiin suomalaisen jääkäripataljoonan henkilöstövah- 29701: oli käytetty, ml. valuuttakurssin muutokset ja in- vuus 398 rauhanturvaajaan. Tämän lisäksi SFOR 29702: deksimaksut, yhteensä 10 547 milj. mk. Kerto- -operaation esikuntatehtävissä palveli noin 70 29703: musvuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa henkilöä. Pataljoonan tehtävät muuttuivat siten, 29704: myönnettiin valmiusyhtymien varustamiseksi että suomalaispataljoonalla on oma operatiivinen 29705: 6 148 milj. markan tilausvaltuus, jonka maksut vastuualueensa. 29706: ajoittuvat vuosille 1999-2006. Tilausvaltuuden YK:nUNIFIL -operaatioon Etelä-Libanonissa 29707: perusteella käynnistettiin kertomusvuonna kulje- osallistuvan rauhanturvajoukon vahvuus oli 493 29708: tushelikoptereidenja taisteluajoneuvojen hankin- henkilöä. Rauhanturvatehtävän ohella suoritetul- 29709: tojen valmistelut. la humanitaarisella työllä on ollut merkittävä vai- 29710: Puolustusvoimien materiaali ja kalusto voitiin kutus toimialueen väestön oloihin. 29711: varastoida pääosin asianmukaisesti, pl. osa ajo- Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoni- 29712: neuvokalustosta. Ampumatarvikkeiden varastoin- assa toimivan YK:n UNPREDEP -operaation poh- 29713: nissa esiintyy edelleen puutteita. Saksan kaupan joismaiseen pataljoonaanjaoperaation esikuntaan 29714: materiaali saatiin varastoiduksi vuoden loppuun kuului noin 220 suomalaista rauhanturvaajaa jou- 29715: mennessä ja saadaan kokonaisuudessaan kunnos- lukuun puoliväliin saakka. Pataljoonan uudelleen 29716: tetuksi ja vastaanotetuksi vuoden 1999 aikana. organisointiin liittyen pienennettiin suomalaisten 29717: Merivoimat saivat käyttöönsä uuden ohjusveneen rauhanturvaajien määrää 202:een vuoden lopus- 29718: prototyypin "Haminan". Neljä Kuha-luokan alus- sa. UNPREDEP -operaatio on YK:nensimmäinen 29719: ta peruskorjattiin. Koulutusammunnoissa joudut- ennalta ehkäisevä rauhanturvaoperaatio, joka vai- 29720: 57 29721: 29722: kutti siihen, että Balkanin alueen levottomuudet Kertomusvuoden loppuun mennessä ilmavoi- 29723: eivät levinneet Makedoniaan v. 1998. mille oli luovutettu 37 Hornet -hävittäjää. Konei- 29724: Sotilastarkkailijoina YK:n rauhanturvaoperaa- den toimitukset ja vastaostot edistyivät suunnitel- 29725: tioissa toimi 24 suomalaista upseeria v. 1998. Li- mien mukaisesti. Vastaostojen määrä oli vuoden 29726: säksi Kyproksella toimivassa UNIFICYP -operaa- loppuun mennessä 14 mrd. mk. Kertomusvuoden 29727: tiossa palveli yksi suomalaisupseeri. lisätalousarviossa myönnettiin valmiusyhtymien 29728: Pohjoismaiseen työnjakoon perustuen Suomes- varustamiseksi 6 148 milj. markan tilausvaltuus, 29729: sa toimeenpantiin 3 kansainvälistä sotilastarkkai- jonka maksut ajoittuvat vuosille 1999-2006. Ti- 29730: lijakurssia. Kursseilla koulutettiin 26 suomalais- lausvaltuuden perusteella käynnistettiin kuljetus- 29731: ta ja 79 ulkomaalaista upseeria. Rauhanturvaaja- helikoptereiden ja taisteluajoneuvojen hankinto- 29732: tehtäviin hakeutui vuoden aikana 4 678 miestä ja jen valmistelut. 29733: 931 naista. Heistä koulutettiin ja lähetettiin rau- 29734: hanturvatehtäviin 1 213 henkilöä. Maksullisen toiminnan ja liiketoiminnan tulok- 29735: Kaikissa suomalaisissa rauhanturvajoukoissa set 29736: siirryttiin yhtenäiseen päivärahaan v. 1998. UNI- 29737: FIL -operaatiossa siirryttiin tehtävän mitattuun Maksu/linen palvelutoiminta 29738: vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään. 29739: Valmistelut uuden palkkausjärjestelmän käyttöön Puolustusministeriön tulot julkisoikeudellisis- 29740: ottamiseksi ovat käynnissä myös sekä SFOR- että ta suoritteista olivat 0,075 milj. mk, markkinasuo- 29741: UNPREDEP -operaatioissa. Heinäkuusta alkaen ritteista 0,003 milj. mk ja maksullisen palvelutoi- 29742: on rauhanturvahenkilöstön työsuhdeturvaa paran- minnan tulot yhteensä 0,078 milj. mk. Vuonna 29743: nettu siten, ettei yksityinenkään työnantaja voi 1997 tulot olivat yhteensä 0,083 milj. mk. 29744: katkaista työntekijän työsuhdetta rauhanturvapal- Puolustusvoimien julkisoikeudellisten maksu- 29745: veluksen vuoksi. jen tulot olivat 0,004 milj. mk, markkinasuorit- 29746: teiden tulot 127,5 milj. mk ja maksullisen palve- 29747: lutoiminnan tulot yhteensä 127,5 milj. mk. Puo- 29748: Puolustusvoimientoimintameno-ja puolustus- lustusvoimien markkinasuoritteiden alijäämä oli 29749: materiaalihankintamäärärahojen käyttö 1,2 milj. mk. 29750: Hallinnonalan maksullisen palvelutoiminnan 29751: Puolustusvoimien toimintamenomomentilla tulot olivat yhteensä 127,5 milj. mk. Lisäys edel- 29752: (27.10.21) käytettävissä olleet määrärahat olivat lisestä vuodesta on 108,9 milj. mk, mikä pääosin 29753: 5 466,3 milj. mk. Tästä kertomusvuoden määrä- johtui asuntovuokratulojen kirjauksen siirtämises- 29754: rahat olivat 5 168,2 milj. mk ja kertomusvuodel- tä kertomusvuonna muista tuloista maksullisen 29755: le siirtyneet erät 298,1 milj. mk. Määrärahojen toiminnan tuloihin. Maksullisen toiminnan alijää- 29756: käyttö oli kertomusvuonna 5 106,4 milj. mk ja seu- mäisyys johtui asuntovuokrista, jotka asuntojen 29757: raavalle vuodelle siirretyt määrärahat 360,1 milj. sijainnin syrjäisyyden tai kunnon vuoksi oli mi- 29758: mk. Palkkausmenot ml. henkilöstölle maksettavat toitettu ylläpitokustannuksia alemmiksi. 29759: korvaukset olivat kertomusvuonna 3 251,2 milj. 29760: mk eli 64 % momentilta käytetyistä menoista. Puolustushallinnon rakennuslaitos 29761: Käytetyistä määrärahoista maanpuolustusalueiden 29762: osuus oli 42 %, ilmavoimien 22 %, merivoimien 29763: 10 % ja pääesikunnan, sen alaisten laitosten ja Rakennuslaitoksen tehtävänä on tuottaa puo- 29764: Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen yhteenlas- lustushallinnon kiinteistöjen rakentamis- ja yllä- 29765: kettu osuus 26 %. pitopalvelut, sekä vastata teknisistä isännöitsijä- 29766: Puolustusmateriaalihankinnat-momentin tehtävistä, hankesuunnittelusta ja rakennustöiden 29767: (27.10.16) käytettävissä olleet määrärahat olivat valvonnasta. Ministeriö vastaa kiinteistöyksikkö- 29768: 6 220 milj. mk. Tästä kertomusvuoden määrära- nä omistajaroolin mukaisesti kiinteistövarallisuu- 29769: ha oli 4 920 milj. mk ja kertomusvuodelle siirre- den hallinnasta ja puolustusvoimat käyttäjäroolin 29770: tytmäärärahat 1 300 milj. mk. Määrärahojenkäyt- mukaisesti tilojen käyttöä, mitoitusta ja taloutta 29771: tö oli kertomusvuonna 4 809 milj. mk ja siirto koskevista asioista. 29772: vuodelle 1999 1 411 milj. mk. Torjuntahävittäji- Kertomusvuonna laitos muuttui rakentajaorga- 29773: en uusinta muodostaa edelleen pääosan hankinta- nisaatiosta rakentamispalveluita hankkivaksi ja 29774: menoista. Niiden uusinnan tilausvaltuuksien mak- hallinnonalan rakennustöitä valvovaksi laitoksek- 29775: sut kertomusvuoden määrärahasta, ml. indeksi- si. Vuoden alusta otettiin käyttöön tulostavoitteen 29776: maksut ja valuuttakurssien korvaukset, olivat mukaisesti kiinteistönhoidon ja kunnossapidon 29777: 2 565 milj. mk. vastikejärjestelmä. Kunnossapitovastikkeina pe- 29778: 58 29779: 29780: rittiin joukkoyksiköiltä rakennusten käytön mu- voimien toimintaan soveltuvaksi. Luonnonvaro- 29781: kaan yhteensä 80,3 milj. mk, mikä vastaa keski- jen hoidossa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, 29782: määrin 0,4 % tilojen jälleenhankinta-arvosta. taloudellisuuden, luonnon monimuotoisuuden ja 29783: Joukko-osastojen vuokravastikkeet kattavat lai- virkistyskäytön näkökohdat. 29784: toksen tuottamat ylläpitopalvelut, mutta eivät toi- Metsätalouden käyttöjäämä oli 12,8 milj. mk. 29785: mitilojen pääomakustannuksia. Vastikejärjestel- Tämä ylitti asetetun tulostavoitteen 6,3 milj. mar- 29786: mään liittyvät palvelut standardisoitiin ja mitoi- kalla, mistä 3,4 milj. mk johtui puutavaravarasto- 29787: tettiin toimitiloittain. Kiinteistönhoidon laskenta- jen pienenemisestä. 29788: järjestelmä antaa tiedot toimitilojen todellisista 29789: kustannuksista ja pohjatiedot sisäisten vastikkei- Puolustusministeriön alainen liiketoiminta 29790: den määrittämiselle sekä laitoksen toiminnan ja 29791: talouden suunnittelulle sekä mahdollistaa hinnoit- Puolustusministeriön alaisuudessa toimii VPU 29792: telun vertailtavuuden ulkopuolisiin vuokriin ja Pukutehdas Oy, jonka osakkeet valtio kokonaisuu- 29793: palvelumaksuihin. Asuntotoimen osalta tehtiin dessaan omistaa. Konserniin kuuluu emoyhtiön 29794: päätös tehtävävastuun siirtämisestä, varsinaista lisäksi Virossa sijaitseva vaatetusalan yritys AS 29795: omistajuntta lukuun ottamatta, puolustusministe- Jögeva Röivas ja tämän omistukseen kertomus- 29796: riöitä rakennuslaitokselle vuoden 1999 alusta lu- vuoden lokakuussa s~~rtynyt Virossa sijaitseva 29797: kien. vaatetusalan yritys OU Deodora. Konsernin lii- 29798: Puolustushallinnon kiinteistönhoidon koko- kevaihto oli 56,089 milj. mk (52,623 milj. mk 29799: naiskustannukset olivat 424,9 milj. mk, mistä ra- v. 1997) ja tulos 0,969 milj. mk (1,189 milj. mk 29800: kennuksille kohdennetut kustannukset olivat v. 1997). Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden 29801: 95%. lopussa 263. 29802: VPU Pukutehdas Oy tuottaa virka- ja työpuku- 29803: Puolustushallinnon metsätalous ja sekä vapaa-ajan asusteita. Liikevaihdon kasvu 29804: oli 8 %. Yritys ei jakanut kertomusvuonna osin- 29805: Puolustusministeriön hallinnonalan metsätoimi koa. 29806: tukee maanpuolustusta kehittäen alueita ja niiden 29807: metsäluontoa mahdollisimman hyvin puolustus- 29808: 38. VPU Pukutehdas Oy:n keskeiset tunnusluvut 29809: 29810: 37. Puolustusministeriön metsätaloustoiminta 1997 1998 29811: Miljoonaa markkaa 29812: tunnuslukuina 29813: Liikevaihto ............................ . 52,179 55,881 29814: 1995 1996 1997 1998 Käyttökate ............................ . 0,149 2,494 29815: Tulot, milj. mk .................. . 25,8 25,1 27,7 30,3 Liiketulos ............................. .. -0,935 1,359 29816: Erilliskustannukset, milj. mk 16,6 16,5 16,9 17,6 Kokonaistulos ...................... .. - 1,091 1,164 29817: Käyttöjäämä, milj. mk ........ . 9,2 8,6 10,8 12,8 Vienti ................................... . 0,800 1,700 29818: Käyttöjäämä/tulot, % ........ .. 35,6 34,3 39,0 42,0 Investoinnit ........................... . 1,600 1,400 29819: 3 29820: Volyymi, hakattua 1 000 m 111 108 109 109 Taseen loppusumma .............. . 49,726 50,007 29821: Hakattu/puuston kasvu, % .. . 66 66 66 66 Velat vuoden lopussa ............ .. 8.723 8,815 29822: Henkilöstön määrä ............ . 70 68 66 64 Henkilöstöluku vuoden lopussa 171 158 29823: 59 29824: 29825: 29826: 3 .6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29827: 29828: Valtiovarainhallinnon toimintaympäristö suihin budjetoidun määrärahan ylittymisestä 215,9 29829: milj. mk. Näihin liittyvät arviomäärärahan ylitys- 29830: Valtiovarainhallinnon kannalta keskeinen toi- luvat on myönnetty 12.1.1999 (ED-jäsenmaksut) 29831: mintaympäristön muutos aiheutui Euroopan yh- ja 31.3.1999 (alv-menomääräraha). 29832: dentymiskehityksestä,joka huipentui Suomen siir- Valtionvelan osalta (pääluokka 36) talousarvi- 29833: tymiseen vuoden 1999 alusta lukien yhdessä 10 on toteutuma on 843 milj. mk budjetoitua pienem- 29834: muun maan kanssa talous- ja rahaliiton kolman- pi. Luvun sisällä ylittyi kaksi momenttia. Valuut- 29835: teen vaiheeseen. Markan kurssi kiinnitettiin tamääräisen velan korkoon varattu määräraha ylit- 29836: 1.1.1999 euroon. Tätä koskeva valmistelutyö on tyi 44,6 milj. mk, johon myönnettiin arviomäärä- 29837: ollut käynnissä jo muutamia vuosia. rahan ylityslupa 31.3.1999. Muihin menoihin val- 29838: Suomen edellytykset euroalueeseen liittymi- tion velasta myönnetty määräraha ylittyi 70,6 milj. 29839: seksi olivat hyvät eikä siirtymäkausi yhteisen ra- mk, johon myönnettiin arviomäärärahan ylityslu- 29840: han käyttöönottamiseksi tuottanut ongelmia sen pa 4.2.1999. 29841: enempää Suomelle kuin muillekaan euromaille 29842: huolimatta epävakaasta kansainvälisestä ympäris- 39. Valtiovarainministeriön talousarvion ja 29843: töstä. Tämä oli paljolti seurausta siitä, että pää- valtionvelkapääluokan toteutuminen 29844: tös euroalueen muodostamisesta voitiin tehdä PL 28 Valtiovarain- TP 1997 TA 1998 TP 1998 29845: varsin suotuisissa olosuhteissa ja tulevat jäsen- ministeriön hallinnonala Miljoonaa markkaa 29846: valtiot osoittivat talouspoliittisessa päätöksente- 29847: ossaan sitoutumistaan yhteisiin päämääriin. Valtiovarainministeriö... 113,0 218,8 218,8 29848: Valtion taloudellinen 29849: Valtiovarainhallinnon talouden toteutuma tutkimuskeskus .......... .. 17,6 17,6 17,6 29850: Valtiokonttori .. 190,4 193,4 29851: oo . . . . . . . . . . . 193,4 29852: Vuoden 1998 aikana annettiin varsinaisen ta- Valtion maksamat eläk- 29853: lousarvion lisäksi kaksi lisätalousarviota. Ensim- keet ja korvaukset .. 13 080,5 13 607,1 13 527,7 29854: oo . . . . 29855: 29856: 29857: 29858: 29859: mäisen lisätalousarvion (sovellettiin 9.4.1998 al- Valtiontalouden tarkas- 29860: kaen) muutokset valtiovarainministeriön hallin- tusvirasto ........ 38,2 41,1 29861: 0 0 . . . . o o . . OO 41,1 29862: nonalan (pl. 28) osalta olivat yhteensä 63 milj. Verohallinto 000000 1 530,0 1 422,4 1 422,4 29863: 000000 oooo 29864: 29865: 29866: 29867: 29868: mk, mistä suurin yksittäinen osa koski verohal- Eräät siirrot Ahvenan- 29869: linnon nettomäärärahan lisäystä 32,5 milj. mar- maalle ooooooooooooooooooooooOO 813,3 934,8 887,1 29870: kalla. Valtionvelan (pl. 36) osalta muutokset oli- Tullilaitos00 00 00 00 00 00 490,0 503,0 29871: 00 00 00 . . 503,0 29872: vat -17 5 milj. mk, mikä johtui valuuttamääräis- Tilastokeskus 00 00 00 170,3 193,3 29873: 0 0 0 0 0 0 00 193,3 29874: ten lainojen liikkeellelaskukustannusten arvioitua Valtion kiinteistölaitos 820,0 518,0 29875: oo· 518,0 29876: pienemmästä toteutumisesta. Hallinnon uudistaminen 29877: Toisen lisätalousarvion (sovellettiin 9.12.1998 ja eräät henkilöstöhal- 29878: alkaen) muutokset valtiovarainministeriön hallin- linnan tukitoimenpiteet 108,1 120,8 117,9 29879: nonalan osalta olivat yhteensä 344,3 milj. mk, Eräät hallinnonalan ja- 29880: josta suurimmat erät olivat osakkeiden myynti- kamattomat menot 3 649,1 3 663,1 3 708,9 29881: 00 000 29882: 29883: 29884: 29885: 29886: järjestelyihin myönnetty määräraha (75 milj. mk), Korvaukset rahastoille ja 29887: lisäys Ahvenanmaan maakunnan tasoitusmaksuun rahoituslaitoksille 847,3 1 089,8 1 085,9 29888: 000000 oo· 29889: 29890: 29891: 29892: 29893: (91 milj. mk) ja verohyvitykseen (51,8 milj. mk) Kansainväliset rahoitus- 29894: sekä lisäys arvonlisäveromenoihin (100 milj. mk). osuudet oOOOooooOOOOOOOOOOoOOO 6,8 10,0 8,3 29895: Valtionvelan osalta muutokset koskivat velan kor- Suomen maksuosuudet 29896: komenoihin myönnettyä lisäystä, joista valuutta- EU:IIeoOoooooooooooooooooooooo5 626,1 5 770,0 5 985,9 29897: määräisen velan korkomenoihin 4 908 milj. mk VM:n hallinnonalan muut 29898: ja markkamääräisen velan korkomenoihin 335 menot OOoooooooooOooOOOOOOOoOO 46,3 66,7 38,7 29899: milj. mk. PL 28 Yhteensä ......... 27 547,0 28 369,8 28 467,8 29900: Pääluokan 28 sisällä oli useita momentteja, 29901: joiden käyttö jäi alle budjetoidun. Pääluokan ko- PL 36 Valtionvelka 29902: konaistasolla yhteen laskien voidaan todeta, että Markkavelan korko .... .. 10 769,0 18 520,0 17 561,4 29903: menot olivat 98 milj. mk yli talousarvion. Ylitys Valuuttavelan korko 11 995,4 11 742,0 11 786,6 29904: oo . . . 29905: 29906: 29907: 29908: 29909: johtui arvonlisäveromeno-määrärahan ylittymi- Muut velkamenot 319,4 319,0 29910: oo . . 0 0 oo• 389,6 29911: sestä 65 milj. markalla ja Suomen EU-jäsenmak- PL 36 Yhteensä ......... 23 083,8 30 581,0 29 737,7 29912: 60 29913: 29914: Finanssipolitiikka lä miljardilla markalla. Pääosin korkomenojen li- 29915: säys aiheutui emissiovoittojen vähäisyydestä, pää- 29916: Valtiontalouden nettolainanotto supistui voi- omatappioiden talousarviota suuremmasta kerty- 29917: makkaasti myös v. 1998. Talousarviota tehtäessä mästä sekä takaisinostojen yhteydessä maksetuista 29918: syksyllä 1997 kertomusvuoden nettolainanottotar- koroista. Keskeisin bruttokorkomenojen kanssa 29919: ve arvioitiin 15,4 mrd. markaksi, mutta tarvetta nettoutettava erä oli emissiovoitot, joita vuoden 29920: oli lopulta vain noin 1,4 rnrd. markan nettolainan- 1998 aikana valtion kassaan kertyi 3,0 mrd. mk. 29921: ottoon. Talouskehitys osoittautui vuoden mittaan Pääomatappioiden määrä oli 1,2 rnrd. mk. 29922: jonkin verran vahvemmaksi kuin vuoden 1998 29923: talousarvioesitystä laadittaessa ennakoitiin, mikä Veropolitiikka ja verotuksen toimeenpano 29924: kasvatti verokertymiä. Lähinnä yhteisöverotuoton 29925: sekä arvonlisäveron tuoton kasvun johdosta ve- Kertomusvuonna toteutettiin viimeiset hallitus- 29926: rotuloja kertyi noin 8,5 mrd. mk alunperin arvioi- ohjelman mukaiset veromuutokset, jotka tulivat 29927: tua enemmän. Valtion omistamien osakkeiden voimaan vuoden 1999 alusta. Pääpaino hallituk- 29928: myynnistä syntyi 11,6 mrd. markan lisätulot sen noudattamassa veropolitiikassa on ollut työ- 29929: Menojen kasvu oli maltillista. Ripeän talous- hön kohdistuvien verojen keventämisessä. Tämän 29930: kasvun ansiosta työttömyysturvan määrärahojen mukaisesti hallituskauden aikana on lievennetty 29931: tarve aleni nettomääräisesti aiemmin arvioidusta. sekä veroasteikkoja, kunnallisverotusta että veron- 29932: Valtiontalouden voimakkaaseen tasapainottu- luonteisia maksuja. Pääpaino on ollut pieni- ja 29933: miseen vaikutti keskeisesti kertomusvuoteen ajoit- keskituloisten verotuksen keventämisessä. 29934: tuneiden kertaluonteisten tuloerien (osakemyyn- Ansiotulojen verotusta kevennettiin hallitusoh- 29935: titulot) kasvu. Ilman kertaluonteisia eriä, euroalu- jelman mukaisesti myös kertomusvuonna. Työ- 29936: een maiden keskinäisessä finanssipolitiikan val- markkinoilla solmittiin vuosille 1998-1999 tulo- 29937: vonnassa käytettävillä kansantalouden tilinpidon ratkaisu, jonka yhteydessä hallitus ilmoitti näitä 29938: käsitteillä tarkasteltuna valtiontalouden alijäämä vuosia koskevista tuloveroperusteiden muutoksis- 29939: oli suuruudeltaan 11,6 rnrd. mk eli 1~ % suhtees- ta. Vuodelle 1998 toteutetut ansiotuloverotuksen 29940: sa bruttokansantuotteeseen. kevennykset olivat 2,3 mrd. mk ja v. 1999 toteu- 29941: Vuoden 1998 talousarviossa jatkettiin edelleen tettavat muutokset lähes 4 mrd. mk. Kaikkiaan 29942: hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaista säästö- kevennykset vuosina 1996-1999 eli koko hallitus- 29943: ohjelmaa. Vuodelle 1998 ajoittuneet säästöt yh- kaudelle ovat olleet ilman inflaatiotarkistuksia 13 29944: dessä aiemmin tehtyjen säästötoimenpiteiden hei- mrd. mk. Kevennykset on toteutettu alentamalla 29945: jastusvaikutusten kanssa supistivat kertomusvuo- kotitalouksien verorasitusta. 29946: den menoja noin 3 mrd. mk, mistä merkittävim- EU:ssa Suomi on hallitusohjelman mukaisesti 29947: pänä kuntien valtionosuuksien 1,3 mrd. markan tukenut energiaverotuksen yhdenmukaistamiseen 29948: leikkaus. Vaalikauden alusta kertomusvuoden tähtäävää hanketta samoin kuin korkotuloille ase- 29949: 1998 loppuun mennessä uusia rakenteellisia me- tettavaa minimiverotasoa, jota koskeva direktii- 29950: nosäästöjä oli toteutunut yli 20 mrd. mk eli noin viehdotus annettiin toukokuussa 1998. Myös muu- 29951: 3 ~ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi toin tuloverotusta koskevat kysymykset ovat nous- 29952: valtiontalouden tasapainottamiseksi v. 1998 supis- seet EU:n veropolitiikassa painopistealueiksi. Niin 29953: tettiin tai lykättiin mm. valtion rakennushankkei- sanottuun veropakettiin kuuluu edellä mainitun 29954: den ja valtionapurakentamisen menoja, valtion- säästämistä koskevan direktiiviehdotuksen lisäk- 29955: osuuksien loppueriä sekä eräitä siirto- ja harkin- si yritysverotuksen menettelytapoja koskeva han- 29956: nanvaraisia määrärahoja. ke. Sen tarkoituksena on saadajäsenvaltiot pidät- 29957: Vuoden 1998 lopussa valtiolla oli velkaa 420 tymään sellaisista yritysverohuojennuksista, jot- 29958: mrd. mk. Nettomääräisesti valtio lainasi yhteensä ka kohdistuvat erityisille aloille tai alueille ja 29959: 6,3 mrd. mk. Eduskunta oli myöntänyt valtuudet merkitsevät selvää poikkeamistajäsenvaltion ylei- 29960: 17,5 rnrd. markan nettolainanottoon. Bruttolainan- sesti soveltamasta yritysverotuksen tasosta. 29961: oton kokonaismäärä oli huomattavasti suurempi, 29962: 83 mrd. mk, mistä valuuttamääräisen lainanoton Rahoitusmarkkinoiden toimivuus 29963: osuus oli 21 mrd. mk ja markkamääräisen 62 rnrd. 29964: mk. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen Luottolaitossektori Suomessa kehittyi edelleen 29965: aleni kansantuotteen kasvun myötä 61 prosenttiin. suotuisasti. Luottojen kysyntä kasvoi ja pankkien 29966: Valtion talousarviotalouden velasta maksettiin kannattavuus parani luottotappioiden ja järjestä- 29967: bruttomääräisesti korkoja yhteensä 32,5 mrd. mk. mättömien luottojen supistuessa. Pankkien perus- 29968: Nettokorkomenot v. 1998 olivat 29,3 mrd. mk, toiminnan kannattavuus jäi kuitenkin edellisvuo- 29969: mikä y Iitti talousarvion ennusteen vajaalla neljäl- sien tasolle. Pankkien vakavaraisuuden ja kannat- 29970: 61 29971: 29972: tavuuden paranemisen vuoksi Eduskunnan pank- parantaa hallituksen raportointia eduskunnalle 29973: kitukiponsi voitiin purkaa. tulostavoitteiden ja tilivelvollisuuden toteutumi- 29974: Arvopaperimarkkinoiden toimintaedellytyksiä sesta. Tilakertomuksessa uutta oli hallinnonalo- 29975: kehitettiin vuoden alkupuolella valmistuneen Ar- jen tuloksellisuutta kuvaava luku. Samalla kerto- 29976: vopaperimarkkinat 2000 -työryhmä muistion poh- muksestajäi pois erikseenjulkaistavaa aineistoa. 29977: jalta. Tavoitteena oli markkinoiden luotettavuu- Uudistettu kertomus ilmestyi elokuussa siten, että 29978: den, tehokkuuden, toimivuuden ja kansainvälisen se voitiin jakaa eduskunnalle hallituksen talous- 29979: kilpailukyvyn parantamisella lisätä markkinaosa- arvioesityksen yhteydessä. 29980: puolten edellytyksiä euroalueen synnyn jälkeen- Perustuslakivaliokunta hyväksyi uuden perus- 29981: kin toimia Suomessa. tuslain 90 § :n 2 momenttiin muutoksen, jonka 29982: Syyskuun alussa perustettiin kaikille suomalai- mukaan tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydes- 29983: sille sijoituspalveluja tarjoaville luottolaitoksille sä ja tarkastusviraston asemasta myös säädetään 29984: ja sijoituspalveluyrityksille pakollinen yhteinen tarkemmin lailla. Eduskunta hyväksyi 12.2.1999 29985: korvausrahasto. Tällä lakiin perustuvalla järjes- uuden perustuslain perustuslakivaliokunnan mie- 29986: telyllä parannettiin piensijoittajien suojaa luotto- tinnön mukaisenajätettäväksi lepäämään yli vaa- 29987: laitosten ja sijoituspalveluyritysten maksukyvyt- lien. Uusi perustuslaki on tarkoitettu tulemaan 29988: tömyystilanteissa. voimaan 1.3.2000. Tarkastusviraston siirto edus- 29989: Julkista pankkitukea on myönnetty vuoden kunnan yhteyteen tapahtuisi kuitenkin viimeistään 29990: 1998loppuun mennessä nettomääräisesti 57 427 1.1.2001. 29991: milj. mk, josta maksettua tukea on 42 427 milj. 29992: mk ja takauksia 15 000 milj. mk. Pankkituen mää- Julkisen hallinnon kehittäminen 29993: rä pieneni takaisinsaantien johdosta kertomusvuo- 29994: den aikana yhteensä 2 855 milj. markalla. Taka- Kertomusvuonna on arvioitu useita ministeri- 29995: ukset alenivat 45 milj. markalla ja maksettua tu- öitä ja laitoksia sekä EU:n rakennerahastojen ar- 29996: kea palautui yhteensä 2 810 milj. mk. viointia. Keskeisenä tavoitteena on ollut hallin- 29997: nonalojen arviointiosaamisen edistäminen sekä 29998: Valtiontalouden ohjausjärjestelmät ja tarkas- arviointimenetelmien ja lähestymistapojen kehit- 29999: tus täminen. Lisäksi on kartoitettu hallituksen arvi- 30000: ointituen tarvetta. 30001: Talousarvioesitys valmisteltiin 1990-luvulla Kertomusvuonna valmistui hallituksen hallin- 30002: omaksutun käytännön mukaisesti. Hallitus antoi topoliittinen ohjelma "laadukkaat palvelut, hyvä 30003: budjettikehykset vuoden 1999 talousarvioehdotus- hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteiskunta", 30004: ten laadintaavarten maaliskuun lopulla valtiova- jonka hallitus hyväksyi 16.4.1998. Näissä hallin- 30005: rainministeriön valmistelun pohjalta. Ministeriöt topolitiikan linjauksissa painotetaan kansanvaltai- 30006: valmistelivat budjettiehdotukset annettujen kehys- sen päätöksentekojärjestelmän toimintakyvyn vah- 30007: ten sekä uudistettujen ohjeitten mukaisesti pitäy- vistamista. Tavoitteena on valtioyhteisön eri or- 30008: tyen varsin hyvin annetuissa raameissa. Myös ganisaatiomuotojen ja ohjauskeinojen käyttöä ja 30009: budjettiesityksen jatkovalmistelu kesällä valtio- valintaa koskevien periaatteiden määrittely ja oh- 30010: varainministeriön ja sektoriministeriöiden välisis- jauksen vaikuttavuuden parantaminen. 30011: sä neuvotteluissa ja hallituksen budjettiriihessä Kertomusvuonna valmistui koko julkista sek- 30012: sujui onnistuneesti. toria koskeva Julkisten palvelujen laatustrategia, 30013: Valtion virastot ja laitokset siirtyivät uuteen jonka valmisteluun ovat osallistuneet useat minis- 30014: kirjanpitoon 1.1.1998. Tilikaudelta 1.1.1998- teriöt, järjestöt, elinkeinoelämän ja korkeakoulu- 30015: 31.12.1998 laadittu tilinpäätös oli ensimmäinen jen edustajat sekä kuntien keskusjärjestö. Laatu- 30016: uuden kirjanpidon mukainen tilinpäätös. Tiliviras- strategia sisälsi yhteensä 12laatusuositustajulki- 30017: tojen tilinpäätös koostuu tilinpäätöslaskelmista, selle sektorille. Laatustrategian jatkotyö käynnis- 30018: joita ovat tuotto- ja kululaskelma, tase ja talous- tettiin syksyllä 1998 ja yhteistyö- ja seurantaryh- 30019: arvion toteutumalaskelma, ja niiden liitteenä an- mä on asetettu vuoden 2000 loppuun päättyväksi 30020: nettavista tiedoista sekä toimintakertomuksesta määräajaksi. 30021: (ks. liite 17). Uusimuotoista, hallinnonalan kaik- Valtioneuvosto teki 5. 2.1998 sähköistä asioin- 30022: ki virastot yhdistävää tilinpäätöstä ei ole laadittu. tia, palvelujen kehittämistä ja hallinnollisten tie- 30023: Hallituksen kertomusta valtiovarain hoidosta ja tojen keruun kustannusten vähentämistä koskevan 30024: tilasta, ns. tilakertomusta, uudistettiin sisällöltään periaatepäätöksen. Periaatepäätöksen mukaisesti 30025: ja nopeutettiin aikataulultaan. Kertomusvuonna käynnistettiin henkilön sähköisen tunnistamisen 30026: laadittiin myös ensimmäistä kertaa kattavasti hal- menetelmien kokeiluja (ks. sisäasiainministeriön 30027: linnonalojen toimintakertomukset Tavoitteena oli luvussa 3 .4. sähköisestä asioinnista). 30028: 62 30029: 30030: Valtiovarainministeriö julkaisi kesällä 1998 Valtiovarainhallinnon liiketoiminta 30031: uudet valtion tietotekniikkahankintojen sopimus- 30032: ehdot. Valtiovarainministeriön toimialan perinteiset 30033: Valtioneuvoston tietopalveluyhteistyössä val- valtionyhtiöt on alunperin perustettu tuottamaan 30034: mistauduttiin Suomen ED-puheenjohtajuuden valtion virastojen ja laitosten tarvitsemia tukipal- 30035: hoitamiseen. Valtioneuvostossa tapahtuvien asi- veluja (Oy Edita Ab, Engel Yhtymä Oy, Medivire 30036: oiden valmistelun seurannan mahdollistava han- työterveyspalvelut Oy, Tietokarhu Oy, Leonia Oyj, 30037: kerekisteri avattiin julkiseen käyttöön Internetin Rahapaja Oy). Ne ovat toimineet alussa virasto- 30038: kautta. muodossa osana valtion hallintoa. Sittemmin ne 30039: Kansalaisen käsikirjaa kehitettiin tavoitteena on muutettu yhtiömuotoon ja ne toimivat kukin 30040: tehdä siitä yksi lähde, jonka kautta kansalainen omalla toimialallaan tavanomaisessa kilpailuym- 30041: pääsee hallinnon sähköisiin palveluihin. Sen toi- päristössä. 30042: minnallisuutta parannettiin lomakepalvelulla ja Toisen ryhmän valtionyhtiöitä muodostavat 30043: hakumahdollisuuksia lisäämällä. omaisuudenhoitoyhtiöt (Omaisuudenhoitoyhtiö 30044: Arsenal Oyj, Sponda Oyj ja Yrityspankki Skop 30045: Oyj), jotka on perustettu pankkikriisin seurauk- 30046: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka sena tai sen seurauksena ovat joutuneet valtiova- 30047: rainministeriön hallintaan. 30048: Valtiovarainministeriön toimialalla toimi vuo- 30049: Kertomusvuonna olivat valtionhallinnossa voi- den 1998 aikana yksi liikelaitos, Hallinnon kehit- 30050: massa työmarkkinain keskusjärjestöjen tämiskeskus, joka tarjoaa julkishallinnon koulu- 30051: 12.12.1997 allekirjoittaman, vuosiksi 1998-1999 tus- ja kehittämispalveluita. Vuoden 1999 alusta 30052: tehdyn tulopoliittisen sopimuksen mukaiset kes- lukien Kiinteistölaitos toimii myös valtion liike- 30053: kus- ja virastotason virka- ja työehtosopimukset. laitoksena. Tämän lisäksi valtiovarainministeriöllä 30054: Vuoden 1998 sopimuskorotukset nostivat val- on merkittäviä toisen asteen omistuksia valtion 30055: tion palveluksessa olevien henkilöiden ansioita vakuusrahaston, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 30056: keskimäärin 2, 7 prosentilla. Sopimuskorotusten Oy:n ja Solidiumin Oy:n kautta Enso Oy:ssä, 30057: kustannukset budjetoitiin hallituksen 27.11.1997 Merita Oy:ssä, Rauma Oy:ssäja UPM-Kymmene 30058: antaman kannanoton mukaisesti vuoden 1998 en- Oy:ssä. 30059: simmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 1999 30060: talousarviossa. Valtion henkilöstön ansiotasoin- Liiketoiminnan rakennejärjestelyt 30061: deksi nousi v. 1998 ennakkotietojen mukaan 30062: 3,5%. Valtion kiinteistöhallinnon uudistus käynnistyi 30063: Valtion eläkemenot olivat v. 1998 yhteensä keväällä 1998, jolloin talouspoliittinen ministeri- 30064: 13 194 milj. mk, josta valtion palvelukseen pe- valiokunta päätti valtion kiinteistöomistusstrate- 30065: rustuvien eläkkeiden osuus oli 9 798 milj. mk eli gian toimintalinjoista. Valtioneuvosto päätti 30066: 74,3 %. Osa-aikaeläkkeen saamisen alaikäraja 10.12.1998 oikeuttaa valtiovarainministeriön pe- 30067: alennettiin koko työmarkkinoita koskevin ratkai- rustamaan uuden osakeyhtiömuotoisen kiinteistö- 30068: suin 58 vuodesta 56 vuoteen heinäkuun 1998 alus- konsernin harjoittamaan kiinteistö liiketoimintaa. 30069: ta voimaantulleella, vuoden 2000 loppuun voimas- Tämän mukaisesti valtiovarainministeriön alaisuu- 30070: sa olevalla lailla. Työnantajalle asetettiin velvol- teen perustettiin 31.12.1998 kiinteistökonserniyh- 30071: lisuus pyrkiä järjestämään osa-aikatyötä työnte- tiö Kapiteeli Oy, johon siirretään se valtion kiin- 30072: kijän tai virkamiehen halutessa siirtyä osa-aika- teistöomaisuus, jota valtionhallinto ja valtionyh- 30073: eläkkeelle. Alaikärajan alentamisen seurauksena tiöt eivät tarvitse varsinaisessa toiminnassaan. 30074: valtiolla alkaneiden osa-aikaeläkkeiden määrä yli Kertomusvuoden aikana valmisteltiin Arvopa- 30075: kaksinkertaistui vuodesta 1997 (474 kpl v. 1997 perikeskuksen ja Helsingin arvopaperipörssin 30076: ja 967 kpl v. 1998). konsernijärjestelyä, joka toteutui kuluvana vuon- 30077: Valtion eläkerahastoa luotaessa v. 1990 oli tar- na. Uusi holding-yhtiö, Helsinki Exchanges Group 30078: koitus varautua kasvaviin eläkekustannuksiin ltd, merkittiin kaupparekisteriin 1.4.1999 ja val- 30079: suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän 2010- tio omistaa siitä 4,35 %. 30080: luvun alussa. Rahastointitavoitteeksi v. 2010 ase- Kertomusvuonna tehtiin Engel Yhtymä Oy:tä 30081: tettiin siten TEL- järjestelmää vastaavasti puoli- koskeva omistusjärjestely, jossa yhtiön toiseksi 30082: toistakertainen vuotuinen palkkasumma. Lähinnä pääomistajaksi tuli Leonia MB Group Oy:n edus- 30083: valtion taloudellisen liikkumavaran heikkenemi- tamat MB Rahastot. Järjestely astui voimaan 30084: sestä johtuen tavoiteuraa ei kuitenkaan ole voitu 1.1.1999. Valtion välillinen omistusosuus yhtiös- 30085: seurata. säonn. 45%. 30086: 63 30087: 30088: Yrityspankki Skop Oyj:n ylimääräinen yhtiö- 210,5 milj. markkaan ja konsernitaseen loppusuru- 30089: kokous päätti 30.12.1998 asettaa pankin vapaa- ma 3 750 milj. markasta 3 627 milj. markkaan. 30090: ehtoiseen selvitystilaan 1.1.1999 alkaen. Valtio- Sponda maksaa osinkoa valtiolle vuodelta 1998 30091: neuvosto valtuutti 20.11.1998 valtiovarainminis- yhteensä 39,0 milj. mk eli 1 markka per osake. 30092: teriön ja Valtion vakuusrahaston pankin suurim- Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj :n tappio 30093: pina osakkeenomistajina ryhtymään toimenpitei- kasvoi 112,7 milj. markasta 1 378 milj. markkaan. 30094: siin pankin toiminnan lopettamiseksi vapaaehtoi- Konsernitulokseen sisältyy uuden kirjanpitolain 30095: sella selvitystilamenettelyllä. Päätösten perusta- mukaisena kirjauksena yhteensä 1 100 milj. mar- 30096: na oli se, että Yrityspankki Skop Oyj:n toiminta kan alaskirjaukset kiinteistöomaisuuden arvoissa. 30097: oli sen haltuunoton jälkeisinä seitsemänä vuote- Arsenalin tase pieneni kertomusvuonna 16 322 30098: na supistunut niin paljon, ettei sillä ollut pankki- milj. markasta 11 170 milj. markkaan. 30099: na rahoitusmarkkinoilla enää merkitystä. Yrityspankki Skop Oyj toimi kertomusvuoden 30100: ajan edelleen liikepankkistatuksella, vaikka yhti- 30101: ön toiminta on lähellä omaisuudenhoitoyhtiötoi- 30102: Liiketoiminnan tulokset positiivisia mintaa. Konsernin voitto kasvoi edellisvuoden 81 30103: milj. markasta 374 milj. markkaan ja taseen lop- 30104: Valtiovarainministeriön toimialalla koko ker- pusumma supistui 3 354 milj. markasta 1 862 milj. 30105: tomusvuoden aikana toimineet tukipalveluja tuot- markkaan. 30106: tavat valtionyhtiöt menestyivät hyvin, mikä näkyy Solidium Oy jatkoi hallussaan olevien pörssi- 30107: myös niiden onnistumista ja toimintaa kuvaavis- osakkeiden realisointia saaden niistä kertomus- 30108: sa numeroissa. Nämä yhtiöt tulouttavat valtiolle vuoden aikana 39,0 milj. markan myyntivoitot 30109: osinkoina yhteensä n. 20 milj. mk. Engel Yhtymä Yhtiölle siirtyi Brussels Business Center S.A. :n 30110: Oy:n osingot kuuluvat joulukuussa tehtyjen omis- kiinteistöprojekti Sponda Oyj:Ita maaliskuussa 30111: tusjärjestelyjen mukaisesti uudelle omistajalle. 1998. Solidiumin tulos kääntyi edellisvuoden 36 30112: Leonia Oyj-konsernin kannattavuus ja vakava- milj. markan tappiosta 134 milj. markan voitoksi 30113: raisuus paranivat kertomusvuonna oman pääoman v. 1998 ja taseen loppusumma kasvoi edellisvuo- 30114: tuoton kasvaessa vuoden 1997 10,3 prosentista den 588 milj. markasta 622 milj. markkaan. 30115: 11,5 prosenttiin ja omavaraisuusaste 4,6 prosen- Liikelaitoksena toimivan Hallinnon kehittämis- 30116: tista 6,2 prosenttiin. Leonia Oyj tulouttaa valtiol- keskus saavutti v. 1998 40,4 milj. markan liike- 30117: le vuodelta 1998 osinkona 230 milj. mk. vaihdon. Liiketoiminnan tulos oli 0,3 milj. mk. 30118: Sponda Oyj listautui Helsingin Arvopaperi- Liikelaitokselle ei asetettu tuloutustavoitetta. 30119: pörssiin kesäkuussa 1998. Valtion omistusosuus 30120: pieneni listautumisessa ja sitä ennen tapahtuneessa Valtiovarainhallinnon maksullinen toiminta 30121: valtion omistamien osakkeiden myynnissä Sitral- 30122: Ie ja Yleisradion eläkesäätiölle 82,6 prosentista Valtiovarainhallinnon maksullisen toiminnan 30123: 53,7 prosenttiin. Valtion myyntitulot näistä myyn- kokonaistulot v. 1998 olivat 2,2 mrd. mk ja koko- 30124: neistä olivat 35 markan osakekohtaisella hinnalla naiskustannukset 2, 1 mrd. mk. Tämä merkitsi 30125: yhteensä 733,5 milj. mk. Sponda-konsernin voit- edellisten vuosien alijäämien muuttumista 85 milj. 30126: to pieneni edellisvuoden 594,1 milj. markasta markan ylijäämäksi. 30127: 30128: 30129: 40. Valtiovarainhallinnon yritykset 30130: Liikevaihto Tilikauden Omistusosuus Osakkeiden myynti- 30131: Yhtiö Toimiala 1998'! tulos 1998 31.12.1998 oikeuksien alaraja 30132: Miljoonaa markkaa % % 30133: Arsenal Oyj ..................... Omaisuuden hoito 888,0 - 1 378,0 100,00 Ei myyntivaltuuksia 30134: Oy Edita Ab ..................... Graafinen teollisuus 456,2 32,4 100,00 50,1 30135: Leonia Oyj ....................... Pankkitoiminta 2816,6 935,6 100,00 66,7 30136: Medivire työterveyspalvelut Työterveyspalvelut 177,7 4,5 100,00 0 30137: Rahapaja 0/l .................. Metalliteollisuus 150,2 52,6 100,00 0 30138: Solidium Oy ..................... Omaisuudenhoito 254,8 101,9 100,00 Ei myyntivaltuuksia 30139: Sponda Oyj ..................... Kiinteistösijoitus 342,9 210,5 53,71 0 30140: Tietokarhu Oy .................. ATK-palvelu 88,2 11,5 20,00 Ei myyntivaltuuksia 30141: 'l Arsenal Oyj:n ja Leonia Oyj:n liikevaihto= rahoituskate +muut tuotot. 30142: 2 30143: l Valtuus 1992 II lisätalousarviossa, valtuus päätösosassa, ehto selvitysosassa; mikäli Suomen Pankki ostaa. 30144: 64 30145: 30146: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli minnankääntyminen positiiviseksi oli myös rat- 30147: 104 % eli jokaista 100 milj. mk kohden syntyi 4 kaiseva tekijä kokonaistuloksen osalta. Kiinteis- 30148: milj. mk ylijäämää. Edellisen vuoden kustannus- tölaitoksen liikelaitastuminen (1.1.1999 alkaen) 30149: vastaavuus oli 98 %, mikä tarkoitti sitä, että jo- pienentää hallinnonalan maksullisen toiminnan 30150: kaista 100 miljoonaa kohden syntyi 2 milj. mar- volyymiä oleellisesti. Vuoden 1998 lukujen va- 30151: kan alijäämä. Parannus oli siten varsin merkittä- lossa maksullisen toiminnan volyymi tuottojen 30152: vä. osalta laskee 2,2 mrd. markasta 132 milj. mark- 30153: Valtaosa hallinnonalan maksullisen toiminnan kaan. Kustannukset laskevat vähemmän (155 milj. 30154: tuotoista ja kustannuksista kertyi tai aiheutui kiin- markkaan), mikä merkitsee tulevien vuosien osalta 30155: teistölaitoksen liiketaloudellisista suoritteista suurella todennäköisyydellä maksullisen toimin- 30156: (n. 93-94 %). Kiinteistölaitoksen maksullisen toi- nanjatkuvaa alijäämää. 30157: 30158: 30159: 41. Valtiovarainhallinnon maksullinen toiminta 30160: 1996 1997 1998 Ali-/ylijäämä 30161: Tuotot Kustann. Tuotot Kustann. Tuotot Kustann. 1996 1997 1998 30162: Miljoonaa markkaa 30163: Valtiovarainministeriö 1,5 1,5 1,7 1,7 0,7 0,7 0 0 0 30164: Valtion taloudellinen 30165: tutkimuslaitos ........... 1,5 1,9 1,9 2,6 1,1 1,5 -0,4 -0,7 -0,4 30166: Valtiokonttori ............ 27,2 22,0 24,1 21,0 25,9 23,0 5,2 3,1 2,9 30167: Verohallinto ............. 13,3 14,9 19,6 31,5 19,2 35,0 -1,6 -11,9 -15,8 30168: Tullilaitos ................. 38,4 42,7 37,8 44,6 36,1 47,6 -4,3 -6,8 -11,5 30169: Tilastokeskus ........... 38,4 41,5 41,9 43,6 49,2 47,6 -3,1 -1,7 1,6 30170: Kiinteistölaitos .......... 1 944,3 1 945,3 1 887,6 1 903,9 2 096,0 1 988,0 -1,0 -16,3 108,0 30171: Yhteensä ................ 2 064,6 2 069,8 2 014,6 2 048,9 2 228,2 2 143,4 -5,2 -34,3 84,8 30172: 65 30173: 30174: 3. 7. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 30175: 30176: Ympäristön kuvaus Tietoyhteiskunta 30177: 30178: Nykyisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan tavoit- Suomalainen tietoyhteiskunta on kansainväli- 30179: teet sesti tarkasteltuna korkeaa luokkaa. Suomi oli 30180: syksyllä 1997 tehdyn kartoituksen mukaan 55 30181: Koulutus ja tutkimus ovat keskeinen osa Suo- maan vertailussa sosiaalisilla, viestinnällisillä ja 30182: men strategiaa, jonka tavoitteena on kansalaisten tietoteknisillä mittareilla mitattuna USA:njälkeen 30183: hyvinvointi, kulttuurin rikkaus, kestävä kehitys ja 2. sijalla. (Risto Nevalainen: Toimijat tietoyhteis- 30184: taloudellinen menestys. Koulutuksen kehittämi- kunnassa. Käytännön kehityksen kuva kohdemais- 30185: sessä keskeiset kriteerit ovat korkea laatu, koulu- sa. Sitra 166. Helsinki 1998.) 30186: tuksellinen tasa-arvo ja elinikäisen oppimisen Suomen oppilaitoksissa on tekninen varustus 30187: periaate. Tutkimuksen kehittämisen keskeiset kri- kutakuinkin samalla tasolla kuin esimerkiksi Iso- 30188: teerit ovat korkea laatu, tutkimuksen vapaus, eet- Britanniassa ja Hollannissa. Oppilaitosten verkot 30189: tisyys sekä perustutkimuksen ja soveltavan tutki- ja oppilaiden pääsy tietoverkkoihin ovat hyvällä 30190: muksen tasapaino. kansainvälisellä tasolla, samoin kotien tietotek- 30191: Kehittämisen painopisteitä ovat koulutuksen ninen varustus. Yleisten kirjastojen verkottami- 30192: perustuiVasta huolehtiminen, koulutusjäijestelmän sessa Suomi on kärkimaita maailmassa. 30193: kehittäminen kokonaisuutena, koulutuksen ja työ- Suomalainen tietoyhteiskuntakehitys perustuu 30194: elämän välisen vuorovaikutuksen parantaminen, korkealaatuiseen ja jatkuvasti uudistuvaan osaa- 30195: kansainvälisyyden näkökulman vahvistuminen, miseen. Uudistumisen edellytyksenä on laadukas 30196: kieliohjelman monipuolistuminen, tietoyhteiskun- koulutusjärjestelmä ja tutkimus, kiinteä yhteys 30197: taa koskevien perusvalmiuksien antaminen koko työelämään sekä hyvä tekniikka ja tukipalvelut. 30198: väestölle, kestävän kehityksen periaatteiden huo- Verkottuva yhteiskunta ja talous tuo mukanaan 30199: mioon ottaminen eri koulumuotojen opetuksessa, uusia tapojajärjestää opetusta ja välittää kulttuu- 30200: matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen paran- ria. 30201: tuminen, koululaitoksen kulttuuritehtävän kehit- Tietotekniikka on monipuolistanut tutkimusme- 30202: tyminen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan netelmiä ja tuonut lisää tietopalveluja tutkijoiden 30203: huippuyksiköiden muodostuminen ja vahvistumi- käyttöön. Tutkijoiden välinen kanssakäyminen on 30204: nen ja tutkijakoulujärjestelmän vakiintuminen lisääntynyt ja nopeutunut. Samalla tutkijoiden 30205: sekä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin avoi- kansainväliset koulutusmahdollisuudet ovat olen- 30206: muuden, monipuolisuuden, luotettavuuden ja naisesti parantuneet. 30207: motivoivuoden lisääntyminen. Yleiset kirjastot muodostavat hyvin toimivan 30208: kansallisen verkoston, jolla on yhteydet muihin 30209: Työvoiman kysyntä ja tarjonta kansallisiin ja kansainvälisiin kirjasto- ja tietopal- 30210: veluverkostoihin. Kuntien väliset erot ovat sääs- 30211: Myönteinen työllisyys- ja talouskehitys kytkey- tötoimenpiteiden vuoksi kuitenkin kasvaneet. 30212: tyy aktiiviseen tiede-, teknologia- ja koulutuspo- 30213: litiikkaan. Pitkäjänteisen panostuksen koulutuk- Kulttuurinen toimintaympäristö 30214: seen ja tutkimukseen sekä myös kulttuuriin odo- 30215: tetaan tulevaisuudessa helpottavan yhteiskunnan Sekä kansainvälisessä että kotimaisessa keskus- 30216: työllisyys- ja talousongelmia. telussa on alettu yhä enemmän kiinnittää huomio- 30217: Kertomusvuonna työttömyysaste aleni edelleen ta yhteiskuntapolitiikkaa ja kansalaisten valinto- 30218: ja työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden ja ohjaaviin eettisiin ja kulttuurisiin arvoihin. 30219: lopussa 375 700. Keskiasteen ja korkea-asteen EU:n piirissä pidetään tärkeänä kulttuurisen iden- 30220: koulutuksen saaneiden työttömyys on laskenut titeetin voimistamista ja uudistumiskykyä sekä 30221: keskimääräistä nopeammin ja hyvä koulutuspoh- kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista ja 30222: ja vähentää työttömyysriskiä. Työttömistä noin edistämistä. 30223: puolet on vailla ammatillista koulutusta. Suomessa on etsitty myös kulttuuripoliittisia - 30224: Työttömyyden alentuessa on alkanut esiintyä kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä 30225: työvoimakapeikkoja. Teollisuuden työvoimaka- keinoja, joilla parantaa kansalaisten elämänhal- 30226: peikot ovat keskittyneet metalliteollisuuteen. lintaa ja työllisyyttä. Esimerkiksi nuorten työpa- 30227: Monilla muillakin aloilla ilmeni kertomusvuonna jatoiminnalla on edistetty nuorten opiskeluhaluk- 30228: pulaa tietyistä erityisosaajista. kuuttaja työllistymistä sekä ehkäisty syrjäytymis- 30229: 66 30230: 30231: 42. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahat ja niiden käyttö tehtäväalueittain 30232: TP1997 TA1998 TP 1998 30233: Miljoonaa markkaa 30234: Koulutus- ia tiedePolitiikka ...................................... . 23 493 23 913 23 823 30235: - yleissivistävä ja ammatillinen koulutus .................... . 10 037 9 243 9 245 30236: - ammattikorkeakouluopetus ................................... . 881 1 568 1 541 30237: -yliopisto-opetus ja -tutkimus ................................. . 5 890 6 242 6 242 30238: -tiede .................................................................. 827 920 916 30239: - aikuiskoulutus .................................................... . 2 338 2 182 2 189 30240: - opintotuki .......................................................... . 3 520 3 758 3 690 30241: Kulttuuripolitiikka .................................................. . 2 274 2 244 2 263 30242: - kulttuuri ja taide ................................................. .. 1 679 1 626 1 638 30243: - liikunta ja nuorisotyö ........................................... . 595 617 625 30244: Hallinto, kirkollisasiat ja kansainvälinen yhteistyö ....... . 421 500 495 30245: - opetusministeriö ................................................. . 220 321 318 30246: - Opetushallitus .................................................... . 100 78 77 30247: - kirkollisasiat ....................................................... . 11 11 12 30248: - kansainvälinen yhteistyö ..................................... .. 90 90 88 30249: Yhteensä ............................................................ . 26 188 26 657 26 581 30250: 30251: 30252: tä. Kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten pa- tason on kuitenkin todettu selittävän voimakkaasti 30253: rantamisella puolestaan vaikutetaan alan talouden monien sosiaalisten indikaattoreiden arvoja. 30254: ja työllisyyden kohentamiseen. Tilastokeskuksen laskeman väestön koulutus- 30255: tasomittaimen 1 avulla voidaan vertailla eri väes- 30256: töryhmien koulutustasoa ja sen kehitystä. Väes- 30257: Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen tön koulutustaso on noussut tasaista vauhtia vii- 30258: jakautuma eri tehtäväalueilla me vuosikymmenten aikana. Mittaimen arvo kaik- 30259: kien yli 15-vuotiaiden väestöryhmässä sekä 25- 30260: Opetusministeriön hallinnonalan talousarvio 34 -vuotiaiden väestöryhmässä on kehittynyt seu- 30261: voidaan jakaa koulutus- ja tiedepolitiikan, kult- raavasti: 30262: tuuripolitiikan sekä hallinnon, kirkollisasioidenja 30263: kansainvälisen yhteistyön tehtäväalueiksi. 1970 1980 1990 1995 1997 30264: Yli 15-vuotiaat 211 241 271 288 297 30265: Thlokset tulosalueittain 30266: 25-34 -vuotiaat 256 298 339 363 378 30267: Pysyvät tu[osindikaattorit 30268: Suomessa ero nuorten ja vanhempien ikäluok- 30269: Opetusministeriön hallinnonalan eri toiminto- kien koulutustason välillä on OECD-maiden suu- 30270: jen tuloksina voidaan pitää mm. koulutuksen avul- rimpia. OECD:n ennusteen mukaan vähintään 30271: la aikaansaatua kansalaisten tiedon ja taidon ta- keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25- 30272: son paranemista, tieteellisen tutkimuksen tuotta- 64 -vuotiaasta väestöstä nousee Suomessa vuoteen 30273: maa uutta tietoaja osaamista sekä mahdollisuuk- 2015 mennessä yli 80 prosentin, kun se tällä het- 30274: sien luomista erilaisille kansalaistoiminnoille. kellä on 68 %. 30275: Koko hallinnonalaa tarkasteltaessa laaja tulok- Inhimillinen pääoma on yhä merkittävämpi ta- 30276: sellisuuden indikaattori on kansalaisten koulutus- loudellisen menestymisen osatekijä. Tutkintojen 30277: tason nousu, mikä eräällä tavalla kuvaa kansakun- määrällä mitattu koulutustason nousu kuvaa kui- 30278: nan inhimillisen pääoman kertymistä. Koulutus- tenkin vain osaa niiden opetusministeriön hallin- 30279: tason nousua voidaan seurata suoritettujen tutkin- nonalan toimintojen tuloksellisuudesta, jotka vai- 30280: tojen perusteella. Koulutuksella ja tieteellisellä kuttavat inhimillisen pääoman muodostumiseen. 30281: tutkimuksella sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuori- 1 30282: Mittaimen arvo voi vaihdella välillä 150-800. Jos ryhmän koulu- 30283: sotoiminnalla on hyvin laajoja myönteisiä yhteis- tustasoindeksi on 150, kaikki ovat suorittaneet vain kansa-, kes- 30284: kunnallisia vaikutuksia, joiden mittaamiseen ei ole ki- tai peruskoulun. Jos indeksi on 800, kaikki ovat suorittaneet 30285: olemassa yksiselitteisiä indikaattoreita. Koulutus- lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. 30286: 67 30287: 30288: 43. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät 30289: 1997 1998 Muutos, kpl Muutos,% 30290: Peruskoulu ................................................... . 577 900 579 050 1 150 0,2 30291: Lukio ............................................................ . 123 184 124 778 1 594 1,3 30292: Harjoittelukoulut ............................................. . 7 825 7 822 -3 0,0 30293: Muut perus- ja lukioasteen koulut ..................... . 5 425 5 576 151 2,8 30294: Ammatilliset oppilaitokset ................................ . 169 693 132 350 -37 343 -22,0 30295: Ammattikorkeakoulut (vakinaiset) ..................... . 27 866 57 604 29 738 106,7 30296: Oppisopimuskoulutus ..................................... . 22 509 26 600 4 091 18,2 30297: 30298: 30299: 30300: 30301: 44. Lääninhallitusten hankkiman ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi 30302: 1997 1997 1998 1998 30303: Opiskelija- Miljoonaa Opiskelija- Miljoonaa 30304: vuosia markkaa vuosia markkaa 30305: Ammatillinen peruskoulutus .................. 2 182 76,8 2 488 83,7 30306: Ammatillinen lisäkoulutus ..................... 18 491 574,8 25 145 763,4 30307: 30308: 30309: 30310: 30311: 45. Korkeakoulututkinnot koulutusaloittain 1998 30312: Ylemmät Tohto- Vuosittaiset tulostavoitteet ja niitä koskevat tun- 30313: korkea- 30314: % 30315: rin tut- 30316: % 30317: nusluvut 30318: koulutut- kinnot 30319: kinnot Yliopistojen opiskelijamäärä oli 147 263, mis- 30320: sä oli lisäystä 4 363 edelliseen vuoteen verrattu- 30321: Teologinen .................... 164 1,4 13 1,3 na. 30322: Humanistinen ................ 1 436 12,7 85 8,6 Yliopistoissa suoritettiin 11 343 ylempää kor- 30323: Taideteollinen ................ 165 1,5 4 0,4 keakoulututkintoa, mikä ylitti tavoitteen 543 tut- 30324: Musiikki ........................ 120 1 '1 4 0,4 kinnolla sekä 988 tohtorin tutkintoa, mikä ylitti 30325: Teatteri ja tanssi ............ 44 0,4 0 tavoitteen 58 tutkinnolla. 30326: Kasvatustieteellinen ........ 1 437 12,7 51 5,2 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 30327: Liikuntatieteellinen .......... 96 0,8 6 0,6 6 939 v. 1998, missä oli lisäystä 855 edelliseen 30328: Yhteiskuntatieteellinen .... 1 071 9,4 67 6,8 vuoteen verrattuna. Tutkinnon keskimääräinen 30329: Psykologia .................... 175 1,5 20 2,0 suoritusaika oli 3,9 vuotta. 30330: Terveydenhuolto ............ 359 3,2 24 2,4 30331: Oikeustieteellinen ........... 399 3,5 10 1,0 Koulutuksen saavutettavuus ja ulkopuolelle jää- 30332: Kauppatieteellinen .......... 1 341 11 ,8 47 4,8 vien osuus 30333: Luonnontieteellinen ........ 1 388 12,2 209 21,2 30334: Maatalous- Peruskoulun päästätodistuksen saa ikäluokas- 30335: metsätieteellinen ............ 228 2,0 41 4,1 ta 99,7 %. Peruskoulusta jatko-opintoihin siirtyy 30336: Teknillistieteellinen ......... 2 131 18,8 151 15,3 noin 95%. Ulkopuolelle jääminen selittyy pää- 30337: Lääketieteellinen ............ 536 4,7 219 22,2 osin koulutushaluttomuudella tai sillä, että kaikilla 30338: Hammaslääketieteellinen 94 0,8 18 1,8 ei ole mahdollisuutta päästä haluamalleen opin- 30339: Eläinlääketieteellinen ...... 50 0,4 7 0,7 toalalle. 30340: Farmasia ...................... 80 0,7 12 1,2 Koulutusjärjestelmän avoimuutta ja saavutet- 30341: Kuvataide ..................... 29 0,2 0 tavuutta on lisätty eri tavoin. Toisen asteen am- 30342: Yhteensä . . . . . . . •. . . . . . . . . . . . . 11 343 100,0 988 100,0 matillisen koulutuksen valintaperusteissa on an- 30343: 68 30344: 30345: nettu ensisijainen etusija alle 20-vuotiaille vailla Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen opis- 30346: ammatillista koulutusta oleville ja toissijainen etu- kelijat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa kou- 30347: sija alle 25-vuotiaille vailla ammatillista koulu- lutukseen. He kokivat myös ammatillisen osaami- 30348: tusta oleville. Korkeakoulukelpoisuuden määrit- sensa kasvaneen koulutuksesta johtuen. Arvioin- 30349: telyä on laajennettu koulutuksen lainsäädäntöä nissa todettiin puutteita henkilökohtaisen opetus- 30350: uudistettaessa. Korkeakoulujen opiskelijavalintoi- suunnitelman osalta. Myöskään koulutuksen koh- 30351: hin on luotu yhden opiskelupaikan periaate. deryhmä ei vastannut aina tarkoitustaan. 30352: Ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvioin- 30353: neissa keskeisimpiä kehittämiskohteita olivat toi- 30354: Koulutuksen vaikuttavuus, arvioinnit ja niiden mintakulttuurija opetuksen taso. 30355: tulokset, kansainväliset osaamisvertailut Kansainvälisten arviointiryhmien mukaan suo- 30356: malaiset yliopistot ovat varsin korkeatasoisia. 30357: Ennakoilisen ohjauksen vähentyminen on lisän- Vuoden 1998 aikana valmistuneissa yliopistojen 30358: nyt koulutuksen arvioinnin tarpeellisuutta. Osana kokonaisarvioinneissa keskeiseksi kehittämiskoh- 30359: koulutuksen lainsäädännön uudistuksia arvioinnil- teeksi nousi yhteistyön kehittäminen toisten yli- 30360: le on luotu myös lakisääteinen perusta. Korkea- opistojen ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän 30361: koulujen arviointineuvosto on toteuttanut useita kanssa. Toinen läpikäyvä teema liittyy johtami- 30362: yksittäisten yliopistojen ja koulutusalojen arvioin- seen: tarvitaan strategistajohtamista ja akateemis- 30363: teja sekä ammattikorkeakoulujen toimilupahake- ta johtajuutta kaikilla tasoilla. 30364: musten arviointeja. Suomen Akatemia on suorit- Arviointien tuloksia on käytetty kehittämisoh- 30365: tanut sekä tieteenalakohtaisia että kaikkia tieteen- jelmien ja hallinnollisten päätösten tukena. Ulkoi- 30366: aloja koskevia arviointeja. Opetushallitus on to- sen arvioinnin tuloksia ovat käyttäneet myös kou- 30367: teuttanut kertomusvuoden aikana muun kuin kor- lutuksen järjestäjät itsearviointiensa tukena. Ul- 30368: keakoulutasoisen koulutuksen osalta koulumuo- koiset arvioinnit ovat olleet pääosin ns. tila-arvi- 30369: to- ja teemakohtaisia arviointeja. Jälkimmäiset ointeja. Osaaruisvertailuja on tehty melko vähän 30370: ovat olleet koulutusala- tai oppiainekohtaisia. sekä kansallisten että kansainvälisten osaamisver- 30371: Opetushallituksen rinnalla arviointeja on toteutet- tailujen kannalta. Kehittämistoimiin on kuitenkin 30372: tu myös yliopistoissa. ryhdytty. Voimavaroja on suunnattu osaamisver- 30373: Maakohtaisia koulutusmuoto-ja teemakohtai- tailtavuuden tukemiseksi koe- ja tehtäväpankki- 30374: sia arviointeja on hankittu lähinnä OECD:ltä. en kehittämiseen. Samoin on teetetty ja osanis- 30375: Vuonna 1997 päätettiin osallistua 10-vuotiseen tuttu kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n, 30376: OECD:njohtamaan 15-vuotiaiden oppiruistulosten käynnistämiin osaamisarviointeihin. 30377: arviointiohjelmaan "Program for International Stu- 30378: dent Assessment (PISA)", jonka teoreettisen viite- Lainsäädäntö 30379: kehyksen valmistelu aloitettiin v. 1998. 30380: Peruskoulua koskevassa matematiikan arvi- Uudet koulutusta koskevat lait vahvistettiin 30381: oinnissa todettiin, että perustaidot hallitsee kol- 20.8.1998 ja tulivat voimaan 1.1.1999. Lait ovat 30382: me neljäsosaa yhdeksäsluokkalaisista. Soveltavat perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta 30383: vaativammat tehtävät tuottavat vaikeuksia yli puo- koulutuksesta, laki vapaasta sivistystyöstä, laki 30384: lelle oppilaista. Yhdeksäsluokkalaisten luonnon- taiteen perusopetuksesta, laki valtion ja yksityi- 30385: tieteiden oppiruistuloksien arvioinnissa havaittiin, senjärjestämän koulutuksen hallinnosta sekä laki 30386: että perustehtävien hallinta on parasta biologias- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. 30387: sa, jonka tehtävistä selvisi kolme neljäsosaa. Lait ovat osa koulutusta koskevan lainsäädän- 30388: Maantiedossa perustehtävistä selvisi kaksi kol- nön kokonaisuudistus ta. Uudistuksen toisen osan 30389: masosaa, kemiassa vajaa puolet ja fysiikassa yksi muodostivat eduskunnan v. 1997 säätämä yliopis- 30390: kolmasosa. tolaki ja laki yliopistolain voimaanpanosta. 30391: Lasten ja nuorten taidekasvatuksen arvioin- Kokonaisuudistuksella kumottiin aikaisempi 30392: nissa ongelmaksi todettiin pätevien opettajien oppilaitosmuotoihin perustunut hajanainen lain- 30393: puute etenkin maaseudulla. Opetuksen laatu on säädäntö ja korvattiin se koulutuksen tavoitteisiin 30394: vaihtelevaa, ja mahdollisuus päästä painotettuun ja sisältöihin, koulutusasteisiinja -muotoihin sekä 30395: opetukseen vaihteli maan eri osissa. opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin pe- 30396: Ammatillisessa koulutuksessa havaittiin kiel- rustuvalla keskitetymmällä lainsäädännöllä. Kun- 30397: ten arvioinnissa, että suurin osa opiskelijoista kin lain soveltamisala kattaa kaiken asianomai- 30398: pääsee hyvin tavoitteeseen etenkin englannin kie- sessa laissa tarkoitetun koulutuksen oppilaiden 30399: len osalta. Puutteita havaittiin ruotsinkielisten iästä ja koulutuksen järjestäruistavasta ja -paikasta 30400: suomen kielen taidossa. riippumatta. Koulutuksen järjestäjien päätösval- 30401: 69 30402: 30403: taa koulutuksenjärjestämistavoissa lisättiin oleel- teisten verkkopalvelujen käyttöä ja niiden sivis- 30404: lisesti. Laeissa ei ole hallintoa eikä virka- ja teh- tyksellisten sisältöjen kehittymistä. Laissa kirjas- 30405: tävärakennetta koskevia säännöksiä. Rahoitusjär- to- ja tietopalvelujen järjestäminen säädetään kun- 30406: jestelmään tehtiin toimintaa koskevien lakien uu- nan tehtäväksi. Kunnan tulee myös arvioida jär- 30407: distamisen edellyttämät muutokset. jestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Valtakun- 30408: Vuoden 1998 aikana valmisteltiin uudistuksen nallisesta arvioinnista vastaa opetusministeriö 30409: toimeenpanoa antamalla sen edellyttämät valtio- yhdessä lääninhallitusten kanssa. Kirjaston omi- 30410: neuvoston ja opetusministeriön päätökset sekä en kokoelmien käyttö kirjastossa ja lainaus on 30411: tekemällä uudistuksen edellyttämiä muutoksia edelleen maksutonta. 30412: muuhun lainsäädäntöön. Joulukuussa hyväksytty uusi liikuntalaki tuli 30413: Kertomusvuonna pääosin valmisteltu uusi kir- voimaan vuoden 1999 alusta. Laissa korostetaan 30414: jastolaki tuli voimaan 1.1.1999. Sen mukaan kir- liikunnan yhteiskunnallista merkitystä sekä sää- 30415: jastot edistävät väestön yhtäläisiä mahdollisuuk- detään yhteiskunnan tukeman liikunnan arvope- 30416: sia käyttää kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastojen rustasta. 30417: on edistettävä myös virtuaalisten ja vuorovaikut- 30418: 30419: 46. Toiminnan yksikkökustannukset 30420: 1995 1996 1997 Muutos 30421: 1997/96,% 30422: Peruskoulu, markkaa/oppilas ................................ 20 904 21 688 21 840 0,7 30423: Lukio, markkaa/opiskelija ...................................... 18 307 19 212 19 037 -0,9 30424: Ammatilliset oppilaitokset, markkaa/opiskelija .......... 37 586 36 962 36 867 -0,3 30425: Ammattikorkeakoulut, markkaa/opiskelija ................ 30 920 30426: Kirjasto, markkaa/asukas ..................................... 244 249 244 -2,0 30427: 30428: 30429: 30430: Yksittäisten tärkeiden määrärahojen käyttö ja Vuoden 1998 lopussa oli peruskomuista 80-90 %, 30431: aikaansaannokset lukioista 90-95 %ja kaikki ammatilliset oppilai- 30432: tokset liitetty Internetiin. Yliopistoja sekäjokseen- 30433: Tietostrategia kin kaikkia ammattikorkeakouluja yhdisti nopea 30434: FUNET-verkko. 90 prosentilla kunnallisista kir- 30435: Opetusministeriön v. 1995 käynnistämän tieto- jastoista oli Internet-yhteys asiakaskäytössä ja 30436: strategiaohjelman tavoitteena on antaa kaikille 45 % kunnista tarjosi aineistoluettelonsa myös 30437: kansalaisille valmiudet käyttää ja ymmärtää tie- Internetin kautta käytettäväksi. 30438: to- ja viestintätekniikkaa oppimisen, tutkimisen, 30439: työn ja myös vapaa-ajan välineenä. Erityistä huo- Tutkimusrahoituksen lisäys 30440: miota kiinnitetään tasa-arvoon siten, ettei mikään 30441: ryhmä syrjäydy tästä kehityksestä. Vuonna 1997 käynnistynyt tutkimusrahoituk- 30442: Vuonna 1998 ohjelmaan käytettiin opetusmi- sen lisäysohjelma jatkuu vuoteen 1999, johon 30443: nisteriön hallinnonalalla 265 milj. mk. Määrära- mennessä tutkimusrahoituksen tasoa nostetaan 1, 5 30444: hoilla tuettiin oppilaitosten, ammattikorkeakoulu- rnrd. markalla. Yliopistoille ohjelman mukaiset 30445: jen, yliopistojen, kirjastojen, arkistojen ja muse- määrärahalisäykset v. 1998 kohdennettiin tutkija- 30446: oiden laitehankintoja ja verkottumista, tietoyhteis- koulujärjestelmän laajentamiseen ja perusosaami- 30447: kuntaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta sekä sen kehittämiseen teknistieteellisillä, matemaat- 30448: verkkojen sisältöjen ja palveluiden tuottamista. tis-luonnontieteellisillä ja terveyden tutkimuksen 30449: 30450: 47. Opetusministeriön hallinnonalan tutkimusmenot 30451: 1996 1997 1998 Muutos 30452: 1998/97 30453: Miljoonaa markkaa % 30454: Korkeakoulut ................................................ . 1 537,3 1 816,4 1 864,0 2,6 30455: Suomen Akatemia ........................................ .. 501,8 636,5 849,7 33,5 30456: Yhteensä ....•...........................•.....•.............. 2 039,1 2 452,9 2 713,7 10,6 30457: 70 30458: 30459: aloilla sekä mm. yliopistojen laitekannan ja mui- köiden vahvistamiseen ja uusien luomiseen, tut- 30460: den tutkimusedellytysten vahvistamiseen. Suomen kijatohtorijärjestelmän kustannuksiin sekä hanke- 30461: Akatemian valtuuden lisäys käytettiin tutkimus- rahoituksena nuorten tutkijatohtoreiden tutkijan- 30462: ohjelmien käynnistämiseen strategisesti tärkeille uran muuhun edistämiseen ja kansainvälisen tut- 30463: aloille, tutkimuksen ja koulutuksen huippuyksi- kimusyhteistyön laajentamiseen. 30464: Opintotuki Veikkausvoittovarat 30465: Opintotuen erilaisia etuuksia myönnettiin Veikkausvoittovaroja myönnettiin vuonna 1998 30466: v. 1998 yhteensä 3 690 milj. mk, missä oli lisäys- seuraavasti: 30467: tä 170 milj. mk edellisvuodesta. Saajamäärät oli- 30468: vatseuraavat 30469: 48. Opintotuen saajamäärät 50. Veikkausvoittovaroja myönnettiin 1998 30470: 30471: Saajamäärä Muutos edel- Muutos, Miljoonaa Muutos 30472: lukuvuonna lisestä luku- % markkaa 1998/97, 30473: 1997-1998 vuodesta % 30474: 30475: Opintoraha ........ 297 442 8 125 2,8 Tiede .................................... . 401,8 -3,7 30476: Asumislisä ........ 120 423 6 664 5,5 Taide .................................... . 1 156,7 14,3 30477: Aikuisopintoraha 7 386 -2 900 -28,2 Liikunta ................................. . 455,2 0,6 30478: Opintolainan vai- Nuorisonkasvatustyö ............... . 108,3 -3,6 30479: tiontakaus .......... 119 953 -630 -0,5 Yhteensä ............................. .. 2 122,0 6,4 30480: Yhteensä .......... 309 260 5 931 1,9 30481: 30482: 30483: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoimin- tasoiseen eri tieteenalojen ja tietotekniikan asi- 30484: nan tulokset antuntemukseen, monipuoliseen superlaskentaym- 30485: päristöön sekä huippunopeisiin Funet-tietoliiken- 30486: Yliopistot neyhteyksiin. CSC on valtion kokonaan omista- 30487: ma voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Liikevaih- 30488: 49. Yliopistojen liiketaloudellisen maksullisen to v. 1998 oli 48,2 milj. mk ja 40,4 milj. mk 30489: palvelutoiminnan tunnuslukutaulukko 1998 V. 1997. 30490: Talous· Toteu- 30491: arvio tunut 30492: FTP International Oy 30493: Maksullisen toiminnan tulot, milj. mk 840,0 860,5 FTP International Oy on valtion kokonaan 30494: Erilliskustannukset, milj. mk ........... . 789,6 715,9 omistama osakeyhtiö, jonka toimialana on tuot- 30495: Käyttöjäämä, milj. mk .................... . 50,4 144,6 taa ja myydä opetusalan suunnittelu-, koulutus- 30496: %tuloista ............................... . 6,0 17,0 ja neuvontapalveluja ja materiaaleja sekä organi- 30497: Osuus yhteiskustannuksista, milj. mk 50,4 113,9 saation kehittämisen konsultointipalveluja ja to- 30498: Ylijäämä, milj. mk ......................... . 0,0 30,7 teuttaa kehitysprojekteja sekä Suomessa että ul- 30499: %tuloista ............................... . 6,0 4,0 komailla. Yhtiöllä on käynnissä opetusalan kon- 30500: Volyymin muutos, % ...................... . + 1,2 sultointiprojekteja. Liikevaihto oli v. 1998 22,0 30501: milj. mk ja v. 1997 17,6 milj. mk. 30502: CSC- Tieteellinen laskenta Oy 30503: CSC-Tieteellinen laskenta Oy on tieteelliseen Oy Veikkaus Ab 30504: laskentaan ja tietoliikenteeseen erikoistunut kan- 30505: sallinen asiantuntijaorganisaatio. Sen toiminta- Oy Veikkaus Ab on valtion kokonaan omista- 30506: ajatus on tukea Suomen yliopistoissa, ammattikor- ma osakeyhtiö, jonka toimialana on kilpailutulok- 30507: keakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää tut- siin tai arpomiseen perustuvan veikkaustoiminnan 30508: kimusta ja opetusta sekä teollisuuden tuotekehi- ja raha-arpajaistoiminnan sekä näistä aiheutuvan 30509: tystä tarjoamalla niille tieteellisen laskennan ja muun toiminnan harjoittaminen. Tilikauden voit- 30510: tietoverkkojen palveluja. Myös Suomen sääennus- to luovutetaan valtioneuvoston yhtiölle myöntä- 30511: teet lasketaan CSC:n hallinnoimalla Cray-super- män toimiluvan mukaan kokonaisuudessaan ope- 30512: tietokoneella. Kaikki palvelut perustuvat korkea- tusministeriölle. 30513: 71 30514: 30515: 51. Oy Veikkaus Ab:n tunnuslukutaulukko 30516: 1997 1998 Muutos Muutos, 30517: 1997-1998 % 30518: Myyntikate, milj. mk .............................................. . 2 198 2 340 142 6,5 30519: Myyntikate, % ..................................................... . 40,1 39,1 30520: Käyttökate, milj. mk ............................................. . 1 961 2 079 118 6,0 30521: Käyttökate, 'Yo ..................................................... . 35,7 34,7 30522: Voitto korjattuna varauksilla ym., milj. mk ................ . 1 930 2 038 108 5,6 30523: Voitto,% ............................................................ . 35,2 34,1 30524: Sijoitetun pääoman tuotto- % ................................ . 79,4 78,9 30525: 72 30526: 30527: 30528: 3 .8. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 30529: HALLINNONALA 30530: 30531: 30532: 30533: Ympäristön kuvaus Suomen eläintautitilanne on toistaiseksi säily- 30534: nyt hyvänä. Samoin on pystytty säilyttämään eläi- 30535: Vuodelle 1998 leimallisia olivat satovahingot mistä saatavien elintarvikkeiden korkea hygiee- 30536: ja Agenda 2000-valmistelu. Molemmat aiheutti- ninen laatu. EU:n sisämarkkinoilta tulevat uhat, 30537: vat suurta epävarmuutta ja vaativat toimenpitei- eläintuotannon kannattavuuden huononeminen 30538: tä. Sateet ja huonot säät pilasivat sadon 442 000 sekä kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne ai- 30539: hehtaarilta. Euroopan komissio antoi esityksen heuttavat kuitenkin riskin eläinten terveydelle ja 30540: Agenda 2000-uudistukseksi maaliskuussa 1998. hyvinvoinoille sekä elintarvikkeiden laadulle ja 30541: Agenda-neuvotteluja käytiin lähes koko vuoden. turvallisuudelle. 30542: Maataloustuotteista neuvottelut koskivat peltokas- Merialueen ammattikalastuksen saalis väheni 30543: veja, maitoa, naudanlihaaja viiniä. Muita teemo- ennakkotietojen mukaan noin 6 milj. kiloa eli se 30544: ja olivat maaseudun kehittämisasetus ja ympäris- oli noin 112 milj. kiloa. Vähennys kohdistui lä- 30545: töehtojen liittäminen maatalouden suorien tukien hinnä silakkaan. Rekisterissä olevia ammattika- 30546: saamiseen. Komissio esitti tukihintojen laskua ja lastajia oli merialueella 3 003 ja lisäksi sisävesi- 30547: laskun osittaista kompensoimista suorilla tuilla. alueella toimi 192 ammattikalastajaa. 30548: Suomi haki täyttä kompensaatiota esityksen aihe- Maanmittauslaitoksessa ajettiin sisään uusi tie- 30549: uttamista tulonmenetyksistä ja pohjoisten erityis- tojärjestelmä. Vesivaratehtävissä vuosi sujui hy- 30550: olosuhteiden huomioimista. vin. 30551: Poliittiset ratkaisut saavutettiin maaliskuussa 30552: 1999. Saavutettu tulos on Suomen maatalouden 30553: kannalta hyvä. Täysi kompensaatio tulonmenet- 52. Hallinnonalan tulosalueet ja niiden menot 1998 30554: yksiin ja muut erityisjärjestelyt hyväksyttiin. TP 1997TA 1998TP 1998 30555: Maitosektorilla uudistusta lykätään vuoteen 2005/ Miljoonaa markkaa 30556: 2006. Viljan hinnanalennusprosentti jää 15 pro- Maa- ja puutarhatalous sekä 30557: senttiin ja se toteutetaan kahdessa vaiheessa vuo- maaseutu ......................... 10 841 10 658 10 648 30558: sina 2000/2001 ja 2001/2002. Kesantoprosentti - Tulotuet ......................... 8 429 8503 8530 30559: on seuraavalla kaudella 10%. Naudanlihan hin- - Maa- ja puutarhatuotteiden 30560: nan alennus on 20 % ja se toteutetaan kolmessa markkinointi ...................... 927 597 595 30561: vaiheessa vuosina 2000-2003. - Maaseudun rakenteen ke- 30562: Vuonna 1998 puukauppa sujui häiriöttömästi. hittäminen ........................ 1 142 1 196 1 162 30563: Markkinapuun hakkuut olivat ennätyksellisen suu- -Tutkimus, neuvonta ja muut 343 362 362 30564: ret, kertymän oltua 55,0 milj. m3 . Ongelmana hak- Eläinlääkintä ..................... 102 106 103 30565: kuissa on niiden kohdistuminen liiaksi tukkipuu- Metsätalous ...................... 734 776 776 30566: valtaisiin leimikoihin. Vielä pinta-alaverotukses- Kala- ja riistatalous ............. 275 310 304 30567: Vesivarat .......................... 135 155 152 30568: sa olevat metsänomistajat purkavat hakkuusääs- 30569: Maanmittaus ..................... 260 290 290 30570: töjä aina vuoteen 2005 saakka. Tämä lisää enti- Muu toiminta ..................... 351 387 383 30571: sestään uudistamistöiden tarvetta ja on toisaalta Yhteensä ......................... 12 697 12 682 12 657 30572: omiaan vähentämään pieniläpimittaisen puun ky- 30573: syntää. Tämä puolestaan hankaloittaa varsinkin 30574: myöhästyneiden ensiharvennusten tekoa. Kerto- Vuonna 1998 maatalouden interventiorahaston 30575: musvuonna ensiharvennuspuu kävi kuitenkin ver- kautta rahoitettiin EU-tukia 785 milj. mk. Inter- 30576: rattain hyvin kaupaksi, kun metsäteollisuus tuli ventio-ostot olivat 109 milj. mk ja interventio- 30577: mukaan Nuoren metsän hoito-kampanjaan. Minis- myynnit 24 milj. mk. Maatilatalouden kehittämis- 30578: teriö voi vaikuttaa hakkuiden suuntaamiseen em. rahaston menot olivat 1 166 milj. mk. 30579: kampanjalla sekä tiedotuksen ja neuvonnan kei- Hallinnonalan tulot olivat 4 mrd. mk, mistä 30580: noin. Yksityismetsien kantorahatulot olivat 9,3 EU:lta saadut tulot valtion talousarvioon olivat 30581: mrd. mk, metsäteollisuuden viennin arvo 66,8 2 819 milj. mk. EU-tulot maatalouden interven- 30582: mrd. mk. tiorahastoon olivat 870 milj. mk. 30583: 73 30584: 30585: Tulokset tulosalueittain 54. Maatalouden kokonaislaskelma1l 30586: 30587: Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu 1996 1997 1998* 30588: Miljardia markkaa 30589: Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytysten Kokonaistuotto yhteensä ........ 20,3 21,4 20,6 30590: turvaaminen - markkinatuotot .................... 11,0 12,2 11,7 30591: - tuet .................................. 8,9 8,8 8,5 30592: EU:njäsenenä Suomen maatalouden tulotuki- - muut tuotot (mm. \tuokrat) ..... 0,4 0,4 0,4 30593: järjestelmän perusta muodostuu yhteisen maata- 30594: louspolitiikan (CAP) mukaisista tukimuodoista. Maatalouden kustannukset yht. 13,6 15,3 15,3 30595: Niistä keskeisimmät ovat EU:n kokonaan rahoit- - poistot, korot, vuokrat ........... 5,0 5,4 5,3 30596: tamat peltokasvi-ja eläintuet. Luonnonhaittakor- - muut kustannukset .............. 8,6 9,9 10,0 30597: vaus ja ympäristötuki ovat EU:n osarahoittamia 30598: tukimuotoja. Kansallisen tuen osia ovat siirtymä- Maataloustulo ..................... 6,7 6,2 5,3 30599: kauden tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kan- ' 1 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen maataloussektorin 30600: maataloustuloa mittaava kokonaislaskelma laaditaan maksuperustei- 30601: sallinen tuki ja muut kansalliset tuet. sena, jolloin esim. seuraavalle vuodelle maksettavaksi siirtyvät sato- 30602: vahinkojen korvaukset lasketaan seuraavan vuoden tuloksi. Koko- 30603: Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuk- naislaskelma koostuu perinteisten kotieläin- ja kasvinviljelytuotannon 30604: sessa ja maataloustuotannon kannattavuuden tur- laskelmasta sekä avomaa- ja kasvihuonetuotannon kaitavasta puutar- 30605: hatalouden laskelmasta. Puutarhatalous on nyt sisällytetty ensim- 30606: vaamisessa on keskeinen. Maatalouden kokonais- mäistä kertaa kokonaisuudessaan maatalouden kokonaislaskelmaan. 30607: laskelman mukaan tukien osuus maatalouden ko- 30608: konaistuotosta oli 41 % ja maataloustulosta 30609: 160 %. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Varsinais-Suomessa aktiivitilojen keskikoot ovat 30610: markkinoilta saaduilla tuotoilla pystyttiin katta- yli 30 hehtaaria. Vuonna 1998 erilaisia maatalou- 30611: maan muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, den tukia sai noin 85 100 tilaa, missä vähennystä 30612: mutta kiinteät kustannukset vain osittain. edelliseen vuoteen on noin 3 300 tilaa. Tuotanto- 30613: Vuoden 1998 maataloustuloa koskevan enna- toimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät hakeneet 30614: kollisen kokonaislaskelman mukaan yrittäjien tukia on arviolta 2 000. 30615: omalle työpanokselle ja pääomalle saatavaa kor- Vuonna 1998 maksettiin maa- ja puutarhatalou- 30616: vausta osoittava maataloustulo oli 5,3 mrd. mk den tulotukia yhteensä noin 8,5 mrd. mk, mistä 30617: v. 1998. Vuonna 1997 maataloustulo oli 6,2 mrd. EU rahoittaa hieman yli 2,9 mrd. mk eli noin 35 %. 30618: mk, joten laskua edellisestä vuodesta oli 0,9 Ympäristötuki on muuttanut viljelykäytäntöjä 30619: mrd. mk eli 14 %. Katovuosi vaikutti erityisesti merkittävästi. Keväällä 1998 julkaistun ympäris- 30620: kasvinviljelytuottoon, joka aleni 17 %. töohjelman seurantaraportin mukaan lannoitus- 30621: Maatalouden kokonaistuotto oli yhteensä 20,6 määrät ovat erityisesti fosforin osalta vähentyneet, 30622: mrd. mk v. 1998. Tuen osuus kokonaistuotosta oli eläintiheydet laskeneet ja peltojen talviaikainen 30623: 8,5 mrd. mk, joten markkinahintainen tuotto oli kasvipeitteisyys lisääntynyt. Vuonna 1997 typpi- 30624: 11,7 mrd. mk. Edellisvuodesta kokonaistuotto ale- ravinteiden käyttömäärä oli 10 %ja fosforin käyt- 30625: ni 0,8 mrd. mk eli 4%. tö 30% vähäisempää kuin v. 1994. Ympäristötu- 30626: Vuonna 1997 aktiivitilojen keskikoko oli 24,0 kea maksettiin viime vuonna 1 639 milj. mk, mistä 30627: hehtaaria. Keskikoko on viime vuosina kasvanut Suomen rahoitusosuus oli 823 milj. mk (50%). 30628: noin yhden hehtaarin vuodessa. Uudellamaalla ja Ympäristötuen perustuen piirissä oli v. 1998 noin 30629: 30630: 30631: 53. Viljelijöille maksetut maatalouden tulotuet 30632: 1996 1997 1998 30633: Miljoonaa markkaa 30634: EU-tulotuet ............................................................. .. 1 651 1 600 1 629 30635: Ympäristötuki ......................................................... .. 1 578 1 636 1 639 30636: LFA-tuki .................................................................. . 1 604 1 605 1 641 30637: Kansalliset tuet (ei hallinnon menoja) ............................ . 4 722 4055 3 565 30638: Maa- ja puutarhatalouden tuet yhteensä ........................ . 9 555 8896 8474 30639: -josta EU:n osuus .................................................... .. 2873 2 846 2 928 30640: - josta Suomen osuus .............................................. .. 6682 6 050 5546 30641: Luvut kuvaavat kalenterivuoden aikana maksettuja tukia eli sisältävät myös edelliseltä vuodelta siirtyneet luet.. 30642: 74 30643: 30644: 76 600 tilaa ja noin 90% peltoalasta. Sopimuk- Maatilatalouden ja maaseudun kehittäminen 30645: sia luonnonmukaisesta tuotannosta tai siihen siir- 30646: tymisestä oli 5 100 tilalta noin 127 000 hehtaarin Maatalouden investoinnit jatkuivat v. 1998 30647: osalta. edellisvuoden tapaan runsaina. Investointeja kos- 30648: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on tasa- kevia avustus- ja lainahakemuksia jätettiin TE- 30649: ta jäsenmaiden sisäisiä olosuhde-eroja ja turvata keskusten maaseutuosastoille noin 20 000 eli 30650: näin maatalouselinkeinonjatkuvuus epäsuotuisilla suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuon- 30651: alueilla. Luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu na. Hakemuksista noin 18 000 sai myönteisen 30652: alue kattaa 85 % Suomen peltoalasta. Ainoastaan päätöksen. Vuoden lopussa hakemuksia oli vireillä 30653: eteläisin Suomi (tukialue A) ei ole tukeen oikeu- noin 6 300. Lypsykarjatalouden investoinnit ovat 30654: tettu. Luonnonhaittakorvausta maksettiin yhteen- lisääntyneet. Kun v. 1996 tuettiin vain noin 180 30655: sä 1 641 milj. mk, mistä Suomen rahoitusosuus uutta navettainvestointia, v. 1997 lukumäärä oli jo 30656: osarahoituskelpoisista menoista oli keskimäärin noin 720 ja v. 1998 noin 1 000. 30657: 71%. Merkittävä osa rakennetukitoimenpiteistä ra- 30658: Lihan tuotanto kasvoi 4 %ja kulutus 5 %. Sian- hoitettiin yksinomaan kansallisesti maatilatalou- 30659: lihan omavaraisuusaste oli 105 %ja naudanlihan den kehittämisrahaston varoin ja korkotukilainoin. 30660: aleni 94 prosenttiin. Naudanlihaa tuotiinkin maa- Valtaosaan hankkeista myönnettiin sekä lainaa että 30661: han edellisvuotista enemmän. Siipikarjanlihan avustusta. Yleisin tukimuoto oli avustus. EU-osa- 30662: tuotannon voimakas kasvu on vastannut kulutuk- rahoitteisina 5a-toimenpiteinä tuettiin maatalou- 30663: sen kasvua. Kananmunien tuotanto ylitti selvästi den investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpi- 30664: kotimaisen kulutuksen, omavaraisuusaste oli don aloittamista. 30665: 120 %. Maidon ja maitovalmisteiden nesteoma- EU:n luopumistukiohjelman piiriin arvioidaan 30666: varaisuus oli 108 %ja maitorasvan 126 %. kaudella 1995-1999 tulevan 5 900 tilaa, mikä on 30667: Peltoa oli viljelyksessä 2,16 milj. hehtaaria, huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa tehtäes- 30668: josta puolet viljakasveilla ja vajaa kolmannes nur- sä arvioitiin. Syyt liittyvät ohjelman ehtoihin ja 30669: mikasveilla. Viljakasvien ja kuiva-heinän sadot maatalouden epävarmaan tilanteeseen. 30670: jäivät lähes 30 % edellisvuotista pienemmiksi. Maaseutuelinkeinolain mukaisia velkajärjeste- 30671: Säilörehun laatu oli heikko. Vuoden 1998 ruissa- lyjä on viiden viime vuoden aikana tehty noin 250 30672: to kattoi vain noin puolet ja vehnäsato noin 2/3 tilalla. Näistä v. 1998 sopimuksen tehneitä tiloja 30673: kotimaisesta käyttötarpeesta. oli 24. 30674: 30675: 30676: 55. Vuonna 1998 myönnetty rakennetuki tukikohteittain 30677: Avustukset Lainat Tuetut yritykset 30678: Kpl Milj. mk Kpl Milj. mk Kpl (arvio) 30679: EU-osarahoitteiset 30680: Tilanpidon aloittaminen ............................. . 543 38,0 441 95,8 543 30681: Navetan rakentaminen .............................. . 485 123,8 485 30682: Lampolan rakentaminen ............................ . 12 2,3 12 30683: Kokonaan kansalliset (ml. takautuva tuki) 30684: Navetan rakentaminen'>............................. 527 68,9 206 60,3 515 30685: Sikalan rakentaminen ...... ...... ... ... ... ........ ... 447 75,1 276 120,3 590 30686: Broilerikasvattamoiden rakentaminen . . . . . . . . . .. 45 13,8 35 38,6 60 30687: Muiden kotieläinrakennusten rakentaminen ... 84 7,3 51 14,7 110 30688: 2 30689: Puutarhatalouden investoinnit >................... 521 40,1 431 97,3 740 30690: Ympäristönsuojeluinvestoinnit ... ... ...... ... ... ... 1 935 36,6 2 0,1 1 937 30691: Muiden tuotantorakennusten rakentaminen ... 1 710 98,1 1 318 192,5 2 370 30692: Koneiden ja laitteiden hankinta.................... 2 137 52,2 996 95,7 2 640 30693: Lisämaanosto ......... ... ... ... ... ... ...... ... ... ... .... 1 485 207,5 1 485 30694: Salaojitus ... ... .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. ... ...... ... ... . .. 373 23,9 1 550 30695: Asuntotilan osto . . . . . . . .. ... ... ... ... ... ... ... .. . ... .... 1 366 23,8 1 013 88,5 1 013 30696: Pienyritystoiminta ... ............... ... ........... ...... 2 001 38,2 411 66,4 1 120 30697: Yhteensä................................................ 11 813 618,2 7 038 1101,6 15170 30698: '>Lukuihin sisältyvät myös takautuvai tukipäätökset 30699: 2 30700: >Puutarhatalouden irwestointeihin myönnettiin C-tukialueella lainan ohella avustusmuotoista lisätukea 250 hankkeeseen. 30701: 75 30702: 30703: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala talinja 3 kattaa maa-, metsä- ja elintarviketalou- 30704: osallistuu EU:n rakennepolitiikan tavoitteiden 6 den sekä maaseudun ja ympäristön kehittämisen 30705: (erittäin harvaan asutut alueet), 5b (maaseutualu- toimenpiteitä. Tavoite 6-ohjelman maaseudun ke- 30706: eet) ja 2 (teollisuuden rakennemuutoksesta kärsi- hittämispaketti kattaa samat kehittämistoimenpi- 30707: vät alueet) mukaisten aluekehitysohjelmien toteu- teet kuin tavoite 5b-ohjelma, mutta sen rahoitus- 30708: tukseen komission hyväksymien rahoituskehysten kehykset ovat pienemmät. Kehittämishankkeisiin 30709: mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö huoleh- liittyvien yritysinvestointien suhteellinen osuus 30710: tii myös LEADER 11-yhteisöaloiteohjelman hal- kasvoi v. 1998. Tehostettu kehittämishankkeiden 30711: linnosta. aktivointi on vaikuttanut erityisesti siihen, että 30712: Tavoite 5b-ohjelman vuosien 1995-1999 jul- bioenergiaan ja puuenergian käyttöön liittyviä 30713: kisesta rahoituskehyksestä 1 040 milj. markasta, hankkeita on rahoitettu huomattavasti koko tavoite 30714: oli sidottu vuoden loppuun mennessä 71 %ja mak- 6 -alueella. Kehittämistyössä edistetään puun ke- 30715: settu 40 %. Erityisesti yrityskohtaisten hankkei- ruuseen, käsittelyyn ja polttoon liittyvää teknolo- 30716: den rahoitus on lisääntynyt kaikissa maakunnis- giaa, viljelijöiden yhteistyötä ja organisoitumista 30717: sa. Myönnetystä rahoituksesta 31 %kohdistui yri- puuenergian tuotannossa ja lämpöinvestointeja. 30718: tyshankkeisiin. Kehittämishankkeet painottuvat edelleen elin- 30719: Eri toimialojen hankkeista eniten on rahoitettu tarviketuotannon, maaseutumatkailun, kylien ja 30720: elintarviketuotannon, maaseutumatkailun, kylien maatilayrittämisen kehittämiseen. Metsätalouteen 30721: kehittämisen ja maatalouden kehittämishankkei- liittyvät hankkeet painottuvat metsän hoitoon. 30722: ta. Metsätaloushankkeista on rahoitettu erityises- Puunjalostuksen kehittämishankkeita ei edelleen- 30723: ti puun energiakäytön edistämishankkeita niiden kään ole haettu rahoitettavaksi ennakoidussa mää- 30724: paikallista työllistävyyttä ja metsien tilaa paran- rin. Maksatuksia on tehty keskimäärin 68 %koko 30725: tavan vaikutuksen takia. Sen sijaan pienimuotoi- kauden kehyksestä. 30726: sen mekaanisen puun jatkojalostushankkeita ja 30727: hoito- ja tuotantoteknologian kehittämishankkei- 30728: ta haettiin aikaisempien vuosien tapaan suunni- 30729: teltua vähemmän. Maaseutuosastot rahoittivat toi- 57. EU-osarahoitteisten ohjelmien toteutuminen 30730: mialakohtaisia työohjelmia, jolloin yksittäiset Hankkeita Työpaikka- 30731: hankkeet toteuttivat entistä järjestelmällisemmin vireillä vaikutus 30732: ko. toimialan kehittämistarpeita ja yritysten yh- 30733: teistyötä alueella. Kehittämistyötä tehtiin koko Tavoite 6 ........................ . 1 084 661 30734: tuotantoketjussa raaka-aineesta valmiiseen tuot- Tavoite 5b, Manner-Suomi 4 041 2 454 30735: teeseen saakka. Erityisesti tuotteiden ja tuotannon Tavoite 2 ........................ . 34 10 30736: laatukysymyksiin kiinnitettiin huomiota. LEADER ........................ . 1 600 1 300 30737: Tavoite 6 -ohjelma kattaa Pohjois- ja Itä-Suo- INTERREG ..................... . 34 10 30738: mea sekä osan Suomenselkää. Ohjelman toimin- Yhteensä ....................... . 6 793 4 435 30739: 30740: 30741: 30742: 30743: 56. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden EU- ja kansalliset rahoituskehykset ja niiden toteutuminen 30744: Koko ke- Sidottu Maksettu Koko ke- Sidottu Maksettu EU:sta tuloutuneet 30745: hys, EU EU-kehyk- EU-kehyk- hys, kan- kansalli- kansalli- varat, kumulatiivinen 30746: 1995-99 sestä sestä sai Iinen sesta ke- sesta ke- 1995-1998 30747: Miljoonaa 1995-98, 1995-98, 1995-99 hyksestä hyksestä Miljoonaa EU-kehyk- 30748: euroa % % Miljoonaa 1995-99, 1995-98, euroa sestä,% 30749: euroa % % 30750: Tavoite 6 ....................... 180,1 75 66 239,9 75 68 90,7 50 30751: Tavoite 5b Manner-Suomi 66,4 70 41 112,2 72 41 18,8 28 30752: Tavoite 5b Ahvenanmaa ... 1,2 0,9 78 30753: Tavoite 5a maatalous ...... 282,7 75 75 822,3 78 78 163,7 58 30754: Tavoite 5a elintarviketeoll. 29,8 54 54 19,9 54 54 23,6 79 30755: LEADER ........................ 12,9 58 27 12,9 35 26 6,4 50 30756: INTERREG .................... 2,7 38 7 2,7 47 13 0,8 29 30757: Yhteensä .•..........••........ 575,8 1 209,9 304,9 53 30758: 76 30759: 30760: 30761: LEADER-yhteisöaloite on paikalliseen oma- 58. Valtion tuella suoritettujen metsänhoitotöiden 30762: aloitteellisuuteen perustuva toimintamalli. Vuoden määrät 30763: 1998 loppuun mennessä oli hyväksytty rahoitet- 1997 1998 30764: tavaksi 1 600 hanketta ja varoista oli sidottu 59% 30765: ja maksettu 25 %. Kaikkiaan LEADER-yhteisö- Metsän uudistaminen (ha) ....... . 19 240 21 091 30766: aloitteeseen on varattu 168 milj. mk EU:nja noin Nuoren metsän hoito (ha) ....... . 75 738 117 442 30767: 100 milj. mk. valtion varoja vuosille 1996-1999. Metsänlannoitus (ha) ............. . 1 856 2 540 30768: Kunnostusojitus (ha) .............. . 45 540 35 704 30769: Metsätalous Pellon metsitys (ha) ............... . 9 752 6 325 30770: Metsätien tekeminen (km) ....... . 965 931 30771: Kansallinen metsätalous 30772: 30773: Metsätalouden ajankohtaisin tavoite on metsän- 30774: hoidon rästien poistaminen ja metsänhoidon ta- 30775: son pysyvä kohottaminen. Inventointitietojen kaikki valmisteluasiakirjat olivat nähtävissä inter- 30776: mukaan myöhässä olevia tai vajaatuottoisia uu- netissä. Valtioneuvosto teki 4.3.1999 periaatepää- 30777: distamisaloja on yli 0,2 milj. ha. Taimikonhoidon töksen Kansallisen metsäohjelman 2010 hyväk- 30778: tarve viimeisten 10 vuoden aikana on ollut yhteen- symisestä. 30779: sä 2,4 milj. ha, mistä on jääty jälkeen yli 0,4 Ministeriö käynnisti metsäalan tutkimusohjel- 30780: milj. ha. Ensiharvennustarve on ollut 2,5 milj. ha, man (Wood Wisdom, vuosina 1998-2001), jonka 30781: mistä on toteutunut vain 1/3. Metsistä tilaltaan tarkoituksena on edistää metsätalouden ja metsä- 30782: välttäviä on 17 % ja vajaatuottoisia 11 %. Nuo- teollisuuden kilpailukykyä muuttuvassa toiminta- 30783: ren metsän hoidon edistämiseksi ministeriö käyn- ympäristössä. Pääpaino on tutkimuksessa, joka 30784: nisti 30.10.1997 laajan vuoteen 2002 jatkuvan yhdistää metsätalouden ja puun tuotannon, han- 30785: kampanjan. Ensimmäisenä tavoitteena oli nostaa kinnan ja tuotteiden valmistuksen sekä markki- 30786: valtion tukeman nuoren metsän hoidon määrä yk- noinnin ja käytön toisiinsa. Erityistä huomiota 30787: sityismetsissä 120 000 hehtaariin v. 1998. Tavoi- kiinnitetään mekaanisen metsäteollisuuden sekä 30788: te saavutettiin koko suoritteen oltua 160 000 ha, pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kilpailuky- 30789: mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen kyä edistävään tutkimukseen. Alan tutkimus- ja 30790: verrattuna. kehitystoiminnan koordinoimiseksija tehostami- 30791: Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun seksi valmisteltiin Puutuotealan verkosto-osaa- 30792: lain mukaisiin toimenpiteisiin käytettiin valtion ruiskeskuksen perustamista, mistä valtioneuvosto 30793: tukea 259 milj. mk ja lainaa 5 milj. mk. Metsän- teki periaatepäätöksen joulukuussa. Metsäntutki- 30794: omistajien oma panostus metsätalouteen oli noin muslaitoksen kansainvälinen arviointi valmistui. 30795: 700 milj. mk. Laitoksen tutkimushenkilökunta arvioitiin erittäin 30796: Maa- ja metsätalousministeriö sai päätökseen päteväksi. Laitoksella on hyvä maine kansainvä- 30797: keskeisten metsälakien uudistuksen. Eduskunta lisessä metsäntutkimuksessa ja valmiudet konsult- 30798: hyväksyi yksimielisesti uuden metsänhoitoyhdis- ti- ja neuvontapalveluiden tuottamiseen, sillä käy- 30799: tyslain. Metsälain ja kestävän metsätalouden ra- tettävissä on laajat tutkimusaineistot, tietopohjat 30800: hoituksesta annetun lain soveltamista käytäntöön ja laaja-alainen osaaminen. Heikkouksina tuotiin 30801: jatkettiin mm. täsmentämällä metsänkäyttöilmoi- esiin kokonaisstrategian puute. 30802: tusta ja saattamalla ilmoitus maksuttomaksi. Sa- 30803: malla metsänomistaja velvoitettiin jättämään il- Kansainvälinen metsäyhteistyö 30804: moitus metsänuudistamistöiden suorittamisesta, 30805: millä tavoitellaan valvonnan tehostamista ja uu- Kansainvälisessä metsäpolitiikassa tärkeimmät 30806: sien uudistamisrästien syntymisen estämistä. Met- tapahtumat olivat EU :n metsästrategian luominen, 30807: sien yhteisomistusta koskevan lainsäädännön uu- Euroopan kolmas metsäministerikonferenssi Lis- 30808: distaminen selvitettiin niin, että tarvittavat esityk- sabonissa, maailmanlaajuisen metsäsopimuksen 30809: set voidaan antaa eduskunnalle. valmistelun jatkuminen YK:n puitteissa ja Kio- 30810: Muista yksittäisistä hankkeista keskeisiä olivat ton ilmastosopimuksen toimeenpano. Näissä Suo- 30811: Kansallinen metsäohjelma 2010:n valmistelu sekä mella oli aktiivinen rooli ja metsäpolitiikkamme 30812: puun mekaanisen käytön lisäämistä ja jalostusas- onkin jatkuvasti kansainvälistymässä. Metsäser- 30813: teen kohottamista tavoittelevanPuun Aika- kam- tifiointijärjestelmää valmisteltiin edelleen niin, 30814: panjan jatkaminen. Kansallista metsäohjelmaa että käytännön kokeiluista saatavien kokemusten 30815: tehtiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eri puo- jälkeen valmius siirtyä sertifiointiin on olemassa 30816: lella Suomea järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja V. 1999. 30817: 77 30818: 30819: Kala-, riista- ja porotalous ti. Vähennystavoitteet ovat koskeneet Suomen 30820: turska- ja lohilaivastoa. 30821: Kalastuksen valvonnassa jatkettiin edelleen 30822: Kalatalous EU:n edellyttämien valvontajärjestelmien käyt- 30823: töönottoa. Satelliittipaikannuslaitteiden asennus 30824: Asetuksella annetut lohenkalastusrajoitukset suurimpiin kalastusaluksiin aloitettiin EU:n pää- 30825: olivat edelleen voimassa keväällä, mutta niitä lie- töksen mukaisesti ja järjestelmä on määrä saada 30826: vennettiin alkupäästään 2 viikolla Pohjanlahdel- valmiiksi vuoteen 2000 mennessä. 30827: la. Ahvenanmaan kanssa tehtiin järjestyksessään Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin vuodel- 30828: toinen sopimus Suomen lohikiintiönjaosta ja ka- le 1998 yhteensä 342 815 kappaletta vuosimak- 30829: lastusaikarajoituksista. Suomi ja Ruotsi perusti- soinaja 15 473 kappaletta viikkomaksuina. Lää- 30830: vat yhteisen lohityöryhmän selvittämään erityisesti nikohtaisia viehekalastusmaksuja maksettiin vuo- 30831: Po!Uanlahden ja Tornionjoen lohenkalastusrajoi- simaksuina 58 304 kappaletta ja viikkomaksuina 30832: tuksia ja mahdollisuuksia yhtenäistää niitä mai- 24 252 kappaletta. Kalastuksenhoitomaksurekis- 30833: den välillä. Merellä tapahtuneen lohenkalastuk- terin kokoamista jatkettiin. Rekisterissä oli vuo- 30834: sen säätelyn ansiosta luonnonlohen nousu vapaa- den lopussa noin 180 000 kansalaista. 30835: na oleviin kutujokiin on saatu moninkertaistu- 30836: maan. Riistatalous 30837: Kirjolohen tuotantomäärät ovat pysytelleet 30838: koko 1990-luvunjotakuinkin samalla tasolla, eikä Riistaeläinkantojen luontaisen kannanvaihtelun 30839: ainakaan lähivuosina ole näkyvissä oleellista tuo- ohella kertomusvuonna on ollut merkillepantavaa 30840: tantomäärien lisääntymistä. Alan kannattavuuden suurpetojen ja merihylkeiden kantojen edelleen 30841: parantamiseksi ruokakalantuotantoa on pyritty jatkunut lisääntyminen. Samalla suurpetokannat 30842: monipuolistamaan lisäämällä tutkimus- ja koetoi- ovat levittäytyneet maahamme aikaisempaa tasai- 30843: mintaa muiden mahdollisten ruokakalantuotan- semmin. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen 30844: toon sopivien lajien löytämiseksi. Lisäksi on py- uusittu korvausjärjestelmä otettiin käyttöön vuo- 30845: ritty panostamaan kalanviljelyn ympäristöhaitto- den alusta. Metsästysasetusta tarkistettiin EU:n 30846: jen vähentämiseen alan maineen nostamiseksi ja lintu- ja luontodirektiivejä vastaavaksi. 30847: kalanviljelylle asetettujen vesiensuojelutavoittei- 30848: den saavuttamiseksi. Porotalous 30849: Silakankalastuksen kehitysnäkymät heikkenivät 30850: Venäjän viennin pysähdyttyä talouskriisin seu- Poronlihan hinta on kehittynyt suotuisasti, 30851: rauksena ja rehusilakan kysynnän heikennyttyä mutta porotaloudelle maksettiin eläinkohtaista 30852: turkisalan vaikeuksien vuoksi. Kalanviljelyn kan- tukea edelleen v. 1998. Porolaidunten kunnon sel- 30853: nattavuusongelmatjatkuivat, mikä heijastui myös vittämistyötä jatkettiin kesälaitomien osalta po- 30854: yritysten kykyyn tehdä investointeja. Kalaa käsit- ronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa. Laidunten 30855: televien laitosten hygieniaolojen saattaminen sää- kestävän käytön edellyttämien poromäärien mää- 30856: dösten mukaisiksi lisäsi rakennetuen tarvetta. rittämiseksi jatkossa selvitetään mm. porovasojen 30857: Kalatalouselinkeinojen rakenteen kehittämisek- hävikkiä. 30858: si tehostettiin elinkeinokalatalouden rakenneoh- 30859: jelman ja tavoite 6-o!Uelman toteuttamista. Vuo- Eläinlääkintä 30860: den 1998 loppuun mennessä rakenneohjelman 30861: (5a) ja tavoite 6-ohjelman varoista oli sidottu noin Suomessa ei vuoden 1998 aikana esiintynyt 30862: 70 %yhteensä 1 300 hankkeeseen. Rakennetuki- sellaisia vaarallisiksi tai helposti leviäviksi luo- 30863: en kokonaiskehys on yhteensä 530 milj. mk vuo- kiteltuja eläintauteja, joilla olisi ollut huomatta- 30864: sille 1995-1999. Rakenneohjelmavaroja kohden- va merkitys eläinten pitoon tai eläinten ja niistä 30865: nettiin uudelleen. Vesiviljelyn ja kalastuksen sää- saatavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan. 30866: telyn toimenpidekokonaisuuksista varoja siirret- Aikaisempina vuosina EU:ssa ilmenneiden vaka- 30867: tiin kalanjalostukseen, ammattikalastukseen ja vien eläintautiongelmien vuoksijouduttiin kuiten- 30868: kalasatamien varusteluun, joissa tukitarve oli ar- kin tehostamaan entisestään valmiuksia varautua 30869: vioitua suurempi. Kokonaisuutena ohjelmien to- vakavimpiin eläintauteihin. Erityisesti huomiota 30870: teutuminen nopeutui. kiinnitettiin TSE-tautien vastustamiseksi annettu- 30871: Suomen kalastuslaivaston neljännen monivuo- jen määräysten käytännön toteuttamiseen. Myös 30872: tisen ohjausohjelman (MOO IV) tavoitteet on jo nautaeläinten merkitsemistä koskevat uudet sää- 30873: saavutettu täysin. Kalastuskapasiteettia on vähen- dökset pantiin täytäntöön ja niiden edellyttämät 30874: netty neuvoston päätöksen (EY 413/97) mukaises- tarkastukset tiloilla aloitettiin. 30875: 78 30876: 30877: 30878: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden kunnalli- Maanmittaus 30879: nen viranomaisvalvonta ei ole toiminut riittävän 30880: tehokkaasti kaikissa kunnissa, joten vuoden 1998 Kiinteistötoimitusten kysyntä kasvoi 21 % 30881: aikana ryhdyttiin selvittämään valvonnan toimi- edellisestä vuodesta. Kasvu oli suurinta lohkomi- 30882: vuutta koko maassa. sissa, noin 30 %. Lohkomisten kysyntä on vaih- 30883: Eläinlääkinnällisen tutkimus- ja tarkastustoi- dellut viime vuosina voimakkaasti pääosin sää- 30884: minnan tason turvaamiseksi suoritettiin Eläinlää- dösmuutoksista johtuen. Maakaaren ja kiinteistön- 30885: kintä- ja elintarvikelaitoksen kansainvälinen ar- muodostaruislain uudistaminen v. 1997 vaikuttaa 30886: viointi ja aloitettiin arvioinnissa esille tulleiden edelleen lohkomisten kysyntää nostavasti, koska 30887: muutostarpeiden jatkoselvittäminen. vanhoihin määräaloihin tuli hakea lainhuuto vuo- 30888: den 1998 loppuun mennessä. Maanmittauslaitos 30889: Vesivarat saattoi loppuun 19 332 kiinteistötoimitusta, mikä 30890: on 20 % alle vuositavoitteen. Toimitustuotannon 30891: Maa- ja metsätalousministeriö laati ministeri- alhaisuuteen vaikutti se, että Maanmittauslaitok- 30892: ön toimialalle vesivarastrategian sekä selvitti uu- sen kiinteistörekisterin ja toimitustuotannon uu- 30893: sien merkittävien vesistö- ja vesihuoltotöiden tar- den tietojärjestelmän JAK.On käyttöönotto osoit- 30894: peen vuoteen 2003. Euroopan yhteisön vesipoli- tautui ennakoitua huomattavasti vaikeammaksi. 30895: tiikan puitedirektiivin valmisteluun osanistuttiin Lohkomisten keskimääräinen kestoaika v. 1998 oli 30896: yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Direk- 9,6 kuukautta kun se vielä 1990-luvun alussa oli 30897: tiiviehdotuksen valmistelussa saavutettiin valtio- noin 16 kuukautta. Toimitusten kustannusvastaa- 30898: neuvoston keskeisimmät tavoitteet ja direktiivin vuudesta syntyi 36 milj. markan alijäämä. 30899: vaatimukset kyettäneen nyt sovittamaan Suomen Kartantuotannossa numeeristen aineistojen tuo- 30900: vesilain järjestelmään. tanto eteni tavoiteaikataulun mukaisesti ja vuo- 30901: Suurtulvaselvitystä ja vesistöjen säännöstely- den 1998 lopussa oli 83 % maastotiedoista saatu 30902: jen kehittämistä jatkettiin. Kymijoen vesistön tul- numeeriseen muotoon ja numeerinen kiinteistö- 30903: vantorjunnan toimintasuunnitelma valmistui. Ky- rajakartta kattoi vuoden lopussa 94 % maan pin- 30904: rönjoen vesistötöiden toteutus eteni suunnitellul- ta-alasta ja 87 % kiinteistöyksiköistä. 30905: la tavalla, mutta keskeneräisten tulvasuojeluraken- 30906: teiden käyttöönotto siirtyy vuoteen 2000. Uitto- Liike- ja muu taloudellinen toiminta 30907: sääntöjen kumoamisvelvoitetyöt toteutettiin vesi- 30908: oikeudellisten päätösten määräajoissa. Tarkoituk- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal- 30909: seen osoitettiin varoja 11 milj. mk eli 54% enem- la Metsähallitus on valtion liikelaitos, Siemenpe- 30910: män kuin v. 1997. runakeskus ja Kasvinjalostuslaitos nettobudjetoi- 30911: Kansallista vesihuollon rahoitustukea suunnat- tuja valtion laitoksia ja Avena Yhtiöt Oyj konser- 30912: tiin haja-asutuksen vedenhankintaaja viemäröin- niin kuuluvat yhtiöt kokonaan valtion omistamia 30913: tiä palveleviin hankkeisiin sekä kuntien välisiin osakeyhtiöitä. 30914: yhteishankkeisiin talousveden laadun parantami- Metsähallituksen liikevaihto kasvoi puutavaran 30915: seksi ja poikkeusolojen vedenhankinnan turvaa- myönteisen hintakehityksen seurauksena. Tilikau- 30916: miseksi. Virttaa-Kaarinan vesihuoltotyö valmis- den voitto v. 1998 oli 385 milj. mk, kun maa- ja 30917: tui. Kemi-Tornion vesihuoltotyö eteni siten, että metsätalousministeriön asettama tavoite oli 403 30918: Kemin kaupungin osalta saavutettiin valmius poh- milj. mk. Tulos ilman kiinteistöjen myyntivoitto- 30919: javeden käyttöön siirtymiseen. Näiden hankkei- jaoli 335 milj. mk. Tuloutus valtiolle vuoden 1998 30920: den myötä noin 50 000 asukasta pääsee osalliseksi toiminnasta on 230 milj. mk. 30921: korkealaatuisesta pohjavedestä. Vesihuollon in- Siemenperunakeskuksen siementuotannon ko- 30922: vestointien kokonaistaso on ollut viime vuosina konaissato oli 7 900 tonnia. Toimitetun siemenen 30923: 1,5 mrd. mk vuosittain, josta valtion rahoitusosuus määrä oli 6 000 tonnia. Maa- ja metsätalousmi- 30924: on vajaat 10 %. nisteriö asetti Siemenperunakeskuksen tavoitteek- 30925: 30926: 59. Liiketoiminnan taloudellinen tulos 30927: Liikevaihto 1998 Muutos 1998/97 Tulos 1998 Tulos 1997 30928: Miljoonaa markkaa % Miljoonaa markkaa 30929: Metsähallitus ........................ . 1 243,0 2,7 385 395 30930: Siemenperunakeskus ............. . 17,6 0,6 0,02 -0,5 30931: Kasvinjalostuslaitos ............... . 14,6 32 -9,2 -10,8 30932: A vena Yhtiöt Oyj .................. . 903,4 -19 12,9 55,1 30933: 79 30934: 30935: si ylijäämän muodostumisen vuoteen 1999 men- Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKE- 30936: nessä. Ylijäämää muodostui v. 1998. RA) käytettävissä olevat varat v. 1998 olivat 3 024 30937: Kasvinjalostuslaitoksen tavoitteena oli enintään milj. mk, josta lainojen lyhennysten ja korkojen 30938: 11,070 milj. markan alijäämäinen tulos. Tulos osuus oli 933 milj. mk ja edelliseltä vuodelta siir- 30939: muodostui edellisvuotta ja tavoitetta paremmak- tyneiden varojen osuus oli 1 963 milj. mk. Tuloja 30940: si. Selvästi suurin tuottolaji on rojaltituotot. EU:lta ei ollut. Taseen loppusummasta pääosan 30941: Avena Yhtiöiden tilikausi päättyi kesäkuun muodosti valtionlainakanta 4 497 milj. mk. 30942: 1998lopussa. Tilikausi oli ensimmäisen kerran 12 30943: kuukautta. Avena Oyj:n hallitus päätti tulouttaa 30944: tilikaudelta 1997/1998 osinkona valtiolle 2 30945: milj. mk. 61. Maa- ja metsätalousministeriön yhte~essä toi- 30946: Maatalouden interventiorahaston tehtävänä on mivat rahastot 1998 30947: tarjota väliaikainen kansallinen rahoitus interven- 30948: tiotoimintaan, koska EU:lta saatavassa rahoituk- Tulos Tase Siirrot Tuloutus 30949: sessa on noin kahden kuukauden maksuviive. Ra- TA:sta valtiolle 30950: hastolla on 1 500 milj. markan lainanottovaltuus. Miljoonaa markkaa 30951: Budjettisiirrolla katetaan niitä rahaston menoja, MAKEAA.......... -388,5 7 650,7 0 200 30952: joita vastaavia tuloja ei EU:n säädösten mukaan Maatalouden in- 30953: rahastolle tulouteta. terventiorahasto 2,6 236,0 5 0 30954: 30955: 30956: 30957: 60. Hallinnonalan maksullinen palvelutoiminta 1998 30958: Julkisoikeudel- Markkina- Erillislakien nojalla hinnoitellut suoritteet Yhteensä 30959: Iiset suoritteet suoritteet Julkisoikeudelliset Markkinasuoritteet 30960: Miljoonaa markkaa 30961: Tuotot ................................. 53 94 145 35 327 30962: Kustannukset ....................... 60 108 181 46 395 30963: Yli/alijäämä ......................... -7 -14 -36 -11 -68 30964: 80 30965: 30966: 30967: 3.9. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 30968: 30969: Ympäristön kuvaus kaviestin- ja datasiirtopalveluiden hinnat kuulu- 30970: vat maailman halvimpiin. Myös ulkomaanpuhe- 30971: Sekä viestinnän että liikenteen toimintaympä- lumaksut ovat OECD-maiden keskitason alapuo- 30972: ristö muuttuu jatkuvasti ja viime vuosina muutok- lella. Lisäksi Suomen paikallispuhelumaksut ovat 30973: sen vauhti on kiihtynyt. Suomi on tällä hetkellä hinnoiltaan EU-maiden edullisimmat. 30974: tietoyhteiskunnan kehityksen kärkimaita ja kan- Liikenteen kehitykseen vaikuttavat merkittä- 30975: santalouden kasvu on yhä enenevässä määrin riip- västi taloudessa tapahtuvat muutokset. Tavaralii- 30976: puvaista tietotekniikkaan liittyvien alojen kehityk- kenteen määrä lisääntyy tuotannon kasvaessa, 30977: sestä. Kertomusvuonna tietoliikennevälineiden keskeinen asema on metsä- ja metalliteollisuuden 30978: vienti oli 13,5% viennin arvosta. Kansainvälis- tuotteilla. Henkilöliikenteeseen vaikuttaa myös 30979: ten vertailujen mukaan sekä viestinnän että infra- kulutusmahdollisuuksien muutos. Tavaraliikenne 30980: struktuurin taso ovat Suomen kilpailukyvyn tär- kasvoi kokonaisuudessaan v. 1998 yli 3 % edel- 30981: keitä tekijöitä. lisvuodesta. Kuorma-autojen kuljetussuorite (ton- 30982: Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu te- nikilometrit) lisääntyi yli 4 %. Rautateillä kulje- 30983: lepalvelujen käyttäjänä länsimaiden kärkijouk- tettuja tonneja oli noin prosentin edellisvuotta 30984: koon. Suomessa on henkeä kohden laskettuna eni- enemmän, tonnikilometrit pysyivät ennallaan. 30985: ten matkapuhelinliittymiä maailmassa. Kertomus- Kotimaan sisäiset vesikuljetukset vähenivät edel- 30986: vuoden joulukuussa liittymätiheys oli jo yli 56 lisvuodesta noin 3 %. Merikuljetukset sen sijaan 30987: sataa asukasta kohden. Myös Intemet-liittymäver- nousivat ulkomaankaupan kasvun myötä ennätys- 30988: tailussa Suomi on edelleen maailman kärkimaita tasolle 76,7 milj. tonniin, lisäystä oli lähes 2 %. 30989: 107liittymää tuhatta asukasta kohti. OECD:n hin- Henkilöliikenne kasvoi kertomusvuonna kokonai- 30990: tavertailun mukaan Suomi sijoittuu telepalvelui- suudessaan noin kolme prosenttia. Lentoliikenteen 30991: den osalta edullisimpien maiden joukkoon. Mat- lisääntyminen oli vahvaa, kotimainen liikenne kas- 30992: 30993: Kuvio 13. 30994: 30995: 30996: KOTIMAAN TAVARALIIKENTEEN JA 30997: BRUTTOKANSANTUOTTEEN MÄÄRÄN KEHITYS 30998: 140 1990=100 30999: 31000: 31001: 130 31002: 31003: 120 / 31004: -........ 31005: ~ 31006: V 31007: 110 31008: L_ ~ 31009: V ~ 31010: ~ 31011: 100 31012: ...,. ~ 31013: 31014: 31015: L ....- 31016: t::::~ 31017: " 31018: ~ ~ 31019: ~ 31020: ~ ~L "P< 31021: 90 31022: 31023: 80 -.. _:....- ....- 31024: '\.. .-!!! 31025: ~ 31026: """" 31027: 31028: 31029: 70 31030: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 31031: 31032: -rautatie, tonni km __._kuorma-auto, tonnikm -bruttokansantuote 31033: 81 31034: 31035: Kuvio 14. 31036: 31037: KOTIMAAN HENKILÖLIIKENTEEN JA 31038: BRUTTOKANSANTUOTTEEN MÄÄRÄN KEHITYS 31039: 31040: 1990=100 31041: 120 31042: 31043: 110 l 31044: 100 / ~ b...:=* 31045: ~ ~ 31046: ~....... ~ - ~ ~ / .1 31047: ~ 31048: 31049: 31050: 90 \ 31051: .-'V / V - ~ ~ 31052: BO 31053: 31054: 70 31055: 31056: 31057: 60 31058: • 31059: ....... 31060: ........ 31061: J 31062: / 31063: " ........ __... 31064: V 31065: 31066: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 31067: --+-rautatie, hlökm -henkilöauto, hlökm 31068: ---rento, matk.määrä -bruttokansantuote 31069: 31070: 31071: 31072: 31073: voi noin 13 %ja kansainvälinen 9 %. Rautatielii- Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen 31074: kenteessä matkustajien määrä kasvoi edellisvuo- jakauma eri tehtäväalueilla 31075: desta noin 3 %, vaikka matkasuorite jäikin edel- 31076: lisvuoden tasolle. Henkilöautoliikenne lisääntyi Hallinnonalan tulosalueet ovat seuraavat: 31077: noin 3 %. Joukkoliikenteen osuus säilyi suunnil- -viestintä 31078: leen ennallaan. - liikenteen infrastruktuuri 31079: Keskeisiä tekijöitä liikkumisen määrissä ja alu- - liikennepalvelut 31080: eellisissa vaihteluissa ovat talouden ohella alue- -liikenneturvallisuuden edistäminen ja ympä- 31081: ja yhdyskuntarakenne sekä tarjolla oleva liiken- ristöhaittojen vähentäminen. 31082: teen palvelutaso. Viime vuosina väestö on muut- Tulosalueilla käytetään ohjauskeinoina määrä- 31083: tanut yhä enemmän suuriin asutuskeskuksiin sekä rahojen lisäksi myös lainsäädäntöä, kansainvälis- 31084: keskittynyt taajamiin. Toiminnallinen yhdyskun- tä yhteistyötä sekä tutkimustoimintaa. Lisäksi 31085: tarakenne on kuitenkin hajautunut, asunto ja työ- ministeriö omistaa valtioyhtiöitä. 31086: paikka ovat monesti yhä kauempana toisistaan ja Hallinnonalan käytettävissä olevat määrärahat 31087: työmatkan keskipituus onkin viime vuosina sel- olivat v. 1998 yhteensä bruttona 10 489 milj. mk, 31088: västi kasvanut. Oheisissa kuvioissa on kuvattu jossa on mukana nettobudjetoituja tuloja vastaa- 31089: kotimaan tavara- ja henkilöliikenteen sekä brut- via määrärahoja 1 669 milj. mk. Siirtyvien mää- 31090: tokansantuotteen muutosta vuodesta 1985 lähti- rärahojen saldo aleni 1 067 milj. markasta 796 31091: en. milj. markkaan. Määrärahojen nettokäyttö oli 31092: Kasvava liikenne yhä tiukentuvien ympäristö- 7 980 milj. mk. 31093: vaatimusten ja liikenneturvallisuustavoitteiden Hallinnonalan määrärahoista suurin osa eli yli 31094: kanssa asettaa kasvavia vaatimuksia liikenneverk- 8 mrd. mk käytettiin Tielaitoksen, Ratahallinto- 31095: kojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Väestön ikään- keskuksen sekä Merenkulkulaitoksen ylläpitä- 31096: tyminen taas edellyttää liikennepalveluilta tasok- mään liikenteen infrastruktuuriin. Liikennepalve- 31097: kuutta ja joustavuutta. luihin eli käytännössä joukkoliikenteen palvelui- 31098: 82 31099: 31100: denjärjestämiseen käytettiin noin 470 milj. mk. hallintovirastot samoin 300 milj. markkaa. Vies- 31101: Merenkulun edistämiseen käytettiin 170 milj. mk. tinnän rahoitus kohdistui sanomalehdistön tuke- 31102: Hallinnonalan tutkimuslaitokset käyttivät yhteensä miseen. 31103: noin 300 milj. mk ja viranomaistehtäviä hoitavat 31104: 31105: 31106: 31107: 62. Liikenneministeriön hallinnonalan määrärahat 31108: TP 1997 TA 1998 TP 1998 31109: Miljoonaa markkaa 31110: Liikenneministeriö ......................................................................... 61,4 62,9 62,9 31111: Tielaitos ...................................................................................... 4 296,4 4 248,1 4 249,1 31112: Merenkulkulaitos ........................................................................... 922,5 487,1 487,0 31113: Merentutkimuslaitos ..................................................................... . 36,9 43,5 42,9 31114: Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen ................................. . 158,6 167,4 168,5 31115: Ajoneuvohallintokeskus .................................................................. 0,7 31116: limatieteen laitos ........................................................................... 133,0 136,3 136,3 31117: Viestinnän korvaukset ja avustukset ................................................ . 80,0 80,0 80,0 31118: Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen ........... . 496,6 521,0 521,0 31119: Radanpito ................................................................................... 1 931,8 1 800,5 1 797,3 31120: limaliikenteen korvaukset ja valtionavut ............................................ . 11,0 35,2 35,2 31121: Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot ................................... . 124,7 142,4 142,4 31122: Yhteensä .•..•..•.....•...................................•..•..•.......................•.... 8 253,5 7 724,5 7 722,7 31123: 31124: 31125: 31126: 31127: 63. Liikenneministeriön hallinnonalan tuotto- ja kululaskelma 1998 31128: Hallin- Väylälai- Tielaitos Ratahal- Meren- llmatie- Meren- Telehal· Ajoneu- Liiken- 31129: Miljoonaa markkaa nonala tokset yh- lintokes· kulku- teen lai- tutki- lintokes- vohallin- nemi- 31130: yhteensä teensä kus laitos tos muslaitos kus tokeskus nisteriö 31131: Toiminnan tuotot 8102,8 1 308,1 194,6 443,4 670,2 71,2 10,4 120,0 179,0 6 414,0 31132: Toiminnan kulut -8 702,1 -7 996,0 -4 903,2 -2 112,2 -980,6 -224,4 -46,6 -116,9 -171,7 -146,6 31133: Aineet, tarvikkeet ja 31134: tavarat ................ -787,7 -769,5 ·669,7 -0,8 -99,0 -9,6 -2,0 -2,2 -2,2 -2,2 31135: Henkilöstökulut ..... -2042,4 -1 780,9 -1 263,3 -23,8 -493,8 ·118,7 -20,6 -48,9 -32,5 ·40,7 31136: Vuokrat ............... -124,9 -94,8 ·68,2 -3,1 -23,5 -11,6 -2,6 -6,6 -3,7 ·5,6 31137: Palvelujen ostot .... -3 727,3 -3428,5 -2 313,9 -912,8 -201,9 ·30,6 -11,7 -38,6 -128,9 ·88,9 31138: Muut kulut ............ -240,4 -182,3 -145,7 -7,2 -29,4 ·31,8 -2,7 -15,6 ·3,0 -5,0 31139: Valmistus omaan 31140: käyttöön (·) .......... 2 214,5 2 214,5 2129,2 0,3 85,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 31141: Poistot ................ -3 991,1 -3 955,5 -2 571,5 ·1 164,9 ·219,1 ·21 ,4 -7,0 -5,0 ·1,3 -1,0 31142: Sisäiset kulut ........ -3l o,o 0,0 0,0 0,0 -0,6 0,0 o,o 0,0 ·3,1 31143: Jäämäl .•..•..•..•... -599,4 -6 687,9 -4 708,6 -1 668,8 -310,4 -153,2 -36,2 3,1 7,3 6 267,5 31144: Rahoitustuotot ja 31145: -kulut .•..•.....•..•... 1 344,9 -47,8 -17,7 -0,1 -30,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1 392,7 31146: Satunnaiset tuo- 31147: tot ja kulut .•..•..... -9,0 -9,0 1,3 -9,0 -1,4 o,o o,o o,o o,o o,o 31148: Jäämäll ............. 736,5 -6 744,7 -4 724,9 -1 677,9 -341,9 -153,2 -36,2 3,2 7,3 7 660,1 31149: Siirtotalouden 31150: tuotot ja kulut ...... -481,8 -81,0 62,8 0,0 -143,8 4,7 -0,1 0,0 0,0 -405,4 31151: Tuotot ................. 103,2 96,8 96,8 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 0,0 31152: Kulut .................. -584,9 -177,8 -34,0 0,0 ·143,8 ·1,7 -0,1 o,o 0,0 -405,4 31153: Jäämä 111 ............ 254,7 -6 825,7 -4 662,2 -1 677,9 -485,6 -148,5 -36,3 3,2 7,3 7 254,7 31154: 83 31155: 31156: Hallinnonalan tuotto-kulu-laskelma ja tase Euroopan unioni teki päätöksen uudesta mat- 31157: kaviestintekniikasta. Suomi on tukenut kolman- 31158: Hallinnonalan konsernin tuotot olivat yhteen- nen sukupolven matkaviestinjärjestelmän (UMTS) 31159: sä 11,9 mrd. mk. Toiminnan tuotot olivat yhteen- nopeaa käyttöönottoa. UMTS-järjestelmän kaut- 31160: sä 8, 1 mrd. mk, joista ministeriön osuus oli suu- ta voidaan käyttää multimedia- ja Internet-palve- 31161: rin eli 6,4 mrd. mk Soneran osakkeiden myynnin luita sekä vastaanottaa liikkuvaa kuvaa. Päätök- 31162: johdosta. Merenkululaitoksen tulot olivat 670 sen mukaan toimilupajärjestelmät luodaan vuo- 31163: milj. mk, Ratahallintokeskuksen tulot 443 milj. teen 2000 mennessä ja palveluiden tarjoaminen 31164: mk sekä Tielaitoksen tulot 194 milj. mk. Ilmatie- aloitetaan viimeistään v. 2002. Suomi julisti ker- 31165: teenlaitokselle kertyi maksullisen palvelutoimin- tomusvuoden lopulla uuden sukupolven matka- 31166: nan tuloja 71 milj. mk ja Telehallintokeskukselle viestintekniikan mukaiset toimiluvat hakuun en- 31167: 120 milj. mk. Ajoneuvohallintokeskukselle ker- simmäisenä maana maailmassa. Päätökset toimi- 31168: tyi varsinaisen maksullisen palvelutoiminnan 170 lupien myöntämisestä tehtiin vuoden 1999 maa- 31169: milj. markan lisäksi ajoneuvoverotuloja 2,2 mrd. liskuussa. Neljä teleyritystä sai luvan rakentaa kol- 31170: mk. Lisäksi kertyi ministeriölle rahoitustuottoja mannen sukupolven matkaviestinverkon Suo- 31171: 1,3 mrd. mk osingoista. meen. 31172: Hallinnonalan kulut olivat yhteensä 8, 7 mrd. Televiestinnän tietosuojasta ja -turvasta on 31173: mk, josta väylälaitosten osuus oli noin 8 mrd. mk. Suomessa perinteisesti huolehdittu hyvin. Kesäl- 31174: Kululajeittain merkittävin olivat poistot käyttö- lä 1998 eduskunnalle annetulla esityksellä laiksi 31175: omaisuudesta eli 4 mrd. mk. Juoksevista vuotui- yksityisyyden suojasta televiestinnässäja teletoi- 31176: sista toimintakuluista palvelujen ostot olivat 3,7 minnan tietotorvasta parannetaan telepalveluiden 31177: mrd. mk (43 %) ja henkilöstökulut 2 mrd. mk käyttäjien yksityisyyden suojaa ja teletoiminnan 31178: (23 %). Yksittäisten laitosten kulurakenteet poik- tietoturvaa. 31179: keavat toisistaan. Esimerkiksi henkilöstökulujen 31180: osuus Ratahallintokeskuksessa on vain prosentin Sähköisen joukkoviestinnän lainsäädäntö uudis- 31181: luokkaa, koska suurin osa töistä tilataan. Sen si- tettiin ajan haasteita vastaavaksi 31182: jaan Merenkululaitoksessa ja tutkimuslaitoksissa 31183: henkilöstökulujen osuus on puolet ja liikennemi- 31184: nisteriössä sekä Tielaitoksessa kolmasosa. Televisio- ja radiotoimintaa koskeva lainsää- 31185: Siirtomenot olivat 584 milj. mk ja ne muodos- däntö uudistui merkittävästi vuoden 1999 alusta. 31186: tuivatjoukkoliikenteen, merenkulun sekä lehdis- Kertomusvuonna valmisteltiin ja hyväksyttiin lait 31187: tön tuista. televisio- ja radiotoiminnasta sekä valtion televi- 31188: sio- ja radiorahastosta. Yleisradio Oy:n toimintaa 31189: Thlokset tulosalueittain rahoitetaan edelleen käyttäjiltä perittävillä mak- 31190: suilla sekä kaupallisten viestintäyritysten maksa- 31191: Viestintä milla toimilupamaksuilla. Radioaalloilla tapahtu- 31192: vaan televisio- ja radiotoimintaan tarvitaanjatkos- 31193: Liikenneministeriön tavoitteena on vaikuttaa sakin toimilupa sananvapauden turvaamiseksi ja 31194: erityisesti tietoliikenteen ja televerkkojen kehityk- taajuuksien rajallisuuden vuoksi. Kaapelilähetys- 31195: seen, sähköiseen joukkoviestintään sekä liikenteen ja satelliittitoimintaan riittää ilmoitus. Uudessa 31196: telematikkaan yhteistyössä EU:n kanssa. Tieto- lainsäädännössä on otettu huomioon digitaalisen 31197: verkkojen teknillisen ja toiminnallisen tason avoi- lähetystekniikan edellyttämät muutokset. Liiken- 31198: muuden, kansainvälisen yhteen toimivuuden ja neministeriö julisti kertomusvuoden lopulla haet- 31199: korkean palvelutason varmistaminen ovat keskei- taviksi niin analogisen kuin digitaalisenkin tele- 31200: siä tavoitteita. visio- ja radiotoiminnan toimiluvat. Analogiset 31201: toimiluparatkaisut tehtiin alkuvuodesta 1999. 31202: Kolmannen sukupolven matkaviestinluvat myön- Hallituksen viestintäpoliittinen ministeriryhmä 31203: nettiin käsitteli vuoden 1999 keväällä periaatteita, joilla 31204: digitaalisen televisiotoiminnan lupia voidaan 31205: Telealalla kilpailu avautui Euroopan yhteisöissä myöntää. 31206: pääosin vuoden 1998 alusta. Suomessa kilpailu Liikenneministeriön asettama työryhmä selvitti 31207: on avattu jo aiemmin. Kertomusvuonna vapautet- kertomusvuonna tarpeita muuttaa postitoiminta- 31208: tiin vähäisiä matkaviestinnän muotoja toimiluvas- lakia. Uudistustarpeet liittyvät sekä Suomen Pos- 31209: ta. Kansainvälisen televiestinnän välittäminen ti Oy:n aseman että postipalvelujen tarjonnan 31210: Suomeen vapautettiin pääosin ilmoitusvelvollisuu- muutoksiin. Postitoiminta-asetusta ja Suomen 31211: desta. Posti Oy:n toimilupaa muutettiin vuoden 1999 31212: 84 31213: 31214: 31215: alussa, jotta ne täyttäisivät vuoden 1998 helmi- teistä valtaosa on alemmalla tieverkolla ja määrä 31216: kuussa voimaantulleen postidirektiivin vaatimuk- lisääntyi kertomusvuonnakin nimenomaan alem- 31217: set. malla tieverkolla. Vähäliikenteisten liikenneverk- 31218: kojen päivittäinen liikennekelpoisuus on kyetty 31219: Liikenteen infrastruktuuri pääosin turvaamaan. Kuitenkin keväällä yleisillä 31220: teilläjouduttiin asettamaan kelirikon vuoksi pai- 31221: Liikenneverkoston palvelutason osalta tavoit- norajoituksia noin 4 300 kilometrillä alempiasteis- 31222: teena on ylläpitää ja kehittää liikenneverkostoa ta tieverkkoa. 31223: koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti elin- Liikenneverkon suuret tieinvestointihankkeet 31224: keinoelämän kilpailukykyä edistäen erityisesti keskittyivät päätieverkolle. Jälkirahoitushankkee- 31225: pääliikenneverkolla. Rautateiden kuntoa pyritään na toteutettavasta Järvenpää-Lahti-moottoritie- 31226: osin parantamaan. Vähäliikenteisten liikenneverk- hankkeesta avattiin liikenteelle ensimmäinen 31227: kojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan sekä osuus, Järvenpää-Mäntsälä, kymmenen kuukaut- 31228: niiden kunto pyritään säilyttämään. ta ennen suunniteltua ajankohtaa. Kertomusvuon- 31229: Vuoden 1997 lopulla liikenneministeriö hyväk- na liikenteelle avattu moottoriliikennetieosuus 31230: syi liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnit- Koskenkylästä Loviisaan saa jatkoa, kun lisäta- 31231: telun pohjaksi "Liikenteen toimintalinjat vuoteen lousarviossa päätettiin Porvoon ja Koskenkylän 31232: 2020". Näiden toimintalinjojen toteuttamiseksi välisen moottoriliikennetien täydentämisestä 31233: kertomusvuoden keväällä valmistui raportti "Suo- moottoritieksi. Hanke toteutetaan kokonaisra- 31234: men liikennejärjestelmä 2020". Pitkän aikavälin hoitusurakkana. Näin tie voidaan rakentaa tehok- 31235: tavoitteiden pohjalta laadittiin muun muassa väy- kaimmassa mahdollisessa aikataulussa ja kustan- 31236: länpidon tavoitteet lähivuosille ja keskustelun nuksia arvioidaan säästyvän noin 10-15 %tavan- 31237: avaus henkilöliikenteen tavoitteista. omaiseen menettelyyn verrattuna. 31238: Liikenneinfrastruktuurin kunnossapitoa, kehit- Rataverkolla perusparannuspainotteiset inves- 31239: tämistä ja rahoitusta selvitettiin ministeriryhmäs- toinnit näkyivät jo toisena vuonna peräkkäin ra- 31240: sä, joka laati vuodet 2000-2003 kattavan ohjel- dan kunnon kohentumisena. Rataverkolla oli no- 31241: man tie-, rata- ja vesiliikenteen infrastruktuuris- peusrajoituksia vuoden alussa 790 raidekilomet- 31242: ta. Työryhmä arvioi, että lisärahoituksella voitai- rillä ja vuoden lopussa 619 raidekilometrillä. 31243: siin pysäyttää uhkaava tie- ja rataverkon heikke- Kertomusvuonnajatkettiin pääratojen perusparan- 31244: neminen. nusta. 31245: Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Kertomusvuoden kesällä otettiin käyttöön uusi 31246: kasvoi edellisen vuoden 6 077 kilometristä ker- monitoimimurtaja. 31247: tomusvuoden 6 318 kilometriin. Huonokuntoisista 31248: 31249: 64. Valtion väylämenot 31250: Miljoonaa markkaa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 31251: Tien pito, kehittäminen ................. 1 751 2 031 1 919 1 578 1 589 1 270 1 030 995 1 172 31252: Perustienpito ............................. 3 643 3 700 3 739 3 699 3 858 3 538 3240 3 321 3 242 31253: Radan pito, kehittäminen .............. 307 369 574 610 718 360 343 264 416 31254: Perusradanpito .......................... 908 941 1 000 882 1 238 1 820 1 725 2 090 2 101 31255: Merenkulkulaitoksen toimintamenot 620 664 778 707 802 833 883 1 075 1 002 31256: Vesiväylien kehittäminen .............. 59 67 126 144 87 78 92 72 90 31257: 31258: 31259: Väylälaitokset saavuttivat liikenneministeriön 200 milj. mk poistoja pienemmiksi. Rataverkolla 31260: asettamat toiminnan taloudellisuustavoitteet Tie- käyttöomaisuusinvestoinnit olivat noin 370 milj. 31261: verkolla käyttöomaisuusinvestoinnit jäivät reilut mk poistoja suuremmat. 31262: 31263: 31264: 65. Väyläomaisuus ja investoinnit 31265: Miljoonaa markkaa Tielaitos Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Väyläomaisuus yhteensä 31266: Taseen loppusumma 1.1.1998 ........ . 92 345 14 513 3 600 110 458 31267: Investoinnit 1.1.-31.12.1998 ........... . 2 366 1 531 220 4117 31268: Poistot 1.1.-31.12.1998 ................. . 2 574 1 165 219 3 958 31269: Taseen loppusumma 31.12.1998 ..... . 92137 14 879 3 612 110 620 31270: 85 31271: 31272: Liikennepalvelut hinnoista liikenteenharjoittajien kanssa. Edelly- 31273: tyksenä on, että valtio tai kunnat rahoittavat lip- 31274: Tavaraliikenne pujen hinnanalennuksia. Uuden lain mukaan kun- 31275: nat ja liikenteenharjoittajat saavat sopia seutulip- 31276: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmis- pusopimuksissa hintataulukoista ja yritysten an- 31277: tamiseksi liikenneministeriön tavoitteena on, että tamista alennusprosenteista. 31278: kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisel- Liikenneministeriön asettama työryhmä selvitti 31279: lä liikenteellä. Tätä toteutetaan tehokkaalla logis- kilpailun avaamista rautatieliikenteessä. Ehdotuk- 31280: tiikallaja edistämällä yhdyskuntarakenteen tiivis- sen mukaan rautateiden tavaraliikenne sekä hen- 31281: tymistä tukevaa maankäyttöä. kilöliikenteessä lähiliikenne voitaisiin avata kil- 31282: Kertomusvuonna Suomen kauppalaivaston kan- pailulle. Kaukoliikenne jätettäisiin edelleen VR 31283: sainvälisen kilpailukyvyn turvaavat toimet olivat Osakeyhtiön hoidettavaksi. Rautatiekuljetusten 31284: vahvasti esillä. Suomalaisen laivaston kilpailuky- hinnat voivat laskea ja palvelujen laatu parantua. 31285: ky on heikkenemässä, kun kilpailevissa merenkul- Kilpailuun on siirryttävä harkitusti, koska liiken- 31286: kumaissa on otettu käyttöön erilaisia kilpailuky- teen yhteensovittamisesta ja turvallisuudesta on 31287: kyä vahvistaviatuki-ja veropoliittisia keinoja. huolehdittava hyvin. Lakiehdotus kilpailun avaa- 31288: Liikenteen alalla merkittävimpiä ED-ratkaisu- misesta valmistui keväällä 1999. 31289: ja oli eurovinjettidirektiivistä saatu yhteinen kan- Yhdessä Ruotsin kanssa on selvitetty Meren- 31290: ta ministerineuvostossa. Eurovinjettidirektiivissä kurkun liikenteen jatkamisen mahdollisuuksia 31291: määritellään ajoneuvoverotuksen vähimmäistaso verovapaan myynnin päätyttyä. Käytyjen keckus- 31292: ja moottoritien käyttömaksujen enimmäismäärä telujen pohjalta on tarkoitus käynnistää tarjous- 31293: yli 12 tonnin ajoneuvoille. Suomi ei ole ottanut kilpailu julkisen hankinnan palveluvelvoitteen 31294: käyttöön vinjettijärjestelmää. Euroopan yhteisö- muodossa. 31295: jen maantiekuljetusmarkkinat vapautuivat täysin, 31296: kun lupa- ja kiintiöjärjestelmä päättyi ns. kabo- Liikenneturvallisuus ja ympäristöhaittojen vä- 31297: taasiliikenteessä 1.7.1998lukien. Euroopan uni- hentäminen 31298: oninjäsenmaidenjaETA-maiden kuljetusyrityk- 31299: set voivat hoitaa toisen maan sisäisiä maantiekul- Liikenneturvallisuus 31300: jetuksia. 31301: Työ Suomen ja Venäjän välisen liikenteen su- Tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta 31302: juvoittamiseksi on jatkunut. Ongelmana ovat edel- parantavia toimenpiteitä kaikissa liikennemuo- 31303: leen kuorma-autoilta perittävät ylimääräiset mak- doissa. Tavoitteena on vähentää liikennekuolemi- 31304: sut ja raskaiden ajoneuvojen ylipaino- ja ylimit- en määrä puoleen vuoden 1989 tasosta (734 kuol- 31305: taluvat lutta) vuoteen 2000 mennessä ja alle 250:n vuo- 31306: teen 2005 mennessä (ks. luku 3.4.). 31307: Tieliikenteen turvallisuuden edistämiseksi jat- 31308: Henkilöliikenne kettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- 31309: sia toimenpiteitä. Tieliikenteessä kuolleiden määrä 31310: Liikenneministeriön tavoitteena on turvata on alentunut vuodesta 1989 lähtien lukuun otta- 31311: joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toiminta- matta vuotta 1997. Kertomusvuonna tieliikenteen 31312: edellytykset mm. kehittämällä joukkoliikenteen turvallisuuskehitys oli edellisvuotuista suotuisam- 31313: houkuttelevuuttaja ottamalla käyttöön uusia toi- paa. Tieliikenteessä kuolleiden määrä väheni noin 31314: mintamalleja. 10 %. Tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mu- 31315: Joukkoliikenteen palvelutaso ja palveluiden kaan 396 henkilöä. Tieliikenteessä loukkaantui 31316: alueellinen kattavuus on onnistuttu säilyttämään ennakkotietojen mukaan 9 055 henkilöä. 31317: liikenteen hoitoa tehostamalla. Liikenneministe- Kuljettajantutkintojen vastaanotto organisoitiin 31318: riö jatkoi kertomusvuonna joukkoliikenteen edis- uudelleen. Ajoneuvohallintokeskus vastaa tutkin- 31319: tämistoimia. Joukkoliikenteen älykorttien yhteis- noista viranomaisenaja tekee tutkintojen vastaan- 31320: käyttöä selvitettiin. otosta alueellisia sopimuksia palveluntuottajien 31321: Syksyllä 1998 julkaistussa tutkimuksessa lii- kanssa. Samalla määriteltiin uudelleen tutkinnon 31322: kenneministeriö selvitti suomalaisten liikenne- vastaanottohenkilöstöitä vaadittava asiantunte- 31323: asenteita. Kansalaisten myönteiset asenteetjouk- mus. 31324: koliikennettä kohtaan 1uovat hyvät edellytykset ke- Junaonnettomuudet käynnistivät vilkkaan kes- 31325: hittämistoimille. Kertomusvuonna voimaan tullut kustelun junaturvallisuudesta. Maaliskuussa 1998 31326: henkilöliikennelain muutos mahdollistaa, että kun- tapahtui Jyväskylän ratapihalla kymmenen kuo- 31327: nat ja kuntayhtymät voivat sopia seutulippujen lonuhria vaatinut onnettomuus, jonka syynä oli 31328: 86 31329: 31330: ylinopeus. Onnettomuus vauhditti osaltaan auto- tökokouksen vaatimukset. Ajoneuvojen pakokaa- 31331: maattisen kulunvalvonnan toteutusta. supäästöjä koskevien direktiivien valmistelussa 31332: Meriliikenteessä turvallisuus oli tavoitteen tuodaan esille pohjoisten olojen vaatimukset. 31333: mukaista. Merenkulun turvallisuuden alalla jatket- Liikenteen päästöjen osuus Suomen hiilidiok- 31334: tiin säädösten kehittämistyötä ja tutkimustyötä sidipäästöistä on noin viidesosa. Muista Euroo- 31335: meriturvallisuuden kehittämistä koskevan valtio- pan maista poiketen liikenteen aiheuttamat pääs- 31336: neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Konttien töt ja suhteellinen osuus kokonaispäästöistä ovat 31337: turvallisuuden varmistamista koskeva konttilaki Suomessa viime vuosina laskeneet. Liikenteen 31338: ja -asetus valmisteltiin ja se tuli voimaan 1.1.1999 pakokaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun tiuken- 31339: lukien. tuneiden päästämääräysten ja vähäpäästöisempien 31340: llmailussa saavutettiin ehdoton turvallisuusta- polttoaineiden ansiosta. 31341: voite. Kansainvälisen arvioinnin mukaan llmai- Kertomusvuonna selvitettiin mahdollisuuksia ja 31342: lulaitoksen lennonvarmistustoiminta täyttää kan- tarvittavia toimenpiteitä Suomen hiilidioksidi- 31343: sainväliset laatuvaatimukset ja tarjotut palvelut päästöjen vähentämiseksi kansainvälisten sopi- 31344: ovat tasokkaita. Kertomusvuonna valmistui myös musten mukaisesti. Alkuvuonna laadittiin liiken- 31345: selvitys llmailulaitoksen viranomaistehtävienjär- teen päästöskenaariot ja arvioitiin mahdollisia 31346: jestämisestä. Selvityksen mukaan lentoturvalli- toimenpiteitä. Vuoden lopulla asetettu jatkotyö- 31347: suushallintoa hoitavan yksikön itsenäistä asemaa ryhmä laatii konkreettisen ehdotuksen siitä, mi- 31348: on korostettava. ten liikenteen alalla voitaisiin toteuttaa Kioton il- 31349: mastopöytäkirjan tavoitteita. Työryhmä laatii eh- 31350: Ympäristöhaittojen vähentäminen dotuksensa nykyisen kehityksen ja nollalinjamal- 31351: lin mukaisesti. Tällöin tieliikenteen hiilidioksidi- 31352: Tavoitteena on, että liikennejärjestelmän suun- päästöt kasvaisivat vuoteen 2010 mennessä kor- 31353: nittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kes- keintaan kolme prosenttia verrattuna vuoteen 31354: tävän kehityksen periaate. Ajoneuvojen hiilidiok- 1990. 31355: sidi- ja muiden päästöjen vähentämistä tuetaan Kertomusvuonna valmistui laskentajäijestelmä, 31356: EU:n toimin ja ottaen huomioonKioton ympäris- jolla kaikkien liikennemuotojen päästöt ja ener- 31357: 31358: Kuvio 15. 31359: 31360: 31361: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS 31362: 1990=100 31363: 31364: 31365: 31366: 31367: 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998* 31368: ---Häkä - - - Hiilivedyt Typenoksidi 31369: 31370: --<>-- Hiukkaset --o- Hiilidioksidi • Rikkidioksidi 31371: 87 31372: 31373: 31374: giankulutus voidaan laskea yhtäläisin periaattein. mk. Osakemyyntiä edeltävänä toimenpiteenä sil- 31375: Liikennemuodoista eniten päästöjä aiheuttaa tie- loisen PT-konsernin pääomitusta kotjattiin, jolloin 31376: liikenne. Sen päästömäärät ovat suurimmat kai- valtio-omistaja sai yli 1 mrd. markan osingon. 31377: kissa yhdisteissä rikkidioksidia lukuun ottamatta. Toimenpiteen tuloksena Iistautuvan Soneran oma- 31378: varaisuus asetettiin pääomamarkkinoille parem- 31379: Liikenneministeriö omistajana min soveltuvaksi. Valtion tulot olivat siis yhteen- 31380: sä noin 8 mrd. mk. 31381: Liikenneministeriö liiketoiminnan omistajana Liikenneministeriön hallinnonalan yhtiöiden ja 31382: vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa liikelaitosten liikevaihto kohosi v. 1998 uuteen 31383: kautta edullisten ja laadultaan korkeatasoisten lii- ennätykseen, noin 34 mrd. markkaan. Vuonna 31384: kenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elin- 1997 yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 30 mrd. 31385: keinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä mk. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 31386: yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toimin- 12,4%. 31387: nasta. Liiketoiminnan yhteenlaskettu nettotulos vuo- 31388: Valtion omistama PT-konserni jaettiin posti- delta 1998 oli sekin ennätykselliset noin 2,8 mrd. 31389: konserniinja telekonserniin. Uudet yhtiöt aloitti- mk. Vuonna 1997 yhteenlaskettu nettotulos oli 31390: vat liiketoimintansa 1.7.1998. Valtio laajensi ai- noin 2,6 mrd. mk. Hallinnonalan yhtiöiden yhteen- 31391: emmin kokonaan omistamansa Soneran omistus- laskettu nettotulos kasvoi edelliseen vuoteen ver- 31392: pohjaa. Teleyritys pysyy parhaiten alan kansain- rattuna noin 7 %. Liikelaitosten ja yhtiöiden tuot- 31393: välisen kehityksen tahdissa, kun myös sen omis- to sijoitetulle pääomalle oli asetettujen tavoittei- 31394: tuspohja tukee uudistuvaa toimintatapaa. den mukainen. Vuoden 1997 tuloksestaan yhtiöt 31395: Syksyllä 1998 valtio myi runsaat 22% Sone- ja liikelaitokset maksoivat osinkoja ja voiton tu- 31396: ra-yhtymä Oyj :n osakkeista. Soneran osakemyynti loutuksia valtiolle yhteensä lähes 1,4 mrd. mk (ml. 31397: oli suurin valtion tähän saakka toteuttamista val- PT-konsernin osingot 1,1 mrd. mk, ks. edellä) ja vuo- 31398: tionyhtiöiden osakemyynneistä. Myös yleisö- den 1998 tuloksesta 618,5 milj. mk. Liikennemi- 31399: myynti oli ennätyksellisen suuri. Soneran osak- nisteriön hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten 31400: keiden kysyntä ylitti kaikki odotukset. Osakkei- rahoitusrakenne on terveellä pohjalla ja niiden ta- 31401: den myynnistä kertyi valtiolle tuloja noin 7 mrd. seet ovat erittäin vahvoja. 31402: 31403: 31404: 66. Yhteenveto liikenneministeriön hallinnonalan liikelaitoksista ja yhtiöistä 31405: Vaiti- Myyn Tase 31.12.1998 Liike- Käyttö- Tilikauden tulos Sijoitetun- Voiton tulou- 31406: on tivalt. Loppu- Omavarai- vaihto kate 1998 1997 pääoman- tus/osingot 31407: omis- ala- summa suusaste 1998 1998 tuotto 1998 valtiolle 1998 31408: tus raja 31409: % Milj.mk % Milj.mk % Milj. mk Milj. mk % Milj.mk 31410: Pörssinoteera- 31411: tut osakeyhtiöt 31412: Sonera-konserni 77,8 50,01•> 16 730 51,5 9 648 36,2 1 494 1 306 19,1 281 31413: Finnair konserni 31414: 1.4.98-31.3.99 .. . 59,8 50,01 a) 7 396 47,6 8 883 11,0 343 510 111 31415: Muut osakeyhtiöt 31416: VR-konserni ...... 100,0 8 687 78,5 6 753 14,7 385,8 418,5 8,7 130 31417: VR Osakeyhtiö .. . 3 505 56,3 3 535 15,9 64,8 56 12,9 31418: VR Rata Oy ..... . 1 185 41 1 897 6,7 38,8 0,4 15,3 31419: Suomen Auto- 31420: katsastus Oy ..... 100,0 227 73,9 303,2 16,3 17,8 12,1 16,4 6 31421: Suomen Posti 31422: Konserni ........... 100,0 4 415 65,6 5 957 10,8 250 382 11,6 63 31423: Yleisradio Oy ..... 100,0 2 882 57 1 990 11,5 1 2,9 -1,9 31424: Liikelaitokset 31425: Raskone ........... 100,0 90 64 101 7,5 2,5 1,6 4,2 0 31426: llmailulaitos ....... 100,0 3 515 80,8 1 082 31,5 95,6 73,2 3,2 28,5 31427: 31428: •> Valtion omistuksen enemmistöosuus säilyttäen. 31429: 88 31430: 31431: Hallinnon kehittäminen 31432: 31433: Tavoitteena on kehittää hallintoaja hallinnon- Tielaitos jakautui 1.1.1998 sisäisesti viran- 31434: alan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä muuttu- omais- ja tilaajaorganisaationa toimivaan tiehal- 31435: vien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden lintoon sekä tienpidon tuotteita ja palveluja toi- 31436: muutosten edellyttämällä tavalla. mittavaan tuotantoon. Tiehallinto vastaa viran- 31437: Valtion liikelaitoksena toiminut raskaskonekor- omaistehtävistäja toimii tienpidon tilaajaorgani- 31438: jaamo Raskone muutettiin 1.1.1999 lukien osa- saationa. Tuotanto kehittää toimintaansa kilpai- 31439: keyhtiöksi. Raskone Oy on raskaisiin ajoneuvoi- lukykyisenä tuottajana muiden urakoitsijoiden 31440: hioja työkoneisiin sekä erikoiskalustoon erikois- joukossa. Tiehallinto on valmistautunut mahdol- 31441: tunut korjaamo. Valtio omistaa osakeyhtiön sata- liseen tuotannon liikelaitostamiseen muun muas- 31442: prosenttisesti. Yhtiöittämisellä ja myöhemmin sa kilpailuttamalla eräitä hoitourakoita kolmivuo- 31443: mahdollisilla toimialajärjestelyillä voidaan saa- tisina alueurakoina. 31444: vuttaa edelleen huomattavia säästöjä ja parantaa Merenkulkulaitoksen toiminta on ollut kerto- 31445: koko toimialan kehitysedellytyksiä. musvuoden alusta lukien kokonaan nettobudjetoi- 31446: Yleisradio Oy:njakelutekniikka erotettiin Di- tua. Alusturvallisuuden viranomaistehtävät eriy- 31447: gita Oy:ksi, johon tulee myös yksityistä omistus- tettiin omaksi yksikökseen vuoden 1998 alusta. 31448: ta. 31449: 89 31450: 31451: 31452: 3.10. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 31453: HALLINNONALA 31454: 31455: 31456: 31457: Ympäristön kuvaus 67. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 31458: alan tulosalueet ja määrärahat 31459: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Tulosalue TP 1997 T A:t 1998 TP 1998 31460: talousarvioiden mukaiset menot v. 1998 olivat Miljoonaa markkaa 31461: 5,745 mrd. mk ja henkilötyövuodet 5 250, josta 31462: Teknologiapolitiikka ........ 2 202,4 2 412,6 2 283,1 31463: ministeriössä 350. 387,7 356,6 347,5 31464: Yrittäjyys- ja pk-politiikka 31465: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa 31466: Kuluttaja- ja kilpailupoli- 31467: v. 1998 ovat ohjanneet valtioneuvoston kehyspää- 79,1 82,8 82,8 31468: tiikka ........................... 31469: tös, elinkeinopoliittinen selonteko, valtioneuvos- 31470: Kansainvälistyminen ja 31471: ton pk-poliittinen periaatepäätös ja pk-yrityspo- 403,3 447,2 428,5 31472: markkinointi .................. 31473: liittinen ohjelma, valtioneuvoston päätökset val- 96,2 89,1 68,1 31474: Energiapolitiikka ............ 31475: tion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen koh- 547,4 361,3 350,7 31476: Erityisrahoitus ............... 31477: dentamisesta sekä tiede- ja teknologianeuvoston 370,1 1 512,1 1 012,0 31478: Rakennepolitiikka ........... 31479: valmistelema käyttösuunnitelma t&k -toiminnan Ii- 479,8 483,8 463,7 31480: Hallinto ........................ 31481: säpanostuksesta, päätös työvoima- ja elinkeino- 31482: Yhteensä .................... 4 566,0 5 745,3 5 036,4 31483: keskusten perustamisesta, valtioneuvoston periaa- 31484: tepäätös energiapolitiikasta ja energiasäästön to- 31485: teutumisesta, energiapoliittinen selonteko sekä 31486: laki yritystuen yleisistä edellytyksistä. Lisäksi myös palvelut ja ympäristö olivat hal- 31487: Hallitusohjelman kaksi keskeistä tavoitetta, linnonalan tulosalueita, mutta niiden horisontaa- 31488: työllisyyden parantaminen ja valtion menojen vä- lisesta luonteesta johtuen kyseisille alueille ei 31489: hentäminen korostavat yritysten yleisten toimin- osoitettu erillisiä määrärahoja. Palvelut on tässä 31490: taedellytysten luomisen merkitystä. Elinkeinopo- käsitelty yrittäjyyden ja pk-politiikan yhteydes- 31491: litiikan tulee keskittyä toimenpiteisiin, jotka edis- sä. 31492: tävät markkinoiden tehokasta toimintaaja yritys- 31493: ten välistä kilpailua, poistavat kilpailua vääristä- Tulokset tulosalueittain 31494: viä tekijöitä ja kilpailun esteitä ottaen huomioon 31495: myös kuluttajanäkökohdat Yleisten elinkeinopo- Vuoden 1998 talousarvion pääluokkaperuste- 31496: liittisten toimenpiteiden lisäksi viime vuosina on luissa hallinnonalalle on asetettu seuraavat ylei- 31497: tarvittu myös poikkeuksellisia olosuhteita koske- set tulostavoitteet Elinkeinoelämän reaalisen kil- 31498: via sektorikohtaisia tukiohjelmia mm. elintarvi- pailukyvyn parantaminen ja sitä kautta kestävän 31499: keteollisuudessa ja telakkateollisuudessa. työllisyyden lisääminen, myötävaikuttaminen suo- 31500: Kertomusvuonna suomalaiset yritykset valta- misaan talous- ja työllisyyskehitykseen, teollisuu- 31501: sivat kansainvälisiä markkinoita entistä menestyk- den ja palvelusektorin toimeliaisuuden lisääminen, 31502: sekkäämmin johtuen muun muassa Euroopan yritysten yleisten toimintaedellytysten parantami- 31503: unionin sisämarkkinoidenja globaalien verkosto- nen ja erityisesti pk-yritysten kansainvälistyminen, 31504: jen kehittymisestä. Tulevaisuudennäkymiä vahvis- teknologisen tutkimus- ja kehitystyön, laatutoi- 31505: ti myös päätös Suomen liittymisestä Euroopan minnan ja teknisen turvallisuuden edistäminen, 31506: talous- ja rahaliittoon heti sen käynnistyessä vuo- markkinoiden toimivuuden edistäminen ottaen 31507: den 1999 alusta. huomioon kuluttajanäkökohdat, energian säästön 31508: ja uusiutuvan energian käytön sekä energiajärjes- 31509: Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen ja- telmän kilpailu-, ympäristö- ja turvallisuusnäkö- 31510: kautuminen eri tehtäväalueilla kohtien edistäminen sekä TE-keskusten joustavan 31511: ja tehokkaan toiminnan varmistaminen. Näistä 31512: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lähtökohdista käsin on johdettu kauppa- ja teolli- 31513: tulosalueet, talousarvion ja lisätalousarvion mu- suusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakir- 31514: kaiset määrärahat sekä tilinpäätös kertomusvuo- ja vuodelle 1998 pääpiirteissään yllämainitun tu- 31515: delta 1998: losaluejaottelun mukaisesti. 31516: 90 31517: 31518: 31519: Teknologiapolitiikka Tutkimusrahoituksen nopea kasvu on asettanut 31520: entistä suuremmat vaatimukset varojen käytön 31521: Teknologiapolitiikan tavoitteena oli yritysten seurannalle ja toiminnan tulosten arvioinnille. 31522: teknologisen kilpailukyvyn kohottaminen sekä uu- Kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusministe- 31523: den tietoon ja osaamiseen perustuvan tuotannon riö ovatkin asettaneet työryhmän arvioimaan li- 31524: ja palvelujen luominen edistämällä tutkimus- ja särahoituksen vaikuttavuutta. Teknologiapolitii- 31525: kehittämistoimintaa, parantamalla tutkimustulos- kan suunnittelussa ja tietopohjan vahvistamises- 31526: ten ja innovaatioiden hyödyntämisedellytyksiä sa keskeinen väline on teknologian tutkimuksen 31527: sekä kehittämällä teknistä infrastruktuuriaja tur- ohjelma. Ministeriö ja Tekes rahoittivat myös tek- 31528: vallisuutta sekä kansallista laatupolitiikkaa. nologian tutkimuksen ohjelmaa yhteensä noin 13 31529: Aiemmin tehdyn linjauksen mukaisesti Suomen milj. markalla. Ohjelman tarkoituksena on vah- 31530: kokonaistutkimusrahoitus päätettiin nostaa vuo- vistaa teknologiapolitiikan suunnittelua ja tekno- 31531: teen 1999 mennessä 2,9 prosenttiin bruttokansan- logian edistämistä palvelevaa tietopohjaa. Tekno- 31532: tuotteesta. Tavoite saavutettiin etuajassa. T&k-toi- logisten muutossuuntien ennakoimiseksi ja visi- 31533: mintaan käytettiin v. 1998 noin 20 mrd. mk, joka oiden laatimiseksijatkettiin tulevaisuuden avain- 31534: on noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. teknologioiden ja teknologisten kehitystarpeiden 31535: Valtion rahoitusosuuden kasvun on mahdollista- kartoitusta. 31536: nut ennen muuta valtionomaisuuden myynnistä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) 31537: saadut tulot. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- tekemän selvityksen mukaan noin 70 % Tekesin 31538: linnonalan teknologiamäärärahoista pääosa kana- rahoittamista hankkeista lisää yritysten tuotteiden 31539: voitiin Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ja palveluiden kysyntää. Tuotekehityshankkeista 31540: kautta. Tekesin rahoittama toiminta koostui suu- suurin osajohtaa uuteen markkinoitavaan tuottee- 31541: ruusjärjestyksessä tuotekehitysavustuksista, tutki- seen. Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimukset 31542: musrahoituksesta, tuotekehityslainoista ja pää- Tekesin pääomaehtoisen tuotekehityslainan vai- 31543: omaehtoisista tuotekehityslainoista. kuttavuudesta olivat samansuuntaisia. 31544: 31545: 31546: 31547: Kuvio 16. 31548: 31549: TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN SUHDE KANSANTUOTTEESEEN 31550: % ERÄISSÄ OECD-MAISSA 31551: 31552: 4 31553: 31554: 31555: 3,5 31556: __.. 31557: ...........-- 31558: 3 ~ ,_, 31559: P" - 1---- ~ 31560: ~ 31561: 6:::::: __,_ 31562: r--. 31563: - ~ 31564: 31565: 31566: --- - 31567: 2,5 31568: 31569: 2 31570: 31571: / 31572: ,.,.- 31573: 1,5 31574: 31575: 1 31576: 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 31577: 31578: --USA ---..-Japani -Suomi -«-Saksa ~Ruotsi -Iso-Britannia 31579: 91 31580: 31581: Teknologia-alueen toimintaa li1Uattiin kansain- voimavarojen tason nostaminen. Ministeriössä 31582: välisten arviointien pohjalta. Kertomusvuonna val- valmisteltiin toimenpidelinjauksia näiden suosi- 31583: mistui keksintötoiminnan ja avaruusteknologian tusten pohjalta. Merkittäviä hankkeita palvelualo- 31584: arviointi. Keksintötoiminnan arvioinnissa pyrittiin jen kehittämiseksi olivat sisältötuotantoprojekti ja 31585: löytämään uusia tehostaruiskeinoja keksintötoi- hallinnon yhteishanke hyvinvointiklusterista. 31586: mintaanja keksintöjen kaupallistamisen edistämi- Palvelualojen merkityksen vahvistuminen nä- 31587: seen. Tuloksena saatiin huomattavia kehitysehdo- kyy kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 31588: tuksia, joita arvioimaan perustettiin seurantatyö- alalla mm. Tekesin rahoituksen, kansainvälisty- 31589: ryhmä. Avaruusteknologian arviointi vahvisti, että mistukienja investointitukien suuntaamisena yhä 31590: teollinen avaruustoiminta lähti tuntuvaan kasvuun selvemmin myös palveluyritysten kehittämiseen. 31591: Suomen liityttyä Euroopan avaruusjärjestön ESAn Lisäksi TE-keskukset ovat kouluttaneet uusia asi- 31592: täysjäseneksi vuonna 1995. Suomeen on syntynyt antuntijoita erityisesti palvelualojen tarpeisiin. 31593: osaavia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka ke- Kertomusvuonna pk-yritysten kehittämispalve- 31594: hittävät avaruuslaitteiden ja -satelliittien osako- lujen painopistealueita olivat mm. uusien yritys- 31595: konaisuuksia. Avaruustoiminnassa hankittua tie- ten perustamisen edistäminen, nuorten ja mik- 31596: totaitoa voidaan soveltaa myös muilla aloilla. Tek- royritysten kehittäminen, yritysten johto- ja avain- 31597: nologia-alan laitosten tulosohjauksessa ministe- henkilöiden sekä henkilöstön liikkeenjohtotaito- 31598: riö painotti tutkimuksen teollisuutta ja muita elin- jen kehittäminen. Valtaosa TE-keskusten yritys- 31599: keinoja palvelevaa roolia. osastojen vuodelle 1998 asettamista tavoitteista 31600: Kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi Suo- toteutui suunnitelmien mukaisesti. Eniten poikkea- 31601: men EU-t&k-toimintaa. ED-tasolla päätettiin tut- mia ilmeni puhtaasti kansallisella rahoituksella 31602: kimuksen 5. puiteohjelmasta. toteutetuissa toimenpiteissä. 31603: Teknisen tarkastuksen palvelujen avaaminen TE-keskusten yhteyteen perustettujen yrityspal- 31604: kilpailulle jatkui. Vuoden alussa aloitti toimintansa velupisteiden palveluvalikoimaa laajennettiin kat- 31605: uusi valtionyhtiö Inspecta Oy, jokajatkaa Teknil- tamaan myös Patentti- ja rekisterihallituksen pe- 31606: lisen tarkastuskeskuksen toimintaa. Laajoista sää- ruspalvelut. 31607: dösuudistuksista saatiin valmiiksi painelaitteita Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki yritystu- 31608: sekä vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnet- en yleisistä edellytyksistä. Lain mukaan yritystu- 31609: tomuusvaarojen torjuntaa koskevan ns. Seveso- kiohjelmien yleisenä tavoitteena on edistää kan- 31610: direktiivin muutosesitykset Ne tulevat voimaan santalouden kasvuedellytyksiä ja lisätä yritystoi- 31611: vuoden 1999 aikana. minnan tehokkuutta. Tuet tulee kohdistaa ensisi- 31612: jaisesti yritysten aineettomaan kehittämistoimin- 31613: Yrittäjyys ja pk-politiikka taan sekä pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailu- 31614: kyvyn parantamiseen. 31615: Yrittäjyydenja pk-politiikan tulosalueen tulos- Eri ministeriöiden välistä yritystukien koordi- 31616: tavoitteena oli elinkeinotoiminnan ja työllisyyden nointia varten perustettiin kauppa- ja teollisuus- 31617: lisäämiseksi kehittää yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä ministeriön yhteyteen yritystukineuvottelukunta, 31618: muun muassa kehittämispalvelujenja kehittämis- joka antaa lausuntoja sekä yritystukiohjelmista 31619: hankkeiden avulla. Tulosalueen toimintaa on osal- että merkittävistä yksittäisistä tukipäätöksistä. 31620: taan ohjannut v. 1996 hyväksytty pk -yrityspoliit- Yritysten investointituella, pk-yritysten kehit- 31621: tinen ohjelma, jonka toteutumisesta on laadittu sel- tämistuella sekä yritysten toimintaympäristötuel- 31622: vitys myös kertomusvuotta koskien. la edistettiin yritysten perustamista, vahvistettiin 31623: Kansantalouden työllisyyden paraneminen on kilpailukykyä ja kehitettiin yritysten toimintaym- 31624: viime vuosina ollut vahvasti palvelujen ansiota. päristöä. Tuki oli useimmiten sidottu kansallise- 31625: Kasvu on painottunut erityisesti osaamisintensii- na osarahoituksena lähinnä Euroopan aluekehitys- 31626: visiin tuottajapalveluihin, kuten liike-elämän sekä rahaston hankkeisiin. Myönnetyillä tuilla arvioi- 31627: tietoliikenteeseen liittyviin palveluihin. Myös pal- daan vaikutettavan lähivuosina bruttomääräisesti 31628: velujen kansainvälinen kauppa kasvaa jo tavara- noin 7 000 uuden työpaikan syntymiseen ja yli 31629: kauppaa nopeammin. 13 000 työpaikan kilpailukyvyn parantamiseen. 31630: Talousneuvosto käsitteli kesällä 1998 yksityis- Hankkeiden toteuttamisvaiheen työllisyysvaiku- 31631: ten palvelujen kehittämistä koskevan raportin, jon- tusten arvioidaan olevan noin 1 000 henkilötyö- 31632: ka kauppa- ja teollisuusministerin asettama työ- vuotta. 31633: ryhmä oli laatinut. Raportin suosituksia olivat mm. Investointituesta noin kaksi kolmasosaa koh- 31634: yrittäjyyden edellytysten ja palvelujen arvostuk- distui yrityksen tuotteiden tai tuotannon tasoa pa- 31635: sen kehittäminen, välillisten työvoimakustannus- rantaviinja vajaa kolmannes paikkakunnan työl- 31636: ten alentaminen sekä osaamisen ja inhimillisten lisyyttä parantaviin hankkeisiin. Pk-yritysten ke- 31637: 92 31638: 31639: hittämistuesta yli kaksi kolmasosaa kohdistui yri- nen huoltovarmuus olivat tulosalueen keskeisiä 31640: tyksen tuotteiden ja tuotannon tasoa parantaviin tavoitteita. 31641: hankkeisiin. Toimintaympäristötuesta noin puolet Kansainvälistymistuen tarkoituksena on madal- 31642: kohdistui yrityksen tarvitsemien palvelujen käyn- taa yritysten vientikynnystä sekä luoda Suomeen 31643: nistämiseen ja kehittämiseen. laaja ja monipuolinen vientiyrityspohja. Kerto- 31644: TE-keskusten kehittämisessä toimenpiteet pai- musvuonna tuettiin erityisesti pk-yritysten kan- 31645: nottuivat v. 1998 asiakaspalvelun kehittämiseen, sainvälistymistä ja muuta aineetonta kehittämis- 31646: eri osastojen toimenpiteiden yhteensovittamiseen, työtä sekä verkostoitumista. Painopisteitä olivat 31647: organisaatiorakenteen kehittämiseen sekä sisäisen ympäristöteknologian, hyvinvoinnin, rakentami- 31648: toimivuuden kuten johtamisjärjestelmien sekä ta- sen ja elintarviketeollisuuden klusterit sekä pal- 31649: lous-, henkilöstö- ja tietohallinnon parantamiseen. velualojen yritykset. Eniten tukea saivat metalli- 31650: ja konepajateollisuuden yritykset, palveluyrityk- 31651: Erityisrahoitus set ja elintarvikealan yritykset. 31652: Sisämarkkinalainsäädännön toimeenpanon val- 31653: vontaa tehostettiin ja eri viranomaisten toimia 31654: Erityisrahoituksen tulosalueen tavoitteena oli 31655: parantaa pk-yrityksille suunnatun riskirahoituksen nopeutettiin vielä puuttuvien voimaansaattamis- 31656: tarjontaa sekä varmistaa julkisesti tuetun vientiä toimenpiteiden toteuttamiseksi muun muassa kar- 31657: toittamalla jatkuvasti niitä koskevia aikatauluja. 31658: koskevan rahoitusjärjestelmän kansainvälinen kil- 31659: Yhteismarkkinoiden toimintasuunnitelman EU- 31660: pailukyky. 31661: Valtion erityisrahoitus Oyj perustettiin lainsäädäntöhankkeissa kauppa- ja teollisuusmi- 31662: nisteriö kiinnitti Suomen kannanotoissa erityistä 31663: 1. 7.1998. Yhtiö otti uudeksi toiminimekseen Finn- 31664: huomiota sisämarkkinoiden moitteettoman toimin- 31665: vera Oyj. Keran toiminnot yhdistettiin Finnveraan 31666: syksyllä 1998. Vuoden 1999 alusta Valtiontakuu- nan vaatimuksiin. 31667: keskus lakkautettiin ja sen toiminnot ja henkilös- Ministeriö osallistui EU:n kauppapoliittisten 31668: tö siirrettiin Finnveraan. Valtiontakuukeskuksen rakenteiden kautta aktiivisesti monenkeskiseen 31669: hoidettavana ollut valtiontakuurahasto siirrettiin yhteistyöhön maailmankaupan järjestössä 31670: WTO:ssa. 31671: kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen. Julki- 31672: Kertomusvuoden keväällä saatettiin voimaan 31673: sesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasa- 31674: usta hoitava Fide Oy toimii nyt Finnveran tytär- julkisista hankinnoista annetun lain muutos, jolla 31675: lisätään ao. toimittajien käytössä olevia oikeus- 31676: yhtiönä. 31677: turvakeinoja, selkeytetään lakia sekä lisätään kil- 31678: Vuoden 1999 alusta toimintansa aloittanut 31679: Finnvera jatkaa Keran ja Valtiontakuukeskuksen pailuttamista valtion tukemassa rakentamisessa. 31680: Homet-torjuntahävittäjien kompensaatio-ohjel- 31681: rahoituspalvelujen tarjontaaja hoitaa vientitakuu- 31682: ja erityisrahoitustoimintaa sekä pienten ja keski- masta oli kertomusvuoden loppuun mennessä to- 31683: suurten yritysten luotto- ja takaustoimintaa. Uu- teutettu 88 %. Vastakauppoihin osallistuneista 215 31684: distuksella laajennettiin erityisesti viennin rahoi- yrityksestä pieniä ja keskisuuria oli yli puolet. 31685: tuksen saatavuutta tuomalla vientitakuut Keran Kertomusvuoden alussa otettiin käyttöön huol- 31686: aluekonttoriverkoston kautta koko maan pienten tovarmuuden tasoa ja kehitystrendejä kuvaava 31687: ja keskisuurten yritysten ulottuville. Uudistuksella huoltovarmuusindeksi, josta ilmenee huoltovar- 31688: pyrittiin parantamaan valtion erityisrahoituksen muuden taso tietyllä hetkellä sekä sen muutokset. 31689: tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. 31690: Valtion pääomasijoitusyhtiöiden työnjakoa jär- Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 31691: jestettiin uudelleen. Start Fund of Keran osake- 31692: enemmistö siirtyi Keralta Suomen Teollisuussijoi- 31693: Tulosalueen tavoitteita olivat kansallisesti ja 31694: tus Oy:lle. Alueellista pääomasijoitusverkostoa 31695: kansainvälisesti hyvin toimiva kilpailu sekä ku- 31696: kehitettiin Sitran johdolla. 31697: luttajansuojan korkea taso ja selkeä kansallinen 31698: elintarvikelainsäädäntö. 31699: Kansainvälistyminen ja markkinointi Kertomusvuonna toteutettiin Suomessa kilpai- 31700: lulainsäädännön muutosesitykset, yrityskauppa- 31701: Kilpailukykyinen tavara- ja palvelusektori sekä valvonta ja annettiin uudistukseen liittyvät kaup- 31702: tehokas ja vientiyritysten tarpeisiin sopeutettu pa- ja teollisuusministeriön päätökset yrityskau- 31703: vienninedistämisorgnisaatio, toimivat EU:n sisä- pan osapuolten liikevaihdon laskemisesta ja yri- 31704: markkinat ja kauppapolitiikka, tiivis yhteistyö lä- tyskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta. Kilpailun- 31705: hialueiden kanssa sekä elinkeinotoiminnan kan- rajoituksista annetun lain muutos ja ministeriön 31706: sainvälistymiskehitykseen sopeutettu taloudelli- päätökset tulivat voimaan syksyllä 1998. 31707: 93 31708: 31709: Kilpailuneuvoston asemaa selvitettiin oikeus- Energiapolitiikka 31710: ministeriön johdolla. Kilpailutuomioistuintoimi- 31711: kunnan mietinnössä ehdotettiin kilpailuneuvoston Energiapolitiikan tulosalueen keskeisiä tavoit- 31712: ja markkinatuomioistuimen yhdistämistä uudeksi teita olivat kilpailukykyisten kapasiteettivaihtoeh- 31713: erityistuomioistuimeksi. tojen toteutusedellytysten turvaaminen, energian 31714: Ministeriö vaikutti EY:n komission uuden ku- käytön tehostaminen, uusiutuvan energian käytön 31715: luttajapolitiikan toimintasuunnitelman sisältöön. lisääminen ja energiamarkkinoiden tehokas toi- 31716: Komissio hyväksyi loppuvuonna 1998 uuden toi- minta. Lisäksi tavoitteena oli edistää energiatek- 31717: mintasuunnitelman vuosille 1999-2001. nologiaa, varmistaa ydinenergian käytön ja ydin- 31718: Kertomusvuonna EU:ssa käsiteltiin mm. kulu- jätehuollon turvallisuus sekä vähentää energian- 31719: tustavaroiden virhevastuuta koskeva direktiivieh- tuotannon ja -käytön päästöjä. 31720: dotus, kuluttajia koskevien yhteisön toimien ylei- Vuonna 1997 hyväksytyn Suomen energiastra- 31721: set budjetti puitteet, kuluttajan oikeussuojakeinot, tegian toteutumisesta valmistui seurantaraportti 31722: kaupallinen viestintä, kuluttajan oikeudet tietoyh- joulukuussa 1998. Se sisältää energiastrategian 31723: teiskunnassa ja elektroninen kaupankäynti sekä valmistelunjälkeisen ajan keskeisimmät energia- 31724: euron käyttöönotto. poliittiset tapahtumat. Raportissa arvioidaan se- 31725: Kilpailuviraston ja kuluttajatutkimuskeskuksen lonteossa esitetyn energiatalouden tavoitetilan 31726: arvioinnit (v. 1995 ja 1997) on otettu huomioon toteutumisnäkymiä. 31727: virastojen toiminnan kehittämisessä. Kuluttajapo- Strategian mukaisia toimia on toteutettu vasta 31728: litiikan alan virastojen asemaa on lisäksi pohdittu lyhyen aikaa. Huomattavia edistysaskelia on jo 31729: useissa työryhmissä, minkä seurauksena kulutta- otettu energian säästön ja tehokkaan käytön alu- 31730: ja-asiamiehen toimisto ja kuluttajavirasto yhdis- eella, bioenergian ja muun uusiutuvan energian 31731: tettiin vuoden 1999 alusta. Myös elintarvikeviras- käytössä, energiamarkkinoiden avaamisessa ja 31732: ton asema on ollut esillä useissa poikkihallinnol- uuden teknologian kehittämisessä sekä kansain- 31733: lisissa ryhmissä, joissa on laajasti tarkasteltu elin- välisessä yhteistyössä. 31734: tarvikevalvonnan järjestämistä. 31735: 31736: 31737: Kuvio 17. 31738: 31739: KANSANTALOUDEN ENERGIAINTENSITEETTI 31740: 1990 = 100 31741: 180 31742: 31743: 160 31744: 31745: 140 ~r'\ 31746: ,.. / ~Otd.A.. 1\ 31747: 120 31748: 31749: 100 31750: ~ V '\.iLo. 31751: -,m' """::"b.. ~~ 31752: ~ " ~-- 31753: t----. 31754: V._..r 31755: ~ 31756: 80 31757: 31758: 60 JA ~ t:--- 31759: 40 31760: ,.....V ~ 31761: 1~ 31762: 31763: 20 31764: 31765: 0 31766: 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 31767: 31768: - Kokonaisenergia/BKT -Sähkö/BKT --C02/BKT 31769: 94 31770: 31771: Tarkistettujen arvioiden mukaan energian ko- päristöhaittojen vähentäminen olivat ympäristön 31772: konaiskulutus ja sähkönkulutus kasvavat edelleen tulosalueen keskeisiä tulostavoitteita. Ympäristö- 31773: parin lähivuosikymmenen aikana. Energian kulu- asiat vaikuttavat entistä enemmän elinkeinoelä- 31774: tuksen kasvu jäisi kuitenkin talouden kasvua pie- mään ja ne läpäisevät lähes kaikki ministeriön 31775: nemmäksi, mikä merkitsisi koko kansantalouden hallinnonalan politiikkalohkot 31776: suhteellisen energiankulutuksen voimakasta ale- Ympäristöasioiden hoidon tehostamiseksi mi- 31777: nemista. nisteriöön perustettiinjoulukuussa 1998 ympäris- 31778: Suomen energiamarkkinoiden toimivuutta on töprojekti. Ministeriö on tulosohjauksessaan an- 31779: lisätty muun muassa muuttamalla sähkömarkkina- tanut laitoksille tavoitteeksi edistää ympäristön 31780: lakia 1.9.1998 alkaen siten, että nyt myös pien- tilaa parantavaa tutkimusta ja kehittää teollisuu- 31781: kuluttajilla on todellinen mahdollisuus kilpailut- den ympäristöteknologista kilpailukykyä. 31782: taa sähkönmyyjiä. Maakaasumarkkinoiden kehit- Vuonna 1995 ekovienti oli 25 mrd. mk eli lä- 31783: tämistä on jatkettu EU:n direktiivin velvoitteiden hes viidesosa koko viennistä. Vuonna 2010 ym- 31784: mukaisesti. päristömyötäisyydellään kilpailevan viennin arvi- 31785: Energiansäästöohjelmaa on toteutettu tehoste- oidaan olevan jopa koko nykyisen viennin suu- 31786: tusti mm. lisäämällä palvelukeskus Motivan re- ruinen ja se saattaa kattaa puolet kaikesta vien- 31787: sursseja. Säästön lisäksi Motiva edistää uusiutu- nistämme. Ekokilpailukyky on teollisuuden ym- 31788: van energian käyttöä. Yritykset ovat liittyneet ak- päristöpoliittisissa linjauksissa nostettu kilpailu- 31789: tiivisesti energiansäästösopimuksiin. Esimerkik- tekijänä yhtä tärkeäksi kuin hinta ja laatu. 31790: si teollisuuden energiankäytöstä jo 75% on sopi- 31791: muksen piirissä. 31792: Puun kilpailukyky on kohentunut merkittäväs- Hallinto 31793: ti teknologian kehitystyön ja energiaverotuksen 31794: muutosten vauhdittamana. Uusiutuvien energia- Hallinnolle asetettuja tulostavoitteita olivat 31795: lähteiden kansallisen kokonaisohjelman valmis- tulosohjauksen tehostaminen ja hallinnonalan vi- 31796: telu on käynnistetty. Ohjelma kuuluu osana Eu- rastojen ja laitosten evaluointien jatkaminen, EU- 31797: roopan yhteisön valkoisen kirjan toteuttamiseen. varojen tarkastusvaatimuksiin vastaaminen ja ta- 31798: Energiatuen rahoitusta on suunnattu erityisesti lousrikollisuuden estäminen sekä motivoitunut ja 31799: puuenergian tuotanto- ja käyttöinvestointeihin osaava henkilöstö. 31800: sekä tuulivoimalaitoksiin. Henkilöstökoulutuksessa painopiste oli Suo- 31801: Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima men EU-puheenjohtajakauteen valmentautumises- 31802: Oy:n omistamien Loviisan ja Olkiluodon ydinvoi- sa. Tuleva puheenjohtajuus edellytti myös mui- 31803: malaitosten käyttöluvat uusittiin kertomusvuoden den henkilöstöhallinnollisten valmiuksien nosta- 31804: aikana. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus- mista. 31805: ta valmisteleva Posiva Oy on käynnistänyt loppu- Jatkona hallinnonalan virastojen ja laitosten 31806: sijoituslaitosta koskevan ympäristövaikutusten arvioinneille kertomusvuonna ministeriö toteutti 31807: arviointimenettelyn, joka koskee neljää vaihtoeh- oman toimintansa arvioinnin. Arviointia käytet- 31808: toista sijaintikuntaa. tiin väljästi taustana uudistettaessa ministeriön 31809: Ydinturvallisuuden tutkimusohjelmista (RETU toimintoja ja tehtäväalueita vuoden 1999 alusta 31810: ja RATU2) suoritettiin kansainvälinen arviointi. lukien. Organisaatiomuutoksessa osastojakoa 31811: Loppuvuodesta työtä jatkettiin käynnistämällä muutettiin muodostamaHa elinkeino- ja teknolo- 31812: FINNUS-ohjelma. giaosastot Kaksi muuta osastoa ovat markkina- 31813: Kertomusvuonna EU:n ministerineuvosto mää- osasto - aiemmin kauppaosasto - sekä energiaosas- 31814: ritteli Suomen velvoitteeksi kasvihuonekaasupääs- to. Toinen keskeinen uudistus oli osastojaosta it- 31815: töjen vähentämisen vuoden 1990 tasolle. Kioton senäisen, suoraan kansliapäällikön alaisuudessa 31816: mekanismien kansainväliset pelisäännöt ja toteu- toimivan omistajapolitiikan yksikön muodostami- 31817: tusmahdollisuudet ovat kuitenkin vielä sopimat- nen. Lisäksi ministeriön hallintoyksikkö jaettiin 31818: ta. Nämä ratkaisevat, kuinka suuri osuus Suomen kolmeen erilliseen yksikköön: hallintoyksikköön, 31819: kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteesta voi- talousyksikköön sekä sisäisen tarkastuksen yksik- 31820: daan kustannustehokkaasti korvata Kioton meka- köön, jotka toimivat tiedotusyksikön ohella suo- 31821: nismien käytöllä. raan kansliapäällikön alaisuudessa. 31822: Uuden, työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen 31823: Ympäristö työsuoritukseen perustuvan palkkausjärjestelmän 31824: valmistelua jatkettiin. 31825: Ympäristöteknologian saaminen merkittäväk- Hallinnonalan tulosohjauksen tehostamiseksi 31826: si osaamisalueeksi ja kilpailutekijäksi sekä ym- uudistettiin tulosohjausprosessia, käynnistettiin 31827: 95 31828: 31829: kansliapäällikön ja osastojeniyksiköiden väliset Sisäisen tarkastuksen tarkastuskohteita valitta- 31830: tulosneuvottelut sekä laadittiin tulosneuvottelujen essa kiinnitettiin huomiota erityisen riskialttiisiin 31831: pohjalta osasto-/yksikkökohtaiset sekä virasto- ja tukimuotoihin, myöntäjätahoihin sekä tukijärjes- 31832: laitoskohtaiset tulossopimukset Vuoden 1999 ta- telmiin. Lisäksi sisäinen tarkastus valmisteli ja 31833: lousarviovalmistelussa uudistettiin hallinnonalan toteutti EU: n komission rakennerahastotarkastus- 31834: talousarviorakenne siten, että talousarvion luvut asetuksen edellyttämän riskianalyysin, tarkastus- 31835: vastaavat ministeriön tulosaluejakoa. menetelmää sekä tarkastuksia. 31836: 68. Yhteenveto kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan kustannusvastaavuuslaskelmista 1998 31837: Tuotot Kustannukset Yli/alijäämä 31838: Miljoonaa markkaa + 1- 31839: Kauppa- ja teollisuusministeriö ....................................... . 5,0 1,5 3,5 31840: Työvoima- ja elinkeinokeskukset ..................................... . 17,9 61,5 -43,6 31841: Kuluttajavirasto ............................................................ . 2,4 3,1 -0,8 31842: Elintarvikevirasto .......................................................... . 0,1 0,1 0 31843: Patentti- ja rekisterihallitus ............................................. . 159,6 155,1 4,5 31844: Mittatekniikan keskus .................................................... . 7,0 7,1 -0,1 31845: Geologian tutkimuskeskus ............................................. . 30,1 26,7 3,4 31846: Turvatekniikan keskus ................................................... . 6,1 6,7 -0,6 31847: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ................................... . 450,1 424,4 25,7 31848: Teknologian kehittämiskeskus ........................................ . 1'1 1,6 -0,5 31849: Sähkömarkkinakeskus ................................................... . 4,5 4,1 0,4 31850: Matkailun edistämiskeskus ............................................. . 15,1 14,3 0,8 31851: Yhteensä .................................................................... . 698,9 706,3 -7,3 31852: 31853: 69. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt 1998 31854: Valtion Myyntivalt. Toimiala Liike- Tulos'> Henkilös- 31855: osuus alaraja vaihto tön 31856: % Miljoonaa markkaa lukumäärä 31857: Valtionyhtiö (konserni) 31858: 2 31859: Finnvera Oyj J ..................... 100,0 100,0 Vientitakuu-ja erityisrahoitus- 31860: toiminta sekä pk-yritysten 31861: luotto- ja takaustoiminta 31862: Fortum Ovi ......................... 75,5 50,1 Energian tuotanto ja öljynja- 50 501 2 243 19 003 31863: lostus 31864: lnspecta Oy ........................ 100,0 33,4 Teknisten mittaus-, testaus-, 47,7 -0,7 151 31865: tarkastus- ym. palveluiden 31866: tuottaminen 31867: Kauppatalo Hansel ol> ........ 100,0 66,7 Hankintakeskus 748 127 31868: Kemijoki Oy ........................ 67,0 50,1 Energian tuotanto 300 56 421 31869: Kemira Oyj ......................... 53,4 33,4 Kemianteollisuus 14 345 579 10 785 31870: Patria lndustries Oyj ............ 100,0 66,7 Puolustusvälineteollisuus 1 057 81 2 209 31871: Suomen Teollisuussijoitus Oy 100,0 66,7 Pääomasijoitustoiminta 37 25 6 31872: Vapo Oy ............................ 100,0 66,7 Turve- ja puuteollisuus 1 879 219 1 152 31873: Osakkuus~tiö (konserni) 31874: Fingrid Oyj J ....................... 12,3 6 ) 0,0 Sähkön voimansiirtopalvelu 1 346 286 272 31875: Outokumpu Oyj ................... 40,0 33,4 Kaivos- ja metalliteollisuus 17 176 25 13 179 31876: Partek Ovi Abp ................... 30,2 0,0 Konepajateollisuus 13 537 465 12 062 31877: Rautaruukki Oyj .................. 41,8 33,4 Kaivos- ja metalliteollisuus 15 336 754 13 253 31878: Stora Enso Ovi ................... 18,0 0,0 Metsäteollisuus 62 369 2 018 40 679 31879: Santapark ol> ................... 27,6 0,0 Viihdeteollisuus 3 -1 ,5 61 31880: Valmet-Rauma Oyj .............. 11,6 0,0 Metalliteollisuus 11 649 866 12 871 31881: 'J Konsernin tulos rahoituserien jälkeen. 31882: 2 31883: l Konsernin ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.1999. 31884: 3 31885: >Tilikausi päättyi 31.3.1998. 31886: •J Yhtiön nimi oli 31.12.1998 saakka Suomen Kantaverkko Oy. 31887: 5 >Ennakkotieto. Yhtiön nimi oli 11 .6.1999 saakka Suomen Joulumaailma Oy. 31888: 6 31889: l Äänivallasta 16,4 %. 31890: Lisäksi ministeriön hallinnonalalla toimii muutamia pieniä yhtiöitä, joita ei ole mainittu tässä yhteydessä. 31891: 96 31892: 31893: TE-keskusten toiminnan kehittämiseksi niiden asiassa kotimaahan painottunut F ortum Oyj :n osa- 31894: toimintamenot päätettiin yhdistää maaseutu- ja kemyynti ja henkilöstöanti, joista valtio sai tuloja 31895: työvoimaosastojen palkkausmenoja lukuun otta- yhteensä 2,5 mrd. mkjayhtiö osakeantina 60 milj. 31896: matta kauppa- ja teollisuusministeriön pääluok- mk. 31897: kaan vuoden 1999 talousarviossa. TE-keskusten Valtioneuvosto sekä Valmet Oyj:n ja Rauma 31898: taloushallintoa päätettiin kehittää muodostamaila Oyj:n hallitukset hyväksyivät yhtiöiden yhdistä- 31899: TE-keskuksista tilivirastot vuoden 1999 aikana. misen Valmet-Rauma Oyj:ksi. Sulautumisen on 31900: tarkoitus tulla voimaan 30.6.1999. Valtio omistaa 31901: Valmet-Rauma Oyj:stä fuusionjälkeen 11,6 %. 31902: Hallinnonalan keskeiset omistusjärjestelyt Enso Oyj:n ja Stora AB:n fuusiosta päätettiin 31903: kesäkuussa 1998 ja Stora Enso Oyj noteerattiin 31904: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalal- Helsingin Arvopaperipörssissä ensimmäisen ker- 31905: la toteutetuilla valtionyhtiöiden ja valtion osak- ran joulukuun lopussa. Suomen valtion omistus- 31906: kuusyhtiöiden omistusjärjestelyillä on pyritty vah- osuus metsäteollisuusyhtiöstä on 18 %. 31907: vistamaan Suomen teollisuuden kilpailuasemaaja Myös Patria Industries -konsernissa toteutet- 31908: kilpailukykyä. Tähän mennessä toteutetut omis- tiin merkittäviä liiketoimintajärjestelyjä. Suuri osa 31909: tuspohjan laajennukset ovat tuoneet yhtiöille ris- Patrian ampumatarvikeliiketoimintaa siirrettiin 31910: kipääomaa yhteensä noin 7,5 mrd. mk ja valtiolle yhteispohjoismaiselle Nammo-konsernille, josta 31911: tuloja 11,4 mrd. mk. Patria Industries Oyj omistaa runsaan neljännek- 31912: Kertomusvuonna Imatran Voima Oy ja Neste sen. Patrian ruuti- ja räjähdetuotanto siirrettiin 31913: Oyj yhdistettiin energia-alan holding-yhtiöön For- puolestaan Nexplo-konsernille, josta Patria In- 31914: tum Oyj :hin. Marras-joulukuussa toteutettiin pää- dustries Oyj omistaa 40 %. 31915: 97 31916: 31917: 31918: 3 .11. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN 31919: HALLINNONALA 31920: 31921: Hallinnonalan ympäristön muutoksia 70. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 31922: menot 31923: 1990-luku on muokannut vahvasti sosiaali- ja TP TA TP 31924: terveyspolitiikan toimintaympäristöä. Lamavuo- 1997 1998 1998 31925: sina sosiaaliturvan merkitys kansalaisten kohtuul- Miljoonaa markkaa 31926: Iisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen vakauden Sosiaali- ja terveysministeriö 188 197 197 31927: turvaajana korostui. Toimeentuloturva ja palve- Sosiaali- ja terveysalan tutki- 31928: lut auttoivat kotitalooksia ja kansalaisia selviyty- mus- ja kehittämiskeskus ...... 113 104 104 31929: mään työttömyyden ja ylivelkaantumisen tuomis- Työttömyysturvalautakunta ... 9 9 9 31930: ta ongelmista sekä palvelutarpeen kasvusta. Tarkastuslautakunta ............ 8 8 8 31931: Suomen talouden voimakas kasvu ja työllisyy- Terveydenhuollon oikeustur- 31932: den koheneminen kertomusvuonna vähensivät vakeskus ........................... 10 10 10 31933: sosiaaliturvan tarvetta ja hallinnonalan menopai- Työterveyslaitos .................. 177 178 178 31934: neita. Pitkäaikaistyöttömyys säilyi vaikeana raken- Kansanterveyslaitos ............ 171 173 169 31935: teellisena ongelmana myös sosiaaliturvan näkö- Sosiaali- ja terveydenhuollon 31936: kulmasta. Kuntien rahoitusasema oli kohtuullinen, tuotevalvontakeskus ............ 22 19 19 31937: mutta kuntakohtaiset erot pysyivät edelleen suu- Säteilyturvakeskus .............. 85 83 83 31938: rina. Tämä heijastui kuntien kykyyn järjestää so- Lääkelaitos ........................ 8 8 8 31939: siaali- ja terveyspalveluja. Valtion koulukodit ............... 8 4 4 31940: Euroopan unioni oli yhä selkeämmin sosiaali- Työsuojelun piirihallinto ........ 80 108 108 31941: ja terveyspolitiikan toimintaympäristönä. Valmis- Valtion mielisairaalat ............ 9 8 8 31942: tautuminen vuoden 1999 alusta käynnistyneeseen Perhekustannusten tasaus .... 8 397 8 371 8 361 31943: 11 maan euroalueeseen heijastui sosiaaliturvan Yleinen perhe-eläke ............ 245 247 246 31944: rahoitusta koskevaan keskusteluun. Sosiaalinen Työttömyysturva .................. 6 084 4 430 4 074 31945: ulottuvuus vahvistui EU:n tasolla. Unionia yhdis- Sairausvakuutus ................. 4 1 280 1 086 31946: täviä haasteita ovat työttömyys, syrjäytymisen Eläkevakuutus .................... 9 168 8 914 8 825 31947: estäminen, väestön ikääntyminen ja sen työ- ja Tapaturmavakuutus ............. 86 74 75 31948: toimintakyvyn ylläpito. Rintamaveteraanieläkkeet .... 880 840 826 31949: Sotilasvammakorv. ja eräät 31950: Sosiaaliturvalie asetetut tavoitteet kuntoutustoiminnan menot .... 1 877 1 840 1 772 31951: Muu sodista kärsineiden turva 22 22 22 31952: Valtion vuoden 1998 talousarvion mukaan so- Muu toimeentuloturva .......... 59 60 58 31953: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalan (TA pl Pakolaisten ja turvapaikanha- 31954: 33) merkittäviä painoalueita olivat hallitusohjel- kijoiden vastaanotto ............ 37 31955: man sisältämien rakenteellisten uudistusten toteut- Kuntien järjestämä sosiaali- ja 31956: taminen, konserniyhteistyön tiivistäminen, toi- terveydenhuolto .................. 14 817 14 073 14 030 31957: meentuloturvan selkeyttäminen, pitkään työelä- Terveyskasvatus ja -valvonta 43 41 41 31958: mässä olleiden koulutusajan toimeentuloturvan Lomatoiminta ..................... 907 920 916 31959: kehittäminen, syrjäytymiskehityksen katkaisu Raha-automaattiyhdistyksen 31960: hallinnonalojen yhteistyönä, työikäisen väestön tuoton käyttö ...................... 1 679 1 735 1 735 31961: työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalitur- Sosiaali- ja terveysministeriön 31962: van eri rahoitusmallien arviointi ja kehittäminen hallinnonalan muut menot ..... 21 26 26 31963: työllistymistä tukevalla tavalla sekä EU:n sosiaa- Yhteensä ........................... 45 214 43 782 42 998 31964: lisen ulottuvuuden vahvistaminen ja puheenjoh- 31965: tajuuskauteen valmistautuminen. - Sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kehittäminen 31966: Ministeriö ja samalla koko hallinnonala mää- työllisyyttä kannustavalla tavalla 31967: rittelivät aiempien vuosien strategisten linjausten, -Työ- ja toimintakyvyn edistäminen 31968: talousarvion tavoitteiden sekä toimintaympäristöä - Syrjäytymiskehityksen katkaisu 31969: koskeneiden muutosten pohjalta seuraavat seitse- - Elin- ja työympäristöön sekä elämäntapoihin 31970: män yleistavoitetta vuodelle 1998: vaikuttaminen 31971: 98 31972: 31973: -Palvelujen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen kista sosiaalimenoista (Kuvio 18). Pääluokan suu- 31974: -Kansainvälisyyteen ja ED-puheenjohtajuuskau- rimpia menoeriä olivat siirtomenot kotitalouksil- 31975: teen liittyvä yhteistyö ja valmistautuminen le ja kunnille sekä kuntayhtymille. Vuoteen 1997 31976: - Hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan tehosta- verrattuna budjetin ulkopuolisen rahoituksen 31977: minen osuus kasvoi (66 % v. 1997 ja 70 % v. 1998). 31978: 1990-luvun alussa sosiaalimenojen suhde kan- 31979: santuotteeseen nousi muihin ED-maihin verrattu- 31980: Sosiaaliturvan kustannukset ja käyttö na korkeaksi. Talouskasvu, työllisyyden parane- 31981: minen, säästötoimet ja rakenteelliset uudistukset 31982: Sosiaalimenot olivat v. 1998 noin 187 mrd. mk. laskivat tämän suhteen runsaaseen 27 prosenttiin 31983: Kaikista sosiaalimenoista valtion budjetin kautta v. 1998. Asukasta kohden laskettuna Suomen so- 31984: rahoitettiin noin kolmannes. Sosiaali- ja terveys- siaaliturvan kustannukset ovat ED-maiden keski- 31985: ministeriön pääluokan sosiaalimenoihin lasketta- määräistä tasoa. Viime vuosina sosiaalimenojen 31986: vat menot muodostivat vajaan viidenneksen kai- reaalikasvu on ollut erittäin maltillista. 31987: 31988: 31989: 31990: 71. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menojen kehitys 31991: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 1998* 31992: Kaikki sosiaalimenot, mrd. mk .... 131,4 148,9 163,6 170,5 176,6 179,6 185,2 186,0 187,3 31993: STM:n pääluokan menot, mrd. mk 39,0 51,8 53,9 53,8 53,5 49,0 48,0 45,2 44,9 31994: Sosiaalimenot/ BKT,% .............. 25,2 29,9 33,6 34,6 33,9 32,0 31,5 29,4 27,3 31995: 31996: 31997: 31998: 31999: Kuvio 18. 32000: 32001: 32002: VALTION TALOUSARVION KAUTTA RAHOITETTAVIEN SOSIAALIMENOJEN 32003: OSUUS KAIKISTA SOSIAALIMENOISTA 1998 32004: 32005: 32006: STM 32007: 12% 32008: STM laskennalliset 32009: valtionosuudet 32010: kunnille 32011: 6% 32012: Budjetin ulko- 32013: puolinen VM 32014: rahoitus 6% 32015: 70% TM 32016: 4% 32017: 32018: YM 32019: 1% 32020: 99 32021: 32022: Sosiaaliturvaetuuksien käyttö nostanut väestön ikääntyminen. Työkyvyttömyys- 32023: eläkeläisten lukumäärän kasvu taittui v. 1994. 32024: Sosiaaliturvan käyttö on kasvanut 1990-luvul- Vuoteen 1997 verrattuna merkittävin muutos oli 32025: la, eniten työttömyysturvaa ja toimeentulotukea työttömyyspäivärahan saajien väheneminen, sa- 32026: saavien määrät. Vanhuuseläkkeensaajien lukua on moin toimeentulotuen käyttö. 32027: 32028: 72. Sosiaaliturvaetuuksien saajat, (1 000 henkilöä) 32029: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998* 32030: Eläkkeensaajat yhteensä') ......... 1 097 1 106 1 118 1 133 1 147 1 157 1 170 1 182 1 190 32031: · vanhuuseläke ......................... 737 751 763 777 789 804 823 837 844 32032: - työkyvyttömyyseläke ............... 301 305 309 310 311 310 302 295 295 32033: siitä: yksilöllinen varhaiseläke 43 50 56 60 63 63 57 50 48 32034: - työttömyyseläke ...................... 55 48 44 43 43 39 41 45 47 32035: 2 32036: Työttömyyspäiväraha l ............... 289 563 795 920 896 827 819 753 703 32037: 2 32038: Sairauspäiväraha J •••••••••••••••••••• 398 385 355 293 283 284 275 272 278 32039: 2 32040: Vanhempainraha (äidit) ' .•••......•• 111 112 115 112 110 108 105 102 99 32041: Pienten lasten hoidon tuet 31.12. 81 85 93 96 95 84 74 84 85 32042: 2 32043: Toimeentulotuki J •••••••••••••••••••••• 314 396 465 528 577 584 610 594 535 32044: 'l Ei sisällä vain perhe-eläkettä saavia. 32045: 2 32046: l Saajia vuoden aikana. 32047: 32048: 32049: 32050: 32051: Sosiaaliturvan rahoitus ta ja kansantaloutta varautumaan paremmin ta- 32052: loushäiriöihinja työllisyyden ylläpitämiseen olo- 32053: Suomalainen sosiaaliturva rahoitetaan työnan- suhteissa, joissa itsenäistä rahapolitiikkaa ei ole. 32054: tajiltaja vakuutetuilta kerättävillä maksuilla sekä Suhdannepuskureiden tavoitetasoksi on suunnitel- 32055: verotuksella. Viime vuosien rahoitusmuutosten tu vuoteen 2002 mennessä noin 7 mrd. mk. Tä- 32056: tavoitteena on ollut selkeyttää kuntien ja valtion män lisäksi työttömyysvakuutusmaksu voi väliai- 32057: välistä rahoitusvastuuta. Sosiaalivakuutuksessa kaisesti alittaa vuosimenojen edellyttämän tason. 32058: tavoitteena on ollut vakuutettujen oman rahoitus- Säästöpäätösten ja rakenteellisten uudistusten 32059: osuuden lisääminen. Ansiosidonnaisissa etuuksis- vuoksi sosiaaliturvan pitkän aikavälin rahoitus on 32060: sa on lisätty vakuutusmaksujen ja etuuden suoraa vakaammalla pohjalla kuin ennen näitä päätöksiä 32061: vastaavuutta. ja uudistuksia. 32062: 32063: 73. Sosiaaliturvan rahoitusosuudet Sosiaali- ja terveyspolitiikka 32064: Osuus sosiaalimenojen Sosiaalimenot muodostuvat suurimmaksi osak- 32065: Rahoittajat rahoituksesta, % 32066: si eläkkeistä, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluis- 32067: 1996 1997 1998* ta, työttömyystorvasta sekä sairausvakuutuksesta 32068: Valtio................ 28,8 27,4 25,1 (Kuvio 19). 32069: Kunnat . . . . . . .. . . . ... 16,1 17,2 18,8 Muutokset vuoteen 1997 verrattuna olivat pie- 32070: Työnantajat . . . .. . . 35,1 35,3 36,6 niä: työttömyysturvan osuus väheni hieman, sa- 32071: Vakuutetut ... ...... 13,0 13,3 13,0 moin kansaneläkkeiden osuus. Palvelusektorin 32072: Muut tulot ... ... ... 7,1 6,8 6,6 suhteellinen osuus kasvoi. Vuonna 1998 sosiaali- 32073: ja terveysministeriön hallinnonalan painoalueita 32074: Eduskunta hyväksyi keväällä 1998 työmarkki- olivat hallitusohjelman sisältämien rakenteellis- 32075: najärjestöjen ns. puskurisopimukseen pohjautuen ten uudistusten toteuttaminen, toimeentuloturvan 32076: EMU:n olosuhteisiin tarkoitetut suhdannepusku- selkeyttäminen, pitkään työelämässä olleiden kou- 32077: rit, jotka kootaan työeläkemaksuista, työttömyys- lutusajan toimeentuloturvan kehittäminen, syrjäy- 32078: vakuutusmaksuista ja vapaaehtoisista henkilöstö- tymiskehityksen katkaisu, työikäisen väestön työ- 32079: rahastoista. Lakien tarkoituksena on tasoittaa ta- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä eri rahoitus- 32080: loudellisista suhdanteista johtuvia vakuutusmak- mallien arviointi ja kehittäminen työllisyyttä tu- 32081: sujen heilahteluja. Järjestely auttaa työmarkkinoi- kevalla tavalla. 32082: 100 32083: 32084: Kuvio 19. 32085: 32086: SOSIAALIMENOT MENOLAJEITIAIN 1998, 32087: PROSENTTIA KAIKISTA MENOISTA, 187 mrd. mk 32088: 32089: 32090: Muut 32091: Kuntien 4% 32092: terveyspalvelut 32093: 15% 32094: Työeläkkeet 32095: 30% 32096: 32097: 32098: 32099: Kuntien 32100: sosiaalipalvelut 32101: 12% 32102: 32103: Kuntien avustukset 32104: 3% 32105: Valtion avustukset 9% 32106: 6% Sotilasvammakorv. 32107: ym.3% 32108: Työttömyysturva 32109: Sairausvakuutus 32110: 9% 32111: 9% 32112: 32113: 32114: Kuvio 20. 32115: 32116: TULOEROT ERÄISSÄ OECD-MAISSA 1990-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ 32117: Käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden (Lähde OECD) 32118: 32119: Tanska 32120: Ruotsi 32121: Suomi 32122: Hollanti 32123: Norja 32124: Japani I.&'F 32125: 32126: Belgia 32127: Saksa 32128: Kanada -' 32129: 32130: 32131: 32132: 32133: Ranska 32134: Australia F' 32135: USA 14"''"'':'!":' ,,,,,, 32136: Italia .J&W!""jlT''' 32137: 32138: 32139: 0 5 10 15 20 25 30 35 32140: Pienet tuloerot ..,.OIIIIt------1•~ Suuret tuloerot 32141: Gini-kerroin, % 32142: 101 32143: 32144: Kotitalouksien tulot ja tulonjako Tuloeroja ovat kasvattaneet noususuhdanteen 32145: aikanakin korkeana pysynyt pitkäaikaistyöttö- 32146: Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen myys, toimeentuloturvaetuuksien leikkaukset sekä 32147: nousu nopeutui v. 1998. Tuloerot ovat kääntyneet omaisuustulojen osuuden kasvu. Lamavuosien 32148: viime vuosina kasvuun, samoin pienituloisen vä- jälkeen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus 32149: estön osuutta kuvaava köyhyysaste. Suomen köy- on heikentynyt, mutta se on edelleen suuri. Käy- 32150: hyysaste on edelleen OECD-maiden alhaisimpia tettävissä olevat tulot jakautuvat ansio- ja omai- 32151: (Taulukko 74 ja Kuvio 20). suustuloja tasaisemmin. 32152: 32153: 32154: 74. Kotitalouksien toimeentulon kehitys 32155: 1996 1997* 1998* 32156: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden, mk 1998 hinnoin ..... . 63 100 66 100 67 900 32157: Köyhyysaste, < 50 % mediaanituloista, kotitalouksien väestöosuus ................ . 2,9 3,0 32158: 32159: 32160: 32161: 32162: Toimeentuloturvan alue na työttömyysturvamenojen kasvaessa, mutta on 32163: laskenut sen jälkeen. Toimeentuloturvaetuuksien 32164: rahoitus vaihtelee etuuslajeittain. Uudistusten ta- 32165: Toimeentuloturvaetuudet ovat rahana annetta- voitteena on, että ns. perusturva rahoitetaan ve- 32166: via tulonsiirtoja. Niiden osuus sosiaalimenoista on rovaroinja työntekoon liittyvät etuudet työnanta- 32167: noin kaksi kolmannesta. Osuus nousi laman aika- jien ja vakuutettujen maksuilla. 32168: 75. Sosiaalivakuutuksen rahoitus, % 32169: Etuus Valtio Työnantajat Vakuutetut Muut Yhteensä 32170: Kansaneläke (KEL) ... . . . . . . . .. . . . . .. ... ... . .. . .... 50,0 47,0 3,0 1) 100,0 32171: Perhe-eläke (PEL) ... ... .. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. ... .. . 100,0 100,0 32172: Sairausvakuutus ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ...... 9,0 35,0 55,0 1,0 100,0 32173: Työeläke (TEL) .................................... . 78,0 2 ) 22,0 2 ) 100,0 32174: Yrittäjäeläke (YEL) ............... .................. 12,0 88,0 100,0 32175: Maatalousyrittäjäeläke (MYEL) . . . . . . . . . . . . . . . . 73,0 27,0 100,0 32176: Työttömyysturva: 32177: - perusturva ... . . . . .. ... ... . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 100,0 100,0 32178: - ansioturva . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32,0 43,4 24,6 3 ) 100,0 32179: 'l Sisältää vakuutusyhtiöiden maksaman liikenne- ja tapaturmavakuutuksen ns. täyskustannusvastuumaksun. 32180: 2 32181: l Osuus vakuutusmaksusta. 32182: 3 32183: l Sisältää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 32184: 32185: 32186: 32187: Työttömyysturva 32188: Työttömyysturvan ansio- ja peruspäivärahan vastaavasti. Selvityksen mukaan vuoden 1997 32189: saajien määrä väheni v. 1998. Työllisyyden kohen- työttömyysturvalain muutosten vaikutukset näyt- 32190: tuminen ei ole vähentänyt työmarkkinatuen saaji- tivät olleen samansuuntaisia kuin hallituksen esi- 32191: en määrää, koska he ovat pääasiassa pitkäaikais- tyksessä ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä arvi- 32192: työttömiä tai nuoria. oitiin. 32193: Pitkäaikaistyöttömien koulutuksen tukemisek- Vuoden 1999 alusta työttömyysvakuutusmak- 32194: si v. 1997 käyttöön otetun ns. koulutusvakuutus- suja ei enää mitoiteta yksinomaan seuraavan ka- 32195: järjestelmän toinen vaihe tuli voimaan 1.8.1998. lenterivuoden arvoitujen menojen perusteella, 32196: Tavoitteena on työttömien omaehtoisen ammatil- vaan työttömyysturvarahastoon luodaan suhdan- 32197: lisen koulutuksen ja opiskelun tukeminen. nepuskuri. Sen tavoitetasoksi normaalien suhdan- 32198: Vuonna 1998 päivärahoja korotettiin. Jatkossa nevaihteluiden aikana on asetettu noin 3 mrd. mk, 32199: markkamääriä tarkistetaan inflaation muutosta joka saavutettaneen v. 2002. 32200: 102 32201: 32202: 32203: Perheturva Eläketurva 32204: Lapsilisäjätjestelmän tavoitteena on tasata lap- 32205: sista perheille aiheutuvia kustannuksia. Lapsih- Työelämän viimeaikaiset muutokset heijastui- 32206: siin ja vanhempainpäivärahoihin ei tehty muutok- vat työeläkejärjestelmään. Vuoden 1998 alusta 32207: sia eikä indeksikorotuksia v. 1998. Lapsia syntyi kaikki lyhyetkin työsuhteet kartuttivat eläketurvaa. 32208: v. 1998 57 200. Syntyvyyden lasku vähensi sekä Jokaisesta palkkamarkasta maksetaan myös elä- 32209: lapsilisälasten että vanhempainpäivärahan saaji- kemaksua. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa alennettiin 32210: en määrää. väliaikaisesti 56 vuoteen, jotta kokoaikaiselle 32211: eläkkeelle siirtyminen vähentyisi. Tarkoituksena 32212: Sairausturva on tukea työssä jaksamista aiempaa paremmin. 32213: Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi työlli- Muutos on voimassa vuoden 2000 loppuun. Muu- 32214: syyden kohentuessa. Sairausvakuutuksen kustan- toksen jälkeen osa-aikaeläkkeellä olevien määrä 32215: tamat lääkkeiden omavastuukerratjatkoivat nou- kasvoi puolessa vuodessa 3 600 henkilöllä. 32216: suaan, tosin lievästi. Ehkäisevän hammashuollon Vuoden 1998 ennakkotietojen mukaan toimeen- 32217: sv-korvausta laajennettiin uusiin ikäluokkiin. Kal- tuloturvalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Järjes- 32218: liitja hoitokäytännöltään vakiintumattomat lääk- telmän kannustavuuden kannalta tärkeä tekijä on 32219: keet pidettiin v. 1998 sairausvakuutuskorvauksen ns. kynnyspalkka, jonka jälkeen työn vastaanot- 32220: ulkopuolella. Vakuutetun sairausvakuutusmaksua taminen parantaa henkilön toimeentuloa. Tämä 32221: alennettiin 0,4 penniä/äyri v. 1998. Eläketuloa raja on selvästi laskenut. 32222: saavalta perittävä ylimääräinen sairausvakuutus- 32223: maksu laski 0,3 penniä/äyri. 32224: 32225: 76. Eläkkeensaajat 32226: 1996 1997 1998* 32227: Vanhuuseläkkeen saajat 31.12 ...................................... . 822 500 836 799 844 100 32228: - varhennetun vanhuuseläkkeen saajat 31.12 ................. . 52 500 55 600 58 400 32229: Osa-aikaeläkkeen saajat 31.12 ...................................... . 6 100 6 900 10 900 32230: Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 31 .12 ............................. . 301 800 295 000 295 400 32231: - yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat 31.12 ..................... . 57 100 50 200 47 600 32232: Työttömyyseläkkeen saajat 31.12 ................................... . 41 400 44 900 46 800 32233: Perhe-eläkkeen saajat 31.12 .......................................... . 267 600 272 800 283 600 32234: 32235: 32236: 32237: Sosiaali- ja terveyspalvelut 32238: Sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisina pai- kunnallinen suunnitelma korvataan nelivuotiskau- 32239: nopisteinä olivat palvelujen ja hoitokäytäntöjen deksi hyväksyttävällä tavoite- ja toimintaohjelmal- 32240: tehostaminen sekä kunnallisten palvelujen ohja- laja vuosittain hyväksyttävänä erillisenä päätök- 32241: uksen ja valvonnan tehostaminen. sellä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon 32242: Vuonna 1998 kuntien sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista. Muutos tuli voimaan 1.1.1999. 32243: menot olivat arviolta 57,7 mrd. mk. Valtion ta- 32244: lousarvion kautta niistä rahoitettiin 13,6 mrd. mk. Sosiaalipalvelut 32245: Pääosa, 12,9 mrd. mk, maksettiin kunnille käyt- 32246: tökustannusten valtionosuutena laskennanisin Vähimmäisturva 32247: perustein. Kunnan saama valtionosuus riippuu 32248: kuntakohtaisista tarve- ja olosuhdetekijöistä. Val- Laki toimeentulotuesta tuli voimaan 1.3.1998. 32249: tion rahoitusosuuden vähetessä sen mahdollisuu- Uuteen lakiin koottiin aiemmin hajallaan olleet 32250: det vaikuttaa kunnallisiin palveluihin ovat pienen- toimeentulotukea koskeneet säännökset. Samalla 32251: tyneet. Kunnat lisäsivätjonkin verran henkilöstö- lisättiin tuen saajien omavastuuta. Uudistukseen 32252: ään v. 1998, lähinnä päivähoitoon. liittyen korotettiin työttömyysturvan ja asumistu- 32253: Vuoden 1998lopulla eduskunta hyväksyi sosi- en tasoa. Uudistuksen seurauksena toimeentulo- 32254: aali- ja terveydenhuollon ohjausta vahvistavan tukea saavien määrä on vähentynyt ja myöntämis- 32255: uudistuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valta- perusteet ovat y hdenm ukaistuneet. 32256: 103 32257: 32258: Vanhusten palvelut Terveyspalvelut 32259: Omaishoitajien lomaoikeuden laajentamisella Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat hie- 32260: parannettiin omaishoitajien jaksamista. Lähipal- man v. 1998. Suomen terveydenhuollon kokonais- 32261: veluja vahvistettiin siten, että monien ammattiryh- kustannukset olivat jopa alle keskimääräisen 32262: mien yhteistyöllä pystyttiin luomaan uusia paikal- OECD-maiden tason. Arvion mukaan Suomen 32263: lisia toimintatapoja. menot v. 1998 olivat 7,2% suhteessa kansan- 32264: Avohuoltopainotteiseen palvelurakenteeseen tuotteeseen. EU:njäsenmaita koskeneen vertailu- 32265: siirtyminen on merkinnyt kunnissa vanhainkoti- tutkimuksen mukaan 86% suomalaisista on tyy- 32266: paikkojen vähentämistä ja niiden korvaamista tyväisiä terveyspalveluihin. OECD:n kansainvä- 32267: palveluasumisella. Alaraja laitoshoitopaikkojen lisessä vertailussa Suomen terveydenhuolto sai 32268: supistamisessa näytetään jo saavutetun. Kehityk- hyvän arvion. 32269: sessä on kuntien välillä suuria eroja. Kodinhoito- Perusterveydenhuollon voimavaroissa, palve- 32270: apua on kohdennettu huonokuntoisemmille, mikä lujen saatavuudessa ja hoitokäytännöissä on suu- 32271: on merkinnyt palvelua saaneiden määrän vähen- ria eroja eri toimintayksikköjen välillä. Peruster- 32272: tymistä, mutta asiakaskohtaisen palvelun lisään- veydenhuollon väestövastuu on laajentunut jatku- 32273: tymistä. EU-maita koskeneen vertailun mukaan vasti. Se on nopeuttanut hoitoon pääsyä terveys- 32274: suomalainen vanhustenhuolto on edelleen laadu- keskukseen ja parantanut hoidon jatkuvuutta. Tek- 32275: kasta. nologian kehittyessä erikoissairaanhoidon paino- 32276: piste on siirtynyt kohti avohoitokäyntejä. Hoito- 32277: Vammaisten palvelut ajat sairaaloissa ovatjatkuvasti lyhentyneet. Pal- 32278: velurakenteen muutos on siirtänyt vastuuta hoi- 32279: Vuosina 1997-2000 kehitysvammahuollon eri- vastaja merkittävästä osasta perushoitoa sosiaa- 32280: lihuollon laitoksiin ja palveluihin. 32281: tyishuoltopiireissä laitospaikkojen määrän arvioi- 32282: daan vähenevän 3 130 hoitopaikasta 2 700 paik- Erikoissairaanhoidon sairaansijat ovat vähen- 32283: kaan. Paikkamäärien kehitys noudattaa v. 1992 tyneet koko 1990-luvun. Viimeisen viiden vuoden 32284: aikana yleissairaanhoidon sairaansijat vähentyi- 32285: asetettua tavoitetta. Kehitysvammahuollossa tar- 32286: vät 14 %ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon sai- 32287: vitaan lisää asumispalveluja, kotipalveluja, per- 32288: hehoitoa, päivätoimintaa sekä omaisten ohjausta raansijat 25 %. Yhteensä vähennys on ollut noin 32289: 4 000 sairaansijaa. Lääkekustannukset ovat kas- 32290: ja tukemista. 32291: vaneet 1990-luvulla koko terveydenhuollon me- 32292: noja nopeammin. Lääkekustannusten kasvu hidas- 32293: Pienten lasten hoito tui V. 1998. 32294: 32295: Suurin osa kunnista pystyi v. 1998 järjestämään 32296: päivähoitopaikan kaikille sitä hakeneille. Vaike- 32297: uksia päivähoitopaikanjätjestämisessä oli pääkau- 32298: punkiseudulla ja eräissä muuttovoittokunnissa. 32299: Sen sijaan kaikki kunnat eivät pystyneet tarjoa- 32300: maan lapselle aina vanhempien toivomaa hoito- 32301: muotoa. 32302: Pienten lasten hoitojärjestelmää uudistettiin 32303: v. 1997 osana ns. kannustinloukkuhanketta. Yk- 77. Perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon 32304: sityisen päivähoidon osuus oli yhä vähäistä ver- palvelut 32305: rattuna kunnanjärjestämään päivähoitoon. Yksi- 32306: 1996 1997a) 32307: tyisen hoidon tuella hoidettiin vuoden 1998 lo- 32308: pussa 12 800 alle kouluikäistä lasta. Kunnanjär- Perusterveydenhuolto 32309: jestämässä päivähoidossa arvioidaan olleen noin - käynnit/1 000 asukasta ............ . 4 969 4 994 32310: 218 000 lasta. Kunnallisen päivähoidon kustan- - hoitojaksot vuodeosast./1 000 as. 56 55 32311: nukset olivat v. 1997 vuositasolla noin 40 000 mk/ - hoitopäivät vuodeosast./1 000 as. 1 624 1 568 32312: hoidossa oleva lapsi. 32313: Vuonna 1997 64 % alle 6-vuotiaista osallistui Erikoissairaanhoito 32314: kunnalliseen päiväkotihoitoon ja sen antamaan - avohoitokäynnit/1 000 asukasta 1 161 1 167 32315: esiopetukseen. Lisäksi osa 6-vuotiaista sai esiope- - hoitojaksot vuodeosast./1000 as. 184 181 32316: tusta yksityisissä päiväkodeissa sekä koulutoimen - hoitopäivät vuodeosast./1 000 as. 1 183 1 147 32317: kautta. •l Viimeisin käytettävissä oleva tieto. 32318: 104 32319: 32320: 32321: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole levinnyt Suomeen samassa laajuudessa kuin 32322: muihin Euroopan maihin. Päihteiden kulutuksen 32323: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoit- kasvu on lisännyt päihdehaittojaja niiden hoidon 32324: teena on luoda terveeliisiä ja sosiaalisesti turval- kustannuksia. 32325: lisia työ- ja elinympäristöjä, edistää terveeliisiä Kotitalouksien velkaantumisongelmaan etsittiin 32326: elämäntapoja ja tukea yhteisvastuuta. Vuoden uusia ratkaisukeinoja, yhtenä mm. sosiaalinen luo- 32327: 1998 budjetissa terveyskasvatuksen ja -valvonnan totus, jonka kokeilu aloitettiin kertomusvuonna. 32328: momentilta osoitettiin terveysvalvontaan 5 milj. Asunnottomien määrän väheneminen taittui 32329: mk, tartuntatautien valvontaan 5 milj. mk sekä ter- v. 1997. Asunnottomuuden kasvu heijasti osaltaan 32330: veyskasvatukseen ja päihteiden käytön sekä tu- suurimpien kaupunkien kiristynyttä asuntomark- 32331: pakoinnin vähentämiseen 31 milj. mk. kinatilannetta. 32332: Ehkäisevän toiminnan muita painotuksia olivat 32333: lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edis- Työolot ja työsuojelu 32334: täminen, väestön terveyden, toimintakyvyn ja elä- 32335: mänlaadun ylläpito ja parantaminen, syrjäytymi- Työsuojelun tavoitteena on vähentää työolois- 32336: sen ehkäisy sekä ehkäisevän päihdepolitiikan ke- ta johtuvia terveyden menetyksiä. Vuonna 1998 32337: hittäminen ja elinympäristön terveellisyyden sekä vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorilie lähetettiin 32338: turvallisuuden edistäminen. Kuntatason toiminnan noin 140 000 työtapaturma-ja ammattitautien 32339: tehostamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. korvaushakemusta. Työtapaturmien lukumäärä 32340: Nuorten alkoholin käyttö on yleistynyt. Nuor- nousi 4,5 %edellisestä vuodesta, voimakkaimmin 32341: ten raskauksien määrä on pysynyt viime vuosina vientiteollisuudessa ja rakentamisessa. 32342: melko vakiona. Väestön ravitsemuksen myöntei- Tapaturmataajuus on laskenut tasaisesti 1980- 32343: nen kehitys jatkui. Erot väestöryhmien välillä luvun alusta alkaen. Vuoden 1998 tapaturmataa- 32344: näyttävät silti pysyneen samoina tai kasvaneen. juuden arvioidaan silti olleen korkeampi kuin vuo- 32345: Tehokkaan ennaltaehkäisyn vuoksi HIV-infektio den 1997. Syynä oli nopeana jatkunut kasvu sekä 32346: 32347: 32348: 32349: 32350: 78. Hallinnonalan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1998 11 32351: 31 61 32352: Kustannuslaji STM 21 Stakes TE0 41 KTL 51 STTV STUK 7 > LL8 > 32353: Miljoonaa markkaa Julk.oik. Liiketal. 32354: TUOTOT ................................ 22,9 32,3 2,7 16,2 16,4 33,7 22,6 42,2 32355: KUSTANNUKSET 32356: 9 32357: Erill iskustannukset > 32358: Työkustannukset ...................... 16,2 11,7 1,5 6,4 11,5 11,5 6,6 24,7 32359: Matkat .................................. 3,9 32360: Aineet ja tarvikkeet ................. 0,1 0,0 2,4 0,0 1,2 1,3 32361: Ostetut palvelut ...................... 13,8 0,7 4,8 2,8 6,3 32362: Toimitilakustannukset ............. 0,9 0,9 3,5 32363: Pääomakustannukset ............. 0,2 0,2 32364: Muut erilliskustannukset .......... 6,4 6,2 0,2 2,0 1,5 2,8 2,0 32365: Erilliskustannukset yhteensä ..... 22,6 36,9 1,8 12,2 11,5 17,9 13,6 37,8 32366: Käyttöjäämä ........................... 0,3 -4,5 0,9 4,0 5,0 15,9 9,0 4,4 32367: Osuus yhteiskustannuksista ....... 2,8 0,3 3,3 4,1 15,6 8,7 6,8 32368: KOKONAISKUSTANNUKSET .... 22,6 39,7 2,1 15,5 15,6 33,5 22,3 44,6 32369: YLIJÄÄMÄ(+) ALIJÄÄMÄ(-) .... 0,3 -7,4 0,6 0,7 0,8 0,2 0,3 -2,4 32370: 1l TTL ei sisälly taulukkoon, koska sen lainsäädännöllinen asema poikkeaa muista laitoksista. 32371: 2 32372: > Sosiaali- ja terveysministeriö. 32373: 3 32374: > Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 32375: •> Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. 32376: 5 32377: > Kansanterveyslaitos. 32378: s) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. 32379: 7 32380: > Säteilyturvakeskus. 32381: 8 32382: > Lääkelaitos. 32383: •> Erilliskustannusten jaottelu poikkeaa laitoksittain. 32384: 105 32385: 32386: lisääntynyt työllisyys. Kuolemaan johtaneiden mistä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa 32387: työtapaturmien määrä on puolittunut viimeisten nykyisen vähittäismyyntijärjestelmäoja sille ase- 32388: 15 vuoden aikana. Ammattitautitilanne on parempi tettujen sosiaali- ja terveyspoliittisten päämääri- 32389: kuin vuosikymmenen alussa. en turvaamiseksi. Alkoholilain tarkoittamana al- 32390: Työsuojelupiirit huolehtivat alueellisesta työ- koholiyhtiönä Alkolla on keskeinen asema suo- 32391: suojelun kehittämisestä, valvonnasta ja asiakas- malaisessa alkoholijärjestelmässä. 32392: palvelusta. Työsuojelupiirien keskeisenä tulosta- 32393: voitteena oli työpaikkojen oman työsuojelutoimin- 32394: nan vahvistaminen ja kemiallisen altistuksen ai- 79. Alko-Yhtiöt Oy:n keskeiset tunnusluvut 32395: heuttaman riskin arviointi. Toiminnan painopis- 1996 1997 1998 32396: teenä olivat yli 20 työntekijän työpaikat. Tavoit- 32397: Liikevaihto, milj. mk ............... 3 265 3 663 3 175 32398: teesta toteutui 4 7 %. Asiakaspalvelukysynnän 32399: Vienti ja ulkomaiden toiminta, 32400: volyymi oli noin 140 000 kontaktia. Työsuojelu- 32401: osuus liikevaihdosta, % ......... 15 11 15 32402: piirien toiminnan painopistettä on siirretty entis- 32403: Liikevoitto, milj. mk ............... 309 341 567 32404: tä enemmän valvontaan. 32405: Voitto ennen satunnaiseriä, 32406: milj. mk ............................... 316 342 503 32407: Hallinnonalan maksullinen palvelutoiminta 32408: Tilikauden voitto, milj. mk ....... 221 223 338 32409: Taseen loppusumma, milj. mk 3 936 3 876 3 983 32410: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa 32411: Omavaraisuusaste, % ............ 14 52 53 32412: toimivat virastot ja laitokset voidaan ryhmitellä 32413: Sijoitetun pääoman tuotto, % .. 14 15 22 32414: tutkimus- ja kehittämislaitoksiin sekä hallinnolli- 32415: Henkilöstö ........................... 3 869 41333001 32416: sia tehtäviä hoitaviin lupa- ja valvontaviranomai- 32417: siin. Hallinnonalan laitoksissa työskenteli kerto- 32418: musvuoden lopussa noin 3 100 henkilöä ministe- Raha-automaattiyhdistys 32419: riö mukaan luettuna. Nettobudjetoidun toiminnan 32420: osuus oli yhteensä 189 milj. mk. Raha-automaattiyhdistyksen tehtävänä on har- 32421: Kullekin hallinnonalan laitokselle asetettiin joittaa yksinoikeudella raha-automaatti- ja kasi- 32422: tulostavoitteet, jotka kirjattiin ministeriön ja lai- nopelitoimintaa Suomessa. Raha-automaattiyhdis- 32423: toksen väliseen tulossopimukseen. T&k-laitosten tyksen voitto käytetään valtion budjetin kautta 32424: toiminta integroitiin entistä kiinteärumin tukemaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi- 32425: ministeriön päätöksentekoa. Tulossopimusten si- seen. 32426: sältöä parannettiin kertomusvuonna. Talousarvi- RAY:n liiketoimintaan kuuluvat yrittäjien tiloi- 32427: on lukuperustelujen, tulossopimusten ja itse toi- hin sijoitetut raha-automaatit ja kasinopelit, 32428: minnan välisessä yhteydessä on silti edelleen pa- RAY:n omat pelisaliketjut, ravintolakasinopelit ja 32429: rantamisen varaa. Casino RAY. Liikevaihto nousi 2 769 milj. mark- 32430: Muutokset vuodesta 1997 olivat vähäisiä. Mer- kaan, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 8,9 %. 32431: kittävintä nettobudjetoitu toiminta oli Lääkelai- Tilikauden voitto oli 1 812 milj. mk (+ 6,2 %). 32432: toksessa (kokonaan nettobudjetoitu laitos), Sätei- RAY:n palveluksessa työskenteli 31.12.1998 yh- 32433: lyturvakeskuksessaja Sosiaali- ja terveysalan tut- teensä 1 642 henkilöä, joista kokoaikaisia 798 ja 32434: kimus- ja kehittämiskeskuksessa. osa-aikaisia 844 työntekijää. 32435: Muu toiminta 32436: 80. Raha-automaattiyhdistyksen keskeiset tun- 32437: Alko-yhtiöt Oy nusluvut 32438: Ministeriön hallinnonalalle kuuluneen valtion- 1996 1997 1998 32439: yhtiön Alko-Yhtiöt Oy:n organisatoriset muutok- Liikevaihto. mili. mk ...... .. 2 378.4 2 543.1 2 768.8 32440: set toteutettiin vuoden 1998 aikana. Alko-Yhtiöt- Liikevoitto, milj. mk ....... . 1 700,4 1 813,1 1 867,5 32441: konserni jakautui 4.1.1999 kolmeen osaan (Alko Tilikauden voitto, milj. mk 1 638,3 1 705,3 1 811,6 32442: Oy, Altia Group-konserni ja Arctia Invest Oy) ja Tilikauden voitto, % ....... 72,1 67,1 65,4 32443: sen nykyiset liiketoiminnot jaetaan kolmen eri Palkkakustannukset, 32444: ministeriön alaisuuteen. Konserniyhteydestä irro- milj.mk ....................... . 217,9 224,1 224,8 32445: tettu Alko Oy jatkaa toimintaansa ja sen kehittä- Henkilöstö ................... . 1 585 1 579 1 642 32446: 106 32447: 32448: 32449: 3 .12. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 32450: 32451: Toimintaympäristö aita työttömiä oli keskimäärin 70 000 eli liki nel- 32452: jännes kaikista työttömistä. Työttömyys väheni 32453: edellisvuodesta vain 2 OOO:lla. Erot selittyvät pit- 32454: Talouskasvun jatkuessa työllisyys kohentui kälti sillä, että EU:n määritelmiin sopeutetussa 32455: kertomusvuonna edelleen. Tilastokeskuksen otos- työvoimatutkimuksessa työnhaku ja halukkuus esi- 32456: pohjaisen työvoimatiedustelun mukaan työttömiä merkiksi iltatyöhön riittää määrittelemään koulu- 32457: oli v. 1998 keskimäärin 285 000 henkilöä ja työt- laisetja opiskelijat koulunkäynnin aikanakin työt- 32458: tömyysaste oli 11,4 %. Edellisen vuoden tasosta tömiksi. 32459: työttömyys laski 30 000 henkilöä ja työttömyys- Pitkäaikaista työttömyyttä on vuoden 1995 kes- 32460: aste 1,3 prosenttiyksikköä. Työvoimatoimistoihin kimääräiseltä huipputasolta (140 200) saatu vä- 32461: ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita oli työ- hennettyä noin 20% ensisijaisesti työvoimapoli- 32462: ministeriön työnvälitystilaston mukaan v. 1998 tiikan aktiivisin toimenpitein. Yli puolet vuoden 32463: keskimäärin 372 000 eli 36 500 henkilöä vähem- 1998 lopun pitkäaikaistyöttömistä oli ollut yhtä- 32464: män kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden ta- jaksoisesti työttömänä jo yli kaksi vuotta. Ikään- 32465: soero hallitusohjelman mukaiseen tasaisen puo- tyvien yli 50-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttö- 32466: littumiskehityksen uraan hieman laajeni v. 1998. mistä oli 55 %. Työttömyysturvan lisäpäiväoi- 32467: Työnvälitystilaston mukaan alle 25-vuotiaita keudella työttömyyseläkkeelle pääsyä odotteli 32468: työttömiä työnhakijoita oli v. 1998 keskimäärin vuoden lopulla noin 32 400 henkilöä samaan ai- 32469: 46 900. Määrä väheni edellisvuodesta yli kaan kun työttömyyseläkkeellä on noin 43 000 32470: 7 OOO:lla. Sitä vastoin työvoimatutkimuksen mu- henkilöä. Työttömyyden rakenteellisen luonteen 32471: kaan nuorisotyöttömyys ei alentunut samassa mää- vahvistuminen on näkynyt myös työvoiman saa- 32472: rin. Työvoimatutkimuksen mukaan alle 25-vuoti- tavuusongelmien ajoittaisena ilmenemisenä. 32473: 32474: 32475: Kuvio 21. 32476: 32477: 32478: 32479: TYÖVOIMA, TYÖLLISET, TYÖTTÖMÄT JA TALOUDELLINEN KASVU 32480: 32481: 1 000 henkeä % 32482: 2700 32 32483: 2600 28 32484: 2500 32485: 2400 ~ 32486: ~-""" 32487: J....!oo ~ !""""" 32488: j..."" -' i" T1 övpin a 32489: - 24 32490: 20 32491: l/ J.oooo [..,-' ~ 32492: 1--'" !"""" 32493: 1\ Tl öt pn ät 32494: 2300 '"""" 1" 16 32495: -!-!-"" ~ 32496: ~ .... ~ 32497: yö lis et 32498: 2200 1\ IL. 12 32499: f11" 32500: 2100 32501: 2000 II _._ 32502: -- • ' "' r--" 32503: L-. l i 32504: ~ 32505: liLI 4 32506: 8 32507: 32508: 32509: 1900 32510: 1800 32511: 1700 32512: 1 II II • 1 1 • II 1 1II 1 1 1 32513: Bt T: r n ut to ~-~ 32514: II II 1 1ll 32515: 1 32516: 1 - 0 32517: -4 32518: -8 32519: 1600 -12 32520: 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 32521: 107 32522: 32523: Vuosikymmenen jälkipuoliskon nousukauden tusta sekä organisaation uudistamista. Kansainvä- 32524: aikana miesten työttömyys on laskenut selvästi listen asioiden hoito korostui valmistauduttaessa 32525: nopeammin kuin naisten. Vuonna 1998 naisia ja EU:n puheenjohtajuuskauteen vuoden 1999 lop- 32526: miehiä oli työttömänä lähes yhtä paljon. Alueelli- pupuoliskolla. 32527: sesti tarkasteltuna työvoiman kysynnän kasvu kes- Talousarvioesityksessä lähtökohdat työhallin- 32528: kittyi Uudellemaalle ja muihin Länsi- ja Etelä- nonja sen aluehallinnon välisiin tulostavoiteneu- 32529: Suomen kasvukeskuksiin. votteluihin koskivat uusien avoimien työpaikko- 32530: jen määrää, työnvälityksen markkinaosuutta, työ- 32531: Työhallinnon tulostavoitteet ja määrärahat paikkojen täyttymistä sovittuun määräaikaan men- 32532: nessä ja yhdenjaksoisten pitkäaikaistyöttömien 32533: Työvoimapolitiikan strategialinjauksissa 1998- määrää. Määrärahojen mitoituksessa keskeisesti 32534: 2001 korostetaan työvoiman saatavuuden varmis- vaikuttava tavoite koski työvoimapoliittisten toi- 32535: tamista ja yleisille työmarkkinoille työllistymisen menpiteiden tasoa. Lisäksi talousarvioesitykses- 32536: parantamista talouskasvua tukevalla ja työmark- sä asetettiin toimenpiteiden jälkeistä sijoittumis- 32537: kinoiden toimivuutta edistäväHä työpolitiikalla. ta koskevia tavoitteita. Työvoimapoliittiseen uu- 32538: Lisäksi korostetaan työpolitiikan aluetason vaikut- distukseen liittyi uusia tavoitteita, jotka koskivat 32539: tavuuden parantamista sekä heikossa työmarkki- mm. yhdistelmätukea, työnhakukoulutusta ja mää- 32540: na-asemassa olevien henkilöiden työllistymisedel- räaikaishaastattelujen suorittamista. 32541: lytystenja osallistumismahdollisuuksien paranta- Työhallinnon käytettävissä olevat resurssit oli- 32542: mista. Kehittämistyötä tuli suunnata ensisijaises- vat kertomusvuonna talousarvioiden mukaan 13,8 32543: ti toiminnan vaikuttavuuden ja laadun parantami- mrd. mk sekä edellisvuosilta siirtyneet 2,5 mrd. 32544: seen. mk, yhteensä 16,3 mrd. mk. Vuonna 1998 työhal- 32545: Strategialinjauksia toteutettiin neljällä tulosalu- linto käytti määrärahoja 13,2 mrd. mk. 32546: eella. Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikutta- 32547: misen tulosalueella vastattiin työvoimapalveluis- 32548: ta (työnvälitys, työvoiman ohjaus ja kehittäminen 82. Työministeriön hallinnonalan määrärahojen 32549: sekä työvoimapoliittinen aikuiskoulutus), työlli- käyttö tulosalueittain (kassaperustein) 32550: syyden hoidosta sekä kansallista toimintaa täyden- 32551: tävästä ESR1 -toiminnasta. Työvoimapoliittisella 1997 1998 32552: uudistuksella pyrittiin parantamaan työmarkkinoi- Miljoonaa markkaa 32553: den toimivuutta. Työelämän laatuun ja työym- Työmarkkinoiden toimivuus 32554: päristöön vaikuttamisen tulosalueelle kuuluivat Työvoimapalvelut (ml. työvoi- 32555: mm. työ lainsäädäntö, työelämän kehittäminen ja makoulutus) ........................ . 2 282,7 1 937,3 32556: palkkaturva-asiat Maahanmuuttajien asemaan Työllisyyden hoito ................ .. 8 675,7 8 494,1 32557: vaikuttamisen tulosalueella toiminnan tavoittee- josta työmarkkinatuki .......... . 5 040,9 5 406,0 32558: na oli ihmisoikeuksiin ja humanitaarisiin lähtö- EU:n osarahoittamat hankkeet 1 371,0 1 476,5 32559: kohtiin perustuvan pakolais-, turvapaikka- ja maa- josta EU:n osuus .............. .. 683,7 813,7 32560: hanmuuttopolitiikan kehittäminen. Työhallinnon Työelämän laatuun ja toimin- 32561: toimivuuden kehittämisen tulosalueella tärkeim- taympäristöön vaikuttaminen .... .. 136,1 131,7 32562: mät linjaukset koskivat henkilöstöstrategian toteu- Maahanmuuttoasiat ................ .. 310,0 332,4 32563: Toimintamenot ...................... .. 774,3 816,2 32564: 81. Työministeriön hallinnonalan menot Muut .................................... . 25,6 43,0 32565: TP 1997TA 1998TP 1998 32566: Yhteensä ............................ .. 13 575,7 13 231,2 32567: Miljoonaa markkaa 32568: Työhallinto........................ 165 168 167 32569: Euroopan sosiaalirahaston 32570: ohjelmien toteutus ...... ........ 1 332 1 617 1 617 32571: Työvoimapolitiikan toimeen- 32572: Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttaminen 32573: pano ................................ 11 481 11 580 11321 32574: Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 347 338 332 32575: Työnvälitys 32576: Työministeriön hallinnonalan 32577: muutmenot...................... 135 141 120 32578: Työvoimatoimistoissa oli vuoden 1998 aikana 32579: Yhteensä......................... 13 459 13 844 13 557 32580: työnhakijana kaikkiaan 922 000 eri henkilöä. 32581: Työnhakijoita oli noin 50 000 vähemmän kuin 32582: 1 Euroopan sosiaalirahasto. 32583: edellisenä vuonna. Työnhakijoista oli työttömänä 32584: 108 32585: 32586: 32587: (ilman lomautettuja) 705 600, mikä on noin Työvoiman ohjaus ja kehittäminen 32588: 53 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uu- 32589: sia työttömiä ilmoittautui työvoimatoimistoihin Ammatinvalinnanohjauksen tehtävänä on aut- 32590: vuoden aikana 318 000. Samanaikaisesti päättyi taa ammatinvalintaa, ammatinvaihtoaja työnsaan- 32591: 348 000 henkilön työttömyys. tia koskevissa kysymyksissä. Ammatinvalinnan- 32592: Samalla henkilöllä voi vuoden aikana olla usei- ohjaus pyrkii laatimaan asiakkaan kanssa yksilöl- 32593: ta työnhakujaksoja. Asiakasvirtoja laskettaessa lisen ratkaisun tai urasuunnitelman, joka on to- 32594: hänet tilastoidaan kuitenkin vain kerran työnha- teuttamiskelpoinenjajohon asiakas sitoutuu. Hen- 32595: kijaksi. Vuonna 1998 työnvälityksiä ja muita työn- kilökohtaisen ammatinvalinnanohjauksen asiakas- 32596: hakujakson päättymisiä oli yhteensä 1 269 000. määrä oli v. 1998 noin 46 000. 32597: Työnhakujakson päättäneistä 47% sai töitä avoi- Koulutus- ja ammattitietopalvelu edistää asi- 32598: milta työmarkkinoilta ja 13 %sijoittui töihin työ- akkaan tiedonsaantia koulutuksesta ja työelämäs- 32599: hallinnon tukien avulla. tä. Työvoimatoimistojen tietopalveluun on koot- 32600: Vuoden 1998 aikana työvoimatoimistoissa oli tu systemaattisesti tietoja koulutusmahdollisuuk- 32601: avoinna yhteensä 255 000 työpaikkaa. Edellisvuo- sista, opintojen rahoituksesta, työmarkkinoista 32602: teen verrattuna ovat avointen paikkojen määrät sekä ammattialojen ja ammattien sisällöistä. Kou- 32603: lisääntyneet noin 5 prosentilla. Uusia työpaikko- lutusta ja työelämää koskevia neuvontatapahtumia 32604: ja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin keskimäärin tilastoitiin kertomusvuonna yhteensä 750 000, 32605: noin 20 000 kuukaudessa. Työnvälityksen tulos- näistä 200 000 kohdistui ensisijaisesti työvoima- 32606: tavoite uusien avointen työpaikkojen määrän suh- koulutukseen. 32607: teen oli 23 000 uutta avointa työpaikkaa keski- Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on 32608: määrin kuukaudessa. Työnvälitykseen ilmoitetuis- edistää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista 32609: ta työpaikoista (pois lukien haku- ja provisiopai- suunnittelua, työllistymistä ja työssä pysymistä. 32610: kat) noin 93 %täyttyi työn suunniteltuun alkamis- Työvoimatoimistoissa oli v. 1998 vajaakuntoisia 32611: ajankohtaan mennessä. Työnvälityksen tulostavoi- työnhakijoita yhteensä noin 7 5 000 henkilöä, jois- 32612: te (90 %) ylittyi. Työnvälityksen markkinaosuus- ta työttömiä 62 500 henkilöä. Noin kolmasosa 32613: tavoite vuodelle 1998 oli 72% ulkoiseen hakuun vajaakuntoisista oli yli 50-vuotiaita työnhakijoi- 32614: ilmoitetuista paikoista. Tästä tulostavoitteestajää- ta, joiden palvelujen parantamiseksi yksilölliset 32615: tiin kymmenellä prosenttiyksiköllä. palvelutarveselvitykset laajennettiin vuoden 1998 32616: Työvoimapoliittinen järjestelmä uudistettiin alusta lukien koko maahan. 32617: vuoden 1998 alusta. Työvoimatoimistoissa tämä 32618: merkitsi uuden palvelumallin käyttöönottoa. Kai- Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 32619: kissa työvoimatoimistoissa otettiin käyttöön työt- 32620: tömien säännönmukaiset määräaikaishaastattelut, Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoi- 32621: joiden yhteydessä laaditaan työnhakusuunnitelma tuksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysyn- 32622: yhdessä työnhakijan kanssa. Vuonna 1998 mää- nän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttö- 32623: räaikaishaastatteluja tehtiin yhteensä noin 200 000 myyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutus on 32624: henkilölle. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan pääasiassa aikuisten ammatillista koulutusta, jota 32625: työnhakua edistävistä palveluista ja tukitoimista. työhallinto hankkii aikuiskoulutuskeskuksilta, 32626: Jotta työnhakijoiden osaaminen saataisiin parem- muilta ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakoulu- 32627: min kartoitettua, laaditaan määräaikaishaastatte- iltaja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Kou- 32628: luissa myös osaamiskartoitus. Työnhakijan omaa lutuksen aloittaneita oli kaikkiaan noin 104 000, 32629: työnhakua on systematisoitu omalla työnhakukir- joista kokonaan kansallisella rahoituksellajärjes- 32630: jalla. Noin 123 000 työttömälle tarjottiin v. 1998 tetyn koulutuksen aloittaneita oli noin 77 000. 32631: lyhytkestoista työnhakukoulutusta. Työnhakukou- Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen (ilman 32632: lutus otettiin käyttöön työttömyyden dynamiikan ESR -rahoitusta) tavoitetasoksi asetettiin vuodel- 32633: kasvattamiseksi ja työttömyysjaksojen keston ly- le 1998 keskimäärin 30 500 henkilöä. Koulutuk- 32634: hentämiseksi. Uuden palvelumallin käyttöönoton sessa oli kuukausittain keskimäärin 41 400 opis- 32635: myötä työvoimatoimistojen henkilöresursseja li- kelijaa, joista noin 9 100 ESR -ohjelmiin kuulu- 32636: sättiin 170 työvoimaohjaajan viralla. Henkilöstöä vassa koulutuksessa. Pitkäaikaistyöttömyyden 32637: työvoimatoimistoissa oli v. 1998 yhteensä noin vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi 32638: 2 900, lisäksi noin 1 000 työllisyysvaroin palkat- työvoimakoulutusta on kohdennettu pitkään työt- 32639: tua. töminä olleille, vajaakuntoisille sekä ikääntyneil- 32640: Työnvälitys käytti määrärahoja työvoimapalve- le. 32641: lujen erityismenoihin yhteensä noin 52 milj. mk Suomen työllisyysohjelman mukaisesti tulos- 32642: ja muuttoturvaan yhteensä noin 10 milj. mk. tavoitteena oli, että ammattikoulutuksen aloittaa 32643: 109 32644: 32645: vähintään 5 000 työtöntä vajaakuntoista työvoi- saa yli 500 päivää työttömänä olleen työmarkki- 32646: makoulutuksena. Työvoimakoulutuksen aloitti natukea saavan pitkäaikaistyöttömän henkilön 32647: v. 1998 noin 6 000 työtöntä vajaakuntoista. Työ- työllistämiseen vapaaehtois- yms. järjestöihin, 32648: voimakoulutuksella toteutettavan pk-yritysten ke- kotitalouksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin sekä yri- 32649: hittämiskoulutuksen (KEKO-koulutus) aloitti tyksiin. 32650: v. 1998 noin 1 400. Kansanisin tukitoimin työllistettynä oli keski- 32651: Työvoiman kysynnän elpyessä on erityistä huo- määrin 3 400 vajaakuntoista henkilöä. Vuoden 32652: miota kiinnitetty työvoimakapeikkojen syntymi- 1998 aikana yli 50-vuotiaita oli työllistettynä tuilla 32653: sen ehkäisyyn. Työvoimakoulutus toteutetaan 7 620 henkilöä. Vuorotteluvapaan perusteella työl- 32654: mahdollisimman työelämäläheisenä siten, että listettyjä oli v. 1998 keskimäärin 3 932 henkilöä. 32655: työnantajilla on paitsi mahdollisuus vaikuttaa kou- Kansallisella rahoituksella perustettiin starttiyri- 32656: lutuksen sisältöön ja suunnitteluun, myös yhä tyksiä 3 939 kappaletta. 32657: enemmän ottaa vastuuta koulutuksen toteuttami- Työmarkkinatuella työharjoittelussa olleiden 32658: sesta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Työvoi- määrä oli keskimäärin 10 260 pääasiassa nuorta 32659: makoulutuksella voidaan järjestää myös työssä henkilöä. Työvoimapoliittiseen uudistukseen liit- 32660: olevan työvoiman koulutusta silloin kun siihen on tyen työmarkkinatuen työharjoitteluun on pyritty 32661: olemassa selkeä työvoimapoliittinen peruste. sijoittamaan aikaisempaa enemmän pitkäaikais- 32662: Tavoiteammattiin tähtäävän työvoimakoulutuk- työttömiä. Yli 500 päivää työttömänä olleille pit- 32663: sen suorittaneista liki puolet oli kolme kuukautta käaikaistyöttömille voitiin vuoden 1998 alusta 32664: koulutuksen päättymisenjälkeen työttömänä. Li- maksaa työharjoittelun yhteydessä ylläpitokorva- 32665: säksi 20% oli uudelleen työvoimapoliittisten toi- usta. Määrä ei kuitenkaan noussut alunperin arvi- 32666: menpiteiden piirissä. Avoimilla työmarkkinoilla oidulle tasolle, vuoden lopussa maksettiin korva- 32667: voidaan arvioida olleen noin neljänneksen koulu- usta vajaalle 1 000 pitkäaikaistyöttömälle. 32668: tuksen päättäneistä. Jonkin verran siirtymää on Kolme kuukautta tukityöllistämisjakson päät- 32669: myös työvoiman ulkopuolelle. Niin sanottuun ei- tymisenjälkeen 48,4% oli tilastotietojen mukaan 32670: tavoiteammattiin tähtäävän koulutuksen päättä- työttömänä. Lisäksi työvoimapoliittisten toimen- 32671: neistä arviolta 12 %oli koulutuksen päättymisen piteiden piirissä oli 12,3 %. Avoimilla työmark- 32672: jälkeen töissä avoimilla työmarkkinoilla. kinoilla oli arviolta 30% tukityön päättäneistä. 32673: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen käy- Työmarkkinatuen työharjoittelun päättäneistä ar- 32674: tettiin kertomusvuonna opintososiaaliset edut violta 13 % oli työssä avoimilla työmarkkinoilla. 32675: mukaan lukien määrärahoja noin 1,9 mrd. mk. Huomattava osa työmarkkinatuen työharjoittelun 32676: päättäneistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle kuten 32677: Työllisyyden hoito opintojen piiriin tai armeijaan. 32678: Palkkaperusteisille momenteille 34.06.02, 30 32679: Palkkaperusteisella kansallisella tuella oli ja 62 budjetoitiin v. 1998 yhteensä 2 730,85 milj. 32680: v. 1998 työllistettynä arviolta keskimäärin 51 350 mk. Näiden momenttien tilinpäätös oli yhteensä 32681: henkilöä, kun määrä v. 1997 oli 55 100 henkilöä. 2 566,6 milj. mk. Momentin 34.06.52 Työmark- 32682: Toimenpiteet mitoitettiin valtion talousarviossa kinatuki tilinpäätös oli 5 406 milj. mk. Tästä ar- 32683: siten, että yhdistelmätuella olisi keskimäärin violta 600 milj. mk käytettiin aktiivisen työvoi- 32684: 10 000 henkilöä ja muun työllistämistuen piirissä mapolitiikan rahoittamiseen, loput käytettiin Kan- 32685: keskimäärin 45 000 henkilöä. Yhdistelmätuen to- saneläkelaitoksen kautta maksettavana työmark- 32686: teutuma jäi selvästi alle tavoitteen, mutta muu työl- kinatukena. 32687: listäminen nousi selvästi yli talousarviossa alun pe- Työllisyysperusteisten investointien työllisyys- 32688: rin arvioidun tason. Palkkaperusteisin tukitoimen- vaikutukseksi arvioidaan yhteensä keskimäärin 32689: pitein työllistettiin pitkäaikaistyöttömiä keskimää- 2 400 henkilöä ja lisäksi uusia työpaikkoja arvi- 32690: rin noin 23 500. Nuoria oli työllistettynä keski- oidaan syntyneen 680 kappaletta. Momentille 32691: määrin noin 6 900. 34.06.63 budjetoitiin yhteensä 255,0 milj. mk, 32692: Työvoimapoliittisen järjestelmän uudistami- jostaEAKR:n1 hankkeisiinyhteensä 35,0 milj. mk. 32693: seen liittyen otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön Määrärahasta on myönnetty avustuksia yhteensä 32694: työmarkkinatuen ja työllistämistuen yhdistelmä- 150,8 milj. mk. Loppuosa määrärahasta siirtyy 32695: tuki. Yhdistelmätuella pyritään ehkäisemään erit- päätettäväksi myöhemmin. Määrärahan käyttö 32696: täin pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatu- v. 1998 oli yhteensä 225,4 milj. mk. Momentille 32697: keen oikeutettujen henkilöiden syrjäytymistä työ- 34.06.77budjetoitiin261 milj. mk,jostaEAKR:n 32698: markkinoilta. Yhdistelmätuen avulla pyritään saa- 32699: maan käyttöön erityisesti ns. kolmannen sektorin 32700: työllistämismahdollisuudet. Tukea voidaan mak- 1 32701: Euroopan aluekehitysrahasto. 32702: 110 32703: 32704: hankkeiden osuus oli 20,0 mi1j. mk. Määrärahan Alueellisten tavoiteohjelmien 2, 5b ja 6 pääta- 32705: käyttö v. 1998 oli yhteensä 280,3 milj. mk, jossa voitteena on aluetalouksien kehittäminen osaamis- 32706: on mukana myös aikaisempina vuosina ohjelmoi- ta vahvistamalla ja yrittäjyyttä sekä pk-yrityksiä 32707: tuja määrärahoja. tukemalla. Uusien työpaikkojen syntyminen ja 32708: työllistettävyyden parantaminen sekä syrjäytymi- 32709: Euroopan unionin osarahoittamat toimenpiteet sen ehkäiseminen ovat keskeinen osa alueohjel- 32710: mien ESR -toimintaa. Alueohjelmien ESR -toi- 32711: Euroopan unionin osarahoittamissa toimenpi- menpiteillä on parannettu vuoden 1998 loppuun 32712: teissä oli tavoiteohjelmissa 3 ja 4 kertomusvuon- mennessä noin 128 500 henkilön osaamista ja 32713: na keskimäärin 16 500 henkilöä. Vuoden 1998 työllistettävyyttä. Kertomusvuonna työministeriö 32714: aikana ESR -ohjelmissa aloittaneita oli kaikkiaan koordinoi 128 yhteisöaloiteprojektin toimintaa. 32715: 130 000 henkilöä. Toimenpidejakson keskimää- EU:n osarahoittamaan ESR -toimintaan käytet- 32716: räinen kesto oli siten verrattain lyhyt. Koko oh- tiin kertomusvuonna 1,5 mrd. mk. Tästä kansal- 32717: jelmakaudelle 199 5-1999 asetettua ESR-ohjelmis- lista rahoitusta oli 663 milj. mk. 32718: sa aloittaneiden henkilöiden määrätavoitetta nos- 32719: tettiin 320 000 henkilöön. Tämä tavoite ylitettiin. Yhteenveto tulosalueen tulostavoitteiden toteu- 32720: ESR-määrärahoista hankkeisiin oli sidottu vuoden tumisesta 32721: loppuun mennessä n. 80% koko kaudelle 1995- 32722: 1999 varatusta summasta. Kertomusvuonna käyn- Vuoden 1998 talousarvio mitoitettiin siten, että 32723: nistettiin toimenpiteitä, joilla määrärahan sitomis- työvoimapoliittisten toimenpiteiden tavoitetasoksi 32724: aste pyritään nostamaan sataan prosenttiin viimei- tuli keskimäärin 118 500 henkilöä. Ohjelma sisäl- 32725: sen vuoden aikana. Vuonna 1998 käynnistettiin tää palkkaperusteiset työllistämistuet, työvoima- 32726: noin 3 000 ESR-projektinjoukosta parhaiden ko- poliittisen aikuiskoulutuksen, työharjoittelun ja 32727: kemusten ja toimintamallien seulonta. koulutuksen työmarkkinatuella, Euroopan sosiaa- 32728: Tavoite 3 -ohjelma on suunnattu työttömien lirahaston tavoitteen 3 toimenpiteet, vuorottelu- 32729: työllistymisedellytysten parantamiseksi. Ohjelman vapaakokeilun, työllisyysperusteiset investoinnit 32730: strategiana on pitkäaikaistyöttömyyden ennalta- ja Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysperus- 32731: ehkäisy ja lieventäminen, talouskasvun edistämi- teiset investoinnit. Vuonna 1998 työvoimapoliit- 32732: nen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen sekä tisin toimenpitein sijoitettuna oli yhteensä keski- 32733: nuorten työelämästä syrjäytymisen ehkäisy ja kou- määrin 115 200 työtöntä henkilöä. Määrä jäi noin 32734: lutuksen jälkeisen työmarkkinoille siirtymisen 3 300 henkilöä alle kertomusvuodelle asetetun 32735: helpottaminen. Tavoite 3-ohjelman projekteihin tavoitteen, mikä johtui yhdistelmätuen ennakoi- 32736: on vuosina 1995-1998 osallistunut 100 000 työ- tua hitaammasta liikkeellelähdöstä. 32737: töntä työnhakijaa. Tavoite 3-ohjelman toteutus on Lisäksi työllisyyspoliittisen projektituen, ta- 32738: evaluaattoreiden mukaan kytkeytynyt Suomen voitteen 4 sekä tavoitteen 2, 5b ja 6 mukaisten 32739: työmarkkinatilanteeseen, strategiaan ja työvoima- ESR -hankkeiden piirissä arvioidaan v. 1998 ol- 32740: politiikkaan. Ohjelmalie asetetut määrälliset ja 32741: vaikuttavuustavoitteet on pääsääntöisesti saavu- 32742: tettu. 83. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso 32743: Tavoite 4-ohjelman strategia perustuu elinikäi- 32744: Toimenpiteet Henkilöä keski- 32745: sen oppimisen periaatteiden mukaisesti organisoi- määrin 32746: tuun koulutus- ja kehittämistoimintaan pienissä ja 32747: 1997 1998 32748: keskisuurissa yrityksissä. Ohjelma kohdistuu pk- 1 32749: yritysten inhimillisten voimavarojen kehittämi- Palkkaperustein en työllistäminen l 55 100 47 800 32750: seen ja erityisesti henkilöihin, joilla on riski jou- Yhdistelmätuki 1l ....................... . 3 600 2 ) 32751: 1 32752: tua työttömiksi rakennemuutoksen ja uuden tuo- Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus l 37 100 32 300 32753: 1 32754: tantoteknologian vuoksi. Tavoite 4 -ohjelman kou- Työharjoittelu työmarkkinatuella l 10 100 10 250 32755: lutus- ja kehittämistoimenpiteisiin on osallistunut Tavoitteen 3 mukaiset ESR- hank- 32756: vuosina 1995-1998 lähes 120 000 henkilöä ja keet......................................... 14 750 14 600 32757: 30 000 pk-yritystä. Ohjelman kautta on pystytty Vuorotteluvapaakokeilu . . . ... .. . . . . . . . 3 250 3 950 32758: tavoittamaan pieniä, alle 50 hengen yrityksiä, joi- Työllisyysperusteiset investoinnit ... 2 000 2 400 32759: den kasvua on tuettu erilaisin koulutus- ja kehit- Euroopan aluekehitysrahaston työl- 32760: tämistoimenpi tein. Onnistuneimmat projektit ovat lisyysperusteiset investoinnit ... ..... 300 300 32761: yritysten tarpeista lähteviä ja niissä on kehitetty Yhteensä .................................. 122 600 115 200 32762: sekä henkilöstöä että yrityksen ennakointivalmiuk- 1 32763: l Ei sisällä ESA-hankkeita. 32764: 2 32765: sia. l Arvio. 32766: 111 32767: 32768: leen yhteensä keskimäärin 5 100 pääosin muita Työvoimapoliittiset toimenpiteet tasasivat ker- 32769: kuin työttömiä henkilöitä. Työvoimapoliittiset tomusvuonna edelleen voimakkaasti alueellisia 32770: toimenpiteet kohdennettiin pääasiassa pitkäaikais- työttömyyseroja (kuvio 22). Etelä-Suomessa toi- 32771: työttömiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin. Toi- menpiteiden piirissä oli v. 1998 keskimäärin noin 32772: menpiteillä tasattiin myös alueellisia työttömyys- 3 %työvoimasta, mutta Lapissa ja Kainuussa 9 %. 32773: eroja. Vaikeimmissa kunnissa toimenpiteiden piirissä 32774: 84. Työhallinnon tulostavoitteiden toteutuminen (pl. työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso) 32775: 1996 1997 1998 Tavoite 98 32776: Yli vuoden (yhdenjaksoisesti) työttömänä olleiden määrä keskimää- 32777: rin kuukaudessa .................................................................... . 134 898 124 558 112 612 118 150 32778: Uudet avoimet työpaikat (keskimäärin kuukaudessa) .................... . 15 041 18 904 19 857 23000 32779: Työnvälityksen markkinaosuus ulkoisista hauista, % .................... . 71 68 62 72 32780: Työpaikkojen täyttyminen työn suunniteltuun alkamisajankohtaan 32781: mennessä, % työpaikoista ....................................................... . 92,0 93,8 93,1 90 32782: Vajaakuntoisia keskimäärin tukityöllistettynä (pl. ESR) ................. . 2 487 3 126 3 425 5 000 32783: Määräaikaishaastattelujen toteuttaminen, % haastatteluun oikeute- 32784: tuista ................................................................................... . 65,2 45-75 32785: Työnhakukoulutuksen aloittaneet .............................................. . 123 366 131 230 32786: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 32787: Aloittaneita työttömiä vajaakuntoisia (ESR pl.) .......................... . 5275 6342 6 011 5 000 32788: Aloittaneita yli 50-v. työttömiä ja työttömyysuhan alaisia (ESR ml.) 10 057 9 330 32789: Toimenpiteiden vaikuttavuus: työttömänä 3 kk toimenpit. jälkeen, % 32790: Palkkaperusteisien toimenpiteiden jälkeen ............................... . 58,2 50,7 48,4 55 32791: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen .......................... . 49,9 46,6 47,7 45 32792: Ostetut opiskelijatyöpäivät (ESR pl.), 1 000 ............................... .. 8 276 8 141 6 900 7 060 32793: Ostetun opiskelijatyöpäivän keskihinta (ESR pl.) ......................... . 131,0 131,0 133,0 133,5 32794: 32795: Kuvio 22. 32796: 32797: 32798: TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN, TOIMENPITEIN TYÖLLISTETTYJEN JA 32799: TYÖTTÖMYYSELÄKKEELLÄ OLEVIEN OSUUS TYÖVOIMASTA 32800: TE-KESKUKSITTAIN 1998 32801: o/o 32802: 40 32803: 35 32804: 30 32805: 25 32806: 20 32807: 15 32808: 10 32809: 5 32810: 0 32811: 32812: 32813: 32814: 32815: •Työttömät työnhakijat EliToimenpitein sijoitetut DTyöttömyyseläkkeellä olevat 32816: 112 32817: 32818: olevien osuus nousi jopa yli 15 prosenttiin työ- velusektorille. Myös Kansallinen ikäohjelma 32819: voimasta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden (1997-2002) on jatkunut suunnitelman mukaises- 32820: kohdistuessa nykytasonaan keskimäärin 4,5 pro- ti koulutus-, tiedotus- ja tutkimushankkein usei- 32821: senttiin ja vuoden aikana yhteensä 10 prosenttiin den eri ministeriöiden ja sidosryhmien yhteistyö- 32822: työvoimasta niillä on tuntuvia vaikutuksia työ- nä. 32823: markkinoiden toimintaan. Vuonna 1998 työttömi- Vuonna 1998 palkkaturvaa maksettiin valtion 32824: nä työnhakijoina ja työvoimapoliittisten toimen- varoista 99 milj. mk, kun edellisenä vuonna vas- 32825: piteiden piirissä (ml. työttömyyseläkeläiset) oli taava luku oli noin 116 milj. mk. Työnantajilta 32826: Lapissa ja Kainuussa miltei 35 % työvoimasta saatiin samaan aikaan perittyä takaisin 53 milj. 32827: sekä Pohjois-Karjalassa noin 30 %, kun vastaava mk. Työministeriön ylläpitämässä henkilöstöra- 32828: osuus Uudellamaalla painui jo alle 15 prosentin. hastorekisterissä oli vuoden 1998 lopussa 43 hen- 32829: Yhteenveto tulosalueen tulostavoitteista (pl. kilöstörahastoaja niiden piirissä noin 94 000 työn- 32830: työvoimapoliittisten toimenpiteiden tasotavoite) tekijää. 32831: sekä niiden toteutuma v. 1998 ja kahtena edellise- 32832: nä vuonna on kuvattu taulukossa 84. Maahanmuuttoasiat 32833: 32834: Työelämän laatuun ja työympäristöön vaikut- Vuonna 1998 maahanmuuttajia oli kuukausi- 32835: taminen tasolla työnhakijoina työvoimatoimistoissa keski- 32836: määrin 20 965,joista työttöminä 14 187. Maahan- 32837: Uuden työvoimapoliittisen järjestelmän käyt- muuttajatyönhakijoista noin puolet oli Uudenmaan 32838: töönotto edellytti muutoksia sekä työvoimapalve- TE -keskuksen alueella. Ulkomaalaisten työnha- 32839: lu-, työmarkkinatuki-, työttömyysturva-että työl- kijoiden kokonaismäärä nousi edellisvuodesta 458 32840: lisyyslainsäädäntöön. Osana koulutusvakuutuksen henkilöä, työttömien määrän noustessa 322 hen- 32841: toimeenpanoa työttömien omaehtoisen opiskelun kilöä. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuo- 32842: tukijäijestelmää laajennettiin. Palkkaturvalaki uu- den 1998 joulukuun lopussa arviolta 39 %. Työt- 32843: distettiin sekä henkilöstörahastolakia muutettiin. tömyysaste oli viisi prosenttiyksikköä pienempi 32844: Työsopimuslakia muutettiin mm. laajentamalla oi- kuin vuotta aikaisemmin. Maahanmuuttajien kor- 32845: keutta perhevapaiden käyttöön sekä mahdollista- kea työttömyys johtuu mm. siitä, että maahan- 32846: maHa myös järjestäytymättömille, yleissitovaa muuttajilta puuttuu yleensä kielitaito sekä muut 32847: työehtosopimusta noudattaville työnantajille oi- valmiudet selviytyä suomalaisessa yhteiskunnas- 32848: keus soveltaa työntekijöiden etuja vähentäviä työ- sa ja työelämässä. 32849: ehtosopimusmääräyksiä. Työsopimuslain koko- Maahanmuuttajien työllistymistä on voitu mer- 32850: naisuudistuksen valmistelu komiteatyönä jatkui kittävästi edistää mm. työharjoittelun ja työelä- 32851: kertomusvuonna. Lakia nuorista työntekijöistä on mäläheisen koulutuksen avulla, joita on toteutet- 32852: muutettu siten, että peruskoululaiset saavat olla tu esimerkiksi ESR -ohjelmien puitteissa. Mitta- 32853: työssä enintään puolet koululomistaan. vin maahanmuuttajiin suunnattu hanke on paluu- 32854: Kertomusvuonna jatkettiin hallitusohjelman muuttajien työelämään ohjaava kotouttamispro- 32855: edellyttämiä kokeiluja työn ja työajanjakamisek- jekti, jonka puitteissa 600:lle paluumuuttajana 32856: si vapaaehtoisuuden pohjalta. Valtion työllistämis- Suomeen muuttaneelle on laadittu työelämään oh- 32857: tuen maksaminen kuntasektorilla näihin kohteisiin jaavat kotouttamis- ja työllistymispolut. Vastaa- 32858: päättyi vuoden lopulla. Hallitusohjelmaan sisäl- van sisältöisiä työllistämisprojekteja on suunnat- 32859: tyvä työn vuorottelujärjestelmän kokeilu tuli voi- tu myös pakolaisille. Maahanmuuttoasioihin käy- 32860: maan v. 1996. Kertomusvuonnajärjestelmän ko- tettiin kertomusvuonna 332 milj. mk. 32861: keilua jatkettiin vuoden 2000 loppuun ja makset- 32862: tavan tuen määrää korotettiin. Työhallinnon toimivuuden edistäminen 32863: Kansallisen tuottavuusohjelman toisen toimi- 32864: kauden (1996-1999) ja Kansallisen työelämän Työhallinnon henkilöstö 32865: kehittämisohjelman (1996-1999) toiminta jatkui 32866: kertomusvuonna. Tuottavuusohjelmassa on koko Työvoima- ja elinkeinokeskusten organisaati- 32867: ohjelmakautena ollut mukana yhteensä 15 hanket- on kehittämistä jatkettiin kertomusvuonna. Työ- 32868: ta, joiden toiminnan rahoittamiseksi kertomus- ministeriön uusi organisaatio ja uudet toimintata- 32869: vuonna oli käytettävissä 4 milj. mk. Työelämän vat astuivat voimaan 1.1.1999 lukien. Työminis- 32870: kehittämisohjelman puitteissa on rahoitettu n. 280 teriöuudistuksen perusajatus on tehostaa työmi- 32871: projektia, joista tähän mennessä päättyneitä on n. nisteriön toimintaa. Kertomusvuonna annettiin 32872: 130. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän pit- myös asetusmuutos ulkomaalaisvaltuutetun toi- 32873: källä aikavälillä teollisuuteen ja yksityiselle pal- miston siirrosta työministeriön yhteyteen 1. 3.1999 32874: 113 32875: 32876: lukien. Tarkoituksena on samalla laajentaa ulko- Työministeriö käytti toimintamenoja kertomus- 32877: maalaisvaltuutetun toimialaa kattamaan syrjimät- vuonna 132,5 milj. mk, noin 2,5 milj. mk enem- 32878: tömyyden periaatteen toteutumisen valvonta Suo- män kuin vuotta aiemmin. Työvoimaosastot käyt- 32879: men kaikkien etnisten vähemmistöjen osalta. tivät toimintamenoja 679,9 milj. mk vastaavan 32880: käytön oltua edellisenä vuonna 608 milj. mk. 32881: Toiminnan taloudellisuus 32882: 85. Toimintamenopohjaiset yksikkökustannukset, Maksullinen toiminta 32883: markkaa 32884: Suorita 1997 1998 Työhallinnon maksullisen toiminnan tulot 32885: v. 1998 olivat 30,5 milj. mk. Valtaosa tästä oli lii- 32886: Työnvälitys, välitetty työpaikka ............ 732 852 ketaloudellisesti hinnoiteltuja suoritteita. Henki- 32887: Tietopalvelu, neuvontatapahtuma ....... 67 77 löstövuokrauksen tulot olivat 16,2 milj. mk ja 32888: Ammatinvalinnan ohjaus, päättynyt maksullisten yrityspalvelujen 12,7 milj. mk. 32889: ohjaus ............................................ 1 057 1 071 32890: Ammatinvalinnan ohjaus, yhteistyöta- 32891: pahtuma ......................................... 593 613 32892: Työvoimakoulutus, alkanut koulutus- 32893: jakso ............................................. 901 1 192 32894: Työllisyyden hoito, alkanut tukityöjakso 916 1 129 32895: 86. Maksullinen toiminta 1998, milj. mk 32896: Työllisyyden hoito, työvoimapoliittinen 32897: lausunto ......................................... 61 44 Tulot yhteensä ...... ...... ...... ............ ........ 30,5 32898: Palkkaturva, päätöksen saanut henkilö 1 588 1 816 Kustannukset yhteensä ...... ......... ...... ..... 29,0 32899: ESA-toiminta, toimenpiteen aloittanut 391 440 Käyttöjäämä ...... ...... ...... ...... ...... ...... ..... 1,5 32900: 114 32901: 32902: 32903: 3.13. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 32904: 32905: Toimintaympäristö nessä. Periaatepäätöksellä valtioneuvosto on an- 32906: tanut kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita koske- 32907: Ympäristöhallinnon toimintaympäristön muu- vat peruslinjaukset ekologisen kestävyyden edis- 32908: toksiin vaikuttaa edelleen merkittävästi ympäris- tämiseksi ja sen taloudellisten sekä sosiaalisten 32909: töasioiden kansainvälisyys. Keskeiset ympäristön ja kulttuuristen edellytysten luomiseksi. 32910: ongelmat ja niiden ratkaisut vaativat kansainvä- Väestö keskittyy edelleen erityisesti kaupun- 32911: listä ja usein maailmanlaajuista yhteistyötä, laa- kikeskuksiin ja niiden lähialueille, mikä on vai- 32912: japohjaista kotimaista valmisteluaja osaavaa vai- keuttanut kasvukeskusten asuntotilannetta ja hei- 32913: kuttamista. Ympäristöasenteet ovat kuitenkin jastunut haasteena myös kaavoitukseen ja raken- 32914: myönteisiä ja kestävän kehityksen tavoitteet ja tamiseen. Tämä muuttoliike aiheuttaa yhdyskun- 32915: niiden edistäminen on hyväksytty yleisesti myös tarakenteen muuttumista niin kasvualueilla kuin 32916: kansainvälisten sopimusten lähtökohdaksi. muuttotappioseuduillakin. !kääntyvän väestön 32917: Kasvihuoneilmiö ja otsonikerroksen ohenemi- asumistarpeiden muutokset, asuntojen kosteus- ja 32918: nen ovat esimerkkejä maapallonlaajuisista ilman- homevauriot sekä muut rakennuksissa havaitut 32919: suojeluongelmista. Useita vuosiajatkuvissa ilmas- terveyshaitat on myös otettava toiminnassajatku- 32920: toneuvotteluissa siirryttiin vuoden 1997 Kioton vasti huomioon. 32921: pöytäkitjaa toimeenpanevaan vaiheeseen. Suomen 32922: osuudeksi Kioton tavoitteesta sovittiin 17.6. 19 9 8 32923: kuuden ilmastokaasun päästöjen palauttaminen Hallinnonalan menojen jakautuminen 32924: vuoden 1990 yhteenlasketmun määrään vuosina 32925: 2008-2010. Buenos Airesin osapuolikokoukses- Ympäristöministeriö-tilivirastoon kuuluvat 32926: sa hahmoteltiin kansainvälinen työohjelma, joka ministeriö ja 13 alueellista ympäristökeskusta. 32927: sisältää lähes 120 selvitysaihetta. Hallinnonalalla toimivat tilivirastoina lisäksi Suo- 32928: Valtioneuvosto on 4.6.1998 hyväksynyt halli- men ympäristökeskus, Asuntorahastovirasto sekä 32929: tuksen ensimmäisen kestävän kehityksen ohjel- talousarvion .~lkopuoliset rahastot Valtion asun- 32930: man, joka on hallitusohjelman mukainen periaa- torahasto ja Oljysuojarahasto. 32931: tepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä. Hallinnonalan talousarvion loppusumma 32932: Ohjelma toteuttaa Rion ympäristö- ja kehityskon- v. 1998 oli 3 755 milj. mk eli 76 milj. mk vuoden 32933: ferenssin seurantakokouksessa v. 1997 sovittua 1997 määrärahoja (3 679 milj. mk) suurempi. Hal- 32934: tavoitetta, jonka mukaan kaikilla mailla tulee olla linnonalan suurin yksittäinen menoerä 2 559 milj. 32935: kestävän kehityksen strategia vuoteen 2002 men- mk oli yleinen asumistuki. 32936: 32937: 32938: 32939: 87. Ympäristöministeriön määrärahat •> 32940: TP 1997 TA 1998 TP 1998 32941: 32942: Miljoonaa markkaa 32943: 32944: Ympäristöministeriö ........................................................ . 190,120 229,114 229,114 32945: Ympäristön suojelu ............................................................. . 86,014 81,750 76,716 32946: Alueelliset ympäristökeskukset ............................................ . 365,195 388,592 388,592 32947: Suomen ympäristökeskus ................................................... . 146,339 185,797 153,857 32948: Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu ................... . 236,500 247,190 247,190 32949: Asunto- ja rakennustoimi ...................................................... .. 2 704,921 2 622,385 2 657,182 32950: Ympäristöministeriön hallinnonala yhteensä ................... 3 729,088 3 754,828 3 752,651 32951: 32952: Talousarvion ulkopuoliset rahastot 32953: Valtion asuntorahasto ......................................................... . 6 109,000 6 862,000 32954: Öljysuojarahasto ................................................................. . 33,000 30,000 32955: 32956: •> Lisäksi muut hallinnonalat yhteensä käyttivät määräahoja ympäristönsuojeluun v. 1997 502 milj. mk ja v. 1998 524 milj. mk. 32957: 115 32958: 32959: Valtion asuntorahasto teki v. 1998 aravalaina- hieman pitempi kuin viime vuonna eli keskimää- 32960: päätöksiä yhteensä 4 251 milj. markan edestä. rin 12 kuukautta. Valitusasemakaavoista noin puo- 32961: Korkotukilainoja hyväksyttiin korkotuen piiriin let käsiteltiin alle vuodessa ja varsinaisista ase- 32962: 2 541 milj. mk. Myöntöjen vähennys oli huomat- makaavapäätöksistä 70 %ratkaistiin alle kolmessa 32963: tava eli yhteensä noin 4 500 milj. mk, käyttämä- kuukaudessa. 32964: töntä valuuttaa siirtyi vuodelle 1999 kuitenkin Vuonna 1998 valtioneuvosto päätti Suomen 32965: samalla 959 milj. mk. Asuntorahaston käytettä- ehdotuksesta EU:n Natura 2000- verkostoksi. 32966: vissä olevat varat muodostuivat lähinnä aravalai- Verkostoon sisältyy 3 539 225 ha maa-alueita 32967: nojen lyhennyksistä ja koroista. Vuonna 1998 1 229 276 ha vesialueita. Pääosa aikaisemmin 32968: asuntorahasto jatkoi aravalainasaatavien arvopa- valtioneuvostossa vahvistettuihin luonnonsuoje- 32969: peristamista. Rahaston varoja käytettiin vastaavas- luohjelmiin kuuluvista alueista sisältyy myös eh- 32970: ti aravalainojen maksatukseen, korkotukimenoi- dotukseen. Lakisääteisiä luonnonsuojelualueita on 32971: hin, asunto-obligaatiolainojen korkomenoihin ja perustettu yhteensä noin 2 700 000 hehtaarin alu- 32972: rahaston muihin menoihin. Asuntorahasto maksoi eille. Yksityisomistuksessa on Natura-päätöksel- 32973: aravalainoja 5 774 milj. mk sekä asuntolainojen lä tai muulla päätöksellä suojeluun varattuja alu- 32974: korkotukea ja muuta tukea yhteensä 1 081 milj. eita noin 270 000 ha. 32975: mk. Yksityismaiden suojelun toteuttamiseksi on 32976: Öljysuojarahasto maksoi erilaisia korvauksia tehty päätös noin 3,3 mrd. markan rahoitusohjel- 32977: yhteensä 30 milj. mk. Varansa öljysuojarahasto masta vuoden 1996 alusta lukien. Rahoitusohjel- 32978: keräsi perimällä öljysuojamaksua maahantuodusta ma ulottuu vuoteen 2007. Rahoitusohjelmaan si- 32979: ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä. sältyy Metsähallitukselle asetettu velvoite luovut- 32980: Hallinnonalan omaisuudesta pääosa eli noin 56 taa valtionmaata luonnonsuojelualuevaihdoissaja 32981: mrd. mk muodostui aravalainasaamisista. hankkia maanmyynneistä rahaa suojeluohjelmien 32982: toimeenpanoon. 32983: Toiminnan keskeiset tulokset ja määrärahojen 32984: käyttö Asumisen edistäminen 32985: Alueiden käyttö ja luonnonsuojelu Asuntomarkkinoiden vilkastuminen ja asunto- 32986: tuotannon kasvu perustuivat v. 1998 lähinnä vah- 32987: Hallituksen esitys rakennuslainsäädännön ko- vaan talouskasvuun. 32988: konaisuudistukseksi annettiin eduskunnalle Työpaikkoja on syntynyt ns. kasvukeskuksiin, 32989: 21.8.1998. Eduskunnassa tammikuussa 1999 hy- joihin vilkastunut muuttoliike on suuntautunut. 32990: väksytyllä uudellamaankäyttö-ja rakennuslailla Yleinen korkotaso on vakiintunut alhaiseksi, mikä 32991: korvataan vuoden 1958 rakennuslaki siihen teh- on lisännyt halukkuutta omistusasuntojen hankin- 32992: tyine lukuisine muutoksineen. Uutta lakia täyden- toihin ja vaihtoihin. Asuntolainakanta kasvoikin 32993: tävää maankäyttö-ja rakennusasetusta on viimeis- ennätyksellisen nopeasti vuoden 1998 aikana ja 32994: telty. nousi syyskuussa 1998 suuremmaksi kuin lamaa 32995: Kuntakaavoituksen ohjauksessa on painotettu edeltävä asuntolainakanta. 32996: yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristö- Aloitettujen asuntojen määrä nousi v. 1998 32997: arvojen säilyttämistä. Päätöstuotannossa kuntien yhteensä noin 31 000 asuntoon. Talouskasvun 32998: kaavoja ja rakentamisen poikkeuslupia sekä niitä myötä vapaarahoitteinen asuntotuotanto lähti kas- 32999: koskevia valituksia ratkaistiin koko hallinnossa vuun ja aloitukset nousivat v. 1998 noin 18 000 33000: 7 7 40 kpl eli 10 % enemmän kuin vuotta aikai- asuntoon. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto pai- 33001: semmin. Poikkeuslupavalitusten käsittelyaika oli nottuu omistusasuntoihin. Arava- ja korkotukilai- 33002: 33003: 33004: 33005: 88. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus (ml. metsähallituksen vaihtomaiden arvo ja maanmyyntitulot) 33006: 1996 1997 1998 1996 1997 1998 33007: Hehtaaria Miljoonaa markkaa 33008: Kaupat .......................... 6 789 12 693 18 226 101 146 151 33009: Vaihdot ......................... 6 814 8 616 5 928 93 80 66 33010: Lunastukset .................. 199 185 131 5 5 3 33011: Yksityiset suojelualueet 3 424 2 398 4 201 19 34 48 33012: Yhteensä ..................... 17 226 23 892 28 486 218 265 268 33013: 116 33014: 33015: noitetun asuntotuotannon aloitukset puolestaan tokannasta tyhjien asuntojen määrä on huomatta- 33016: vähenivät vuoden 1997 noin 20 400 asunnosta vasti suurempi eli 8 %, mikä kuvastaa muuttolii- 33017: 13 000 asuntoon, jolloin niiden osuus koko asun- kettä. 33018: totuotannosta oli 42 %. Kilpailutettujen hankkei- Vuoden 1998 lopussa yksinäisiä asunnottomia 33019: den osuus kasvoi. oli noin 10 000 kpl, vajaat 200 enemmän kuin 33020: Muuttoliike ja vapaarahoitteisten vuokra-asun- vuotta aiemmin. Asunnottomista yli puolet, lähes 33021: tojen tarjonnan väheneminen sekä korkea vuok- 5 300 kpl, oli pääkaupunkiseudulla. 33022: rataso ovat lisänneet valtion lainoittamien asun- Asuntojen kysynnän viikastuessa vanhojen ker- 33023: tojen kysyntää erityisesti kasvukeskuksissa ja var- rostaloasuntojen hinnat ovat nousseet parina vii- 33024: sinkin pääkaupunkiseudulla. Vuokra-asuntojen me vuonna varsin nopeasti. Vanhojen asuntojen 33025: kysynnän ja tarjonnan heikentynyttä suhdetta ku- hinnat olivat vuoden 1998 kolmannella neljännek- 33026: vaa se, että hakijamäärät ovat viime vuosina koko sellä koko maassa 40 %ja pääkaupunkiseudulla 33027: ajan nousseet, mutta tarjonta on pysynyt suurin 53 % korkeammat kuin vuoden 1996 alussa. Va- 33028: piirtein samalla tasolla. Vuoden 1998 marraskuus- paarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousi- 33029: sa kuntien ja muiden suurten vuokranantajien vat huhtikuusta 1997 huhtikuuhun 1998 pääkau- 33030: asuntojonoissa oli koko maassa noin 106 000 ha- punkiseudulla keskimäärin 7,2 %ja muualla maas- 33031: kijaruokakuntaa, mikä on 10% ja 10 000 kpl sa keskimäärin 3,2 %. 33032: enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikista ha- Valtion vuoden 1998 talousarviossa arava- ja 33033: kijoista 40 % oli pääkaupunkiseudulla. Koko vuo- korkotukilainoitettua asuntotuotantoa vähennet- 33034: den 1998 aikana valtion lainoittamia vuokra-asun- tiin, koska vapaarahoitteisen asuntotuotannon ar- 33035: toja haki 210 000 taloutta, joista asunnon sai noin vioitiin käynnistyvän vuoden aikana edellistä 33036: 73 000 eli 35% hakijoista. Kirein tilanne on pää- vuotta runsaammin ja koska rakennusurakoiden 33037: kaupunkiseudulla sekä Tampereen seudulla, mis- hinnat olivat kiihtyneet nopeaan nousuun. Valtion 33038: sä vain noin viidennes vuokra-asuntojen hakijoista asuntorahastossa ja kunnissa hyväksyttiin v. 1998 33039: sai asunnon. Myös asumisoikeusasuntoa hakevi- aloitettavaksi 13 000 asuntoa (vähennystä 36 %), 33040: en määrä on kasvanut: vuoden 1998 marraskuus- joista 7 200 oli aravalainoitettavaa asuntoa ja 33041: sa asumisoikeusasuntojonoissa oli kaikkiaan lä- 5 800 oli korkotuettua asuntoa, viimemainituista 33042: hes 54 000 jonottajaa, yli 4 000 enemmän kuin 1 050 asuntoa korkotuetuissa asunto-osakeyhtiö- 33043: vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun jono on yli taloissa. Aloitettujen hankkeiden hintatason nou- 33044: puolet koko maan jonosta, noin 29 000 kpl. suksi muodostui noin 5Yz %, mikä alitti selvästi 33045: Jotta voitaisiin varmistaa vuokra- ja asumisoi- yleisen urakkahintatason kasvuvauhdin. Valtion 33046: keusasuntotuotantoon myönnetyn valtion tuen tukemasta asuntojen uustuotannosta oli vuokra- 33047: ohjautuminen asukkaille, eduskunnalle annettiin asuntoja lähes 62 %, asumisoikeusasuntoja 19% 33048: hallituksen esitys ns. yleishyödyllisyyden kritee- ja omistusasuntoja myös noin 19 % aloitetuista 33049: rien määrittelemiseksi asuntolainoitusta koskevas- asunnoista. Uustuotantoa kohdennettiin erityisesti 33050: sa lainsäädännössä. Asiaa koskevat lait vahvistet- pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kasvukes- 33051: tiin 30.4.1999 ja ne tulevatvoimaan 1.1.2000. Nyt kuksiin eli Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Ou- 33052: lakitasolle nostetut toimintaperiaatteet erottavat lun seuduille. Näiden asuntomarkkina-alueiden 33053: yleishyödyllisen omistajayhteisön puhtaasti liike- osuus oli 57 % alkavasta valtion tukemasta uus- 33054: toiminnallisista yrityksistä. Valtion tuella raken- tuotannosta. 33055: netut vuokra-asunnot tulee pääsääntöisesti pitää Arava- ja korkotukilainoituksella toteutetuissa 33056: vuokrakäytössä. Voittoa yleishyödyllisestä yhtiös- perusparannushankkeissa oli v. 1998 kaikkiaan 33057: tä saadaan nostaa vain kohtuullisesti ja se laske- 12 848 asuntoa (vähennystä 47 %), asunto-osa- 33058: taan omistajan tosiasialliselle sijoitukselle. keyhtiöiden perusparannuksen korkotukihankkeet 33059: Asuntomarkkinoiden alueelliset erot ovat suu- mukaan luettuina. Korjausaste oli normaaleissa 33060: ret. Monissa maakunnissa asuntomarkkinatilanne aravahankkeissa 46 % ja korkotukihankkeissa 33061: on tasapainossa ja paikoin asunnoista on jopa yli- 41 %. Tulostavoitteiden mukaisesti v. 1998 pai- 33062: tatjontaa. Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä ei notettiin uustuotantoa perusparannusten sijaan 33063: ole kuitenkaan kuntien ilmoitusten mukaan lisään- kasvualueilla, joilla asuntojen tarjonta ei vastaa 33064: tynyt. Vuoden lopussa näitä asuntoja oli tyhjillään kasvavaa kysyntää. 33065: noin 2 900 kpl, suunnilleen saman verran kuin Asuntorahaston käytettävissä olevat varat muo- 33066: vuotta aiemmin. Koko aravavuokra-asuntokannas- dostuivat aravalainojen lyhennyksistä ja korois- 33067: ta tyhjien asuntojen osuus on alle prosentin. ta, takauspalkkioista sekä vuodelta 1997 kerty- 33068: Asunnottomien määrä on parin viime vuoden neestä yhdystilin tuotosta, joka tilitettiin asunto- 33069: aikana pysynyt suunnilleen ennallaan. Koko asun- rahastoon kertomusvuonna helmikuun lopussa. 33070: 117 33071: 33072: Lisäksi rahasto hankki ulkoista rahoitusta arvo- saadaan liikkeelle noin 2 mrd. markan korjaus- 33073: paperistamaila lainasaataviaan yhteensä 2 052 työt. Korjausavustusjärjestelmän toimivuuden ja 33074: milj. mk. Korkotuottoina kertyi runsaat 2 200 milj. avustusten käytön valvonnan parantamiseksi an- 33075: mk, josta yli 2 100 milj. mk oli asuntolainojen nettiin uusi laki korjausavustuksista. 33076: korkotuloja ja loput pääosin yhdystilille tuloutet- Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloi- 33077: tuja korkotuottoja. Aravalainojen lyhennyksiä hin varattiin v. 1998 myöntämisvaltuutta noin 40 33078: kertyi 3 328 milj. mk ja takaustoiminnan tuotot milj. mk 157 hissin rakentamiseksi 74 kohteeseen. 33079: olivat runsaat 17 milj. mk. Rahaston varoja käy- Lisäksi myönnettiin 20 milj. mk vanhojen hissien 33080: tettiin uusien asuntolainojen maksatukseen (run- korjaamiseen liikuntaesteiden poistamiseksi. 33081: saat 5 500 milj. mk), korkotukiin (lähes 730 milj. Omistusasunnon ostajat ovat voineet saada val- 33082: mk), korjaus- ja muihin avustuksiin (runsaat 350 tion takauksen asuntolainalleen keväästä 1996 33083: milj. mk) sekä ottolainauksestaja arvopaperista- lähtien. Takaus on enintään 20 % asuntoluotan 33084: misesta aiheutuneisiin korkokuluihin (noin 1 510 määrästä ja enintään 150 000 mk. Vuonna 1998 33085: milj. mk). Aravalainavaltuuksien suhteellista takausten määrä kasvoi selvästi (42 %). Kun 33086: osuutta lainoi tusvaltuuksien kokonaismäärästä li- v. 1997 uusia takauksia myönnettiin 15 500 kpl, 33087: sättiin v. 1998. uusien takausten määrä nousi v. 1998 noin 22 000 33088: Asuntorahaston ulkoinen varainhankinta toteu- kappaleeseen. Taustalla on kotitalouksien yleinen 33089: tettiin v. 1998 arvopaperistamaHa vanhoja arava- asuntokysynnänkasvu sekä takausjärjestelmän 33090: lainoja. Toteutetun asuntorahaston kolmannen ar- tunnettavuuden lisääntyminen. Takausten osuus 33091: vopaperistamis-transaktion (Fennica 3) seniori- uusista asuntoluotoista kasvoi vuodessa pari pro- 33092: osan (luottoluokitukset: Moody's Aaa, Duff & senttiyksikköä noin 17 prosenttiin. Kaikkiaan val- 33093: PhelpsAAA) suuruus oli yhteensä 1 975 milj. mk. tion takauksia on myönnetty 46 000 kpl ja taka- 33094: Suomen markkamääräisistä joukkovelkakirjoista uskanta on lähes 2,5 mrd. mk. Valtio ei toistai- 33095: 1 425 milj. mk oli vaihtuvakorkoisia (helibor-si- seksi ole joutunut suorittamaan takauskorvauksia 33096: donnaisuus) ja loput 550 milj. mk kiinteäkorkoi- takausten perusteella. 33097: sia. Joukkovelkakirjat konvertoituvat euromääräi- Vuonna 1998 uusia ASP-luottoja myönnettiin 33098: siksi vuoden 1999 ensimmäisenä koronmaksupäi- 4 300 kpl, mikä on 500 luottoa vähemmän kuin 33099: vänä toukokuussa. Samalla vaihtuvakorkoisen edellisenä vuonna. ASP-luottojen osuus uusista 33100: osan referenssikoroksi tulee euro-libor. Toteutet- kotitalouksille myönnetyistä asuntoluotoista 33101: tu kansainvälisillä markkinoilla kilpailutettu Fen- v. 1998 oli 2,4 %, kun se oli v. 1992 suurimmil- 33102: nica 3 onnistui hinnoittelultaan erinomaisesti huo- laan eli 15 %. ASP-korkotukilainakanta oli vuo- 33103: limatta syksyn vaikeasta ja epävarmasta markki- den 1998 lopussa 5 990 milj. mk. Korkotukea 33104: natilanteesta. ASP-luotoille maksettiin 73 milj. mk. UusiaASP- 33105: Vuonna 1995 aloitetussa lähiöhankkeessa on tilejä avattiin 7 800 kpl ja vuoden 1998 lopussa 33106: lainapäätöksiä tehty kertomusvuoden loppuun tilejä oli voimassa 38 000 kpl. Tileillä oli säästö- 33107: mennessä 12 800 vuokra- ja omistusasunnon jäyhteensä 1 435 milj. mkelikeskimäärin37 000 33108: korjaamiseksi yhteensä jo yli 1 mrd. markan edes- mk tiliä kohden. 33109: tä; vuosina 1995-1996 noin 640 milj. mk, v. 1997 Yleistä asumistukea maksettiin v. 1998 yhteen- 33110: noin 448 milj. mk, mutta kertomusvuoden loka- sä 2 559 milj. mk, mikä oli 390 milj. mk enem- 33111: kuun loppuun mennessä vain 244 milj. mk, vaik- män kuin edellisenä vuonna. Tuensaajien määrä 33112: ka lähiöasuinkiinteistöjen korjaustoiminnan rahoi- oli vuoden lopussa 205 000 kpl, mikä oli 21 000 33113: tuksen riittävyys on varmistettu puitesopimuksin. enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Keski- 33114: Lähiöprojektin 49 projektilähiöstä vain viidessä määräinen asumistuki oli vuoden lopussa 1 100 33115: ei vuokratalojen korjaustoimintaan ole vielä ryh- mk kuukaudessa, mikä oli 180 mk enemmän kuin 33116: dytty; sen sijaan omistusasuntojen osalta korja- edellisenä vuonna. Vuokra-asunnossa asuvilla asu- 33117: ustoiminta on meneillään vasta vain 19 lähiössä. mismenojen osuus tuloista oli ennen asumistukea 33118: Asuntojen korjausavustustoimintaan myönnet- 54,3 %ja tuen jälkeen 25,6 %. Tuen määrä oli 33119: täviin avustuksiin osoitettiin myöntämisvaltuutta keskimäärin 52,8 %vuokrasta. 33120: vuoden 1998 talousarviossa 250 milj. mk. Lisäk- Asumistuen perusteita parannettiin vuoden 33121: si ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin 90 alussa vuositason kustannusvaikutukseltaan 600 33122: milj. mk käytettäväksi v. 1997 hakemuksensa jät- milj. markalla. Uudistuksella parannettiin toi- 33123: täneille. Vuonna 1998 korjausavustukset makset- meentulotuenja asumistuen yhteensovitusta ja li- 33124: tiin Valtion asuntorahaston varoista. Avustuksilla sättiin työhönmenon kannustavuutta. Erityisesti 33125: arvioidaan saatavan korjaustoiminnan piiriin kaik- pienten ruokakuntien tukiperusteita parannettiin 33126: kiaan noin 190 000 asuntoa. Korjausavustuksilla niin, että yksinäisillä täysimääräiseen tukeen oi- 33127: 118 33128: 33129: 33130: keuttava tuloraja nostettiin työmarkkinatuen ta- rattuna. Maatalouden ympäristötukien vaikutta- 33131: solle. Samalla kaikkein pienituloisimmilta pois- vuutta sekä luonnonmukaisen viljelyn ympäristö- 33132: tettiin markkamääräinen perusomavastuuosuus, vaikutuksia selvitettiin. 33133: joten tuki on näillä 80 % kohtuullisista asumis- Ympäristönsuojelun edistämisavustusten ja 33134: menoista. Tehdyt parannukset lisäsivät asumistu- ympäristötyömäärärahojen käytössä painotettiin 33135: en maksatusta 300 milj. markalla v. 1998 ja tuen- v. 1998 hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti 33136: saajien määrä kasvoi runsaalla 15 000 kappaleel- edelleen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen 33137: la. Tuensaajien määrää kasvatti myös se, että tuen kaatopaikkojen kunnostusta sekä uuden ympäris- 33138: piiriin tuli lisää uusia työttömiä ja opiskelijaruo- töteknologian kehittämistä ja kokeilua. Y mpäris- 33139: kakuntia. tönsuojelun edistämisavustuksia myönnettiin yh- 33140: Eläkkeensaajien asumista tuettiin eläkkeensaa- teensä noin 34 milj. mk, josta noin 7 milj. mk osoi- 33141: jien asumistukijärjestelmästä 1 230 milj. markal- tettiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien 33142: la ja opiskelijoiden asumista opintotuen asumis- tukemiseen erityisesti vuoteen 2005 ulottuvan 33143: lisäjärjestelmästä 615 milj. markalla. Asumisen vesiensuojelun tavoiteohjelman toteuttamiseksi. 33144: kokonaistukeen käytettiin v. 1998 yhteensä noin Ympäristöhallinnon rakentamistehtäviin ohjel- 33145: 9 740 milj. mk, josta 2 300 milj. mk (24 %) oli moitiin työmäärärahoja v. 1998 suunnilleen edel- 33146: korkojen verovähennystukea. Kolmen eri asumis- listä vuotta vastaavassa laajuudessa yhteensä 279 33147: tukijätjestelmän kautta annettavan tarveharkintai- milj. mk, josta toteutui ED-hankkeet mukaan lu- 33148: sen tuen osuus kokonaistuesta oli 44 %. Kokonais- kien noin 220 milj. mk. Hankkeet työllistivät näillä 33149: tuesta 73 %oli suoraan kotitalouksille suunnat- määrärahoilla keskimäärin noin 660 henkeä ja 33150: tua kysyntätukea. yhteistyöosapuolten määrärahoilla lisäksi noin 33151: Asuntorahaston tuloksellisuus ja keskeiset tun- 400 henkeä kuukaudessa. Ympäristöministeriön 33152: nusluvut käyvät ilmi luvun 3 .13. liitteestä. hallinnonalan hankkeista merkittävimpiä olivat 33153: edelleen kuntien vesiensuojeluyhteistyötä edistä- 33154: vät siirtoviemärihankkeet sekä saastuneiden maa- 33155: Rakennettu ympäristö ja rakentaminen alueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostus- 33156: hankkeet. Alueellisissa ympäristökeskuksissa oli 33157: Rakentamisen ohjauksessa keskityttiin raken- v. 1998 toteutettavananoin 30 siirtoviemärihan- 33158: tamisen laadun varmistamiseen, viranomaisval- kettaja noin 60 saastuneen alueen kunnostushan- 33159: vonnan selkeyttämiseen sekä informaatio-ohjauk- ketta. 33160: seen. Korjausrakentamisen edistäminen, kestävän Ympäristönkunnostus-ja hoitotöitä tehtiin alu- 33161: kehityksen turvaaminen sekä terveellisen ja tur- eellisten ympäristökeskusten organisoimina edel- 33162: vallisen elinympäristön aikaansaaminen ovat pai- leen myös työvoimahallinnon palkkaperusteisilla 33163: nottuneet edelleen niin lainsäädännön kuin raken- työllisyysmäärärahoilla. Parhaimmillaan ne työl- 33164: tamismääräystenkin kehittämisessä. listivät edellisten vuosien tapaan yli 1 200 hen- 33165: Ympäristöministeriön, TEKESin, kauppa- ja keä kuukaudessa ja vuosikeskiarvonakin lähes 800 33166: teollisuusministeriön sekä Valtion asuntorahaston henkeä. 33167: yhteisessä koerakentamisohjelmassa oli loppuvuo- Rakentamistoiminnan taloudellisuuden paran- 33168: desta 48 rakennuskohdetta. Rakennustuotteiden tuminen tarkistetaan 3-4 vuoden välein tehtävällä 33169: tyyppihyväksyntähakemuksia toteutui vuoden selvityksellä. Viimeisin selvitys vuosilta 1995- 33170: 1998 aikana 166 kpl. Vuoden 1998 lopussa oli 1997 osoitti taloudellisuuden parantuneen keski- 33171: voimassa 559 tyyppihyväksyntäpäätöstä. määrin 3, 1 %vuodessa. 33172: Ympäristönsuojelun edistämiseksi Suomen lä- 33173: hialueilla Virossa, Latviassa, Liettuassaja Venä- 33174: Ympäristönsuojelu jällä on v. 1998 tehty 33 investointitukipäätöstä 33175: yhteensä noin 48 milj. markan arvosta pääasiassa 33176: Alueelliset ympäristökeskukset antoivat ulkoasiainministeriön myöntämin varoin. Toimin- 33177: v. 1998 maatalouden ympäristötuen erityistukiha- nan tuloksena valmistuivat vuoden 1998 aikana 33178: kemuksista yhteensä noin 2 200 lausuntoa. Työ- mm. useat Itämeren vaikutuspiirissä olevien kau- 33179: voima- ja elinkeinokeskukset myönsivät maata- punkien jätevedenpuhdistamojen saneeraushank- 33180: louden erityistukivaroja v. 1998 noin 220 milj. mk. keet Vuonna 1998 ympäristöministeriön omin 33181: Sopimusten lukumäärä oli noin 16 500 kpl, ja ne määrärahoin tehtiin noin 130 teknisen yhteistyön 33182: kattoivat noin 210 000 ha. Pelkästään luomutuo- avustuspäätöstä yhteensä noin 23 milj. markan 33183: tannossa tai siihen siirtymässä oleva peltoala oli arvosta. 33184: v. 1998 yli 125 000 ha. Kaikissa edellä mainituissa Päätöksenteon kannalta välttämättömän ympä- 33185: määrissä oli selvää kasvua edelliseen vuoteen ver- ristötiedon perustan vahvistamiseksi ministeriö 33186: 119 33187: 33188: käytti v. 1998 yhteensä yli 51 milj. mk. Määrära- Maksullinen toiminta 33189: haa käytettiin erityisesti tiedon tuottamiseksi ym- 33190: päristölainsäädännön valmistelua ja toimeenpa- Hallinnonalan maksullisen toiminnan tulot kas- 33191: noa, EU:n edellyttämiä ympäristötoimia, ympä- voivat 39 milj. markasta noin 42 milj. markkaan 33192: ristön pilaantumisen torjuntaa, ihmisen elinympä- eli noin 7 %. Nousu aiheutui aluehallinnossa ym- 33193: ristön parantamista, luonnon monimuotoisuuden päristölupien ja rakentamisen poikkeuslupien 33194: turvaamista sekä rakennetun ympäristön, raken- määrän kasvusta ja Suomen ympäristökeskukses- 33195: tamisen ja asumisen kehittämishankkeita varten. sa erityisesti kehitysyhteistyöhön liittyvän vienti- 33196: Määrärahasta käytettiin 10 milj. mk ympäris- toiminnan lisäyksestä. Kustannukset olivat vastaa- 33197: töklusterin tutkimusohjelmaan, jolla tavoitellaan vasti noin 54 milj. mk. Kustannuksistajäi katta- 33198: ympäristön ja ihmisen hyvinvointia erityisesti matta noin 12 milj. mk eli alijäämä oli koko hal- 33199: ekotehokkuutta, yhteistyötä ja yrittämistä edistä- linnonalan osalta noin 22 %kustannuksista. Mak- 33200: mällä. Ohjelman toteutuksessa on useiden tutki- sullinen toiminta on ollut alijäämäistä, koska pää- 33201: muslaitostenja yliopistojen lisäksi mukana 50-60 osa suoritteista on julkisoikeudellisia ja ne on 33202: yritystä. Tutkimusohjelmaa rahoitti myös TEKES ympäristönsuojelullisista tai oikeudellisista syis- 33203: lähes 9 milj. markalla ja Suomen Akatemia 5,6 tä hinnoiteltu alle omakustannusarvon. Sen sijaan 33204: milj. markalla. Kun hankkeiden muu ja omarahoi- liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden 33205: tus lasketaan mukaan, on tutkimusohjelman ko- kannattavuus parani edelliseen vuoteen verrattu- 33206: konaisrahoitus jo 50-60 milj. mk. Vuoteen 2000 na ja tuotot ylittivät jonkin verran kustannukset. 33207: päättyvän rahoituskauden aikana kokonaisrahoi- 33208: tuksen on arvioitu nousevan 80-100 milj. mark- 33209: kaan. 33210: 120 33211: 33212: 33213: LIITE 33214: 33215: ASUNTORAHASTOVIRASTON TOIMINTAA, TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ JA TULOKSELLISUUTTA KUVAAVAT 33216: KESKEISET TUNNUSLUVUT 33217: 1998 1997 Muutos 33218: Asuntomarkkinat 33219: Aravavuokra-asuntojen hakijat ............................. 210 000 hakijaa 204 000 hakijaa 3% 33220: Näistä asunnon saaneet ..................................... 73 000 hakijaa 72 000 hakijaa 1% 33221: Hakijoita aravavuokra-asuntojonossa .................... 106 000 hakijaa 96 000 hakijaa 10% 33222: Tyhjiä aravavuokra-asuntoja ................................ 2 900 asuntoa 3 000 asuntoa -3% 33223: Arava- ja korkotuki 33224: Hankkeiden lukumäärä ....................................... 562 kpl 1015 kpl -45% 33225: (uustuotannon aloitukset) .................................. 13 003 as. 20 346 as. -36% 33226: (perusparannusten aloitukset) ............................ 12 849 as. 24 248 as. -47% 33227: Hyväksytyt rakennuskustannukset (koko maa): 33228: 2 2 33229: Arava ........................................................ 7 217 mklas.m 6 881 mk/as.m 5% 33230: 2 2 33231: Korkotuki ................................................... 7 41 0 mklas.m 6 972 mklas.m 6% 33232: Alkuvuokrat (otos) koko maa: 33233: 2 33234: Arava ......................................................... 42,90 mklm /kk 33235: 2 33236: Korkotuki ................................................... 50,76 mklm /kk 33237: Peruskorjaushankkeiden korjausaste: 33238: Arava ......................................................... 46,0% 45,8% 0,2 %-yks. 33239: Korkotuki ................................................... 41,0% 56,2% - 15 %-yks. 33240: Vanha lainakanta 33241: Rajoituksista vapauttamispäätöksiä ...................... 494 asuntoa 374 asuntoa 32% 33242: 10 vuoden jatkorajoituksista vapauttamispäätöksiä 236 asuntoa 219 asuntoa 8% 33243: Omistajanvaihdokset: 33244: luovutuksensaajan nimeämispäätöksiä .......... 925 asuntoa 72 asuntoa 1 185% 33245: Takaustoiminta 33246: Omistusasuntojen valtiontakauksia ....................... 22 000 kpl 15 500 kpl 42% 33247: Valtion vastuut takausten perusteella .................... 0,00 mk•l 0,00 mk•t 0% 33248: Avustukset 33249: Myönnetyt omapääoma-avustukset: 33250: opiskelija-asunnot: uustuotanto ..................... 434 asuntoa 605 asuntoa -28% 33251: opiskelija-asunnot: peruskorjaus .................... 770 asuntoa 1 435 asuntoa -46% 33252: asunnottomien asunnot ................................ 194 ruokakuntaa 256 ruokakuntaa -24% 33253: pakolaisten asunnot ..................................... 54 ruokakuntaa 74 ruokakuntaa -27% 33254: Toiminnan kustannukset 33255: Viraston kokonaiskustannukset ............................ 23 200 000 mk 23 200 000 mk 0% 33256: Viraston työvoimakustannukset ............................ 16 500 000 mk 16600000mk -1% 33257: Henkilöstö 33258: Henkilöstön määrä 31.12.1998 ............................. 67 henkilöä 69 henkilöä -3% 33259: Henkilöstön keski-ikä .......................................... 48,7 vuotta 47,7 vuotta 33260: Henkilötyövuosien määrä: koko virasto .................. 67,1 henkilötyövuotta 70,5 henkilötyövuotta -5% 33261: alueyksiköt ................... 22,2 henkilötyövuotta 30,1 henkilötyövuotta -26% 33262: Tuloksellisuus 33263: Hanketta/viraston henkilötyövuosi ........................ 8,4 14,4 -42% 33264: Hanketta/alueyksiköiden henkilötyövuosi ............... 25,3 33,7 -25% 33265: Taloudellisuus: lainapäätöksen käsittelykustannus 19 693 mk/hanke 11 615 mk/hanke 69% 33266: Hankkeiden painotettu lukumäärä ........................ 985 kpl 1734 kpl -43% 33267: Maksetut ko~ausavustushakemukset .................... 6 269 maksua 7 486 maksua -16% 33268: •l Valtio ei ole toistaiseksi joutunut suorittamaan takauskorvauksia lähes 2,5 mrd. markan takausten perusteella. 33269: 121 33270: 33271: 3.14. VALTIONTALOUDEN TULOKSELLISUUS JA 33272: TUOTTAVUUS 33273: 33274: Julkisen hallinnon tehokkuus, tuloksellisuus ja näiden avulla turvataan tasapainoisen talouskas- 33275: vaikuttavuus ovat tärkeitä valtiontalouden kestä- vun edellytyksiä. 33276: vyyden kannalta. Valtiontalouden säästöjä on on- Valtioneuvoston kertomusvuoden huhtikuussa 33277: nistuttu tekemäänkin tehokkuutta parantamalla tekemä periaatepäätös määrittelee hallintopolitii- 33278: ilman, että itse toiminta tai tavoitteet ovat olen- kan suuntalinjat siirryttäessä ensi vuosituhannel- 33279: naisesti kärsineet. Tulosbudjetointi ja -johtami- le. Lähtökohtana on hyvinvointiyhteiskunnan pe- 33280: nen ovat osaltaan edistäneet tuloksellisuuden ta- ruspalvelujen turvaaminen koko maassa. Kaikilla 33281: voittelemisessa. Hallinnon kehittäminen ja hallin- hallinnon tasoilla vahvistetaan kansalaisten vai- 33282: non uudistusten yhteensovittaminen ovat tässä kutusmahdollisuuksia ja myös lisätään hallinnon 33283: työssä avainasemassa. julkisuutta ja avoimuutta, mikä lisää osaltaan myös 33284: Julkiset menot olivat kertomusvuonna 52 % paineita parantaa hallinnon sisällä tehokkuutta ja 33285: suhteessa kansantuotteeseen, liki 10 prosenttiyk- toimivuutta. Tavoitteena on, että valtio, kunnat ja 33286: sikköä alle lamavuosien korkeimman tason. Puo- kansalaisjärjestöt toimivat entistä enemmän yh- 33287: let julkisista menoista on erilaisia siirtomenoja, teistyössä kansalaisille tärkeiden palvelujen tuot- 33288: valtion menojen (ml. osuudet muille julkisyhtei- tamisessa. 33289: söille) ovat viidennes suhteessa kansantuottee- Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset 33290: seen. Meno-osuuden supistuminen on johtunut palvelut ovat keskeinen perusta kansalaisten hy- 33291: merkittäväitä osin talouskasvusta ja työttömyyden vinvoinnille. Tällaisia ovat koulutus- ja sosiaali- 33292: alenemisesta. palvelut, terveydenhuolto, turvallisuus ja oikeus- 33293: Tuloksellisuuden ja tehokkuuden järjestelmäl- turva, kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä tekniset 33294: linen hakeminen on auttanut säästöjen löytymi- ja ympäristöpalvelut Kansainväliset ja kotimai- 33295: sessä, vaikka vuosien 1991-1999 yhteensä 57 mrd. set vertailevat selvitykset osoittavat, että julkinen 33296: markan valtiontalouden säästöjen tarkka erittely sektori hoitaa tehtävänsä Suomessa hyvin, joskin 33297: on erittäin vaikea tehtävä. Yksityiskohtien lukuis- kustannukset ovat myös suuret. (esim. Suomi ta- 33298: ten muutosten avulla järjestelmiä on tehostettu, loudellisena toimintaympäristönä, Valtiovarain- 33299: parannettu kannustinvaikutuksia ja kokonaisuute- ministeriö 1998). 33300: na saatu vähennettyä julkisia menoja ilman, että 33301: itse tulonsiirtojärjestelmien vaikuttavuus olisi rat- 89. Valtion ja kuntien tuottavuuskehitys 33302: kaisevasti kärsinyt. Tuloerot ovat hieman kasva- 1995 1996 1997 1998 33303: neet, mutta kansainvälisesti vertaillen ne ovat Muutos edellisestä vuodesta, % 33304: Suomessa edelleen hyvin pienet. Sosiaaliturvan 33305: indikaattorit ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ke- Valtio 33306: hittyivät kertomusvuonna tyydyttävästi siitä huo- Kokonaistuottavuus -0,5 0,8 1,9 33307: limatta, että sosiaalimenot suhteessa kansantuot- Työn tuottavuus ..... 3,0 6,8 0,0 3,7 33308: teeseen alenivat liki 2 prosenttiyksikköä (vrt. luku Kunnat 33309: 3.11.). Kokonaistuottavuus -2,5 0,1 0,2 33310: Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on myös 33311: selvästi parantunut sekä valtiolla että kunnissa, 33312: mikä pidemmällä aikavälillä vähentää julkisten Vastuujulkisin varoin rahoitetuista hyvinvoin- 33313: menojen kasvupaineita. Terveydenhuollon kustan- tipalveluista, joita valtaosa julkisista palveluista 33314: nukset kasvoivat hieman, vaikka teknologian ke- on, kuuluu yhteisesti valtiolle ja kunnille. Palve- 33315: hitys on lyhentänyt hoitoaikoja sairaalassa ja avo- lusitoumukset ovat eräs keskeinen keino julkis- 33316: hoitopainotteisuus hidastaa kokonaiskustannusten ten palvelujen parantamiseksi. Vaihtoehtoisilla 33317: nousua. Koulutuksessa, toinen suurijulkinen pal- tuotanto- ja rahoitustavoilla, joita on myös kokeil- 33318: velukokonaisuus, yksikkökustannukset pysyivät tu menetyksellisesti, voidaan parhaassa tapaukses- 33319: suurelta osin lähes ennallaan, koulutettavien ja sa parantaajulkisenja yksityisen sektorin yhteis- 33320: tutkintojen määrät kasvoivat hieman. Tehokkuu- työtä tavalla, joka tuottaa entistä halvemmalla 33321: den ja vaikuttavuuden parantumisesta huolimatta entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia 33322: julkiset menot pyrkivät jatkuvasti kasvamaan, palveluja. Tällaisia pilottiprojekteja on toteutettu 33323: koska julkisesti rahoitetuilla palveluilla ja sosi- lähinnä opetus- ja terveystoimessa seudullisen 33324: aaliturvalla on aitoa yhteiskunnallista kysyntää ja palvelutuotannon järjestämisessä. 33325: 122 33326: 33327: 33328: Hallinnon ja järjestelmien arviointi on olennai- naistuottavuus laski myös koko kuntasektorissa 33329: nen hallinnon kehittämisen osa. Tämä oli esillä kuten vaitiollakin v. 1995. Senjälkeen tuottavuus 33330: myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä hallin- on hieman parantunut, mutta erot tehtäväryhmien 33331: topolitiikan suuntalinjoista. Arviointityön eräs ja kuntien välillä ovat huomattavia. Kuntien sosi- 33332: tärkeä osa-alue on valtion ja kuntien tuottavuus- aalitoimessa laskennallinen kokonaistuottavuus 33333: mittaukset, joita on tehty Tilastokeskuksessa vuo- parani v. 1997, kun se oli heikentynyt kahtena 33334: desta 1995 alkaen osana Talousneuvoston käyn- edellisvuonna. 33335: nistämää laajaa kansallista tuottavuusohjelmaa. Kokonaisuutena tuottavuuslaskelmat osoittavat 33336: "Tuottavuudella Tulevaisuuteen"; projektin tulok- edistymistä julkisen sektorin tehokkuudessa vii- 33337: sia on myös hyödynnetty virastotasolla pyrittäes- meisen parin vuoden aikana. Kun tuloksia tarkas- 33338: sä kehittämään hallinnonala-ja virastokohtaisia telee suhteellisen vähälukuisen kansainvälisen 33339: tuloksellisuus- ja tuottavuusmittareita toiminnan tutkimustiedon valossa, jonka mukaan julkisen 33340: kehittämisen tueksi. sektorin mitattu tuottavuus pitkällä aikavälillä 33341: Tuottavuuden mittausprojektin koelaskelmat yleensä on heikentynyt, niin Suomen tulokset näyt- 33342: ovat osoittaneet kokonaistuottavuuden valtion vi- tävät erityisen hyviltä ja niiden voidaan katsoa 33343: rastoissa parantuneen vuoden 1995 jälkeen, jos- osoittavan hallinnon kehittämisen ja tulosohjaus- 33344: kin virastokohtaiset ja vuosittaiset vaihtelut ovat uudistusten olevan oikeilla raiteilla. 33345: suuria. Virastokohtaisiin vuosittaisiin tuottavuus- Valtion sisällöllisesti uusittu kirjanpito mahdol- 33346: laskelmiin on tästä syystä suhtauduttava varovas- listi kertomusvuonna toiminnan taloudellisen tu- 33347: ti, eikä niitä tässä kertomuksessa ole erikseen ra- loksellisuuden arvioinnin myös taseanalyysin poh- 33348: portoitu. VATT:ssa on selvitetty myös pidemmän jalta. Tase laadittiin ajankohdasta 1.1.1998 ja oli 33349: aikavälin tuottavuuskehitystä eräillä hallinnon loppusummaltaan 265 mrd. mk. Suurin yksittäi- 33350: aloilla ja näiden tulosten mukaan tuottavuuskehi- nen omaisuuserä oli kansallis- ja käyttöomaisuus, 33351: tys saattaa eräillä hallinnonaloilla olla uudelleen joka arvostettiin yhteensä 216 mrd. markkaan. 33352: hidastumassa, kun selkeät parannusmahdollisuu- Vierasta pääomaa valtiolla oli taseessa 443 mrd. 33353: det on jo hyödynnetty. Rakenteelliset muutokset, mk, minkä vuoksi valtion oma pääoma oli kerto- 33354: esim. avohoidon lisääminen laitoshoidon kustan- musvuoden alussa 178 mrd. mk negatiivinen. Vuo- 33355: nuksella, merkitsevät sinänsä laitoshoidon asia- den lopussa taseen loppusumma oli kasvanut 304 33356: kasrakenteen vaikeutumista, joka periaatteessa mrd. markkaan, josta kansallis- ja käyttöomaisuu- 33357: heijastuu laitoshoidon tuottavuuden laskennalli- den osuus oli 251 mrd. mk. Kyse oli ennen kaik- 33358: sena heikkenemisenä, vaikka avohoito mukaan kea osakevarallisuuden markkina-arvon kasvus- 33359: lukien koko hoitojärjestelmän tuottavuus ja tulok- ta. Vierasta pääomaa valtion taseessa oli vuoden 33360: sellisuus paranevat. lopussa 444 mrd. mk, joten valtion oma pääoma 33361: Tilastokeskuksen kuntasektoria koskevat tuot- oli edelleen 164 mrd. mk negatiivinen. 33362: tavuuslaskelmat ovat vuosilta 1995-1997. Koko- 33363: 123 33364: 33365: 33366: 33367: 33368: 4. TILIMUISTUTUSKERTOMUS 33369: 33370: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 33371: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v. 1997 ovat antaneet aihetta 33372: 33373: 33374: Rakennerahastoista tulevien varojen hallin- että on tärkeää löytää sellainen ratkaisu, jolla oh- 33375: nointi ja budjetointi jelmiin käytettyjen ED-varojen ja niitä vastaavi- 33376: en kansallisten vastinrahojen koordinoitu hallin- 33377: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta nointi ja budjetointi voidaan turvata. Niin ikään 33378: valtiovarainministeriö on todennut seuraavaa: valtiovarainministeriön näkökulmasta on keskeistä 33379: selkeyttää rakennerahastotoimijoiden vastuusuh- 33380: Valtiovarainministeriö on talouspoliittisen mi- teita ja tehostaa valvontaa. 33381: nisterivaliokunnan 26.1.1999 tekemän päätöksen 33382: mukaisesti selvittänyt yhdessä muiden ministeri- 33383: öiden kanssa rakennerahastovarojen budjetointi- Valtion tietohallinto 33384: tekniikkaan liittyviä ratkaisuja tulevalla ohjelma- 33385: kaudella. Käytyjen keskustelujen pohjalta valtio- Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta . 33386: varainministeriö on päätynyt malliin, jossa ED- valtiovarainministeriö on todennut mm. seuraa- 33387: varat on tarkoitus budjetoida rahastoittain myön- vaa: 33388: tämisvaltuutena ja arviomäärärahana. Kansallis- 33389: ten vastinrahojen osalta on tarkoitus siirtyä käy- Valtiovarainministeriö on 17.5.1999 asettanut 33390: täntöön, jossa kullekin rakennerahastotoimintaan hankkeen, jonka tehtävänä on laatia valtion tieto- 33391: osallistuvalle ministeriölle tulee yksi koonnosmo- hallinnolle kokonaisstrategia, jonka pohjalta hal- 33392: mentti vastinrahoja varten. Vastinrahoitusmomen- litus tekisi päätöksen valtion tietohallinnon linja- 33393: teilla on niin ikään tarkoitus siirtyä myöntämis- uksista. Hankkeen tulee myös tehdä ehdotus tie- 33394: valtuus- ja arviomäärärahamenettelyyn. tohallinnon normiohjauksesta. Hankkeen määrä- 33395: Edellä mainittu budjetointiratkaisu osaltaan aika on 30.10.1999. Hankkeessa on mukana val- 33396: joustavoittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeen- tiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, oi- 33397: panoa tulevalla ohjelmakaudella. Kansallisen vas- keusministeriön, liikenneministeriön ja kauppa- ja 33398: tinrahan kokoaminen yhdelle momentille takaa teollisuusministeriön edustajia sekä edustajia val- 33399: hallinnonaloille joustavan määrärahojen käytön, tiovarainministeriön, opetusministeriön ja maa- ja 33400: sillä kyseisen momentin päätösosaan on tarkoitus metsätalousministeriön alaisista virastoista. 33401: sisällyttää momentin kokonaissumma ja selvitys- Strategiahanke on valmisteltu valtion tietohal- 33402: osaanjakauma rahastojen ja tavoiteohjelmien kes- linnonjohtoryhmässä. Valtioneuvoston 16.4.1998 33403: ken. Ratkaisu helpottaa myös budjetointia, toi- hyväksymässä hallintopolitiikan kehittämistä kos- 33404: meenpanoaja seurantaa sen vuoksi, että sekä ED- kevassa periaatepäätöksessä on useita tietohallin- 33405: ja vastaavat kansalliset määrärahat ovat uudella oh- toa koskevia tavoitteita. Strategiatyössä otetaan 33406: jelmakaudella samaa määrärahatyyppiä. myös huomioon valtiontilintarkastajien vuoden 33407: Valtiovarainministeriö korostaa kuitenkin, että 1997 tarkastuskertomuksessa esitetyt huomiot 33408: mainittu budjettitekninen ratkaisu ei yksinään ta- valtion tietohallinnosta sekä valtiovarainvaliokun- 33409: kaa ohjelmienjoustavaaja tehokasta toteuttamis- nan asiaa koskevat kannanotot. 33410: ta uudella ohjelmakaudella. Ratkaisevassa ase- Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä valtion 33411: massa on uusi rakennerahastojen hallintomalli, tietohallinnon kokonaisvastuun keskittämistä ja 33412: josta parhaillaan keskustellaan sisäasiainministe- yhtyy mietinnön lausumaan nykyisestä vastuuja- 33413: riön asettamassa ns. ALOHA-työryhmässä. Työ- osta, jossa valtiovarainministeriö viime kädessä 33414: ryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus kauden ohjaaja koordinoi valtion tietohallinnon kehittä- 33415: 2000-2006 ED:n rakennerahastojen alueellisten mistä. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edel- 33416: ohjelmien toteuttamisesta, hallinnosta, varainkäy- lyttää, kuten mietinnössä on todettu, toimivia 33417: töstä ja valvonnasta. Työryhmän määräaika on menettelyjä poikkihallinnollisten hankkeiden ra- 33418: ollut 31.5.1999. Valtiovarainministeriö katsoo, hoittamiseen. 33419: 124 33420: 33421: 33422: Välittömästi valtion tietohallintoa koskevia den lopusta alkaen. Muutos on aiheuttanut kärä- 33423: asioita on harvoin esillä EU:ssa neuvostotasolla. jäoikeuksille jossain määrin lisää työtä rikoshaas- 33424: Tuorein esimerkki on hallintojen välisen tiedon- teiden tiedoksiannan siirryttyä syyttäjälaitokses- 33425: vaihdon (IDA) -ohjelman käsittely vuonna 1998. ta käräjäoikeuksien tehtäväksi. Lisäksi uudistuk- 33426: Valmistelun hoiti valtiovarainministeriö yhdessä sen toteuttaminen aiheutti v. 1997 ja vielä vuo- 33427: liikenneministeriön kanssa. den 1998 aikana huomattavasti täydennyskoulu- 33428: Neuvostossa käsitellään tietoyhteiskuntakehi- tustarvetta. Koulutukseen osallistuivat sekä tuo- 33429: tykseen liittyviä asioita, jotka useimmiten ovat marit että toimistohenkilökunta. Rikosoikeuden- 33430: luoteeltaan useamman ministeriön toimialueelle käyntimenettelyn uudistaminen merkitsi myös siir- 33431: kuuluvia. Asian tullessa esille ministeriöt arvioi- tymistä ns. akkusatoriseen prosessiin, jossa syyt- 33432: vat, millä ministeriöllä on asian käsittelyn pää- täjä toimii prosessin "moottorina". Rikosasioita 33433: vastuu ja mitkä muut ministeriöt osallistuvat val- käräjäoikeuksiin saapui v. 1997 noin 51 000 ja 33434: misteluun. Ministeriöiden välinen yhteistyö sujuu v. 1998 noin 56 000. Keskimääräinenkäsittelyai- 33435: valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisin ka oli hieman yli kaksi kuukautta. Sitä voidaan 33436: hyvin. pitää kansainvälisestikin vertaillen varsin lyhye- 33437: Hallitusohjelmassa tietoyhteiskuntakehityksen nä. 33438: edistäminen on keskeisellä sijalla. Laajapohjai- Käräjäoikeusorganisaatiota kehitetään. Oikeu- 33439: nen Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta on denkäyntimenettelyuudistuksista saatujen koke- 33440: tarkoitus asettaa uudestaan. Tietoyhteiskunta-asi- musten sekä asiamäärien kehittymisen myötä on 33441: oita käsitellään myös hallinnon kehittämisen mi- tarpeen pyrkiä suurentaruaan käräjäoikeuksien 33442: nisteriötyöryhmässä. Suomen ED-puheenjohtaja- yksikkökokoja ilman, että oikeuspalveluiden saa- 33443: kautta varten toimii valtioneuvoston kanslianjoh- tavuus merkittävästi heikkenisi. Maassamme on 33444: dolla erityinen valtioneuvoston tietoyhteiskunta- tällä hetkellä 68 käräjäoikeutta. Yksikkökoon suu- 33445: ryhmä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan rentamisella pyritään luomaan nykyistä vahvem- 33446: ED-tasoisten tietoyhteiskunta-asioiden kansalli- pia ensimmäisen asteen tuomioistuimia, joissa 33447: nen valmistelu on näiden toimenpiteiden jälkeen lainkäytön painopisteen tulee olla. 33448: riittävän laajapohjaista. Oikeusministeriössä on vireillä kahden käräjä- 33449: Valtiovarainministeriö keräsi maaliskuussa oikeuden lakkauttaminen (Juva ja Iitti). Lisäksi 33450: 1999 tiedot virastojen valmistautumisesta vuosi- on välttämätöntä selvittää käräjäoikeuksien istun- 33451: tuhannen vaihtumisen tietojärjestelmäongelmiin. topaikkojen tarvetta. Pääsääntöisesti kaikki riita- 33452: Tulosten mukaan järjestelmien korjaustyöt ovat asiat istutaan käräjäoikeuden kanslian sijaintipaik- 33453: laajasti käynnissä ja virastot uskovat selviävänsä kakunnalla. Lisäksi uudistunut rikosprosessi sekä 33454: niistä hyvin. Korjaustyöt valmistuvat kuitenkin tällä hetkellä koekäytössä oleva rikosasioiden atk- 33455: pääosin vasta vuoden 1999 loppupuolella. pohjainenkäsittelyjärjestelmä (SAKARI) edellyt- 33456: Yhteistyössä Tietotekniikkaan liitto ry:n kans- tävät toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Myös tur- 33457: sa on vuoden 2000 tilanteesta teetetty tutkimus 500 vallisuusjärjestelyt sekä taloudelliset syyt edellyt- 33458: yrityksen ja 100 julkishallinnon yksikön otoksel- tävät istuntopaikkojen jonkinasteista karsimista. 33459: la. Tämän tutkimuksen, joka on toisto lokakuussa Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä kos- 33460: 1998 tehdystä tutkimuksesta, tulokset julkistettiin kevassa lainsäädännössä havaittuja puutteita ja 33461: 26.5.1999. epäkohtia selvitetään oikeusministeriön asetta- 33462: Suomen puheenjohtajakaudella vuosituhannen massa työryhmässä, jonka mietintö valmistuu 33463: vaihteen tietojärjestelmäongelmat ovat esillä use- syyskuun loppuun 1999 mennessä. 33464: assa neuvostossa. Suomi tukee komission toimen- Oikeudenkäyntikulujen uudistamista koskevat 33465: piteitä Euroopan tilannetta koskevan kuvan muo- oikeudenkäymiskaaren säännökset tulivat voi- 33466: dostamisessa ja yhteiskunnan infrastruktuuripal- maan 1.6.1999 (368/1999). Uudistuksella pyritään 33467: velujen ja rajat ylittävien verkkojen toimivuuden mm. tasaamaan asianosaisten taloudellista riskiä 33468: varmistamisessa. oikeudenkäyntikulujen osalta. Niin sanottujen 33469: Summaaristen asioiden osalta oikeusministeriö 33470: Käräjäoikeuksien toiminta tulee antamaan lain 8 c §:n nojalla tarkemmat 33471: määräykset ko. pykälän perusteella tuomittavien 33472: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista. 33473: oikeusministeriö on todennut mm. seuraavaa: Alioikeusuudistuksen jälkeen riita-asioissa kä- 33474: sittelyajat pitenivät. Tämäjohtui pääasiassa kol- 33475: Vuoden 1997 lopulla uudistettu rikosasioiden mesta syystä. Ensinnäkin oikeudenkäyntimenet- 33476: oikeudenkäyntimenettely on vaikuttanut monin telyn uudistus muutti riita-asioiden käsittelyjär- 33477: tavoin käräjäoikeuksien toimintaan kyseisen vuo- jestystä erittäin oleellisesti. Uudistus edellytti tuo- 33478: 125 33479: 33480: mioistuinlaitoksen henkilökunnalta sekä asianaja- Rikosprosessi-ja hovioikeusuudistus ovat huo- 33481: jiltaja oikeusavustajilta uuden prosessijärjestyk- mattavasti muuttaneet syyttäjien tehtäviä. Akku- 33482: sen opiskelua. Samaan ajankohtaan ajoittui myös satorinen menettely on merkinnyt syyttäjän roo- 33483: alioikeusorganisaation yhtenäistäminen, jonka lin muuttumista aikaisempaa aktiivisemmaksi ja 33484: seurauksena organisaatioita yhdistettiin. Alioi- vastuullisemmaksi. Hovioikeuksien oikeuden- 33485: keuksien lukumäärä laski 97:stä 70:een. Kolman- käyntimenettelyn uudistaminen vaatii entistä huo- 33486: tena syynä voidaan mainita taloudellisen laman mattavasti suuremman osan syyttäjien henkilös- 33487: seurauksena käräjäoikeuksiin saapuvien asioiden tövoimavaroista. 33488: määrän huomattava nousu sekä kokonaan uusien Vuonna 1997 toteutetun syyttäjälaitoksen uu- 33489: asiaryhmien tuleminen käräjäoikeuksien käsitel- distamisen jälkeen syyttäjien henkilöstövoima- 33490: täviksi (yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat). varoja on lisätty talousrikollisuuden ja harmaan 33491: Sittemmin käräjäoikeuksiin saapuvien riita-asi- talouden vähentämiseen liittyvän valtioneuvoston 33492: oiden määrä on kääntynyt laskuun. Tämä on hei- periaatepäätöksen mukaisesti 24 talousrikossyyt- 33493: jastunut vähitellen myös käsittelyaikoihin. Siten täjällä. Tämän lisäksi syyttäjäresursseja lisättiin 33494: kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen asioiden 30 apulaissyyttäjällä v. 1999,joten syyttäjien mää- 33495: keskimääräinen käsittelyaika on n. 2,2 kuukautta rä on 270. Syyttäjäresursseja suunnataan edelleen 33496: ja suullisessa valmistelussa ratkaistujen asioiden v. 2000 talousrikollisuuden torjuntaan. 33497: käsittelyaika on n. 9,4 kkja pääkäsittelyyn men- 33498: neissä asioissa 14,7 kk. Käräjäoikeuksissa ratkais- 33499: tuista riita-asioista 2 %kesti yli 12 kk. Muita huomioita 33500: Merkittävä käräjäoikeuksien toimintaan vaikut- 33501: tanut uudistus oli v. 1997 toteutettu maakaariuu- Valtionvelka 33502: distus. Uudistuksen seurauksena käräjäoikeuksiin 33503: saapuneiden kiinteistöasioiden määrä on kasva- Tältä osin valtiovarainministeriö toteaa seu- 33504: nut merkittävästi. Kiinteistöasioiden ruuhkien raavaa: 33505: purkamista varten on käräjäoikeuksiin jouduttu 33506: palkkaamaan jonkin verran ylimääräistä henkilös- Valtiovarainministeriö on samaa mieltä valtion- 33507: töä. tilintarkastajien kanssa valtion mittavaan velkaan- 33508: Kokonaisuudessa käräjäoikeuksien työtilanne tumiseen liittyvien riskien suhteen. Positiivisena 33509: ja käsittelyajat näyttävät olevan menossa parem- piirteenä on kuitenkin nähtävä se, että valtionve- 33510: paan suuntaan. lan valuuttakurssiriski aleni vuoden 1998 lopun 33511: Asianajopalkkioiden määrään ja erityisesti sen tilanteen 34,7 prosentista vajaaseen 15 prosent- 33512: arvonlisäverovelvollisuuteen ei oikeusministeri- tiin Suomen siirtyessä euroon. Lisäksi ensimmäis- 33513: öllä ole yksinomaista toimivaltaa. Maksuttarnas- tä kertaa vuoden 1990 jälkeen valtio näyttäisi ky- 33514: ta oikeudenkäynnistä annettuja palkkio-ohjeita on kenevän vähentämään myös nimellisesti valtion- 33515: muutettu ja kustannuskehitystä seurataan. velan määrää. Talouskasvun arvioidaan myös lä- 33516: Tuomioistuinten suoritteista perittävien mak- hivuosina jatkuvan myönteisenä, joten välitöntä 33517: sujen osalta todetaan, että tuomioistuinlaitos ei ole riskiä valtiontalouden tasapainottamisessa lisäve- 33518: ns. nettobudjetoitu laitos. Siten mahdollisilla mak- lalla ei ole. 33519: sujen korottamisella ja tuomioistuintulojen lisä- 33520: yksellä ei voida palkata lisähenkilöstöä. Maksu- 33521: perusteista säädetään lailla ja toisaalta tulee arvi- Ulkomaan edustuksen edustustoiminta 33522: oida laajemminkin minkälaisin kustannuksin kan- 33523: salaiset saavat oikeuspalveluita. Kiinteistöasiois- Tältä osin ulkoasiainministeriö on esittänyt 33524: sa kertyy valtiolle tuloja huomattavasti enemmän mm. seuraavaa: 33525: kuin menoja muun muassa tietoliikennemaksui- 33526: na. Toisaalta oikeusministeriössä laaditaan par- Tulosohjaukseen siirtymisen myötä ratkaisuval- 33527: haillaan selvitystä kustannusvastaavuudesta ja ta edustuskorvauksia koskevissa asioissa on ul- 33528: seurataan menojen ja tulojen kertymää järjestel- koasiainhallinnosta annetun asetuksen mukaan 33529: mällisesti. siirretty edustuston päällikölle. Hänen tehtäviin- 33530: sä kuuluu edustustyön ohjaaminen ja seuraami- 33531: nen, ja hän vastaa edustustyön tavoitteellisuudes- 33532: Syyttäjälaitos taja tarkoituksenmukaisuudesta. Edustuston pääl- 33533: likkö käyttää ratkaisuvaltaansa ministeriön ohjei- 33534: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta den ja määräysten sekä tarkoitukseen varattujen 33535: oikeusministeriö on todennut seuraavaa: määrärahojen puitteissa. 33536: 126 33537: 33538: 33539: Ratkaisuvallan siirtäminen edustustoille ei mi- hän korvausjärjestelmään liittyvät kysymykset. 33540: nisteriön näkemyksen mukaan poista sisäisen tar- Asuntojen vuokrauksen palauttaminen takaisin 33541: kastuksen tarvetta. Tulosohjaukseen siirtymisen kiinteistö- ja materiaalihallintolinjalle tilintarkas- 33542: myötä sisäisen tarkastuksen painopistettä voita- tajien esittämällä tavalla edellyttää kokonaissel- 33543: neen kuitenkin siirtää asetettujen tavoitteiden ja vitystä, joka luontevimmin voidaan tehdä samas- 33544: tulosten sekä tarkoituksenmukaisuuden tarkastuk- sa yhteydessä kun korvausjärjestelmän perusteita 33545: seen. selvitetään. 33546: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät kertomukses- Tilintarkastajat esittävät, että asuntokorvausjär- 33547: saan huomiota siihen, että edustustyöohjeita uu- jestelmässä virkamiesten omavastuuosuus tulisi 33548: distettaessa ministeriö ei ole riittävästi reagoinut saattaa riippuvaiseksi asunnon vuokran suuruuden 33549: toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. lisäksi myös muista tekijöistä, kuten asumisen 33550: Tilintarkastajat esittävätkin, että edustustyöohjei- yleisestä tasosta ja ympäristöstä sekä asunnon 33551: siin tulisi kirjata kodin ulkopuolinen edustustyö koosta. Ministeriö toteaa, että nykyisellä asunto- 33552: säännönmukaiseksi kun näin käytännössä kuiten- korvaus-/vuokranvastikejärjestelmällä on pyritty 33553: kin on. Ministeriö toteaa, että ulkomaanedustuk- eliminoimaan asemapaikan hinta- ja vuokratason 33554: sen virkamiesten valmius kotiedustustyöhön on sekä olosuhteiden vaikutukset virkamiehen mak- 33555: selvästi laskenut viime vuosina. Syinä tähän ovat settavaksi jäävään omavastuuosuuteen. Asumis- 33556: mm. muutokset perhetilanteissa ja puolisoiden kustannusten huomioiminen kertomuksessa esite- 33557: mukanaolossa. Ministeriö onkin parhaillaan val- tyllä tavalla eräissä tapauksissa esimerkiksi pai- 33558: mistelemassa virkamiesten puolisoiden asemaa kalliskorotuksessa johtaa ministeriön käsityksen 33559: selvittävän työryhmän asettamista. mukaan virkamiesten tasapuolisen kohtelun peri- 33560: Ministeriö katsoo kuitenkin, että kotiedustami- aatteen loukkaamiseen. Voimassa olevan ulko- 33561: nen on pääsääntöisesti useassa asemapaikassa te- maanedustuksen korvausjärjestelmän tavoitteena 33562: hokkain tapa luoda ja hoitaa yhteyksiä asemamaan kaikilta osin on juuri se, että ulkomaanedustuk- 33563: vaikuttajiin. Koulutuksellisistakin syistä on pi- sen paikalliset erikoisolosuhteet eivät kohtuutto- 33564: dettävä tärkeänä, että velvollisuus edustustyön masti vaikuta virkamiesten keskinäiseen asemaan. 33565: suorittamiseen ulotetaan myös nuorempiin virka- Virkamiehen omavastuuosuuden määräytymis- 33566: miehiin. Ei ole myöskään havaittavissa merkkejä tä pohdittaessa tulee myös ottaa huomioon, että 33567: siitä, että Suomeen vertailukelpoisten maiden virkamies ei voimassaolevan järjestelmän mukaan 33568: edustustot olisivat luopumassa kotiedustamises- voi vapaasti valita asuntoaan asemapaikalla. Edel- 33569: ta, vaan tämän työvälineen merkitys tehokkaana lytyksenä sille, että ministeriö korvaa asumiskus- 33570: vaikuttamiskeinona tunnustetaan laajasti. tannukset on, että kyse on ministeriön/työnanta- 33571: Ministeriö pyrkii vastaisuudessa kiinnittämään jan hyväksymästä asunnosta. Ministeriö tehdes- 33572: erityisesti huomiota edustustyön merkitykseen sään ratkaisun asuntoasioissa joutuu ottamaan 33573: osana edustuston toimintaa ja suunnittelua sekä huomioon mm. kaikki asunnon hankinnasta aiheu- 33574: korostamaan edustustyön merkitystä työvälinee- tuvat kustannukset, kuten välityspalkkiot, vuok- 33575: nä ja tarvittaessa tarkistamaan myös sen edelly- ratakuut, mahdolliset päällekkäisvuokrat sekä 33576: tyksiä. Edustustojen toimintasuunnitelmia koske- asunnon jatkokäyttömahdollisuudet Tällöin voi- 33577: vissa ohjeissaan ministeriö painottaa, että edus- daanjoutua tilanteeseen, jossa ministeriön ja asun- 33578: tuston päällikön on kunkin virkamiehen tehtävä- toa etsivän virkamiehen intressit eivät ole yhden- 33579: kuvan valossa otettava kantaa kotiedustamiseen mukaiset. 33580: toiminnan välineenä. Ministeriö toteaa tässä yhteydessä, että sen on 33581: Edustustyön tärkeimpänä kohderyhmänä ovat tarkoitus käynnistää ulkomaanedustuksen korva- 33582: edelleen pääsääntöisesti asemamaan edustajat, usjärjestelmän perusteiden läpikäyminen ja mah- 33583: joskin kansainvälisissä järjestöissä olevien edus- dollisten muutostarpeiden selvittäminen. Tällöin 33584: tustojen osalta tilanne on toisenlainen. Niissä muu ministeriö tulee myös tarkemmin selvittämään 33585: diplomaattikunta ja erityisesti järjestöjen edusta- nykyisen asuntokorvausjärjestelmän tarkoituksen- 33586: jat ovat keskeisellä sijalla edustustyön kohderyh- mukaisuuden sekä tutkimaan vaihtoehtoisia rat- 33587: mänä. Ministeriö pyrkii seuraamaan toimintaym- kaisumalleja kuten esimerkiksi asemapaikkakoh- 33588: päristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa taisia kattohintoja tai kertakorvausmalleja. Asun- 33589: kirjaamaan ne ohjeisiin. toasioita koskevan ratkaisuvallan siirtämiseen 33590: Tilintarkastajat esittävät, että asuntojen vuok- kokonaisuudessaan edustustoille ministeriö suh- 33591: raus tulisi siirtää takaisin kiinteistö- ja materiaa- tautuu tässä vaiheessa varauksellisesti, mutta on 33592: lihallintolinjalle. Asia siirrettiin aikoinaan osana valmis tutkimaan tätäkin vaihtoehtoa. Joka tapa- 33593: ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmää henki- uksessa ministeriö pyrkii jatkossa kaikin tavoin 33594: löstöhallintolinjalle, jossa hoidetaan muutkin tä- selkiyttämään nykyistä asuntojärjestelmää sekä 33595: 127 33596: 33597: 33598: huolehtimaan siitä, että asuntojen vuokrausta kos- teistöjä ja alueita koskevat järjestelyt toteutettiin 33599: kevat ohjeet ovat ajanmukaisia. v. 1998 kuntapuolia tyydyttävällä tavalla. Selon- 33600: teon pohjalta tehtävät organisaatiouudistukset tu- 33601: levat tuottamaan säästöjä eräissä tehtävissä ja alu- 33602: eilla (Vaasa, Oulu), mutta etenkin valmiusyhty- 33603: Puolustusvoimien organisaatiouudistus mien luominen ja kehittäminen lisäävät rahoitus- 33604: tarvetta. 33605: 33606: Tältä osin puolustusministeriö on todennut seu- 33607: raavaa: Arvonlisäverotus 33608: 33609: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessa esit- Tältä osin valtiovarainministeriö on todennut 33610: tämässään kannanotossaan kiinnittäneet huomio- seuraavaa: 33611: ta mm. siihen, etteivät puolustusvoimien organi- 33612: saatiouudistukset 1990-luvulla ole perustuneet Valtiovarainvaliokunta on viitannut vuoden 33613: riittäviin kokonaistarkasteluihin eikä niillä ole 1998 käräjäoikeuksien toimintaa koskevassa osuu- 33614: saavutettu riittäviä valtiontaloudellisia säästöjä. dessa talousarviosta antamaansa mietintöön 33615: Turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa (VaVM 42/1997). 33616: ( 17.3 .1997) edeltäneet puolustushallinnon 1990- Valiokunta on lausunut, että asianajopalkkioi- 33617: luvun organisaatiouudistukset perustuivat kol- den suuruuteen on osaltaan vaikuttanut myös ar- 33618: meen laajaan valtakunnalliseen selvitykseen, jois- vonlisäverouudistus. Mietinnön mukaan eräissä 33619: ta tärkeimpänä voidaan pitää vuonna 1994 hyväk- tapauksissa arvonlisäverokustannusten laskemis- 33620: syttyjä puolustushallinnon rauhan ajan organisaa- ta on pidetty niin ongelmallisena, että se on suo- 33621: tion rationalisointi- ja kehittämisohjelmaa. Näil- rastaan estänyt pyydetyn asianajopalkkion pienen- 33622: lä organisaatiomuutoksilla on saavutettu tähän tämisen, vaikka se muuten olisi ollut perusteltua. 33623: mennessä kaikkiaan lähes miljardin markan me- Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Suomen tulisi 33624: nosäästöt. Organisaatiouudistusten vaatimukset EU:n piirissä pyrkiä vaikuttamaan niin, että asi- 33625: alkoivat näkyä merkittävinä vuosikymmenen puo- anajopalkkioiden arvonlisäveroa voitaisiin alen- 33626: len välinjälkeen. Vuosina 1997 ja 1998 vuotuiset taa. 33627: säästöt olivat nousseet noin 200 milj. markkaan. Arvonlisävero on luonteeltaan kulutusvero. 33628: Pääosa säästöistäjohtui palkkausmenojen vähen- Verovelvolliset yritykset perivät veron hyödyk- 33629: tymisestä. Luovutetun rakennuskannan määrä oli keen kuluttajahintaan sisältyvänä kuluttajilta ja 33630: noin 250 000 brm 2 ja luovutettujen alueiden ala tilittävät sen edelleen valtiolle. Arvonlisäverolain 33631: 550 ha. Tehtyjen luovutusten arvo oli yhteensä (1501/1993) mukaan veroa suoritetaan periaat- 33632: noin 170 milj. mk. Puolustusministeriön käsityk- teessa kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtu- 33633: sen mukaan uudistuksilla on kohtuullisen hyvin vasta tavaran ja palvelun myynnistä. Verovelvol- 33634: saavutettu hallinnonalalle asetetut säästötavoit- lisia ovat siten pääsääntöisesti kaikki verollisia 33635: teet. tavaroita ja palveluja liiketoiminnan muodossa 33636: Eduskunnan hyväksymä valtioneuvoston tur- myyvät yritykset ja ammatinharjoittajat. Tavaroi- 33637: vallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on den ja palvelujen myyntiin sovellettava yleinen 33638: ollut perusteena meneillään oleville organisaatio- verokanta on 22 %, jota sovelletaan muun muas- 33639: uudistuksille. Näiden tavoitteena on ensisijaises- sa asianajajien palveluihin. Alennettua 17 prosen- 33640: ti ollut edellytysten luominen valmiusyhtymien tin verokantaa sovelletaan elintarvikkeisiinja re- 33641: kehittämiselle ja koulutusorganisaation sopeutta- huihin sekä 8 prosentin verokantaa eräisiin mui- 33642: minen varusmiesten palvelusaikajärjestelmäuudis- hin hyödykkeisiin. Vain eräät laissa nimenomai- 33643: tukseen. Organisaatiota koskevat päätökset on teh- sesti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta. 33644: ty, lukuun ottamatta Suojeluvarikon siirtoa Keu- Arvonlisäveron määrä lasketaan tavarasta tai 33645: ruulle. Valtioneuvoston kanslian valvonnassa toi- palvelusta peritystä koko vastikkeesta ilman ve- 33646: miva työryhmä, jossa on edustus valtiovarain-, ron osuutta (veron peruste). Asianajajan palveluun 33647: työvoima-, opetus-, liikenne- ja puolustusminis- sisältyvän arvonlisäveron määrä lasketaan palve- 33648: teriöstä, on koordinoinut ja seurannut selonteos- lusta asiakkaalta perittävästä palkkiosta kustan- 33649: sa esitettyjen organisaatiouudistusten täytäntöön- nusten korvauksineenja voitto lisineen. Asianaja- 33650: panoaja vaikutuksia. Erityistä huomiota on kiin- jien palvelusta perittävä vero määräytyy siten pal- 33651: nitetty vapautuneiden tilojen ja maa-alueiden saa- velusta veloitettavan vastikkeen mukaisesti. 33652: miseen yritystoiminnan ja kaupunkien tulevaisuut- Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropoh- 33653: ta palvelevan kehittämistoiminnan piiriin. Kiin- jan laajuus ja verokannat on säädelty Suomea si- 33654: 128 33655: 33656: 33657: tovasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa arvon- ED-jäsenyyden myötä omaksutut arvonlisäve- 33658: lisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direktiivin rolain yhteisökauppaa koskevat säännökset ovat 33659: mukainen veropohja on laaja ja kattaa periaattees- osoittautuneet vaikeaselkoisiksi. Tämä johtuu 33660: sa kaiken taloudellisen toiminnan. Ne palvelut ja kuitenkin käyttöön otetun yhteisötasonjärjestel- 33661: tavarat, joihinjäsenmaat voivat soveltaa alennet- män monimutkaisuudesta. Yhteisökaupan verotus- 33662: tuja verokantoja, sisältyvät direktiivin liitteen H järjestelmän soveltamista vaikeuttaa lisäksi eri- 33663: luetteloon. Asianajajien palvelut eivät sisälly tä- lainen soveltamiskäytäntö eri jäsenmaissa. Arvon- 33664: hän luetteloon. Suomella ei ole oikeutta kansalli- lisäverolaissa yhteisökauppaa koskevat säännök- 33665: sin päätöksin soveltaa alennettua verokantaa asi- set on pyritty laatimaan mahdollisimman syste- 33666: anajajien palveluihin. Tämä edellyttäisi direktii- maattisesti ja selkeästi. 33667: vin muutosta, joka vaatii komission esitystä ja Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan jär- 33668: kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Direktiivin jestelmän vaikeaselkoisuutta ei voida olennaises- 33669: muuttaminen tässä suhteessa on vaikeaa muun ti vähentää lakisystematiikkaa muuttamalla. Ole- 33670: muassa sen vuoksi, että veropohjasta tehtävät tettuihin tuloksiinsa nähden arvonlisäverolain kir- 33671: poikkeukset ovat vastoin yhteisön arvonlisävero- joittaminen uudestaan olisi raskas sekä aikaa ja 33672: tuksen yleisiä harmonisointipyrkimyksiä. resursseja kohtuuttomasti vaativa prosessi. Vero- 33673: Arvonlisävero on perusluonteeltaan neutraali. järjestelmän ymmärrettävyyttä voidaan tehok- 33674: Alennettujen verokantojen soveltaminen tiettyihin kaimmin parantaa verohallinnon tiedotus- ja oh- 33675: tavaroihin ja palveluihin on poikkeuksellista ja jaustoimintaa lisäämällä ja kehittämällä. 33676: perustuu painaviin yhteiskuntapoliittisiin syihin, Valtiontilintarkastajien mielestä verohallituk- 33677: joiden on poliittisessa päätöksenteossa katsottu sen tulisi ottaa nykyistä enemmän kantaa vaikei- 33678: ylittävän tästä aiheutuvat epäneutraalisuusongel- siin avoimiin laintulkintakysymyksiin. 33679: mat. Asianajajien palveluihin sovellettavan vero- Koska arvonlisävero on kuluttajilta hinnassa 33680: kannan alentaminen merkitsisi sitä, että asianaja- perittävä erä ja siten kilpailuneutraliteettiin vai- 33681: jien harjoittama liiketoiminta asetettaisiin vero- kuttava vero, arvonlisäverotuksen ohjaukseen on 33682: tuksellisesti edullisempaan asemaan kuin muut verohallituksesta saadun tiedon mukaan panostettu 33683: asiantuntijapalvelut Korkeiden oikeudenkäynti- enemmän kuin muiden verolajien ohjaukseen. 33684: kustannusten alentamiseen asianajajien arvonlisä- Henkilöstön supistuspaineista huolimatta arvon- 33685: verotusta keventämällä tulisi valtiovarainministe- lisävero-ohjaukseen osallistuva henkilöstömäärä 33686: riön käsityksen mukaan suhtautua kriittisesti. Täs- on pyritty pitämään entisellään. 33687: sä yhteydessä tulisi myös ottaa huomioon jo ole- Verohallituksessa on laadittu muun muassa 33688: massa olevat maksutonta oikeudenkäyntiä ja yleis- Arvonlisäverovelvollisen opas -niminenjulkaisu, 33689: tä oikeusapua koskevat järjestelmät, joiden kaut- jonka suomenkielinen ja ruotsinkielinen versio on 33690: ta on mahdollista saada kohtuuhintaista oikeudel- päivitetty tänä vuonna. Tämän lisäksi verohalli- 33691: lista asiantuntija-apua. Valtiovarainministeriön tus on julkaissut joukon arvonlisäverotusta kos- 33692: käsityksen mukaan arvonlisäveron laskentatapaan kevia pienempiä asiakastiedotteita. Asiakastiedot- 33693: liittyvät ongelmat eivät ole riittävä perusta vero- teita on saatavissa verovirastoissa. Eräät tiedot- 33694: kannan alentamiseen, vaan mahdolliset epäselvyy- teet on lähetetty myös suoraan asiakkaille. Tie- 33695: det voidaan poistaa ohjaustoimintaa tehostamal- dotteita on verovirastoista ja asiakkailta tulleiden 33696: la. toiveiden mukaisesti pyritty tekemään useimmis- 33697: Valiokunta on lisäksi kiinnittänyt huomiota ta arvonlisäverotuksen erityistilanteista. Arvonli- 33698: valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta säverotuksen ohjeistuksessa ollaan siirtymässä 33699: 1997 esille otettuihin arvonlisäverotusta koske- asiakastiedotteista julkisiin ohjekirjeisiin. Tällä 33700: viin kysymyksiin ja pyytänyt hallitukselta selvi- menettelyllä pyritään varmistamaan se, että ohja- 33701: tystä jatkotoimenpiteistä niiden osalta. us tavoittaa asiakkaat. Arvonlisäverotusta koske- 33702: Valtiontilintarkastajien kertomuksen mukaan vaa tietoa on myös verotiedotteissa. Kesästä 1998 33703: arvonlisäverotuksen kokonaiskuva on sekava, lähtien verohallinnolla on ollut myös omat Inter- 33704: minkä vuoksi yritysten näkemykset siitä, että ar- net-sivut, joilla on arvonlisäverotiedotteita ja Ar- 33705: vonlisäverolakia tulisi selkeyttää kirjoittamalla se vonlisäverovelvollisen opas. 33706: kokonaan uudestaan, ovat ymmärrettäviä. Valtiontilintarkastajat ovat pitäneet järkevänä 33707: Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä toimii kes- ja taloudellisilta vaikutuksiltaan oikeana pienyri- 33708: keisiltä osiltaan hyvin. Perusliiketoimintaa harjoit- tysten arvonlisäverotuksen valvontailmoitusten 33709: tavilla yrityksillä ei ole ollut juurikaan ongelmia antamisen harventamista. 33710: sen soveltamisessa. Ongelmat liittyvät erityistilan- Verohallitus on 19 päivänä helmikuuta 1999 33711: teisiin, erityisesti jäsenvaltioiden välisen kaupan asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 33712: sääntelyyn. mahdollisuudet pidentää pienyrittäjien arvonlisä- 33713: 129 33714: 33715: veron ilmoittamis- ja maksujaksoa. Työryhmän mään EU:ssa, jäsenmaiden oman päätösvallan 33716: tehtävänä on muun muassa selvittää, mitkä yri- säilyttämiseen, metsäpolitiikan muutostarpeiden 33717: tykset kuuluisivat menettelyn piiriin ja mahdolli- laajuuden ja kiireellisyysjärjestyksen määritte- 33718: suudet maksaa veroja ennakkoon arviomääräisesti. lyyn, monikäyttötavoitteisen metsäpolitiikan suun- 33719: Valtiontilintarkastajien mukaan ohjaus- ja tie- nitteluun, todellisten hakkuumahdollisuuksien 33720: dotustoiminta vaatii hyvin toimiakseen jatkuvaa selvittämiseen, raakapuun todennäköiseen tarjon- 33721: verohallinnon henkilöstön kouluttamista sekä seu- taan, metsänhoitotöiden ja ensiharvennusten riit- 33722: ranta- ynnä muiden menetelmien kehittämistä. tämättömyyteen sekä tarpeeseen lisätä metsänhoi- 33723: Koulutus- ja kehittämistyö on tärkeää kohdistaa don panoksia ainakin kolmanneksella. 33724: asiakkaiden kokemiin ongelmiin ja epäkohtiin. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että met- 33725: Verohallituksesta saadun tiedon mukaan se on säpolitiikan strategisen suunnitelman, Kansallinen 33726: järjestänyt aineellista arvonlisäverokoulutusta metsäohjelma 20 10, valmistelu oli käynnistymässä 33727: sekä niin sanottuja toimistopäällikköpäiviä vero- valtiontilintarkastajien kertomuksen laadinnan 33728: virastojen arvonlisäverovastuuhenkilöille. Näissä aikaan. Hallituksenjohdolla tehty ohjelma valmis- 33729: kokouksissa tiedotetaan ajankohtaisista arvonli- tui sittemmin alkuvuodesta 1999 ja valtioneuvos- 33730: säverotukseen liittyvistä asioista sekä käsitellään to teki siitä periaatepäätöksen 4. 3.1999. Ohjelmas- 33731: osallistujien esille tuomia tulkintakysymyksiä. sa suunnataan tulevaa metsäpolitiikkaa vuosiksi 33732: Viime vuosina kokouksia on järjestetty kaksi ker- 2000-2010. Siinä on kiinnitetty huomiota valtion- 33733: taa vuodessa. Verohallinnossa on valmistettu myös tilintarkastajien esille ottarniin asioihin, ja linja- 33734: laaja arvonlisäverotuksen peruskoulutuspaketti usten voidaan katsoa olevan yhteneviä tilintarkas- 33735: Lapikas, jota verovirastot ovat käyttäneet koulut- tajien kannanottojen kanssa. Valtiontilintarkasta- 33736: taessaan henkilöstöään, jolloin myös koulutus on jien käyttöön on toimitettu Kansallinen metsäoh- 33737: saatu peruspiirteiltään yhdenmukaiseksi. jelma 2010. 33738: Valtiontilintarkastajien mielestä valtiovarain- Maa- ja metsätalousminiteriön tarkoitus on, että 33739: ministeriön tulee aktiivisesti pyrkiä EU:n tasolla valtioneuvosto asettaa aikaisempaa metsäpolitii- 33740: poistamaan nykyiseen järjestelmään liittyviä kau- kan neuvottelukuntaa vastaavan elimen, metsäneu- 33741: pan esteitä sekä muita mahdollisia epäkohtia. voston, jonka keskeisenä tehtävänä on Kansalli- 33742: ED-jäsenyys on muuttanut arvonlisäverotuksen sen metsäohjelman toteutumisen seuranta ja ajan- 33743: kehittämisen kansallisesta toiminnasta pääosin tasaistaminen. 33744: ylikansalliseksi tehtäväksi. Samalla kansallisen 33745: päätöksenteon liikkumavara on olennaisesti ka- Lääkekustannusten nousun hillintä 33746: ventunut. Varsinainen arvonlisäverotuksen kehit- 33747: täminen tapahtuu siten EU:n puitteissa. Ministe- Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on to- 33748: riön päätehtävänä on aktiivinen vaikuttaminen dennut seuraavaa: 33749: yhteisön veropolitiikkaan siten, että Suomen edut 33750: tulevat turvatuiksi. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 72/ 33751: Komission pitkän aikavälin tavoitteena on al- 1998 todetaan kohdassa 'Muita huomioita' yhte- 33752: kuperämaaverotukseen perustuva uusi yhteinen nä asiana lääkekustannusten hillintä. Vastaukse- 33753: arvonlisäverojärjestelmä. Lähivuosina EU:ssa tul- na selvityspyyntöön voidaan todeta seuraavaa. 33754: taneen kuitenkin toteuttamaan hankkeita, joilla Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannus- 33755: modernisoidaan ja yksinkertaistetaan verojärjes- työryhmä, joka jätti mietintönsä (STM 1997:11) 33756: telmää sekä yhdenmukaistetaan nykyistä sovelta- kesäkuun alussa 1997, ehdotti useita toimenpiteitä 33757: miskäytäntöä tavalla, joka on perusteltua sekä lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. JYöryh- 33758: nykyjäijestelmän toimivuuden parantamiseksi että män tehtävänä oli selvittää mm. lääkkeiden hin- 33759: tavoitteena olevan järjestelmän kannalta. Valtio- nanmuodostuksen perusteet sekä hintojen säänte- 33760: varainministeriö on toiminut ja tulee jatkossakin lyn ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän 33761: toimimaan aktiivisesti EU:n tasolla järjestelmän käytössä olevat mahdollisuudet lääkekustannus- 33762: toimivuuden parantamiseksi. ten hillitsemiseen niin, että samalla turvataan vä- 33763: estön mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääk- 33764: Metsäpolitiikan suunta keet kohtuulliseen hintaan. 33765: Lääkkeiden hinnanmuodostukseenja lääkekor- 33766: Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö on vausjärjestelmään kohdistuneet lainmuutokset 33767: todennut mm. seuraavaa: valmisteltiin vuoden 1997 aikana ja ne toteutui- 33768: vat pääosin vuoden 1998 aikana. Toimenpiteitä 33769: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta olivat tällöin lääkkeiden arvonlisäveron alentami- 33770: 1997 otetaan kantaa metsätalouden tukijärjestel- nen, lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmän 33771: 130 33772: 33773: uudistaminen, lääkkeen vähittäismyyntihinnan joilla hinnan kohtuullisuutta oli arvioitu, olivat 33774: määräävän lääketaksan tarkistaminen, kahden saattaneet olennaisesti muuttua. Tilanne muuttui 33775: vuoden peruskorvattavuus ennen erityiskorvatta- vuoden 1998 alussa. Korvausperusteena oleva 33776: vuuttaja tukkuhintojen määräaikaistaminenja lak- kohtuullinen tukkuhinta vahvistetaan aina määrä- 33777: kauttaminen. ajaksi. Myös toistaiseksi vahvistetut tukkuhinnat 33778: muutetaan määräaikaisiksi vuosien 1998 ja 1999 33779: aikana, jonka kuluessa hintojen kohtuullisuus ar- 33780: Lääkekorvausten kehitys vioidaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydes- 33781: sä toimivassa lääkkeiden hintalautakunnassa uu- 33782: Vuonna 1997 maksettiin lääkekorvauksia 3 288 delleen lääkeryhmittäisessä järjestyksessä. Tie- 33783: milj. mk, mikä oli 287 milj. mk eli lähes 10 % tyissä tarkoin määritellyissä poikkeustilanteissa 33784: enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 1998 hinta voidaan myös lakkauttaa. 33785: aikana tehtiin kaksi kaikkien lääkkeiden vähittäis- Lääkekorvausjärjestelmää muutettiin vuoden 33786: hintoihin vaikuttanutta muutosta. Lääkkeiden ar- 1998 alussa siten, että uusia lääkkeitä voidaan 33787: vonlisäveroprosentti aleni vuoden 1998 alussa ottaa erityiskorvattaviksi vasta määräajan jälkeen, 33788: 12:sta 8:aan prosenttiin. Tämä merkitsi kaikkien jolloin niiden hoidollinen merkitys ja koko- 33789: lääkkeiden loppuhintoihin 3,6 prosentin alennus- naisedullisuus on selvästi osoitettu. Tällä toimen- 33790: ta. Lisäksi mm. tiettyjä verenkiertoelinten, hengi- piteellä haluttiin parantaa lääkehoidon osuvuutta 33791: tyselinten ja neurologisten sairauksien lääkkeitä ja tarkoituksenmukaisuutta ja sitä kautta kustan- 33792: koskenut velvoitevarastointilisä poistettiin tukku- nusten hallintaa. 33793: hinnoista. Lisä oli suurimmillaan 11 % tukkuhin- Nykyistä rationaalisemman määräämiskäytän- 33794: nasta. Huhtikuun alussa muuttui lääkkeiden vä- nön edistämiseksi on perustettu kolmivuotinen 33795: hittäishinnan määrittelevän lääketaksan rakenne, ROHTO-projekti, jonka tarkoituksena on kehit- 33796: jolloin kaikkein halvimpien lääkkeiden hinnat tää lääkehoitoa sen hyödyllisyyttäja kokonaista- 33797: kohosivat, mutta tukkuhinnaltaan 14,55 markan loudellisuutta osoittavan tiedon mukaiseksi sekä 33798: rajan ylittäviltä ne laskivat. Keskimäärin taksan luoda malleja ja rakenteita lääkärien systemaatti- 33799: muutos alensi korvausjärjestelmän piiriin kuulu- selle täydennyskoulutukselle. Tarkoituksena on 33800: vien lääkkeiden hintoja noin 3 prosentilla. luoda toimintamalleja ja -käytäntöjä, jotka jatku- 33801: Muutokset heijastuivat vuoden 1998 lääkekor- vat ja kehittyvät vielä ohjelman virallisesti pää- 33802: vauksiin siten, että niiden kasvu oli 2, 1 %. Kaik- tyttyäkin. Tämä ensisijaisesti informatiivisia ja 33803: kiaan lääkekorvauksia maksettiin 3,2 miljoonalle kannustavia keinoja sisältävä kolmivuotinen han- 33804: vakuutetulle yhteensä 3 359 milj. mk. ke kannustaa lääkäreitä arvioimaan omia hoito- 33805: Peruskorvaus on 50 %siitä osasta joka ylittää ja toimintakäytäntöjään sekä muuttamaan niitä 33806: 50 mk kutakin ostokertaa kohden. Ylemmän eri- hoidon tehon, turvallisuuden ja taloudellisuuden 33807: tyiskorvausryhmän korvaus oli 100% 25 mark- kannalta optimaaliseen suuntaan. Erityisesti on- 33808: kaa ylittävältä osalta ja alemman erityiskorvaus- gelmallisiksi tiedettyihin sairauksiin ja hoitoihin 33809: ryhmän korvaus 75%25 markkaa ylittävältä osal- panostetaan. Tällaisia sairauksia ovat esimerkik- 33810: ta. si aikuisiän diabetes, astma ja verenpainetauti. 33811: Peruskorvattavien lääkkeiden korvaukset oli- Työtä kannattaa kohdistaa myös mihin tahansa 33812: vat 1 247,3 milj.mk, alemmanerityiskorvausryh- sairauteen, jonka paikallisen hoitokäytännön to- 33813: mänkorvaukset 1002,1 milj.mkjaylemmäneri- detaan selvästi poikkeavan suosituksista. 33814: tyisryhmän korvaukset 933,0 milj. mk. Lääkkei- ROHTO-työ painottuu alue- ja paikallistasol- 33815: den lisäkorvaukset (omavastuuraha 3 184,79 mk) le, jossa sen toteuttamista ohjaavat yhdyshenki- 33816: olivat 176,2 milj. mk. löt. Toimintaa tuetaan valtakunnallisesti tietotu- 33817: Vuoden 1998 lääkekorvauksista oli peruskor- ella, tiedotuksella, koulutuksella ja tutkimuksil- 33818: vattavia lääkkeitä 37,2 %, 75-prosenttisesti kor- la. Tarkoituksena on luoda toimintamalleja ja 33819: vattavia 29,8% ja 100-prosenttisesti korvattavia toimintakäytäntöjä, jotkajatkuvat ja kehittyvät vie- 33820: lääkkeitä 27,8% ja loput 5,2 %lääkkeiden lisä- lä ohjelman virallisesti päätyttyäkin. Ohjelman 33821: korvauksia. Peruskorvausten osuus korvausme- edistymistä ja vaikutuksia seurataan tarkasti ja ar- 33822: noista on kasvanut ja erityiskorvausten osuus pie- vioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota terve- 33823: nentynyt. Lisäkorvausten osuus on kasvanut. ystaloudellisiin näkökohtiin. Joissakin lääkehoi- 33824: doissa tultaneen saamaan selvää säästöä, joissa- 33825: Muut toimenpiteet kin toisissa saadaan nykyisille markoille entistä 33826: enemmän terveydellistä vastinetta lääkevalintojen 33827: Aikaisemmin korvausperusteeksi hyväksyttyä ja indikaatioiden kohdentuessa nykyistä parem- 33828: tukkuhintaa ei voitu lakkauttaa, vaikka perusteet, min. 33829: 131 33830: 33831: Kustannusten hillintä jatkossa vuonna 1998 tapahtunut lääkekustannusten kas- 33832: vun voimakas hidastuminen osoittautuu ainoastaan 33833: Jatkossa sosiaali-jateiVeysministeriö seuraa edel- tilapäiseksi, on välttämätöntä selvittää uusia kei- 33834: leen tiiviisti lääkekustannusten kehitystä. Mikäli nojajoilla voidaan vaikuttaa lääkekustannuksiin. 33835: 133 33836: 33837: 33838: 33839: 33840: Liitteet 33841: 33842: LIITE 1 33843: 33844: 33845: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ VUOSILTA 1997 JA 1998 33846: 33847: Talousarvio Tilinpäätös 33848: 1997 1998 1997 1998 33849: Miljoonaa markkaa 33850: Tulot.......................................................................... 188 740 197 039 184 668 199 675 33851: Menot........................................................................ 188 737 197 033 187 378 194 292 33852: Ylijäämä...................................................... 4 6 5 383 33853: Alijäämä .............................................. . 2 710 33854: 33855: Kumulatiivinen ylijäämä edeltäviltä 33856: varainhoitovuosilta .•.......•...•..•..•.••.....•. 5 211 33857: 33858: Kumulatiivinen ylijäämä ....•..•..•..•...•...... 10 594 33859: 33860: Tulot 33861: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot... .................... . 133 959 146 554 134 219 148 000 33862: 12 Os. Sekalaiset tulot. ........................................... . 32094 40100 33200 39 250 33863: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. ................... . 4 011 4 711 3943 5 315 33864: 15 Os. Lainat.. ......................................................... . 18 677 5 674 13 305 7 110 33865: Tulot yhteensä ........................................... . 188 740 197 039 184 668 199 675 33866: 33867: 33868: 33869: Menot 33870: 21 Pl. Tasavallan presidentti. .................................. . 32 51 31 49 33871: 22 Pl. Eduskunta..................................................... . 283 309 271 304 33872: 23 Pl. Valtioneuvosto ............................................... . 193 197 192 196 33873: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö...................................... . 3186 3446 3126 3347 33874: 25 Pl. Oikeusministeriö........................................... . 2 717 2 891 2705 2894 33875: 26 Pl. Sisäasiainministeriö...................................... . 6228 6526 6 216 6518 33876: 27 Pl. Puolustusministeriö ....................................... . 10 113 10 473 10 112 10473 33877: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ..................................... 27705 28370 27547 28468 33878: 29 Pl. Opetusministeriö ........................................... . 25 911 26 657 26188 26581 33879: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ...................... . 12 768 12 682 12 697 12 657 33880: 31 Pl. Liikenneministeriö ......................................... . 8 241 7724 8253 7723 33881: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö..................... . 4940 5 745 4567 5036 33882: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö........................ . 45 674 43782 45 214 42 998 33883: 34 Pl. Työministeriö................................................. . 13 846 13 844 13 446 13 557 33884: 35 Pl. Ympäristöministeriö ...................................... . 3679 3755 3729 3753 33885: 36 Pl. Valtionvelka ................................................... . 23222 30 581 23084 29 738 33886: Menot yhteensä.......................................... . 188 737 197 033 187 378 194 292 33887: 134 33888: 33889: 33890: LIITE2 33891: 33892: 33893: 33894: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1998 33895: 33896: Miljoonaa Miljoonaa 33897: markkaa markkaa 33898: 33899: Talousarviot Talousarviotalouden kassalaskelma 33900: Varsinainen tuloarvio ....................... . 188 621 Tilinpäätöksen tulot. ........................ . 199 675 33901: Lisätuloarviot ................................. . 8 418 Tulorästien ja muiden korjauserien 33902: Tuloarviot yhteensä ......................... . 197 039 vaikutus ...................................... . -1 012 33903: Talousarviotalouden kassatulot.. ......... . 198 663 33904: Varsinainen menoarvio .................... . 188 619 33905: Lisämenoarviot .............................. . 8414 Tilinpäätöksen menot. ....................... . 194 292 33906: Menoarviot yhteensä ....................... . 197 033 Menorästien vaikutus ........................ . 416 33907: Talousarvion ylijäämä ...................... . 6 Siirrettyjan määrärahojen vaikutus ...... . -1 939 33908: Muiden korjauserien vaikutus ............. . -26 33909: Talousarviotalouden kassamenot ....... . 192 743 33910: Talousarviotalouden kassajäämä ........ . 5 920 33911: 33912: Valtiontalouden kassalaskelma 33913: Talousarviotalouden kassatulot.. ........ . 198 663 33914: Tilinpäätös Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 33915: 1 33916: Tulot tuloarvioita suuremmat ............ . 2 636 tulot, netto ' •••..•••••..•••••••••••...••••..•• 11 128 33917: Tilinpäätöksen tulot. ........................ . 199 675 Valtiontalouden kassatulot. ................ . 209 791 33918: 33919: Menot menoarvioita pienemmät. ....... . Talousarviotalouden kassamenot ....... . 192743 33920: - säästyneet menot. ..................... . -3 473 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 33921: 1 33922: - arviomäärärahojen ylitykset. ........ . 732 menot, netto ' •••••••••••..•••..••••••••••••• 11 881 33923: Tilinpäätöksen menot. ..................... . 194 292 Valtiontalouden kassamenot.. ............ . 204 624 33924: Tilinpäätöksen ylijäämä .................... . 5 383 Valtiontalouden kassajäämä ............... . 5167 33925: 33926: 1 33927: l ilman siirtoja talousarviosta ja talousarvioon. 33928: 135 33929: 33930: 33931: LIITE 3 33932: 33933: 33934: 33935: 33936: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUONNA 1998 33937: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 33938: verotuloista v. 1998 33939: 33940: 33941: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (L 1535/ 33942: 56 632 milj. mk 1992) ja varallisuusverolain (L 1537/1992) mukaan, elinkeinoverotus toimi- 33943: 38,2% tetaan elinkeinoverolain (L 360/1968) ja maataloustulolähteen verotus maa- 33944: tilatalouden tuloverolain (L 543/1967) sekä niihin myöhemmin tehtyjen muu- 33945: tosten mukaan. Verotuksessa luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansio- 33946: ja pääomatuloihin. Ansiotulojen verotusta koskeva tuloveroasteikko on por- 33947: Tuloverotuksen perustemuutosten rastettu tulotason mukaan. Pääomatuloihin kohdistuu suhteellinen 28 pro- 33948: arvioitiin v. 1998 lisäävän valtion tulo- sentin pääomatuloverokanta, joka on yhtä suuri kuin yhteisöverokanta. 33949: ja varallisuusverokertymää yhteensä 33950: 100 milj. mk. Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin v. 1998 kaksi prosenttia. Vero- 33951: tettavan tulon alaraja nousi tarkistuksen seurauksena 45 000 markasta 46 000 33952: markkaan. Valtionverotuksen ylin marginaaliveroprosentti säilyi 38 prosen- 33953: tissa. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroasteikko säilyivät 33954: ennallaan. Kertomusvuoden muita keskeisiä muutoksia tuloverotuksessa 33955: olivat matkakuluvähennyksen muutos, yhteisöveron tuoton jako-osuuksien 33956: muutos ja ns. kuuden kuukauden säännön alaisen ulkomaan työskentelystä 33957: saadun palkkatulon progressiovaikutuksesta luopuminen. 33958: 33959: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.2.1998 33960: alkaen. Tammikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia pidätys- 33961: prosentteja. 33962: 33963: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron progressiivinen veroasteikko 33964: (L 1262/1997) V. 1998 oli: 33965: 33966: 33967: Verotettava ansiotulo, Vero alarajan Vero alarajan ylit- 33968: mk kohdalla, mk tävästä tulosta, % 33969: 46 000 - 62 000 50 6 33970: 62 000 - 78 000 1 010 16 33971: 78 000 - 110 000 3 570 20 33972: 11 0 000 - 173 000 9 970 26 33973: 173 000 - 306 000 26 350 32 33974: 306 000- 68 910 38 33975: 33976: 33977: Varallisuusveroasteikko vuonna 1998 oli (L 1262/1997): 33978: 33979: 33980: Verotettava varal- Vero alarajan Vero alarajan ylittävästä 33981: lisuus, mk kohdalla, mk varallisuuden osasta, % 33982: 33983: 1 100 000 500 0,9 33984: 136 33985: 33986: 33987: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 33988: verotuloista v. 1998 33989: 33990: Ansiotuloista tehtävien vähennysten muutokset: 33991: 33992: Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuuosuutta korotettiin 33993: 2 500 markasta 3 000 markkaan (L 1263/1997). Samalla kuitenkin vähen- 33994: nyskelpoisten matkakulujen enimmäismäärää nostettiin 16 000 markasta 33995: 20 000 markkaan. Perustemuutoksen arvioitiin lisäävän verotuloja noin 110 33996: milj. mk, josta valtion osuus oli noin puolet. Lisäksi vammaisen tai vajaakun- 33997: toisen hoitoon, kuntoutumiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen myönnetty 33998: avustus, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle maksettava koulu- 33999: matkatuki sekä ympäristöministeriön tai museoviraston nimeämän raken- 34000: nusperinnön hoitoon tai korjaamiseen myönnetty avustus säädettiin saajal- 34001: leen verovapaaksi tuloksi. Näillä toimenpiteillä arvioitiin olevan vain vähäi- 34002: siä, lähinnä kunnallistalouteen kohdistuvia vaikutuksia. 34003: 34004: Yhteisöveron tuoton jakautumista valtion, kuntien ja seurakuntien kesken 34005: muutettiin (L 1263/1997). Kuntien ja seurakuntien osuus yhteisöveron tuo- 34006: tosta palautettiin tasolle, joka vastasi niiden osuutta veron tuotteen ennen 34007: v. 1996 toteutettua yhteisöverokannan korotusta 25 prosentista 28 prosent- 34008: tiin. Lainmuutoksen jälkeen valtio sai yhteisöveron tuotosta 57%, kunnat 34009: 40 %ja seurakunnat 3 %. Toimenpiteen arvioitiin lisäävän valtion tuloja noin 34010: 830 milj. markalla, jolloin muutos vähensi kuntien osuutta noin 770 milj. 34011: markalla ja seurakuntien osuutta noin 60 milj. markalla. 34012: 34013: Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (L 728/1997) tuli voimaan 1. päi- 34014: vänä lokakuuta 1997, ja sitä sovelletaan verovuosina 1997-1999. Lain pe- 34015: rusteella myönnettiin Etelä-Suomen, Oulun tai Lapin lääneissä verovelvolli- 34016: selle kotitalousvähennys, jonka enimmäismäärä oli 5 000 mk vuodessa. 34017: Vähennys myönnettiin kotitaloudessa tavanomaisesti tehtävien hoito- ja kun- 34018: nossapitotöiden perusteella. Verovelvollinen sai tällöin vähentää valtion tu- 34019: loverosta maksetut pakolliset työnantajan sosiaaliturvamaksut. Lisäksi ve- 34020: rovelvollinen sai vähentää ennakonperintärekisteriin merkityille yrittäjille 34021: maksamastaan työkorvauksesta 40 %. 34022: 34023: Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä sovellettiin lakia kotitaloustyön väliai- 34024: kaisesta tukijärjestelmästä (L 839/1997), jossa kotitaloustyön tuki makset- 34025: tiin kotitaloustyön suorittaneelle yritykselle. Tuen suuruus työvoima- ja elin- 34026: keinokeskukseen rekisteröidylle yritykselle oli 40 % työstä maksetun palkki- 34027: on määrästä, mutta enintään 33 mk tunnilta. Kotitaloutta kohti tukea voitiin 34028: myöntää kalenterivuosittain enintään 150 tunnilta. 34029: 34030: Arvopaperien takaisinosto- ja lainaustoiminnan edellytyksiä parannettiin tu- 34031: loverolain säännöksillä arvopaperien lainaussopimukseen ja takaisinosto- 34032: sopimukseen perustuvan arvopaperiluovutuksen verotuksesta ja osakkeita 34033: koskevan sopimuksen voimassaoloaikana erääntyneen osingon sijaan mak- 34034: setun sijaisosingon verotuksesta (L 1383/1997). 34035: 34036: Vuoden 1997 heinäkuun alussa tuli voimaan lainmuutos (L 584/1997), jolla 34037: työsuhdeoption perusteella syntyvää etua verotettiin optio-oikeuden alkupe- 34038: räisen saajan ansiotulona myös silloin, kun hän oli lahjoittanut optio-oikeu- 34039: tensa intressipiirissään olevalle taholle. 34040: 137 34041: 34042: 34043: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34044: verotuloista v. 1998 34045: 34046: 34047: Ulkomaantyöskentelystä saadun palkan verovapautta koskevaa ns. kuuden 34048: kuukauden sääntöä muutettiin siten, että säännön alainen tulo oli vuoden 34049: alusta lähtien kokonaan verovapaata tuloa (L 1024/1997). Ennen lakimuu- 34050: tosta ulkomaantyöskentelystä saadusta palkasta 60 % oli veronalaista tu- 34051: loa. Sairausvakuutusmaksua suoritettiin kuitenkin myös verovapaan palkan 34052: perusteella. Muutoksella ei arvioitu olevan olennaisia valtiontaloudellisia 34053: vaikutuksia. 34054: 34055: Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (L 1023/1997) 34056: soveltamisaikaa jatkettiin vuoden 1999 loppuun asti. Lain perusteella ulko- 34057: mailta Suomeen muuttava, erityistä asiantuntemusta omaava henkilö voi 34058: valita Suomesta saadun palkkatulon verotuksessa tietyin edellytyksin kysei- 34059: sen tulon 35 prosentin lähdeverotuksen. 34060: 34061: Veronmaksun laiminlyönnille laskettavaa veronlisäystä ja viivekorkoa las- 34062: kettiin 13 prosentista 10 prosenttiin. 34063: 34064: Korkotulojen lähdevero Veroperusteita ei muutettu. 34065: 687 milj. 34066: 0,5% 34067: 34068: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei muutettu. 34069: 1 680 milj. mk 34070: 1,1% 34071: 34072: 34073: Arvonlisävero Tavaroiden ja palvelujen liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta 34074: 49 660 milj. mk myynnistä, tavaran maahantuonnista, yhteisöhankinnasta ja tavaran siirros- 34075: 33,5% ta varastointimenettelyssä suoritetaan valtiolle veroa arvonlisäverolain 34076: (L 1501/1993) mukaan. Yleinen verokanta on 22 % veron perusteesta, ja 34077: tietyille hyödykeryhmille on säädetty alennettu verokanta tai nollaverokanta. 34078: Veroperustemuutosten arvioitiin Eräiden tavaroiden ja palvelujen myynti on vapautettu arvonlisäverosta. 34079: vähentävän valtion tuloja noin 50 34080: milj. mk. Kertomusvuonna elintarvikkeiden ja rehuaineiden verokannaksi säädettiin 34081: pysyvästi 17% (L 1265/1997). Suomen arvonlisäverolainsäädännön yhden- 34082: mukaistamiseksi Euroopan yhteisön lainsäädännön kanssa aikaisemmat 6 34083: ja 12 prosentin alennetut arvonlisäverokannat korvattiin 8 prosentin vero- 34084: kannalla. Muutoksen seurauksena lääkkeiden, kirjojen, elokuvanäytösten 34085: sekä liikuntapalveluiden vero aleni neljällä prosenttiyksiköllä ja majoituspal- 34086: veluiden, televisiolupatulojen, henkilökuljetusten ja kulttuuri- sekä viihdeti- 34087: laisuuksien vero nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Muutosten arvioitiin vä- 34088: hentävän valtion arvonlisäverotuloja noin 100 milj. markalla vuodessa. 34089: 34090: Samalla lakimuutoksella mm. henkilöstöruokailua harjoittavan verovelvolli- 34091: sen verotusta muutettiin siten, että tarjoilua harjoittavan verovelvollisen ot- 34092: taessa valmistamaosa aterian omaan käyttöön, oman käytön veron perus- 34093: teena käytettiin verovelvollisen toiminnasta aiheutuneita välittömiä ja välilli- 34094: siä kustannuksia. 34095: 34096: Kannetusta arvonlisäverosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansaneläke- 34097: laitokselle. 34098: 138 34099: 34100: 34101: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34102: verotuloista v. 1998 34103: 34104: 34105: Eräistä vakuutusmaksuista suo- Veroperusteita ei muutettu. 34106: ritettava vero 34107: 1 748 milj. mk 34108: 1,2% 34109: 34110: 34111: Apteekkimaksut Veroperusteita ei muutettu. Valtioneuvoston päätöksellä apteekkimaksujen 34112: 449 milj. mk markkamääriä kuitenkin tarkistettiin apteekkien kokonaisliikevaihdon prosen- 34113: 0,3% tuaalisen muutoksen vuodesta 1994 vuoteen 1995 perusteella. 34114: 34115: 34116: Tupakkavero Veroperusteita ei muutettu. 34117: 3 376 milj. mk 34118: 2,3% 34119: 34120: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu. 34121: 186 milj. mk 34122: 0,1% 34123: 34124: 34125: Alkoholijuomavero Viinien ja välituotteiden valmisteveroa alennettiin noin 17 prosentilla (L 1026/ 34126: 7 187 milj. mk 1997). Samalla viinien määritelmää laajennettiin Euroopan yhteisöjen lain- 34127: 4,8% säädännön mukaisesti siten, että viiniksi luetaan myös sellaiset käymisteit- 34128: se valmistetut miedot juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 1 ,2, mutta enin- 34129: Veronalennuksen arvioitiin vähen- tään 5,5 tilavuusprosenttia ja jotka sisältävät etyylialkoholia. 34130: tävän alkoholijuomaveron tuottoa 34131: noin 80 milj. markalla. Lailla valmisteverotuslain muuttamisesta (L 1027/1997) väljennettiin toises- 34132: ta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen saapuvan matkustajan vero- 34133: vapaiden alkoholijuomien määrällisiä rajoituksia. 34134: 34135: 34136: 34137: Virvoitusjuomavero Kertomusvuonna vapautettiin verosta sellaiset virvoitusjuomat, jotka käytet- 34138: 179 milj. mk tiin alkoholijuomien valmistukseen (L 240/1998). Muutoksella ei ollut mai- 34139: 0,1 % nittavaa vaikutusta verokertymään. 34140: 34141: 34142: 34143: Polttoainevero Eräiden energialähteiden valmisteverosta annettua lakia (L 1261/1997) muu- 34144: 15 306 milj. mk tettiin siten, että maakaasun väliaikainen 50 prosentin suuruinen veronalen- 34145: 10,3% nus säädettiin pysyväksi. Lisäksi puulla ja puupohjaisilla peittoaineilla tuote- 34146: tulle sähkölle myönnettiin valtion varoista sähköveron suuruutta vastaava 34147: Polttoaineverokertymä sisälsi tuki. Sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön toimitettu sähkö vapau- 34148: energiaveroja 2 433 milj. mk. tettiin sähköverosta. Edellä mainittujen toimenpiteiden aiheuttamien verotu- 34149: lojen menetysten kompensoimiseksi yleistä energiaverotasoa korotettiin. 34150: Perustemuutosten arvioitiin lisää- Sekä ympäristöperusteista lisäveroa että sähköveroa kiristettiin. Teollisuu- 34151: vän polttoaineverokertymää noin den puun ja puupohjaisten polttoaineiden käytön tuki kompensoitiin nosta- 34152: 1 400 milj. markalla. malla teollisuuden sähköveroa. 34153: 34154: Valtiontaloudellisten syiden vuoksi liikennepolttoaineiden valmisteveroa ko- 34155: rotettiin siten, että moottoribensiinin valmisteveroa korotettiin 20 penniä ja 34156: dieselöljyn valmisteveroa 15 penniä litralta (L 1260/1997). Muutosten arvioi- 34157: tiin lisäävän valtion tuloja arvonlisäveroineen noin 800 milj. markalla. 34158: 139 34159: 34160: 34161: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34162: verotuloista v. 1998 34163: 34164: Kertomusvuoden syyskuun alussa astuivat voimaan lakimuutokset (L 509/ 34165: 1998, L 51 0/1998), joilla peittoaineista ja sähköstä perittävää lisäveroa ko- 34166: rotettiin noin 24 prosentilla. Muutokset liittyivät marraskuussa 1997 solmit- 34167: tuun tulopoliittiseen sopimukseen, jossa työhön kohdistuvia veronalennuk- 34168: sia kompensoiUin mm. ympäristöverojen kiristyksellä. Peittoaineista ja säh- 34169: köstä kannettavan lisäveron korotus otettiin kuitenkin huomioon liikennepolt- 34170: toaineiden perusverossa vastaavan suuruisena pennimääräisenä vähennyk- 34171: senä. Liikennepolttoaineiden verorasitus ei siten noussut veromuutoksen seu- 34172: rauksena. 34173: 34174: Syyskuun alussa voimaantulleessa muutoksessa maakaasun 50 prosentin 34175: veronalennus säilyi edelleen. Myös polttoturpeen vero säilyi alempana kuin 34176: maakaasun vero. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa lämmöntuo- 34177: tannonpolttoaineita verotettiin 100 prosentin hyötysuhteella aikaisemman 95 34178: prosentin sijaan. Lisäksi lainmuutoksella säädettiin mm. siitä, että energia- 34179: intensiiviset yritykset saavat hakemuksesta veronpalautusta maksamistaan 34180: energiaveroista tilikauden päätyttyä. Syyskuun alussa voimaan tulleiden 34181: muutosten arvioitiin lisäävän valtion tuloja noin 1 mrd. markalla, kun huomi- 34182: oon otetaan energiaverojen ohella arvonlisäverotulojen kasvu. 34183: 34184: 34185: 34186: 34187: Leimavero Kertomusvuoden kesäkuun 24. päivänä voimaan tulleella lainmuutoksella 34188: 255 milj. mk (L 420/1998) kumottiin leimaverolain 3., 4. ja 7. luku. Muutoksella luovuttiin 34189: 0,2% mm. luotonannon leimaverosta kotimaisten rahoituslaitosten kilpailukyvyn 34190: turvaamiseksi avoimilla rahoitusmarkkinoilla. Luotonannon leimaveron pois- 34191: Veroperustemuutosten seuraukse- tuminen lisäsi myös luotonottajien mahdollisuuksia kilpaUuttaa rahoituksen 34192: na leimaveron tuoton arvioitiin vä- tarjoajia. Myös velka- ja kiinteistökiinnitysleimaverosta sekä vekseleiden ja 34193: henevän noin 700 milj. mk. muiden saamistodisteiden leimaverosta luovuttiin. 34194: 34195: Lainmuutoksen seurauksena voimaan jäivät leimaverolain menettelysään- 34196: nökset sekä 2 luvun toimituskirjaleimaveroa koskevat säännökset. 34197: 34198: 34199: 34200: 34201: Autovero Veroperusteisiin ei tehty tuotteen vaikuttavia muutoksia. 34202: 5 259 milj. mk 34203: 3,5% 34204: 34205: 34206: 34207: 34208: Moottoriajoneuvovero Veroperusteita ei muutettu. 34209: 1 042 milj. mk 34210: 0,7% 34211: 34212: 34213: 34214: 34215: Varainsiirtovero Veroperustemuutoksilla ei arvioitu olevan mainittavaa vaikutusta veron tuot- 34216: 2 535 milj. mk teen. 34217: 1,7% 34218: 140 34219: 34220: 34221: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34222: verotuloista v. 1998 34223: 34224: Kertomusvuoden alussa voimaan tulleen tietojen julkisuutta käsittelevän lain- 34225: muutoksen (L 11 07/1997) lisäksi arvopaperien julkisen kaupankäynnin toi- 34226: mintaedellytyksiä parannettiin kesäkuun alussa voimaan tulleella lainmuu- 34227: toksella (L 356/1998). Lisäksi Euroopan yhteisöjen Suomessa sijaitsevan toi- 34228: mielimen virkakäyttöön tapahtuvat hankinnat vapautettiin verosta. 34229: 34230: 34231: Arpajaisvero Veroperusteita ei muutettu. 34232: 429 milj. mk 34233: 0,3% 34234: 34235: 34236: Ajoneuvovero Veroperusteita ei muutettu. Ajoneuvovero kannettiin kertomusvuonna ensim- 34237: 1 198 milj. mk mäisen kerran verolipulla. Verokausi alkoi 1 .1.1998. 34238: 0,8% 34239: 34240: 34241: 34242: Jätevero Veroperusteita ei muutettu. 34243: 182 milj. mk 34244: 0,1% 34245: 34246: 34247: 34248: Lästimaksut Veroperusteita ei muutettu. 34249: 4 milj. mk 34250: 0,0% 34251: 34252: 34253: 34254: Öljyjätemaksu Veroperusteita ei muutettu. 34255: 20 milj. mk 34256: 0,0% 34257: 34258: 34259: 34260: Muut verotulot Momentille tuloutettiin sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta 34261: -18 milj. mk ei ole katsottu tarpeelliseksi kertymän vähäisyyden vuoksi pitää omaa tulo- 34262: -0,0% momenttia. Momentille tilitettiin siten ennen vuotta 1998 voimassa olleiden 34263: veroperusteiden mukaisten verojen ja maksujen oikaisuja. 34264: 34265: 34266: 34267: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannetaan talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuus- 34268: 295 milj. mk rahastoon. Veroperusteita ei muutettu. 34269: 0,2% 34270: 34271: 34272: 34273: Öljynsuojamaksut Öljynsuojamaksut kannetaan talousarvion ulkopuoliseen öljynsuojarahastoon. 34274: 33 milj. mk Veroperusteita ei muutettu 34275: 0,0% 34276: 141 34277: 34278: LIITE4 34279: 34280: 34281: 1 34282: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT > TULOLAJEITIAIN 34283: 34284: 1996 1997 1998 Muutos 34285: Tulolaji 1998/97 34286: Miljoonaa markkaa o/o 34287: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............ . 48 359 52 546 59 008 12 34288: Tulo- ja varallisuusvero ....................................................... . 45 778 50086 56 632 13 34289: Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 1 280 1 001 687 -31 34290: Perintö- ja lahjavero ........................................................... . 1 301 1 459 1 689 16 34291: 34292: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut.. ......... . 44075 47 662 51852 9 34293: Arvonlisävero .................................................................... . 42 103 45 599 49660 9 34294: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................... . 1 581 1 637 1 742 6 34295: Apteekkimaksut ................................................................ . 391 426 449 6 34296: 34297: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut. ................ . 67 4 34298: Tuontitulli .......................................................................... 67 4 34299: 34300: Valmisteverot ................................................................... 23 210 24640 26 233 6 34301: Tupakkavero ...................................................................... 3166 3252 3376 4 34302: Makeisvero ....................................................................... . 155 157 186 18 34303: Alkoholijuomavero .............................................................. . 7008 7160 7187 0 34304: Virvoitusjuomavero ............................................................ . 167 174 179 3 34305: Polttoainevero .................................................................... 12 714 13 896 15 306 10 34306: 34307: Muut verot. ...................................................................... . 8 103 9 346 10 901 17 34308: Leimavero ........................................................................ . 2047 781 255 -67 34309: Autovero .......................................................................... . 3 611 4 210 5 259 25 34310: Moottoriajoneuvovero ......................................................... . 929 979 1 042 6 34311: Varainsiirtovero ................................................................. . 1 727 2535 34312: Arpajaisvero ..................................................................... . 365 393 429 9 34313: Ajoneuvovero .................................................................... 1 110 1 129 1 198 6 34314: Jätevero .......................................................................... . 41 127 182 44 34315: 34316: Muut veronluonteiset tulot ................................................ . 431 310 335 8 34317: Lästimaksut. ...................................................................... 5 4 4 1 34318: Öljyjätemaksu .................................................................... 20 20 20 1 34319: Muut verotulot. .................................................................. . 406 286 310 9 34320: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ............................... . 124 246 134 507 148 328 10 34321: 34322: Sekalaiset tulot ................................................................. 31228 31684 37 203 17 34323: 34324: Korkotulot ja voiton tuloutukset.. ........................................ 8 551 7 034 7 960 13 34325: 34326: Valtiolle takaisinmaksetut lainat. ......................................... 9 894 8 412 10 752 28 34327: Tulot ilman lainanottoa ...... ................................................. 173 918 181 637 204244 12 34328: 34329: Nettolainanotto .. ............................................................... 33 845 10 371 5 547 -47 34330: KASSATULOT YHTEENSÄ ................................................ . 207 763 192 008 209 791 9 34331: 34332: 1> Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 34333: tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. 34334: 142 34335: 34336: 34337: LIITE5 34338: 34339: 34340: 1 34341: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT l TEHTÄVITTÄIN 34342: 34343: 34344: 1996 1997 1998 Muutos 34345: Tehtäväryhmä 1998/97 34346: Miljoonaa markkaa % 34347: 34348: Yleinen hallinto ............................................................ . 15 669 16 740 14 085 -16 34349: 010 Ylin päätöksenteko ................................................... . 384 363 432 19 34350: 020 Valtiovarainhallinto ................................................... . 5647 5 924 2568 -57 34351: 030 Ulkoasiainhallinto ..................................................... . 1 737 1 664 1 733 4 34352: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ................................. . 1 587 1 601 1 883 18 34353: 050 Muu yleinen hallinto .................................................. . 1 069 1 563 1 483 -5 34354: 060 Euroopan unioni.. ..................................................... . 5244 5 626 5 986 6 34355: 34356: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................... 5 974 5 731 6 830 19 34357: 070 Hallinto ................................................................. . 105 136 177 30 34358: 080 Poliisitoimi. ............................................................. . 2827 2252 2 901 29 34359: 090 Oikeuden käyttö ........................................................ . 1 347 1 701 1 838 8 34360: 100 Vankeinhoito ........................................................... . 735 740 822 11 34361: 11 0 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .................... . 130 140 124 -12 34362: 120 Rajojen vartiointi. .................................................... .. 829 762 968 27 34363: 34364: Maanpuolustus ........................................................... .. 8 891 9 979 10 293 3 34365: 150 Hallinto ................................................................. .. 7 25 293 34366: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ...................................... .. 8639 9236 9929 7 34367: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................................... . 245 717 72 -90 34368: 34369: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 25 526 24482 26107 7 34370: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät.. ................................ . 247 251 312 24 34371: 220 Yleissivistävä opetus ................................................ .. 7 442 9725 9607 -1 34372: 230 Ammattiopetus ........................................................ . 5 253 423 15 -96 34373: 240 Korkeakouluopetus ................................................... . 4644 5 649 7284 29 34374: 250 Aikuiskoulutus ........................................................ .. 1 641 1 944 2137 10 34375: 260 Opintotuki. .............................................................. . 3459 3520 3690 5 34376: 270 Yleinen tutkimus ..................................................... .. 668 630 817 30 34377: 280 Kirjastot, arkistot ja museot.. ...................................... .. 592 605 342 -43 34378: 290Taide .................................................................... .. 992 1 138 1 276 12 34379: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta.......................................... .. 560 587 613 4 34380: 310 Kirkollishallinto ........................................................ . 29 11 13 -64 34381: 34382: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................... . 48133 44813 43178 -4 34383: 400 Hallinto ................................................................. .. 336 268 459 71 34384: 410 Toimeentuloturva ..................................................... . 27568 26563 25443 -4 34385: 420 Sosiaalipalvelukset. ................................................. .. 19 700 17 469 16 776 -4 34386: 450 Tutkimuslaitokset .................................................... . 450 460 451 -2 34387: 470 Kansanterveystyö ..................................................... . 67 44 43 -2 34388: 480 Erikoissairaanhoito ................................................... . 11 10 6 -7 34389: 34390: 1 34391: > Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 34392: siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamatlomilla erillä. Talo- 34393: usarvioiden rakennemuutosten vuoksi tehtävittäiset menot eivät ole eri vuosina kaikilta osin vertailukelpoisia. 34394: 143 34395: 34396: 34397: 1996 1997 1998 Muutos 34398: Tehtäväryhmä 1998/97 34399: Miljoonaa markkaa % 34400: 34401: Asuminen ja ympäristö .................................................. 10 052 11 603 11 769 1 34402: 510 Hallinto .................................................................. . 111 123 205 67 34403: 520 Ympäristön ja luonnon suojelu .................................... . 120 132 113 -15 34404: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ..... . 194 207 239 15 34405: 540 Asumisen edistäminen .............................................. . 8 791 10 271 10 217 -1 34406: 550 Maanmittaus ........................................................... . 209 233 303 30 34407: 560 Vesitalous .............................................................. . 628 636 693 9 34408: 34409: Työvoima ................................................................. .. 13 422 13 287 13 181 -1 34410: 610 Hallinto ................................................................. . 657 828 970 17 34411: 620 Työvoiman ohjaus ................................................... .. 12 765 12 459 12 211 -2 34412: 34413: Maa- ja metsätalous .................................................... .. 13 576 13 257 12 564 -5 34414: 650 Hallinto ................................................................. .. 58 45 109 140 34415: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta .... .. 319 1 132 881 -22 34416: 670 Maatalous .............................................................. . 12 384 11 312 10 799 -5 34417: 680 Metsätalous ........................................................... . 551 517 582 13 34418: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .............................. . 263 251 193 -23 34419: 34420: Liikenne .................................................................... .. 7 230 7 642 7 838 3 34421: 710 Hallinto ................................................................. . 111 80 182 126 34422: 720 Tieliikenne .............................................................. . 3 893 4046 4424 9 34423: 730 Vesiliikenne ............................................................ . an 1 030 586 -43 34424: 740 llmaliikenne ........................................................... .. 25 7 35 34425: 750 Rautatieliikenne ....................................................... . 2 226 2395 2 522 5 34426: 760 Tietoliikenne ........................................................... . 97 84 89 6 34427: 34428: Teollisuus ja muut elinkeinot. ......... ............................. .. 18 953 9 829 7 051 -28 34429: 810 Hallinto ................................................................ .. 188 222 343 54 34430: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus 93 81 147 81 34431: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta 2068 2 211 2497 13 34432: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset 9044 1 387 1 058 -24 34433: 850 Teollisuuden edistäminen ........................................ .. 3727 1 875 1 450 -23 34434: 860 Energiahuolto ........................................................ . 3302 3637 1 117 -69 34435: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................................ . 78 n 87 13 34436: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .................................. .. 454 337 353 5 34437: 34438: Muutmenot ................................................................ 43 320 37 675 51727 37 34439: 910 Valtionvelka .......................................................... .. 28267 22 390 29738 33 34440: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .................... . 12 579 12 901 15 244 18 34441: 960 Yleisavustukset kunnille yms. .. ................................ .. 2 317 2292 2 913 27 34442: 990 Muut ja erittelemättömät menot ................................. . 157 91 3 832 34443: YHTEENSÄ ................................................................. 210 746 195 038 204 624 5 34444: 144 34445: 34446: 34447: LIITE& 34448: 34449: 34450: 1 34451: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT l MENOLAJEITTAIN 34452: 34453: 1996 1997 1998 Muutos 34454: Menolaji 1998/97 34455: Miljoonaa markkaa o/o 34456: Kulutusmenot. ..... .............................................................. 53 695 54596 55 227 1 34457: Eläkkeet. .......................................................................... . 12 519 12 901 13 358 4 34458: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................. . 3697 4468 4809 8 34459: Muut kulutusmenot ............................................................. . 37 479 37228 37060 0 34460: 34461: Siirtomenot. .. .................................................................... 110 040 101 947 102 878 1 34462: Valtionavut kunnille ja kunlainliitoille ym ................................... . 33199 30134 29452 -2 34463: Valtionavut elinkeinoelämälle ................................................ . 18348 14 857 14 791 0 34464: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .............. . 40450 38 421 37340 ·3 34465: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille ......................................... . 5358 6567 7 381 12 34466: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ......................................... . 5380 4280 5 620 31 34467: Siirrot ulkomaille ................................................................. . 7 306 7689 8295 8 34468: 34469: Sijoitusmenot. ....... ··-....................................................... . 17 083 13 858 14 994 8 34470: 34471: Reaalisijoitukset ................................................................. . 3326 3 316 3 451 4 34472: Kaluston hankinta ............................................................... . 213 360 391 9 34473: Talonrakennukset .............................................................. . 1 257 1 253 1 070 ·15 34474: Maa· ja vesirakennukset ..................................................... . 1 856 1 703 1 990 17 34475: 34476: Lainat ja muut finanssisijoitukset.. ...... ..................................... 13 756 10542 11543 9 34477: Valtion varoista myönnettävät lainat. ....................................... . 7354 9 401 10 496 12 34478: Muut finanssisijoitukset ....................................................... . 6402 1 141 1 047 ·8 34479: 34480: Muut menot. ..................................................................... . 29 929 24636 31525 28 34481: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ................................... . 29988 24 617 31 537 28 34482: Muut ja erittelemättömät menot.. ............................................ . ·9 -12 6 ·151 34483: Varastojen muutos (kasvu+) ................................................. . ·50 30 ·18 ·159 34484: YHTEENSÄ ........................................................................ 210 746 195 038 204 624 5 34485: 34486: 1 34487: 1Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 34488: siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettynä eräillä maksusuorituksia edustamatlomilla erillä. 34489: 145 34490: 34491: 34492: LIITE7 34493: 34494: 34495: 34496: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 34497: 34498: 1994 1995 1996 1997 1998 34499: 34500: Virkasuhteiset ...... ........................................... 96 393 94183 93 760 94484 96 516 34501: Kuukausipalkkaiset... ......................................... 96 328 94104 93 718 94428 96 418 34502: - kokoaikaiset ................................................ 90 658 89249 88538 88369 90040 34503: - osa-aikaiset.. ................................................ 34504: Tuntipalkkaiset. ................................................ 34505: 5 670 4855 5180 6059 6476 34506: 65 79 42 56 98 34507: 34508: Työsuhteiset ................................................... 36 525 30 487 28 595 28 730 28 427 34509: Kuukausipaikkaiset ........................................... 32 623 27663 25 784 26255 26 320 34510: - kokoaikaiset ................................................ 26276 23221 22026 21 660 23833 34511: - osa-aikaiset. ................................................. 6347 4442 3 758 4595 4 594 34512: Tunti~alkkaiset.. ............................................... 3 902 2824 2 811 2475 2107 34513: Yhteensä ........................................................ 132 918 124 670 122 355 123 214 124 943 34514: Muutos edellisestä vuodesta, % .......................... -5,0 -6,2 -1,9 0,7 1,4 34515: 34516: 34517: 34518: 34519: LIITE8 34520: 34521: 34522: 1 34523: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN PALKKAUSMENOT > 34524: 34525: 1994 1995 1996 1997 1998 34526: Miljoonaa markkaa 34527: 34528: Valtion palkkaukset 34529: Virkasuhteiset. ................................................. . 13 613 13 848 14 218 14 218 14 857 34530: Työsuhteiset. .................................................. . 4223 3 818 3 726 3687 3853 34531: Yhteensä ........................................................ 17 836 17 666 17 944 17 905 18 710 34532: Muutos edellisestä vuodesta, % ......................... . -2,3 -0,9 1,6 -0,2 4,5 34533: 34534: 1 34535: > Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja 34536: 146 34537: 34538: 34539: LIITE9 34540: 34541: 34542: 34543: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 34544: 34545: 1994 1995 1996 1997 1998 34546: 34547: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet. ........................ 199 320 202 931 206 612 210 591 214 659 34548: Omat eläkkeet. ............................................................... 148 404 151 656 155 060 158 727 162 869 34549: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 50 916 51 275 51 552 51 864 51 790 34550: 34551: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat 34552: eläkkeet ......................................................................... 38 087 39 965 41773 43 716 45 059 34553: Omat eläkkeet. ............................................................... 33 089 34862 36489 38328 40197 34554: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 4 998 5103 5284 5388 4 862 34555: 34556: Muut eläkkeet ................................................................ 2 746 3162 3 068 2 946 3 490 34557: Omat eläkkeet.. .............................................................. 2 026 2 506 2450 2374 2336 34558: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 720 656 618 572 1 154 34559: Eläkkeet yhteensä .......................................................... 240 153 246 058 251 453 257 253 263 208 34560: Muutos edellisestä vuodesta, % ........................................ 3,4 4,4 3,7 2,3 2,3 34561: 34562: Eläkernenot, miljoonaa markkaa ...................................... 11434 11 936 12 376 12 748 13 192 34563: Muutos edellisestä vuodesta, % ......................................... 3,4 4,4 3,7 3,0 3,5 34564: 34565: 34566: 34567: 34568: LIITE 10 34569: 34570: 34571: 34572: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA 34573: SUKUPUOLEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1998 34574: Palkkausluokkaryhmä1> Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, % 34575: 34576: 1 - A 2 .............................................................. . 43 21 22 51 34577: 2 A 3 - A 7 .............................................................. . 805 206 599 74 34578: 3 A 8 - A 12 .............................................................. . 19 560 5886 13 674 70 34579: 4 A 13 - A 17 .............................................................. . 33579 17 821 15 758 47 34580: 5 A 18 - A 21 .............................................................. . 18 417 10 386 8031 44 34581: 6 A22- A24 .............................................................. . 8418 5 072 3346 40 34582: 7 A 25 - .................................................................... . 8 865 6 698 2167 24 34583: Yhteensä ...................................................................... 89 687 46 090 43 597 49 34584: 34585: •> MukanaAja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 34586: 3 C32- C38 34587: 4 C39- C47 34588: 5 C48-C55 34589: 6 C56- C61 34590: 7 C62- 34591: 147 34592: 34593: LIITE 11 34594: 34595: 34596: 34597: VALTJON LAINANANTO 34598: 34599: 34600: 34601: 11.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11 34602: Tehtäväalue Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34603: pääoma 1998 1998 pääoma 1998 muutos 34604: Lainaryhmä 31.12.1997 31.12.1998 1998/97 34605: Miljoonaa markkaa % 34606: Yleinen hallinto ........................................... 737 2 34 704 5 -4 34607: Kehitysluotot ............................................... 647 21 2 23 626 3 -3 34608: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle ......... 83 10 73 2 -13 34609: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille ............. 7 6 0 -12 34610: 34611: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................. 228 56 173 12 -24 34612: Rakennuslainat peruskouluille ......................... 94 24 70 5 -26 34613: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi 34614: kunnallisiksi kouluiksi. .................................... 14 2 11 -18 34615: Rakennuslainat kirjastoille .............................. 17 6 11 -35 34616: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat ............ 104 23 81 5 -22 34617: 34618: Asuminen ja ympäristö ................................ 55 133 5 779 5 660 55 251 2 132 2 34619: Valtion asuntorahaston lainat .......................... 55009 5 775 5658 55125 2131 0 34620: - Vuokratalolainat ....................................... 39149 4565 3174 40540 1 466 4 34621: -Asunto-osakeyhtiötalolainat ........................ 17 5 11 -33 34622: - Henkilökohtaiset asunto-osakelainat ............. 2752 2 960 1 793 115 -35 34623: -Omakotitalolainat.. ..................................... 4 510 18 1 069 3459 180 -23 34624: - Peruskorjaus- ja perusparannuslainat.. .......... 8 417 1 191 426 9182 363 9 34625: - Muut asuntolainat ..................................... 154 18 136 6 -11 34626: - Lämmityslaitoslainat .................................. 11 7 4 -64 34627: Uusjako- ja vesitilusjärjestelylainat ................... 124 21 4 2 126 2 34628: 34629: Työvoima ................................................... 2 2) 0 2 -4 34630: 34631: Maa- ja metsätalous.................................... 6454 385 1039 5 800 247 -10 34632: 2) 34633: Siirtokustannuslainat ..................................... 11 1 10 0 -12 34634: Maanparannuslainat ..................................... 54 21 6 49 2 ·9 34635: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainat ......... 5362 357 846 4872 210 -9 34636: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen ......... 82 0 9 73 3 -10 34637: Metsänparannuslainat.. ................................. 945 21 28 177 796 33 -16 34638: Muut lainat maa- ja metsätalouden edistämiseen 0 -24 34639: 34640: Liikenne ..................................................... 26 26 2 0 34641: Lainat valtionrautateiden asuinrakennusten 34642: peruskorjaamiseen ........................................ 26 26 2 0 34643: 148 34644: 34645: 34646: Tehtäväalue Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34647: pääoma 1998 1998 pääoma 1998 muutos 34648: Lainaryhmä 31.12.1997 31.12.1998 1998/97 34649: Miljoonaa markkaa % 34650: 34651: Teollisuus ja muut elinkeinot ....................... 3 414 331 585 3 159 61 -7 34652: Tuotekehityslainat ........................................ 1 100 306 194 1 211 10 10 34653: Lainat rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen ..... 1 149 2 ) 21 88 1 082 12 -6 34654: Lainat luotto-osakeyhtiöille .............................. 882 225 657 29 -26 34655: Kauppahintasaatavat valtion liikelaitoksilta, 34656: valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä ............................. 197 4 59 141 8 -28 34657: Muut lainat teollisuuden edistämiseen .............. 58 2 ) 4 54 -7 34658: Lainat energiatalouden edistämiseen ............... 10 7 3 0 -68 34659: Lainat yritysten kansainvälistymiseen ............... 19 8 11 1 -43 34660: Yhteensä .................................................... 65 995 2 ) 6 496 3 ) 7 376 4 ) 65 114 2 458 -1 34661: 34662: 1 34663: l Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston ja valtion eläkerahaston lainanantaa eikä valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. 34664: 2 34665: l Ko~attu luku. Valtion ki~anpitouudistuksen myötä lainat on tilastoitu aikaisempaa kattavammin. 34666: 3 34667: > Luku sisältää pääomitettuja korkoja 5 milj. mk. 34668: 4 34669: > Luku sisältää 2 299 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 107 milj. mk tileistä poistoja. 34670: 34671: 34672: Rästissä olevien korkojen määrä 31.12.1998 on 29 milj. mk ja rästissä olevien lyhennysten määrä 150 milj. mk. 34673: 149 34674: 34675: 34676: 11.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain '' 34677: Laina- Laina- Korot Pääoma- 34678: Sektori pääoma pääoma 1998 muutos 34679: 31.12.1997 31.12.1998 1998/97 34680: Miljoonaa markkaa % 34681: 34682: Yritykset ....................................................................... 8 422 14168 459 68 34683: Julkiset yritykset. ............................................................ . 858 587 23 -32 34684: Yksityiset yritykset. ..................................................................... 7 564 13 581 436 80 34685: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset. ...................................... . 513 743 32 45 34686: Muut luottolaitokset.. ........................................................ 419 657 29 57 34687: Vakuutuslaitokset. .......................................................... . 7 10 1 43 34688: Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ........ . 1 1 0 0 34689: Muut rahoituslaitokset.. .................................................... . 86 75 1 -13 34690: Julkisyhteisöt ...... ......................................................... . 1154 1 541 65 34 34691: Kunnat ........................................................................... 1 113 1 467 64 32 34692: Kuntayhtymät ................................................................ . 9 21 1 134 34693: Työeläkelaitokset.. .......................................................... . 32 53 0 66 34694: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ............................... . 39 588 35 237 1302 -11 34695: Asuntoyhteisöt ............................................................... . 37904 33264 1 226 -12 34696: Valtionkirkot .................................................................. . 8 7 1 -13 34697: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ............................ . 1 675 1 966 75 17 34698: Kotitaloudet. .................................................................. 15 670 12 798 597 -18 34699: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ..................................... . 5554 4993 204 -10 34700: - Maatilatalouden harjoittajat. ............................................ 5 553 4985 204 -10 34701: - Muut elinkeinon harjoittajat. ............................................ . 1 8 0 34702: Palkansaajakotitaloudet ................................................... . 9807 7539 389 -23 34703: Muut kotitaloudet.. .......................................................... . 309 266 4 -14 34704: Ulkomaat ....................................................................... 646 625 3 -3 34705: 2 34706: Yhteensä ...................................................................... . 65 995 ' 65114 2 458 -1 34707: 34708: 'l Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston ja valtion eläkerahaston lainanantoa eikä valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. 34709: 2 34710: >Korjattu luku. Valtion kirjanpitouudistuksen myötä lainat on tilastoitu aikaisempaa kattavammin. 34711: 150 34712: 34713: 34714: 11.3. Valtion lainananto toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Elinkeinon harjoittajien 34715: kotitaloudet" 34716: Laina- Laina- Korot Pääoma- 34717: Toimiala pääoma pääoma 1998 muutos 34718: 31.12.1997 31.12.1998 1998/97 34719: Miljoonaa markkaa % 34720: Erittelemätön elinkeinotoiminta .•..•..•..•..•...................••..•..•..•..•.. 18 25 0 43 34721: 34722: Maatalous, riistatalous ja metsätalous.•.••..•..............•..•........•..... 5 703 5 112 209 -10 34723: 34724: Kalatalous ..•.....•..•.•..•..•..•..•..•..•..••.•..•..•..•.....•...................•...... 1 1 0 -18 34725: 34726: Mineraalien kaivu .••.•..•..•..•.•..................•..•......•.............•.......... 5 7 0 45 34727: 34728: Teollisuus .......•..•..•.....•..•.......................•..•...•......................... 679 802 9 18 34729: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus .................. . 10 16 0 59 34730: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus .............. . 11 11 0 -2 34731: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .......................................... . 16 21 0 32 34732: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus .............................. .. 36 33 1 -9 34733: Kustantaminen, painaminen sekä tallenteiden jäljentäminen ............ .. 4 3 0 -32 34734: Kaksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, kemikaalien, kemiallisten 34735: tuotteiden, tekokuitujen, kumi- ja muovituotteiden valmistus .............. . 138 138 2 0 34736: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ................................... . 21 23 0 10 34737: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) .... . 37 69 1 86 34738: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten tuotteiden, optisten laitteiden 34739: sekä kulkuneuvojen valmistus ..................................................... .. 405 476 4 18 34740: Muu valmistus, kierrätys ............................................................. . 1 12 1 34741: 34742: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ..................................•..•..•............. 14 9 1 -37 34743: 34744: Rakentaminen ..•..........•........•..•..•..•..•..•.............................•..•... 15 30 0 99 34745: 34746: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökoh- 34747: taisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ....•..•....•............. 1203 1112 13 -8 34748: 34749: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ....•..•..•.......................•..•..•..•..•... 21 22 1 5 34750: 34751: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne .•..•..•....•...•...........•.....•..•..•... 4 9 0 34752: 34753: Kiinteistö-, wokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut .•. 6 291 12 009 425 91 34754: 34755: Koulutus .••.•..•..•..•....................•..........•...............•..•.....•.....•.... 3 1 0 -51 34756: 34757: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ......................•..•..•..•..•..•.... 11 11 1 -3 34758: 34759: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut .•..•..•.....•..•.... 9 12 1 35 34760: Yhteensä ....••.••.•..•..•..•..•.••..•.•....•.....•.......•..•..•......•.................. 13 976 19 161 663 37 34761: 151 34762: 34763: LIITE 12 34764: 34765: 34766: VALTION KORKOTUKILAINAT 34767: 34768: 12.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 34769: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 34770: Laina- Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keskim. Valtion 34771: pääoma pääoma 1998 nys pää- keskim. korko- maksamat 34772: Lainaryhmä 31.12. 31.12. 1998 oma korko tuki korkotuki- 34773: 1996 1997 31.12. 31.12. 31.12. menot 34774: 1998 19981) 19981) 1998 34775: Miljoonaa markkaa % % Mmk 34776: 34777: Yleinen hallinto ............................ 2 315 2 396 111 541 1966 136 34778: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä 34779: 2 34780: varten myönnettävät korkotukiluotot .. 2 315 2396 111 ) 541 1 966 5,90 5,70 136 34781: 34782: Opetus, tiede ja kulttuuri. .............. 2 897 1866 0 662 1204 34 34783: Kunnallisten ja yksityisten ammatil- 34784: Iisten oppilaitosten rakentamisen 34785: korkotukilainat... ............................ 3 2 2 0 6,50 2,00 0 34786: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 34787: tojen rakentamisen korkotukilainat.. ... 2 0 6,95 2,00 0 34788: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskus- 34789: ten rakentamisen korkotukilainat ....... 6 4 4 6,00 1,85 0 34790: Opintolainojen korkotuki. .................. 2 886 1 860 656 1 204 5,10 1,85 33 34791: 34792: Asuminen ja ympäristö ................. 26 954 26 647 4199 3 623 27 223 751 34793: limansuojelun ja jätehuollon inves- 34794: tointien korkotukilainat .................... 541 374 101 273 6,30 2,00 7 34795: ASP-järjestelmään liittyvät korko- 34796: tukilainat.................. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 11 700 9 592 985 2 563 8 013 5,40 0,95 66 34797: Ylivelkaantuneiden asunnonhankki- 34798: joiden korkotukilainat ..................... 1 270 125 125 0 34799: Oman asunnon hankintaan valtion 34800: lainan sijasta myönnettävät korkotu- 34801: kilainat.. ....................................... 3 2 0 5,50 5,00 0 34802: Asuntolainojen korkotuki. ................. 12 511 15 789 3109 653 18 245 6,45 3,60 647 34803: Lämmityslaitoshankkeiden korko- 34804: tukilainat ....................................... 222 142 40 102 8,40 3,55 5 34805: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 34806: korkotukilainat... ............................. 434 408 105 91 423 5,05 4,00 18 34807: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 34808: tointien korkotukilainat .................... 209 175 34 141 5,60 3,85 6 34809: Teollisuuden vesiensuojeluinves- 34810: tointien korkotukilainat.. ................... 64 40 15 25 4,60 2,00 34811: 34812: Maa- ja metsätalous ...................... 5 209 5 038 808 1152 4694 169 34813: Maataloustuotteiden varastotilojen 34814: rakentamisen korkotukilainat ........... 7 34815: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain 34816: sekä maa- ja metsätalouden rakenne- 34817: poliittisista toimenpiteistä annetun lain 34818: mukaiset korkotukilainat.. ................. 3 34819: 4 262 4195 795 943 4048 ) 3,40 141 34820: 152 34821: 34822: 34823: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 34824: Laina- Laina- Lisäys Vähen- Laina- Laino- Keskim. Valtion 34825: pääoma pääoma 1998 nys pääoma jen korko- maksamat 34826: 31.12. 31.12. 1998 31.12. keskim. tuki korkotuki- 34827: Lainaryhmä 34828: 1996 1997 1998 korko 31.12. menot 34829: 31.12. 19981) 1998 34830: 19981) 34831: Miljoonaa markkaa % % Mmk 34832: 34833: Eräiden maatilatalouden luottojen 34834: vakauttamisesta annettujen lakien- 34835: 3 34836: mukaiset korkotukilainat ................. 584 481 4 98 387 ) 3,50 15 34837: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 34838: notoiminnan edistämisestä annetun- 34839: 3 34840: lain mukaiset korkotukilainat... .......... 30 24 0 7 17 >2,30 0 34841: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin 34842: 3 34843: myönnettävät korkotukilainat ............ 12 8 2 6 ) 2,60 0 34844: 3 34845: Puutarhatalouden korkotukilainat ...... 287 323 9 99 232 ) 4,35 12 34846: Kalatalouden korkotukilainat.. ........... 27 8 3 5 6,75 0,25 0 34847: 34848: Liikenne...................................... 617 667 8 117 557 25 34849: Kauppa- ja teollisuussatamien ra- 34850: kantamisen korkotukilainat.. ............. 38 38 0 21 17 5,25 2,00 34851: Lastialusten hankintojen tukemisen 34852: korkotukilainat.. ............................. 579 629 8 96 540 7,30 3,90 25 34853: Teollisuus ja muut elinkeinot. ........ 6 981 7 651 1 246 2463 6433 302 34854: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat ..... 1 050 735 620 115 12,50 7,50 246 34855: Pk-yritysten investointien korkotuki- 34856: lainat. ........................................... 947 681 237 444 6,60 4,95 31 34857: Energiainvestointien korkotukilainat .. 187 138 45 93 5,25 2,50 3 34858: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan- 34859: korkotukiluotot .............................. 7 0 9,70 9,60 0 34860: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonoton 34861: 4 34862: korkotukilainat .............................. 4 714 5 969 1 223 )1536 5 655 6,50 -3,05 17 34863: Turvavarastojen perustamisen ja yllä- 34864: pitämisen korkotukilainat ................. 76 122 23 23 122 5,10 4,65 6 34865: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen vien- 34866: tiluottojen korontasaus ..................... 5 4 5,30 -1,05 34867: Muut menot ................................. 243 217 10 21 206 8 34868: Kunnan talouden vakauttamisesta ja 34869: kuntaselvityksestä annetun lain 34870: {658/94) mukaiset korkotukilainat... ... 243 217 10 21 206 5,25 4,45 8 34871: Yhteensä .......... _. ... _. .................... 45 216 44481 6382 8579 42283 1424 34872: 34873: •> Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1998 takaisin maksamatta olevalla 34874: pääomalla. 34875: 2 34876: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 110 milj. mk. 34877: 3 34878: >Laskennallinen arvio. 34879: 4 34880: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 226 milj. mk. 34881: 153 34882: 34883: 12.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 34884: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 34885: Sektori paaoma 1998 1998 pääoma maksamat muutos 34886: 31.12.1997 31.12.1998 korkotuki- 1998/97 34887: menot 34888: 1998 34889: Miljoonaa markkaa % 34890: 34891: Yritykset ................................................ 3 956 51 1096 2 911 90 -26 34892: Julkiset yritykset. ...................................... 802 4 177 629 12 -22 34893: Yksityiset yritykset. ................................... 3154 47 919 2282 78 -28 34894: 34895: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset.. ............... 941 681 260 248 -72 34896: Talletus pankit. ......................................... 154 51 102 -33 34897: Muut luottolaitokset.. ................................. 735 620 115 246 -84 34898: Vakuutuslaitokset. .................................... 52 10 43 2 -19 34899: 34900: Julkisyhteisöt ................ ......................... 979 84 212 851 36 -13 34901: Kunnat. .................................................. 967 84 209 842 36 ·13 34902: Kuntayhtymät ......................................... 12 0 3 9 0 -23 34903: Voittoa tavoittelemattornat yhteisöt ........... 13 766 2 211 492 15 485 603 12 34904: Asuntoyhteisöt ......................................... 13 610 2 180 453 15 338 597 13 34905: Valtionkirkot.. .......................................... 3 0 2 0 -15 34906: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.. ..... 153 31 39 145 6 -5 34907: Kotitaloudet ........................................... 18 161 2 702 4 519 16 345 296 -10 34908: Elinkeinonhatjoittajien kotitaloudet ............... 4849 810 1088 4 571 158 -6 34909: - Maatilatalouden harjoittajat. .................... 4 699 799 1 047 4 451 156 -5 34910: - Muut elinkeinonha~oittajat. ..................... 150 12 41 121 1 -19 34911: Palkansaajakotitaloudet.. ........................... 10 092 1 741 2409 9425 95 -7 34912: Muut kotitaloudet. ..................................... 3 221 150 1 023 2 347 43 -27 34913: 34914: Ulkomaat. .............................................. 6 678 1334 1 580 6432 151 -4 34915: Yhteensä ............................................... 44481 6 382 8 579 42 283 1424 -5 34916: 154 34917: 34918: 34919: 12.3. Valtion korkotukilainat toimialoiHain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Elin keinonharjoittajien 34920: kotitaloudet" 34921: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 34922: Sektori paaoma 1998 1998 pääoma maksamat muutos 34923: 31.12.1997 31.12.1998 korkotuki- 1998/97 34924: menot 34925: 1998 34926: Miljoonaa markkaa % 34927: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............•.. 28 0 8 20 1 -29 34928: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ...... 5 025 809 1148 4686 169 -7 34929: Kalatalous ....•........•..•..•..•...•..•..•............ 1 0 0 1 0 0 34930: Mineraalien kaivu ••....•.......•........•..•..•..•.. 41 14 27 2 -34 34931: Teollisuus.•.••..•..•..•...........................••.. 1342 15 405 952 37 -29 34932: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuottei- 34933: den valmistus ......................................... 124 0 58 66 4 -47 34934: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuot- 34935: teiden valmistus ....................................... 25 9 14 20 -20 34936: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ......... 123 0 40 83 6 -33 34937: Massan, paperin ja paperituotteiden valmis- 0 34938: tus ......................................................... 121 41 80 4 -34 34939: Kustantaminen, painaminen sekä tallentei- 34940: den jäljentäminen ..................................... 36 14 22 2 -39 34941: Kaksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, ke- 34942: mikaalien, kemiallisten tuotteiden, tekokuitu- 34943: jen, kumi- ja muovituotteiden valmistus ......... 550 130 420 6 -24 34944: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 33 6 16 23 1 -30 34945: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 0 34946: (pl. koneet ja laitteet) ................................ 224 56 168 9 -25 34947: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten tuottei- 34948: den, optisten laitteiden sekä kulkuneuvojen 34949: valmistus ................................................ 76 28 48 3 -37 34950: Muu valmistus, kierrätys ............................. 30 8 22 1 -27 34951: 34952: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .•..•...•.•..••.•... 496 17 71 442 15 -11 34953: 34954: Rakentaminen .••.•..••.•.••........•................. 12 0 5 7 0 -42 34955: 34956: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo- 34957: neuvojen sekä henkilökohtaistenesinei- 34958: den ja kotitalousesineiden korjaus .•......•.. 29 4 12 21 1 -28 34959: 34960: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .......•..•..•.. 5 1 4 0 -20 34961: 34962: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ......... 1768 14 502 1280 21 -28 34963: Kiinteistö-, wokraus- ja tutkimuspalvelut; 34964: liike-elämän palvelut •..••......................... 25 1 13 13 1 -48 34965: 34966: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut •.•..... 1 0 0 1 1 0 34967: 34968: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset 34969: palvelut .•......•.••...•..•.•••.•.....•.•................ 32 1 5 28 1 -13 34970: Yhteensä .•..•..•..•..••••...•.••..•...•.•..••.•..•..•.. 8 805 861 2184 7 482 248 -15 34971: 155 34972: 34973: LIITE 13 34974: 34975: 34976: 34977: VALTION TAKAUKSET 34978: 34979: 31.12.1997 31.12.1998 Muutos 34980: 1998/97 34981: Miljoonaa markkaa % 34982: 34983: Talousarviotalous 34984: Julkiset yritykset ...................................................................... 31 13 -56 34985: Enso Oyj ................................................................................. . 9 8 -7 34986: Kemijoki Oy................................................................................ 3 3 -7 34987: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot... ...................................... . 11 2 -82 34988: Ekokem Oy ............................................................................... 8 34989: 34990: Yksityiset yritykset ................................................................... 42 21 -4S 34991: Fy-lndustries Oy.......................................................................... 22 21 -4 34992: Metra Oy................................................................................... 20 34993: 34994: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset .................................................. . 19 491 19 433 0 34995: Kera Oyj ................................................................................. . 4 488 4433 -1 34996: Leonia Pankki Oyj ...................................................................... 2 34997: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj ............................................... . 14170 14170 0 34998: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP Oy .......................................... 830 830 0 34999: 35000: Julkisyhteisöt .......................................................................... 734 192 -74 35001: Eläkekassa Tuki ......................................................................... 109 88 -19 35002: Taidenäyttelyiden vaftiontakuusta annetun lain (411/1986) mukaiset 35003: takaukset: 35004: Kuopion kaupunki. ................................................................... . 16 35005: Tampereen kaupunki. ................................................................ 609 30 -95 35006: Valtion taidemuseo ................................................................... 31 35007: Helsingin kaupunki. .................................................................. . 43 35008: 35009: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ............................................ 188 52 -72 35010: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain (411/1986) mukaiset 35011: takaukset: 35012: Didrichsenin taidemuseon säätiö ............................................... . 121 35013: Turun Taideyhdistys ............................................................... . 67 35014: Taideteollisuusmuseon säätiö ................................................... . 52 35015: 35016: Ulkomaat .................................................................................. 1 576 1597 1 35017: Pohjoismaiden Investointipankki ................................................... . 1 214 1 362 12 35018: Leonia Corporate Bank Oyj ......................................................... . 363 235 -35 35019: Talousarviotalous yhteensä ........................................................... 22 062 21 310 -3 35020: 156 35021: 35022: 35023: 31.12.1997 31.12.1998 Muutos 35024: 1998/97 35025: Miljoonaa markkaa % 35026: 35027: Maatilatalouden kehittämisrahasto .................................................. 36 32 -11 35028: Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 33-35 §:n ja maaseutuelinkeino· 35029: asetuksen (248/91) 31 ja 32 §:n mukaiset valtiontakaukset ................ . 36 32 -11 35030: 35031: Valtion asunto rahasto................................................................... . 7802 8644 11 35032: Asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitetut valtiontakaukset ................ . 5000 4500 -10 35033: 35034: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9 §:ssä 35035: tarkoitetut valtion täytetakaukset ................................................. .. 1 613 1 835 14 35036: 35037: Asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/93) 10 §:ssä 35038: tarkoitetut valtion täytetakaukset .................................................. . 109 125 15 35039: 35040: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/96) 35041: mukaiset valtion osatakaukset .................................................... .. 1 081 2183 102 35042: 35043: 35044: Valtiontakuurahasto ...................................................................... 21886 20543 -6 35045: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ............................................ . 17 334 16 522 -5 35046: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ........................................ .. 4 496 3 972 -12 35047: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ........................................ . 56 49 -13 35048: 35049: Liikelaitokset ................................................................................ 195 215 10 35050: Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion 35051: liikelaitosten antamat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytär- 35052: yhtiön lainasta 35053: 1/mai/u/aitos.............................................................................................. 195 215 10 35054: - Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 ........................................................ . 115 115 0 35055: - Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 ....................................................... .. 65 85 31 35056: - Kiinteistö Oy Turun Lentorahti .................................................. . 15 15 0 35057: 35058: Muut ............................................................................................ 10000 9700 -3 35059: Kelan opintotukikeskus 35060: Valtion takaamat opintotukilain (28/72) mukaiset opintolainat sekä 35061: valtion takaamat markkinakorkoiset opintolainat (111/92 ja 65/94) ...... . 10 000 9 700 -3 35062: 11 35063: Yhteensä ................................................................................... .. 61 982 60444 -2 35064: 'l Korjattu luku. Valtion kirjanpitouudistuksen myötä takaukset on tilastoitu aikaisempaa kattavammin. 35065: 157 35066: 35067: 35068: LIITE 14 35069: 35070: 35071: 35072: 35073: VALTIONVELKA 35074: 35075: 35076: 14.1. Markkamääräinen valtionvelka 35077: Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Netto- 35078: Lainaryhmä tuma 31.12.1997 lainat kuoletuk- 31.12.1998 tuma korot 35079: % set 0 35080: /o 1998 35081: Miljoonaa markkaa 35082: Pitkäaikainen velka .............................. 88 231421 66134 37 708 259 847 94 18 613 35083: Yleisöobligaatiolainat ............................. 82 214 877 66134 36685 244 326 89 17 875 35084: - talousarviotalouden yleisöobligaatiolainat 74 192 037 62 331 36 685 217 683 79 15 657 35085: - vakuusrahaston vastuulla olevat yleisö- 35086: obligaatiolainat ................................. 3 9714 3803 13 517 5 787 35087: - valtion asuntorahaston asunto-obligaatio- 35088: lainat ............................................... 5 13 126 13 126 5 1 431 35089: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitoksilta 35090: ja eläkesäätiöiltä ................................... 1 2176 364 1 812 1 149 35091: Lainat valtion eläkerahastolta .................. 4 12 300 12 300 4 484 35092: Lainat muilta ........................................ 1 2 068 659 1 409 105 35093: 35094: Lyhytaikainen velka ............................. 12 30 624 112 634 127 701 15 557 6 1266 35095: Talousarviotalouden velkasitoumukset ...... 10 27 258 34562 46 481 15 339 6 1 174 35096: Vakuusrahaston vastuulla olevat velka- 35097: sitoumukset ......................................... 2 3130 3130 62 35098: Valtion asuntorahaston velkasitoumukset.. 991 991 9 35099: Maatalouden lnterventiorahasto ................ 236 495 513 218 7 35100: Lyhytaikainen luotto ................................ 76586 76 586 14 35101: Yhteensä ............................................ 100 262 045 178 768 165 409 275 404 100 19 879 35102: 158 35103: 35104: 35105: 14.2. Valuuttamääräinen valtionvelka 35106: Velka31.12.1997 Velan Ii· Velan vähen· Kurssi· Velka 31.12.1998 Netto- 35107: säys 1998 nys 1998 erot korot 35108: Ulkomaan· Vasta· markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakautuma mark- 35109: rahan arvo- Lainojen Lainojen koina rahan arvo valuuttojen koina 35110: määräi- mark- nosto kuoletus (va- määräisenä mark- mukaan 35111: senä koina (valuutan- luutanvaihdot koina 35112: vaihdot ym.) 35113: ym.) 35114: Miljoonaa rahayksikköä % 35115: Pitkäaikainen velka ................. 168556 20857 28672 -1 565 157 350 100 11976 35116: (1 788) (3 614) 35117: Dollarilainat (USD) .................... 3669 19 887 2375 -1 108 3219 16 404 10 1 274 35118: Puntalainat {GBP) .................... 2 901 26086 5 081 -1 611 2288 19 285 12 2 192 35119: {109) 35120: Ruotsinkruunulainat {SEK) .......... 399 274 -24 399 250 0 30 35121: Tanskankruunulainat {DKK) ........ 169 134 1 169 135 0 13 35122: Saksanmarkkalainat {DEM) ........ 13066 39 558 5 615 3 315 151 13 712 41 686 27 2 707 35123: {323) 35124: Floriinilainat (NLG) ................... 3038 8160 3248 25 1 748 4 716 3 573 35125: {221) 35126: Belgianfrangilainat {BEF) ........... 11 424 1 677 {209) 6 10 003 1 474 134 35127: Luxemburginfrangilainat 35128: (LUF) .................................... 16500 2 422 441 9 13500 1 990 178 35129: Sveitsinfrangilainat {CHF) .......... 2 835 10 563 3083 -72 1 981 7327 5 587 35130: {81) 35131: Ranskanfrangilainat (FRF) ......... 28 713 25974 591 51 27167 24624 16 2 038 35132: {810) 35133: ltävallanshillinkilainat {ATS) ........ 3000 1 291 864 5 1 000 432 0 95 35134: Jenilainat {JPY) ........................ 443 700 18 511 - {1 861) 1 102 396 510 17752 11 915 35135: ECU-Iainat. ............................. 2039 12 210 15 242 8820 -100 3 418 20320 13 1140 35136: {1 788) 35137: PSC-Iainat.. ............................ 2 3 1 0 1 2 0 0 35138: FIM-Iainat.. ............................. 1 806 1 806 853 953 953 1 100 35139: Lyh~aikainen velka ................ 35140: Yhteensä ............................... . 168 556 20857 28672 -1 565 157 350 100 11976 35141: (1 788) (3 614) 35142: 159 35143: 35144: 35145: LIITE 15 35146: 35147: 35148: VALTION KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT 35149: 35150: Omistus- Nimellisarvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo 35151: osuus l) 31.12.1998 31.12.1998 2 ) 31.12.1998 35152: % Miljoonaa markkaa 35153: Muut osakkeet ..................................................... . 84 921 92 064 35154: Ulkoasiainministeri()n hallinnonala 35155: Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy ........................ .. 97 307 239 35156: Vatro Oy ......................................................... . 0 1 35157: PuolustusministerilJn hallinnonala 35158: VPU Pukutehdas Oy ........................................ .. 100 35 36 35159: Valtiovarainministeri()n hallinnonala 35160: Arsenal Oy ..................................................... .. 79 2 921 2 921 35161: Edita Oy ........................................................... 100 30 30 35162: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ......................... . 100 12 12 35163: HexOy ............................................................ 6 14 35164: Kapiteeli Oy .................................................... .. 100 510 1 441 35165: Leonia Oyj ....................................................... . 100 1 284 8204 35166: Medivire Työterveyspalvelut Oy ........................... . 100 5 5 35167: Rahakontti Oy .................................................. . 5 5 35168: Rahapaja Oy ................................................... . 100 16 16 35169: SolidiumOy .................................................... .. 100 50 160 35170: Sponda Oy ..................................................... . 54 195 1 160 802 35171: 35172: Pääomatodistukset ........................................... . 1 385 1 385 35173: 35174: OpetusministerilJn hallinnonala 35175: CSC Tieteellinen laskenta Oy ............................. . 100 2 2 35176: Helsingin Tiedepuisto Oy .................................. .. 33 2 2 35177: Nordunet AS .................................................... . 18 2 2 35178: Suomenlinnan Liikenne Oy ................................ .. 50 2 2 35179: Oy Veikkaus Ab .............................................. .. 100 35180: Maa- ja metslltalousministeri()n hallinnonala 35181: Avena Oy ....................................................... .. 100 100 100 35182: Liikenneministeri()n hallinnonala 35183: Finnair Oyj ...................................................... . 60 248 1 475 2178 35184: Sonera-Yhtymä Oyj .......................................... . 78 1 405 50 580 25164 35185: Suomen Autokatsastus Oy ................................ .. 100 73 73 35186: Suomen Posti Yhtymä Oy .................................. . 100 600 600 35187: VR-yhtymä Oy ................................................. . 100 2200 2200 35188: Yleisradio Oy Ab ............................................. .. 100 47 47 35189: Kauppa- ja teo/lisuusministerilJn hallinnonala 35190: Finntech Oy ................................................................ . 60 1 4 35191: Finnvera Oyj .................................................... . 100 1 027 1 275 35192: Fortum Oyj ..................................................... .. 76 11 845 17 115 25247 35193: Fy-lndustries Oy ............................................... . 13 1 1 35194: lnspecta Oy .................................................... .. 100 6 6 35195: Kauppatalo Hansel Oy ...................................... .. 100 72 72 35196: Kemijoki Oy, sarja B ......................................... . 67 164 164 35197: Kemira Oy ..................................................... .. 53 688 2 510 3472 35198: NC-hoito Oy .................................................... . 50 1 1 35199: Outokumpu Oy, sarja A ..................................... .. 40 498 2320 3 210 35200: 160 35201: 35202: 35203: Omistus- Nimellisarvo Markkina-arvo Ki~anpitoarvo 35204: 2 35205: osuus 'l 31.12.1998 31.12.1998 ) 31.12.1998 35206: % Miljoonaa markkaa 35207: Partek Oy Ab.......................... ........................ .. 30 147 685 1 223 35208: Patria Finnavitec Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .... . . . . . . . . .. 50 20 89 35209: Patria lndustries Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... .. . . . . . . . . . . . .. . .. 100 158 626 35210: Rautaruukki Oy, sarja K ....................................... 42 557 1 809 2338 35211: Saimaan Kanavalaivat Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . .... 97 14 14 35212: Stora Enso Oyj, sarjaA . . . . . . . . . . . . . .. .. .. . . . . . . .. . . . ... . . . . .. 23 556 2502 2324 35213: Stora Enso Oyj, sarja R . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 11 815 3699 3406 35214: Suomen Joulumaailma Oy . . . . . .. . . .. . . .. . .. .. .. . . . . . . . . . . .. 28 8 8 35215: Suomen Kantaverkko Oy, sarjaA......................... 12 41 82 35216: Suomen Luottovakuu1us Oy . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . ........ .. 33 5 10 35217: Suomen Teollisuussijoitus Oy............................... 100 121 605 35218: Valmet Oy........................................................ 12 157 1 067 1 179 35219: Vapo Oy.......................................................... 100 300 300 35220: Vuotekno Oy..................................................... 13 2 2 35221: Sosiaali- ja terveysministefi(jn hallinnonala 35222: Alko-Yhtiöt Oy................................................... 100 310 310 35223: Ympllrisf(jministerion haffinnonala 35224: Ekokem Oy Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 34 12 91 35225: Muut ..................................................................... 367 35226: 35227: Kiinteistöosakkeet ................................................. 2 002 35228: Osuudet .............................................................. . 34 35229: Yhteensä .............................................................. 84 921 94101 35230: 35231: 35232: '>Omistusosuus kaikista arvopapereista, mikäli omistusosuus ylittää 10 "'o 35233: 2 35234: >Markkina-arvo julkisesti noteerattujen osakkeiden osalta 35235: 161 35236: 35237: 35238: LIITE 16 35239: 35240: 35241: 35242: 35243: VALTION OSUUDETKANSAINVÄLISISSÄ RAHOITUSLAITOKSISSA 35244: Merkitty Maksettu 35245: 31.12.1998 al- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 35246: kuperäisessä peräisessä va- 31.12.1998 Maksupäivien valuutta- 35247: valuutassa •> luutassa valuuttakurs- kurssien mukaan 35248: 31.12.1998 sien mukaan 31.12.1997 31.12.1998 35249: Miljoonaa yksikköä 35250: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki SDR 856 USD 59 298 275 275 35251: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö .............. USD 16 USD 16 80 69 69 35252: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ......... USD 319 USD 319 2 997 2542 2545 35253: SDR 192 SDR 192 35254: - Afrikka-rahasto ............................. USD 12 USD 12 61 78 78 35255: Aasian Kehityspankki ......................... USD 14 USD 5 52 42 42 35256: SDR 79 SDR 4 35257: 2 35258: Aasian Kehitysrahasto >••..••..••..•••••••..• USD 91 USD 91 465 400 420 35259: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki .... USD 115 USD 5 28 24 28 35260: - pankin erityisrahasto...... . . . ... . . . . . . . . . . USD 17 USD 17 86 89 93 35261: Afrikan Kehitys pankki. ......................... UA 66 UA 8 58 42 42 35262: Afrikan Kehitysrahasto ........................ FUA 138 FUA 138 906 691 720 35263: Efta-maiden Portugalin Teollistamis- 35264: 3 35265: rahasto >••....•••••..•••..••..••..•••..•••.••..••. SDR 6 SDR 6 46 42 30 35266: Kansainvälinen Maatalouden 35267: Kehittämisrahasto ............................... FIM 108 FIM 108 108 103 108 35268: Länsipohjolan Kehittämisrahasto .......... USD 3 USD 3 14 13 13 35269: Pohjoismaiden Investointipankki ........... ECU 556 ECU 45 268 221 221 35270: Kansainvälinen Investointitakauslaitos ... SDR 6 SDR 1 7 6 6 35271: Perushyödykkeiden yhteisrahasto ......... SDR 2 FRF 8 7 6 6 35272: Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö ECU 12 ECU 12 69 59 66 35273: Maailmanlaajuinen Ympäristörahasto .... FIM 209 FIM 209 209 209 209 35274: Euroopan Jälleenrakennus- ja kehitys- 35275: pankki. ............................................. ECU 41 ECU 41 244 218 239 35276: Baltiaohjelmarahastot.. ........................ ECU 7 ECU 7 39 31 40 35277: Euroopan Investointipankki.. ................ ECU 871 ECU 65 389 358 358 35278: - rahasto ........................................ ECU 153 ECU 153 911 881 881 35279: Yhteensä ........................................ 7 342 6 399 6489 35280: 35281: 1 > Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1998 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 35282: 2 > Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 35283: 3 > Rahasto purkautuu ja palauttaa pääoman v. 1998-2002. 35284: 162 35285: 35286: 35287: LIITE 17 35288: 35289: VALTION KIRJANPIDON UUDISTUS 1998 35290: 35291: Valtion virastoissa ja laitoksissa otettiin käyttöön sisällöltään uusi kirjanpito vuoden 1998 alusta. Uudistuksessa hal- 35292: linnollinen kirjanpito ja vakiotilikartan mukaiset tietoluokitukset korvattiin liikekirjanpidolla ja talousarviokirjanpidolla. 35293: Liikekirjanpidossa seurataan valtion tuloja ja menoja sekä varoja ja velkoja. Talousarviokirjanpidossa seurataan valtion 35294: talousarvion toteutumista. 35295: Tiliviraston tilinpäätös koostuu tilinpäätöslaskelmista ja niiden liitteenä annettavista tiedoista sekä toiminta- 35296: kertomuksesta. Tiliviraston tilinpäätöslaskelmia ovat tuotto- ja kulu laskelma, tase sekä talousarvion toteutuma laskelma. 35297: Valtion tilinpäätökseen kuuluvat valtion tuotto- ja kululaskelma, tase, talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 35298: sekä liitetiedot Valtion tilinpäätös julkaistaan tilinpäätösasiakirjana, joka sisältää lisäksi mm. talousarvion ulkopuolella 35299: olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat ja taseet sekä valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet. 35300: Kirjanpitouudistusta valmisteltiin usean vuoden ajan. Valmistelu sisälsi valtion varojen ja velkojen inventoinnin, kirjanpito- 35301: mallin sisällön kehittämisen ja säädösvalmistelun, taloushallinnon järjestelmiin tehdyt muutokset, toimeenpanossa tar- 35302: vittavat määräykset ja ohjeet sekä virastoille annetun koulutuksen ja neuvonnan. 35303: Toimeenpanen tuloksena valtioneuvosto hyväksyi valtion aloittavan taseen ja ensimmäinen kirjanpitouudistuksen 35304: mukainen valtion talousarviotalouden tilinpäätös, valtion tilinpäätös vuodelta 1998 valmistui huhtikuussa 1999. 35305: Valtion tilinpäätös muodostuu noin 100 tiliviraston kirjanpitotiedoista ja se sisältää valtioneuvoston vahvistaman val- 35306: tion aloittavan taseen 1.1.1998, valtion tuotto- ja kululaskelman vuodelta 1998, valtion taseen 31.12.1998 sekä valtion 35307: talousarvion toteutumista osoittavan laskelman varainhoitovuodelta 1998. Valtion tilinpäätöksen liitetietaina on selvitys 35308: talousarviossa myönnetyistä valtuuksista sekä niiden käytöstä että käytöstä aiheutuvista menoista. Liitetiedot sisältävät 35309: lisäksi valtion tilinpäätöksen täsmäytyslaskelman. 35310: Valtion talousarviotalouden tilinpäätös ei sisällä valtion talousarvion ulkopuolella olevia valtion rahastojen tietoja. 35311: Valtion tilinpäätöksessä on tilivirastojen väliset tuotot ja kulut eliminoitu. 35312: 35313: Valtion aloittava tase 1.1.1998 35314: 35315: 35316: Valtiolla oli aloittavassa taseessa kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä 215,7 mrd. mk sekä vaihto- ja rahoitus- 35317: omaisuutta 49,3 mrd. mk. Valtion aloittavan taseen loppusumma oli 265,0 mrd. mk. Vierasta pääomaa valtion aloittavassa 35318: taseessa oli 443,4 mrd. mk, joten valtion oma pääoma oli 178,4 mrd. mk negatiivinen. 35319: 35320: Valtion tuotto- ja kululaskelma vuodelta 1998 35321: 35322: 35323: Toiminnan tuotot olivat 30,8 mrd. mk sisältäen maksullisen toiminnan tuottoja 4,5 mrd. mk, vuokria 0,5 mrd. mk ja 35324: muita toiminnan tuottoja 25,8 mrd. mk. Muut toiminnan tuotot olivat lähinnä osakkeiden myynnistä saatuja tuottoja. 35325: Toiminnan kulut olivat 49,8 mrd. mk, josta suurimmat erät olivat henkilöstökulut 24,7 mrd. mk, palvelujen ostot 11 ,6 35326: mrd. mk ja poistot 7,1 mrd. mk. 35327: Rahoitustuotot olivat 13,6 mrd. mk ja rahoituskulut 32,8 mrd. mk. 35328: Siirtotalouden tuotot olivat 11,5 mrd. mk ja siirtotalouden kulut 111,8 mrd. mk. 35329: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista olivat 153,2 mrd. mk, josta valtion tulo- ja varallisuusveroja 56,6 mrd. mk, 35330: muita välittömiä veroja 2,4 mrd. mk, arvonlisäveroa 49,2 mrd. mk sekä muita välillisiä veroja 43,3 mrd. mk. 35331: Valtion tuotto- ja kululaskelman ylijäämä oli 14,7 mrd. mk. Ylijäämään on merkittävästi vaikuttanut kauppa- ja teolli- 35332: suusministeriön Imatran Voima Oy:n ja Neste Oyj:n osakkeiden luovutuksesta tekemä noin 17 mrd. markan myynti- 35333: voiton tuloutus. 35334: 35335: Valtion tase 31.12.1998 35336: 35337: 35338: Valtiolla oli taseessa kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä 250,8 mrd. mk ja vaihto- ja rahoitusomaisuutta 53,2 35339: mrd. mk. Taseen loppusumma oli 304,0 mrd. mk. 35340: Vierasta pääomaa valtion taseessa on 444,0 mrd. mk ja arvostuseriä 23,8 mrd. mk, joten valtion oma pääoma on 35341: 163,8 mrd. mk negatiivinen. 35342: Olennaisia muutoksia taseessa ovat liikenneministeriön tekemä valtion omistamien Sonera-yhtymä Oyj:n osakkei- 35343: den arvonkorotus, jolla valtion omistamien osakkeiden arvoa korotettiin 2,50 markasta 45,00 markkaan, sekä kauppa- ja 35344: teollisuusministeriön hankkimat Fortum Oyj:n osakkeet. 35345: 163 35346: 35347: 35348: Talousarvion toteutumalaskelma vuodelta 1998 35349: 35350: Talousarviotalouden tulot olivat vuoden 1998 tilinpäätöksessä 199,7 mrd. mk ja ne ylittivät talousarvioiden tulot, 35351: 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. markalla. Talousarviotalouden menot olivat vuoden 1998 tilinpäätöksessä 194,3 mrd. mk ja ne 35352: alittivat talousarvioiden menot, 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. markalla. 35353: Vuoden 1998 toteutuneeksi talousarvion ylijäämäksi muodostuu siten 5,4 mrd. mk ja kumulatiiviseksi ylijäämäksi 35354: 10,6 mrd. mk. Kumulatiivisesta ylijäämästä on jo vuoden 1999 talousarviossa käytetty sen katteeksi 1,7 mrd. mk. 35355: 164 35356: 35357: 35358: LIITE 18 35359: 35360: 35361: 35362: 35363: VALTION LIIKETOIMINTA 1998 35364: 35365: Tuloslaskelmien Liikevoitto Oman Omavarai- Henkilöstön Omis- 35366: Luottolaitos mukaisten tuot- pääoman suusaste keskim. luku- tusosuus 35367: toerien yhteis- tuotto määrä 31.12.1998 35368: määrä lukuun 35369: ottamatta satun- 35370: naisia tuottoja 35371: Miljoonaa markkaa % % % 35372: Kera Oyj 716,2 209,5 14,9 18,9 278 100 35373: Leonia Oyj-konserni 10 184,0 1 151,0 11,5 6,2 5 027 100 35374: 35375: 35376: Liikevaihto Liikevoitto Oman Omavarai- Henkilöstön Omis- 35377: Yhtiö 1998* pääoman suusaste keskim. luku- tusosuus 35378: tuotto määrä 31.12.1998 35379: Miljoonaa markkaa % % % 35380: 3 35381: Alko-yhtiöt Oy ) .......................... 3175,0 566,0 22,0 53,0 3001 100 35382: 1 35383: Arsenal Oyj-konserni ) •••••••••••••••••• 888,0 -1 367,0 negat. 25,8 497 100 35384: 4 35385: Avena-yhtiöt ) •••••••••••••••••••••••••••• 903,4 16,9 3,0 69,0 130 100 35386: Oy Edita Ab-konserni .................. 456,0 32,3 9,8 65,8 851 100 35387: 3 35388: Finnair Oyj ) .............................. 8 058,0 605,0 15,9 46,5 10 706 60 35389: Fortum Oyj 3) .............................. 50 501,0 3 541,0 7,8 38,0 19 003 75,5 35390: lnspecta Oy .............................. 47,7 0,7 negat. 57,8 151 100 35391: Kauppatalo Hansel Ol) s) ............ 748,0 1 '1 1,7 75,8 145 100 35392: Kemijoki 35393: 3 35394: ol) ............................. 300,0 91,0 4,8 47,5 421 67 35395: Kemira Oyj ) .............................. 14 345,0 881,0 8,1 39,0 10 785 53,4 35396: Medivire työterveyspalvelut Oy .... 177,7 4,5 30,1 28,0 426 100 35397: Patria lndustries Oyj 3) ................. 1 056,9 74,1 8,9 60,0 2 209 100 35398: Posti konserni3) .......................... 5 957,0 331,0 11,6 65,6 26344 100 35399: Rahapaja Oy ............................. 150,2 52,6 35,1 76,0 63 100 35400: Solidium Oy-konserni .................. 254,8 114,5 32,5 53,5 0 100 35401: 3 35402: Sonera Oyj ) .............................. 9 648,0 1 721,0 19,1 51,5 8609 77,8 35403: Sponda Oyj-konserni .................. 342,9 276,7 8,9 67,7 29 53,71 35404: Suomen Autokatsastus 0/) ......... 303,0 28,0 16,4 73,9 989 100 35405: Suomen Teollisuussijoitus Oy ....... 36,7 24,6 6 100 35406: Teollisuuden yhteistyönrahasto Oy 48,4 18,8 4,0 60,0 28 96,9 35407: Tietokarhu Oy ............................ 88,2 11,5 84,3 38,7 174 20 35408: 3 35409: Vapo0y ) ................................. 1 879,0 226,0 13,6 67,3 1 152 100 35410: Oy Veikkaus Ab ......................... 5 985,1 2 038,0 78,9 85,0 335 100 35411: VPU Pukutehdas Oy ................... 55,9 1,4 1,8 73,6 155 100 35412: VR-Yhtymä Ol) ......................... 6 753,0 493,0 8,7 78,5 16 487 100 35413: 1 35414: ) Arsenal Oyj:n liikevaihto= tuotot. 35415: 2 35416: ) Kapiteeli Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 1999 alussa. 35417: 3 35418: ) Oman pääoman tuottoprosentin asemesta sijoitetun pääoman tuottoprosentti. 35419: 4 35420: ) Tilikausi 1.7.1997-30.6.1998. 35421: s) Tilikausi 1.4.1997- 31.3.1998. 35422: VALTION 35423: •• •• •• 35424: TILINPAATOSASIAKIRJA 35425: 1998 35426: 35427: 35428: 35429: 35430: VALTIOKONTTORI 35431: ISSN 1456-7040 35432: OY EDITA AB, HELSINKI1999 35433: Sisällys sivu 35434: 35435: Valtion tilinpäätös 35436: Valtion aloittava tase 1.1.1998 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 35437: Valtion tuotto- ja kululaskelma 1.1.-31.12.1998 .... ........... ... ........... .... ............ 9 35438: Valtion tase 31.12.1998 ....................................................................... 10 35439: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma varainhoitovuodelta 1998 . . . . . . . . . . . . . 13 35440: Selvitys valtion talousarviossa myönnetyistä valtuuksista ja niiden käytöstä sekä käytöstä 35441: aiheutuvista menoista hallinnonaloittain ja valtuuslajeittain vuonna 1998 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 35442: Valtion tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma 31.12.1998. ..... ........ ... ........ ... .... ... ..... 16 35443: Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen laadinnassa noudatetut periaatteet ja merkittävät 35444: kirjaukset, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen tulkintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 35445: 35446: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma osaston, pääluokan, luvun ja momentin 35447: tarkkuudella varainhoitovuodelta 1998 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 35448: 35449: Selvitys vuoteen 1999 siirretyistä määrärahoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 35450: Siirrettyjan määrärahojen kannan muutos hallinnonaloittain vuonna 1998 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 35451: Siirretyt määrärahat eriteltyinä myöntövuosittain hallinnonaloittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 35452: Siirretyt määrärahat momenteittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 35453: 35454: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat sekä taseet . . . . . 81 35455: 35456: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 35457: 35458: Selvitys valtion antamista lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 35459: 35460: Selvitys valtion velasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 35461: 35462: Selvitys varainhoitovuoden 1998 päättyessä voimassa olleista valtion takauksista ja muista 35463: valtion vastuusitoumuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 35464: 35465: 35466: 35467: 35468: 3 35469: 4 35470: •• •• •• 35471: VALTION TILINPAATOS 35472: 35473: 35474: 35475: 35476: 5 35477: Valtion aloittava tase 35478: 1.1.1998 35479: 35480: 35481: VASTAAVAA 35482: 35483: KANSALLISOMAISUUS 35484: Maa- ja vesialueet .............................. . 35485: Rakennusmaa-ja vesialueet ...................... . 151 520 560,00 35486: Rakennukset. .................................. . 3 174 540 578,80 35487: Muu kansallisomaisuus ........................... . 35488: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. ........... _ ____;2:::5:...:6~5~2.::.0...:..41:..:2::..4:.___ _ _ _ _ _ _ ___:3:...:3~5:..:.1..:.7..:..:13~18~0:..::0:..:.4 35489: 35490: KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 35491: Aineettomat hyödykkeet 35492: Perustamis- ja järjestelymenot ..................... . 2 089 456,69 35493: Tutkimus- ja kehittämismenot. ..................... . 24164640,14 35494: Aineetlomat oikeudet ............................ . 252 686 520,41 35495: Liikearvo ...................................... . 35496: Muut pitkävaikutteiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 762 362,88 35497: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ............ _ _ _7:. .:6:. .:5: .:.7. :. .7. . :.4.:. :16::. :,9: .:9:.___ __:5::::8:.:..7..=2::::80::...;3::.:9:..:.7.t..:,1.. :. . 1 35498: 35499: Aineelliset hyödykkeet 35500: Maa- ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846 279 270,00 35501: Rakennusmaa- ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 570 603 872,66 35502: Rakennukset.................................... 25 008 649 605,78 35503: Rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 045 451,06 35504: Rakenteet.. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 342 890 753,90 35505: Koneet ja laitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 706 819 611,09 35506: Kalusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 126 906,65 35507: Muut aineelliset hyödykkeet........................ 31 246 777,33 35508: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ............ _ _4..:...::.:65::...;1~9:.:2:::.6.::.65::..4:..:,9::.:6:._____.:.14.:..:7...;5::::6:..:.4.::.5::::88::...;9::.:0:.:3.t..:,43.::... 35509: 35510: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 35511: Käyttöomaisuusarvopaperit ....................... . 57 783 071 646,63 35512: Peruspääomat ................................. . 5 903 626 078,00 35513: Annetut markkamääräiset velkakirjalainat. ............ . 180 667 259,40 35514: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ....... . 342 310 000,00 35515: Muut pitkäaikaiset kotimaiset sijoitukset .............. . 35516: Annetut valuuttamääräiset velkakirjalainat ............ . 35517: Valuuttamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ...... . 35518: Muut pitkäaikaiset valuuttamääräiset sijoitukset ......... _ _ _ _ _ _ _ _ _.;:..64""'2;;;..;0~9...::6..;..74..;..9.:..;84=-=,0'-"3---=2..;.:12=-3.:..;6;...;.1...::5...;.44.;..2:=;84:....:.z..:,5c:..7 35519: 35520: 35521: 35522: 35523: 6 35524: ARVOSTUSERÄT 35525: Arvostuserät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35526: 35527: VAIHTO. JA RAHOITUSOMAISUUS 35528: Vaihto-omaisuus 35529: Aineet ja tarvikkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793 790 729,40 35530: Keskeneräinen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 450 647,39 35531: Valmiit tuotteeUTavarat............................ 477 765 153,09 35532: Ennakkomaksut ................................. _ _ _--.:.4:::.:87'-'9""5""5,..:::82=--__1.:..:3~5:.:::0-'4.:::..94:...4::::8:::.5,!.!..70.:::.. 35533: 35534: Pitkäaikaiset saamiset 35535: Pitkäaikaiset saamiset ........................... . 4 988 569 210,37 35536: 35537: Lyhytaikaiset saamiset 35538: Myyntisaamiset. ................................ . 3088317953,75 35539: Markkamääräiset lainasaamiset .................... . 469 590 943,19 35540: Valuuttamääräiset lainasaamiset ................... . 35541: Siirtosaamiset................................... 3 711127163,83 35542: Muut lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 298 121,16 35543: Ennakkomaksut ................................. --~64::::6~8:::.69::..:0~3~5~,8:::...9_ __..!;13.:::..5~5~6~7.!.C72=..:4~2~8L!,12....9 35544: 35545: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 35546: Rahoitusomaisuusarvopaperit ..................... . 99 900,00 35547: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ....... . 35548: Muut markkamääräiset sijoitukset. .................. . 27 307 974 462,88 35549: Valuuttamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ...... . 35550: Muut valuuttamääräiset sijoitukset .................. . 6 620 516 093,47 35551: Muut lyhytaikaiset markkamääräiset sijoitukset. ........ . 35552: Muut lyhytaikaiset valuuttamääräiset sijoitukset ......... _ _ _ _ _ _ _ _ _3~3~9::!:2~8~5~90.:::..43:5~6~3~5 35553: 35554: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 35555: Kassatilit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 517 073,69 35556: Postisiirtotilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 185 479,13 35557: Muut pankkitilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 417 525,00 35558: Muut rahoitusvarat ............................... _ __:3~45~0~06.:::..1!.!7~9,~66::!...._.......:4~2:.!1...!1=:26~2:,:,5~7,c:48::!...._~4~9.=:25~6!..!9~8~3.!!!62::!7.l.!.,7..=2 35559: 35560: VASTAAVAA YHTEENSÄ .......................... . 264 970 241 092,33 35561: 35562: 35563: 35564: 35565: 7 35566: VASTATIAVAA 35567: 35568: OMA PÄÄOMA 35569: Valtion pääoma 35570: Valtion pääoma 1. 1.1998 . . . . . . . • • • . . • . . . . • . • . . . . . . -178 658 456 576,88 35571: Edellisten tilikausien pääoman muutos ............... . 35572: Pääoman siirrot ................................ . 35573: Tilikauden tuotto-/kulujäämä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -178 658 456 576 88 35574: 35575: Rahastojen pääomat 35576: Talousarvion sisäiset valtion rahastot. . . . . . . . . . . . . . . . . 35577: Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat ............... ---'2=2:....:4...:.7.:::;50::..:5::.:0:=.9z..:.,1=-5---'2=2:....:4...:.7.:::;50::..:5::.:0:=.9L.:.,1=-5_-_1.:...:7-=8-'4::c:33'-'7c..::0.:::;6.:::;06""7..z..:,7..=3 35578: 35579: VARAUKSET 35580: Varaukset. .................................... . 35581: 35582: ARVOSTUSERÄT 35583: Arvonkorotukset ................................ . 35584: Muut arvostuserät .............................. . 35585: 35586: VIERAS PÄÄOMA 35587: Pitkäaikainen 35588: Otetut markkamääräiset lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 473 200 495,47 35589: Otetut valuuttamääräiset lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 294 935 883,38 35590: Lainat eläkerahastolta............................. 12 300 000 000,00 35591: Pitkäaikaiset siirtovelat ........................... . 35592: Muut pitkäaikaiset velat ........................... _ _....;8~9:.::5-'40.:::;4.:..;0::..:1..=6,1.:'04..:....___::3;..:.;43::..:9::.:6:.::3c..::5;,.:.;40::..:3:.:9...:.4~:,8~9 35593: 35594: Lyhytaikainen 35595: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdys- 35596: tilit. .. . . . .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . 7 115 073 940,30 35597: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset . . . . . . . . 32 272 406 493,46 35598: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . 27 258 482 722,73 35599: Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat. ............... . 35600: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat................... 219 748 775,47 35601: Saadut ennakoi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. 338 569 433,58 35602: Ostovelat...................................... 2514 752479,10 35603: Tilivirastojen väliset tilitykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 414 558,86 35604: Edelleen tilitettävät erät . . . . . .. .. . . .. . . . . .. . . . . . . . . 3 341 036 569,50 35605: Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 734 492 826,88 35606: Muut lyhytaikaiset velat ........................... _ __.:2:....!7..!.16~42~8~9~65::!!,2~9-----:1.99~44~0:..:::4:!!:06~7~6::::.5,C!.17!..,____,:443=-:40=3~94!.!.7-!1.:1:.60~,0~6 35607: 35608: VASTAITAVAA YHTEENSÄ ........................ . 264 970 241 092,33 35609: 35610: 35611: 35612: 35613: 8 35614: Valtion tuotto- ja kululaskelma 1.1. - 31.12.1998 35615: Toiminnan tuotot: 35616: Maksullisen toiminnan tuotot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 465 767 503,11 35617: Vuokrat ja käyttökorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 708 134,01 35618: Muut toiminnan tuotot ........................................... ---=25=-8:.:6:=:0..::5.:..:15=-0:..:8:.=.0,'-='02=- 30 829 990 717,14 35619: 35620: Toiminnan kulut: 35621: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 35622: Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 274 924 524,73 35623: Varastojen lisäys (-)tai vähennys (+) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 201 288,00 35624: Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 664 242 851,51 35625: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 796 486,45 35626: Palvelujen ostot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 571 816 813,05 35627: Muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 336 277 968,03 35628: Valmistevarastojen lisäys(-) tai vähennys (+).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -98 979 213,08 35629: Valmistus omaan käyttöön (-) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 522 984 337,21 35630: Poistot....................................................... 7 051 209 358,62 35631: Sisäisten kulujen oikaisu ......................................... ___-_1.:...44.:..=6-"6"'63:...4.:..:3""9,"'"06=-----4--=-9=-=82:.:.7..::84;..:;2:..3:.:0:...:.1c:. .:.,04 35632: 35633: Jäämä 1 -18 997 851 583,90 35634: Rahoitustuotot ja -kulut: 35635: Rahoitustuotot................................................. 13 584 043 205,97 35636: Rahoituskulut ................................................. _ _-3-==2=-7:..::8::o8..:.14..:. 1:.. ;7:..::3c..:J4,"'"07:.. . -19 204 098528,10 35637: 35638: Satunnaiset tuotot ja kulut: 35639: Satunnaiset tuotot.............................................. 63 542 748,94 35640: Satunnaiset kulut. .............................................. ____-4~0-=82::...4:....:3::.:.7.!.J7,.=.97:........__ _ _....:22=.:.7..:..:18=-3::..:7-=0,~97 35641: 35642: Jäämä II -38179 231 741,03 35643: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 35644: Tuotot: 35645: Siirtotalouden tuotot kunnilta.................................... 552 573171,55 35646: Siirtotalouden tuotot kuntayhtymiHä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 340 671,73 35647: Siirtotalouden tuotot sosiaaliturvarahastoilta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 486 228,50 35648: Siirtotalouden tuotot elinkeinoelämältä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 257 897,18 35649: Siirtotalouden tuotot rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 006,00 35650: Siirtotalouden tuotot voittoa tavoittelemaliomilta yhteisöiHä. . . . . . . . . . . . . 69 553 757,90 35651: Siirtotalouden tuotot kotitalouksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 403 308,16 35652: Siirtotalouden tuotot EU:Ita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 827 545 823,26 35653: Muut siirtotalouden tuotot ulkomailta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 302 904,61 35654: Siirrot talousarvion ulkopuolella olevista valtion rahasioista . . . . . . . . . . . . 6 705 503 122,77 35655: Muut siirtotalouden tuotot ...................................... _ _ ___,9:=:5..:.7.::c86=-7:...:4:=:0c.7.:....7 11 470 759 632,43 35656: 35657: Kulut: 35658: Siirtotalouden kulut kunnille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 889 542 626,87 35659: Siirtotalouden kulut kuntayhtymille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 183 471 680,74 35660: Siirtotalouden kulut sosiaaliturvarahastoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 612 259 832,09 35661: Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 944 522 297,65 35662: Siirtotalouden kulut rahoitus- ja vakuutuslaitoksille... . . . . . . . . . . . . . . . . 471 544 463,14 35663: Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille . . . . . . . . . . . . . 6 981 642 313,83 35664: Siirtotalouden kulut kotitalouksille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 268 522 016,34 35665: Siirtotalouden kulut EU:IIe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 083 724 356,88 35666: Muut siirtotalouden kulut ulkomaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 004 300 681,31 35667: Siirrot talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille . . . . . . . . . . . . . 721 242 260,56 35668: Muut siirtotalouden kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219181 998,63 35669: Siirtotalouden kulujen palautukset. ............................... _ _ _-5......:.:9::::5..:;9.::c50=-2::..:1~2,z=03:::....___--"1..:.1.:..1.:..:784~0::::04::...3~1~6~,01 35670: 35671: Jäämä 111 -138 492 476 424,61 35672: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: 35673: Verot ja veronluonteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 577 423 672,94 35674: Muut pakolliset maksut .......................................... ____5:.:8:.. :.1. ::0=22=-8"-'7-=-9,. =.5.:. . 1_ _. . :1-=.53:.. :. :15:.::8.. .:44..:.6=-5:.:5:::2z..:;.,45 35675: 35676: Tilikauden tuotto-lkulujäämä 14 665 970 127,84 35677: 35678: 35679: 35680: 9 35681: Valtion tase 35682: 31.12.1998 35683: 35684: 35685: VASTAAVAA 35686: 35687: KANSALLISOMAISUUS 35688: Maa- ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 070 637,94 35689: Rakennusmaa-ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 858 240,00 35690: Rakennukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 114 375 858,48 35691: Muu kansallisomaisuus............................ 10 374 222,56 35692: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ............ _ ____;3:..:6;...;7...;;;5...;.4..::.30.::...4"",5:..:0'------------=3=-4.:.::0..::.3....:43.:.;3:::..;2::.:6"'3.z...:4..::.8 35693: 35694: KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 35695: Aineetlomat hyödykkeet 35696: Perustamis- ja järjestelymenot ..................... . 2112 627,47 35697: Tutkimus- ja kehittämismenot. ..................... . 76 798 221,61 35698: Aineetlomat oikeudet ............................ . 275 609 231,21 35699: Liikearvo ...................................... . 35700: Muut pitkävaikutteiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 425 418,66 35701: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ............ _ _ _7;_;5:...;3:..:0c=2....:4.::..91'-",2::.:8'----7=-4:...:4-=2;.;.47:.....:.;99:..:0"",2"'-3 35702: 35703: Aineelliset hyödykkeet 35704: Maa- ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841 477 235,93 35705: Rakennusmaa-ja vesialueet....................... 7 720 731 634,87 35706: Rakennukset. . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 166 363 782,15 35707: Rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . 233 205 822,62 35708: Rakenteet. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 366 090 559,42 35709: Koneet ja laitteet.. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 024 223 248,81 35710: Kalusteet . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 213 240 348,99 35711: Muut aineelliset hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 068 416,53 35712: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ............ _ _...;.4..::.54..:..:7_4.:.::0..::.5""9""85:..~.,7;..;6'--__;.14..:..:6:.-1.:....4:.=2...;;;8..::.07'-0;:.;3:..::5"',0;..::...8 35713: 35714: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 35715: Käyttöomaisuusarvopaperit ....................... . 94100 535 776,89 35716: Peruspääomat ................................. . 5 894 626 078,00 35717: Annetut markkamääräiset velkakirjalainat. ............ . 225 655 781,01 35718: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ....... . 262 930 000,00 35719: Muut pitkäaikaiset kotimaiset sijoitukset .............. . 35720: Annetut valuuttamääräiset velkakirjalainat ............ . 35721: Valuuttamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ...... . 35722: Muut pitkäaikaiset valuuttamääräiset sijoitukset ......... _ _ _ _ _ _ _ ___;.10;:.;0:.-4.:.::8"'3....:.7...;.47=-6;:.;3:..::5.z..:,9..::.0_--=2-"47'-3::.:7""0-=80""2=-6;:.;6:..:1..,,2:..:.1 35723: 35724: 35725: 35726: 35727: 10 35728: ARVOSTUSERÄT 35729: Arvostuserät ................................... . 35730: 35731: VAIHTQ- JA RAHOITUSOMAISUUS 35732: Vaihto-omaisuus 35733: Aineet ja tarvikkeet............................... 744 139 777,63 35734: Keskeneräinen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 331 290,34 35735: Valmiittuotteet/Tavarat............................ 470 815 052,61 35736: Ennakkomaksut ................................. _ _ __::::5~69~7~4~0,~00~__1:...;3~9~3..:::8~55~8~6~0,~58~ 35737: 35738: Pitkäaikaiset saamiset 35739: Pitkäaikaiset saamiset ........................... . 4 917 365 236,65 35740: 35741: Lyhytaikaiset saamiset 35742: Myyntisaamiset. ................................ . 2 084 941 482,55 35743: Markkamääräiset lainasaamiset .................... . 82 128 547,53 35744: Valuuttamääräiset lainasaamiset ................... . 35745: Siirtosaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 277 354 979,86 35746: Muut lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 605 794,34 35747: Ennakkomaksut ................................. _ ___:8,94~97.:....:7_,5~5~9,""'79"---.!...11:....:9~9-"-5-"-37:...::3:...!6~0~0,c!.!72::... 35748: 35749: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 35750: Rahoitusomaisuusarvopaperit ..................... . 35751: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ....... . 35752: Muut markkamääräiset sijoitukset. .................. . 38 620 815 325,21 35753: Valuuttamääräisien joukkovelkakirjalainojen ostot ...... . 35754: Muut valuuttamääräiset sijoitukset .................. . 590 608 013,73 35755: Muut lyhytaikaiset markkamääräiset sijoitukset. ........ . 35756: Muut lyhytaikaiset valuuttamääräiset sijoitukset ......... _ _ _ _ _ _ _ _ _3:::.:9:...!2:..:1...:..1....:4.::::23::..;3,3~8:c:9::::...4 35757: 35758: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 35759: Kassatilit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 639 291 ,00 35760: Postisiirtotilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 270,50 35761: Muut pankkitilit.................................. 70 808 723,73 35762: Muut rahoitusvarat ............................... ___4.:..:9:.:..7..::.3.::::20::..;5,63~,"-73~_ ___:5,8:.:..1..::.9:::.:97:....:8~4~8,~96~-...!:5~3..!.1~82::..e6~5~0~64:!::9~,2~0 35763: 35764: VASTAAVAA YHTEENSÄ . ......................... . 303 956 886 573,89 35765: 35766: 35767: 35768: 35769: 11 35770: VASTATIAVAA 35771: OMAPÄÄOMA 35772: Valtion pääoma 35773: Valtion pääoma 1.1.1998 ......................... . -178684581191,45 35774: Edellisten tilikausien pääoman muutos ............... . 35775: Pääoman siirrot ................................ . 18104,57 35776: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . 14 665 970 127,84 -164 018 592 959,04 35777: 35778: Rahastojen pääomat 35779: Talousarvion sisäiset valtion rahastot . . . . . . . . . . . ..... . 35780: Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat ............... _ _--.. :. .:17-=2-'43.: .:7:. . ;0: . :6c.:. 1•z.: c5..:. .1_ _--.. :. .:17-=2-'43.: .:7:. . ;0: . :6c.:. 1•z.: c5..:. .1_-_1'""6"'3-"84..:..:6::....1:..::5-"-5.=.89::. :7. z.:,5:.: .3 35781: 35782: VARAUKSET 35783: Varaukset ...................................... . 35784: 35785: ARVOSTUSERÄT 35786: Arvonkorotukset ................................ . 23 758 644 482,50 35787: Muut arvostuserät ............................... -----------------'2::3::....7:.::5;.=.8..:::64..:.4.:..4.:.:.8:::2:z.::,5:=:0 35788: 35789: VIERAS PÄÄOMA 35790: Pitkäaikainen 35791: Otetut markkamääräiset lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 209 734 493,82 35792: Otetut valuuttamääräiset lainat...................... 147 439 502 959,00 35793: Lainat eläkerahastolta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 300 000 000,00 35794: Pitkäaikaiset siirtovelat. .......................... . 35795: Muut pitkäaikaiset velat ........................... _ _....:85=..:.4..:2.::..04.:..7:.::6'-"4,~69;:...._-....:::3.=.69,_8::.::0:=:3....:4..::42:..:2:..:1..:...7,z.::c5.:....1 35796: 35797: Lyhytaikainen 35798: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdys- 35799: tilit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 157 122 999,15 35800: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset........ 21 238 595 440,74 35801: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . 15 338 832 371,81 35802: Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat. ............... . 35803: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat................... 342 447155,05 35804: Saadut ennakot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 067 595 452,32 35805: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 886 355137,44 35806: Tilivirastojen väliset tilitykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 234 129,28 35807: Edelleen tilitettävät erät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 862 985 693,7 4 35808: Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 287 182 423,19 35809: Muut lyhytaikaiset velat ........................... -----'1'-'1'-'-12~60'-'4-"9"'68""',6:..::9_---=-7-=-4::.24:..::0-=9.:::55::.. .7:.. :.7-"1''-'-41'------'444.. :. .:. . 04:..:. . :. 4.=.39:..:.7. .:9;.::;88::z.,9=2 35810: 35811: VASTATTAVAA YHTEENSÄ ........................ . 303 956 886 573,89 35812: 35813: 35814: 35815: 35816: 12 35817: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 35818: varainhoitovuodelta 1998 35819: Tilinpäätös Toteu- 35820: Talousarvio Tilinpäätös miinus tuma 35821: talousarvio % 35822: Verot ja veronluontaiset tulot. ..................... . 146 554 000 000 147 999 903 451 '13 1445903451,13 101,0 35823: Sekalaiset tulot ................................ . 40 100 262 000 39 250 386 663,01 -849 875 336,99 97,9 35824: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................... . 4 711099000 5 315166 428,16 604 067 428,16 112,8 35825: Lainat ....................................... . 5 673 681 000 7109 962 289,69 1 436 281 289,69 125,3 35826: Osastot yhteensä •••.•••.•.•.••..•.•.••••••.••• 197 039 042 000 199 675 418 831,99 2 636 376 831,99 101,3 35827: 35828: 50844000 48 864 024,35 96,1 35829: 309255000 304 014 597,98 98,3 35830: 197 491 000 196 089 706,08 99,3 35831: 3 446010000 3 347182 108,78 97,1 35832: 2 891 304 000 2 894134 155,44 100,1 35833: 6 525 938 000 6 518 027 367,34 99,9 35834: 10 472 730 000 10 472 908 941,09 100,0 35835: 28 369 848 800 28 467 774 545,98 100,3 35836: 26 656 507 000 26 581 334 464,35 99,7 35837: 12 681 997 000 12 656 845 801,25 99,8 35838: 7 724 450 000 7 722 748 890,26 100,0 35839: 5745311000 5 036 375 231 ,66 87,7 35840: 43 781 535 000 42 997 941 770,47 98,2 35841: 13 844 150 000 13 557 462 163,69 97,9 35842: 3 754 828 000 3 752 650 847,21 99,9 35843: 30 581 000 000 29 737 674 072,51 97,2 35844: 197 033198 800 194 292 028 688,44 98,6 35845: 35846: Yli-/alijäämä varainhoitovuodelta ..••..•••••..•.•.• 5843200 5 383 390 143,55 35847: 35848: Kumulatiivlnen yli-/alijäämä edeltäviltä varainhoito- 35849: vuosilta ••••.••••.••••••••.••••••.•••••••••.••• 5 210 512 935,49 35850: 35851: Kumulatiivinen yli-/alijäämä •••••.••••.•.•••••.••• 10 593 903 079104 35852: 35853: 35854: 35855: Helsinki, Valtiokonttori /'/päivinä huhtikuuta 1999 35856: 35857: 35858: 35859: Pääjohtaja 35860: 35861: 35862: 35863: 35864: ;/4/~ 35865: Yksikönjohtaja Mikko Kangaspunta 35866: 35867: 35868: 35869: 35870: 13 35871: Selvitys valtion talousarviossa myönnetyistä valtuuksista ja niiden 35872: käytöstä sekä käytöstä aiheutuvista menoista hallinnonaloittain ja 35873: valtuuslajeittain vuonna 1998 35874: 35875: Hallinnonalan valtuudet, niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot vuonna 1998 35876: 35877: 35878: 35879: Myö- 35880: Hallinnonala Määrä Käytetty Käyttä- Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna hempinä Yhteensä 35881: mättä 1998 1999 2000 2001 vuosina 35882: 35883: Tasavallan presidentti ............... 33 33 0 20 13 0 0 0 33 35884: Valtioneuvosto ..................... 2 2 0 0 1 1 0 0 2 35885: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ...... 3 557 1 809 1 747 992 1 206 1172 472 1 321 5163 35886: Oikeusministeriön hallinnonala ........ 284 97 187 39 14 61 56 56 225 35887: Sisäasiainministeriön hallinnonala ...... 113 66 47 96 117 42 0 0 254 35888: Puolustusministeriön hallinnonala ...... 30169 17123 13046 4038 3695 3 097 2242 4025 17 097 35889: Valtiovarainministeriön hallinnonala ..... 61542 58229 3 312 163 75 26 622 50 936 35890: Opetusministeriön hallinnonala ........ 1914 1628 286 1328 1 072 678 450 838 4365 35891: Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 35892: nonala ........................... 3 325 2906 419 2524 2370 403 231 709 6239 35893: Liikenneministeriön hallinnonala ....... 3 349 1 006 2343 1143 782 326 228 1429 3907 35894: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 35895: nonala ........................... 24605 4442 20163 2 671 2525 1306 601 494 7 597 35896: Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 35897: nonala ........................... 731 719 12 405 208 18 1 0 633 35898: Työministeriön hallinnonala ........... 410 200 210 447 347 58 0 0 852 35899: Ym(!äristöministeriön hallinnonala ...... 200 200 0 54 78 61 42 76 312 35900: 35901: Yhteensä ........................ 130 234 88459 41774 13 919 12502 7249 4946 8999 47614 35902: 35903: Vailuuden määrä, käytetty ja käyttämättä -markkamäärät ovat raportilla vain käytettävissä olevien valtuuksien osalta. 35904: Valtuuksien käytöstä aiheutuvissa menoissa ovat sen sijaan sekä käytettävissä olevien että ei käytettävissä olevien valtuuksien menot. 35905: 35906: 35907: 35908: 35909: 14 35910: Valtuudet, niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot valtuuslajeittain vuonna 1998 35911: 35912: 35913: 35914: Myö- 35915: Valtuuslaji Määrä Käytetty Käyttä- Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna hempinä Yhteensä 35916: mätiä 1998 1999 2000 2 001 vuosina 35917: 35918: Aikaisempina vuosina käytettävissä olleet valtuudet 35919: 35920: Avustusten myöntämisvaltuudet ....... 10 303 9 705 1 521 929 268 73 17 2809 35921: Korkotukilainavaltuudet .............. 42 098 25731 362 306 234 173 295 1 370 35922: Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet ... 9 836 6351 888 820 750 223 1 010 3691 35923: Lainojen myöntämisvaltuudet. ......... 1185 1018 132 91 35 8 1 267 35924: Muut rakentamisvaltuudet ............ 11298 3471 874 345 225 240 1479 3163 35925: Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuu- 35926: del. ............................. 201 201 28 28 28 28 78 189 35927: Tilausvaltuudet .................... 549 544 221 57 11 11 22 321 35928: Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet . 9 022 8 718 531 304 252 234 463 1784 35929: Muut vaHuudet. .................... 17 202 12845 3146 2189 343 62 238 5 978 35930: 35931: Yhteensä ........................ 101 694 68585 7703 5069 2145 1052 3603 19572 35932: 35933: Vuonna 1998 käytettävissä olleet valtuudet 35934: 35935: Avustusten myöntämisvaltuudet ....... 2175 1838 337 454 752 571 241 39 2057 35936: Korkotukilainavaltuudet .............. 23 775 3 637 20138 160 194 206 223 611 1393 35937: Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet ... 3 381 1 737 1 644 3 319 385 217 211 1136 35938: Lainojen myöntämisvaltuudet. ......... 415 415 0 141 123 94 42 11 411 35939: Talonrakennusvaltuudet ............. 2 358 1774 585 523 69 70 62 62 786 35940: Muut rakentamisvaltuudet ............ 3 468 1 098 2370 283 540 131 12 0 966 35941: TIIausvaHuudet .................... 31050 17688 13 362 3991 3 800 3140 2 857 4025 17 813 35942: Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet . 834 825 9 297 220 65 64 294 941 35943: Muut valtuudet. .................... 62 778 59446 3331 364 1417 440 175 143 2539 35944: 35945: Yhteensä ........................ 130234 88459 41 n4 6216 7433 5104 3893 5396 28042 35946: 35947: 35948: 35949: 35950: 15 35951: Valtion tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma 31.12.1998 35952: Tuotto-/ kulujäämä . . . . • . . .. . . .. .. .. .. .. . . .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . .. .. . 14 665 970 127,84 35953: 35954: Kirjaukset jotka ovat mukana tuotto-/kululäämässä, 35955: mutta eivät talousarvion yli-/alijäämässä. Oebet +IKredit - 35956: 35957: Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon ...................... :-14 814 006 326,59 35958: 35959: Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa joko talousar- 35960: vio- tai siirretyn määrärahan tilme kirjaamista odottavien erien t1leille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 362 964 286,10 35961: 35962: Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon 35963: tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille .............................................. -2 597 647 264,53 35964: 35965: Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon 35966: tililuokassa rästien erittelytileille ....................................................... . 174 015,72 35967: 35968: 216 503 343,19 35969: 35970: Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä, 35971: mutta ovat mukana talousarvion yli-/alijäämässä. Debet -/Kredit + 35972: 35973: Liikekirjanpidon tasetilikirjaukset, jotka on kirjattu talousarviotulona tai -menona. . . . . . . . . . . . . . 6 549 431 961 ,82 35974: 35975: Yhteensä . . . . . . . . . • . • • . . . • • . . . . • . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . • . • . . . . . • . . . • . . . . • . . . . • . . . . . . . 5 383 390 143,55 35976: 35977: Talousarvion yli-/alijäämä................................................................ 5 383 390 143,55 35978: 35979: Ero .•...•...••........•.•.............•.•.......•..•....••.••...••.....•..•...•....•.•.. =====o;Eo=o 35980: 35981: 35982: 35983: 35984: 16 35985: Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen laadinnassa noudatetut periaatteet: 35986: 35987: Kysymyksessä on ensimmäinen valtion uudistetun kirjanpito- ja tilinpäätösmallin mukainen tilinpäätös. 35988: Kirjanpito sisältää talousarviokirjanpidon lisäksi myös liikekirjanpidon. 35989: 35990: Valtioneuvosto hyväksyi 17.12.1998 valtion aloittavan taseen, jonka pohjalta 1.1.1998 aloitettiin 35991: kirjanpito. 35992: 35993: Tilinpäätös on laadittu 100 tiliviraston lähettämien tilitietojen yhdistelmänä siten, että sisäiset vuokra- 35994: tuotot on oikaistu vuokrakuluja vastaan. Muut sisäiset kulut on oikaistu sisäisten tuottojen perusteella 35995: tuotto- ja kululaskelman kohdassa sisäisten kulujen oikaisu. 35996: 35997: 35998: Merkittävät kirjaukset, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen tulkintaan: 35999: 36000: Tuotto- ja kululaskelman kohta valmistus omaan käyttöön sisältää mm 2 129 186 408,34 markkaa 36001: tieverkon uus- ja laajennusinvestointeihin liittyvien menojen aktivointeja. 36002: 36003: Luonnonsuojelualueiden vastikkeetlomat luovutukset Metsähallitukselle on kirjattu omaa pääomaa 36004: vastaan, mistä syystä valtion oma pääoma 1.1.1998 on tilinpäätöksessä 26 124 614,57 markkaa 36005: pienempi kuin aloittavassa taseessa. 36006: 36007: Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeisiin on tehty arvonkorotus, jolla vuoden alun kirjanpitoarvo per osake 36008: korotettiin 2,50 markasta 45,- markkaan. Arvonkorotuksen yhteismäärä oli 23 758 644 482,50 36009: markkaa. Sonera osakkeiden myyntivoittona on muihin toiminnan tuottoihin kirjattu 6 409 270 000,- 36010: markkaa. 36011: 36012: Valtio luovutti apporttina Neste Oy:n ja Imatran Voima Oy:n osakkeet IVO-Neste-Yhtymä Oy:lle sekä 36013: Kera Oy:n osakkeet Finnvera Oy:lle. Näiden osakkeiden kirjanpitoarvon ja merkintähinnan välinen 36014: erotus 17 743 246 552,71 markkaa on tuloutettu muihin toiminnan tuottoihin. Tällä kirjauksella ei ollut 36015: vaikutusta talousarviokirjanpitoon, mikä osaltaan selittää varainhoitovuoden ylijäämän ja tuottojäämän 36016: välistä eroa. Fortum Oyj:n osakkeiden myynnin yhteydessä on kirjattu 982 782 083,45 markkaa 36017: myyntitappiota muihin kuluihin. 36018: 36019: 36020: 36021: 36022: 17 36023: 18 36024: VALTION TALOUSARVION 36025: TOTEUTUMISEN OSOITTAVA 36026: LASKELMA OSASTON, 36027: •• •• 36028: PAALUOKAN,LUVUNJA 36029: MOMENTIN TARKKUUDELLA 36030: VARAINHOITOVUODELTA 1998 36031: 36032: 36033: 36034: 36035: 19 36036: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36037: 11 Osasto 36038: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36039: Mom. Suurempi tuma 36040: Pienempi (-) % 36041: 36042: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ......... 146 554 000 000,00 147 999 903 451,13 1445903451,13 101 36043: 36044: 01 Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot . 57 650 000 000,00 59 007 623 967,87 1 357 623 967,87 102 36045: 01 Tulo- ja varallisuusvero .................... 55 100 000 000,00 56 631 839 913,21 1 531 839 913,21 103 36046: 02 Korkotulojen lähdevero .................... 800 000 000,00 686 614 490,99 -113 385 509,01 86 36047: 03 Perintö- ja lahjavero ...................... 1 750 000 000,00 1 689 169 563,67 -60 830 436,33 97 36048: 36049: 04 Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 52 360 000 000,00 51852024552,14 -507 975 447,86 99 36050: 01 Arvonlisävero ............................ 50 200 000 000,00 49 660 103 097,96 -539 896 902,04 99 36051: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero .... 1 720 000 000,00 1 742 443 935,69 22 443 935,69 101 36052: 03 Apteekkimaksut .......................... 440 000 000,00 449 477 518,49 9 477518,49 102 36053: 36054: 08 Valmisteverot ............................... 26 090 000 000,00 26 233 446 825,36 143 446 825,36 101 36055: 01 Tupakkavero ............................ 3 350 000 000,00 3 376 477 323,00 26 477 323,00 101 36056: 02 Makeisvero ............................. 160 000 000,00 185601451,49 25 601 451,49 116 36057: 04 Alkoholijuomavero ........................ 7 200 000 000,00 7 186 659 906,64 -13 340 093,36 100 36058: 05 Virvoitusjuomavero ....................... 180 000 000,00 178 742 706,23 -1 257 293,77 99 36059: 07 Polttoainevero ........................... 15 200 000 000,00 15 305 965 438,00 105 965 438,00 101 36060: 36061: 10 Muut verot. ................................. 10 420 000 000,00 10 900 721 088,90 480 721 088,90 105 36062: 01 Leimavero .............................. 240 000 000,00 254 517 233,29 14 517 233,29 106 36063: 03 Autovero ............................... 4 980 000 000,00 5 259 320 756,54 279 320 756,54 106 36064: 04 Moottoriajoneuvovero ..................... 980 000 000,00 1 041 811 246,94 61 811 246,94 106 36065: 05 Varainsiirtovero .......................... 2 500 000 000,00 2 535 147 094,02 35 147 094,02 101 36066: 06 Arpajaisvero ............................ 380 000 000,00 429127153,80 49 127 153,80 113 36067: 07 Ajoneuvovero ........................... 1 140 000 000,00 1198 348 533,31 58 348 533,31 105 36068: 08 Jätevero ··········· .................... 200 000 000,00 182 449 071,00 -17 550 929,00 91 36069: 36070: 19 Muut veronluonteiset tulot. ..................... 34 000 000,00 6 087 016,86 -27 912 983,14 18 36071: 02 Lästimaksut ............................. 4000000,00 3974115,00 -25885,00 99 36072: 08 Öljyjätemaksu ........................... 20 000 000,00 20310346,75 310346,75 102 36073: 09 Muut verotulot ........................... 10 000 000,00 -18 197 444,89 -28 197 444,89 -182 36074: 36075: 36076: 36077: 36078: 20 36079: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36080: 12 Osasto 36081: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36082: Mom. Suurempi tuma 36083: Pienempi (-) % 36084: 36085: 12 SEKALAISET TULOT ......................... 40 100 262 000,00 39 250 386 663,01 -849 875 336,99 98 36086: 36087: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 9500000,00 11 375 136,94 1 875136,94 120 36088: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot ...... . 9 500 000,00 11 375136,94 1 875136,94 120 36089: 36090: 25 Oikeusministeriön hallinnonala ................. . 515 500 000,00 507 817 269,57 -7 682 730,43 99 36091: 01 Tuomioistuintulot ........................ . 185 000 000,00 177 918 894,06 -7 081 105,94 96 36092: 47 Ulosottomaksut ......................... . 250 000 000,00 254 358 054,63 4358054,63 102 36093: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot ................ . 80 000 000,00 74 263 268,67 -5 736 731,33 93 36094: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot .... . 500 000,00 1 277052,21 777 052,21 255 36095: 36096: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala............... . 951 881 000,00 890 889 495,75 ~0 991 504,25 94 36097: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista 36098: kertyvät tulot . . . . . . . . . . . . ............... . 33 000 000,00 29 568 509,78 -3 431 490,22 90 36099: 75 Tulot poliisin lupapalveluista ............... . 185 000 000,00 177 938 450,11 -7 061 549,89 96 36100: 90 Rajavartiolaitoksen tulot .................. . 13 000 000,00 16374681,16 3 374 681,16 126 36101: 98 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 36102: (EU) .................................. . 718 881 000,00 661 306 646,27 -57 574 353,73 92 36103: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .. 2000000,00 5 701 208,43 3 701208,43 285 36104: 36105: 27 Puolustusministeriön hallinnonala ............... . 54 900 000,00 114071345,72 59 171 345,72 208 36106: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 36107: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis- 36108: ta .................................... . 100 000,00 100000,00 0 100 36109: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 36110: tulot .................................. . 6 500 000,00 12 777 845,35 6277 845,35 197 36111: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot .... . 0 148016,20 148016,20 0 36112: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot .. . 48 300 000,00 101 045 484,17 52 745 484,17 209 36113: 36114: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............. . 16 021 300 000,00 16 322197 749,77 300 897 749,77 102 36115: 07 Siirto valtion eläkerahastosta ............... . 6 500 000 000,00 6 500 000 000,00 0 100 36116: 23 Valtiokonttorin tulot ...................... . 24 300 000,00 26 022 190,96 1 722190,96 107 36117: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista .. . 82 000 000,00 81 892 497,29 -107502,71 100 36118: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista ....... . 459 000 000,00 449 066 860,00 -9 933 140,00 98 36119: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk- 36120: sista .................................. . 125 000 000,00 122 493 856,00 -2 506 144,00 98 36121: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 36122: tuskustannuksista ....................... . 70 000 000,00 68 476 836,00 -1 523 164,00 98 36123: 49 Tullilaitoksen tulot ....................... . 48 000 000,00 43 090 703,33 -4 909 296,67 90 36124: 51 Metallirahatulot ......................... . 16 000 000,00 28 564135,65 12 564 135,65 179 36125: 64 Valtion kiinteistölaitoksen tulot .............. . 1160 000 000,00 1 214 562158,87 54 562 158,87 105 36126: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ... . 2 620 000 000,00 2 726 392 656,80 106 392 656,80 104 36127: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto- 36128: palkkiot (EU) ........................... . 80 000 000,00 92 918 354,08 12 918 354,08 116 36129: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) ..... . 191 000 000,00 197 848 113,26 6 848113,26 104 36130: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset .... . 4 545 000 000,00 4 406105 521,00 -138 894 479,00 97 36131: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot . 101 000 000,00 364 763 866,53 263 763 866,53 361 36132: 36133: 29 Opetusministeriön hallinnonala ................. . 2 261 217 000,00 2 307 855112,65 46 638112,65 102 36134: 01 Opetusministeriön tulot ................... . 6600000,00 16 566 798,51 9 966 798,51 251 36135: 39 Opintotukitoiminnan tulot .................. . 158 000 000,00 187 671 945,39 29 671 945,39 119 36136: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ........... . 50000,00 1668942,14 1618942,14 3338 36137: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten 36138: voittovaroista ........................... . 2 096 000 000,00 2 101 267 720,61 5 267 720,61 100 36139: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot ............ . 567000,00 679 706,00 112 706,00 120 36140: 36141: 36142: 36143: 36144: 21 36145: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36146: 12 Osasto 36147: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36148: Mom. Suurempi tuma 36149: Pienempi (-) % 36150: 36151: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ....... . 3 823 558 000,00 3 245 384 546,64 -578 173 453,36 85 36152: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 36153: osastosta saatavat tulot (EU) .............. . 2 634 200 000,00 2 589 665 539,17 --44 534 460,83 98 36154: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 36155: osastosta saatavat tulot (EU) .............. . 677 300 000,00 206 888 106,58 --470 411 893,42 31 36156: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä 36157: saatavat tulot (EU) ...................... . 42 980 000,00 4 907 708,00 -38 072 292,00 11 36158: 04 EU:Ita saatavat muut tulot (EU) ............. . 6 950 000,00 4 488 882,98 -2461117,02 65 36159: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 36160: saadusta tulosta ........................ . 27 000 000,00 25 862 571,42 -1 137 428,58 96 36161: 32 Kasvinjalostusmaksut .................... . 4500000,00 4 311 965,71 -188034,29 96 36162: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut ............. . 14 000 000,00 11 522 873,93 -2 477126,07 82 36163: 36 Viehekalastusmaksut ..................... . 16 750 000,00 9 585119,11 -7 164 880,89 57 36164: 37 Kalastuksenhoitomaksut .................. . 34 600 000,00 27 735 728,31 -6 864 271,69 80 36165: 39 Riistanhoitomaksut ...................... . 35 400 000,00 34 881180,02 -518819,98 99 36166: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut .......... . 7 000 000,00 7 436910,10 436910,10 106 36167: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut .............. . 1 700 000,00 1 067 926,70 -632073,30 63 36168: 65 Geodeettisen laitoksen tulot ............... . 400 000,00 407 096,47 7 096,47 102 36169: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot (80 henk.) . 1 648000,00 3 302161,51 1 654161,51 200 36170: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot .............. . 16 300 000,00 19 550 681,27 3 250 681,27 120 36171: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot .... . 37 462 000,00 31 739 488,90 -5 722511,10 85 36172: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot ..... . 46 800 000,00 44 009 257,56 -2 790 742,44 94 36173: 98 Siemenperunakeskuksen tulot .............. . 68 000,00 -435 551,28 -503 551,28 -641 36174: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 36175: muut tulot ............................. . 218 500 000,00 218 456 900,18 --43 099,82 100 36176: 36177: 31 Liikenneministeriön hallinnonala ................ . 137 558 000,00 147 259 443,30 9 701 443,30 107 36178: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot ................ . 8 700 000,00 7 730 693,09 -969306,91 89 36179: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 36180: nuksista ............................... . 91 500 000,00 96 519 827,64 5 019 827,64 105 36181: 30 Merenkulkulaitoksen tulot ................. . 14 875 000,00 15 891 403,34 1 016403,34 107 36182: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot ............... . 4 800 000,00 3 960528,51 -839471,49 83 36183: 41 Ajoneuvohallintokeskuksen tulot ............ . 7 500 000,00 7 697 948,36 197 948,36 103 36184: 52 Telehallintokeskuksen tulot ................ . 733 000,00 1 464458,71 731458,71 200 36185: 58 Radanpidon tulot ........................ . 4 500 000,00 9 881 870,04 5 381 870,04 220 36186: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ... . 4950000,00 4112 713,61 -837286,39 83 36187: 36188: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ...... . 125 550 000,00 164175 963,30 38 625 963,30 131 36189: 03 Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosas- 36190: tojen maksullisesta palvelutoiminnasta ....... . 9 000 000,00 11 060 640,87 2 060640,87 123 36191: 41 Turvatekniikan keskuksen tulot ............. . 7 000 000,00 7 654 734,47 654 734,47 109 36192: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 36193: muut tulot ............................. . 109 550 000,00 145 460 587,96 35 910 587,96 133 36194: 36195: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........ . 1 984 218 000,00 2 215 850 841,15 231 632841,15 112 36196: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot .. . 2 250 000,00 2 689 704,30 439 704,30 120 36197: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot ............... . 3 200 000,00 3 172 932,07 -27 067,93 99 36198: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 36199: kuksen tulot ............................ . 12 263 000,00 14 910 497,54 2 647 497,54 122 36200: 10 Säteily1urvakeskuksen tulot ................ . 37 205 000,00 34 365 396,33 -2 839 603,67 92 36201: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto .......... . 1 735 000 000,00 1 735 000 000,00 0 100 36202: 98 Valtionapujen palautukset ................. . 193 000 000,00 244 797 526,84 51 797 526,84 127 36203: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 36204: tulot .................................. . 1 300 000,00 180 914 784,07 179 614 784,07 13 917 36205: 36206: 36207: 36208: 36209: 22 36210: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36211: 12 Osasto 36212: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36213: Mom. Suurempi tuma 36214: Pienempi (-) % 36215: 36216: 36217: 34 Työministeriön hallinnonala ..................... 1 093 430 000,00 279 959 983,06 -813 470 016,94 26 36218: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) . 937 430 000,00 141686681,14 -795 743 318,86 15 36219: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset ............ 116 000 000,00 103 458 134,01 -12 541 865,99 89 36220: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot ........ 40 000 000,00 34 815167,91 -5 184 832,09 87 36221: 36222: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala ................ 36 550 000,00 19 615 810,23 -16 934189,77 54 36223: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot ......... 3 100 000,00 3163397,82 63 397,82 102 36224: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot ........... 750 000,00 48924,92 -701075,08 7 36225: 40 Asuntotoimen tulot ........................ 300 000,00 1 223 159,47 923159,47 408 36226: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista . 7 000 000,00 6 299 342,77 -700657,23 90 36227: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ... 25 400 000,00 8880985,25 -16 519 014,75 35 36228: 36229: 39 Muut sekalaiset tulot. ......................... 13 085 100 000,00 13 023 933 964,93 -61166 035,07 100 36230: 01 Sakkorahat ............................. 300 000 000,00 244 462 017,00 -55 537 983,00 81 36231: 02 Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot .. 450 000 000,00 331 133 993,99 -118866006,01 74 36232: 03 Oikaisurahat ............................ 100 000,00 0 -100000,00 0 36233: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 36234: set .................................... 1 030 000 000,00 877 569 060,10 -152 430 939,90 85 36235: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 36236: sien myynti ............................. 315 000 000,00 336 895 042,93 21 895 042,93 107 36237: 07 Valtiolle vaHion eläkerahaston ulkopuolella tu- 36238: loutettavat korvaukset ..................... 65 000 000,00 75 288 910,86 10 288 910,86 116 36239: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 36240: sosiaaliturvamaksut ....................... 10 000 000,00 3 411 218,61 -6 588 781,39 34 36241: 10 Muut sekalaiset tulot ...................... 15 000 000,00 9 242888,09 -5 757111,91 62 36242: 50 Tulot osakemyynnistä ..................... 10 400 000 000,00 11 145 930 833,35 745 930 833,35 107 36243: 51 Tulot Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n osake- 36244: myynneistä ............................. 500 000 000,00 0 -500 000 000,00 0 36245: 36246: 36247: 36248: 36249: 23 36250: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36251: 13 Osasto 36252: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36253: Mom. Suurempi tuma 36254: Pienempi (-) % 36255: 36256: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET....... 4 711 099 000,00 5 315 166 428,16 604 067 428,16 113 36257: 36258: 01 Korkotulot .................................. 1 381 099 000,00 2 074 497 714,79 693 398 714,79 150 36259: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille ........... 6 799000,00 6 741 038,50 -57961,50 99 36260: 05 Korot muista lainoista ..................... 74 300 000,00 120 746 435,02 46 446 435,02 163 36261: 07 Korot talletuksista ........................ 1 300 000 000,00 1947010241,27 647010241,27 150 36262: 36263: 03 Osinkotulot ................................. 3 120 000 000,00 3 028 687 025,37 -91312974,63 97 36264: 01 Osinkotulot ............................. 3 120 000 000,00 3 028 687 025,37 -91 312 974,63 97 36265: 36266: 05 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ............ 21 0 000 000,00 211 981 688,00 1 981 688,00 101 36267: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ........ 210 000 000,00 211 981 688,00 1 981688,00 101 36268: 36269: 36270: 36271: 36272: 24 36273: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36274: 15 Osasto 36275: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös • Talousarvio Toteu· 36276: Mom. Suurempi tuma 36277: Pienempi (-) % 36278: 36279: 15 LAINAT .................................... 5 673 681 000,00 7 109 962 289,69 1 436 281 289,69 125 36280: 36281: 01 Valtiolle takaisin maksettavat lainat. .............. 573 681 000,00 776 320 508,66 202 639 508,66 135 36282: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille ... 28 081 000,00 44 415 495,00 16 334 495,00 158 36283: 04 Muiden lainojen lyhennykset ................ 545 600 000,00 731 905 013,66 186 305 013,66 134 36284: 36285: 02 Valtion nettolainanotto......................... 5 100 000 000,00 6 333 641 781,03 1 233 641 781,03 124 36286: 01 Nettolainanotto .......................... 5 100 000 000,00 6333641781,03 1 233 641 781,03 124 36287: 36288: 36289: 36290: 36291: 25 36292: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36293: 21 Pääluokka 36294: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36295: Mom. Suurempi tuma 36296: Pienempi (-) % 36297: 36298: 21 TASAVALLAN PRESIDENTII .................. 50 844 000,00 48 864 024,35 -1 979 975,65 96 36299: 36300: 01 Tasavallan Presidentti. ........................ 1 633 000,00 1 590 619,83 --42 380,17 97 36301: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat ........... 1 458 000,00 1 436 763,78 -21 236,22 99 36302: 21 Presidentin käyttövarat .................... 175 000,00 153 856,05 -21143,95 88 36303: 36304: 02 Tasavallan Presidentin kanslia .................. 49 211 000,00 47 273 404,52 -1 937 595,48 96 36305: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 25 831 000,00 24163186,40 -1 667 813,60 94 36306: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä- 36307: raha) ...................... ----········· 580 000,00 310218,12 -269 781,88 53 36308: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 22 800 000,00 22 800 000,00 0 100 36309: 36310: 36311: 36312: 36313: 26 36314: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36315: 22 Pääluokka 36316: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36317: Mom. Suurempi tuma 36318: Pienempi (-) % 36319: 36320: 36321: 22 EDUSKUNTA ............................... 309 255 000,00 304 014 597,98 -5 240 402,02 98 36322: 36323: 01 Kansanedustajat ............................. 100 995 000,00 97 771 078,81 -3 223 921,19 97 36324: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 100 995 000,00 97 771 078,81 -3223921,19 97 36325: 36326: 02 Eduskunnan kanslia .......................... 152 760 000,00 152 338 907,82 -421 092,18 100 36327: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 149 760 000,00 149 338 907,82 -421092,18 100 36328: 74 Eduskunnan lisätilat (Siirtomääräraha 3v) ...... 3 000 000,00 3 000 000,00 0 100 36329: 36330: 09 Valtiontilintarkastajat. ......................... 8 233 000,00 7144 794,60 -1 088 205,40 87 36331: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 8 233 000,00 7144 794,60 -1 088 205,40 87 36332: 36333: 14 Eduskunnan oikeusasiamies .................... 12 600 000,00 12327571,29 -272428,71 98 36334: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 12 600 000,00 12 327 571,29 -272428,71 98 36335: 36336: 30 Eduskunnan kirjasto .......................... 16 979 000,00 16744245,46 -234 754,54 99 36337: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............. 16 979 000,00 16 744 245,46 -234 754,54 99 36338: 36339: 99 Eduskunnan muut menot ...................... 17 688 000,00 17 688 000,00 0 100 36340: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita 36341: varten ................................. 17 688 000,00 17 688 000,00 0 100 36342: 36343: 36344: 36345: 36346: 27 36347: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36348: 23 Pääluokka 36349: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36350: Mom. Suurempi tuma 36351: Pienempi (-) % 36352: 36353: 23 VALTIONEUVOSTO .......................... 197 491 000,00 196 089 706,08 -1 401 293,92 99 36354: 36355: 01 Valtioneuvosto .............................. 21 606 000,00 20 723 926,08 -882073,92 96 36356: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) ............... 19 206 000,00 18 693 897,06 -512102,94 97 36357: 20 Matkat (Arviomääräraha) ................... 2400000,00 2 030 029,02 -369970,98 85 36358: 36359: 02 Valtioneuvoston kanslia ....................... 89 938 000,00 89 938 000,00 0 100 36360: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 89 938 000,00 89 938 000,00 0 100 36361: 36362: 03 Oikeuskanslerinvirasto ........................ 11 558 000,00 11 558 000,00 0 100 36363: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 11 558 000,00 11 558 000,00 0 100 36364: 36365: 25 Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot ........ 3 000 000,00 3 000 000,00 0 100 36366: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Siirtomääräraha 2V) .. 2000000,00 2000000,00 0 100 36367: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha 36368: 3v) .................................... 1 000000,00 1 000000,00 0 100 36369: 36370: 27 Poliittisen toiminnan avustaminen ................ 66 200 000,00 66 200 000,00 0 100 36371: 50 Puoluetoiminnan tukeminen ................ 64 200 000,00 64 200 000,00 0 100 36372: 52 Euroopan unianiin liittyvän kansalaiskeskustelun 36373: kannustaminen .......................... 2000000,00 2 000000,00 0 100 36374: 36375: 99 Valtioneuvoston muut menot. ................... 5189000,00 4 669780,00 -519220,00 90 36376: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) .............. 2800000,00 2280780,00 -519220,00 81 36377: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha 36378: 3v) .................................... 1 939 000,00 1 939000,00 0 100 36379: 27 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki 36380: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 450000,00 450000,00 0 100 36381: 36382: 36383: 36384: 36385: 28 36386: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 36387: 24 Pääluokka 36388: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36389: Mom. Suurempi tuma 36390: Pienempi (-) % 36391: 36392: 36393: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... 3 446 010 000,00 3 347 182108,78 -98 827 891,22 97 36394: 36395: 01 Ulkoasiainhallinto ............................ 895 800 000,00 895 800 000,00 0 100 36396: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 808 320 000,00 808 320 000,00 0 100 36397: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 73 480 000,00 73 480 000,00 0 100 36398: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 36399: määräraha 3v) ........................... 14 000 000,00 14 000 000,00 0 100 36400: 36401: 30 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ................. 1 619 400 000,00 1 619 400 000,00 0 100 36402: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha3v). 1 619 400 000,00 1 619 400 000,00 0 100 36403: 36404: 40 Kaupallis-teollinen yhteistyö .................... 18 000 000,00 16 786 251,92 -1 213 748,08 93 36405: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar- 36406: viomääräraha) ........................... 8 000 000,00 7 035 478,92 -964521,08 88 36407: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 36408: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) ....... 10 000 000,00 9 750773,00 -249227,00 98 36409: 36410: 50 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 36411: IVY-maiden kanssa ........................... 181 000 000,00 181 000 000,00 0 100 36412: 66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja mui- 36413: den IVY-maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) ... 181 000 000,00 181 000 000,00 0 100 36414: 36415: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot. .... 731 810 000,00 634 195 856,86 -97614143,14 87 36416: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) 36417: (Arviomääräraha) ......................... 5 000 000,00 4069279,28 -930 720,72 81 36418: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) ............... 30 082 000,00 26 862164,61 -3 219 835,39 89 36419: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis- 36420: sa (Arviomääräraha) ....................... 37 000 000,00 29 905 814,30 -7 094 185,70 81 36421: 22 Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot 36422: (Arviomääräraha) ......................... 282 300 000,00 259 821 642,26 -22 478 357,74 92 36423: 24 EU-puheenjohtajuus (Arviomääräraha) ......... 15 000 000,00 11 678 537,84 -3 321 462,16 78 36424: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 36425: (Arviomääräraha) ......................... 31 491 000,00 29 702 376,56 -1 788 623,44 94 36426: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 36427: 2V) .................................... 12 690 000,00 12 690 000,00 0 100 36428: 50 Eräät valtionavut ......................... 4 755 000,00 4 716010,00 -38990,00 99 36429: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 36430: (Arviomääräraha) ......................... 230 000,00 136946,60 -93053,40 60 36431: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää- 36432: räraha) ................................. 313 162 000,00 252 160 291 ,06 -61 001 708,94 81 36433: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) ............. 100 000,00 2452794,35 2 352794,35 2453 36434: 36435: 36436: 36437: 36438: 29 36439: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiUava laskelma 36440: 25 Pääluokka 36441: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36442: Mom. Suurempi tuma 36443: Pienempi (-) % 36444: 36445: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONAlA .......... 2 891 304 000,00 2 894134155,44 2 830155,44 100 36446: 36447: 01 Oikeusministeriö ............................. 130 800 000,00 130 800 000,00 0 100 36448: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 130 800 000,00 130 800 000,00 0 100 36449: 36450: 10 Tuomioistuinlaitos ............................ 1 025 554 000,00 1 025 553 969,90 -30,1 100 36451: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää- 36452: räraha 2V) .............................. 33 900 000,00 33 900 000,00 0 100 36453: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 36454: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 41 800 000,00 41 800 000,00 0 100 36455: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää- 36456: räraha 2V) .............................. 949 854 000,00 949 853 969,90 -30,1 100 36457: 36458: 30 Oikeusapu .................................. 241 400 000,00 241 21 0 822,49 -189177,51 100 36459: 21 Oikeusaputoimistojen toimintamenot (Siirtomäärä- 36460: raha 2V) ................................ 95 400 000,00 95 400 000,00 0 100 36461: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden- 36462: hoitomenot (Arviomääräraha) ................ 146 000 000,00 145 810 822,49 -189177,51 100 36463: 36464: 40 Syyttäjä- ja ulosottolaitos ...................... 552 700 000,00 552 700 000,00 0 100 36465: 21 Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (Siir- 36466: tomääräraha 2V) ......................... 552 700 000,00 552 700 000,00 0 100 36467: 36468: 45 Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset. .......... 73 500 000,00 75 534 919,83 2 034 919,83 103 36469: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) ............... 28 100 000,00 30 794 301,69 2 694301,69 110 36470: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 36471: (Arviomääräraha) ......................... 45 400 000,00 44 740618,14 -659 381,86 99 36472: 36473: 50 Vankeinhoitolaitos ............................ 827 650 000,00 827 650 000,00 0 100 36474: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 678 650 000,00 678 650 000,00 0 100 36475: 50 Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (Ar- 36476: viomääräraha) ........................... 62 500 000,00 62 500 000,00 0 100 36477: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää- 36478: räraha 3v) ............................... 48 800 000,00 48 800 000,00 0 100 36479: 75 Työsiirtoloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha 36480: 3v) .................................... 37 700 000,00 37 700 000,00 0 100 36481: 36482: 60 Eräät virastot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 700 000,00 36 695 093,32 995 093,32 103 36483: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 32 700 000,00 32 700 000,00 0 100 36484: 22 Onnettomuustutkinnan erityismenot (Arviomäärä- 36485: raha) ................................... 3 000 000,00 3 995093,32 995 093,32 133 36486: 36487: 70 Vaalit. ................................. ···. 4 000 000,00 3 989 349,90 -10650,10 100 36488: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) ................ 4000000,00 3 989 349,90 -10650,10 100 36489: 36490: 36491: 36492: 36493: 30 36494: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36495: 26 Pääluokka 36496: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36497: Mom. Suurempi tuma 36498: Pienempi (-) % 36499: 36500: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... 6 525 938 000,00 6 518 027 367,34 -7 910 632,66 100 36501: 36502: 01 Sisäasiainministeriö .......................... 108 953 000,00 108 953 000,00 0 100 36503: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 108 953 000,00 108 953 000,00 0 100 36504: 36505: 02 Ulkomaalaisvirasto ........................... 27 937 000,00 27 937 000,00 0 100 36506: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 27 937 000,00 27 937 000,00 0 100 36507: 36508: 05 Lääninhallitukset. ............................ 279 431 000,00 279 430 996,44 -3,56 100 36509: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 279 431 000,00 279 430 996,44 -3,56 100 36510: 36511: 06 Rekisterihallinto .............................. 114 379 000,00 114 379 000,00 0 100 36512: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 114 379 000,00 114 379 000,00 0 100 36513: 36514: 07 Kihlakunnat. ................................ 209 328 000,00 209 328 000,00 0 100 36515: 21 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot 36516: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 209 328 000,00 209 328 000,00 0 100 36517: 36518: 75 Poliisitoimi. ................................. 2 703 533 000,00 2 703 532 943,57 -56,43 100 36519: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 2 616 533 000,00 2 616 532 943,57 -56,43 100 36520: 70 Viranomaisradioverkon rakentaminen (Siirtomää- 36521: räraha 3v) ............................... 87 000 000,00 87 000 000,00 0 100 36522: 36523: 80 Pelastushallinto .............................. 108 526 000,00 110 047 814,82 1 521 814,82 101 36524: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (Siirto- 36525: määräraha 2V) ........................... 73 226 000,00 73 226 000,00 0 100 36526: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) ............... 7 200 000,00 8 721 814,82 1 521 814,82 121 36527: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2V) .......... 28 100 000,00 28100 000,00 0 100 36528: 36529: 90 Rajavartiolaitos .............................. 938 964 000,00 938 964 000,00 0 100 36530: 21 Toimintamenot (helikoptereiden peruskorjaukseen 36531: 3 000 000 mk) (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 908 524 000,00 908 524 000,00 0 100 36532: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha 36533: 3v) .................................... 22 000 000,00 22 000 000,00 0 100 36534: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) ........... 8440000,00 8 440 000,00 0 100 36535: 36536: 97 Avustukset kunnille ........................... 1 299 840 000,00 1 290 407 613,34 -9 432 386,66 99 36537: 31 Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustu- 36538: vat tasaukset ja siirtymätasaukset (Arviomäärära- 36539: ha) .................................... 1 064 540 000,00 1 058 623 582,00 -5 916 418,00 99 36540: 32 Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (Ar- 36541: viomääräraha) ........................... 22 500 000,00 21 943 500,19 -556499,81 98 36542: 34 Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus .... 200 000 000,00 200 000 000,00 0 100 36543: 80 Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar- 36544: viomääräraha) ........................... 12 800 000,00 9840531,15 -2 959 468,85 77 36545: 36546: 98 Alueiden kehittäminen ......................... 735 047 000,00 735 046 999, 17 -0,83 100 36547: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä- 36548: raha 3v) ................................ 114 000 000,00 114 000 000,00 0 100 36549: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel- 36550: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha 36551: 3v) .................................... 621 047 000,00 621046999,17 -0,83 100 36552: 36553: 36554: 36555: 36556: 31 36557: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36558: 27 Pääluokka 36559: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36560: Mom. Suurempi tuma 36561: Pienempi (-) % 36562: 36563: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... 10 472 730 000,00 10 472 908 941,09 178 941,09 100 36564: 36565: 01 Puolustusministeriö ........................... 263 000 000,00 263 000 000,00 0 100 36566: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 50 300 000,00 50 300 000,00 0 100 36567: 22 Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallin- 36568: noinnista aiheutuvat menot (Siirtomääräraha 2V). 16 200 000,00 16 200 000,00 0 100 36569: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää- 36570: räraha 3v) ............................... 185 000 000,00 185 000 000,00 0 100 36571: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 36572: ha2V) ................................. 11 500 000,00 11 500 000,00 0 100 36573: 36574: 10 Puolustusvoimat ............................. 10 088 400 000,00 10 088 400 000,00 0 100 36575: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha 36576: 3v) .................................... 4 920 000 000,00 4 920 000 000,00 0 100 36577: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha 36578: 2V) .................................... 5 168 400 000,00 5168 400 000,00 0 100 36579: 36580: 30 Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta .......... 115 400 000,00 115 663 298,43 263298,43 100 36581: 21 YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimin- 36582: tamenot (Arviomääräraha) .................. 106 400 000,00 106 663 443,82 263443,82 100 36583: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me- 36584: not (Arviomääräraha) ...................... 9 000 000,00 8 999 854,61 -145,39 100 36585: 36586: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot ..... 5 930 000,00 5 845642,66 -84 357,34 99 36587: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 36588: makorvaukset (Arviomääräraha) .............. 330 000,00 332 424,40 2 424,40 101 36589: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen . 5500000,00 5 499 668,58 -331,42 100 36590: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) ............. 100000,00 13 549,68 -86450,32 14 36591: 36592: 36593: 36594: 36595: 32 36596: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36597: 28 Pääluokka 36598: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36599: Mom. Suurempi tuma 36600: Pienempi (-) % 36601: 36602: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA .... 28 369 848 800,00 28 467 774 545,98 97 925 745,98 100 36603: 36604: 01 Valtiovarainministeriö ......................... 218 800 000,00 218 800 000,00 0 100 36605: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 133 800 000,00 133 800 000,00 0 100 36606: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2V) ......... 10 000 000,00 10 000 000,00 0 100 36607: 89 Osakkeiden myyntijärjestelyt (Siirtomääräraha 36608: 2V) .................................... 75 000 000,00 75 000 000,00 0 100 36609: 36610: 03 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus .............. 17 589 000,00 17 589 000,00 0 100 36611: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 17 589 000,00 17 589 000,00 0 100 36612: 36613: 05 Valtiokonttori ................................ 193 407 000,00 193 407 000,00 0 100 36614: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 193 407 000,00 193 407 000,00 0 100 36615: 36616: 07 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .......... 13 607 120 000,00 13 527 678 984,26 -79 441 015,74 99 36617: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou- 36618: tustuet (Arviomääräraha) ................... 13 138 000 000,00 13 083 407 922,32 -54 592 077,68 100 36619: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) ........ 120 570 000,00 11 0 379 428,53 -10190571,47 92 36620: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) ........... 172 950 000,00 166 715 955,85 -6 234 044,15 96 36621: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk- 36622: set (Arviomääräraha) ...................... 175 600 000,00 167175 677,56 -8 424 322,44 95 36623: 36624: 10 Valtiontalouden tarkastusvirasto ................. 41 057 000,00 41 057 000,00 0 100 36625: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 41 057 000,00 41 057 000,00 0 100 36626: 36627: 18 Verohallinto ................................. 1 422 426 000,00 1 422 426 000,00 0 100 36628: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 1 422 426 000,00 1 422 426 000,00 0 100 36629: 36630: 39 Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalla ........... 934 758 800,00 887126 700,82 -47 632 099,18 95 36631: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomääräraha) . 880 000 000,00 831 525 772,82 -48 474 227,18 94 36632: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) ............... 51 758 800,00 51 758 707,00 -93 100 36633: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan- 36634: maan maakunnalle (Arvio määräraha) .......... 3 000 000,00 3 842 221,00 842221,00 128 36635: 36636: 40 Tullilaitos ................................... 502 981 000,00 502 981 000,00 0 100 36637: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 484 981 000,00 484 981 000,00 0 100 36638: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) ........ 18 000 000,00 18 000 000,00 0 100 36639: 36640: 52 Tilastokeskus ............................... 193 271 000,00 193 271 000,00 0 100 36641: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 193 271 000,00 193 271 000,00 0 100 36642: 36643: 64 Valtion kiinteistölaitos ......................... 518 000 000,00 518 000 000,00 0 100 36644: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 108 000 000,00 108 000 000,00 0 100 36645: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 310 000 000,00 310 000 000,00 0 100 36646: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi- 36647: nen (Siirtomääräraha 3v) ................... 100 000 000,00 100 000 000,00 0 100 36648: 36649: 80 Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon 36650: tukitoimenpiteet. ............................. 120 815 000,00 117 901 399,98 -2 913 600,02 98 36651: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha 36652: 3v) .................................... 13 000 000,00 13 000 000,00 0 100 36653: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää- 36654: räraha 3v) ............................... 1 000 000,00 1 000 000,00 0 100 36655: 22 Integraatiovalmennus (Siirtomääräraha 3v) ..... 25 000 000,00 25 000 000,00 0 100 36656: 36657: 36658: 36659: 36660: 33 36661: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36662: 28 Pääluokka 36663: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36664: Mom. Suurempi tuma 36665: Pienempi (-) % 36666: 36667: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 3v) ... 4 775 000,00 4 775 000,00 0 100 36668: 24 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (Siir- 36669: tomääräraha 2V) ......................... 15 500 000,00 13 029 558,98 -2 470 441,02 84 36670: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha 2V). 28 240 000,00 28 240 000,00 0 100 36671: 26 EU-puheenjohtajuus (Siirtomääräraha 2V) ...... 30 000 000,00 30 000 000,00 0 100 36672: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 36673: menoista (Arviomääräraha) ................. 3 300 000,00 2856841,00 -443159,00 87 36674: 36675: 81 Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot. ....... 3 663 100 000,00 3 708 866 038,94 45 766 038,94 101 36676: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 36677: palkkaukset (Arviomääräraha) ............... 7 000 000,00 5 106179,41 -1 893 820,59 73 36678: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 36679: päätökset (Arviomääräraha) ................. 1 000 000,00 0 -1 000 000,00 0 36680: 22 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittämi- 36681: nen (Siirtomääräraha 3v) ................... 4 000 000,00 4 000 000,00 0 100 36682: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) ......... 3 600 000 000,00 3 664 744 683,12 64 744 683,12 102 36683: 24 Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu- 36684: luvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) ..... 50 000 000,00 35 015176,41 -14 984 823,59 70 36685: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 36686: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 36687: rahaa (Arviomääräraha) .................... 100 000,00 0 -100000,00 0 36688: 96 Ede~ä arvaamattomat tarpeet ............... 1 000 000,00 0 -1 000 000,00 0 36689: 36690: 82 Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille ......... 1 089 800 000,00 1 085 857 437,06 -3 942 562,94 100 36691: 41 Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (Arviomää- 36692: räraha) ................................. 21 000 000,00 20 799 009,00 -200991,00 99 36693: 43 Luottotappio korvaus Postipankki Oy:lle (Ar- 36694: viomääräraha) ........................... 4 000 000,00 258 428,06 -3 741 571,94 6 36695: 44 Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden investointipan- 36696: kille ................................... 9 800 000,00 9 800 000,00 0 100 36697: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan 36698: rahoittaminen ............................ 10 000 000,00 10 000 000,00 0 100 36699: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka- 36700: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) ...... 1 045 000 000,00 1 045 000 000,00 0 100 36701: 36702: 84 Kansainväliset rahoitusosuudet ................. 10 000 000,00 8 287 762,23 -1 712237,77 83 36703: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 36704: toumusten lunastaminen (Arviomääräraha) ..... 3 500 000,00 1 590 466,86 -1909533,14 45 36705: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö- 36706: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) .... 6 500 000,00 6 697 295,37 197 295,37 103 36707: 36708: 90 Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) .... 5 770 000 000,00 5 985 868 211,17 215 868 211,17 104 36709: 66 Maksut Euroopan unionille (EU) (Arviomäärära- 36710: ha) .................................... 5 770 000 000,00 5 985 868 211,17 215 868 211,17 104 36711: 36712: 99 Muut va~iovarainministeriön hallinnonalan menot .... 66 724 000,00 38 657 011,52 -28 066 988,48 58 36713: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto- 36714: määräraha 2V) ........................... 1 024000,00 1 024 000,00 0 100 36715: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomääräraha) .. 40 000 000,00 29 497 049,98 -10 502 950,02 74 36716: 62 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 36717: verot (Arviomääräraha) ..................... 22 000 000,00 4454555,40 -17 545 444,60 20 36718: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha) . 300 000,00 281406,14 -18593,86 94 36719: 96 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen 36720: korvaaminen (Siirtomääräraha 2V) ............ 3 400 000,00 3 400 000,00 0 100 36721: 36722: 36723: 36724: 36725: 34 36726: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36727: 29 Pääluokka 36728: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36729: Mom. Suurempi tuma 36730: Pienempi (-) % 36731: 36732: 36733: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONAlA ......... 26 656 507 000,00 26 581 334 464,35 -75 172 535,65 100 36734: 36735: 01 Opetusministeriö ............................. 319 303 000,00 318 240 999,36 -1 062 000,64 100 36736: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 36737: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 19 500 000,00 19 500 000,00 0 100 36738: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 95 945 000,00 95 945 000,00 0 100 36739: 22 Kehittämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha 3v). 179 290 000,00 179 290 000,00 0 100 36740: 26 Eräät kopiointi- ja nauhonuskorvaukset ........ 21 600 000,00 20 542 000,00 -1 058 000,00 95 36741: 50 Eräät avustukset ......................... 2 968 000,00 2 963 999,36 -4000,64 100 36742: 36743: 05 Kirkaliisasiat ................................ 11 653 000,00 11 653 000,00 0 100 36744: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 36745: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 9 553 000,00 9 553 000,00 0 100 36746: 50 Eräät avustukset ......................... 2 100 000,00 2100 000,00 0 100 36747: 36748: 07 Opetushallitus ............................... 77 236 000,00 77 236 000,00 0 100 36749: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 77 236 000,00 77 236 000,00 0 100 36750: 36751: 08 Kansainvälinen yhteistyö ....................... 90 227 000,00 88 255 459,89 -1 971540,11 98 36752: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 36753: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 3 947 000,00 3 947 000,00 0 100 36754: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha 36755: 2V) .................................... 43 065 000,00 43 065 000,00 0 100 36756: 50 Eräät avustukset ......................... 28 500 000,00 28 500 000,00 0 100 36757: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 36758: viomääräraha) ........................... 14 715 000,00 12 743 459,89 -1 971540,11 87 36759: 36760: 10 Yliopistot. .................................. 5 951175 000,00 5 951175 000,00 0 100 36761: 01 Eräät palkkausmenot (Arviomääräraha) ........ 6 260 000,00 6 260 000,00 0 100 36762: 21 Yliopistojen toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) . 5 333 938 000,00 5 333 938 000,00 0 100 36763: 22 Yl!~pi~tolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (Siirto- 36764: maaräraha 3v) ........................... 222 242 000,00 222 242 000,00 0 100 36765: 23 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin- 36766: tamenot (Siirtomääräraha 2V) ............... 35 150 000,00 35 150 000,00 0 100 36767: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 119 085 000,00 119 085 000,00 0 100 36768: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) ..... 234 500 000,00 234 500 000,00 0 100 36769: 36770: 11 Valtion harjoittelukoulut ........................ 290 782 000,00 290 433 248,37 -348 751,63 100 36771: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 258 332 000,00 258 332 000,00 0 100 36772: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha) .............. 14 850 000,00 14 501 248,37 -348 751,63 98 36773: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 17 600 000,00 17 600 000,00 0 100 36774: 36775: 20 Ammattikorkeakouluopetus ..................... 1 567 705 000,00 1 540 712 245,00 -26 992 755,00 98 36776: 25 Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (Siirtomää- 36777: räraha2V) .............................. 20 399 000,00 20 399 000,00 0 100 36778: 30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 36779: ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (Ar- 36780: viomääräraha) ........................... 1 547 306 000,00 1 520 313 245,00 -26 992 755,00 98 36781: 36782: 39 Opintotuki .................................. 3 758 058 000,00 3689969551,10 -68 088 448,90 98 36783: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta- 36784: menot (Siirtomääräraha 2V) ................. 1 658 000,00 1 658000,00 0 100 36785: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Ar- 36786: viomääräraha) ........................... 177 000 000,00 178321341,74 1 321341,74 101 36787: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) ................ 3 235 000 000,00 3 228 489 878,50 -6 510 121,50 100 36788: 36789: 36790: 36791: 36792: 35 36793: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36794: 29 Pääluokka 36795: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio Toteu- 36796: Mom. Suurempi tuma 36797: Pienempi (-} % 36798: 36799: 36800: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) ........... . 120 000 000,00 87 828 867,00 -32 171133,00 73 36801: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 36802: raha) .................................. . 78 000 000,00 63 314 200,10 -14 685 799,90 81 36803: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen ...... . 6400000,00 6400000,00 0 100 36804: 59 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 36805: den koulumatkatuki (Arviomääräraha) ........ . 140 000 000,00 123 957 263,76 -16 042 736,24 89 36806: 36807: 40 Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ........... . 9 242 884 000,00 9 245 617 308,16 2 733 308,16 100 36808: 21 Valtion oppilaitosten toimintamenot (Siirtomäärä- 36809: raha 2V) ............................... . 255 094 000,00 255 094 000,00 0 100 36810: 24 Harjoittelutoiminta (Siirtomääräraha 2V) ....... . 35 000 000,00 35 000 000,00 0 100 36811: 25 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehit- 36812: täminen (Siirtomääräraha 2V) ............... . 21 374 000,00 21 374 000,00 0 100 36813: 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja amma- 36814: tillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (Ar- 36815: viomääräraha) .......................... . 7 617 746 000,00 7 606 055 275,37 -11 690 724,63 100 36816: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 36817: (Arviomääräraha) ........................ . 617 350 000,00 632 526 444,79 15 176 444,79 102 36818: 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten op- 36819: pilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perusta- 36820: miskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) ........ . 551 000 000,00 551 000 000,00 0 100 36821: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto- 36822: määräraha 3v) .......................... . 4000000,00 4 000 000,00 0 100 36823: 51 Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetuk- 36824: seen (Arviomääräraha) .................... . 83 260 000,00 82 507 588,00 -752 412,00 99 36825: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ....... . 21 360 000,00 21 360 000,00 0 100 36826: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) .... . 36 700 000,00 36 700 000,00 0 100 36827: 36828: 69 Aikuiskoulutus............................... 2 182105 000,00 2 188 697 713,55 6 592 713,55 100 36829: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame- 36830: not (Siirtomääräraha 2V) .................. . 2000000,00 2000000,00 0 100 36831: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära- 36832: ha2V) ................................ . 45 550 000,00 45 550 000,00 0 100 36833: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 36834: 2V) ................................... . 21 000 000,00 21 000 000,00 0 100 36835: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk- 36836: siin (Arviomääräraha) ..................... . 357120 000,00 356 555 995,33 -564 004,67 100 36837: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis- 36838: koulutuskeskuksille ja valtakunnallisille erikoisop- 36839: pilaitoksille (Arviomääräraha) ............... . 214 050 000,00 215 238 275,04 1 188 275,04 101 36840: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha 2V). 939 600 000,00 939 600 000,00 0 100 36841: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 36842: (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 550 000,00 391 807 736, 18 7 257 736,18 102 36843: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten 36844: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 67 580 000,00 66 291 700,00 -1 288 300,00 98 36845: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus- 36846: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) ...... . 39 000 000,00 39 000 000,00 0 100 36847: 53 Valtionavustus järjestöille ................. . 40 625 000,00 40 625 000,00 0 100 36848: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 36849: (Arviomääräraha) ........................ . 62 030 000,00 62 029 007,00 -993 100 36850: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset ........... . 9000000,00 9000000,00 0 100 36851: 36852: 88 Tieteen tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 588 000,00 916 361 844,89 -4 226155,11 100 36853: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära- 36854: ha 2V) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 442 000,00 136 442 000,00 0 100 36855: 22 Arkistolaitoksen toimintamenot (Siirtomääräraha 36856: 2V) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 373 000,00 61 373 000,00 0 100 36857: 36858: 36859: 36860: 36861: 36 36862: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 36863: 29 Pääluokka 36864: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36865: Mom. Suurempi tuma 36866: Pienempi (-} % 36867: 36868: 23 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminta- 36869: menot (Siirtomääräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 648 000,00 12 648 000,00 0 100 36870: 24 Varastokirjaston toimintamenot (Siirtomääräraha 36871: 2V) 0 0 ooo ooOo o 36872: 0 0 0 ooo oo oo o 36873: 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 908 000,00 6908000,00 0 100 36874: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 36875: määräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1490000,00 1490000,00 0 100 36876: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 36877: määräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 240 927 000,00 240562481,13 -364518,87 100 36878: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie- 36879: teen tukemiseen (Arviomääräraha)o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 398 900 000,00 399 824 369,39 924369,39 100 36880: 54 Eräät avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4900000,00 4869000,00 -31 000,00 99 36881: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 36882: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 52 000 000,00 47 244 994,37 -4 755 005,63 91 36883: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 500000,00 500000,00 0 100 36884: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 4500 000,00 4500000,00 0 100 36885: 36886: 90 Taiteen tukeminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 270 675 000,00 1 281137 888,42 10 462 888,42 101 36887: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien 36888: toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5932000,00 5932000,00 0 100 36889: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä- 36890: raha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 47 820 000,00 47 820 000,00 0 100 36891: 23 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto- 36892: määräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 733 000,00 13 733 000,00 0 100 36893: 31 Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkeste- 36894: reiden käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 0 0 0 0 25 490 000,00 25 490 000,00 0 100 36895: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar- 36896: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 300 000,00 10 281 678,20 -18321,80 100 36897: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- 36898: teen tukemiseen (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1143 600 000,00 1154081210,22 10 481 210,22 101 36899: 53 Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeelle (Siir- 36900: tomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5000000,00 5000 000,00 0 100 36901: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 4000 000,00 4 000 000,00 0 100 36902: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen 36903: (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 500 000,00 3500000,00 0 100 36904: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 11 300 000,00 11300000,00 0 100 36905: 36906: 93 Museovirasto ja kulttuuriperinne 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 160 886 000,00 160 635 800,00 -250200,00 100 36907: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto- 36908: määräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 687 000,00 14 687 000,00 0 100 36909: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 36910: 2V) oo o ooo oo ooo oooo oo ooo 36911: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 019 000,00 70 019 000,00 0 100 36912: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Ar- 36913: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 330 000,00 21 329 800,00 -200 100 36914: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Arviomää- 36915: räraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 900 000,00 750 000,00 -150000,00 83 36916: 50 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7350000,00 7 350 000,00 0 100 36917: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 1 500 000,00 1 500 000,00 0 100 36918: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirtomää- 36919: räraha 3v) .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45 000 000,00 45 000 000,00 0 100 36920: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 36921: (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 000,00 0 -100 000,00 0 36922: 36923: 94 Kirjastotoimi 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 177100 000,00 176879471,00 -220 529,00 100 36924: 21 Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (Siirto- 36925: määräraha 2V) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 590 000,00 24 590 000,00 0 100 36926: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käyt- 36927: tökustannuksiin (Arviomääräraha) 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 110510000,00 110 289 472,00 -220528,00 100 36928: 36929: 36930: 36931: 36932: 37 36933: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 36934: 29 Pääluokka 36935: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36936: Mom. Suurempi tuma 36937: Pienempi (-) % 36938: 36939: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus- 36940: tannuksiin (Arvio määräraha) ................. 42 000 000,00 41 999 999,00 -1 100 36941: 36942: 96 Kulttuurin muut menot. ........................ 18 890 000,00 18 887 435,23 -2564,77 100 36943: 21 V~-~!o.~ elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto- 36944: maararaha 2V) ........................... 2 760 000,00 2 760 000,00 0 100 36945: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin- 36946: taan (Arviomääräraha) ..................... 2130 000,00 2130000,00 0 100 36947: 50 Eräät avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ 11 000 000,00 10 998 000,00 -2 000,00 100 36948: 51 Eräät kulttuurihankkeet (EU) (Siirtomääräraha 36949: 2V) .................................... 1 000 000,00 1 000 000,00 0 100 36950: 52 Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlarahan tuoton 36951: käyttö ................................. 2000000,00 1 999435,23 -564,77 100 36952: 36953: 98 Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen ...... 617 240 000,00 625 441 499,38 8 201 499,38 101 36954: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun- 36955: nan ja nuorisokasvatustyön tukemiseen (Ar- 36956: viomääräraha) ........................... 553 500 000,00 561 701 499,38 8 201 499,38 101 36957: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) 36958: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 21 000 000,00 21 000 000,00 0 100 36959: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ..... 42 740 000,00 42 740 000,00 0 100 36960: 36961: 36962: 36963: 36964: 38 36965: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 36966: 30 Pääluokka 36967: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 36968: Mom. Suurempi tuma 36969: Pienempi (-) % 36970: 36971: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 36972: NONALA ................................... 12 681 997 000,00 12 656 845 801,25 -25 151198,75 100 36973: 36974: 01 Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeino- 36975: keskusten maaseutuosastot ja EU:n rakennetuki .... 994 880 000,00 993 983 613,76 -896 386,24 100 36976: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 36977: (Siirtomääräraha 2V) ..................... . 149 000 000,00 149 000 000,00 0 100 36978: 22 Ti~~?~. ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto- 36979: maararaha 2V) .......................... . 9 000 000,00 9 000 000,00 0 100 36980: 23 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 36981: tojen toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) ..... . 114 680 000,00 114 680 000,00 0 100 36982: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) ......... . 6 000 000,00 5 103 613,76 -896 386,24 85 36983: 61 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maa- 36984: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä- 36985: raha 3v) ............................... . 716 200 000,00 716 200 000,00 0 100 36986: 36987: 02 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus .. . 35 888 000,00 35 888 000,00 0 100 36988: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) ......... . 35 888 000,00 35 888 000,00 0 100 36989: 36990: 03 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta .......... . 3 000 000,00 3 000 000,00 0 100 36991: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) ......... . 3 000 000,00 3 000 000,00 0 100 36992: 36993: 31 Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)........ 8 502 500 000,00 8 529 610 235,00 27 110 235,00 100 36994: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) 36995: (Siirtomääräraha 2V) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 725 000 000,00 3 725 000 000,00 0 100 36996: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . 1 598 000 000,00 1 629 011142,53 31 011142,53 102 36997: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 36998: 3v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290 000 000,00 290 000 000,00 0 100 36999: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä- 37000: raha 2V) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 690 000 000,00 1 690 000 000,00 0 100 37001: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) . . . 1199 500 000,00 1195 599 092,47 -3 900 907,53 100 37002: 37003: 32 Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasa- 37004: painottaminen (osa EU) ...................... . 597 100 000,00 594 850 073,83 -2 249 926,17 100 37005: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 37006: tomääräraha 3v) ......................... . 10 000 000,00 10 000 000,00 0 100 37007: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) ....... . 460 000 000,00 457 755 433,83 -2 244 566,17 100 37008: 47 Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsi- 37009: tystuki (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ........ . 122 000 000,00 122 000 000,00 0 100 37010: 48 Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (Ar- 37011: viomääräraha) .......................... . 100 000,00 94 640,00 -5 360,00 95 37012: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) ............. . 5 000 000,00 5 000 000,00 0 100 37013: 37014: 33 Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämi- 37015: nen (osa EU) .............................. . 479 300 000,00 445 593 477,35 -33 706 522,65 93 37016: 43 Maaseudun kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) .. 56 000 000,00 56 000 000,00 0 100 37017: 44 Valtion osuus EU:n osaksi raho~tamasta maaseu- 37018: dun kehittämisestä (EU) (Siirtomääräraha 3v) ... 239 300 000,00 239 300 000,00 0 100 37019: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen 37020: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) ........... . 0 0 0 0 37021: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 37022: 2V) ................................... . 9 000 000,00 9 000 000,00 0 100 37023: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää- 37024: räraha) ................................ . 175 000 000,00 141 293 477,35 -33 706 522,65 81 37025: 37026: 34 Muut maatalouden menot. .................... . 132 260 000,00 128 968 486,21 -3 291 513,79 98 37027: 37028: 37029: 37030: 37031: 39 37032: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 37033: 30 Pääluokka 37034: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37035: Mom. Suurempi tuma 37036: Pienempi (-) % 37037: 37038: 37039: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 37040: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 68 900 000,00 68 900 000,00 0 100 37041: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) ........... 10 360 000,00 8702315,19 -1 657 684,81 84 37042: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 37043: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära- 37044: ha) .................................... 23 000 000,00 22 840 543,86 -159456,14 99 37045: 45 Valtionapu 4H-toimintaan .................. 25 500 000,00 25 500 000,00 0 100 37046: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 37047: räraha) ................................. 4 500 000,00 3 025 627,16 -1 474372,84 67 37048: 37049: 36 Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) .............. 223 137 000,00 217 367 925,95 -5 769 074,05 97 37050: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomääräraha) ... 7000000,00 7055134,12 55 134,12 101 37051: 40 M~~~~styksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto- 37052: maararaha 2V) ........................... 35 170 000,00 35 170 000,00 0 100 37053: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 37054: nen (Arvio määräraha) ...................... 14 000 000,00 13 363 176,48 -636823,52 95 37055: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 37056: nen ................................... 11 000 000,00 10 936 884,15 -63115,85 99 37057: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2V) . 9 500 000,00 9500000,00 0 100 37058: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastus- 37059: maksut (Arviomääräraha) ................... 18150 000,00 13 025 731,20 -5 124 268,80 72 37060: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2V) .. 41 717 000,00 41 717 000,00 0 100 37061: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne- 37062: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 37063: 3v) .................................... 82100 000,00 82 100 000,00 0 100 37064: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank- 37065: keet (Siirtomääräraha 3v) ................... 4 500 000,00 4 500 000,00 0 100 37066: 37067: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ............. 86 714 000,00 86 714 000,00 0 100 37068: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 77 414 000,00 77 414 000,00 0 100 37069: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 37070: räraha 3v) ............................... 7 200 000,00 7 200 000,00 0 100 37071: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 37072: ha 3v) .................................. 2100 000,00 2100000,00 0 100 37073: 37074: 65 Geodeettinen laitos ........................... 15 208 000,00 15 208 000,00 0 100 37075: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 15 208 000,00 15 208 000,00 0 100 37076: 37077: 70 Maatalouden tutkimuskeskus ................... 147 474 000,00 147 474 000,00 0 100 37078: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 144 479 000,00 144 479 000,00 0 100 37079: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) ..... 2 095 000,00 2095 000,00 0 100 37080: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 600000,00 600000,00 0 100 37081: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 3v) .. 100 000,00 100 000,00 0 100 37082: 88 Muut finanssisijoitukset .................... 200000,00 200000,00 0 100 37083: 37084: 72 Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos .......... 13 920 000,00 13 920 000,00 0 100 37085: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 13 920 000,00 13 920 000,00 0 100 37086: 37087: 76 Metsäntutkimuslaitos.......................... 175 650 000,00 175 650 000,00 0 100 37088: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 172 500 000,00 172 500 000,00 0 100 37089: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 2500000,00 2500000,00 0 100 37090: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) . 650 000,00 650000,00 0 100 37091: 37092: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskus . . . . . . . . . . ...... 52 577 000,00 52 577 000,00 0 100 37093: 37094: 37095: 37096: 37097: 40 37098: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37099: 30 Pääluokka 37100: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37101: Mom. Suurempi tuma 37102: Pienempi (-) % 37103: 37104: 21 Toimintamenot (rehu- ja lannoitevalmisteiden ja 37105: torjunta-aineiden analyysitoiminnan suoritteiden 37106: hintojen alentaminen enintään 1 000 000) (Siirto- 37107: määräraha 2V) ........................... 52 577 000,00 52 577 000,00 0 100 37108: 37109: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ................. 106 432 000,00 102 767 288,62 -3 664 711,38 97 37110: 21 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuo- 37111: Iinsyyn tutkimuksen ja seurannan sekä maksullis- 37112: Ien terveystarkkailuohjelmien maksullista toimin- 37113: taa koskevien hintojen alentamiseen enintään 37114: 800 000) (Siirtomääräraha 2V) ............... 69 537 000,00 69 537 000,00 0 100 37115: 22 Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (Siirto- 37116: määräraha 2V) ........................... 20 395 000,00 20 395 000,00 0 100 37117: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) ........ 16 500 000,00 12 835 288,62 -3 664 711,38 78 37118: 37119: 85 Vesivarojen käyttö ja hoito ..................... 154 690 000,00 152 472 958,46 -2 217 041,54 99 37120: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä- 37121: raha 2V) ................................ 28 190 000,00 28 190 000,00 0 100 37122: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 37123: viomääräraha) ........................... 21 000 000,00 18 288 942,93 -2 711 057,07 87 37124: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 37125: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 15 000 000,00 15 000 000,00 0 100 37126: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 37127: (Arviomääräraha) ......................... 2500000,00 2 994015,53 494015,53 120 37128: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha 3v) ... 88 000 000,00 88 000 000,00 0 100 37129: 37130: 86 Metsätalous (osa EU) ......................... 600 650 000,00 600 246 968,18 -403 031,82 100 37131: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja 37132: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha 3v) ...... 35 000 000,00 35 000 000,00 0 100 37133: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuoHo (Siirtomää- 37134: räraha 3v) ............................... 40 150 000,00 40 146 968,18 -3031,82 100 37135: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvonta- 37136: organisaatioille .......................... 198 000 000,00 198 000 000,00 0 100 37137: 43 Eräät korvaukset (Arviornääräraha) ........... 1 900 000,00 1 500000,00 -400000,00 79 37138: 44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 37139: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) ............... 281 000 000,00 281 000 000,00 0 100 37140: 45 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära- 37141: ha 3v) .................................. 15 000 000,00 15 000 000,00 0 100 37142: 50 Eräät metsätalouden vaHionavut ............. 14 600 000,00 14 600 000,00 0 100 37143: 83 Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 37144: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 15 000 000,00 15 000 000,00 0 100 37145: 37146: 87 Maanmittauslaitos ............................ 275 210 000,00 275150 397,43 -59 602,57 100 37147: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 260 210 000,00 260 210 000,00 0 100 37148: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me- 37149: not (Arviomääräraha) ...................... 15 000 000,00 14 940 397,43 -59602,57 100 37150: 37151: 97 Kasvinjalostuslaitos ........................... 9257000,00 9257000,00 0 100 37152: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 9257 000,00 9 257 000,00 0 100 37153: 37154: 98 Siemenperunakeskus ......................... 350 000,00 350 000,00 0 100 37155: 22 Tutkimus- ja vienninedistämismenot (Siirtomäärä- 37156: raha 2V) ................................ 350000,00 350000,00 0 100 37157: 37158: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 37159: menot ..................................... 75 800 000,00 75 796 376,46 -3623,54 100 37160: 37161: 37162: 37163: 37164: 41 37165: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 37166: 30 Pääluokka 37167: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37168: Mom. Suurempi tuma 37169: Pienempi (-) % 37170: 37171: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2V) .. 17 000 000,00 17 000 000,00 0 100 37172: 27 Yhteistutkimukset (osa EU) (Siirtomääräraha 3v). 36 200 000,00 36 200 000,00 0 100 37173: 41 Siemenhuollon edistäminen (siemenhuollon edis- 37174: tämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin maa- ja 37175: metsätalousministeriön määräämällä tavalla siten, 37176: että myönnetty määrä yhdessä aiemmin myönne- 37177: tyn tuen kanssa saa olla enintään 16 500 000) 37178: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 4 500 000,00 4 500 000,00 0 100 37179: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 37180: korvaaminen (Siirtomääräraha 2V) ............ 5 000 000,00 5000000,00 0 100 37181: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Ar- 37182: viomääräraha) ........................... 13100 000,00 13 096 376,46 -3 623,54 100 37183: 37184: 37185: 37186: 37187: 42 37188: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37189: 31 Pääluokka 37190: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37191: Mom. Suurempi tuma 37192: Pienempi (-) % 37193: 37194: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ......... 7 724 450 000,00 7 722 748 890,26 -1 701109,74 100 37195: 37196: 01 Liikenneministeriö ............................ 62 902 000,00 62 902 000,00 0 100 37197: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 62 902 000,00 62 902 000,00 0 100 37198: 37199: 24 Tielaitos ................................... 4 248 102 000,00 4 249113 913,65 1 011 913,65 100 37200: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää- 37201: räraha 2V) .............................. 3 075 150 000,00 3 075 150 000,00 0 100 37202: 77 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 37203: 2V) .................................... 823 452 000,00 823 452 000,00 0 100 37204: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomääräraha) .. 91 500 000,00 92 841 847,26 1 341 847,26 101 37205: 79 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushank- 37206: keet (Siirtomääräraha 3v) ................... 98 000 000,00 98 000 000,00 0 100 37207: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva- 37208: ukset (Arviomääräraha) .................... 160 000 000,00 159 670 066,39 -329 933,61 100 37209: 37210: 30 Merenkulkulaitos ............................. 487 057 000,00 487 019 299,19 -37 700,81 100 37211: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 92 315 000,00 92 315 000,00 0 100 37212: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha) .. 1 200 000,00 1 162 299,19 -37 700,81 97 37213: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) ........ 253 000 000,00 253 000 000,00 0 100 37214: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) ....... 140 142 000,00 140 142 000,00 0 100 37215: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha 37216: 3v) .................................... 400 000,00 400 000,00 0 100 37217: 37218: 31 Merentutkimuslaitos .......................... 43 517 000,00 42 948 280,04 -568 719,96 99 37219: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 36 496 000,00 36 496 000,00 0 100 37220: 22 Etelämanner-toiminta (Siirtomääräraha 3v) ..... 5 000 000,00 5 000 000,00 0 100 37221: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) ... 2 021 000,00 1 452 280,04 -568 719,96 72 37222: 37223: 32 Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen ..... 167 442 000,00 168 506 816,55 1 064816,55 101 37224: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor- 37225: kotuki (Arviomääräraha) .................... 400 000,00 536434,01 136434,01 134 37226: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 37227: raha) ................................... 24 500 000,00 26 042 566,73 1 542 566,73 106 37228: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit- 37229: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar- 37230: viomääräraha) ........................... 137 000 000,00 136511183,00 --488 817,00 100 37231: 44 Saaristoliikenteen avustaminen .............. 820 000,00 694 632,81 -125367,19 85 37232: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Ar- 37233: viomääräraha) ........................... 4 722 000,00 4 722 000,00 0 100 37234: 37235: 50 limatieteen laitos ............................. 136 330 000,00 136 330 000,00 0 100 37236: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 136 330 000,00 136 330 000,00 0 100 37237: 37238: 55 Viestinnän korvaukset ja avustukset. ............. 80 000 000,00 80 000 000,00 0 100 37239: 41 Sanomalehdistön tuki ..................... 75 000 000,00 75 000 000,00 0 100 37240: 61 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat 37241: menot (Siirtomääräraha 3v) ................. 5 000 000,00 5 000 000,00 0 100 37242: 37243: 57 Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen 37244: kehittäminen ................................ 521 000 000,00 521 000 000,00 0 100 37245: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän 37246: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha 37247: 3v) .................................... 29 000 000,00 29 000 000,00 0 100 37248: 37249: 37250: 37251: 37252: 43 37253: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37254: 31 Pääluokka 37255: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37256: Mom. Suurempi tuma 37257: Pienempi (-) % 37258: 37259: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 37260: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) ............... 492 000 000,00 492 000 000,00 0 100 37261: 37262: 58 Radanpito .................................. 1 800 500 000,00 1 797 328 580,83 -3171 419,17 100 37263: 21 Perusradanp~o (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) .. 1 513 000 000,00 1 513 000 000,00 0 100 37264: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 2V) .. 281 500 000,00 281 500 000,00 0 100 37265: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 37266: (Arviomääräraha) ......................... 6000000,00 2 828580,83 -3171 419,17 47 37267: 37268: 93 limaliikenteen korvaukset ja valtionavut ........... 35 200 000,00 35 200 000,00 0 100 37269: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen 37270: ja ylläpitoon ............................. 8000 000,00 8000000,00 0 100 37271: 43 Korvaus llmailulaitokselle valmiustehtävistä .... 27 200 000,00 27 200 000,00 0 100 37272: 37273: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot ...... 142 400 000,00 142 400 000,00 0 100 37274: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) ... 44 750 000,00 44 750 000,00 0 100 37275: 40 Eräät valtionavut ......................... 4650 000,00 4650000,00 0 100 37276: 42 Korvaus koulutuksesta .................... 23 000 000,00 23 000 000,00 0 100 37277: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen 37278: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 4 000 000,00 4000000,00 0 100 37279: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja 37280: parantamiseen (Siirtomääräraha 3v) ........... 30 000 000,00 30 000 000,00 0 100 37281: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2V) ......... 36 000 000,00 36 000 000,00 0 100 37282: 37283: 37284: 37285: 37286: 44 37287: Vuoden 1998talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 37288: 32 Pääluokka 37289: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37290: Mom. Suurempi tuma 37291: Pienempi (-) % 37292: 37293: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 37294: NONALA ................................... 5 745 311 000,00 5 036 375 231,66 -708 935 768,34 88 37295: 37296: 01 Kauppa- ja teollisuusministeriö .................. 241 268 000,00 227 862 870,70 -13 405129,30 94 37297: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 114 170 000,00 114170 000,00 0 100 37298: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys- 37299: toiminta (Siirtomääräraha 3v) ................ 14 608 000,00 14 608 000,00 0 100 37300: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoi- 37301: tusosuudet (Arviomääräraha) ................ 47 090 000,00 33 739 644,94 -13 350 355,06 72 37302: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Ar- 37303: viomääräraha) ........................... 64 400 000,00 64 345 225,76 -54 774,24 100 37304: 97 Tileistä poistot (Siirtomääräraha 2V) ........... 1 000000,00 1 000 000,00 0 100 37305: 37306: 03 Työvoima- ja elinkeinokeskukset ................ 151 290 000,00 151 290 000,00 0 100 37307: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen 37308: alentaminen enintään 44 000 000 mk) (osa EU) 37309: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 151 290 000,00 151 290 000,00 0 100 37310: 37311: 27 Kuluttajavirasto .............................. 29 780 000,00 29 780 000,00 0 100 37312: 21 Toimintamenot (Maksullisen toiminnan hintojen 37313: alentaminen enintään 800 000) (Siirtomääräraha 37314: 2V) .................................... 25 780 000,00 25 780 000,00 0 100 37315: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille ............ 4 000 000,00 4000000,00 0 100 37316: 37317: 28 Kuluttajavalituslautakunta ...................... 6 074 000,00 6 074 000,00 0 100 37318: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 6 074 000,00 6 074 000,00 0 100 37319: 37320: 29 Kilpailuvirasto ............................... 17 537 000,00 17 537 000,00 0 100 37321: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 17 537 000,00 17 537 000,00 0 100 37322: 37323: 30 Elintarvikevirasto ............................. 10 641 000,00 10 641 000,00 0 100 37324: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 10 641 000,00 10 641 000,00 0 100 37325: 37326: 31 Kuluttaja-asiamiehen toimisto ................... 7140000,00 7140 000,00 0 100 37327: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 7140 000,00 7140000,00 0 100 37328: 37329: 32 Patentti- ja rekisterihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 835 000,00 2094257,56 -6 740 742,44 24 37330: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 3142000,00 -3 598 742,44 -6 740 742,44 -115 37331: 22 Yhdistysrekistarin toimintamenot (Siirtomääräraha 37332: 2V) .................................... 5 693 000,00 5 693 000,00 0 100 37333: 37334: 33 Kuluttajatutkimuskeskus ....................... 11 590 000,00 11 590 000,00 0 100 37335: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 11 590 000,00 11 590 000,00 0 100 37336: 37337: 38 Mittatekniikan keskus ......................... 10 457 000,00 10 457 000,00 0 100 37338: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 4 801 000,00 4801 000,00 0 100 37339: 23 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämi- 37340: nen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjel- 37341: ma (Siirtomääräraha 3v) .................... 5 656 000,00 5 656 000,00 0 100 37342: 37343: 40 Geologian tutkimuskeskus ..................... 206 244 000,00 206 244 000,00 0 100 37344: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 206 244 000,00 206 244 000,00 0 100 37345: 37346: 41 Turvatekniikan keskus ......................... 37 102 000,00 37 102 000,00 0 100 37347: 37348: 37349: 37350: 37351: 45 37352: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 37353: 32 Pääluokka 37354: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37355: Mom. Suurempi tuma 37356: Pienempi (-) % 37357: 37358: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 37 102 000,00 37 102 000,00 0 100 37359: 37360: 42 Valtion teknillinen tutkimuskeskus ................ 333 435 000,00 333 435 000,00 0 100 37361: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 333 435 000,00 333 435 000,00 0 100 37362: 37363: 44 Teknologian kehittämiskeskus .................. 1 825 331 000,00 1 695 833 189,22 -129 497 810,78 93 37364: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 90 331 000,00 90 331 000,00 0 100 37365: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (Arviomää- 37366: räraha) ................................. 724 000 000,00 682 750 237,95 -41 249 762,05 94 37367: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära- 37368: ha) .................................... 740 000 000,00 668 204 551 ,59 -71 795 448,41 90 37369: 83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha) .......... 221 000 000,00 207 606 682,00 -13 393 318,00 94 37370: 85 Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Arviomäärära- 37371: ha) .................................... 50 000 000,00 46 940 717,68 -3 059 282,32 94 37372: 37373: 49 Kera Oy ................................... 327 300 000,00 331 393 905,46 4093905,46 101 37374: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) ........ 237 300 000,00 245 983 142,34 8 683 142,34 104 37375: 43 Luottotappioiden korvaaminen (Arviomääräraha) . 90 000 000,00 85 410 763,12 -4 589 236,88 95 37376: 37377: 50 Teollisuuden edistäminen ...................... 1 572 430 000,00 1 071 409 999,90 -501020000,10 68 37378: 24 Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja 37379: kehitystyö (Siirtomääräraha 3v) .............. 31 350 000,00 31 349 999,90 -0,1 100 37380: 41 Avustuksetteollisuuden edistämiseen ja alan yh- 37381: teisöille (Siirtomääräraha 3v) ................ 28 000 000,00 28 000 000,00 0 100 37382: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 37383: tantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää- 37384: räraha 3v) ............................... 47 000 000,00 47 000 000,00 0 100 37385: 46 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten 37386: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) ........... 265 000 000,00 265 000 000,00 0 100 37387: 60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorva- 37388: ukset (Arviomääräraha) .................... 1 000000,00 0 -1 000 000,00 0 37389: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2V) ......... 700 000 000,00 700 000 000,00 0 100 37390: 89 Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n vähemmistö- 37391: osakkaiden omistamien osakkeiden ostaminen 37392: valliolle (Arviomääräraha) ................... 500 000 000,00 0 -500 000 000,00 0 37393: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Ar- 37394: viomääräraha) ........................... 80 000,00 60 000,00 -20000,00 75 37395: 37396: 51 Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden 37397: tukeminen .................................. 344 300 000,00 335 287 927,30 -9012072,70 97 37398: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) ....... 16 300 000,00 16 162 665,00 -137 335,00 99 37399: 49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu- 37400: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) .......... 293 000 000,00 288 682 377,00 -4 317 623,00 99 37401: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä- 37402: raha) ......................... ·········· 35 000 000,00 30 442 885,30 -4 557 114,70 87 37403: 37404: 52 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen .. 12 250 000,00 12 250 000,00 0 100 37405: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi- 37406: miniaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä- 37407: raha 3v) ................................ 12 250 000,00 12 250 000,00 0 100 37408: 37409: 55 Energiatalous ............................... 111 700 000,00 91104261,11 -20 595 738,89 82 37410: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja 37411: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha 3v) ... 23 000 000,00 23 000 000,00 0 100 37412: 37413: 37414: 37415: 37416: 46 37417: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 37418: 32 Pääluokka 37419: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37420: Mom. Suurempi tuma 37421: Pienempi (-) % 37422: 37423: 27 Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön 37424: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha 37425: 2V) .................................... 15 000 000,00 15 000 000,00 0 100 37426: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) ........ 70 000 000,00 49 781 688,53 -20 218 311,47 71 37427: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha) . 3 500000,00 3122572,58 -377 427,42 89 37428: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää- 37429: räraha 3v) ............................... 200 000,00 200 000,00 0 100 37430: 37431: 56 Sähkömarkkinakeskus ........................ 366 000,00 -26 614,93 -392 614,93 -7 37432: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 366000,00 -26614,93 -392 614,93 -7 37433: 37434: 61 Kotimaankaupan edistäminen ................... 50 000,00 45 453,26 -4546,74 91 37435: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 37436: vastointeihin (Arviomääräraha) ............... 50 000,00 45 453,26 -4546,74 91 37437: 37438: 80 Matkailun edistämiskeskus ..................... 95 191 000,00 95 191 000,00 0 100 37439: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 95 191 000,00 95 191 000,00 0 100 37440: 37441: 85 Ulkomaankaupan edistäminen .................. 385 000 000,00 352 638 982,08 -32 361 017,92 92 37442: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Ar- 37443: viomääräraha) ........................... 184 000 000,00 165 364 273,00 -18 635 727,00 90 37444: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille 37445: ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle ........ 168 000 000,00 167 950 000,00 -50 000,00 100 37446: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomäärä- 37447: raha) ................................... 20 000 000,00 16 319 990,88 -3 680 009,12 82 37448: 48 Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille (Ar- 37449: viomääräraha) ........................... 10 000 000,00 4 718,20 -9 995 281 ,80 0 37450: 49 Toiminta-avustus korontasausyhtiölle ......... 3 000 000,00 3 000 000,00 0 100 37451: 37452: 37453: 37454: 37455: 47 37456: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 37457: 33 Pääluokka 37458: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37459: Mom. Suurempi tuma 37460: Pienempi (-) % 37461: 37462: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 37463: NONALA ................................... 43 781 535 000,00 42 997 941 770,47 -783 593 229,53 98 37464: 37465: 01 Sosiaali- ja terveysministeriö .................... 197 473 000,00 197 467 003,00 -5 997,00 100 37466: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2V) ... 197 473 000,00 197 467 003,00 -5 997,00 100 37467: 37468: 02 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 104 873 000,00 103 890 396,74 -982 603,26 99 37469: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 104 873 000,00 103 890 396,74 -982603,26 99 37470: 37471: 03 Työttömyysturvalautakunta ..................... 8849000,00 8 849 000,00 0 100 37472: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 8 849 000,00 8849000,00 0 100 37473: 37474: 04 Tarkastuslautakunta .......................... 8401 000,00 8401 000,00 0 100 37475: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 8401 000,00 8 401 000,00 0 100 37476: 37477: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ............. 10 288 000,00 10 288 000,00 0 100 37478: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 10 288 000,00 10 288 000,00 0 100 37479: 37480: 07 Työterveyslaitos ............................. 177 500 000,00 177 500 000,00 0 100 37481: 50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (Siirto- 37482: määräraha 2V) ........................... 177 500 000,00 177 500 000,00 0 100 37483: 37484: 08 Kansanterveyslaitos .......................... 172 573 000,00 168 797 823,20 -3 775 176,80 98 37485: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 145 495 000,00 145 495 000,00 0 100 37486: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) ........ 27 078 000,00 23 302 823,20 -3 775 176,80 86 37487: 37488: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ... 19 079 000,00 19 079 000,00 0 100 37489: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 19 079 000,00 19 079 000,00 0 100 37490: 37491: 10 Säteilyturvakeskus ........................... 83198 000,00 83 198 000,00 0 100 37492: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 83 198 000,00 83 198 000,00 0 100 37493: 37494: 11 Lääkelaitos ................................. 7 886000,00 7 886000,00 0 100 37495: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 7 886000,00 7 886000,00 0 100 37496: 37497: 12 Valtion koulukodit ............................ 4 053 000,00 4053000,00 0 100 37498: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 4053000,00 4 053 000,00 0 100 37499: 37500: 13 Työsuojelun piirihallinto ........................ 107 517 000,00 107 517 000,00 0 100 37501: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 107 517 000,00 107 517 000,00 0 100 37502: 37503: 14 Valtion mielisairaalat. ......................... 8220000,00 8 220000,00 0 100 37504: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 8220000,00 8220000,00 0 100 37505: 37506: 15 Perhekustannusten tasaus ..................... 8 371 000 000,00 8 361141 351,00 -9 858 649,00 100 37507: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) .............. 56 000 000,00 51 600 000,00 -4 400 000,00 92 37508: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) ................. 8 315 000 000,00 8 309 541 351,00 -5 458 649,00 100 37509: 37510: 16 Yleinen perhe-eläke .......................... 247 000 000,00 245 642 354,00 -1 357 646,00 99 37511: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) ......... 247 000 000,00 245 642 354,00 -1 357 646,00 99 37512: 37513: 17 Työttömyysturva ............................. 4 430 000 000,00 4 074161 514,31 -355 838 485,69 92 37514: 37515: 37516: 37517: 37518: 48 37519: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37520: 33 Pääluokka 37521: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37522: Mom. Suurempi tuma 37523: Pienempi (-) % 37524: 37525: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära- 37526: ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 000 000,00 3 144161 514,31 -355 838 485,69 90 37527: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Ar- 37528: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630 000 000,00 630 000 000,00 0 100 37529: 53 VaRionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen 37530: toimeentuloturvasta (Siirtomääräraha 2V). . . . . . . 300 000 000,00 300 000 000,00 0 100 37531: 37532: 18 Sairausvakuutus............................. 1 280 000 000,00 1 086 492 978,69 -193 507 021,31 85 37533: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 37534: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 280 000 000,00 1 086 492 978,69 -193507021,31 85 37535: 37536: 19 Eläkevakuutus............................... 8 913 500 000,00 8 825 314 770,23 -88185 229,77 99 37537: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 37538: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 500 000,00 146 400 000,00 900 000,00 101 37539: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh- 37540: tuvista menoista (Arviomääräraha). . . . . . . . . . . . 2 060 000 000,00 2 057 000 000,00 -3 000 000,00 100 37541: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 37542: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 000 000,00 327 800 000,00 -2 200 000,00 99 37543: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me- 37544: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 378 000 000,00 6 294 114 770,23 -83 885 229,77 99 37545: 37546: 20 Tapaturmavakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 500 000,00 75 002 600,78 1 502 600,78 102 37547: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava- 37548: kuutuksen kustannuksista (Arviomääräraha) . . . . 73 500 000,00 75 002 600,78 1 502 600,78 102 37549: 37550: 21 Rintamaveteraanieläkkeet...................... 840 100 000,00 826 197 019,00 -13902981,00 98 37551: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 37552: räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 000 000,00 826 195 240,00 -13 804 760,00 98 37553: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära- 37554: ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000,00 1 779,00 -98221,00 2 37555: 37556: 22 Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan 37557: menot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 839 700 000,00 1 771 840 912,62 -67 859 087,38 96 37558: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) . . . . . 1 720 000 000,00 1 655111390,12 -64 888 609,88 96 37559: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus- 37560: tannuksiin (Arviomääräraha). . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 000,00 97 029 522,50 -2 970 477,50 97 37561: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 37562: toimintaan (Siirtomääräraha 2V) . . . . . . . . . . . . . . 13 100 000,00 13 100 000,00 0 100 37563: 57 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaeh- 37564: toisilla rintamasotilaille (Siirtomääräraha 2V) . . . . 1 600 000,00 1 600 000,00 0 100 37565: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 37566: taan (Siirtomääräraha 2V) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000,00 5 000000,00 0 100 37567: 37568: 23 Muu sodista kärsineiden turva . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 000 000,00 21 919 207,60 -80 792,40 100 37569: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar- 37570: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 000 000,00 21 919 207,60 -80 792,40 100 37571: 37572: 28 Muu toimeentuloturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000,00 58 100 000,00 -1 900 000,00 97 37573: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . 60 000 000,00 58 100 000,00 -1 900 000,00 97 37574: 37575: 32 Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto ..... 14 073 000 000,00 14 029 700 452,45 -43 299 547,55 100 37576: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 37577: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) . . . . . . . . . 12 864 700 000,00 12 857 116110,00 -7 583 890,00 100 37578: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu- 37579: jen perustamiskustannuksiin (Arviomääräraha) . . 415 000 000,00 399 335 540,00 -15 664 460,00 96 37580: 37581: 37582: 37583: 37584: 49 37585: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37586: 33 Pääluokka 37587: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37588: Mom. Suurempi tuma 37589: Pienempi (-) % 37590: 37591: 32 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen 37592: tutkimustoimintaan (Arviomääräraha) .......... 360 000 000,00 359 999 999,00 -1 100 37593: 33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkä- 37594: reiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 37595: (Arviomääräraha) ......................... 390 000 000,00 389 328 450,75 -671549,25 100 37596: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais- 37597: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 37598: (Arviomääräraha) ......................... 16 600 000,00 10 620 715,70 -5 979 284,30 64 37599: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu- 37600: hankkeiden kustannuksiin (Arviomääräraha) .... 11 700 000,00 12 046 189,00 346189,00 103 37601: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 37602: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Ar- 37603: viomääräraha) ........................... 9 000 000,00 800 000,00 -8 200 000,00 9 37604: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 37605: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin 37606: (Arviomääräraha) ......................... 6 000 000,00 453448,00 -5 546 552,00 8 37607: 37608: 53 Terveyskasvatus ja -valvonta ................... 40 825 000,00 40749431,94 -75568,06 100 37609: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2V) ......... 5 000 000,00 5 000000,00 0 100 37610: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) ...... 5000000,00 4 924 431,94 -75568,06 98 37611: 50 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa- 37612: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 2V) ..... 30 825 000,00 30 825 000,00 0 100 37613: 37614: 57 Lomatoiminta ............................... 920 100 000,00 915 932 957,17 -4167 042,83 100 37615: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve- 37616: lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) .......... 830 000 000,00 828 944 719,67 -1 055 280,33 100 37617: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 37618: män kustannuksiin (Arviomääräraha) .......... 100 000,00 0 -100 000,00 0 37619: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel- 37620: Ie ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen 37621: hallintomenoihin (Arviomääräraha) ............ 90 000 000,00 86 988 237,50 -3 011 762,50 97 37622: 37623: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö ......... 1 735 000 000,00 1 735 000 000,00 0 100 37624: 50 Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja 37625: sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (Arviomää- 37626: räraha) ................................. 1 545 000 000,00 1 545 000 000,00 0 100 37627: 58 Eräät kuntoutustoiminnan menot (Siirtomääräraha 37628: 2V) .................................... 5000000,00 5000000,00 0 100 37629: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot 37630: (Siirtomääräraha 2V) ...................... 185 000 000,00 185 000 000,00 0 100 37631: 37632: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut me- 37633: not ....................................... 25 900 000,00 25 599 997,74 -300002,26 99 37634: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 37635: viomääräraha) ........................... 25 900 000,00 25 599 997,74 -300002,26 99 37636: 37637: 37638: 37639: 37640: 50 37641: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 37642: 34 Pääluokka 37643: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37644: Mom. Suurempi tuma 37645: Pienempi (-) % 37646: 37647: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ............. 13 844 150 000,00 13 557 462 163,69 -286 687 836,31 98 37648: 37649: 01 Työhallinto ................................. 168 306 000,00 167 096 785,97 -1209214,03 99 37650: 21 Työministeriön toimintamenot (Siirtomääräraha 37651: 2V) .................................... 124 251 000,00 124 251 000,00 0 100 37652: 22 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha 37653: 2V) .................................... 3 715 000,00 3 715 000,00 0 100 37654: 23 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuot- 37655: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) .... 30 000 000,00 30 000 000,00 0 100 37656: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak- 37657: suosuudel (Arviomääräraha) ................ 10 340 000,00 9 130 785,97 -1209214,03 88 37658: 37659: 05 Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus ...... 1 617 096 000,00 1 617 096 000,00 0 100 37660: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik- 37661: kaan (EU) (100 htv yhdessä momentin 34.05.62 37662: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) ................ 908 478 000,00 908 478 000,00 0 100 37663: 62 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli- 37664: nen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (90 htv 37665: yhdessä momentin 34.05.61 kanssa) (Siirtomää- 37666: räraha 3v) ............................... 708 618 000,00 708 618 000,00 0 100 37667: 37668: 06 Työvoimapolitiikan toimeenpano ................. 11 579 595 000,00 11 321 282 389,23 -258 312 610,77 98 37669: 02 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnol- 37670: Ie (Arviomääräraha) ....................... 609 850 000,00 807 281 759,94 197 431 759,94 132 37671: 21 Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimin- 37672: tamenot (Siirtomääräraha 2V) ............... 695 779 000,00 695 779 000,00 0 100 37673: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära- 37674: ha) .................................... 68 806 000,00 52147176,60 -16 658 823,40 76 37675: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve- 37676: lut (Arviomääräraha) ....................... 958 210 000,00 927 598 769,64 -30 611 230,36 97 37677: 30 Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kun- 37678: tayhtymille (Arviomääräraha) ................ 1146 000 000,00 869 897 377,33 -276 102 622,67 76 37679: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 37680: vien opintososiaaliset edut (Arviomääräraha) .... 974 450 000,00 947 314 860,60 -27 135 139,40 97 37681: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) ............ 5 420 000 000,00 5 406 025 730,12 -13 974 269,88 100 37682: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) 37683: (Arviomääräraha) ......................... 975 000 000,00 889 021 234,21 -85 978 765,79 91 37684: 63 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 37685: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) ............... 255 000 000,00 255 000 000,00 0 100 37686: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) ............... 15 500 000,00 10 216 480,79 -5 283 519,21 66 37687: 65 Kotitaloustyön väliaikainen tuki (Siirtomääräraha 37688: 3v) .................................... 200 000 000,00 200 000 000,00 0 100 37689: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) 37690: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 261 000 000,00 261 000 000,00 0 100 37691: 37692: 07 Pakolais- ja siirtolaisuusasiat ................... 338 400 000,00 332 381 492,05 -6 018 507,95 98 37693: 30 Va~ion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 37694: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 37695: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan- 37696: nuksiin (Arviomääräraha) ................... 65 300 000,00 64 040 607,15 -1 259 392,85 98 37697: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 37698: (Arviomääräraha) ......................... 273 100 000,00 268 340 884,90 -4 759 115,10 98 37699: 37700: 99 Työministeriön hallinnonalan muut menot. ......... 140 753 000,00 119 605 496,44 -21 147 503,56 85 37701: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) .............. 16 200 000,00 15 922 730,24 -277269,76 98 37702: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) ............... 120 000 000,00 100 256 464,06 -19 743 535,94 84 37703: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) ....... 4 553 000,00 3 426 302,14 -1126697,86 75 37704: 37705: 37706: 37707: 37708: 51 37709: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 37710: 35 Pääluokka 37711: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37712: Mom. Suurempi tuma 37713: Pienempi (-) % 37714: 37715: 37716: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... 3 754 828 000,00 3 752 650 847,21 -2 177152,79 100 37717: 37718: 01 Ympäristöministeriö ........................... 229114 000,00 229 114 000,00 0 100 37719: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 103 775 000,00 103 775 000,00 0 100 37720: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha 2V). 52 675 000,00 52 675 000,00 0 100 37721: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2V) .. 26 380 000,00 26 380 000,00 0 100 37722: 61 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) ......... 7 300 000,00 7 300 000,00 0 100 37723: 62 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- 37724: ja luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (Siirtomäärära- 37725: ha 3v) .................................. 38 984 000,00 38 984 000,00 0 100 37726: 37727: 11 Ympäristön suojelu ........................... 81 750 000,00 76 715 896,37 -5 034103,63 94 37728: 60 Siirto öljysuojarahastoon (Siirtomääräraha 3v) ... 5000000,00 5 000 000,00 0 100 37729: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 37730: 3v) .................................... 33 750 000,00 33 750 000,00 0 100 37731: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu- 37732: ki (Arviomääräraha) ....................... 12 000 000,00 6 965 896,37 -5 034103,63 58 37733: 64 ÖI)X)~~emaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 37734: maararaha 3v) ........................... 15 000 000,00 15 000 000,00 0 100 37735: 67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialu- 37736: een maissa (Siirtomääräraha 3v) ............. 16 000 000,00 16 000 000,00 0 100 37737: 37738: 26 Alueelliset ympäristökeskukset .................. 388 592 000,00 388 591 998,52 -1,48 100 37739: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 296 782 000,00 296 782 000,00 0 100 37740: 61 Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kan- 37741: sallinen osarahoitus (EU) (Siirtomääräraha 3v) .. 25 500 000,00 25 500 000,00 0 100 37742: 77 Ympäristötyöt (Siirtomääräraha 3v) ........... 66 000 000,00 65 999 998,52 -1,48 100 37743: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 3v) .. 310000,00 310000,00 0 100 37744: 37745: 27 Suomen ympäristökeskus ...................... 185 797 000,00 153 857 323,15 -31 939 676,85 83 37746: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 122 097 000,00 122 097 000,00 0 100 37747: 27 Ympäristövahinkojen torjunta (Arviomääräraha) .. 10 000 000,00 14 449 994,24 4449994,24 144 37748: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Ar- 37749: viomääräraha) ........................... 45 000 000,00 10 295 096,60 -34 704 903,40 23 37750: 63 Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä- 37751: raha) ................................... 8 700 000,00 7 015 232,31 -1 684 767,69 81 37752: 37753: 30 Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu ..... 247 190 000,00 247 190 000,00 0 100 37754: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito 37755: (Siirtomääräraha 3v) ....................... 68 190 000,00 68 190 000,00 0 100 37756: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 37757: ohjaukseen (Siirtomääräraha 3v) ............. 7 500 000,00 7 500000,00 0 100 37758: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto- 37759: määräraha 3v) ........................... 46 500 000,00 46 500 000,00 0 100 37760: 62 Avustukset rakennusperinnön hoitoon (Siirtomää- 37761: räraha 3v) ............................... 5000000,00 5 000000,00 0 100 37762: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 37763: määräraha 3v) ........................... 3 000 000,00 3 000000,00 0 100 37764: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää- 37765: räraha 3v) ............................... 117 000 000,00 117 000 000,00 0 100 37766: 37767: 41 Valtion asuntorahasto ......................... 17 385 000,00 17 385 000,00 0 100 37768: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2V) .......... 17 385 000,00 17 385 000,00 0 100 37769: 37770: 45 Asunto- ja rakennustoimi ...................... 2 605 000 000,00 2 639 796 629,17 34 796 629,17 101 37771: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) ................ 2 550 000 000,00 2 550 000 000,00 0 100 37772: 37773: 37774: 37775: 37776: 52 37777: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 37778: 35 Pääluokka 37779: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös • Talousarvio Toteu- 37780: Mom. Suurempi tuma 37781: Pienempi (-) % 37782: 37783: 37784: 60 Siirto valtion asuntorahastoon (Arviomääräraha) . 55 000 000,00 89 796 629,17 34 796 629,17 163 37785: 37786: 37787: 37788: 37789: 53 37790: Vuoden 1998 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 37791: 36 Pääluokka 37792: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 37793: Mom. Suurempi tuma 37794: Pienempi (-) % 37795: 37796: 36 VALTIONVELKA ............................. 30 581 000 000,00 29 737 674 072,51 -843 325 927,49 97 37797: 37798: 01 Markkamääräisen velan korko .................. 18 520 000 000,00 17 561 424 066,90 -958 575 933,1 0 95 37799: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomääräraha) . 18 520 000 000,00 17 561 424 066,90 -958 575 933, 10 95 37800: 37801: 03 Valuuttamääräisen velan korko .................. 11 742 000 000,00 11 786 626 783,05 44 626 783,05 100 37802: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomääräraha). 11 742 000 000,00 11 786 626 783,05 44 626 783,05 100 37803: 37804: 09 Muut menot vaHionvelasta ..................... 319000000,00 389 623 222,56 70 623 222,56 122 37805: 21 Palkkiot ja muut menot vaHionvelasta (Arviomää- 37806: räraha) ................................. 319 000 000,00 389 623 222,56 70 623 222,56 122 37807: 37808: 37809: 37810: 37811: 54 37812: SELVITYS VUOTEEN 1999 37813: •• •• •• •• 37814: SIIRRETYISTA MAARARAHOISTA 37815: 37816: 37817: 37818: 37819: 55 37820: Siirrettyjen määrärahojen kannan muutos hallinnonaloiHain vuonna 1998 37821: 37822: Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy vuoteen 1999 37823: 37824: Tasavallan presidentti. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4073 727,54 4073 727,54 37825: Eduskunta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 816 559,20 2 816559,20 37826: Valtioneuvosto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 644 284,14 -1315552,48 24 328 731,66 37827: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 588 950 707,58 -54 714 724,51 534 235 983,07 37828: Oikeusministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 198 680 796,88 61 660 536,97 260 341 333,85 37829: Sisäasiainministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 090 873 473,53 -52 050 433,56 1 038 823 039,97 37830: Puolustusministeriön hallinnonalao 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 749 385156,22 135 958 573,43 1 885 343 729,65 37831: Valtiovarainministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 276 215 621,56 72 017 152,50 1 348 232 774,06 37832: Opetusministeriön hallinnonalao 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 182 704 430,68 406 686 192,26 2 589 390 622,94 37833: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 157 369176,24 325 034 770,00 2 482 403 946,24 37834: Uikenneministeriön hallinnonalao 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 067 697 337,15 -271 552 520,54 796 144 816,61 37835: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 220 289 000,14 173 951 837,70 1 394 240 837,84 37836: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 491 504 721,85 239 995 478,92 731 500 200,77 37837: Työministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 494 565 825,53 322 748 644,19 2 817 314 469,72 37838: Ympäristöministeriön hallinnonala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 678 592 444,58 -290 950 966,43 387 641 478,15 37839: 37840: Yhteensä .... 0 •••••••••••• 0 ••••••••••••••••••• 15 222 472 976,08 1 074 359 275,19 16 296 832 251,27 37841: 37842: 37843: 37844: 37845: 56 37846: Siirretyt määrärahat eriteltyinä myöntövuosittain hallinnonaloittain 37847: 37848: Varainhoitovuodelle 1998 vuoden 1996 määrärahoista siirtyneet määrärahat ja niiden käyttö 37849: 37850: Edellisiltä vuosilta siirretty Käytetty/Peruutettu 37851: 37852: Valtioneuvosto ................................ . 2 210 683,99 -2 210 683,99 37853: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................. . 97 737 747,05 -97 737 747,05 37854: Oikeusministeriön hallinnonala .................... . 2110239,77 -2 110 239,77 37855: Sisäasiainministeriön hallinnonala ................. . 247 826 584,42 -247 826 584,42 37856: Puolustusministeriön hallinnonala.................. . 356 861 057,79 -356 861 057,79 37857: Valtiovarainministeriön hallinnonala ................ . 55 622 340,89 -55 622 340,89 37858: Opetusministeriön hallinnonala.................... . 73 701 927,33 -73 701 927,33 37859: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ......... . 365 871 946,52 -365 871 946,52 37860: Liikenneministeriön hallinnonala ................... . 24 652 269,93 -24 652 269,93 37861: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ......... . 357 045 593,17 -357 045 593,17 37862: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .......... . 2 194120,86 -2 194 120,86 37863: Työministeriön hallinnonala ...................... . 923 656 776,82 -923 656 776,82 37864: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. . 97 960 348,89 -97 960 348,89 37865: 37866: Yhteensä .................................... . 2 607 451 637,43 -2 607 451 637,43 37867: 37868: 37869: 37870: 37871: Varainhoitovuodelle 1998 vuoden 1997 määrärahoista siirtyneet määrärahat ja niiden käyttö 37872: 37873: Edellisiltä vuosilta siirretty Käytetty/Peruutettu Siirtyy vuoteen 1999 37874: 37875: Valtioneuvosto ............................... . 23 433 600,15 -23 058 600,15 375 000,00 37876: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................ . 491 212 960,53 -386 707 373,09 104 505 587,44 37877: Oikeusministeriön hallinnonala ................... . 196570557,11 -181 207 285,95 15 363 271,16 37878: Sisäasiainministeriön hallinnonala................. . 843 046 889,11 ---684 058 478,62 158 988 410,49 37879: Puolustusministeriön hallinnonala ................. . 1 392 524 098,43 -1 096 872 433,53 295 651 664,90 37880: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............... . 1 220 593 280,67 -1168233103,27 52 360 177,40 37881: Opetusministeriön hallinnonala ................... . 2 109 002 503,35 -1 958 851 373,64 150 151129,71 37882: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala......... . 1 791 497 229,72 -1 375 859 225,52 415 638 004,20 37883: Liikenneministeriön hallinnonala .................. . 1 043 045 067,22 -1 019 052 062,20 23 993 005,02 37884: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........ . 863 243 406,97 ---653 047 113,16 210 196 293,81 37885: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .......... . 489 310 600,99 -238 661120,49 250 649 480,50 37886: Työministeriön hallinnonala...................... . 1 570 909 048,71 -727 811417,13 843 097 631 ,58 37887: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. . 580 632 095,69 -519 957 410,22 60 674 685,47 37888: 37889: Yhteensä ................................... . 12 615 021 338,65 -10 033 376 996,97 2 581 644 341,68 37890: 37891: 37892: 37893: 37894: 57 37895: Varainhoitovuoden 1998 siirtomäärärahat ja niiden käyttö 37896: 37897: Vuoden 1998 Siirtyy vuoteen 37898: siirtomäärärahat Käytetty 1999 Jätetty siirtämällä 37899: 37900: Tasavallan presidentti ................. . 22 800 000,00 -18 726 272,46 4 073 727,54 37901: Eduskunta .......................... . 3 000 000,00 -183 440,80 2 816 559,20 37902: Valtioneuvosto ....................... . 106 885 000,00 -82 931 268,34 23 953 731,66 37903: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ........ . 2 708 890 000,00 -2 279 159 604,37 429 730 395,63 37904: Oikeusministeriön hallinnonala .......... . 2 602 304 000,00 -2 357 325 907,21 244 978 062,69 30,10 37905: Sisäasiainministeriön hallinnonala ........ . 5 218 898 000,00 -4 339 063 309,70 879 834 629,48 60,82 37906: Puolustusministeriön hallinnonala ........ . 10 351 400 000,00 -8 761 707 935,25 1 589 692 064,75 37907: Valtiovarainministeriön hallinnonala ...... . 4 278 470 000,00 -2 980 126 962,32 1 295 872 596,66 2470441,02 37908: Opetusministeriön hallinnonala .......... . 9 387 097 000,00 -6 947 492 987,90 2 439 239 493,23 364 518,87 37909: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. 8 839 992 000,00 -6 773 223 026,14 2 066 765 942,04 3 031,82 37910: Liikenneministeriön hallinnonala ......... . 7 158 437 000,00 -6 386 285 188,41 772151 811,59 37911: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala. 2 263 591 000,00 -1 072 413 098,50 1184 044 544,03 7 133 357,47 37912: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .. 1 428 357 000,00 -946 517 679,47 480 850 720,27 988 600,26 37913: Työministeriön hallinnonala ............. . 3 186 841 000,00 -1 212 624161,86 1974216838,14 37914: Ympäristöministeriön hallinnonala ........ . 1 074 128 000,00 -747 161 205,84 326 966 792,68 1,48 37915: 37916: Yhteensä . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 58 631 090 000,00 --44 904 942 048,57 13 715187 909,59 10960041,84 37917: 37918: 37919: 37920: 37921: 58 37922: Siirretyt määrärahat momenteittain 37923: 21 Pääluokka 37924: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 37925: Pääluokka vuoteen 1999 37926: Luku 37927: Momentti 37928: 37929: 21 Tasavallan presidentti. ...................................... . 0,00 4 073 727,54 4 073 727,54 37930: 98. 21. 02. 75. Perusparannukset. ............................ . 0,00 4 073 727,54 4 073 727,54 37931: 37932: 37933: 37934: 37935: 59 37936: Siirretyt määrärahat momenteiHain 37937: 22 Pääluokka 37938: Vuosi Käytettävissä Siirret1y/käytet1y Siirtyy 37939: Pääluokka vuoteen 1999 37940: Luku 37941: Momentti 37942: 37943: 22 Eduskunta ................................................ . 0,00 2 816 559,20 2 816 559,20 37944: 98. 22. 02. 74. Eduskunnan lisätilat ........................... . 0,00 2 816 559,20 2 816559,20 37945: 37946: 37947: 37948: 37949: 60 37950: Siirretyt määrärahat momenteiHain 37951: 23 Pääluokka 37952: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 37953: Pääluokka vuoteen 1999 37954: Luku 37955: Momentti 37956: 37957: 23 Valtioneuvosto ............................................ . 25 644 284, 14 -1 315 552,48 24 328 731,66 37958: 96. 23. 25. 74. Valtioneuvoston väestönsuoja .................... . 2175 000,00 -2 175 000,00 0,00 37959: 96. 23. 99. 25. J. V. Snellmanin kootut teokset. .................. . 35683,99 -35 683,99 0,00 37960: 97. 23. 02. 21. Toimintamenot .............................. .. 20689101,79 -20 689101,79 0,00 37961: 97. 23. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 1 036006,44 -1 036 006,44 0,00 37962: 97. 23. 25. 26. Kalastajatorpan vierastalo ....................... . 347528,18 -347 528,18 0,00 37963: 97. 23. 25. 74. Valtioneuvoston väestönsuoja .................... . 318 732,84 -318 732,84 0,00 37964: 97. 23. 99. 25. J. V. Snellmanin kootut teokset. .................. . 425107,24 -425107,24 0,00 37965: 97. 23. 99. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki ..... . 562 500,00 -187 500,00 375 000,00 37966: 97. 23. 99. 28. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi .......... . 54623,66 -54623,66 0,00 37967: 98. 23. 02. 21. Toimintamenot .............................. .. 0,00 21054317,65 21 054 317,65 37968: 98. 23. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 589 280,71 589280,71 37969: 98. 23. 25. 26. Kalastajatorpan vierastalo ....................... . 0,00 866261,28 866 261,28 37970: 98. 23. 25. 74. Valtioneuvoston väestönsuoja .................... . 0,00 929 497,53 929 497,53 37971: 98. 23. 99. 25. J. V. Snellmanin kootut teokset. .................. . 0,00 64 374,49 64374,49 37972: 98. 23. 99. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki ..... . 0,00 450 000,00 450 000,00 37973: 37974: 37975: 37976: 37977: 61 37978: Siirretyt määrärahat momenteittain 37979: 24 Pääluokka 37980: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 37981: Pääluokka vuoteen 1999 37982: Luku 37983: Momentti 37984: 37985: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............................. 588 950 707,58 -54 714 724,51 534 235 983,07 37986: 96. 24. 01. 74. Talonrakennukset .............................. 19 684 934,45 -19 684 934,45 0,00 37987: 96. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ............ 20 540 197,32 -20 540 197,32 0,00 37988: 96. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ...................... 47 302 787,50 -47 302 787,50 0,00 37989: 96. 24. 50. 66. Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden kanssa ... 4111 575,93 -4 111 575,93 0,00 37990: 96. 24. 50. 69. Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt ..... 6 098 251,85 -6 098 251,85 0,00 37991: 97. 24. 01. 21. Toimintamenot ................................ 138 545 008,44 -138 545 008,44 0,00 37992: 97. 24. 01. 74. Talonrakennukset .............................. 27 724 927,97 -5 844 797,05 21 880 130,92 37993: 97. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ............ 34 755 389,25 -17 833 688,59 16 921 700,66 37994: 97. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ...................... 218 724 270,26 -167 347 554,35 51 376 715,91 37995: 97. 24. 50. 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa ...... 69 337 709,10 -55 010 669,15 14 327 039,95 37996: 97. 24. 99. 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta .................... 2 125 655,51 -2125 655,51 0,00 37997: 98. 24. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 161 097 513,37 161 097 513,37 37998: 98.24.01. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 29 359 973,47 29 359 973,47 37999: 98. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ............ 0,00 13 989 582,54 13 989 582,54 38000: 98. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ...................... 0,00 161 872 412,93 161 872 412,93 38001: 98. 24. 50. 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 38002: IVY-maiden kanssa ............................. 0,00 60590101,03 60 590 101,03 38003: 98. 24. 99. 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta .................... 0,00 2 820812,29 2820812,29 38004: 38005: 38006: 38007: 38008: 62 38009: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38010: 25 Pääluokka 38011: 38012: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38013: Pääluokka vuoteen 1999 38014: Luku 38015: Momentti 38016: 38017: 25 Oikeusministeriön hallinnonala ................................ . 198 680 796,88 61 660 536,97 260 341 333,85 38018: 96. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 1 718980,28 -1 718980,28 0,00 38019: 96. 25. 50. 75. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä .. . 159 276,81 -159276,81 0,00 38020: 96. 25. 50. 79. Maa- ja vesirakennukset. ....................... . 231 982,68 -231 982,68 0,00 38021: 97. 25. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 16 619 887,84 -16 619 887,84 0,00 38022: 97. 25. 10. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot .............. . 859980,22 -859 980,22 0,00 38023: 97. 25. 10. 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot ........ . 3 225 292,32 -3 225 292,32 0,00 38024: 97. 25. 10. 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot ............. . 61 415 129,44 ---{)1 415 129,44 0,00 38025: 97. 25. 40. 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot ......... . 31 933 615,41 -31 933 615,41 0,00 38026: 97. 25. 40. 22. Valtakunnansyyttäjänviraston toimintamenot. ........ . 572348,25 -572 348,25 0,00 38027: 97. 25. 50. 21. Toimintamenot ............................... . 35 683 813,22 -35 683 813,22 0,00 38028: 97. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 27 023 120,02 -11 659 848,86 15 363 271,16 38029: 97. 25. 50. 75. Työsiirioloille järjestettävät työt ................... . 8 929 033,01 -8 929 033,01 0,00 38030: 97. 25. 60. 21. Toimintamenot ............................... . 10308337,38 -10 308 337,38 0,00 38031: 98. 25. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 10 931 094,23 10 931 094,23 38032: 98. 25. 10. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot .............. . 0,00 2 955 057,61 2 955 057,61 38033: 98. 25. 10. 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot ........ . 0,00 7 525 666,54 7 525 666,54 38034: 98. 25. 10. 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot ............. . 0,00 74 134 409,86 74134 409,86 38035: 98. 25. 30. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot ............... . 0,00 20 897 438,68 20 897 438,68 38036: 98. 25. 40. 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot ......... . 0,00 58 066 349,37 58 066 349,37 38037: 98. 25. 50. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 26 130 164,41 26 130 164,41 38038: 98. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 0,00 26 822 610,48 26 822 610,48 38039: 98. 25. 50. 75. Työsiirioloille järjestettävät työt ................... . 0,00 11 013 959,80 11 013 959,80 38040: 98. 25. 60. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 6 501 311,71 6501311,71 38041: 38042: 38043: 38044: 38045: 63 38046: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38047: 26 Pääluokka 38048: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38049: Pääluokka vuoteen 1999 38050: Luku 38051: Momentti 38052: 38053: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala .............................. 1 090 873 473,53 -52 050 433,56 1 038 823 039,97 38054: 96.26.90. 74. Rakentaminen ................................. 1 369151,06 -1 369151,06 0,00 38055: 96. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 682 879,90 -682 879,90 0,00 38056: 96. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekeh~ysohjelmiin se- 38057: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 245 774 553,46 -245 774 553,46 0,00 38058: 97. 26. 01. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 10 437 096,02 -10 437 096,02 0,00 38059: 97. 26. 02. 21. Toimintamenot ................................ 3 638999,34 -3 638 999,34 0,00 38060: 97. 26. 05. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 39 425 445,17 -39 425 445,17 0,00 38061: 97. 26. 06. 21. Toimintamenot ................................ 52 362 877,42 -52 362 877,42 0,00 38062: 97. 26. 07. 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot ......... 10 877 210,04 -10 877 210,04 0,00 38063: 97. 26. 75. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 123 708 618,50 -123 708 618,50 0,00 38064: 97. 26. 80. 21. Pelastushallinnon toimintamenot. .................. 28 945 704,13 -28 945 704,13 0,00 38065: 97.26.80.31. Valtionosuudet ................................ 15 361 897,08 -15 361 897,08 0,00 38066: 97. 26. 90. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 181 707 591,31 -181 707 591,31 0,00 38067: 97. 26. 90. 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta..................... 22 970 722,00 -17 760 000,00 5 210 722,00 38068: 97. 26. 90. 74. Rakentaminen ................................. 4 744555,29 -4 269 601,48 474 953,81 38069: 97. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 2 353 649,12 -1 280 445,76 1 073 203,36 38070: 97. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin se- 38071: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 346 512 523,69 -194 282 992,37 152 229 531,32 38072: 98.26.01.21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 8 054 561,24 8054561,24 38073: 98. 26. 02. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3 810 220,23 3 810 220,23 38074: 98. 26. 05. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 23 057 094,77 23 057 094,77 38075: 98. 26. 06. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 50 806 725,62 50 806 725,62 38076: 98. 26. 07. 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot. ........ 0,00 9 383 885,15 9383 885,15 38077: 98. 26. 75. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 115 756 820,84 115 756 820,84 38078: 98. 26. 75. 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ............... 0,00 21 087 426,70 21 087 426,70 38079: 98. 26. 80. 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) ........... 0,00 14 973 575,20 14 973 575,20 38080: 98. 26. 80. 31. Valtionosuudet ................................ 0,00 15 604 360,11 15 604 360,11 38081: 98. 26. 90. 21. Toimintamenot (helikoptereiden peruskorjaukseen 38082: 3 000 000 mk) (osa EU) ......................... 0,00 150 947 563,34 150 947 563,34 38083: 98. 26. 90. 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta..................... 0,00 22 000 000,00 22 000 000,00 38084: 98. 26. 90. 74. Rakentaminen ................................. 0,00 3 133 335,66 3 133 335,66 38085: 98. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 0,00 11 763 259,92 11 763 259,92 38086: 98. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekeh~ysohjelmiin se- 38087: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 0,00 429 455 800,70 429 455 800,70 38088: 38089: 38090: 38091: 38092: 64 38093: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38094: 27 Pääluokka 38095: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38096: Pääluokka vuoteen 1999 38097: luku 38098: Momentti 38099: 38100: 27 Puolustusministeriön hallinnonala .............................. . 1 749 385156,22 135 958 573,43 1 885 343 729,65 38101: 96. 27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat .................... . 343 920 393,36 -343 920 393,36 0,00 38102: 96. 27. 10. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 12 940 664,43 -12 940 664,43 0,00 38103: 97.27.01.21. Toimintamenot ............................... . 4543 616,84 -4 543 616,84 0,00 38104: 97. 27. 01. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 131 182 352,93 -94 398 728,85 36 783 624,08 38105: 97. 27. 01. 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus ................ . 2225503,84 -2 225 503,84 0,00 38106: 97. 27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat .................... . 956 461 520,59 -697 593 479,77 258 868 040,82 38107: 97. 27. 10. 21. Puolustusvoimien toimintamenot. ................. . 298 111104,23 -298 111 104,23 0,00 38108: 98.27.01.21. Toimintamenot ............................... . 0,00 5 272 271,85 5272271,85 38109: 98. 27. 01. 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista 38110: aiheutuvat menot. ............................. . 0,00 4 901 915,46 4 901 915,46 38111: 98. 27. 01. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 0,00 62 759 224,83 62 759 224,83 38112: 98. 27. 01. 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus ................ . 0,00 4 311158,04 4 311158,04 38113: 98.27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat .................... . 0,00 1152301016,34 1152 301 016,34 38114: 98. 27. 10. 21. Puolustusvoimien toimintamenot. ................. . 0,00 360 146 478,23 360 146 478,23 38115: 38116: 38117: 38118: 38119: 65 38120: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38121: 28 Pääluokka 38122: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38123: Pääluokka vuoteen 1999 38124: Luku 38125: Momentti 38126: 38127: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............................. 1 276 215 621,56 72 017 152,50 1 348 232 774,06 38128: 96. 28. 05. 88. Osakkeiden hankkiminen ........................ 2 998 000,00 -2 998 000,00 0,00 38129: 96. 28. 40. 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu 38130: sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kans- 38131: sa .......................................... 220 000,00 -220000,00 0,00 38132: 96. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 10 902 584,41 -10 902 584,41 0,00 38133: 96.28.64. 74. Talonrakennukset .............................. 10 939 388,93 -10 939 388,93 0,00 38134: 96.28.64. 75. Perusparannukset. ............................. 994659,34 -994 659,34 0,00 38135: 96. 28. 64. 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen ..... 13 558 264,22 -13 558 264,22 0,00 38136: 96. 28. 80. 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 1 972 772,49 -1 972 772,49 0,00 38137: 96. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen .............. 4 686351,82 --4 686 351,82 0,00 38138: 96. 28. 80. 22. Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien kehittäminen . 7 584 471,45 -7 584 471,45 0,00 38139: 96.28.80.23. Työsuojelun edistäminen ......................... 1 765 848,23 -1 765 848,23 0,00 38140: 97. 28. 01. 21. Toimintamenot ................................ 14936937,10 -14 936 937,10 0,00 38141: 97. 28. 03. 21. Toimintamenot ................................ 3 436 896,88 -3 436 896,88 0,00 38142: 97. 28. 05. 21. Toimintamenot ................................ 30 836 988,42 -30 836 988,42 0,00 38143: 97. 28. 05. 88. Osakkeiden hankkiminen ........................ 5 400 000,00 -400 000,00 5 000 000,00 38144: 97.28.10.21. Toimintamenot ................................ 739 515,52 -739 515,52 0,00 38145: 97. 28. 18. 21. Toimintamenot ................................ 440 864 906,49 --440 864 906,49 0,00 38146: 97. 28. 40. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 49 181 664,91 --49 181 664,91 0,00 38147: 97.28.40.66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu 38148: sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kans- 38149: sa .......................................... 220 000,00 -14841,63 205158,37 38150: 97. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 27 500 000,00 -7836474,17 19 663 525,83 38151: 97. 28. 52. 21. Toimintamenot ................................ 5 510 200,18 -5 510 200,18 0,00 38152: 97. 28. 64. 74. Talonrakennukset .............................. 81813294,12 -62 973 879,34 18 839 414,78 38153: 97.28.64. 75. Perusparannukset. ............................. 40 763 244,59 --40 763 244,59 0,00 38154: 97.28.64.87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen ..... 143 888 758,90 -143 888 758,90 0,00 38155: 97.28.80.20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 8073331,24 -5 221 847,24 2 851 484,00 38156: 97. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen .............. 3 000 000,00 -103 281,90 2 896 718,10 38157: 97.28.80.22. Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohtajuuteen valmis- 38158: tautuminen ................................... 8 946 225,85 -8151 731,15 794 494,70 38159: 97.28.80.23. Työsuojelun edistäminen ......................... 3 605 284,18 -2 391 955,43 1 213 328,75 38160: 97. 28. 80. 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta ......... 13 766 636,21 -13 766 636,21 0,00 38161: 97.28.80.25. Valtion henkilöstöjärjestelyt ....................... 2 600539,97 -2 600 539,97 0,00 38162: 97. 28. 81. 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen ... 7 901178,39 -7 005125,52 896 052,87 38163: 97. 28. 87. 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten 38164: hoitomenoihin ................................. 324 000 000,00 -324 000 000,00 0,00 38165: 97. 28. 99. 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot ............. 1 756 677,72 -1 756 677,72 0,00 38166: 97.28.99.95. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaa- 38167: minen ....................................... 1 851 000,00 -1 851 000,00 0,00 38168: 98. 28. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 13 910 298,41 13 910 298,41 38169: 98. 28. 01. 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt ...................... 0,00 67 845 345,98 67 845 345,98 38170: 98. 28. 03. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 4528414,10 4528414,10 38171: 98. 28. 05. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 24 207 670,93 24 207 670,93 38172: 98. 28. 10. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 1 998 025,59 1 998 025,59 38173: 98. 28. 18. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 246 787 102,99 246 787 102,99 38174: 98. 28. 40. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 32 791 148,44 32 791 148,44 38175: 98. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 18 000 000,00 18 000 000,00 38176: 98. 28. 52. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 21 831 327,52 21 831 327,52 38177: 98. 28. 64. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 53 738 364,14 53 738 364,14 38178: 98. 28. 64. 75. Perusparannukset .............................. 0,00 22 228 943,92 22 228 943,92 38179: 98. 28. 64. 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen ..... 0,00 75 377 928,89 75 377 928,89 38180: 98.28.80.20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 0,00 8 760 491,18 8 760 491,18 38181: 38182: 38183: 38184: 38185: 66 38186: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38187: 28 Pääluokka 38188: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38189: Pääluokka vuoteen 1999 38190: Luku 38191: Momentti 38192: 38193: 98. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen ............. . 0,00 1 000000,00 1000 000,00 38194: 98. 28. 80. 22. Integraatiovalmennus .......................... . 0,00 14 745 220,02 14 745 220,02 38195: 98. 28. 80. 23. Työsuojelun edistäminen ........................ . 0,00 4549 720,95 4549 720,95 38196: 98. 28. 80. 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta ........ . 0,00 6 906 732,66 6 906 732,66 38197: 98. 28. 80. 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt ...................... . 0,00 3 038 046,10 3 038046,10 38198: 98. 28. 80. 26. EU-puheenjohtajuus ........................... . 0,00 6 603 814,84 6 603 814,84 38199: 98. 28. 81. 22. Nettobudjeto~ujen virastojen toiminnan kehittäminen .. . 0,00 4000 000,00 4000000,00 38200: 98. 28. 82. 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten 38201: hoitomenoihin ................................ . 0,00 662 000 000,00 662 000 000,00 38202: 98. 28. 99. 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot ............ . 0,00 1 024000,00 1024 000,00 38203: 38204: 38205: 38206: 38207: 67 38208: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38209: 29 Pääluokka 38210: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38211: Pääluokka vuoteen 1999 38212: Luku 38213: Momentti 38214: 38215: 29 Opetusministeriön hallinnonala ................................. 2 182 704 430,68 406 686 192,26 2 589 390 622,94 38216: 96. 29. 01. 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossap~o ..... 180 378,28 -180 378,28 0,00 38217: 96. 29. 10. 74. Talonrakennukset .............................. 12 491194,70 -12 491194,70 0,00 38218: 96. 29. 10. 87. Kiinteistöjen hankinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41684651,17 --41684651,17 0,00 38219: 96. 29. 10. 88. Osakkeiden hankkiminen ........................ 195 095,00 -195 095,00 0,00 38220: 96. 29. 11. 74. Talonrakennukset .............................. 16 367,26 -16 367,26 0,00 38221: 96. 29. 43. 34. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamis- 38222: kustannuksiin ................................. 821 006,40 -821 006,40 0,00 38223: 96. 29. 43. 74. Talonrakennukset .............................. 908 092,57 -908092,57 0,00 38224: 96. 29. 60. 74. Talonrakennukset .............................. 8100581,04 -8100 581,04 0,00 38225: 96. 29. 60. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 7240128,18 -7 240 128,18 0,00 38226: 96. 29. 69. 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamis- 38227: kustannuksiin ................................. 1 418 000,00 -1 418 000,00 0,00 38228: 96. 29. 88. 70. Kaluston hankinta .............................. 104 000,00 -104 000,00 0,00 38229: 96. 29. 90. 70. Kaluston hankinta .............................. 60301,53 -60301,53 0,00 38230: 96. 29. 90. 74. Talonrakennukset .............................. 62 762,90 -62 762,90 0,00 38231: 96. 29. 93. 50. Entistämis- ja korjausavustukset ................... 302 657,55 -302 657,55 0,00 38232: 96. 29. 93. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) ...... 116 710,75 -116 710,75 0,00 38233: 97.29.01.10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito ..... 5 838 896,41 -5 838 896,41 0,00 38234: 97. 29. 01. 21. Toimintamenot ................................ 8 564 313,76 -8 564 313,76 0,00 38235: 97.29.01.22. Kehittämistoiminta (osa EU) ...................... 49 821177,37 -37 959 569,78 11 861 607,59 38236: 97. 29. 05. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot ....... 191 317,52 -191317,52 0,00 38237: 97. 29. 07. 21. Toimintamenot ................................ 35 434 068,80 -35 434 068,80 0,00 38238: 97. 29. 08. 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintame- 38239: not. ......................................... 3 853232,11 -3 853 232,11 0,00 38240: 97. 29. 08. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot ..... 337 725,58 -337 725,58 0,00 38241: 97. 29. 08. 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö ................... 6177174,69 -6 177 174,69 0,00 38242: 97.29.10.21. Yliopistojen toimintamenot ....................... 690 404 665,59 -690 404 665,59 0,00 38243: 97. 29. 10. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) ........... 140 136 644,25 -1 08 204 325,62 31 932 318,63 38244: 97.29. 10. 74. Talonrakennukset .............................. 82 071 439,69 -66 354 419,46 15 717 020,23 38245: 97. 29. 10. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 44 387 962,75 -33156 628,75 11 231 334,00 38246: 97.29.11.21. Toimintamenot ................................ 6 423 537,73 -6 423 537,73 0,00 38247: 97.29.11. 74. Talonrakennukset .............................. 15 812 805,62 -14 273 908,35 1 538897,27 38248: 97. 29. 20. 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen ............... 9 992 574,98 -9 992 574,98 0,00 38249: 97.29.39.22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot . 109 577,91 -109577,91 0,00 38250: 97. 29. 40. 21. Valtion oppila~osten toimintamenot. ................ 56 640 457,65 -56 640 457,65 0,00 38251: 97. 29. 40. 24. Harjoittelutoiminta .............................. 796 342,93 -796342,93 0,00 38252: 97. 29. 40. 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen. 13 728202,41 -13 728 202,41 0,00 38253: 97. 29. 40. 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitos- 38254: ten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk- 38255: siin ......................................... 88031861,30 -88031861,30 0,00 38256: 97. 29. 40. 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan .............. 168235,00 -168 235,00 0,00 38257: 97.29.40. 74. Talonrakennukset .............................. 16 101 030,61 -9 664134,44 6 436 896,17 38258: 97. 29. 40. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 6982122,82 --4 567 654,64 2414468,18 38259: 97.29.69.21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot ..... 684 730,48 -684 730,48 0,00 38260: 97. 29. 69. 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus .................. 23 645 607,95 -23 645 607,95 0,00 38261: 97. 29. 69. 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen .................... 3 912 372,58 -3 912 372,58 0,00 38262: 97.29.69.33. Ammatillinen aikuiskoulutus ...................... 600 478 258,75 -600 478 258,75 0,00 38263: 97. 29. 69. 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamis- 38264: kustannuksiin ................................. 9 885 900,00 -9114251,00 771 649,00 38265: 97.29.80.21. Toimintamenot ................................ 453 865,82 -453 865,82 0,00 38266: 97. 29. 82. 21. Toimintamenot ................................ 1 575 359,94 -1 575 359,94 0,00 38267: 97. 29. 83. 21. Toimintamenot ................................ 2 455 907,17 -2 455 907,17 0,00 38268: 97. 29. 83. 74. Talonrakennukset .............................. 2 337 297,63 -362 598,13 1 974 699,50 38269: 38270: 38271: 38272: 38273: 68 38274: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38275: 29 Pääluokka 38276: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38277: Pääluokka vuoteen 1999 38278: Luku 38279: Momentti 38280: 38281: 97. 29. 88. 21. Suomen Akatemian toimintamenot ................. 31 232 807,34 -31 232 807,34 0,00 38282: 97. 29. 88. 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen ........... 187 666,84 -187 666,84 0,00 38283: 97. 29. 88. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ............ 99 258 216,68 --42 528 653,31 56 729 563,37 38284: 97. 29. 88. 70. Kaluston hankinta .............................. 653244,29 -350 932,22 302312,07 38285: 97. 29. 88. 74. Talonrakennukset .............................. 500 000,00 -500 000,00 0,00 38286: 97. 29. 90. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toiminta- 38287: menot ....................................... 549 065,52 -549065,52 0,00 38288: 97.29.90.22. Valtion taidemuseon toimintamenot ................ 9 093 500,26 -9 093 500,26 0,00 38289: 97.29.90.23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot ............ 557169,00 -557169,00 0,00 38290: 97.29.90. 70. Kaluston hankinta .............................. 23 000 000,00 -14316738,11 8 683 261,89 38291: 97. 29. 90. 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen........ 1 323 670,91 -1 323 670,91 0,00 38292: 97. 29. 90. 74. Talonrakennukset .............................. 665319,68 -454396,15 210 923,53 38293: 97. 29. 93. 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot ........... 1 198 970,02 -1198 970,02 0,00 38294: 97. 29. 93. 22. Museoviraston toimintamenot ..................... 6 617196,57 -6 617 196,57 0,00 38295: 97. 29. 93. 50. Eräät avustukset ............................... 1 308 021,35 -1 055 676,00 252 345,35 38296: 97.29.93. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) ...... 3 109 254,21 -3 015 421,28 93 832,93 38297: 97. 29. 94. 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot ............ 14564,46 -14564,46 0,00 38298: 97. 29. 96. 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot ........... 435392,16 --435392,16 0,00 38299: 97. 29. 96. 51. Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) .................. 1 863 776,26 -1 863 776,26 0,00 38300: 97.29.98.51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa eu) ...... 0,00 0,00 0,00 38301: 98. 29. 01. 10. Eräiden vaHion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito ..... 0,00 5071144,13 5071144,13 38302: 98. 29. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 9 019 037,59 9 019 037,59 38303: 98. 29. 01. 22. Kehittämistoiminta (osa EU) ...................... 0,00 140 970 003,48 140 970 003,48 38304: 98. 29. 05. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot ....... 0,00 2 186,79 2 186,79 38305: 98. 29. 07. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 16 698 349,67 16 698 349,67 38306: 98.29.08.22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot ..... 0,00 392 362,39 392 362,39 38307: 98. 29. 08. 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö ................... 0,00 7 626 904,58 7 626 904,58 38308: 98. 29. 10. 21. Yliopistojen toimintamenot ....................... 0,00 792 862 97 4,64 792 862 974,64 38309: 98. 29. 10. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) ........... 0,00 119111 648,31 119111648,31 38310: 98. 29. 10. 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintame- 38311: not. ......................................... 0,00 5 376 008,10 5 376 008,10 38312: 98. 29. 10. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 28 215 278,02 28 215 278,02 38313: 98. 29. 10. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 0,00 229 901164,46 229 901 164,46 38314: 98. 29. 11. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 13 839 067,02 13 839 067,02 38315: 98.29.11. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 15 205 532,23 15 205 532,23 38316: 98. 29. 20. 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen ............... 0,00 10 585 535,33 10 585 535,33 38317: 98. 29. 39. 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot . 0,00 77 223,30 77 223,30 38318: 98. 29. 40. 21. Valtion oppilaitosten toimintamenot ................ 0,00 27 098 906,73 27 098 906,73 38319: 98.29.40.24. Harjoittelutoiminta .............................. 0,00 2 997941,35 2 997 941,35 38320: 98. 29. 40. 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen. 0,00 11 390 711,18 11390711,18 38321: 98. 29. 40. 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitos- 38322: ten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk- 38323: siin ......................................... 0,00 49 449 857,00 49 449 857,00 38324: 98. 29. 40. 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan .............. 0,00 173 948,00 173 948,00 38325: 98. 29. 40. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 12 947 090,80 12 947 090,80 38326: 98. 29. 40. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 0,00 3 349 041,78 3 349 041,78 38327: 98. 29. 69. 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot ..... 0,00 331 753,66 331 753,66 38328: 98. 29. 69. 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus .................. 0,00 17797 549,53 17 797 549,53 38329: 98. 29. 69. 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen .................... 0,00 2 581 973,77 2 581 973,77 38330: 98.29.69.33. Ammatillinen aikuiskoulutus ...................... 0,00 672 268 914,21 672 268 914,21 38331: 98. 29. 69. 52. VaHionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamis- 38332: kustannuksiin ................................. 0,00 5 720 300,00 5 720 300,00 38333: 98. 29. 88. 21. Suomen Akatemian toimintamenot ................. 0,00 49 799 592,51 49 799 592,51 38334: 98. 29. 88. 22. Arkistolaitoksen toimintamenot .................... 0,00 4135 802,26 4135 802,26 38335: 38336: 38337: 38338: 38339: 69 38340: Siirretyt määrärahat momenteittain 38341: 29 Pääluokka 38342: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38343: Pääluokka vuoteen 1999 38344: Luku 38345: Momentti 38346: 38347: 98.29.88.23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot .. 0,00 2 097 732,55 2 097 732,55 38348: 98. 29. 88. 24. Varastokirjaston toimintamenot .................... 0,00 506 895,24 506 895,24 38349: 98. 29. 88. 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen ........... 0,00 58 369,65 58 369,65 38350: 98. 29. 88. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat. ............ 0,00 118405104,16 118 405 104,16 38351: 98. 29. 88. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 106 834,41 106 834,41 38352: 98. 29. 88. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 1 975 596,87 1 975 596,87 38353: 98. 29. 90. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toiminta- 38354: menot ....................................... 0,00 706 074,98 706 074,98 38355: 98.29.90.22. Valtion taidemuseon toimintamenot ................ 0,00 14 080 013,63 14080013,63 38356: 98.29.90.23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot. ............ 0,00 646 377,28 646 377,28 38357: 98. 29. 90. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 4 000 000,00 4 000 000,00 38358: 98.29.90. 72. Va~ion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen ........ 0,00 560 541,42 560541,42 38359: 98.29.90. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 9306392,49 9 306 392,49 38360: 98. 29. 93. 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot ........... 0,00 2 435 795,50 2 435 795,50 38361: 98.29.93.22. Museoviraston toimintamenot ..................... 0,00 9 127 805,03 9127 805,03 38362: 98. 29. 93. 50. Eräät avustukset ............................... 0,00 624855,05 624855,05 38363: 98.29.93. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 829 213,53 829 213,53 38364: 98. 29. 93. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset .............. 0,00 15 928 360,94 15 928 360,94 38365: 98. 29. 94. 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot ............ 0,00 873 420,19 873 420,19 38366: 98. 29. 96. 21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot ........... 0,00 442 625,70 442 625,70 38367: 98. 29. 96. 51. Eräät kulttuurihankkeet (EU) ...................... 0,00 823 000,00 823 000,00 38368: 98. 29. 98. 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) ...... 0,00 706681,79 706 681,79 38369: 38370: 38371: 38372: 38373: 70 38374: Siirretyt määrärahat momenteittain 38375: 30 Pääluokka 38376: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38377: Pääluokka vuoteen 1999 38378: Luku 38379: Momentti 38380: 38381: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala....................... 2 157 369 176,24 325 034 770,00 2 482 403 946,24 38382: 96. 30. 01. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 38383: rakennetoimenpiteisiin (EU) ...................... 140 991 219,30 -140 991 219,30 0,00 38384: 96. 30. 31. 44. Satovahinkojen korvaaminen ..................... 50 000 000,00 -50 000 000,00 0,00 38385: 96. 30. 33. 43. Maaseudun kehittäminen (EU) .................... 88 451 695,17 -88451695,17 0,00 38386: 96. 30. 33. 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen korko- 38387: avustus ...................................... 1 865 485,29 -1 865 485,29 0,00 38388: 96.30.34.40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (osa 38389: EU) ......................................... 4114500,00 -4 114 500,00 0,00 38390: 96. 30. 36. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolttiikan 38391: edistäminen (osa EU) ........................... 21 423 802,20 -21 423 802,20 0,00 38392: 96. 30. 36. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 1 047 976,84 -1 047 976,84 0,00 38393: 96. 30. 38. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 5 320254,51 -5 320 254,51 0,00 38394: 96.30.38. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 186 987,33 -186 987,33 0,00 38395: 96. 30. 70. 77. Maa- ja vesirakennustyöt ........................ 85132,29 -85132,29 0,00 38396: 96. 30. 76. 77. Metsien perusparannukset ....................... 30227,13 -30 227,13 0,00 38397: 96. 30. 85. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (osa 38398: EU) ......................................... 5 068 945,00 -5 068 945,00 0,00 38399: 96. 30. 85. 48. Avustukset peruskuivatukseen .................... 934 039,10 -934 039,10 0,00 38400: 96. 30. 85. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) ................. 7 972 346,51 -7 972 346,51 0,00 38401: 96.30.85.83. Lainat peruskuivatukseen ........................ 526 883,69 -526 883,69 0,00 38402: 96. 30. 86. 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen 38403: uittoväylätuki .................................. 400 000,00 -400 000,00 0,00 38404: 96. 30. 86. 26. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................. 0,87 -0,87 0,00 38405: 96. 30. 86. 44. Metsänparannustuki (osa EU) ..................... 23 565 827,55 -23 565 827,55 0,00 38406: 96.30.86.83. Metsänparannuslainat. .......................... 9 777 103,21 -9 777 103,21 0,00 38407: 96. 30. 99. 27. Yhteistutkimukset .............................. 1 938 450,18 -1938450,18 0,00 38408: 96. 30. 99. 44. Eräät yhteistyöhankkeet ......................... 2171 070,35 -2171 070,35 0,00 38409: 97. 30. 01. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot ........ 13 463 255,06 -13 463 255,06 0,00 38410: 97. 30. 01. 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen ............ 6 636 309,72 -6 636 309,72 0,00 38411: 97. 30. 01. 23. Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot ............. 4 795 696,79 -4 795 696,79 0,00 38412: 97. 30. 01. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 38413: rakennetoimenpiteisiin (EU) ...................... 189 810 808,03 -63 916 237,82 125 894 570,21 38414: 97. 30. 02. 21. Toimintamenot ................................ 5510871,48 -5510871,48 0,00 38415: 97. 30. 03. 21. Toimintamenot ................................ 483198,68 -483198,68 0,00 38416: 97. 30. 31. 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) ....... 477 869 235,75 -477 869 235,75 0,00 38417: 97. 30. 31. 44. Satovahinkojen korvaaminen ..................... 49 996 877,10 -35 202 835,25 14 794 041,85 38418: 97. 30. 31. 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) ............... 66 764 650,14 -66 764 650,14 0,00 38419: 97. 30. 32. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot. .......... 9 363 053,19 -8 497 942,98 865110,21 38420: 97. 30. 32. 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki 38421: (osa EU) ..................................... 327 440 665,62 -327 440 665,62 0,00 38422: 97. 30. 32. 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorganisaatioi- 38423: den tuki (EU) .................................. 14 601 854,20 -1 310 137,33 13 291 716,87 38424: 97.30.33.43. Maaseudun kehittäminen ........................ 36816041,91 -20 639 165,88 16 176 876,03 38425: 97. 30. 33. 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) ............ 260 289 064,92 -119 130 712,47 141158 352,45 38426: 97. 30. 33. 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen korko- 38427: avustus ...................................... 16 509 567,36 -13 244 465,49 3 265 101,87 38428: 97. 30. 33. 48. Puutarhayritysten korkoavustus .................... 6 280 769,64 -6 280 769,64 0,00 38429: 97. 30. 34. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ..... 2 846 000,00 -1 273 000,00 1 573 000,00 38430: 97. 30. 36. 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen ........... 399 340,00 -399 340,00 0,00 38431: 97. 30. 36. 45. Kalatalouden edistäminen ........................ 623 953,68 -623 953,68 0,00 38432: 97. 30. 36. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolttiikan 38433: edistäminen (osa EU) ........................... 53 408 405,52 -28 555 142,08 24 853 263,44 38434: 97. 30. 36. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 2 350 125,78 -1127149,87 1 222 975,91 38435: 97. 30. 38. 21. Toimintamenot ................................ 8 944 376,77 -8 944 376,77 0,00 38436: 38437: 38438: 38439: 38440: 71 38441: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38442: 30 Pääluokka 38443: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38444: Pääluokka vuoteen 1999 38445: Luku 38446: Momentti 38447: 38448: 97. 30. 38. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 7 200 000,00 -919 080,04 6280919,96 38449: 97. 30. 38. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 1 000000,00 -727 804,08 272195,92 38450: 97. 30. 65. 21. Toimintamenot ................................ 642 852,86 -642 852,86 0,00 38451: 97. 30. 70. 21. Toimintamenot ................................ 17 402 520,00 -17 402 520,00 0,00 38452: 97. 30. 70. 74. Talonrakennukset .............................. 215 631,17 -215 631,17 0,00 38453: 97. 30. 70. 77. Maa- ja vesirakennustyöt ........................ 100 000,00 -100 000,00 0,00 38454: 97. 30. 72. 21. Toimintamenot ................................ 90999,77 -90 999,77 0,00 38455: 97. 30. 76. 21. Toimintamenot ................................ 10 469 307,87 -10 469 307,87 0,00 38456: 97. 30. 76. 74. Talonrakennukset .............................. 829922,55 -829922,55 0,00 38457: 97. 30. 76. 77. Metsien perusparannukset ....................... 178 848,62 -171 904,67 6 943,95 38458: 97. 30. 83. 21. Toimintamenot ................................ 5369288,83 -5 369 288,83 0,00 38459: 97. 30. 84. 21. Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn 38460: tutkimuksen ja seurannan sekä maksullisten terveystark- 38461: kailuohjelmien maksullista toimintaa koskevien hintojen 38462: alentamiseen enintään 800 000) ................... 9558091,51 -9 558 091,51 0,00 38463: 97. 30. 84. 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot ............. 4452032,90 -4 452 032,90 0,00 38464: 97.30.85.22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot ................ 8158 700,13 -8158 700,13 0,00 38465: 97. 30. 85. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ..... 10 327 597,00 -8 626 530,00 1 701 067,00 38466: 97. 30. 85. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt ........................ 30 123 073,54 -26 673 508,21 3 449 565,33 38467: 97. 30. 86. 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............... 10 000 000,00 -1 0 000 000,00 0,00 38468: 97. 30. 86. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU). 27 123 487,95 -3 042 914,84 24 080 573,11 38469: 97.30.86.45. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................. 4 955 286,66 -156 029,27 4 799 257,39 38470: 97. 30. 86. 61. Hyrynsalmen työpaikkamenetysten korvaustoimenpiteet 10 000 000,00 -1 600 000,00 8400 000,00 38471: 97.30.86.83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ...... 20 000 000,00 0,00 20 000 000,00 38472: 97. 30. 87. 21. Toimintamenot ................................ 17166511,71 -17166 511,71 0,00 38473: 97. 30. 97. 21. Toimintamenot ................................ 5 672 047,87 -5 672 047,87 0,00 38474: 97. 30. 97. 70. Kaluston hankinta .............................. 1 705 050,76 -1 705 050,76 0,00 38475: 97. 30. 98. 23. Toimintamenot ................................ 213 524,09 -213 524,09 0,00 38476: 97. 30. 99. 25. Kansainvälinen yhteistyö ......................... 13 740 757,14 -13 740 757,14 0,00 38477: 97. 30. 99. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) ....................... 14 597 575,45 -11 045 102,75 3 552 472,70 38478: 97. 30. 99. 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor- 38479: vaaminen .................................... 5 000 000,00 -5 000 000,00 0,00 38480: 98. 30. 01. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot ........ 0,00 14 483 209,40 14 483 209,40 38481: 98. 30. 01. 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen ............ 0,00 4 795 226,63 4 795 226,63 38482: 98. 30. 01. 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toi- 38483: mintamenot ................................... 0,00 6425774,13 6 425 774,13 38484: 98. 30. 01. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 38485: rakennetoimenpiteisiin (EU) ...................... 0,00 272 162 552,40 272 162 552,40 38486: 98. 30. 02. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 4 649 469,14 4649469,14 38487: 98. 30. 03. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 617 956,76 617 956,76 38488: 98. 30. 31. 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) ....... 0,00 637 613 634,18 637 613 634,18 38489: 98. 30. 31. 44. Satovahinkojen korvaaminen ..................... 0,00 290 000 000,00 290 000 000,00 38490: 98. 30. 31. 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) ............... 0,00 117 501 418,53 117 501 418,53 38491: 98. 30. 32. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot .......... 0,00 6 403 767,93 6 403 767,93 38492: 98.30.32.47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki 38493: (osa EU) ..................................... 0,00 122 000 000,00 122 000 000,00 38494: 98.30.33.43. Maaseudun kehittäminen ........................ 0,00 31 210 245,66 31 210 245,66 38495: 98. 30. 33. 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun 38496: kehittämisestä (EU) ............................. 0,00 237 200 881,35 237 200 881,35 38497: 98. 30. 33. 48. Puutarhayritysten korkoavustus .................... 0,00 3 163 084,18 3163 084,18 38498: 98. 30. 34. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ..... 0,00 881 500,00 881 500,00 38499: 98. 30. 36. 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen ........... 0,00 183,68 183,68 38500: 98. 30. 36. 45. Kalatalouden edistäminen ........................ 0,00 798197,46 798197,46 38501: 98. 30. 36. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 38502: edistäminen (osa EU) ........................... 0,00 71 232 376,15 71 232 376,15 38503: 38504: 38505: 38506: 38507: 72 38508: Siirretyt määrärahat momenteiUain 38509: 30 Pääluokka 38510: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38511: Pääluokka vuoteen 1999 38512: Luku 38513: Momentti 38514: 38515: 98. 30. 36. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 0,00 3 665 722,62 3665 722,62 38516: 98. 30. 38. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 14 558 868,57 14 558 868,57 38517: 98. 30. 38. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 0,00 7186017,62 7186 017,62 38518: 98. 30. 38. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 0,00 2044 709,72 2044 709,72 38519: 98. 30. 65. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 842103,50 842103,50 38520: 98. 30. 70. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 17 738 386,86 17 738 386,86 38521: 98. 30. 70. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 154 082,74 154082,74 38522: 98. 30. 70. 77. Maa- ja vesirakennustyöt ........................ 0,00 76684,38 76 684,38 38523: 98. 30. 72. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 363 739,03 363 739,03 38524: 98. 30. 76. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 15 078 196,42 15 078 196,42 38525: 98. 30. 76. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 650282,34 650282,34 38526: 98. 30. 76. 77. Metsien perusparannukset ....................... 0,00 199 285,37 199285,37 38527: 98. 30. 83. 21. Toimintamenot (rehu-ja lanno~evalmisteiden ja torjunta- 38528: aineiden analyysitoiminnan suor~eiden hintojen alenta- 38529: minen enintään 1 000 000) ....................... 0,00 5 671 303,25 5671303,25 38530: 98. 30. 84. 21. Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn 38531: tutkimuksen ja seurannan sekä maksullisten terveystark- 38532: kailuohjelmien maksullista toimintaa koskevien hintojen 38533: alentamiseen enintään 800 000) ................... 0,00 5642886,13 5642886,13 38534: 98. 30. 84. 22. lihantarkastustoiminnan toimintamenot ............. 0,00 4 419 221,38 4419221,38 38535: 98. 30. 85. 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot ................ 0,00 9 166 072,81 9166 072,81 38536: 98. 30. 85. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ..... 0,00 8 399 680,73 8 399 680,73 38537: 98. 30. 85. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt ........................ 0,00 33 839 649,37 33 839 649,37 38538: 98. 30. 86. 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............... 0,00 14 040 268,75 14 040 268,75 38539: 98. 30. 86. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU). 0,00 35 538 080,02 35 538 080,02 38540: 98. 30. 86. 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................. 0,00 2 532107,63 2532107,63 38541: 98. 30. 86. 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ...... 0,00 15 000 000,00 15 000 000,00 38542: 98. 30. 87. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 4513 313,19 4 513 313,19 38543: 98. 30. 97. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 4 086139,68 4 086139,68 38544: 98. 30. 99. 25. Kansainvälinen yhteistyö ......................... 0,00 15 935 155,68 15 935 155,68 38545: 98. 30. 99. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) ....................... 0,00 15 567 968,08 15 567 968,08 38546: 98. 30. 99. 41. Siemenhuollon edistäminen (siemenhuollon edistämi- 38547: seen ja smä aiheutuviin kustannuksiin maa- ja metsäta- 38548: lousministeriön määräämällä tavalla s~en, että myönnetty 38549: määrä yhdessä aiemmin myönnetyn tuen kanssa saa olla 38550: enintään 16 500 000) ........................... 0,00 3 716538,59 3 716 538,59 38551: 98. 30. 99. 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor- 38552: vaaminen .................................... 0,00 5 000000,00 5000000,00 38553: 38554: 38555: 38556: 38557: 73 38558: Siirretyt määrärahat momenteittain 38559: 31 Pääluokka 38560: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38561: Pääluokka vuoteen 1999 38562: Luku 38563: Momentti 38564: 38565: 31 Liikenneministeriön hallinnonala ................................ 1 067 697 337,15 -271 552 520,54 796144 816,61 38566: 96. 31. 30. 77. Väylätyöt (osa EU) ............................. 1 469 896,39 -1 469 896,39 0,00 38567: 96. 31. 30. 87. Maa- ja vesialueiden hankinta..................... 351 009,00 -351 009,00 0,00 38568: 96. 31. 32. 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu .............. 999 583,74 -999 583,74 0,00 38569: 96. 31. 55. 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot. . 8 705 407,02 -8 705 407,02 0,00 38570: 96.31.57.61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen ...... 4 337 927,21 -4 337 927,21 0,00 38571: 96. 31. 99. 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) ................. 3 789 538,60 -3 789 538,60 0,00 38572: 96. 31. 99. 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 4 998 907,97 -4 998 907,97 0,00 38573: 97.31.01.21. Toimintamenot ................................ 2710051,92 -2 710 051,92 0,00 38574: 97.31.24.21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) .............. 134 718 248,74 -134 718248,74 0,00 38575: 97. 31. 24. 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) .................. 231 361 079,31 -231 361 079,31 0,00 38576: 97. 31. 24. 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kunnossa- 38577: pito ......................................... 1 463 675,67 -1 463 675,67 0,00 38578: 97. 31. 30. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 60112144,38 -60 112144,38 0,00 38579: 97. 31. 30. 70. Kaluston hankinta .............................. 857 370,35 -857 370,35 0,00 38580: 97. 31. 30. 77. Väylätyöt (osa EU) ............................. 21174 382,70 -18 804 794,39 2 369 588,31 38581: 97.31.30.87. Maa- ja vesialueiden hankinta..................... 400 000,00 0,00 400 000,00 38582: 97. 31. 31. 21. Toimintamenot ................................ 2 860106,39 -2 860 106,39 0,00 38583: 97.31.41.21. Toimintamenot ................................ 2 000 000,00 -2 000 000,00 0,00 38584: 97.31.50.21. Toimintamenot ................................ 9404233,28 -9 404 233,28 0,00 38585: 97. 31. 55. 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot. . 5 000 000,00 -4 697 460,27 302 539,73 38586: 97. 31. 57. 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen ...... 79 392 594,49 -74 247 823,23 5144 771,26 38587: 97. 31. 58. 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) ........ 279 735 102,53 -279 735 102,53 0,00 38588: 97. 31. 58. 77. Rataverkon kehittäminen ......................... 64 822 290,99 -64 822 290,99 0,00 38589: 97.31.58. 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen ..... 83 061 554,68 -82 933 150,43 128404,25 38590: 97. 31. 99. 22. Tutkimus ja kehittäminen ......................... 31522573,12 -28 472 946,56 3 049 626,56 38591: 97. 31. 99. 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 3 999 560,00 -1913,75 3 997 646,25 38592: 97. 31. 99. 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paranta- 38593: miseen ...................................... 17 376 831,94 -14 385 997,77 2 990 834,17 38594: 97. 31. 99. 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu ....... 6 573 266,73 -963 672,24 5 609 594,49 38595: 97. 31. 99. 88. Osakehankinnat ............................... 4 500 000,00 -4 500 000,00 0,00 38596: 98. 31. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 5 846222,21 5846222,21 38597: 98. 31. 24. 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) .............. 0,00 43 818 594,67 43 818 594,67 38598: 98. 31. 24. 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) .................. 0,00 77 777 976,93 77 777 976,93 38599: 98. 31. 24. 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet ... 0,00 94 713 382,69 94 713 382,69 38600: 98. 31. 30. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 72 321 198,91 72 321198,91 38601: 98. 31. 30. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 2 205 822,79 2 205 822,79 38602: 98. 31. 30. 77. Väylätyöt (osa EU) ............................. 0,00 70 483 147,84 70 483 147,84 38603: 98. 31. 30. 87. Maa- ja vesialueiden hankinta ..................... 0,00 400 000,00 400 000,00 38604: 98.31.31.21. Toimintamenot ................................ 0,00 5316382,15 5316382,15 38605: 98. 31. 31. 22. Etelämanner-toiminta ............ '............... 0,00 4450000,00 4450 000,00 38606: 98.31.50.21. Toimintamenot ................................ 0,00 12 073 788,86 12 073 788,86 38607: 98.31.55.61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot. . 0,00 4413 097,28 4 413 097,28 38608: 98. 31. 57. 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (osa 38609: EU) ......................................... 0,00 125 995 105,27 125 995 105,27 38610: 98.31.58.21. Perusradanpito (osa EU) ......................... 0,00 133 213 823,05 133 213 823,05 38611: 98. 31. 58. 77. Rataverkon kehittäminen ......................... 0,00 42 817 675,97 42 817 675,97 38612: 98. 31. 99. 22. Tutkimus ja kehittäminen ......................... 0,00 34 784 338,85 34 784 338,85 38613: 98. 31. 99. 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 0,00 4 000 000,00 4000000,00 38614: 98. 31. 99. 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paranta- 38615: miseen ...................................... 0,00 14 293 439,10 14 293 439,10 38616: 98. 31. 99. 88. Osakehankinnat ............................... 0,00 23 227 815,02 23 227 815,02 38617: 38618: 38619: 38620: 38621: 74 38622: Siirretyt määrärahat momenteittain 38623: 32 Pääluokka 38624: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38625: Pääluokka vuoteen 1999 38626: Luku 38627: Momentti 38628: 38629: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ...................... 1 220 289 000,14 173 951 837,70 1 394 240 837,84 38630: 96. 32. 01. 22. Elinkeinopol~iikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. 1 799 185,72 -1 799 185,72 0,00 38631: 96. 32. 42. 89. Osakehankinnat ............................... 1 000 000,00 -1 000 000,00 0,00 38632: 96. 32. 44. 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina ................. 30 664 578,00 -30 664 578,00 0,00 38633: 96. 32. 50. 24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehttystyön edistämi- 38634: nen .................... · · .. · · · · · · · · · · · · · · · · · 11 160 040,83 -11160 040,83 0,00 38635: 96. 32. 50. 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille. 5 833 862,56 -5 833 862,56 0,00 38636: 96. 32. 50. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 38637: kenteen sopeuttamiseen (EU) ..................... 106 534 250,20 -1 06 534 250,20 0,00 38638: 96. 32. 50. 88. Osakehankinnat ............................... 195 080 405,33 -195 080 405,33 0,00 38639: 96. 32. 55. 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvonta- 38640: toiminnan menot ............................... 4 019157,97 -4 019157,97 0,00 38641: 96. 32. 55. 22. Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa. 947 213,26 -947 213,26 0,00 38642: 96. 32. 55. 50. Eräät energiataloudelliset avustukset ............... 6 899,30 --ö 899,30 0,00 38643: 97. 32. 01. 21. Toimintamenot ................................ 33 765 682,75 -33 765 682,75 0,00 38644: 97. 32. 01. 22. Elinkeinopol~iikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. 8121421,14 --ö 137 868,17 1 983 552,97 38645: 97. 32. 02. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 4 025 889,71 -4 025 889,71 0,00 38646: 97. 32. 03. 21. Toimintamenot ................................ 7 927 503,55 -7 927 503,55 0,00 38647: 97. 32. 27. 21. Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen alentami- 38648: nen enintään 1 100 000) ......................... 628817,19 --628817,19 0,00 38649: 97. 32. 28. 21. Toimintamenot ................................ 637 436,58 -637 436,58 0,00 38650: 97. 32. 29. 21. Toimintamenot ................................ 1210518,93 -1 210 518,93 0,00 38651: 97. 32. 30. 21. Toimintamenot ................................ 985171,75 -985 171,75 0,00 38652: 97. 32. 31. 21. Toimintamenot ................................ 2 722 905,20 -2 722 905,20 0,00 38653: 97.32.32.22. Yhdistysrekistarin toimintamenot ................... 1812268,13 -1812268,13 0,00 38654: 97. 32. 33. 21. Toimintamenot ................................ 1 985 803,03 -1 985 803,03 0,00 38655: 97. 32. 38. 21. Toimintamenot ................................ 5 590 349,95 -5 590 349,95 0,00 38656: 97. 32. 38. 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja 38657: EU:n standardit, mittaukset ja testausohjelma ......... 9 615 387,95 -8 658 07 4,30 957 313,65 38658: 97. 32. 40. 21. Toimintamenot ................................ 12 090 550,17 -12 090 550,17 0,00 38659: 97.32.41.21. Toimintamenot ................................ 39 241 836,69 -39 241 836,69 0,00 38660: 97. 32. 42. 21. Toimintamenot ................................ 22 466 457,19 -22 466 457,19 0,00 38661: 97. 32. 44. 21. Toimintamenot ................................ 46 978 598,59 -46 978 598,59 0,00 38662: 97. 32. 44. 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina ................. 50 000 000,00 -20 941 564,00 29 058 436,00 38663: 97. 32. 50. 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitys- 38664: työ .......................................... 32 439 486,48 -9 196 218,91 23 243 267,57 38665: 97. 32. 50. 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille. 9460171,62 -4 100 579,28 5 359 592,34 38666: 97. 32. 50. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 38667: kenteen sopeuttamiseen (EU) ..................... 94 000 000,00 -2 703 984,20 91 296 015,80 38668: 97.32.50.46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 38669: miseksi ...................................... 111 507762,00 -111 507752,60 9,40 38670: 97. 32. 50. 88. Osakehankinnat ............................... 100 000 000,00 --60 128 404,73 39 871 595,27 38671: 97.32.50.89. Sijo~ukset valtion pääomasijoitusyhtiöön ............. 205 000 000,00 -205 000 000,00 0,00 38672: 97. 32. 52. 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (osa 38673: EU) ......................................... 33 120 232,94 -22 460 149,56 10 660 083,38 38674: 97. 32. 52. 40. Valtionavustus pk-yr~ysten kehittämispalvelutoimintaan 38675: ja alan yhteisöille (osa EU) ....................... 9 024 003,23 -3 841 512,94 5182 490,29 38676: 97. 32. 55. 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvonta- 38677: toiminnan menot ............................... 8 629 992,89 --ö 046 055,75 2583937,14 38678: 97. 32. 55. 27. Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön edistämi- 38679: nen ja energiatiedotus ........................... 2 381 738,21 -2 381 738,21 0,00 38680: 97. 32. 56. 21. Toimintamenot ................................ 200 000,00 -200000,00 0,00 38681: 97. 32. 80. 21. Toimintamenot ................................ 7 473421,10 -7473421,10 0,00 38682: 97. 32. 80. 88. Muut finanssisijoitukset .......................... 200 000,00 -200 000,00 0,00 38683: 98. 32. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 32 330 467,55 32 330 467,55 38684: 38685: 38686: 38687: 38688: 75 38689: Siirretyt määrärahat momenteiUain 38690: 32 Pääluokka 38691: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38692: Pääluokka vuoteen 1999 38693: Luku 38694: Momentti 38695: 38696: 98. 32. 01. 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. 0,00 7104126,20 7104126,20 38697: 98. 32. 01. 97. Tileistä poistot. ................................ 0,00 1 000 000,00 1000 000,00 38698: 98. 32. 03. 21. Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen alentami- 38699: nen enintään 44 000 000 mk) (osa EU) ............. 0,00 50 650 975,31 50 650 975,31 38700: 98. 32. 27. 21. Toimintamenot (Maksullisen toiminnan hintojen alentami- 38701: nen enintään 800 000) .......................... 0,00 2135 728,17 2135 728,17 38702: 98. 32. 28. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 32280,60 32 280,60 38703: 98. 32. 29. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 1 698 208,10 1 698 208,10 38704: 98. 32. 30. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 774228,47 774 228,47 38705: 98. 32. 31. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 2403372,53 2403 372,53 38706: 98. 32. 32. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3142 000,00 3142 000,00 38707: 98. 32. 32. 22. Yhdistysrekistarin toimintamenot. .................. 0,00 1 549 079,59 1549079,59 38708: 98. 32. 33. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3 187 947,62 3 187 947,62 38709: 98. 32. 38. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 1107 467,73 1107 467,73 38710: 98. 32. 38. 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja 38711: EU:n standardit, mittaukset ja testausohjelma ......... 0,00 5 236 472,91 5 236 472,91 38712: 98. 32. 40. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 5172149,59 5 172149,59 38713: 98. 32. 41. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 27 413 494,07 27 413 494,07 38714: 98. 32. 42. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 41 726 038,85 41 726 038,85 38715: 98. 32. 44. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 27 980 724,45 27 980 724,45 38716: 98. 32. 50. 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja keMys- 38717: työ .......................................... 0,00 21 037 216,35 21 037 216,35 38718: 98. 32. 50. 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille. 0,00 6 164 019,40 6164 019,40 38719: 98. 32. 50. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 38720: kenteen sopeuttamiseen (EU) ..................... 0,00 46 608 539,53 46 608 539,53 38721: 98. 32. 50. 46. A~ustu~ telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 38722: m1seks1 ...................................... 0,00 161 629 836,30 161 629 836,30 38723: 98. 32. 50. 88. Osakehankinnat ............................... 0,00 700 000 000,00 700 000 000,00 38724: 98. 32. 52. 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan 38725: ja alan yhteisöille (osa EU) ....................... 0,00 4244300,00 4244300,00 38726: 98. 32. 55. 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvonta- 38727: toiminnan menot ............................... 0,00 8163236,03 8163 236,03 38728: 98. 32. 55. 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämi- 38729: nen ja energiatiedotus ........................... 0,00 5125 795,04 5125 795,04 38730: 98. 32. 56. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 366 000,00 366 000,00 38731: 98. 32. 80. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 16 060 839,64 16 060 839,64 38732: 38733: 38734: 38735: 38736: 76 38737: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38738: 33 Pääluokka 38739: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38740: Pääluokka vuoteen 1999 38741: Luku 38742: Momentti 38743: 38744: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala....................... . 491 504 721,85 239 995 478,92 731 500 200,77 38745: 96. 33. 08. 74. Talonrakennukset ............................. . 245072,58 -245072,58 0,00 38746: 96. 33. 12. 74. Talonrakennukset ............................. . 1 347 976,68 -1 347 976,68 0,00 38747: 96. 33. 22. 57. VaHion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten rinta- 38748: masotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan ....... . 600 000,00 -600 000,00 0,00 38749: 96. 33. 28. 66. Eräät avustukset vanhusten huoltoon .............. . 1 071,60 -1 071,60 0,00 38750: 97. 33. 01. 21. Toimintamenot(osa EU) ........................ . 61 919 885,05 -61 919 885,05 0,00 38751: 97. 33. 02. 21. Toimintamenot ............................... . 18 882 517,44 -18 882 517,44 0,00 38752: 97. 33. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 348152,83 -348152,83 0,00 38753: 97. 33. 04. 21. Toimintamenot ............................... . 907912,91 -907912,91 0,00 38754: 97. 33. 06. 21. Toimintamenot ............................... . 3 494237,23 -3 494 237,23 0,00 38755: 97. 33. 08. 21. Toimintamenot ............................... . 53 753 419,38 -53 753 419,38 0,00 38756: 97. 33. 09. 21. Toimintamenot ............................... . 12 352 399,75 -12 352 399,75 0,00 38757: 97. 33. 10. 21. Toimintamenot ............................... . 9 805070,56 -9 805 070,56 0,00 38758: 97. 33. 11. 21. Toimintamenot ............................... . 986596,40 -986596,40 0,00 38759: 97. 33. 12. 21. Toimintamenot ............................... . 8146 781,51 -8 146 781,51 0,00 38760: 97. 33. 13. 21. Toimintamenot ............................... . 3 577662,05 -3 577 662,05 0,00 38761: 97. 33. 14. 21. Toimintamenot ............................... . 2 595 649,70 -2 595 649,70 0,00 38762: 97. 33. 17. 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen ............ . 295 913 174,00 -45 572 483,00 250 340 691 ,00 38763: 97. 33. 22. 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin- 38764: taan ........................................ . 2 606 416,65 -2 606 416,65 0,00 38765: 97. 33. 22. 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisilla 38766: rintamasotilaille ............................... . 454370,00 -454370,00 0,00 38767: 97. 33. 22. 58. ~.uomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuoton käyt- 38768: te .......................................... . 2 000000,00 -1 691 210,50 308 789,50 38769: 97. 33. 22. 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan ... . 915647,05 -915647,05 0,00 38770: 97. 33. 53. 21. T~rvey~~svatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin 38771: vähentammen ................................ . 9 965435,12 -9 965 435,12 0,00 38772: 97. 33. 53. 23. Terveysvalvonta .............................. . 685273,36 -685273,36 0,00 38773: 98. 33. 01. 21. Toimintamenot (osa EU) ........................ . 0,00 59 639 407,10 59639407,10 38774: 98. 33. 02. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 13 245 145,99 13 245 145,99 38775: 98. 33. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 501890,78 501 890,78 38776: 98. 33. 04. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 839 611,24 839 611,24 38777: 98. 33. 06. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 3156564,40 3156564,40 38778: 98. 33. 08. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 57 698 746,75 57 698 746,75 38779: 98. 33. 09. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 11 311 276,13 11311276,13 38780: 98. 33. 10. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 11 888 956,84 11 888 956,84 38781: 98. 33. 11. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 82 504,15 82504,15 38782: 98. 33. 12. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 2559520,92 2559520,92 38783: 98. 33. 13. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 5 698095,56 5 698095,56 38784: 98.33.14.21. Toimintamenot ............................... . 0,00 4676495,07 4 676 495,07 38785: 98. 33. 17. 53. VaHionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toi- 38786: meentuloturvasta .............................. . 0,00 295 501 523,00 295 501 523,00 38787: 98. 33. 22. 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin- 38788: taan ....................................... · · 0,00 2212 659,65 2 212 659,65 38789: 98. 33. 22. 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisilla 38790: rintamasotilaille ............................... . 0,00 731 870,00 731 870,00 38791: 98. 33. 22. 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan ... . 0,00 1 277 457,39 1 277 457,39 38792: 98. 33. 53. 23. Terveysvalvonta .............................. . 0,00 947610,95 947610,95 38793: 98. 33. 53. 50. T~rvey~k~svatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin 38794: vähentammen ................................ . 0,00 7 866977,35 7 866 977,35 38795: 98. 33. 92. 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot. ................. . 0,00 1014407,00 1 014 407,00 38796: 38797: 38798: 38799: 38800: 77 38801: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38802: 34 Pääluokka 38803: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38804: Pääluokka vuoteen 1999 38805: Luku 38806: Momentti 38807: 38808: 34 Työministeriön hallinnonala................................... . 2 494 565 825,53 322 748 644,19 2 817 314 469,72 38809: 96. 34. 01. 20. Kan_s~lli~n työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden 38810: keh1ttammen ................................. . 5 457129,40 -5 457 129,40 0,00 38811: 96. 34. 01. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan 38812: (EU) ....................................... . 396 975 223,42 -396 975 223,42 0,00 38813: 96. 34. 06. 61. Euroopan sosiaalirahasto ....................... . 350 944 142,92 -350 944142,92 0,00 38814: 96. 34. 06. 63. Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin (osa EU) . 127 799 316,56 -127 799 316,56 0,00 38815: 96. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) ..... 42 480 964,52 -42 480 964,52 0,00 38816: 97. 34. 01. 20. Kan_s~lli~n työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden 38817: keh1ttammen ................................. . 18 429 462,27 -10 876 420,04 7 553 042,23 38818: 97.34.01.21. Toimintamenot ............................... . 34 486 082,76 -34 486 082,76 0,00 38819: 97. 34. 01. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) 38820: (90 htv yhdessä momentin 34.06.61 kanssa) ........ . 566 402 144,39 -274 080 457,36 292 321 687,03 38821: 97. 34. 06. 21. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimintamenot 34 480 207,00 -34 480 207,00 0,00 38822: 97. 34. 06. 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osa- 38823: rahoitus valtion osalta (EU) (80 htv yhdessä momentin 38824: 34.01.61 kanssa) .............................. . 594 021 629,21 -209 695 021,38 384 326 607,83 38825: 97. 34. 06. 63. Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (osa 38826: EU) ........................................ . 222 020 877,45 -87 258 656,19 134 762221,26 38827: 97. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) .... . 100 302 158,91 -76 168 085,68 24134 073,23 38828: 97. 34. 99. 21. Työvoimaopiston toimintamenot .................. . 633 697,22 -633 697,22 0,00 38829: 97. 34. 99. 22. Työneuvoston toimintamenot .................... . 132 789,50 -132 789,50 0,00 38830: 98. 34. 01. 21. Työministeriön toimintamenot .................... . 0,00 26 289 069,68 26 289 069,68 38831: 98. 34. 01. 22. Työvoimaopiston toimintamenot .................. . 0,00 596 387,77 596387,77 38832: 98. 34. 01. 23. Ka~s~lli~en työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden 38833: keh1ttam1nen ................................. . 0,00 14 870 140,70 14 870 140,70 38834: 98. 34. 05. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) 38835: (1 00 htv yhdessä momentin 34.05.62 kanssa) ....... . 0,00 772 922 061,63 772 922 061,63 38836: 98. 34. 05. 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osa- 38837: rahoitus työministeriön osalta (EU) (90 htv yhdessä mo- 38838: mentin 34.05.61 kanssa) ........................ . 0,00 606398197,14 606 398197,14 38839: 98. 34. 06. 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintame- 38840: not ........................................ . 0,00 50 325 911 ,53 50 325 911,53 38841: 98. 34. 06. 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa 38842: EU) ........................................ . 0,00 221 639 529,06 221 639 529,06 38843: 98. 34. 06. 65. Kotitaloustyön väliaikainen tuki ................... . 0,00 185 457 716,39 185 457 716,39 38844: 98. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) .... . 0,00 95 717 824,24 95 717 824,24 38845: 38846: 38847: 38848: 38849: 78 38850: Siirretyt määrärahat momenleittain 38851: 35 Pääluokka 38852: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38853: Pääluokka vuoteen 1999 38854: Luku 38855: Momentti 38856: 38857: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala .............................. . 678 592 444,58 -290 950 966,43 387 641 478,15 38858: 96. 35. 01. 62. EU:n osallistuminen ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä 38859: alueiden käytön eräisiin hankkeisiin (EU) ........... . 23 120,00 -23120,00 0,00 38860: 96. 35. 11. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) .......... . 27136477,12 -27136 477,12 0,00 38861: 96. 35. 11. 64. Öljyjätemaksu !Ia rahoitettava öljyjätehuolto .......... . 5 013 129,00 -5 013 129,00 0,00 38862: 96. 35. 13. 66. Avustukset ympäristöinvestointeihin Suomen lähialueen 38863: maissa...................................... . 26 657 432,85 -26 657 432,85 0,00 38864: 96. 35. 13. 67. Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen ........... . 2 717 337,21 -2 717 337,21 0,00 38865: 96. 35. 26. 31. Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteisiin 38866: (osa EU) .................................... . 1 993 900,00 -1 993 900,00 0,00 38867: 96. 35. 26. 77. Ympäristötyöt (osa EU) ......................... . 15 081 803,87 -15 081 803,87 0,00 38868: 96. 35. 30. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ....... . 249 765,14 -249 765,14 0,00 38869: 96. 35. 30. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset. ......... . 3 534378,68 -3 534 378,68 0,00 38870: 96. 35. 30. 62. Avustukset rakennussuojeluun (osa EU) ............ . 11 350 076,64 -11350076,64 0,00 38871: 96. 35. 30. 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt ......... . 195 000,00 -195 000,00 0,00 38872: 96. 35. 30. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa EU) ...... . 4 007 928,38 -4 007 928,38 0,00 38873: 97. 35. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 9447181,15 -9447181,15 0,00 38874: 97. 35. 01. 22. Kehittäminen ja suunnittelu ...................... . 29 733 024,32 -29 733 024,32 0,00 38875: 97. 35. 01. 24. Kansainvälinen yhteistyö ........................ . 4 561 608,57 -4 561 608,57 0,00 38876: 97. 35. 01. 26. Koulutus, tiedotus ja valistus ..................... . 1 503 276,71 -1 503 276,71 0,00 38877: 97. 35. 01. 61. Eräät avustukset .............................. . 372 579,68 -191879,68 180 700,00 38878: 97. 35. 01. 62. EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ympäristö- ja luon- 38879: nonsuojeluhankkeisiin (EU) ...................... . 11 440 265,09 -7 376 195,65 4064069,44 38880: 97. 35. 11. 60. Siirto öljysuojarahastoon ........................ . 3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 38881: 97. 35. 11. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen .................. . 30 166 319,50 -10 028 383,48 20 137 936,02 38882: 97. 35. 11. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto .......... . 8 409 000,00 -8 408 612,00 388,00 38883: 97. 35. 11. 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 38884: maissa...................................... . 11 547 833,34 -7 155 087,48 4392 745,86 38885: 97. 35. 26. 21. Toimintamenot ............................... . 24 525 817,88 -24 525 817,88 0,00 38886: 97. 35. 26. 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 38887: osarahoitus (EU) .............................. . 17141 460,31 -7 507 093,93 9 634 366,38 38888: 97. 35. 26. 77. Ympäristötyöt ................................ . 33 451 434,12 -23 719 930,64 9 731 503,48 38889: 97. 35. 27. 21. Toimintamenot ............................... . 11 038 029,00 -11 038 029,00 0,00 38890: 97. 35. 30. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ....... . 1 515 868,43 -1 197 761,63 318 106,80 38891: 97. 35. 30. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjauk- 38892: seen ....................................... . 3 812577,53 -1 976 312,46 1 836 265,07 38893: 97. 35. 30. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset. ......... . 26 448 345,73 -23 263 126,76 3185218,97 38894: 97. 35. 30. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon .............. . 3 785 516,20 -981132,62 2 804 383,58 38895: 97. 35. 30. 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt. ......... . 11146,48 -11146,48 0,00 38896: 97. 35. 30. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen .............. . 40 363 837,71 -35 974 835,84 4389 001,87 38897: 97.35.41.21. Toimintamenot ............................... . 13 288 878,62 -13 288 878,62 0,00 38898: 97. 35. 45. 56. Avustukset korjaustoimintaan .................... . 291 303 695,32 -291 303 695,32 0,00 38899: 97. 35. 45. 61. Avustukset vuokrataloille ........................ . 3 764 400,00 -3 764 400,00 0,00 38900: 98. 35. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 16 212 014,05 16212014,05 38901: 98. 35. 01. 22. Kehittäminen ja suunnittelu ...................... . 0,00 28 537 537,31 28 537 537,31 38902: 98. 35. 01. 24. Kansainvälinen yhteistyö ........................ . 0,00 6 271 078,41 6 271 078,41 38903: 98. 35. 01. 61. Eräät avustukset. ............................. . 0,00 420718,70 420 718,70 38904: 98. 35. 01. 62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja 38905: luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) .................. . 0,00 25 730 992,01 25 730 992,01 38906: 98. 35. 11. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen .................. . 0,00 30 048 642,70 30 048 642,70 38907: 98. 35. 11. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto .......... . 0,00 15 000 000,00 15 000 000,00 38908: 98. 35. 11. 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 38909: maissa...................................... . 0,00 9 209172,36 9 209 172,36 38910: 98. 35. 26. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 22 090 889,08 22 090 889,08 38911: 38912: 38913: 38914: 38915: 79 38916: Siirretyt määrärahat momenteiHain 38917: 35 Pääluokka 38918: Vuosi Käytettävissä Siirretty/käytetty Siirtyy 38919: Pääluokka vuoteen 1999 38920: Luku 38921: Momentti 38922: 38923: 98. 35. 26. 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 38924: osarahoitus (EU) .............................. . 0,00 21 428 012,08 21 428 012,08 38925: 98. 35. 26. 77. Ympäristötyöt ................................ . 0,00 40 294 796,53 40 294 796,53 38926: 98. 35. 26. 88. Osakkeiden hankkiminen ....................... . 0,00 290000,00 290000,00 38927: 98. 35. 27. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 12 089 832,81 12 089 832,81 38928: 98. 35. 30. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ....... . 0,00 1 445534,00 1445534,00 38929: 98. 35. 30. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäy1ön ohjauk- 38930: seen ....................................... . 0,00 4236595,26 4236595,26 38931: 98. 35. 30. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset. ......... . 0,00 31 728 956,62 31 728 956,62 38932: 98. 35. 30. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon .............. . 0,00 4 347 606,82 4347 606,82 38933: 98. 35. 30. 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt ......... . 0,00 508873,25 508873,25 38934: 98. 35. 30. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen .............. . 0,00 48 714 480,03 48 714 480,03 38935: 98.35.41.21. Toimintamenot ............................... . 0,00 8 361 060,66 8361 060,66 38936: 38937: 38938: 38939: 38940: 80 38941: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA 38942: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 38943: TUOTTO- JA KULULASKELMAT 38944: •• 38945: SEKA TASEET 38946: 38947: 38948: 38949: 38950: 81 38951: Valtion asuntorahasto 38952: (Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen tuloslaskelma ja tase) 38953: 38954: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 38955: 38956: Korkotuotot: 38957: Korot asuntotoimen lainoista....................... . 38958: Muut korkotuotot ................................ ----=---'-..;.:;.._=.:c=..:... 38959: 38960: Korkokulut: 38961: Asunto-obligaatiolainoista ......................... . 38962: Valuuttamäär. ulkomaisista pankkilainoista ............ . 38963: Muista ulkomaisista lainoista ....................... ---=-:=-=-=-=o:'----'--'=-=-=.:~~ 38964: 38965: Rahoituskate .................................... . 38966: 38967: Palkkiotuotot: 38968: Takauspalkkiot ................................. . 38969: 38970: Muut toimlntatuotot: 38971: Muut tuotot .................................... . 38972: 38973: Muut toimintakulut: 38974: Lainojen ho~omenot. ............................ . 38975: Kulut arvopaperistamisesta ........................ . 38976: Muut kulut. ..................................... _ _ _....:.....::c.:..:....:=~ 38977: 38978: Avustukset: 38979: Lainojen muutokset avustuksiksi ................... . 38980: Korkoluet ..................................... . 38981: Avustukset asuntojen korjaustoimintaan ............... _ _.....::::=.;::..:..::....:..:....::;~ 38982: 38983: Luottotappiot. ................................... . 38984: 38985: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . 38986: 38987: 38988: 38989: Tase 31.12.1998 38990: Vastaavaa 38991: 38992: Rahat, pankkisaamlset ja muut rahoitusvarat 38993: Yhdysiilisaatava valtiolta ........................... _ _1.:._0::..4:..::8-=84'-"2=-4.:..:83=8.:._7_ _ _ _ _ _ _ _ _..:.1..:.04..:..:8:....:84::...:.:::.2..:.483=8"'-7 38994: 38995: Lainasaamiset 38996: Lyhytaikaiset 38997: Asuntolainasaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 020 000 000,00 38998: Muut lainasaamiset. .............................. -----=9-=-01.:._0:..:9c:.3•~.::0::..0_ _1.:._0:..:2:..::0..:.9.=..01:....:0:..:9c:.3,~00::.. 38999: Pitkäaikaiset 39000: Asuntolainasaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 104 156 788,15 39001: Muut lainasaamiset. .............................. _ ___,5:..::5-=3.:..:76=-8=-4"-7,~3=-6_ __,_54.:._1.:..:5:..::9..::5::::33::..:6:..:3c:.5,~5:.._1_ ___::5:::.5..:.18,0~43:..::..:.4.:..:72:..:8:.::,5~1 39002: 39003: 39004: Siirtosaamiset ....... ............................. ___7.:..::5:..::8-=0:::.:95::..:8:..:5:...:.4•.:::33:::.__ _ _ _ _ _ _ _ _..:.;75,8:....:0:..:9.::.5:::.:85:::4:c,3:..::3 39005: 39006: Vastaavaa yhteensä .............................. . 56 987 373 066,71 39007: 39008: 39009: 39010: 39011: 82 39012: Vastattavaa 39013: 39014: Vieras pääoma 39015: Lyhytaikainen 39016: Velat luottola~oksille 39017: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 369 810 000,00 39018: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 39019: Asunto-obligaatiolainat. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 010 000,00 39020: Muut velat 39021: Ostovelat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 335 631,61 39022: Muut lyhytaikaiset velat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 86 993 915,44 39023: Siirtovelat 39024: Emissiovoitot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 126 814116,82 39025: Kurssivonot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 128 490,11 39026: Muut siirtovelat. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ . :. .1.:::02==8:..::3c.:.44..:...3:o.::80=,5.=.5_ _. :. .16:: . 1:. : 8c.. .:4.=.36::. ;5: .:3:. :.4'"",53"- 39027: Pitkäaikainen 39028: Velatluottolaitoksille 39029: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 304 000 347,68 39030: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 39031: Asunto-obligaatiolainat. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ ___..:.13::....:..:12:..:4:..::0.:.00::..;0::.:0::::0'"",0.=.0_ ___..:.13::. 4.!:2: : 8:. : 0.: :00::. ;3: . ;4:.:. 7z.: :,6: :. 8_ ___..:1.:::.5..::0:.:.:46::..43=6.:::.88:::2:..:,2:.!.1 39032: 39033: Oma pääoma 39034: Valtion asuntorahaston pääoma 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36 918 926 500,42 39035: Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 356 663 448,00 39036: Tilikauden tuotto-/kulujäämä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ -_3:o.::3:..:.4:..::6.=.53=-7:....:6::::3'"",9::..2_ _ _ _ _ _ _ ____..:4c.:.1..::94:.:.:0:..:9::::3.:::.6c.:.18~4::!!,5::::0 39037: 39038: Vastattavaa yhteensä .. o •• o •••••• 0 0 •••••••• 0 ••••••• 56 987 373 066,71 39039: 39040: 39041: 39042: 39043: 83 39044: Valtion eläkerahasto 39045: 39046: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39047: 39048: Toiminnan tuotot: 39049: Eläkemaksutuotot vaHion virastoilta ja laitoksilla .......... _ __:3::..7!..:7...:.1...:.7..:.;17~2::..:1.:::2,""88=- 3 771 717 212,88 39050: 39051: Eläkkeiden omavastuuosuudet: 39052: Kunnilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599 880 461,21 39053: Liikelaitoksilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 654 549,69 39054: Vai- ja Valtava-laitoksilla........................... 163 981 685,18 39055: Pohjoismaisilta instituuteiHa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 635 455,25 39056: Työntekijöiltä.................................... _ _1'-3:..::6c::.6..::.3""23'""'6:..::0-=-2,~08"- 2 273 475 753,41 39057: 39058: Työttömyysvakuutusmaksutuotot: 39059: Palkansaajilta ................................... ___1:.=;84..;. . : ;. 54;. ;:;5-=2..:.:45=,0=3_ _""""""'"'18:...:4..::.5..:.:45:...:2:...:45""',=03 39060: 39061: Jäämä 1 ....... ................................. . 6 229 738 211,32 39062: 39063: Rahoitustuotot: 39064: Markkamääräiset korkotuotot 39065: Lainoista valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428 254 833,33 39066: Sijoituksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 384 965,85 39067: Yhdystilisaatavasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 192 375,15 39068: Viivästyskorkotuotot. ........................... -----=2'-"38;::..4..:.:0;.::2""',3-'-3_ _~67..::.5....;;0"'-70;::..5:...:7..::.6'"'"",66 39069: 39070: Jäämä II ..........•.............................. 6 904 808 787,98 39071: 39072: Siirtotalouden tuotot: 39073: Siirtotalouden tuotot elinkeinoelämäHä 39074: Siirtymämaksut. ............................... _ _....;5~7...:.4..:::53=..4:...:6""3""'3'""30=-----'5~7...:.4..:::53=-4:...:6""3""'3,=30 39075: 39076: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . 7 479 343 421,28 39077: 39078: 39079: 39080: Tase 31.12.1998 39081: 39082: Vastaavaa 39083: 39084: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39085: Pitkäaikaiset sijoitukset 39086: Lainasaamiset valtiolta ............................ -----"12=-3=-:oo;..;:;....;;o-=-oo;::..o:..::oc::.o'"",o-'-o-------------'1'-=2..::.30=-:0:...co:..::o-=-o"""ooo=,oo::;o 39087: 39088: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39089: Lyhytaikaiset saamiset 39090: Siirtosaamiset 39091: Korkosaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 599 274,14 39092: Muut siirtosaamiset ............................ ___5::::::2=5..::.3-=-61'-8::..:6;.::3"",3.;:..9___7.:....:80;..;:;....;;96-'-1'-1.:....:3~7,""53=- 39093: 39094: Rahoitusomaisuusarvopaperit 39095: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat .............. ----'2=-84o.=2c...:1.::.21.:...4.:.:2::..:c4"",04-'-----'2=-84=-=2--'1.::.21'-4.:.:2::..:c4,"'04"'- 39096: 39097: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 39098: Yhdysiilisaatava vaHioHa........................... _ _-..::.:97..:::5-=0"-'76""'3:..:1c..:.4z::,2=-5___9::o:7-=5-=0.:...:76""'3:...:1.....:c4,z::25=-----'-4-"'59""'8::....1:.:5=-8.::.87:...:5"-',82= 39099: 39100: Vastaavaa yhteensä .............................. . 16 898158 875,82 39101: 39102: 39103: 39104: 39105: 84 39106: Vastattavaa 39107: 39108: Oma pääoma 39109: Valtion eläkerahaston pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -36 270 000 000,00 39110: Talousarviosiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 500 000 000,00 39111: Edellisen tilikauden tuottojäämä..................... 52 188 775 572,85 39112: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ _ _7~47~9...::3::::43::...4.:.:2:..:.1..::,2~8_ _ _ _ _ _ _ _____.!1~6...:::8~98::...1:.:1~8~99~4!.1.,1~3 39113: 39114: Vieras pääoma 39115: Lyhytaikainen 39116: Muut lyhytaikaiset velat ......................... _ _ _ __:::39~88=..:.1~6~9_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _...:::3~9~88~1~6~9 39117: 39118: Vastattavaa yhteensä ............................. . 16 898158 875,82 39119: 39120: 39121: 39122: 39123: 85 39124: Maatilatalouden kehittämisrahasto 39125: 39126: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39127: 39128: Toiminnan tuotot: 39129: Maksullisen toiminnan tuotot........................ 49 086 086,74 39130: Vuokrat ja käyttökorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 373,62 39131: Muut toiminnan tuotot. ............................ _ _ _. ::6.. .:.1=-64'-'8::.. ;4""6'-'-16=:.. 55 788 306,52 39132: 39133: Toiminnan kulut: 39134: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 39135: Ostot tilikauden aikana.......................... 10 793 890,46 39136: Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+). . . . . . . . . . . . . . . . 25 998 471,21 39137: Henkilöstökulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 548,88 39138: Palvelujen ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 507 003,84 39139: Muut kulut. ..................................... ----=2"'93:..:0:.=2:.::;0,<=-55=------'7-"6-"6..:.:15:....:9=-=3'-"4,'-=-'-94 39140: 39141: Jäämä 1 ........................................ . -20 827 628,42 39142: 39143: Rahoitustuotot ja kulut: 39144: Raho~ustuotot . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . 209 719 020,18 39145: Rahoituskulut ................................... _ _ _ _-__.;2::..;2::::5c::9z..::,9=-5----=20:..:9....:.7...:..16=:...7'-'6'""0=,23 39146: 39147: Jäämä II ........................................ . 188 889131,81 39148: 39149: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 39150: Kulut: 39151: Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle 39152: Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle. . . . . . . . . . . . . . -41 916 549,15 39153: Pääomatalouden kulut elinkeinoelämälle . . . . . . . . . . . . -535 529 365,50 39154: Siirtotalouden kulujen palautukset ................... _ _ _ _....::5;..;.1..::3...:..46=.z.,3~7___-_5~7...:..7..::3..:::.94..;...5"'6:..:8"",2"'8 39155: 39156: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . -388 505 436,47 39157: 39158: 39159: 39160: 39161: Tase 31.12.1998 39162: 39163: Vastaavaa 39164: 39165: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39166: Lainat 39167: Maankäyttölainat................................ 19 208 697,41 39168: Maatilalainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 532 87 4 090,33 39169: Maaseudun pienimuot.elinkeinotoim.lainat . . . . . . . . . . . . . 62 682 630,40 39170: Maaseutuelinkeinolainat 1991 -1995................. 1122 527 862,58 39171: Maaseutuelinkeinolainat 1996-...................... 461 254 271,71 39172: Rakennepolitiikkalain muk.lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 279 698,25 39173: Kolttalainat 1997- ..••........•...•............•.. ----=2....::3..:::.35::....6""1....:.4z..::,0=-0--4..:...4..:.:9:..:.7....:1..::;62::..;8::..:6:....:.4z..::,6=-8 39174: 39175: Kauppahintasaamiset ............................. ___3::. :7. . :4. . : 8. .:. 41.:. . 1.;. ;1. : .6z..:. ,7. ;. .1___3::. :7. . :4. .: 84.. :. 1.:. . 1'-'1-"6"-,7. :. .1_ _. . :.4. : 8.:. .:72:. :0:. :0=-3"'"98::. ;1CL.:3'-"9 39176: 39177: 39178: 39179: 39180: 86 39181: Vaihto· ja rahoitusomaisuus 39182: 39183: Vaihto-omaisuus 39184: Maa- ja vesialueet ............................... _ ____.!..11:..:.7...::0:..:;15:::...!..11~3...:::9:..:;1_ ____.!..11!..!.7...::0:..:;15:::...!..11~3...:::9~1 39185: 39186: Lyhytaikaiset saamiset 39187: Siirtosaamiset................................... 60 520,72 39188: Muut lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 419 087,55 39189: Ennakkomaksut ................................. ----~4~7.:t.9.:..:78:!!:,3~6~--~4~5.:t.5:!::.27!.._5~8::!:6:..!:,6~3 39190: 39191: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 39192: Yhdysiilisaatava valtiolta ........................... ----'2=-=-61'""6-'-1..:..:12=..:9::..;1.::.5z:...,72=-_...:2=-6::.:1c:::6...:.1..:..:12"-'9"-'1.::.5z.:..,7:::.2_ _.:::.2-=..7.:..:78~6,5.::.5.::.6.:..:16"',2~6 39193: 39194: Vastaavaa yhteensä .............................. . 7 650 659 597,65 39195: 39196: Vastattavaa 39197: 39198: Oma pääoma 39199: Maatilatalouden kehittämisrahaston pääoma . . . . . . . . . . . 8 287 816 092,94 39200: Talousarviosiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -200 000 000,00 39201: Edellisten tilikausien tuotto- 1 kulujäämä. . . . . . . . . . . . . . . -52 998 854,69 39202: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ _ _-__:::38~8:..:5:::0.::.5..:.43:::.:6:.:,4!.!7_ _ _ _ _ _ _ _ _._..!7....:6~4c:::6.!::3.!..11!..:8~0!..!.1.>.!7.::.8 39203: 39204: Vieras pääoma 39205: Lyhytaikainen 39206: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat................... 728 711,79 39207: Saadut ennakoi ................................. _ _ _.::.3.:t.6..:..:19~0,84:..:;,~08~------------=4~3~4.!..7.!..79~5:z.::,8~7 39208: 39209: vastattavaa yhteensä ............................. . 7 650 659 597,65 39210: 39211: 39212: 39213: 39214: 87 39215: Valtion vakuusrahasto 39216: 39217: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39218: 39219: Tukitoiminnan tuotot ja kulut: 39220: Muut korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 232 285,47 39221: Myyntivoitot ja muut rahoitustuotot................... 74 277 242,53 39222: Kurssivoitot. .................................... _ ____:7..:::5..:::0~99::...1:..::0::::.4,~74::... 160 608 632,74 39223: 39224: Korkokulut..................................... -1 219 252 946,78 39225: Muut rahoituskulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -26 027 918,09 39226: Muut tukitoiminnan kulut ........................... ___-....:1..:::0..:::44:!:0~3~0::::.3,~7.!..1__-_1:....:2::!:5~5.!.7::..21:....1:..::6::::.8,=58 39227: 39228: Tukitoiminnan alijäämä ........................... . -1 095112 535,84 39229: 39230: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin ................... . 707 000 000,00 39231: 39232: Hallintokulut: 39233: Palkat ja palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 060,00 39234: Sosiaalikulut. 00 • 00 •• 00 •••••• 00 ••• 00 ••••• 00 • 00 • 00 14 733,28 39235: Ulkopuoliset palvelut. .. 00 •••• 00 ••••••• 00. 00. 00.... 480 433,79 39236: Muut hallintokulut 00 00 00 • 00 00 •• 00 ••••••• 00 00 •••• 00 _ _ _ _:.17!..!5~2=2~5,.::23::...____-_.!.73~3::..45=2,=30 39237: 39238: 39239: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . -388 845 988,14 39240: 39241: Tase 31.12.1998 39242: Vastaavaa 39243: 39244: Pankkitukisijoitukset 39245: Pääomatodistukset. .. 00 ....... 00 ...... 00 • • • • • • • • • 4 488 838 716,06 39246: Om.hoitoyhtiöiden osakkeet 00 ..... 00 • 00 ••• 00 ••••••• _ _ 1:...7:.::54~32:::9:..:6::..:1.:.5,.::20::...__....:6::..:2:..:43~16::8::..:3:.:::3~1•.::26::... 39247: 39248: 39249: Rahoitusomaisuus 39250: Muut rahoitusvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 673 516,59 39251: Siirtosaamiset. ...... 00 •• 00...................... 90 107,00 39252: Korkosaamiset . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 421 525,24 39253: Rahoitusom.osakkeet ja -osuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 526 404,32 39254: Yhdysiilisaatava valtiolta ........................... _ ____::8:..:..1..:..7.:..:12:...;7c..:6.:.0,.=.07,___ _....:3:.:::5:..:..4...:.42=-4:...:3::..:1.:.3,""22=-----=-6=:59::..:7...::5~92=-644=~·48..::: 39255: 39256: Vastaavaa yhteensä .............................. . 6 597 592 644,48 39257: 39258: Vastattavaa 39259: 39260: Oma piioma 39261: Edellisten tilikausien yli-/alijäämä.................... -8 466101 862,38 39262: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ _ _-3~88~845=-9~88~,1.:::.4___________ 39263: -8~85~4!..:94::::.:..7..:::850=,5:::;2 39264: 39265: 39266: Vieras piioma 39267: Pitkäaikainen 39268: Ulkomaiset lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 900 000,00 39269: Kotimaiset lainat. 00 ............. 00 ... 00 _...:.1;::..3;::..51:..:.7_,000=-00=0c,oo"'-_...:.14..:..=:36:.:.7-=9'-"00=-0=:00=,00=- 39270: ........ 00 _ 39271: 39272: 39273: 39274: 39275: Lyhytaikainen 39276: Siirtovelat 39277: korot. . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 545 346,72 39278: muut. ....................................... _ _....;3~80=095::.:::....:1...:.48::z:,2:::8=----...:.1..::;084::...:...:6:..:.40=-4~95=,00::........_..:.1::..545..:=2..::;54~0::..4:::95::z·=oo 39279: 39280: Vastattavaa yhteensä ............................ .. 6 597 592 644,48 39281: 39282: 39283: 39284: 39285: 88 39286: Valtion ydinjätehuoltorahasto 39287: 39288: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39289: 39290: Toiminnan kulut: 39291: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 39292: Ostot tilikauden aikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 369,00 39293: Henkilöstökulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 303,52 39294: Palvelujen ostot................................. 154561,52 39295: Muut kulut. ..................................... _ _ _ _1~8:..::3:::::30::.:,9~3~----3~66::..:5~6:::.4,=97 39296: 39297: Jäämä 1 ...................... .................. . -366564,97 39298: 39299: Rahoitustuotot ja -kulut: 39300: Rahoitustuotot .................................. ___3::::0~1~6:::::93::..:8~5~6,..:.14:::...__ ____:3~0:.!.1~6:::93::..:85=6,!..!214 39301: 39302: 39303: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . 301 327 291,17 39304: 39305: 39306: Tase 31.12.1998 39307: 39308: vastaavaa 39309: 39310: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39311: Muut pitkäaikaiset markkamääräiset sijoitukset ......... _ _---.:.:12:::3:..:5:..:4_,_5..::;67:.. .4:.z. 1,, _,_7_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _1:. : 2: :.3.: :54.: : 5: . :6: . :7. c:4!.1..!,!. 7 39312: 39313: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39314: 39315: Lyhytaikaiset saamiset 39316: Markkamääräiset lainasaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 070 148 261,73 39317: Siirtosaamiset. .................................. ---'3~0::.2...:.1=-91:...:5::.:9""8,""63=--_...:5:...:3:..:.7.::.2..::;33~9:....:8::.:6::::J0,:::.36"- 39318: 39319: Rahat, pankkisaamlset ja muut rahoitusvarat 39320: Yhdysiilisaatava vaHiolta ........................... _ _ _. .:.1. :. 15::..:6:.. 4:.:.7-"1'""89::....._ _........:..1...:.15~6:...4:.:.7..:.z1•.:::89=---~5_,_37:. :3:. .4: : 9: :. 6: :33:: :2"-=,2: :.5 39321: 39322: Vastaavaa yhteensä .............................. . 5 497 042 006,42 39323: 39324: vastattavaa 39325: 39326: Oma pääoma 39327: Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma: 39328: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus . . . . . . . . . . . . . . . . 1 856 300 000,00 39329: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus . . . . . . . . . . . . 3 317 600 000,00 39330: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus . . . 21 800 000,00 39331: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ..................... _ _....;3::::0~1~3.:::27:...:2:::9:..!.1..:.17'----------~5..c:49~7:...:0~2"-7=:29::..:1"-'1:.!.7 39332: 39333: Vieras pääoma 39334: Lyhytaikainen 39335: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 621 ,59 39336: Tilivirastojen väliset tilitykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 602,29 39337: Edelleen tilitettävät erät ........................... _ _ _ ___:::3_:4_,_91.:..>.3::..:7~-----------..!.14:::...!...71~5:!!,2~5 39338: 39339: Vastattavaa yhteensä ............................. . 5 497 042 006,42 39340: 39341: 39342: 39343: 39344: 89 39345: Huoltovarmuusrahasto 39346: (Kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma ja tase) 39347: 39348: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39349: 39350: Tuotot 39351: Huoltovarmuusmaksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 344 951 ,00 39352: Liikevaihto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 362 507,14 39353: Liiketoiminnan muut tuotot ........................... _ _ _____::c3.:. :60:. . 1:. .:.7. :o<9..,_18::. . 379 067 637,32 39354: 39355: Suoritatuotannon materiaalit 39356: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 39357: Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 235 873,49 39358: Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+)................. -139 419 238,89 39359: Varastointikustannukset ........................... _ _---....:.7.=.9..:20.:..:2:...:8:.:0'"'"'1'""-27:.... -207 019 435,87 39360: 39361: Henkilöstökulut 39362: Palkat ja palkkiot ............................... . 6 076 066,65 39363: Henkilösivukulut 39364: Eläkekulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 114 682,38 39365: Muut henkilösivukulut. .......................... -----=6.:..:35:...:2::.:7..:2:...:.,1o:...3 -7826021,16 39366: 39367: Poistot. ......................................... . -32127 319,70 39368: 39369: Muut toiminnan kulut 39370: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 238 443,21 39371: Pts:n erityiskulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 547799,31 39372: Infrastruktuurikulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 631 114,18 39373: Muut huoltovarmuuskulut .......................... _ _ _2=2:...:8::.::8;.::9..:..7...:.;45::z.,5::.:7'--_--....:3:...:.1..::3.::.07:....:.:10:.:2:z.:,2~7 39374: 39375: LIIKEVOITTO (-TAPPIO) ........................... . 100 787 758,32 39376: 39377: Rahoitustuotot ja -kulut 39378: Korkotuotot. ................................... . 95119 59 39379: 39380: TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) ..................... . 100 882 877,91 39381: 39382: 39383: 39384: Tase 31.12.1998 39385: 39386: Vastaavaa 39387: PYSYVÄT VASTAAVAT 39388: Aineetlomat hyödykkeet 39389: Aineetlomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 272 894,47 39390: Muut pitkävaikutleiset menot ....................... _ _ ___::3..:..:19:...:0::.::6:::2z.:c,3.:....7 53 591 956,84 39391: Aineelliset hyödykkeet 39392: Maa- ja vesialueet . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 030 000,00 39393: Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 785 886,95 39394: Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 859 200,30 39395: Muut aineelliset hyödykkeet ........................ _ _ _. : :5-'1.:. :00::. .:0: . :7. : :6z:: ,8o:. .8 255 775164,13 39396: Sijoitukset 39397: Osakkeet ja osuudet ............................. _ _ _..:..7-=8"'-74.:...;5::.::0;.::.6"',0-=-0 7 874506,00 39398: VAIHTUVAT VASTAAVAT 39399: Vaihto-omaisuus 39400: Varmuusvarastoidut varastot ....................... _ _4.:. .;5: :.:0:. . :4. :. 7.:. :98:. .:3:. .:1. :. 1,c:. 1.: . .0 4 504 798 311,10 39401: 39402: 39403: 39404: 39405: 90 39406: Saamiset 39407: Lyhytaikaiset 39408: Myyntisaamiset . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . 7 569 327,60 39409: Alv-saaminen . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . .. . . . 24 768 245,74 39410: Muut saamiset................................ 1195447,56 39411: Siirtosaamiset ................................ -----=22=.:.7..:..79~49:..:8.~.:,0.=...0 56 312 518,90 39412: Rahat ja pankkisaamiset 39413: Yhdysiilisaatava vaHiolta ......................... . 118 706 299,46 39414: Vastaavaa yhteensä .............................. . 4 997 058 756,43 39415: 39416: vastattavaa 39417: OMA PÄÄOMA 39418: Huoltovarmuusrahaston pääoma ..................... . 3 623 640 232,60 39419: Edellisten tilikausien voitto .......................... . 1 251 174 209,23 39420: Tilikauden voitto .................................. . 100 882 877,91 39421: VIERAS PÄÄOMA 39422: Lyhytaikainen 39423: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 502 312,07 39424: Muut lyhytaikaiset velat . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 901,32 39425: Siirtovelat ...................................... _ _ _...;.1...:::5""07'--'2::::2:::.3,_,30"-----"2:..:.1.::.3"'-61:...:43=6,=69 39426: vastattavaa yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 4 997 058 756,43 39427: 39428: 39429: 39430: 39431: 91 39432: Valtiontakuurahasto 39433: 39434: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39435: 39436: Maksutuotot 39437: Takuumaksut................................... 179 267111,15 39438: Takuumaksuvastuun muutos ....................... ___-3-=6-=9-"'33=-0::..::0;.::.0z.:::,0.=-0 142334111,15 39439: Takausmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 826 287,98 39440: Vuosimaksusaamisten muutos ...................... _ _ _....:-5:...;5:...;4"-7-'4.:..75::J.,0:..:5'-----'4'-"0-=2""78=-8=-1:.=2:z..::,9"'-3 182 612 924,08 39441: 39442: Hallintokulut: 39443: Liikekulut .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 48 374 298,87 39444: Poistot .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. . .. .. .. .. . 2 581 960,64 39445: Muut tuotot ..................................... ____ -3.,.:o:::;58=-7'-'6"-7"'6.::..9_ _ _ _ _ _ _ _ _ _-5-.::..:0:.. :5:.::9.:. 7. . c49:::..:1ct.:8:::2 39446: 39447: Maksukate ...................................... . 132 015 432,26 39448: 39449: Varsinaisen toiminnan nettokorvaukset: 39450: Maksetut korvaukset. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 092 878,43 39451: Korvausvastuun muutos ........................... _ ___,2:..:.1-=9.. :.:15=-9:..:5:.. :.1. . ,.4. :. .1 -94 008 829,84 39452: Perintäkulut ................................... . -5 957 017,42 39453: Kertynyt takaisinperintä . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 210 815 821,09 39454: Takaisinperintäsaamisten muutos 39455: Vakautetut saamiset . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . -113 052 547,02 39456: Muut saamiset ................................ ----=5-=64...:.:0::..6:::2=5z..:.,1.:..1_ ___,_,10:.:::3....:4.=.:03:...;8:::9c::.9,z..:.18"'------'3'--43=8.::::05""1"",9:::2 39457: 39458: Tulos ennen erikseen seurattavia eriä •.•.•.•...•...•. 135 453 484,18 39459: 39460: Erikseen seurattavan toiminnan nettokorvaukset: 39461: Korvaukset 39462: Ex. NL-korvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 102 180 428,62 39463: Korvausvastuun muutos ......................... --------'o::J.o:..:o::....___-_1;.;:0:.:2.. :.1""80=-4.:. :2==8:z..::6:.:. .2 39464: Takaisinperintä 39465: Ex. NL-takaisinperintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 346 519,38 39466: Takaisinperintäsaamisten muutos ................. ___-4__:_:6:.. ;8:..:.7=2..:::0.=.:53:.z:,2:..:6::.. .__ _-=8:.:. 7. . :4.:. 74.:. 4.:. :6:..::6'-1=2 39467: ', _ _ _-.. .:1. . c4.. :. 7.=.:05=-9:. :6=2:z. : ,5;.: .0 39468: 39469: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....................... . 120 747 521,68 39470: 39471: 39472: Tase 31.12.1998 39473: 39474: Vastaavaa 39475: 39476: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39477: Aineettomat hyödykkeet 39478: Atk-ohjelmisto! ................................. . 2107 000,00 39479: Aineelliset hyödykkeet 39480: Koneet ja kalusto ............................... . 1 698 500,00 39481: 39482: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39483: Käyttöomaisuusarvopaperit ....................... . 3 561 317,00 39484: 39485: 39486: 39487: 39488: 92 39489: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39490: 39491: Pitkäaikaiset saamiset 39492: Takaisinperintäsaamiset 39493: Ex. NL vakautetut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 481 543 973,37 39494: Muut vakautetut saamiset........................ 675 997 327,50 39495: Muut poliittisen riskin saamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 102 292,14 39496: WM-takuu- ja takaussaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 000 000,00 39497: Muut kaupallisen riskin saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 437 626,26 39498: Rahoitusomaisuusarvopaperit .................... _ _ _ __.::.2..:::6::o;96::.~.7,_,0'----_ _ _ _ _ _ _ ____:2:..:3"-=9:.:::9..:::0~83,_9::..1:.::5:.::9:..:...7 39499: 39500: Lyhytaikaiset saamiset 39501: Takuu- ja takausmaksutulosaamiset.................. 7 827 524,95 39502: Siirtosaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324 965,56 39503: Ennakkomaksut ................................. _ _ _ _.!,!12::.:0~0:.:::0..:::,0::..0_ _ _ _ _ _ _ _ _ __.:8::...1:.::6:::.4249~02.:5~1 39504: 39505: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 39506: Yhdysiilisaatava va~iolta ........................... _ _.:. .1.:.:18~6~2::..07:..c2=.=4:::::0..:::3::..5_ _ _ _ _ _ _ _ _...:.1...:.1::::86~2:::0::..7.=.24:!!02.:3:::::5 39507: 39508: Vastaavaa yhteensä .............................. . 3 600 822 463,83 39509: 39510: Vastattavaa 39511: 39512: Oma pääoma 39513: Valtiontakuurahaston pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 507 322 237,58 39514: Pääoman oikaisu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 532 560 856,32 39515: Talousarviosiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -410 495,63 39516: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ _ _---..::12:.:0:..:7:....:4..:...7..:::5:.21"",6:..:8:....___ _ _ _ _ _ _ ____:3:..:0"-=9:.:::5..=0::o;98,_4.:..:0::..:.7:.::3:.:.1 39517: 39518: Takuutekninen vastuuvelka 39519: Takuumaksuvastuu ............................. . 317 616 000,00 39520: Korvausvastuu ................................. . 117540951,41 39521: 39522: Vieras pääoma 39523: Lyhytaikaiset velat 39524: Siirtovelat ..................................... . 70 567105 11 39525: 39526: Vastattavaa yhteensä ............................. . 3 600 822 463,83 39527: 39528: 39529: 39530: 39531: 93 39532: Maatalouden interventiorahasto 39533: 39534: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39535: 39536: Toiminnan tuotot: 39537: Maksullisen toiminnan tuotot........................ 35 570 226,78 39538: Muut toiminnan tuotot. ............................ _ _ _...::3...::3~02=..:2=..:1:..::6~,9~3 38 872 443,71 39539: 39540: Toiminnan kulut: 39541: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39542: Ostot tilikauden aikana.......................... 109 857774,39 39543: EU-korvaus 1ostojen arvonalennus................ -74 970 316,81 39544: Varastojen lisäys(-) vähennys (+) . . . . . . . . . . . . . . . . . -8 631 157,49 39545: Henkilöstökulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 048,81 39546: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 257 888,02 39547: Palvelujen ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 647 527,61 39548: Muut kulut. ..................................... _ _ _.=.2.:::06~1...::5:=.27:..z:,0~6:....___-4....::!..!1....::3::o22~2::.::9:..:.1·=59 39549: 39550: Jäämä 1 •.•.••••••••.••.••.••••.•.•..•.•.•.•••.•• -2 449 847,88 39551: 39552: Rahoitustuotot ja ·kulut: 39553: Raho~uskulut ................................... _ _ _-...::9...:..7.::.37:....:3~2:::3c::,0::..2_ _ _ 39554: -...::9...:..7~37:....:3~2:::3,c:::02 39555: 39556: 39557: Jäämä 11 •.•.•••.••••.•••••.•••••.••..•...•.•••.•• -12187170,90 39558: 39559: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 39560: Tuotot: 39561: Käyttötalouden tuotot EU:tta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 389 358,08 39562: Muut käyttötalouden tuotot. ...................... _ _ _..::5..::00.:::0~0~0:.:::0c::,O~O 800 389 358,08 39563: Kulut: 39564: Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle.............. 774 287 275,55 39565: Käyttötalouden kulut komalouksille ................. _ ____:1~1-=2.::.81:..:3~80:.=:c.,7.!..1_ _-_7!..!8~5..::5.:::68~6~5:.:::6,=26 39566: 39567: Tilikauden tuotto-/kulujäämä •••.••••.••••...•..••••• 2 633 53Q,92 39568: 39569: 39570: 39571: Tase 31.12.1998 39572: 39573: Vastaavaa 39574: 39575: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39576: 39577: Vaihto-omaisuus 39578: Valmi~ tuotteet /Tavarat. .......................... _ ___:4~9..::0~35::..:5::::94:::::•c::89::....__ _....::4~9..::03~5::..:5::::94:::::,~89~ 39579: 39580: 39581: Lyhytaikaiset saamlset 39582: Myyntisaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 043,54 39583: Siirtosaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 625 883,94 39584: Muut lyhytaikaiset saamiset ........................ _ _ ___:43c=-4.:..7:....:5:..::9.<.:,8.:..1_ ___:.:13:..::5--:1.:::05=-6::.:8:..:..7'-=,2~9 39585: 39586: Rahat, pankkisaamiset ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 39587: Yhdysiilisaatava vattiolta ........................... _ ___,5::..:1..=9;:::00=-9::.:6:.::6'-=,2""9_ ___,5::..:1..=9.:::00~9::.:6:.::6'-=,2~9_ __:::2:::.:36:.:0~4:=.2=24..:.:8:..:.4::.:..7 39588: 39589: Vastaavaa yhteensä •••••.•••.••..•.•••••••.••••••• 236 042 248,47 39590: 39591: 39592: 39593: 39594: 94 39595: Vastattavaa 39596: 39597: Oma pääoma 39598: Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä . . . . . . . . . . . . . . . 7 201 335,77 39599: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ ----=2-=6:::::;33::..:5:::::3:=0..:::9::.2-----------=9::...:83=4~8~66~6:::::9 39600: 39601: Vieras pääoma 39602: 39603: Lyhytaikainen 39604: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat. . . . . . . . . . . . . . . . . 220 000 000,00 39605: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 432,60 39606: Siirtovelat ...................................... ----=6-=0~15::..:9::..:4:=9z..:.,1::::;8_ _ _ _ _ _ _ _ _---=:22=:6::...:2~0~7~38~1C!..!,7~8 39607: 39608: Vastattavaa yhteensä ............................. . 236 042 248,47 39609: 39610: 39611: 39612: 39613: 95 39614: Öljysuojarahasto 39615: 39616: Tuotto- ja kululaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39617: 39618: Toiminnan kulut: 39619: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 39620: Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367,22 39621: Henkilöstökulut.................................. 447 263,29 39622: Palvelujen ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 202,05 39623: Muut kulut. ..................................... _ _ _ _..::.3:...::43:::::6::..4:::::9:..___ _---'45:::::5~2:::!6:::.9~05 39624: 39625: Jäämä 1 .••.••.•••••..•...•.••.••.•..•.••.•.•.•.. --455 269,05 39626: 39627: Rahoitustuotot ja -kulut: 39628: Rahoitustuotot .................................. _ _ ___::4::::23~4::..:0:.:::8r:,2:::...2 423408,22 39629: 39630: Satunnaiset tuotot ja kulut: 39631: Satunnaiset tuotot. ............................... _ _ _....!1..::.9:::.81.!..:3~2:.!1J.!1~5_ _ _....!1..::.9:::.81.!.;3~2:.!1~15 39632: 39633: Jäämä 11 ..•.••.•..••....•...•..••...•..••.•••.•.. 1949 460,32 39634: 39635: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 39636: Kulut: 39637: Öljyvahinkokorvaukset kunnille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 408 519,83 39638: Öljyvahinkokorvaukset elinkeinoelämälle . . . . . . . . . . . . . . 1 309 367,37 39639: Öljyvahinkokorvaukset valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 783 076,00 39640: Öljyvahinkokorvaukset kotitalouksille ................. _ _ _ _.!.:10::..:85=4.:::,8~0___-..:2::::9..::.5..:..11.!..:8::.:1:.:::8,~00 39641: 39642: Jäämä 111 ••..•..••..••.•..•...•..•...•..•.•...•.. -27 562 357,68 39643: 39644: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: 39645: Verot ja veronluonteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 860 043,00 39646: Suoritetut arvonlisäverot .......................... ------=2~8:..:..1:.:::0:::46::.:,3::.::9:___ _..::.3::::.2:.:::5~78~9::.::9:.:::6~,6:..:..1 39647: 39648: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ....•..•..•.•..•••.•..•• 5 016 638,93 39649: 39650: 39651: Tase 31.12.1998 39652: 39653: Vastaavaa 39654: 39655: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39656: 39657: Lyhytaikaiset saamiset 39658: Muut lyhytaikaiset saamiset ........................ _ _ _..::5..::.2:.:.;72=-4..:..:6"'9'"",0-"-0_ _ _. : 5. : .2:.:.;72=-4..:. :6:.: :9.: :,0.:o.O 39659: 39660: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 39661: Yhdysiilisaatava va~iolta ........................... _ _ _1:.::5..::.2~71.!..:8:::84~,3...:..4_ _ _1:.::5..::.2~71.!.;8:::84~,3...:..4_ _ _2:: !0:. . :5: : 4. .:.4:.: :35::.: 3:. :,3:. :4 39662: 39663: Vastaavaa yhteensä •..•.•••.••.••..•.•.••.•.•.•..• 20 544 353,34 39664: 39665: 39666: 39667: 39668: 96 39669: Vastattavaa 39670: 39671: Oma pääoma 39672: Öljysuojarahaston pääoma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 475 742,83 39673: Talousarviosiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000,00 39674: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ........................ _ _ __.:::5~0:.:.16::..::::63~8:z.:::,9~3_ _ _ _ _ _ _ _ _ _.:::20~4:!::9:::2~3~81!..L,7~6 39675: 39676: Vieras pääoma 39677: Lyhytaikainen 39678: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198,50 39679: Tilivirastojen väliset tilitykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 231 ,54 39680: Edelleen tilitettävät erät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 733,01 39681: Siirtovelat ...................................... _ _ _ _.!:::38~8~0~8:z.:::,5~3_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _...::5:.!.1~9:...71~51::!8 39682: 39683: Vastattavaa yhteensä ............................. . 20 544 353,34 39684: 39685: 39686: 39687: 39688: 97 39689: Palosuojelurahasto 39690: 39691: Pääoma 1.1.1998 52 612 436,53 39692: Menot ......................................... . 34 550 546,56 39693: Tulot .......................................... . 36 899 152,76 39694: Pääoma 31.12.1998 ............................. .. 54 961 042,73 39695: 39696: 39697: 39698: 39699: Radiorahasto 39700: 39701: Pääoma 1.1.1998 28 526 155,81 39702: Menot ......................................... . 1 766 500 062,86 39703: Tulot .......................................... . 1 745 148 609,43 39704: Pääoma 31.12.1998 .............................. . 7174 702,38 39705: 39706: 39707: 39708: 39709: 98 39710: VALTION LIIKELAITOSTEN 39711: TULOSLASKELMAT JA TASEET 39712: 39713: 39714: 39715: 39716: 99 39717: Metsähallitus 39718: 39719: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39720: 39721: Liikevaihto . ..................................... . 1 243 071 219,27 39722: Liiketoiminnan muut tuotot . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 859 851 ,23 39723: Yhteiskunnalliset tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 136 660 649,35 39724: 39725: Kulut: 39726: Aineet ja tarvikkeet 39727: Ostot tilikauden aikana 23 577 555,49 39728: Varastojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -4 584 578,87 39729: Ulkopuoliset palvelut. 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 .... 0 .. 0 0 .. 0 0 0 382 285 721 ,89 39730: Henkilöstökulut 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 377 762 432,02 39731: Vuokrat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 943 746,74 39732: Muut kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ 174 776 945,71 -973 761 822,98 39733: ___:.;:....:.....:..:..::..=-.:..=~--......::.;:...:....:.-=..:..== 39734: 39735: 39736: Käyttökate ....... o •••••• o ••••• o . . . . . . . . . . . . . . . .. 464 829 896,87 39737: 39738: Poistot ....... o •••••• o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . o •••••• -36 305 287 '76 39739: 39740: Liikevoitto ................................... o ••• 428 524 609,11 39741: 39742: Rahoitustuotot ja -kulut: 39743: Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 226 755,39 39744: Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 652144,93 39745: Korkokulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -5 726237,16 39746: Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -----=;:..:....===----=....:..=...:..:..== 39747: -397927,63 8 754 735,53 39748: 39749: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja ... o •••• 437 279 344,64 39750: 39751: Välittömät verot 39752: Tilikaudelta 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -53 365 192,00 39753: Aikaisemmilta tilikausilta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 39754: 999874,00 -52 365 318,00 39755: ---~~==--___:~~~= 39756: 39757: Tilikauden voitto ................................ . 384 914 026,64 39758: 39759: 39760: Tase 31.12.1998 39761: 39762: Vastaavaa 39763: 39764: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39765: Aineettornai hyödykkeet 39766: Aineettornai oikeudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 195 747,50 39767: Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ ......::3:..:..17~79'-!.7..::,4~1 5 513 544,91 39768: Aineelliset hyödykkeet 39769: Maa- ja vesialueet 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 624 820 193,45 39770: Tiet 0 .. 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 228 873 517,20 39771: Rakennukset ja rakennelmat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 150 140 421,01 39772: Koneet ja kalusto 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 475 151 ,49 39773: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ __,84~6:::.98~3~9~1.z..:,1.::...5 10 103 007 674,30 39774: 39775: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39776: Tytäryhtiöosakkeet. .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 25 418 694,00 39777: Muut osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ 1~0:....!1.:::44~61~8~3~7 35 563 312,37 39778: 39779: 39780: 39781: 39782: 100 39783: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39784: 39785: Vaihto-omaisuus 39786: Valmiit tuotteet ................................. . 110 773 637,90 39787: Saamiset 39788: Myyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 011 286,08 39789: Siirtosaamiset................................. 12 991 047,85 39790: Muut saamiset ................................ _ _ ___:.7..:..:75::.:2:::::83=,0:::..0 163 777 616,93 39791: 39792: Rahoitusomaisuusarvopaperit .....................• 293 451 491,24 39793: 39794: Rahat ja pankkisaamiset ......................... . 37 229 339,51 39795: 39796: Vastaavaa yhteensä .............................•. 10 749 316 617,16 39797: 39798: Vastattavaa 39799: 39800: Oma pääoma 39801: Peruspääoma . . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . .. . . . . .. . . . 4 774190128,00 39802: Muu oma pääoma . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . 4 768 523 559,62 39803: Edellisten tilikausien voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 771 890,57 39804: Tilikauden voitto ................................. _ _....;3~84:::....:::9.:.;;14.:..;0::::2:::.6,.:::.64::.. 10 449 399 604,83 39805: 39806: Vieras pääoma 39807: 39808: Pitkäaikainen 39809: Lainat vaHiolta ................................. . 98 222 000,00 39810: 39811: Lyhytaikainen 39812: Velka vaHiolle . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. • . .. . . . 24 555 600,00 39813: Saadut ennakot . . . . . . .. . . .. . .. . .. . . .. . . . . .. .. . . . 21 858 230,34 39814: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 280 864,01 39815: Siirtovelat .. . .. . . .. . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . . . .. . . .. . 121 986 329,61 39816: Muut lyhytaikaiset velat ........................... _ _ _ _. :.:13::. .;9: .: 8: :8.:,3.:. . 7_ _....;2:::0:..:.1..:6:::95::...;0::.:1=.2,=33 39817: 39818: Vastattavaa yhteensä ............................. . 10 749 316 617,16 39819: 39820: 39821: 39822: 39823: 101 39824: llmailulaitos 39825: 39826: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39827: 39828: Liikevaihto 1 080 676 890,14 39829: Liiketoiminnan muut tuotot ......................... _ _ __.::5~7.=:25~6~3~8~,6~9 1 086 402 528,83 39830: 39831: Kulut: 39832: Aineet ja tarvikkeet 39833: Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 127 522,42 39834: Varastojen lisäys (-)/vähennys(+)................. -415377,16 39835: Ulkopuoliset palvelut.............................. 172 076 951,19 39836: Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 455 040,93 39837: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 976 123,71 39838: Muut kulut ..................................... _ ____:5~0..::5~05~4:!..C1~8z::,9~5_ _-___.:_:74~5~7.=:25~6~8~0=,04 39839: 39840: Käyttökate ..................................... . 340 676 848,79 39841: 39842: Poistot 39843: Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 721 746,96 39844: Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 927 223,1 0 39845: Maarakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 931 871,68 39846: Aineetlomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 839 305,93 39847: Muut pitkävaikutleiset menot ....................... _ _ _ _1!.!:9~9....:.1.:::68::.:,0~7___-....!2::::3~9..::6:.!:19~3~1!.!:5:z..:,7.:::4 39848: 39849: Liikevoitto ...................................... . 101 057 533,05 39850: 39851: Rahoitustuotot ja -kulut: 39852: Osinkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 408,50 39853: Korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 766 545,81 39854: Muut rahoitustuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 309,66 39855: Korkokulut..................................... -16 287149,36 39856: Muut rahoituskulut ............................... _ _ _ -..=2..:::0..:.;15::..:3,_,3"'-5'-",6~9_ _ _..=2....:.1.:::38~7:...:.7..:::8=,92 39857: 39858: 39859: Voitto ennen varauksia ja veroja ................... . 103196311,97 39860: 39861: Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) .................... . -7 607 821,23 39862: 39863: Tilikauden voitto ................................ . 95 588 490,74 39864: 39865: 39866: Tase 31.12.1998 39867: Vastaavaa 39868: 39869: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39870: Aineetlomat hyödykkeet 39871: Aineetlomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 221 417,32 39872: Muut pitkävaikutleiset menot ..................... ------=2=:25~0~1~3..::,3~5 8 446 430,67 39873: Aineelliset hyödykkeet 39874: Maa- ja vesialueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 648 621 ,88 39875: Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 057 178 962,42 39876: Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 984 797,93 39877: Maarakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 386 083,31 39878: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet .......... ___4~4!.:!9_,0~17:.....:..:17..:::0z.:::,0:::..8 2 733 215 635,62 39879: 39880: 39881: 39882: 39883: 102 39884: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39885: Osakkeet ja osuudet .......................... . 36 131 557,95 39886: 39887: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39888: 39889: Vaihto-omaisuus 39890: Valmiit tuotteet/Tavarat ........................ . 2886 742,48 39891: Saamiset 39892: Myyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 364 858,42 39893: Siirtosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 091 458,02 39894: Muut saamiset ................................ _ _ _ _.:....:70::...:63=2~::c29=- 121 526 948,73 39895: 39896: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39897: Muut arvopaperit ............................. . 399122339,74 39898: 39899: Rahat ja pankkisaamiset ......................... . 4242087,46 39900: 39901: Vastaavaa yhteensä .............................. . 3 305 571 742,65 39902: 39903: Vastattavaa 39904: 39905: Oma pääoma 39906: Peruspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 097 235 950,00 39907: Muu oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 262 131 049,00 39908: Edellisten tilikausien voitto/tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 034 576,27 39909: Tilikauden voitto/tappio ........................... _ __:9::::5..:::5.:::88::..:4!::9~0,r.:..74::... 2 647 990 066,01 39910: 39911: Varaukset 39912: Kertynyt poistoero .............................. . 19307 821,23 39913: 39914: Pakolliset varaukset ............................. . 2160 000,00 39915: 39916: Vieras pääoma 39917: 39918: Pitkäaikainen 39919: Lainat rahoituslaitoksilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 000 000,00 39920: Liittymismaksut ................................. _ _ _.:2. : :3: :.:55::. .:5: .: 5C.:.J4,'""48=- 372 355 554,48 39921: 39922: Lyhytaikainen 39923: Lainat rahoituslaitoksilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 000 000,00 39924: Saadut ennakoi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 576 317,08 39925: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 805131,77 39926: Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 090 232,03 39927: Muut lyhytaikaiset velat ........................... _ _ _4"-7-=28::.:6::...:6::::2""0,""05=--------'2::::6o::.3..:..;75,_,8:..:3::.::0.::J0,~93::... 39928: 39929: Vastattavaa yhteensä ............................. . 3 305 571 742,65 39930: 39931: 39932: 39933: 39934: 103 39935: RASKONE 39936: 39937: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 39938: 39939: Liikevaihto 100 911 045,08 39940: Valmistavarastojen muutos ......................... . 1 217 037,00 39941: Liiketoiminnan muut tuotot .......................... . 1 756140,42 39942: 39943: Kulut: 39944: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39945: Ostottilikauden aikana ........................ . 34 407 342,80 39946: Varaston muutos ............................. . 362925,00 39947: Ulkopuoliset palvelut ............................ . 4294153,96 39948: Henkilöstökulut ................................ . 42 790 322,73 39949: Vuokrat ...................................... . 3151111,15 39950: Muut kulut ..................................... _ _ _11 306 989,96 -96 312 845,60 39951: .:....:....:=-==~---=.=..:..:=-=-= 39952: 39953: 39954: Käyttökate ..................................... . 7 571 376,90 39955: 39956: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista 39957: menoista ....................................... . -4 773147 82 39958: 39959: Liikevoitto/tappio •.•..•.•...••..••.•....••....••.• 2 798 229,08 39960: 39961: Rahoitustuotot ja -kulut: 39962: Osinkotuotot ................................... . 562,50 39963: Korkotuotot ................................... . 70 989,95 39964: -298846,82 39965: Korkokulut ..................................... _ _ _......;;;o"""-"-=~ -227 294,37 39966: 39967: Välittömät verot ..••••....•...••..•.••.•..•.••.••. -98341 00 39968: 39969: Tilikauden tulos .••.•...•.•.••••..•.••••..•.••.••. 2 472 593171 39970: 39971: 39972: Tase 31.12.1998 39973: 39974: Vastaavaa 39975: 39976: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 39977: Aineetlomat hyödykkeet 39978: Muut pitkävaikultaiset menot .................... . 1 233 892,29 39979: Aineelliset hyödykkeet 39980: Maa- ja vesialueet . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 120 000,00 39981: Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 147 070,97 39982: Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . .. . . 5 659 556,73 39983: Muut aineelliset hyödykkeet ..................... ---=2...:.44..:..:6:....:5::..::6""01,;:;62=- 58 373 188,32 39984: 39985: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 39986: Osakkeet ja osuudet ........................... .. 51 700,00 39987: 39988: 39989: 39990: 39991: 104 39992: Vaihto- ja rahoitusomaisuus 39993: 39994: Vaihto-omaisuus 39995: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 176 731,51 39996: Keskeneräiset tuotteet .......................... _ _ _. : 2c.. :1.: :23:: . .0: :.:9: : 8L::,O.: . O 9299829,51 39997: Saamiset 39998: Myyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 430 789,02 39999: Siirtosaamiset ................................ _ _ _----=.1.!...71:...:0~1~5z:::,44:::.. 6 601 804,46 40000: 40001: Rahat ja pankkisaamiset ......................... . 14 564 139,83 40002: 40003: Vastaavaa yhteensä .............................. . 90124 554,41 40004: 40005: Vastattavaa 40006: 40007: Oma pääoma 40008: Peruspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000,00 40009: Muu oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 975 666,50 40010: Edellisten tilikausien tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -736 294,22 40011: Tilikauden voitto ................................ _ _ _. : 2. ;:4.!.!72::. .:5: :.:9: : 3,1.!.7.!. .1 57 711 965,99 40012: 40013: Vieras pääoma 40014: 40015: Pitkäaikainen 40016: Lainat rahoituslaitoksilla .•.•••.••.•••.•••.•••..... _ _____:.1.::..3. :. 41:. : 0. . :.1.: : 80::. :,0:. : . 0 13 410 180,00 40017: 40018: Lyhytaikainen 40019: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 405 620,58 40020: Siirtovelat...................................... 9 143 321,22 40021: Muut lyhytaikaiset velat ........................... ---~3....:.45:::.:3::....4.:..::6::::6,""62=--_ __:1~9~00:::.:2=-4.:..::0::::.8,=42 40022: 40023: Vastattavaa yhteensä ............................. . 90124 554,41 40024: 40025: 40026: 40027: 40028: 105 40029: Hallinnon kehittämiskeskus 40030: 40031: Tuloslaskelma 1.1.1998-31.12.1998 40032: 40033: Tuotot: 40034: Palvelujen myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 710 932,61 40035: Muu myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 456,48 40036: Sekalaiset tulot ................................. -------'1..:;.58"-8;:.:9'""6'"'",7""-8 40 392 285,87 40037: 40038: Kulut: 40039: Ulkopuoliset palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 344 458,05 40040: Palvelutoiminnan matkakustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . 4 546 936,44 40041: Palvelutoiminnan muut menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 580 991 ,61 40042: Palkat ja palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 752 783,95 40043: Muut henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 374 281,13 40044: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401 699,14 40045: Matkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 641,55 40046: Markkinointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 816,30 40047: Posti ja puhelin.................................. 128 458,77 40048: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 721,46 40049: Toimistopalvelut................................. 404 805,63 40050: Puhtaanapito ja kunnostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553 510,70 40051: Atk-palvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 181,41 40052: Kokous- ja edustuskulut .......................... -------'1..;;.34..:...4..:...4'""'4'"",6..;;.9_ _ _-....;;3'""9"""3;:::;28=-7;..:3~0,=83 40053: 40054: Käyttökate ...................................... . 1 063 555,04 40055: 40056: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteislsta 40057: menoista ....................................... . -772 070 57 40058: 40059: Liikevoitto ...................................... . 291 484,47 40060: 40061: Rahoitustuotot ja kulut: 40062: Tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 240,97 40063: Kulut ......................................... _ _ _ _-.. .;7;..:6c.. :.7. .:.;10""0:.. :1_ _ _ _. .:.;10:.. ;5:..:3""0,=96 40064: Tilikauden tulos ennen satunnaiseriä . . . . . . . . . . . . . . . . 302 015,43 40065: 40066: Tilikauden voitto ................................ . 302 015,43 40067: 40068: 40069: Tase 31.12.1998 40070: 40071: Vastaavaa 40072: 40073: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 40074: Aineetlomat oikeudet ............................ . 760406,06 40075: Tuotekehittely ................................. . 62 306,99 40076: Aineelliset hyödykkeet 40077: Koneet ja kalusto ............................ . 1 632 392,40 40078: 40079: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 40080: Osakkeet ja osuudet ........................... -----"5""'00:...;0:..:0:.::.0,""00::.. 2955105,45 40081: 40082: 40083: 40084: 40085: 106 40086: Rahoitusomaisuus 40087: Saamiset 40088: Myyntisaamiset. .............................. . 8 671 795,68 40089: Saamiset tytäryrityksiltä ........................ . 59 267,87 40090: Muut saamiset ............................... . 97 596,87 40091: Siirtosaamiset ............................... . 884560,34 40092: Rahat ja pankkisaamiset 40093: Käteiskassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 977,30 40094: Pankkisaamiset ............................... _ _ _-=:2....:.1=.:60::.:9::.:4~1'""25"----~1...:.1~8=.:86::....1!.::3~9,~31 40095: 40096: Vastaavaa yhteensä .............................. . 14 841 244,76 40097: 40098: Vastattavaa 40099: 40100: Oma pääoma 40101: Peruspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 200 000,00 40102: Muu pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 526 091,00 40103: Edellisten tilikausien voitto/tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 382 619,77 40104: Tilikauden voitto/tappio ........................... _ _ ___::3=.:02=-0:::.:1c::5~-:,4.::...3 4 645 486,66 40105: 40106: Vieras pääoma 40107: 40108: Pitkäaikaiset velat 40109: Shekkitililuotto .................................. . 1 843 385,30 40110: 40111: Lyhytaikaiset velat 40112: Ostovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 656,00 40113: Saadut ennakkomaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 612,01 40114: Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 264 181,87 40115: Muut lyhytaikaiset velat ........................... _ _ _...:.1...:.4..:...14.::..:9~2=2,~92=----~1~0...:.1=.:95::.:7~5~8,~10 40116: 40117: Vastattavaa yhteensä ............................. . 14 841 244,76 40118: 40119: 40120: 40121: 40122: 107 40123: 108 40124: SELVITYS VALTION ANTAMISTA 40125: LAINOISTA 40126: 40127: 40128: 40129: 40130: 109 40131: Talousarviotaloudesta myönnetyt lainat vuonna 1998 40132: 40133: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40134: Annetut markkamääräiset velkakirjalainat ... 180 667 259,40 44988521,61 225 655 781,01 40135: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 0,00 100 000 000,00 100 000 000,00 40136: Liikenneministeriö ................. 71 384 625,00 -30 724 590,62 40 660 034,38 40137: Opetusministeriö ................. 104 834 034,40 -23 588 787,77 81 245 246,63 40138: Puolustusministeriö ................ 4 166 600,00 -555 600,00 3 611 000,00 40139: Sisäasiainministeriö ............... 282 000,00 -142500,00 139 500,00 40140: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen 40141: ostot ............................ 342 310 000,00 -79 380 000,00 262 930 000,00 40142: Valtiokonttori .................... 342 310 000,00 -79 380 000,00 262 930 000,00 40143: Pitkäaikaiset markkamääräiset lainasaamissi . 4 869 916 851,85 -62 732 508,20 4 807 184 343,65 40144: Helsingin yliopisto ................. 10 829,36 0,00 10 829,36 40145: Itä-Suomen lääninhallitus ............ 48443,40 -23 000,00 25 443,40 40146: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 373 632 280,50 -1155941,07 372 476 339,43 40147: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 1 237 604 478,20 -188 244 950,42 1 049 359 527,78 40148: Maanmittauslaitos ................. 121 946 707,29 2 387 199,77 124 333 907,06 40149: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 153 494,86 -14 422 338,37 91 731156,49 40150: Oulun lääninhallitus ................ 2 074 979,22 13121,66 2 088100,88 40151: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 143 484,50 0,00 143 484,50 40152: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 27 330,83 -19921,06 7 409,77 40153: Teknologian kehittärniskeskus ......... 926 144 224,59 285 305 053,62 1 211 449 278,21 40154: Työministeriö .................... 1 577 425,55 -7 346,63 1 570 078,92 40155: Ulkoasiainministeriö ............... 614 955 235,39 -21161 822,40 593 793 412,99 40156: Valtiokonttori .................... 5 962 910,00 0,00 5 962 910,00 40157: Valtiovarainministeriö .............. 1 479 635 028,16 -125 402 563,30 1 354 232 464,86 40158: Markkamääräisetlainasaamiset. ......... 469590943,19 -387 462 395,66 82 128 547,53 40159: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 156 865 233,86 -156 865 233,86 0,00 40160: Maanmittauslaitos ................. 1 909111,33 -323 528,09 1 585583,24 40161: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 643 549,17 -17 643 549,17 0,00 40162: Oulun lääninhallitus ................ 392 851,30 -392 851,30 0,00 40163: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 38 009,60 -19585,31 18424,29 40164: Teknologian kehittärniskeskus. . . . . . . . . 173 571 807,61 -173 571 807,61 0,00 40165: Ulkoasiainministeriö ............... 10 409 200,00 -10 409 200,00 0,00 40166: Valtiokonttori .................... 851 860,00 -851 860,00 0,00 40167: Valtiovarainministeriö .............. 107 909 320,32 -27 384 780,32 80 524 540,00 40168: Muut markkamääräiset sijoitukset ........ 27 307 974 462,88 11 312 840 862,33 38 620 815 325,21 40169: Valtiokonttori .................... 27 307 974 462,88 11 312 840 862,33 38 620 815 325,21 40170: Muut valuuttamääräiset sijoitukset ........ 6 620 516 093,47 -6 029 908 079,7 4 590 608 013,73 40171: Valtiokonttori .................... 6 620 516 093,47 -6 029 908 079,74 590 608 013 73 40172: Yhteensä ........................ 39 790 975 610,79 4 798 346 400,34 44 589 322 011,13 40173: 40174: 40175: 40176: 40177: 110 40178: Rahastotaloudesta myönnetyt lainat vuonna 1998 40179: 40180: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40181: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion ra- 40182: hastojen lainasaamiset. ............... 72 703 859 578,09 -351 420 868,19 72 352 438 709,90 40183: Maatilatalouden kehittämisrahasto . . . . . . 5 361 726 371 ,84 -489 722 390,45 4 872 003 981,39 40184: Valtion asuntorahasto .............. 55 042 133 206,25 138 301 522,26 55 180 434 728,51 40185: Valtion eläkerahasto ............... 12 300 000 000,00 0,00 12 300 000 000,00 40186: Muut pitkäaikaiset markkamääräiset sijoituk- 40187: set. ............................ 4 488 838 716,06 123 545 674,17 4 612 384 390,23 40188: Valtion vakuusrahasto .............. 4 488 838 716,06 0,00 4 488 838 716,06 40189: Valtion ydinjätehuoltorahasto ......... 0,00 123 545 674,17 123545674,17 40190: Markkamääräiset lainasaamiset. ......... 4696198261,73 373 950 000,00 5 070 148 261,73 40191: Valtion ydinjätehuoltorahasto ......... 4 696 198 261,73 373 950 000,00 5070148261,73 40192: Muut markkamääräiset sijoitukset ........ 2127 422 241,42 714 699 182,62 2 842 121 424,04 40193: Valtion eläkerahasto ............... 2127 422 241,42 714 699182,62 2 842 121 424,04 40194: Muut valuuttamääräiset sijoitukset ........ 2 046 893,41 -1 625 368,17 421525,24 40195: Valtion vakuusrahasto .............. 2 046 893,41 -1 625 368,17 421525,24 40196: Muut lyhytaikaiset valuuttamääräiset sijoituk- 40197: set. ............................ 243 614 223,11 -108 794110,86 134 820 112,25 40198: Valtion vakuusrahasto .............. 243614223,11 -108 794 110,86 134 820 112,25 40199: Yhteensä ........................ 84 261 979 913,82 750 354 509,57 85 012 334 423,39 40200: 40201: 40202: 40203: 40204: 111 40205: 112 40206: SELVITYS VALTION VELASTA 40207: 40208: 40209: 40210: 40211: 113 40212: Erittely talousarviotalouden velkatileistä vuodelta 1998 40213: 40214: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40215: Muut rahastot ja lahjoitetut varat ......... 224 750 509,15 -52 313 447,64 172437061,51 40216: Etelä-Suomen lääninhallitus .......... 8 077,60 -8 077,60 0,00 40217: Helsingin kauppakorkeakoulu ......... 15199024,51 6 865 538,53 22 064 563,04 40218: Helsingin yliopisto ................. 4 630 715,46 -2 080 144,34 2550571,12 40219: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 5 878908,34 -702165,19 5176 743,15 40220: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 729 071,38 -535091,86 193 979,52 40221: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 200 586,41 -200586,41 0,00 40222: Kuopion yliopisto ................. 30 085 011 ,99 6 749 476,50 36 834 488,49 40223: Kuvataideakatemia ................ 413 048,71 -11721,45 401 327,26 40224: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 442,51 -55442,51 0,00 40225: Länsi-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . 12 878,00 -12 878,00 0,00 40226: Museovirasto .................... 2457 084,83 101 438,20 2 558 523,03 40227: Opetushallitus . . .. . .. . .. . . . .. . . . . 130 764,40 -130 764,40 0,00 40228: Opetusministeriö ................. 1 763 329,80 2 076,60 1 765406,40 40229: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 457 259,22 6 194 475,58 22 651 734,80 40230: Puolustusministeriö ................ 4239 475,56 -1101 747,77 3137727,79 40231: Puolustusvoimat .................. 2 567 372,09 -2 567 372,09 0,00 40232: Rajavartiolaitos .................. 63 595,58 -63 595,58 0,00 40233: Sibelius-Akatemia ................. 16461039,13 15 379 710,33 31 840 749,46 40234: Sisäasiainministeriö ............... 52 612 436,53 -52 612 436,53 0,00 40235: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40236: miskeskus ...................... 13 380,24 201,00 13 581,24 40237: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 3 382 053,99 730 254,36 4112308,35 40238: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . .. 374109,30 -33 340,55 340 768,75 40239: Taideteollinen korkeakoulu ........... 6 300,00 ~300,00 0,00 40240: Tampereen teknillinen korkeakoulu ..... 8 776 437,99 -438085,06 8 338352,93 40241: Tampereen yliopisto ............... 4027906,08 -13933,41 4 013 972,67 40242: Teatterikorkeakoulu ................ 54 190,94 -54190,94 0,00 40243: Teknillinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . 9 229 393,42 836 769,26 10 066162,68 40244: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 28 526 155,81 -28 526 155,81 0,00 40245: Tullihallitus ..................... 70 454,38 -70 454,38 0,00 40246: Turun kauppakorkeakoulu ........... 2 048 820,12 -310 292,95 1738527,17 40247: Turun yliopisto ................... 11 392 213,54 582 062,28 11 97 4 275,82 40248: Työministeriö .................... 21156,15 0,00 21156,15 40249: Vaasan yliopisto .................. 1 400 000,00 -250 000,00 1 150 000,00 40250: Valtion taidemuseo ................ 4135,00 -4135,00 0,00 40251: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 1458680,14 33 461,55 1 492141,69 40252: Otetut markkamääräiset lainat ........... 183 473 200 495,47 25 736 533 998,35 209 209 734 493,82 40253: Helsingin yliopisto ................. 16 199 572,06 -3 758 493,40 12 441 078,66 40254: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 1 072 420 429,36 0,00 1 072 420 429,36 40255: Ulkoasiainministeriö ............... 52 001156,30 -14 586 920,70 37 414 235,60 40256: Valtiokonttori .................... 182 332 579 337,75 25 754 879 412,45 208 087 458 750,20 40257: Otetut valuuttamääräiset lainat .......... 147 294 935 883,38 144 567 075,62 147 439 502 959,00 40258: Valtiokonttori .................... 147 294 935 883,38 144 567 075,62 147 439 502 959,00 40259: Lainat eläkerahastolta . . . . . . . . . . . . . . . . 12 300 000 000,00 0,00 12 300 000 000,00 40260: Valtiokonttori .................... 12 300 000 000,00 0,00 12 300 000 000,00 40261: Muut pitkäaikaiset velat ............... 895 404 016,04 -41199 251,35 854 204 764,69 40262: Geologian tutkimuskeskus ........... 0,00 12155,00 12 155,00 40263: Helsingin yliopisto ................. 1 675 901,01 -337 484,50 1 338416,51 40264: Merenkulkulaitos ................. 470 072 363,00 -198 870 109,00 271 202 254,00 40265: Opetusministeriö ................. 117198140,00 -33 637 386,24 83 560 753,76 40266: Poliisin tekniikkakeskus ............. 0,00 11 987 771,21 11 987 771,21 40267: Suomen ympäristökeskus ........... 1 300 000,00 -1 300 000,00 0,00 40268: 40269: 40270: 40271: 40272: 114 40273: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40274: Valtion kiinteistölaitos .............. 305 157 612,03 130 945 802,18 436103414,21 40275: Valtiovarainministeriö .............. 0,00 50 000 000,00 50 000 000,00 40276: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion ra- 40277: hastojen yhdystilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7115 073 940,30 -957 950 941,15 6 157 122 999,15 40278: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 927 899 243,11 378 170 686,39 1 306 069 929,50 40279: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 2 727 724 505,95 -59 710 623,94 2 668 013 882,01 40280: Sisäasiainministeriö ............... 0,00 54 961 042,73 54 961 042,73 40281: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 7 174 702,38 7 174 702,38 40282: Valtiokonttori .................... 2 342 563 938,03 -318 645139,91 2 023 918 798,12 40283: Valtiovarainministeriö .............. 1110 813 982,97 -1 029 101 222,90 81 712 760,07 40284: Ympäristöministeriö ................ 6072270,24 9199 614,10 15 271 884,34 40285: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennyk- 40286: set. ............................ 32 272 406 493,46 -11 033 811 052,72 21 238 595 440,74 40287: Helsingin yliopisto ................. 3 579 517,53 178 975,87 3 758 493,40 40288: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 700 000,00 -700 000,00 0,00 40289: Ulkoasiainministeriö ............... 6 598 969,30 4 262 341,90 10 861 311,20 40290: Valtiokonttori .................... 32 195 971 625,54 -10 985 906 077,00 21 210 065 548,54 40291: Valtion kiinteistölaitos .............. 27 49.5 433,00 -27 495 433,00 0,00 40292: Ympäristöministeriö ................ 38 060 948,09 -24150 860,49 13 910 087,60 40293: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat ...... 27 258 482 722,73 -11 919 650 350,92 15 338 832 371 ,81 40294: Valtiokonttori .................... 27 258 482 722,73 -11 919650350,92 15 338 832 371,81 40295: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat. ....... 219 748 775,47 122 698 379,58 342 447 155,05 40296: Etelä-8uomen lääninhallitus .......... 50 970 295,63 -3 275 157,29 47 695 138,34 40297: Itä-Suomen lääninhallitus ............ 9240 851,95 -824286,52 8 416 565,43 40298: Lapin lääninhallitus ................ 2 298 264,33 -379148,72 1 919115,61 40299: Länsi-Suomen lääninhallitus .......... 16 018172,57 1 967 717,90 17 985 890,47 40300: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 3 054428,58 -1 001 877,74 2 052 550,84 40301: Maatalouden tutkimuskeskus ......... 0,00 1 662,69 1 662,69 40302: Oulun lääninhallitus. . . . . . . . . . . . . . .. 23 008 481 ,75 -4 622 922,81 18 385 558,94 40303: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111912,00 47061,40 158 973,40 40304: Tampereen teknillinen korkeakoulu ..... 9842,50 1 755,00 11 597,50 40305: Valtiokonttori .................... 101 077187,51 127 776 406,86 228 853 594,37 40306: Valtion kiinteistölaitos .............. 8662641,35 3255186,47 11 917 827,82 40307: Vankeinhoitolaitos ................. 5 296 697,30 -248 017,66 5 048 679,64 40308: Saadut ennakoi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 569 433,58 1 729 026 018,74 2 067 595 452,32 40309: Etelä-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . 174142,90 -174142,90 0,00 40310: Geologian tutkimuskeskus . . . . . . . . . . . 390837,90 -186 676,50 204161,40 40311: Helsingin kauppakorkeakoulu ......... 3 759 955,06 -2 374 789,06 1 385166,00 40312: Helsingin yliopisto ................. 24 829 484,26 3 578166,80 28 407 651,06 40313: limatieteen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 995 566,76 -1 731 282,72 2 264 284,04 40314: Joensuun yliopisto ................ 7107 943,25 -203 186,17 6 904 757,08 40315: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 37 735 756,23 -13 102 838,40 24 632 917,83 40316: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 184 960,00 -184 960,00 0,00 40317: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 314 349,50 2 136 777,20 8 451126,70 40318: Kuvataideakatemia ................ 0,00 50 000,00 50 000,00 40319: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4694657,81 -2 357 826,35 2 336 831,46 40320: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .. 420 000,00 2 964 649,07 3 384 649,07 40321: Lääkelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 912 000,00 -3148 080,00 2 763 920,00 40322: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 15 000,00 -15 000,00 0,00 40323: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalve- 40324: lukeskus ....................... 1148 850,00 0,00 1148850,00 40325: Maanmittauslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . 361168,55 -256 999,19 104169,36 40326: Maatalouden tutkimuskeskus ......... 934 325,38 2067323,70 3 001 649,08 40327: Matkailun edistämiskeskus ........... 480 823,91 -139 349,31 341 474,60 40328: Merenkulkulaitos ................. 888444,32 91 527 460,68 92 415 905,00 40329: 40330: 40331: 40332: 40333: 115 40334: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40335: Merentutkimuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 467 905,00 467 905,00 40336: Metsäntutkimuslaitos ..•............ 3 043 152,65 -771377,65 2271 775,00 40337: Museovirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 050,86 322 671,23 651 722,09 40338: Oikeusministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 13 921,90 13 921,90 40339: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 066,48 79874,52 621 941,00 40340: Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . 4100,00 99225,00 103325,00 40341: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 490 502,90 -1365010,73 9125 492,17 40342: Patentti- ja rekisterihallitus . . . . . • . . . . . 419 809,43 26 356,61 446 166,Q4 40343: Pelastusopisto . . . . . . . . . . . . . . . . ... 94449,60 -94449,60 0,00 40344: Poliisin tekniikkakeskus . . . . . . . . . . . . . 0,00 3 710 355,00 3 710355,00 40345: Puolustushallinnon rakennuslaitos . . . . . . 0,00 13 596,50 13 596,50 40346: Puolustusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 8 000 000,00 8 000 000,00 40347: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 450,20 -162450,20 0,00 40348: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 783,60 370,30 8153,90 40349: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 124 966,75 68 537,21 193 503,96 40350: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus . . . 1110 842,85 -814 036,42 296 806,43 40351: Sibelius-Akatemia ................. 21 700,00 21 550,00 43250,00 40352: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40353: miskeskus ...................... 0,00. 3305874,44 3305874,44 40354: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 0,00 1 560 229 661,45 1 560 229 661,45 40355: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 0,00 1 000 000,00 1000000,00 40356: Suomenlinnan hoitokunta . . . . . . . . . . . . 48400,00 -48400,00 0,00 40357: Svenska handelshögskolan .......... 0,00 2105540,25 2105 540,25 40358: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 351 560,45 351560,45 40359: Taideteollinen korkeakoulu ........... 195268,00 199 293,89 394561,89 40360: Tampereen teknillinen korkeakoulu . . . . . 37 236 758,47 -17 297 435,73 19 939 322,74 40361: Tampereen yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 19 504 388,84 2 639477,68 22 143 866,52 40362: Teatterikorkeakoulu ................ 86976,00 -1476,00 85500,00 40363: Teknillinen korkeakoulu . . . . . . . . . . . . . 79 215 327,52 -21 727 973,96 57 487 353,56 40364: Teknologian kehittämiskeskus. . . . . . . . . 0,00 119 280 950,87 119 280 950,87 40365: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . .. 275,00 -275,00 0,00 40366: Tielaitos ....................... 447 449,00 984 051,00 1431500,00 40367: Tilastokeskus. . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 400 040,00 1199 860,00 1599900,00 40368: Tullihallitus ..................... 5 011 884,94 -471486,26 4540398,68 40369: Turun kauppakorkeakoulu . . . . ....... 4190 550,48 2189179,01 6 379 729,49 40370: Turun yliopisto ................... 19 649172,53 -276105,95 19 373 066,58 40371: Ulkoasiainministeriö ............... 1 873 932,12 -938856,20 935075,92 40372: Vaasan yliopisto ..........•....... 2136242,05 517 481,33 2653 723,38 40373: Valtiokonttori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 794,96 18 216,00 58010,96 40374: Valtion kiinteistölaitos . . . . . . . . . . . . . . 1563 394,32 -1 563 394,32 0,00 40375: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 42 070 234,41 -9 852 536,09 32 217 698,32 40376: Vankeinhoitolaitos ................. 3 531,90 -3 531,90 0,00 40377: Väestörekisterikeskus . . . . . . . . . . . ... 124310,00 -112620,04 11 689,96 40378: Ympäristöministeriö ................ 60000,00 999 678,37 1 059 678,37 40379: Åbo Akademi. .........•......... 9012361,89 -1 767 000,07 7245361,82 40380: Ostovelat ...•.................... 2 514 752 479,10 371 602 658,34 2 886 355137,44 40381: Ahvenanmaan lääninhallitus . . . . . . . . . . 110 342,39 -60761,66 49 580,73 40382: Ajoneuvohallintokeskus . . . . . . . . . . . . . 11 801 802,77 4430656,57 16 232 459,34 40383: Asuntorahastovirasto. . . . . . . . . . . . . . . 270 966,87 19900831,66 20 171 798,53 40384: Eduskunta ...................... 4638086,29 7 520 961,22 12 159 047,51 40385: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos . . . . . . . 67 592,87 607147,33 674 740,20 40386: Etelä-5uomen lääninhallitus .......... 42 210 730,42 36 807 426,84 79 018157,26 40387: Geodeettinen laitos • . . . . . . . . . . . . . . . 711 926,08 -471784,37 240141,71 40388: Geologian tutkimuskeskus • . . . . . . . . . . 5129249,58 59 409,40 5188 658,98 40389: Helsingin kauppakorkeakoulu . . . . . . . . . 3389543,09 2 129 897,35 5519440,44 40390: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos . . . . . . 11197 725,59 -484395,78 10 713 329,81 40391: 40392: 40393: 40394: 40395: 116 40396: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40397: Helsingin yliopisto ................. 54 924 034,46 -7 623 791,43 47 300 243,03 40398: limatieteen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 070 289,37 2 674824,59 6 745113,96 40399: Itä-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . 25 048161,63 4307920,93 29 356 082,56 40400: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . ... 13 943 969,48 -2 307 586,14 11 636 383,34 40401: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 11 703 507,81 2168 073,91 13 871 581,72 40402: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686839,74 205124,96 891 964,70 40403: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 10 007 078,57 -2 301 091,62 7 705 986,95 40404: Kasvinjalostuslaitos. . . . . . . . . . . . . . . . 3 271 766,64 -422603,30 2 849163,34 40405: Kasvintuotannon tarkastuskeskus . . . . . . 3 383 276,37 -993404,04 2389872,33 40406: Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . . . . 36 921 173,23 -2 538 508,07 34 382 665,16 40407: Keskusrikospoliisi . . . . . . . . . . . . . . ... 1920471,55 1 775 322,35 3 695 793,90 40408: Kilpailuvirasto ................... 0,00 62 706,79 62 706,79 40409: KulUUajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 476 810,53 3 754,56 1480565,09 40410: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 5377 346,23 1 990519,45 7 367 865,68 40411: Kuvataideakatemia . . . . . . . . . . . . . . . . 280048,09 -120577,00 159471,09 40412: Lapin lääninhallitus ......•......... 6583 299,32 2547303,72 9130 603,04 40413: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4140 910,93 -933 063,65 3207 847,28 40414: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu . . 11 949 307,94 -7204071,78 4 745236,16 40415: Liikenneministeriö ................. 13242688,15 9232041,96 22 474 730,11 40416: Liikkuva poliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3023 944,22 795 959,43 3 819903,65 40417: Länsi-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . 48 885 952,88 52 293 747,51 101179 700,39 40418: Lääkelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3485093,18 -2 468 543,28 1 016549,90 40419: Maa- ja metsätalousministeriö. . . . . . . . . 139 613 493,77 -119391917,83 20 221 575,94 40420: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalve- 40421: lukeskus ....................... 2512540,32 1 137 399,56 3 649939,88 40422: Maanmittauslaitos. . . . . . . . . . . . . . . . . 6 049 591,17 2351112,31 8400 703,48 40423: Maatalouden tutkimuskeskus . . . . . . . . . 4333 231,60 258263,62 4591 495,22 40424: Matkailun edistämiskeskus . . . . . . . . . . . 895 580,16 3 556 910,38 4452490,54 40425: Merenkulkulaitos . . . . . . . . . . . . . . ... 39 794 586,05 -7 493 720,34 32 300 865,71 40426: Merentutkimuslaitos . . . . . . . . . . • . . . . 2103077,02 2 724048,58 4 827125,60 40427: Metsäntutkimuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 1366889,20 1 023 060,40 2389949,60 40428: Mittatekniikan keskus .............. 2040549,47 39447,75 2079997,22 40429: Museovirasto .................... 4062343,66 2 369 263,17 6431606,83 40430: Oikeusministeriö •................. 39 922 067,42 22 378 443,22 62 300 510,64 40431: Opetushallitus ................... 63 705 070,85 -16 402160,33 47 302 910,52 40432: Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 998 762,52 -47 091 735,72 39 907 026,80 40433: Oulun lääninhallitus ................ 11 679 738,56 2287 423,85 13 967 162,41 40434: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 442 341,26 6 810 068,29 30 252 409,55 40435: Patentti- ja rekisterihallitus . . . • . . . . . . . 10 430 042,13 2164382,86 12 594 424,99 40436: Pelastusopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3455244,74 -950593,57 2504651,17 40437: Poliisiammattikorkeakoulu . . . . . . . . . . . 345 246,71 -16183,81 329062,90 40438: Poliisikoulu . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 2 531132,40 452 471,56 2 983603,96 40439: Poliisin tekniikkakeskus . . . . . . . . . . . •. 870 585,71 1 785 254,50 2 655 840,21 40440: Puolustushallinnon rakennuslaitos . . . . . . 61 620 890,39 4406046,63 66 026 937,02 40441: Puolustusministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . 10 845 439,07 -5102310,50 5 743128,57 40442: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 210 794,76 163 872 245,24 362 083 040,00 40443: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 080 472,43 -5 971 600,20 24 108 872,23 40444: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 430 154 584,77 -95 666 730,84 334 487 853,93 40445: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus . . . 2095053,85 14566,70 2109620,55 40446: Sibelius-Akatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 1 870 868,57 66317,56 1 937186,13 40447: Siemenperunakeskus . . . . . . . . . ..... 331 797,90 -174147,91 157649,99 40448: Sisäasiainministeriö ............... 24 723 116,27 15 709 441,40 40 432 557,67 40449: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40450: miskeskus ...................... 12 305 616,24 1 447056,96 13 752 673,20 40451: Sosiaali- ja terveysministeriö.......... 27 419 880,33 11114 632,04 38 534 512,37 40452: Suojelupoliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 1101 843,51 296 753,33 1398596,84 40453: Suomen Akatemia ................ 1399530,96 2 802453,81 4201 984,77 40454: 40455: 40456: 40457: 40458: 117 40459: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40460: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 10 349 767,11 -170 702,37 10 179 064,74 40461: Suomenlinnan hoitokunta ............ 2 905 036,82 -1 397 808,48 1 507 228,34 40462: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . 1177 408,99 102 263,93 1 279 672,92 40463: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 8 813 752,92 -1 341 332,07 7 472 420,85 40464: Taideteollinen korkeakoulu ........... 3 172 811,83 -308 905,02 2 863 906,81 40465: Tampereen teknillinen korkeakoulu ..... 10 706 864,75 -3 283 718,91 7 423145,84 40466: Tampereen yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 16320751,75 -3 012 729,76 13 308 021,99 40467: Tasavallan presidentin kanslia ........ 2 607 334,66 -1 476 965,29 1 130 369,37 40468: Teatterikorkeakoulu ................ 2 936 659,71 -2 258 524,06 678135,65 40469: Teknillinen korkeakoulu ............. 28 485 674,37 -1 218010,52 27 267 663,85 40470: Teknologian kehittämiskeskus ......... 3 595 704,08 -389229,84 3 206 474,24 40471: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 3 505 714,26 1 846 308,63 5 352 022,89 40472: Tielaitos ....................... 195 985 020,44 35 045 014,13 231 030 034,57 40473: Tilastokeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9688311,74 -3 093 611,77 6 594 699,97 40474: Tullihallitus ..................... 35 682 820,15 -26 967 654,70 8 715 165,45 40475: Turun kauppakorkeakoulu ........... 1 783144,09 1 025 645,44 2 808 789,53 40476: Turun yliopisto ................... 24 172 758,90 -1636541,43 22 536 217,47 40477: Turvatekniikan keskus .............. 4 614 514,33 -1114 866,14 3 499 648,19 40478: Työministeriö .................... 209 850 688,57 260 467 179,88 470 317 868,45 40479: Ulkoasiainministeriö ............... 70 472 645,45 847 941,17 71 320 586,62 40480: Ulkomaalaisvirasto ................ 692 885,81 2505359,71 3198 245,52 40481: Vaasan yliopisto .................. 3 042 543,09 -354352,61 2 688190,48 40482: Valtiokonttori .................... 9 871 651,09 562 995,12 10 434 646,21 40483: Valtion kiinteistölaitos .............. 67 176 646,06 -16 505 940,00 50 670 706,06 40484: Valtion taidemuseo ................ 1 965 716,96 102 315,63 2 068 032,59 40485: Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus .... 554998,95 -128560,25 426 438,70 40486: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 44 028 842,55 -5 505 783,66 38 523 058,89 40487: Valtioneuvoston kanslia ............. 7 528 384,02 44 773,30 7 573157,32 40488: Valtiotalouden tarkastusvirasto ........ 527 385,60 -285473,27 241 912,33 40489: Valtiovarainministeriö .............. 12 170 180,73 77 119 232,47 89 289 413,20 40490: Vankeinhoitolaitos ................. 32 802 692,40 -6 612118,94 26 190 573,46 40491: Verohallitus ..................... 64181 796,30 -6 886 532,63 57 295 263,67 40492: Väestörekisterikeskus .............. 6 940 108,43 2 678 707,09 9 618 815,52 40493: Ympäristöministeriö ................ 16 584 805,30 -1 316 880,91 15 267 924,39 40494: Åbo Akademi .................... 7 690 516,85 2 131 753,39 9 822 270,24 40495: Edelleen tilitettävät erät . . . . . . . . . . . . . . . 3 341 036 569,50 521 949 124,24 3 862 985 693,74 40496: Ahvenanmaan lääninhallitus .......... 53 100,98 -489,18 52 611,80 40497: Ajoneuvohallintokeskus ............. 1156410,92 -118699,20 1 037711,72 40498: Asuntorahastovirasto ............... 270 444,40 2836,35 273 280,75 40499: Eduskunta ...................... 2262 909,71 1 260 252,00 3523161,71 40500: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ....... 1 040 094,79 35 940,79 1 076 035,58 40501: Etelä-5uomen lääninhallitus .......... 15 567 848,17 1 839 158,62 17 407 006,79 40502: Geodeettinen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . 179 115,43 6 352,50 185 467,93 40503: Geologian tutkimuskeskus ........... 2 324 120,31 210 845,25 2 534 965,56 40504: Helsingin kauppakorkeakoulu . . . . . . . . . 2784511,91 -406 363,69 2 378148,22 40505: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ...... 6431405,14 -633 053,22 5 798351,92 40506: Helsingin yliopisto ................. 27 693 110,46 -2 950 059,82 24 743 050,64 40507: limatieteen laitos ................. 2194370,09 -251901,77 1 942468,32 40508: Itä-Suomen lääninhallitus ............ 6 878 784,70 618 272,56 7 497 057,26 40509: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 5441 245,43 214338,56 5 655 583,99 40510: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 7247 629,44 685 507,11 7 933136,55 40511: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 905,54 56 943,74 643849,28 40512: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 2 186 527,09 232 876,40 2 419 403,49 40513: Kasvinjalostuslaitos. . . . . . . . . . . . . . . . 172 020,12 29842,08 201 862,20 40514: Kasvintuotannon tarkastuskeskus ...... 3 871151,60 235202,61 4106 354,21 40515: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 3 273 992,91 637 770,66 3 911 763,57 40516: 40517: 40518: 40519: 40520: 118 40521: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40522: Keskusrikospoliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . 2723 417,62 2 641,56 2 726 059,18 40523: Kilpailuvirasto ................... 212 208,41 20 137,26 232345,67 40524: Kuluttajavirasto .................. 596 486,20 55 511,23 651 997,43 40525: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 4112 656,08 70 541,18 4 183 197,26 40526: Kuvataideakatemia ................ 183 430,96 12 546,43 195 977,39 40527: Lapin lääninhallitus ................ 3 082 584,91 172 000,12 3 254585,03 40528: Lapin yliopisto ................... 2 035 235,56 336 955,66 2 372191,22 40529: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .. 1 801 970,66 244287,81 2 046 258,47 40530: Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . 760 079,40 -629 261,88 130817,52 40531: Liikkuva poliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 307 167,83 -840 742,31 4466425,52 40532: Länsi-Suomen lääninhallitus .......... 17612460,15 -8 558 936,86 9 053 523,29 40533: Lääkelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444113,07 338 924,19 783 037,26 40534: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 4900 374,29 -3 755 154,32 1145 219,97 40535: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalve- 40536: lukeskus ....................... 903 458,71 239 352,85 1142811,56 40537: Maanmittauslaitos ................. 6037111,77 -83 232,54 5953879,23 40538: Maatalouden tutkimuskeskus . . . . . . . . . 2354 561,54 -36177,75 2318383,79 40539: Matkailun edistämiskeskus ........... 382 282,66 19121,25 401403,91 40540: Merenkulkulaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 859 724,57 6 040 205,37 23 899 929,94 40541: Merentutkimuslattos ............... 374455,00 228 753,94 603208,94 40542: Metsäntutkimuslaitos ............... 2 755 133,56 253 633,52 3 008 767,08 40543: Mittatekniikan keskus . . . . . . . . . . . . . . 248 945,78 78 326,80 327 272,58 40544: Museovirasto .................... 1152 005,59 30 574,08 1182 579,67 40545: Oikeusministeriö .................. 34 258 563,88 5 591 718,39 39 850 282,27 40546: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 766,75 7 275 125,22 7 518891,97 40547: Opetusministeriö ................. 2619 742,86 1 270 788,80 3 890 531,66 40548: Oulun lääninhallitus ................ 4 477 734,26 631 198,89 5 108 933,15 40549: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11419277,70 -8 743 555,07 2 675 722,63 40550: Patentti- ja rekisterihallitus . . . . . . . . . . . 3 392 301,04 1 555 688,18 4 947 989,22 40551: Pelastusopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 605,57 25 501,73 322 107,30 40552: Poliisiammattikorkeakoulu ........... 279 944,58 -65429,76 214514,82 40553: Poliisikoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 703,05 113981,82 465684,87 40554: Poliisin tekniikkakeskus ............. 287 975,90 -71118,38 216 857,52 40555: Puolustushallinnon rakennuslaitos . . . . . . 5259258,97 -104827,64 5 154 431,33 40556: Puolustusministeriö. . . . . . . . . . . . . ... 4 701 327,75 220269,49 4 921597,24 40557: Puolustusvoimat. ................. 90 411 404,87 3 707 091,06 94 118 495,93 40558: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . ... 22 746 696,24 3 306 713,93 26 053 410,17 40559: Ratahallintokeskus ................ 411 965,99 313481,50 725 447,49 40560: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus . . . 1188053,54 20 173,59 1208227,13 40561: Sibelius-Akatemia ................. 2 749 069,01 -353 553,13 2395515,88 40562: Siemenperunakeskus .............. 115 160,70 -52192,56 62 968,14 40563: Sisäasiainministeriö ............... 1808535,14 157 578,67 1966113,81 40564: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40565: miskeskus ...................... 6536 926,22 52 771,00 6 589 697,22 40566: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 6271 000,62 -1 301184,00 4969816,62 40567: Suojelupoliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744307,77 91 437,31 835 745,08 40568: Suomen Akatemia ................ 1588439,58 80327,19 1 668 766,77 40569: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 1 810 057,60 113 822,89 1 923 880,49 40570: Suomenlinnan hoitokunta ............ 262877,24 153 025,02 415902,26 40571: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . 878 301,89 676,73 878 978,62 40572: Säteilyturvakeskus ................ 1145 064,97 281 085,81 1 426150,78 40573: Taideteollinen korkeakoulu ........... 1 384 531,73 249 222,66 1 633 754,39 40574: Tampereen teknillinen korkeakoulu . . . . . 3 741 189,90 530 882,62 4 272072,52 40575: Tampereen yliopisto ............... 8 617 108,25 -1032417,45 7 584690,80 40576: Tasavallan presidentin kanslia ........ 382 808,28 10 569,00 393 377,28 40577: Teatterikorkeakoulu. . . . . . . . . . . . . . . . 828929,03 -374 554,21 454374,82 40578: Teknillinen korkeakoulu ............. 7 686 460,75 2 373 721,92 10 060 182,67 40579: 40580: 40581: 40582: 40583: 119 40584: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40585: Teknologian kehittämiskeskus. . . . . . . . . 1125 503,17 -74816,61 1 050686,56 40586: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 1 401 973,18 279 065,94 1 681 039,12 40587: Tielaitos ....................... 34 528 081 ,08 5 380 861,69 39 908 942,77 40588: Tilastokeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 586 574,27 117982,20 3 704 556,47 40589: Tullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 986 164,26 -11877628,93 185 108 535,33 40590: Turun kauppakorkeakoulu . . . . . . . . . . . 918211,41 -919 896,50 -1685,09 40591: Turun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 10638581,99 344865,92 10 983 447,91 40592: Turvatekniikan keskus .............. 402 234,38 45 606,16 447 840,54 40593: Työministeriö .................... 19 890 663,81 29 723 528,83 49 614192,64 40594: Ulkoasiainministeriö ............... 8 518 251,67 -763 068,29 7 755183,38 40595: Ulkomaalaisvirasto . . . . . . . . . . . . . . . . 396329,70 -20 299,72 376 029,98 40596: Vaasan yliopisto .................. 1596 483,55 -135193,07 1 461290,48 40597: Valtiokonttori .................... 2558213,88 -158176,90 2400036,98 40598: Valtion kiinteistölaitos .............. 839 137,69 -34590,16 804547,53 40599: Valtion taidemuseo ................ 482 635,08 332 112,63 814 747,71 40600: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus .... 319 145,47 -96368,33 222 777,14 40601: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 8840 898,89 1 095277,25 9 936176,14 40602: Va~ioneuvoston kanslia ............. 1419306,26 -133 903,30 1 285 402,96 40603: Valtiotalouden tarkastusvirasto ........ 508 648,32 12700,22 521348,54 40604: Valtiovarainministeriö .............. 1 458 618,72 173 892,51 1 632 511,23 40605: Vankeinhoitolaitos ................. 16 347 916,79 -4 341 686,78 12 006 230,01 40606: Verohallitus ..................... 2 618 636 360,12 490 667 949,35 3 109 304 309,47 40607: Väestörekisterikeskus .............. 253 351,19 27 944,67 281295,86 40608: Ympäristöministeriö ................ 8100 312,75 225108,23 8325420,98 40609: Åbo Akademi .................... 4 930 316,78 104 256,07 5 034572,85 40610: Siirtovelat ........................ 22 734 492 826,88 -2 447 310 403,69 20 287 182 423,19 40611: Ahvenanmaan lääninhallitus . . . . . . . . .. 491 342,70 -22993,26 468349,44 40612: Ajoneuvohallintokeskus ............. 3564 804,06 283167,02 3 847 971,08 40613: Asuntorahastovirasto. . . . . . . . . . . . ... 2 587 516,56 31 793,79 2 619 310,35 40614: Eduskunta ...................... 13 038 990,00 -266 879,55 12 772 110,45 40615: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos . . . . . . . 7 737 242,90 2 732 051,58 10 469 294,48 40616: Etelä-5uomen lääninhallitus .......... 59 199 809,85 11 626 553,84 70 826 363,69 40617: Goodeeilinen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 605,89 246973,24 1 446 579,13 40618: Geologian tutkimuskeskus . . . . . . . . . . . 18222515,00 1 606 045,00 19 828 560,00 40619: Helsingin kauppakorkeakoulu ......... 10 131 955,81 658465,01 10 790 420,82 40620: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ...... 46 031 236,00 5 039 696,18 51 070 932,18 40621: Helsingin yliopisto. . . . . . . . . ........ 167 329 073,61 19 128182,63 186 457 256,24 40622: limatieteen la~os . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 677 786,00 405681,95 19 083 467,95 40623: Itä-suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . 32397151,33 -756 352,70 31 640 798,63 40624: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 17 654 057,86 83 962,68 17 738 020,54 40625: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 27 958 099,80 1 313 553,90 29 271 653,70 40626: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . .. 4 965 912,81 452 818,02 5 418 730,83 40627: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 22 991 529,34 2139494,25 25 131 023,59 40628: Kasvinjalostuslaitos. . . . . . . . . . . . . . . . 1505 740,00 96 671,00 1 602 411,00 40629: Kasvintuotannon tarkastuskeskus . . . . . . 3 610 619,00 807 643,29 4 418 262,29 40630: Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . • . . 85 779 551 ,36 1 303284,30 87 082 835,66 40631: Keskusrikospoliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 091 436,89 -147399,09 14 944 037,80 40632: Kilpailuvirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2082230,71 -271 510,67 1 810 720,04 40633: Kuluttajavirasto .................. 5 205 097,92 522542,99 5 727640,91 40634: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . .. 27 656 877,42 -827 749,83 26 829 127,59 40635: Kuvataideakatemia ................ 683 499,25 19145,34 702644,59 40636: Lapin lääninhallitus . • . . . • . . . . . . . . . . 10 399 473,20 61 772,41 10 461 245,61 40637: Lapin yliopisto . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 6478164,00 289344,00 6 767508,00 40638: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .. 8943349,00 1 005 809,00 9 949158,00 40639: Liikenneministeriö ................. 7 419 920,00 933 987,86 8353 907,86 40640: Liikkuva poliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 537 432,04 759991,23 17 297 423,27 40641: 40642: 40643: 40644: 40645: 120 40646: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40647: Länsi-Suomen lääninhall~us .......... 83 554 905,11 6 449 633,91 90 004 539,02 40648: Lääkelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 3 799 432,00 504 927,79 4304359,79 40649: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 25 904 739,16 17 276 039,84 43 180 779,00 40650: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalve- 40651: lukeskus ....................... 3 858169,00 565 915,00 4424084,00 40652: Maanmittauslaitos. . . . . . . . . . . . . . . . . 51 952 966,80 -2314161,54 49 638 805,26 40653: Maatalouden tutkimuskeskus . . . . . . . .. 19 320 404,62 605182,18 19 925 586,80 40654: Matkailun edistämiskeskus ........... 2881 059,84 683121,04 3 564180,88 40655: Merenkulkulaitos . . . . . . . . . . . . . . . .. 92 917 194,17 11 884 428,59 104 801 622,76 40656: Merentutkimuslaitos ............... 3 732616,95 510649,38 4243266,33 40657: Metsäntutkimuslaitos ............... 16 076 291,31 4 295 036,69 20 371 328,00 40658: Mittatekniikan keskus . . . . . . . . . . . . . . 1 031 688,96 246 672,77 1278361,73 40659: Museovirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7192 024,40 1 746359,60 8938384,00 40660: Oikeusministeriö .................. 142 504 041,39 38 602 796,84 181106 838,23 40661: Opetushallitus ...............•... 69 326 754,87 -4 521 278,55 64 805 476,32 40662: Opetusministeriö ................. 601 959 067,09 4 951 417,63 606 910 484,72 40663: Oulun lääninhallitus ................ 18 698 801,42 1 603 493,78 20 302 295,20 40664: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 957 541,00 18 390 518,38 57 348 059,38 40665: Patentti- ja rekisterihallitus . . . . . . . . . . . 13 213 329,52 289 854,54 13 503 184,06 40666: Pelastusopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2232794,81 233 307,05 2 466101,86 40667: Poliisiammattikorkeakoulu . . . . . . . . . .. 1396 018,79 -234347,79 1161 671,00 40668: Poliisikoulu ..................... 2 581161,49 -106161,40 2475000,09 40669: Poliisin tekniikkakeskus . . . . . . . . . . . .. 1 981 973,02 110053,81 2092026,83 40670: Puolustushallinnon rakennuslaitos . . . ... 36 071 206,09 -461884,76 35 609 321 ,33 40671: Puolustusministeriö. . . . . . . . . . . . . . . . 10 018 558,84 352436,64 10 370 995,48 40672: Puolustusvoimat. . . . . . . . . • . . . . . . . . 374 668 329,54 12006419,05 386 674 748,59 40673: Rajavartiolaitos . • . . . . . . . . . . . . . . . . 82 150 310,00 3 277112,66 85 427 422,66 40674: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 3348502,00 172064,00 3 520566,00 40675: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus . . . 8397 000,00 -78904,25 8 318 095,75 40676: Sibelius-Akatemia ................. 7261 029,84 636 211,93 7 897241,77 40677: Siemenperunakeskus . . . . . . . . . . . . . . 550342,00 3313969,59 3 864 311,59 40678: Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . ... 10 622 109,89 2504120,11 13 126 230,00 40679: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40680: miskeskus ....................•. 26 966 681 ,00 4523 939,18 31 490 620,18 40681: Sosiaal~ ja terveysministeriö .......... 455 183 758,54 -83 321 793,99 371 861 964,55 40682: Suojelupoliisi . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 6180436,08 -203537,90 5 976898,18 40683: Suomen Akatemia ................ 13 615 663,37 571 707,80 14187371,17 40684: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . 17 961 155,06 -2 736 477,69 15 224 677,37 40685: Suomenlinnan hoitokunta. . . . . . . • . . .. 1 909 734,30 -30 838,92 1 878895,38 40686: Svenska handelshögskolan . . . . . . . ... 4241197,39 9 736,78 4250934,17 40687: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . .... 11166 176,00 957 341,32 12 123 517,32 40688: Taideteollinen korkeakoulu ........... 6582117,58 -307 872,16 6274245,42 40689: Tampereen teknillinen korkeakoulu . • . . . 21 901 730,50 4900997,66 26 802 728,16 40690: Tampereen yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 23 670 445,73 2124132,55 25 794 578,28 40691: Tasavallan presidentin kanslia . . . . . . . . 1 871183,10 238881,94 2110065,04 40692: Teatterikorkeakoulu. . . . . . . . . . . . . . . . 3 318 527,01 210605,83 3 529132,84 40693: Teknillinen korkeakoulu . • . . . . • . . . . . . 55 082 266,00 8 500 953,11 63 583 219,11 40694: Teknologian kehittämiskeskus ......... 46 948 583,60 -31 520 446,42 15 428137,18 40695: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 5318429,83 884160,15 6202589,98 40696: Tiel~os ....................•.. 225188 796,13 -39 483 337,90 185 705 458,23 40697: Tilastokeskus. . . . . . . . . . . . . ...•... 25 224 676,65 1 295302,31 26 519 978,96 40698: Tullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 699 613,49 102259,28 52 801 872,77 40699: Turun kauppakorkeakoulu . . . . .•..... 1 690 074,65 2109030,79 3 799105,44 40700: Turun yliopisto ..................• 64 387 347,79 2556227,37 66 943 575,16 40701: Turvatekniikan keskus .•.....•...... 3420 901,84 445998,57 3 866 900,41 40702: Työministeriö ...................• 433 092 995,37 -292 362 629,86 140 730 365,51 40703: Ulkoasiainministeriö ........•....•. 65358131,06 -13 976 408,62 51 381 722,44 40704: 40705: 40706: 40707: 40708: 121 40709: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40710: Ulkomaalaisvirasto . . . . . . . . . . . . . . . . 2 796 849,05 616131,18 3 412 980,23 40711: Vaasan yliopisto .................. 6 562 798,00 239 202,00 6 802 000,00 40712: Vattiokonttori .................... 18 276 096 064,07 -2 265 532 132,87 16 010 563 931,20 40713: Valtion kiinteistölaitos .............. 8 747 859,50 78 41 0 758,05 87 158 617,55 40714: Vattion taidemuseo ................ 2 041 454,00 605 221,00 2 646 675,00 40715: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus .... 2102 493,77 3 758,70 2106252,47 40716: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 93 028 909,96 12 337 119,36 105 366 029,32 40717: Valtioneuvoston kanslia ............. 8 779 257,00 -383 641,54 8 395 615,46 40718: Valtiotalouden tarkastusvirasto ........ 4 787 505,89 -790 328,28 3 997177,61 40719: Valtiovarainministeriö .............. 11197510,91 19 088 916,42 30 286 427,33 40720: Vankeinhoitolaitos ................. 49 555 769,36 689 593,52 50 245 362,88 40721: Verohallitus ..................... 172 723 380,83 -14 636 539,94 158 086 840,89 40722: Väestörekisterikeskus .............. 2 296 369,00 202 385,50 2 498 754,50 40723: Ympäristöministeriö ................ 113 883 734,24 -17 490 479,24 96 393 255,00 40724: Åbo Akademi. ................... 23 179 865,00 1 090 951,35 24 270 816,35 40725: Muut lyhytaikaiset velat ............... 2 716 428 965,29 -1 603 823 996,60 1112 604 968,69 40726: Ahvenanmaan lääninhallitus .......... -2242,50 2 242,50 0,00 40727: Ajoneuvohallintokeskus ............. 42197,19 27 643,67 69 840,86 40728: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ....... 146 604,06 461 027,74 607 631,80 40729: Etelä-Suomen lääninhallitus .......... 676 890,42 -652324,22 24566,20 40730: Geodeetti nen laitos. . . . . . . . . . . . . . . . 173 852,60 375 733,08 549585,68 40731: Geologian tutkimuskeskus ........... 26 682,90 169 852,51 196535,41 40732: Helsingin kauppakorkeakoulu ......... 3 037 344,71 1 839 413,99 4 876 758,70 40733: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ...... 3 706 195,53 -3 706195,53 0,00 40734: Helsingin yliopisto ................. 22 948 510,02 8 484179,73 31 432 689,75 40735: limatieteen laitos ................. 984535,17 295 073,07 1 279 608,24 40736: Itä-Suomen lääninhallitus ............ 351 089,20 7 533,39 358 622,59 40737: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 3 586 466,01 3 586466,01 40738: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . 2 804,20 6 494 675,68 6 497 479,88 40739: Kansallisarkisto .................. 28550,00 -28550,00 0,00 40740: Kansanterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 1 593 288,26 449 988,16 2 043 276,42 40741: Kasvinjalostuslaitos ................ 739 401,12 -72 089,46 667311,66 40742: Kasvintuotannon tarkastuskeskus ...... 216631,81 -213 284,31 3347,50 40743: Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 75 744,12 -48 988,85 26 755,27 40744: Kuluttajavirasto .................. 29 927,12 -2 982,26 26944,86 40745: Kuopion yliopisto ................. 15 172 533,06 3 510 833,54 18 683 366,60 40746: Kuvataideakatemia ................ 67 057,72 -13 939,82 53 117,90 40747: Lapin lääninhallitus ................ 95 850,90 566 249,21 662 100,11 40748: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775 510,72 460 615,12 1 236125,84 40749: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu .. 6 990 392,73 -3 294109,30 3 696 283,43 40750: Liikenneministeriö ................. 11114 649,91 -6 249 428,38 4 865 221,53 40751: Länsi-Suomen lääninhallitus .......... 159 688,18 2 623 918,81 2 783 606,99 40752: Lääkelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 657,88 -167 657,88 0,00 40753: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 4 064 809,32 471 867,18 4 536 676,50 40754: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalve- 40755: lukeskus ....................... 0,00 15 262,80 15262,80 40756: Maanmittauslaitos ................. 0,00 306,20 306,20 40757: Maatalouden tutkimuskeskus ......... 3 014 718,34 -1116 952,56 1 897 765,78 40758: Matkailun edistämiskeskus ........... 5 477,19 3 188,64 8 665,83 40759: Merenkulkulaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 592 850,51 386 745,64 1 979 596,15 40760: Merentutkimuslaitos ............... 2 311 539,07 -1 87 4 948,63 436 590,44 40761: Metsäntutkimuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . 953 674,77 200 954,77 1154 629,54 40762: Mittatekniikan keskus .............. 14 219,93 -13 903,93 316,00 40763: Museovirasto .................... 137 428,03 35 246,70 172 674,73 40764: Oikeusministeriö .................. 296 770,35 3 294,93 300 065,28 40765: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 241 309,60 -160 538,90 3 080 770,70 40766: 40767: 40768: 40769: 40770: 122 40771: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40772: Opetusministeriö ................. 125 876 345,99 85 484 497,20 211 360 843,19 40773: Oulun lääninhallitus ................ 29339,04 41 738,16 71 077,20 40774: Oulun yliopisto ................... 13194071,26 8 435 587,15 21 629 658,41 40775: Patentti- ja rekisterihallitus . . . . . . . . . . . 429 646,00 -427 334,60 2311,40 40776: Pelastusopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 141 683,11 141 683,11 40777: Poliisikoulu ..................... 23 067,51 -11 688,36 11 379,15 40778: Poliisin tekniikkakeskus ............. 200 000,00 -200 000,00 0,00 40779: Puolustushallinnon rakennuslaitos ...... 0,00 28 216,90 28 216,90 40780: Puolustusministeriö ................ 370 042,88 1028635,19 1 398 678,07 40781: Puolustusvoimat. ................. 21150 590,83 -18 233 629,55 2916961,28 40782: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 550,76 18076,45 19 627,21 40783: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 251 516,47 354 964,33 606480,80 40784: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ... 530 933,69 265 029,29 795 962,98 40785: Sibelius-Akatemia ................. 347 368,00 -78 823,70 268 544,30 40786: Siemenperunakeskus .............. 41 239,40 -41 239,40 0,00 40787: Sisäasiainministeriö ............... 692 473,56 15 669,00 708142,56 40788: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 40789: miskeskus ...................... 7 599108,11 5 025 058,32 12 624166,43 40790: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 1 673 041 970,77 -1 653 447 405,47 19 594 565,30 40791: Suomen Akatemia ................ 2599160,12 -2 560 931,76 38228,36 40792: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . 1 231 306,22 -934 785,50 296 520,72 40793: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 314 799,60 121 410,19 436 209,79 40794: Taideteollinen korkeakoulu ........... 734 190,31 630 546,12 1 364 736,43 40795: Tampereen teknillinen korkeakoulu ..... 5 477 908,89 13 359 351,31 18 837 260,20 40796: Tampereen yliopisto ............... 7 833192,20 6994351,17 14 827 543,37 40797: Tasavallan presidentin kanslia ........ 260 235,64 -260235,64 0,00 40798: Teatterikorkeakoulu ................ 263 363,66 160 171,73 423 535,39 40799: Teknillinen korkeakoulu ............. 10 678 680,47 7 802117,84 18 480 798,31 40800: Teknologian kehittämiskeskus ......... 6 437 764,21 -3 700 351,11 2737413,10 40801: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . 341 945,97 -299258,74 42 687,23 40802: Tielattos ....................... 9 511 202,89 -6 968 505,71 2 542 697,18 40803: Tilastokeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 017,14 637 551,75 1 087 568,89 40804: Tullihallitus ..................... 22 136 484,00 5 941 541,79 28 078 025,79 40805: Turun kauppakorkeakoulu ........... 447 108,91 -57 918,30 389 190,61 40806: Turun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 681 937,38 7 616 345,51 14 298 282,89 40807: Turvatekniikan keskus .............. 35 886,46 -35 886,46 0,00 40808: Työministeriö .................... 491 690,79 891 725,47 1 383 416,26 40809: Ulkomaalaisvirasto ................ 11100,00 -11100,00 0,00 40810: Vaasan yliopisto .................. 2191 326,44 777 483,11 2 968 809,55 40811: Valtiokonttori .................... 617 753 637,02 -104698413,77 513 055 223,25 40812: Valtion kiinteistölaitos .............. 1177 866,70 -487115,52 690751,18 40813: Valtion taidemuseo ................ 3 196 305,93 2 498 319,75 5 694 625,68 40814: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...... 5 133 371,94 8 603 329,81 13 736 701,75 40815: Valtioneuvoston kanslia ............. 24 785,32 -24 785,32 0,00 40816: Valtiovarainministeriö .............. 10 971,00 -10971,00 0,00 40817: Vankeinhoitolaitos ................. 0,00 2 011,70 2011,70 40818: Verohallitus ..................... 70 524 160,53 -4 323 707,19 66 200 453,34 40819: Väestörekisterikeskus .............. 15 000,00 -15 000,00 0,00 40820: Ympäristöministeriö ................ 3 735 308,46 23 042 951 ,88 26 778 260,34 40821: Åbo Akademi. ................... 7 994 848,68 230 307,23 8 225 155,91 40822: Yhteensä ........................ 442 699 283 11 0,35 570 317 810,80 443 269 600 921 '15 40823: 40824: 40825: 40826: 40827: 123 40828: Erittely rahastotalouden velkatileistä vuodelta 1998 40829: 40830: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 40831: Otetut markkamääräiset lainat. . . . . . . . . . . 22 838 000 000,00 3 803 000 000,00 26 641 000 000,00 40832: Valtion asuntorahasto . . . . . . . . . . . . . . 13124 000 000,00 0,00 13 124 000 000,00 40833: Valtion vakuusrahasto . . . . . . . . . . . . . . 9 714 000 000,00 3 803 000 000,00 13 517 000 000,00 40834: Otetut valuuttamääräiset lainat . . . . . . . . .. 1 526 230 000,00 -371 329 652,32 1 154 900 347,68 40835: Valtion asuntorahasto .............. 675 330 000,00 -371 329 652,32 304 000 347,68 40836: Valtion vakuusrahasto . . . . . . . . . . . . .. 850 900 000,00 0,00 850 900 000,00 40837: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennyk- 40838: set ....•........................ 2040000,00 369 780 000,00 371 820 000,00 40839: Valtion asuntorahasto .............. 2040 000,00 369 780 000,00 371 820 000,00 40840: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat ...... 3 948 029 967,20 -3 728 029 967,20 220 000 000,00 40841: Maatalouden interventiorahasto. . . . . . . . 240 000 000,00 -20 000 000,00 220 000 000,00 40842: Valtion vakuusrahasto .............. 3 708 029 967,20 -3 708 029 967,20 0,00 40843: Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat . . . . . . 1 244 020 606,00 -1 244 020 606,00 0,00 40844: Vattion vakuusrahasto .............. 1 244 020 606,00 -1 244 020 606,00 0,00 40845: Va~ion hoitoon jätetyt vieraat varat. . . . . . . . 733 788,42 -5076,63 728 711,79 40846: Maatilatalouden kehittämisrahasto . . . ... 733 788,42 -5076,63 728711,79 40847: Saadut ennakoi . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 282 220 664,70 -230 089 412,41 52 131 252,29 40848: Maatilatalouden kehittämisrahasto . . . . . . 1537 664,70 2 081 419,38 3 619084,08 40849: Valtiontakuurahasto ............... 280 683 000,00 -232170 831,79 48 512168,21 40850: Ostovelat ........................ 18 072 908,63 1 960 287,74 20 033 196,37 40851: Huottovarmuusrahasto. . . . . . . . . . . . . . 17 843 110,73 1 659201,34 19 502 312,07 40852: Maatalouden interventiorahasto. . . . . . . . 229 797,90 -38365,30 191 432,60 40853: Valtion asuntorahasto . . . . . . . . . . . ... 0,00 335 631,61 335 631,61 40854: Valtion ydinjätehuoltorahasto ......... 0,00 3 621,59 3621,59 40855: Öljysuojarahasto.................. 0,00 198,50 198,50 40856: Edelleen tilitettävät erät . . . . . . . . . . . . . . . 568895,59 21 414,85 590 310,44 40857: Huoltovarmuusrahasto. . . . . . . . . . . ... 117 386,33 20 899,32 138 285,65 40858: Vattion vakuusrahasto .............. 0,00 4119,55 4119,55 40859: Valtion ydinjätehuottorahasto ......... 3523,44 -32,07 3 491,37 40860: Valtiontakuurahasto . . . . . . . . . . . . . . . 440594,32 -913,46 439680,86 40861: Öljysuojarahasto.................. 7 391,50 -2658,49 4 733,01 40862: Siirtovelat ........................ 1905452216,15 655129 037,76 2 560 581 253,91 40863: Huoltovarmuusrahasto. . . . . . . . . . . . . . 1 598 643,56 -91 420,26 1 507 223,30 40864: Maatalouden interventiorahasto. . . . . . . . 429127,10 5586822,08 6 015 949,18 40865: Maatilatalouden kehittämisrahasto . . . .•. 299448,88 -299448,88 0,00 40866: Valtion asuntorahasto . . . . . . . . . . . . . . 1 085158 645,01 -56 814 264,46 1 028 344 380,55 40867: VaHion vakuusrahasto . . . . . . . . . . . . . . 710 260 014,27 374 364 996,18 1 084 625 010,45 40868: Valtiontakuurahasto . . . . . . . . . . . . ... 107 683 440,33 332 366 441 ,57 440 049 881 ,90 40869: Öljysuojarahasto.................. 22897,00 15911,53 38808,53 40870: Muut lyhytaikaiset velat . • . . . . . . . . . . . . . 31 284 726,89 71804281,61 103 089 008,50 40871: Valtion asuntorahasto .............. 28 989 564,58 58 004 350,86 86 993 915,44 40872: Va~ion eläkerahasto . . . . . . . . . . . .•.. 2 295162,31 -2 255 280,62 39 881,69 40873: Valtiontakuurahasto ...•......•.... 0,00 16 055 211,37 16055211,37 40874: Yhteensä ......•......•........•. 31 796 653 773,58 --e71 779 692,60 31124 874 080,98 40875: 40876: 40877: 40878: 40879: 124 40880: SELVITYS VARAINHOITOVUODEN 40881: •• •• •• 40882: 1998 PAATTYESSA VOIMASSA 40883: OLLEISTA VALTION 40884: TAKAUKSISTA JA MUISTA 40885: VALTION 40886: VASTUUSITOUMUKSISTA 40887: 40888: 40889: 40890: 40891: 125 40892: 1.1.1998 muutos 31.12.1998 40893: 40894: 1 Valtion takaukset 40895: Budjettitalous 40896: Enso Oyj ...................................... . 8 924 400,33 -624 708,00 8 299 692,33 40897: Kemijoki Oy .................................... . 3 319 310,07 -232 351,70 3 086 958,37 40898: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ........... . 11 005 154,00 -8 996 836,00 2 008 318,00 40899: Ekokem Oy ..................................... . 7 500 000,00 -7 500 000,00 40900: Julkiset yritykset .............................. . 30 7 48 864,40 -17 353 895,70 13 394 968,70 40901: 40902: Fy-lndustries Oy ................................ . 22 173 742,00 -782 161,90 21 391 580,10 40903: Metra Oy ....................................... . 20 116 800,00 -20 116 800,00 40904: Yksityiset yritykset ............................ . 42 290 542,00 -20 898 961,90 21 391 580,1 0 40905: 40906: Kera Oyj ....................................... . 4 488 439 616,65 -55 106 283,65 4 433 333 333,00 40907: Leonia Pankki Oyj .............................. . 2 487 720,01 -2 487 720,01 40908: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj .. . ............. . 14 170 000 000,00 14 170 000 000,00 40909: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP Oy ... . ........ . 830 000 000,00 830 000 000,00 40910: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ................. . 19 490 927 336,66 -57 594 003,66 19 433 333 333,00 40911: 40912: Eläkekassa Tuki ................................ . 109 055123,00 -20 799 009,00 88 256 114,00 40913: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain 40914: (411/1986) mukaiset takaukset: 40915: Kuopion kaupunki... . .......................... . 16 061 000,00 -16 061 000,00 40916: Tampereen kaupunki. ......................... . 609 029 670,00 -578 924 670,00 30 105 000,00 40917: Valtion taidemuseo ........................... . 30 969 000,00 30 969 000,00 40918: Helsingin kaupunki ............................ . 42 919 000,00 42 919 000,00 40919: Julkisyhteisöt ................................. . 734 145 793,00 -541 896 679,00 192 249114,00 40920: 40921: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain 40922: (411/1986) mukaiset takaukset: 40923: Didrichsenin taidemuseon säätiö ............... . 120 514 410,00 -120 514 410,00 40924: Turun Taideyhdistys .......................... . 67 494 000,00 -67 494 000,00 40925: Taideteollisuusmuseon säätiö .................. . 52 409 000,00 52 409 000,00 40926: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ............. . 188 008 410,00 -135 599 410,00 52 409 000,00 40927: 40928: Pohjoismaiden Investointipankki .................. . 1 213 667 992,42 148 687 105,76 1 362 355 098,18 40929: Leonia Corporate Bank Oyj ...................... . 362 634 336,56 -127 613 786,22 235 020 550,34 40930: Ulkomaat ...................................... . 1 576 302 328,98 21 073 319,54 1 597 375 648,52 40931: 40932: Budjettitalous yhteensä ........................ . 22 062 423 275,04 -752 269 630,72 21 310 153 644,32 40933: 40934: Maatilatalouden kehittämisrahasto 40935: Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 33-35 §:n ja maaseu- 40936: tuelinkeinoasetuksen (248/91) 31 ja 32 §:n mukaiset 40937: valtiontakaukset ................................ . 36 009 773,95 -4 054177,55 31 955 596,40 40938: 40939: Valtion asuntorahasto 40940: Asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitetut valtiontakauk- 40941: set ............................................ . 5 000 000 000,00 -500 000 000,00 4 500 000 000,00 40942: 40943: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 40944: (867/80) 9 §:ssä tarkoitetut valtion täytetakaukset ... 1 612 994 910,00 222 404 643,00 1 835 399 553,00 40945: 40946: Asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 40947: (1205/93) 10 §:ssä tarkoitetut valtion täytetakaukset . 108 683 863,00 16 320 489,00 125 004 352,00 40948: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain 40949: (204/96) mukaiset valtion osatakaukset ........... . 1 080 780 136,00 1102418614,00 2 183 198 750,00 40950: Valtion asuntorahasto yhteensä ................ . 7 802 458 909,00 841143 746,00 8 643 602 655,00 40951: 40952: 40953: 40954: 40955: 126 40956: 1.1.1998 muutos 31.12.1998 40957: 40958: Valtiontakuurahasto 40959: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ............. . 17 334 000 000,00 -812 000 000,00 16 522 000 000,00 40960: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ........... . 4 496 000 000,00 -524 000 000,00 3 972 000 000,00 40961: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ........... . 56 000 000,00 -7 000 000,00 49 000 000,00 40962: Valtiontakuurahasto yhteensä .................. . 21 886 000 000,00 ~o--1 343 000 000,00 20 543 000 000,00 40963: 40964: Liikelaitokset 40965: Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin 40966: nojalla valtion liikelaitosten antamat vakuudet liikelai- 40967: toskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta 40968: llmailulaitos 40969: Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 ..................... . 115 000 000,00 115 000 000,00 40970: Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 ..................... . 65 000 000,00 20 000 000,00 85 000 000,00 40971: Kiinteistö Oy Turun Lentorahti .................. . 15 000 000,00 15 000 000,00 40972: llmailulaitos yhteensä ........................ . 195 000 000,00 20 000 000,00 215 000 000,00 40973: 40974: Muut 40975: Kelan opintotukikeskus 40976: Valtion takaamat opintotukilain {28/72) mukaiset opin- 40977: tolainat sekä valtion takaamat markkinakorkoiset opin- 40978: tolainat {111/92 ja 65/94) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 999 847 908,45 -299 794 030,50 9 700 053 877,95 40979: 40980: Takaukset yhteensä ............................... 61 981 739 866,44 ,_1 537 974 092,77 60 443 765 773,67 40981: 40982: 40983: II Muut vastuusitoumukset 40984: Budjettitalous 40985: Valtion vastuut tapaturma- ja liikennevahinkokorvauk- 40986: sista sekä ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudel- 40987: lisen tuen korvauksista 40988: Tapaturmavastuu ............................... . 1 790 000 000,00 30 000 000,00 1 820 000 000,00 40989: Liikennevahinkovastuu .......................... . 140 000 000,00 140 000 000,00 40990: Taloudellisen tuen vastuu ........................ . 13 000 000,00 -1 000 000,00 12 000 000,00 40991: Kattamaton vastuu yhteensä ................... . 1 943 000 000,00 29 000 000,00 1 972 000 000,00 40992: 40993: Pankkitakausten vastasitoumus Osuuspankkien Kes- 40994: kuspankki Oyj:lle ............................... . 1 549 458,73 1 549 458,73 40995: Pankkitakausten vastasitoumus Leonia Pankki Oyj:lle . 3883205,86 -3 423 384,53 459 821,33 40996: Sitoumus Leonia Pankki Oyj:lle nykytaiteen teoksista . 6 414 306,00 -2 814 306,00 3 600 000,00 40997: 40998: Sitoumus talviolympialaisten kisapaikkojen rakentami- 40999: sen avustamisesta {Helsinki 2006 hakukomitea ry) .. 60 000 000,00 60 000 000,00 41000: 41001: Sitoumus talviolympialaisten hakemisesta aiheutuvista 41002: kustannuksista enintään 7 500 000 mk 41003: 41004: Vastuut Rahakantti Oy:n selvitystilan johdosta l) 41005: 41006: Vastuu Sonera-Yhtymä Oyj:n bonusosakkeista 2 ) 41007: 41008: Valtion asuntorahasto 41009: Täydennyskoron maksamisvastuu 3 ) 41010: 41011: Valtion eläkerahasto 41012: 41013: Valtion eläkejärjestelmän arvioitu kattamaton eläke- 41014: vastuu .......................................... l>67 971 000 000,00 4 434 000 000,00 272 405 000 OOO,OC 41015: 41016: 41017: 41018: 41019: 127 41020: 1.1.1998 muutos 31.12.1998 41021: 41022: Valtiontakuurahasto 41023: Valtiontakuurahaston osuuspääoma Euroopan inves- 41024: tointirahastossa (EIF) 3 433 000 mk (ECU 600 000) ja 41025: vastuu rahaston sitoumuksista enintään ECU 41026: 3000 000 41027: 41028: Maatilatalouden kehittämisrahasto 41029: Vastuusitoumukset myönnetyistä valtionlainoista 41030: Vastuu 100 %: 41031: Maaseutuehnkeinolainat v. 1996- ................ . 255 004 979,62 206 249 292,09 461 254 271,71 41032: Rakennepolitiikkalainat .......................... . 224144 381,14 72135 317,11 296 279 698,25 41033: Maaseutuelinkeinolainat v. 1992-1995 ........... . 1 038 402 368,45 -113605861,02 924 796 507,43 41034: Kolttalainat v. 1997- ............................ . 1 294 250,00 1 041 364,00 2 335 614,00 41035: 41036: Vastuu 80%: 41037: Maaseutuehnkeinolainat v. 1991 .................. . 223 906 442,14 -26 175 086,99 197 731 355,15 41038: Maatilalainat ................................... . 3 079 982 394,69 -547 108 304,36 2 532 874 090,33 41039: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat . 81 405 031,93 -18 722 401,53 62 682 630,40 41040: Maankäyttölainat ............................... . 25 772 740,26 -6 564 042,85 19 208 697,41 41041: Maatilatalouden kehlttämlsrahasto yhteensä •.••.• 4 929 912 588,23 -432 749 723,55 4 497 162 864,68 41042: 41043: Valtion vakuusrahasto 41044: Eka-yhtymän ja Haka Oy:n vastuista aiheutuvat mene- 41045: tykset 4 41046: 41047: GGF Asset Managemnet S.A:n antamat suoritustakuut 41048: ja pääomavero 5 > 41049: 41050: 41051: 111 Kansainvälisille rahoituslaitoksille an- 41052: netut sitoumukset 6 > 41053: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ................ . 209 525 000,00 -57 408 000,00 152 117 000,00 41054: Aasian Kehityspankki . . ......................... . 2 361 428,00 2 361 428,00 41055: Aasian Kehitysrahasto .......................... . 99 548 527,00 -24 436 860,00 75 111 667,00 41056: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki 41057: - peruspääoma ............................... . 6 883517,00 701 898,00 7 585 415,00 41058: - erityisrahasto ............................... . 19 208 246,00 3 022 827,00 22 231 073,00 41059: Afrikan Kehitysrahasto .......................... . 246 076 760,00 -30 295 914,00 215 780 846,00 41060: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto .... . 32 554 802,00 3223400,00 35 778 202,00 41061: Kansainvälinen Investointitakauslaitos ............. . 3 519119,00 -210796,00 3 308 323,00 41062: Perushyödykkeiden yhteisrahasto ................ . 3635 788,00 7 318,00 3 643106,00 41063: 623 313 187,00 -105 396 127,00 517 917 060,00 41064: 1 41065: > Valtiokonttori on sitoutunut Suomen valtion puolesta toimivana viranomaisena palauttamaan Suomen valtiolle 41066: ennakkona jaettavasta Rahakantti Oy:n netto-omaisuudesta velkojen ja vastuiden kattamiseksi tarvittavan määrän, 41067: mikäli yhtiölle ilmaantuu uusia velkoja tai vastuita tai yhtiön vastuista realisoituu suurempi määrä kuin sitoumusta 41068: 6.4.1998 annettaessa oli tiedossa. Tämän edellytyksenä on, että Eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavan 41069: määrärahan ja että muut yhtiön osakkaat samoin palauttavat saamastaan jako-osuudesta osakeomistustaan vastaa- 41070: van määrän. Rahakantti Oy (entinen Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy) on asetettu selvitystilaan 3.2.1997 ja 41071: loppuselvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 1999 aikana. 41072: 2 41073: > Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeiden myyntiin yleisölle kuului ns. lykkäävä ehto, jonka mukaan osakkeen ostaja saa 41074: vuoden omistusajan jälkeen valtiolta kymmentä osaketta kohden ilmaisosakkeen eli niin sanotun bonusosakkeen. 41075: Tämän vuoksi bonusosakkeet katsotaan luovutetuiksi vasta lykkäävän ehdon toteuduttua marraskuussa 1999, jolloin 41076: ehdon täyttyminen on todettavissa. Valtion velvollisuudeksi luovuttaa vuonna 1999 bonusosakkeita Sonera-Yhtymä 41077: Oyj:n osakkeiden ostajille on liikenneministeriössä arvioitu 2 973 071 osaketta, jotka joudutaan luovuttamaan, mikäli 41078: luovutusehdon edellytykset täyttyvät. Bonusosakkeiden arvo kirjanpidossa 31.12.1998 on 2,50 mk kappaleella, jolloin 41079: siis niiden kirjanpitoarvo ja siis vastuusitoumuksen arvo on yhteensä 7 432 677,50 mk. 41080: 41081: 41082: 41083: 41084: 128 41085: 3) Valtion asuntorahastolla on täydennyskoron maksamisvastuu erillisyhtiöille arvopaperistetuista asuntolainoista. Täy- 41086: dennyskorko kattaa lähinnä joukkovelkakirjalainojen ja arvopaperistetuista lainoista saatujen korkojen erotuksen, jota 41087: pienentää rahaston em. yhtiöltä saama ylijäämän palautus. 41088: 4 41089: ) Valtion vakuusrahasto ja Kansallis-Osake-Pankki tekivät 24.6.1993 STS-pankki Oy:tä koskevasta järjestelystä 41090: sopimuksen, jonka mukaan rahasto korvaa Kansallis-Osake-Pankille kaikki Osuuskunta Eka-yhtymän ja Haka Oy:n 41091: 24.11.1992 STS-Pankki Oy: Itä saamista, Kansallis-Osake-Pankille siirtyneistä vastuista aiheutuvat lopulliset menetyk- 41092: set. Osuuskunta Eka-yhtymä haettiin saneerausmenettelyyn vuonna 1993 ja Haka Oy asetettiin konkurssiin vuonna 41093: 1994. Arvio rahaston vastattavaksi tulevista tappioista on 400 miljoonaa markkaa. Tappion lopullinen määrä riippuu 41094: mm. vakuuksien arvoista ja realisoinneista. 41095: 5) GGF Asset Management S.A:n osakkeiden kaupassa vakuusrahasto otti vastatakseen yhtiön aikoinaan belgialaisen 41096: Astrid-kiinteistökehitysyhtiön puolesta antamia suoritustakuita koskevien erimielisyyksien selvittämisen sekä erityisen 41097: pääomaveron, joka mahdollisesti asetetaan GGFAM:n maksettavaksi Skopin yhtiölle antaman pääomatuen perusteel- 41098: la. Näiden vastuiden mahdollisen kattamisvelvoitteen varalle vakuusrahasto on tehnyt taseessa muihin rahoitusvaroihin 41099: sisältyvän talletuksen määrältään 273.042.839 Belgian frangia. Vastuu on tehokkaasti rajoitettavissa tähän talletuksen 41100: määrään. 41101: 6) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. 41102: 41103: 41104: 41105: 41106: 129 41107:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025